HELSINGIN KAUPUNKI 1 (15) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0742_50 HEL Asemakaavan muutos koskee:

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (15) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0742_50 HEL ASEMAKAAVAN SELOSTUS ASEMAKAAVAKARTTA NRO x PÄIVÄTTY x.x.20xx LUONNOS (KESKEN) Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 39. kaupunginosan (Tapanilan) Korttelin tontteja 23 ja 24 Kaavan nimi: Tapanilan Ala-aste, Veljestenpiha 7:n asemakaava Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: xx.xx.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: KAAVASELOSTUKSESSA esitetään kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja suunnittelun vaiheet. Selostusta täydennetään kaavaprosessin edetessä.

2 Alue sijaitsee Vanhan Tapanilan rauhallisella ja vehreällä puutalo asuinalueella osoitteessa Veljestenpiha 7. 2 (15)

3 3 (15) YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Muut viranomaistahot Kaupunkisuunnitteluvirasto Maankäyttö: x x, projektipäällikkö, Susan Niemelä, arkkitehti Liikenne: Juha Ruonala, insinööri Teknistaloudelliset asiat: x x, insinööri Rakennussuojelu: Sakari Mentu, arkkitehti Vuorovaikutus: Tiina Antila-Lehtonen, vuorovaikutussuunnittelija Kaavapiirtäminen: Anne Ojala, suunnitteluavustaja Rakennusvalvontavirasto Päivi Tuomola, arkkitehti Rakennusvirasto x x, aluesuunnittelija Kiinteistövirasto Heidi Autiosuo, tonttiasiamies, DI Helsingin ympäristökeskus x x, ympäristötarkastaja Helen Sähköverkko Oy x x Hakijataho x x Hankesuunnittelu x x, arkkitehti

4 4 (15) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 5 Uuden ASEMAKAAVAN KUVAUS... 6 Tavoitteet... 6 Mitoitus... 7 Alueen käyttötarkoitus ja korttelialueet... 7 Liikenne... 8 Palvelut... 8 Esteettömyys... 8 Ekologinen kestävyys... 8 Suojelukohteet... 9 Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus, pohjarakentaminen ja pilaantuneisuuden kunnostaminen Ympäristöhäiriöt Pelastusturvallisuus / Rakennetekniikka Vaikutukset SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT (ratkaisua ohjaavat lähtökohdat) LIITTEET 1 Seurantalomake 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kuvat ja kartat Havainnekuva Ote voimassa olevasta asemakaavasta Kuvaliitteet (suojeltava kohde) Viitesuunnitelma LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Vuorovaikutusraportti x

5 5 (15) TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutos koskee kahta Tapanilan Pikkukoulun rekisteröimätöntä YL-tonttia osoitteessa Veljestenpiha 7. Koulutontilla on pikkukouluksi kutsuttu vanha arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas koulurakennus. Tarkoituksena on muuttaa koulutontti asuinkäyttöön ja suojella entinen koulurakennus suojelumääräyksellä. Koulun pihatontille suunnitellaan täydentävää asuinrakentamista. Kaavamääräyksillä on tarkoitus ohjata suunnittelua siten, että pihan avoin luonne ja Tapanilan alueen erityispiirteet säilyvät. Uutta kerrosalaa on 470 m. Perheasuntojen määrän lisäys on maksimissaan 7 asuntoa (sisältäen vanhan rakennuksen asunnot). Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen rakennuskanta täydentyy ja vanha koulu saadaan säilytettyä. Helsingin kaupunki omistaa koulun ja tontin. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

6 6 (15) UUDEN ASEMAKAAVAN KUVAUS Tavoitteet Uuden kaavan käyttötarkoitus on asuminen (ALY/s) siten, että vanhan koulun tontille (nro 24) saa rakentaa asunnoksi/asunnoiksi muutettavan suojellun koulurakennuksen lisäksi vain yhden talousrakennuksen (t), joka voi olla esim. pihasauna. Kaavamerkintä mahdollistaa myös pienimuotoisen yritystoiminnan asumisen rinnalla ja toisaalta myös julkisen lähipalvelun säilyttäminen mahdollistuu vanhassa suojellussa rakennuksessa pienimittakaavaisena. Pihatontille (nro 23) saa rakentaa enintään kaksi kaksikerroksista asuintaloa ja yhden yhteisen talousrakennuksen (AP). Tavoitteena on mahdollistaa Tapanilan alueen kaupunkirakenteen tiivistyminen täydentävällä asuinrakentamisella. Samalla on tavoitteena säilyttää Tapanilan alueen erityispiirteet huomioiden v kaavoitustyön yhteydessä tehty rakentamistapaohje, joka sisältää yleisiä ja paikoin yksityiskohtaisiakin ohjeita korjaus- ja täydennysrakentamisen tavoista. Tavoitteena on myös mahdollistaa suojellun Pikkukoulun säilyminen kaikkineen mahdollisimman hyvässä kunnossa ja ilmeeltään ja rakennusosiltaan alkuperäisenä. Parhaiten tämä toteutuu, jos rakennus on asuinkäytössä ja suojeltu. Rakennus voi olla ihanteellisimmillaan yhden perheen koti tai enimmillään siinä saa olla 2-3 kaksikerroksista perheasuntoa (ks. viitesuunnitelma). Vanhan pihatontin uudisasuinrakennukset ovat täydennysrakentamista, jonka tulee sopia massoiltaan vanhan koulun yhteyteen ja samalla muodostaa pihapiiri ja tila, jossa päähuomion saa vanha koulurakennus. Rakennukset on sijoitettava niin, että vanha koulu näkyy myös kadulle. Rakennusmassojen keskelle jäävän pihatilan tulee olla yhteispiha, jonka keskelle ryhmittyy kasvillisuutta, esim. hedelmäpuita. Jokaiselle uudisasuinrakennuksien huoneistolle voidaan rajata oma pieni ulko-oleskelutila asuinrakennuksen kyljestä kasvillisuuden avulla. Tonttien 23 ja 24 väliselle rajalle ei saa sijoittaa minkäänlaista aitaa. Piha-alueiden kulkureittejä ei saa päällystää asfaltilla tai betonikivillä. Kuitenkin parkkipaikoilla on mahdollista käyttää betonisia nurmikiviä. Kulkureittien päällysteenä on käytettävä soraa/kivituhkaa ja pienissä määrin on mahdollista käyttää myös luonnonkiviä.

7 7 (15) Perheasuntojen määrän lisäys on maksimissaan 7 asuntoa (sisältäen vanhan rakennuksen asunnot) Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala ja rakennusoikeus: Koulutontti 24: Pinta-ala on 1180 m 2 ja rakennusoikeus on 400 m2 (vanhan koulun pinta-ala) + talousrakennukset 25 m2 (ro:n ulkopuolella) Pihatontti 23: Pinta-ala on 1164 m2 ja rakennusoikeus on 470 m2 + talousrakennukset 25 m2 (ro:n ulkopuolella) Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 2344 m2. Kaavaratkaisun myötä tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeudellinen pinta-ala on =870 kem2+50 m2 talousrakennuksia. Alueen käyttötarkoitus ja korttelialueet Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Vanhan Tapanilan erityispiirre ja sen tärkein kaupunkikuvallinen tekijä on se, että alue on pääosin puutalovaltainen vaikkakin kerroksellinen eli eri aikakaudet näkyvät ympäristössä. Yleiskaava vuoden 1992 rakennussuojelun liitekartassa no 12 Vanha Tapanila on osoitettu suojeltavana työväestön asuinalueena. Tapanila on vanhin säilynyt lukujen vaihteen puutaloasutusryhmä Helsingin esikaupunkialueilla. Katumiljöön tärkeitä tekijöitä ovat hiekkatievaltainen katuverkko sekä pensas- tai säleaidoin aidatut tontit. Piharakennukset ovat olleet Vanhan Tapanilan luonteenomainen piirre. Piharakennuksia rakentamalla voidaan sekä saada joustovaraa asumiseen että luoda suojaisia pihapiirejä, joihin luontevasti syntyvät tilat oleskelua, huoltoa, leikkiä ja harrastustoimintaa varten. Rajaan kiinni rakentamalla saadaan aikaan suojaisia seinustoja ja selkeitä rajauksia. Uudisrakentamisen yhteydessä tulisikin aktiivisesti pyrkiä suosimaan piharakennusten rakentamista. Pihamiljöön säilymisen turvaaminen tulee taata rakennusaloin ja muilla kaavallisilla keinoilla.

8 8 (15) Liikenne Katumiljöölle on tyypillistä ja edelleenkin tavoiteltavaa sorapäällysteiset kadut. Alueelle tulisi laatia miljööseen sopiva ja suojelua tukeva valaistussuunnitelma. Standardivalaisimilla tuotettua ja lähinnä vain ajoneuvoliikenteen huomioonottavaa valaistusta ei voida pitää Vanhan Tapanilan kaltaiselle rakennussuojelualueelle tyydyttävänä ratkaisuna. Lähtökohdat Tontti rajautuu Veljestenpiha-nimiseen kapeaan sorapintaiseen katuun, jossa on sorapintainen jalkakäytävä graniittisin reunakivin. Tontin kohdalla on katualuetta oleva kohtaamispaikka autoille, koska vastaantuleva liikenne ei mahdu kadulle yhtä aikaa. Kaavaratkaisu. Palvelut Lähtökohdat Tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennuksen koulutoiminta on lakkautettu vuonna Kaavaratkaisu Palvelut ovat siirtyneet alueen muihin toiminnassa oleviin koulurakennuksiin. Esteettömyys Asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta. Ekologinen kestävyys Lähtökohdat x Kaavaratkaisu

9 9 (15) Suojelukohteet Koulu on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan eikä merkittäviä muutoksia ole tehty lukuun ottamatta saniteettitilojen lisäyksiä. Koulu on luokiteltu korkeimpaan arvoluokkaan (1+) Helsingin koulujen historiallisessa selvityksessä nimeltään Opintiellä. Yhtenä harvoista säilyneistä helsinkiläisistä puukouluista Tapanilan Alaasteen Pikkukoulu on varsin merkittävä. Rakennuksessa on kaksi kerrosta, joista ylempi sijoittuu pääosin mansardikaton suojaan. Puuverhotuissa julkisivuissa on listoin erotettuja pystylaudoitettuja kenttiä. Rakennus on maalattu keltaiseksi ja katto mustaksi. Julkisivu on symmetrinen ja siinä on vaakaja pystylistoituksia. Ikkunat ovat pääosin 16-ruutuisia ja alkuperäisiä. Rakennuksen heloitus sekä kattopaneelit ja puulattiat ovat myös alkuperäisiä. Rakennukseen on sisäänkäynti sekä päädyistä että keskeltä. Rakennus kuuluu tärkeänä osana vanhaan Tapanilaan, sen rakennusperintöön ja alueen kulttuurihistoriaan. Kouluun liittyy oleellisena osana koulun pääjulkisivun edessä aukeava pihatontti. Se on pääosin hiekkakenttää ja tontin laidalla on muutama mänty sekä kiviröykkiö. Tontin ulkolaidoilla on pystysuuntainen säleaita, joka on tyypillinen aitatyyppi Tapanilassa. Koulu voidaan ihanteellisimmillaan muuttaa yhden perheen asunnoksi tai realistisimmillaan kolmeksi 2- kerroksiseksi perheasunnoksi keskeisten hormien ympärillä. Huoneistoissa on mahdollisuus elämäntilanteiden mukaan yläkerran tai alakerran alivuokralaisasuntoihin. Tällöin välipohjaan ei kohdistu rakenne-, paloja ääneneristysvaatimuksia. Huoneistojen välinen seinä on helppo toteuttaa yhden luokkahuoneen keskelle. Asuntojen keskelle jääviä hormeja voidaan käyttää ilmanvaihdossa ja lämmityksessä. Kaksi luokkahuonetta jää tilallisesti ehjäksi. Kylmät täyskorkeat ullakkotilat otetaan sisätilaksi, jolloin kerrosalaksi muodostuu n. 400 kem2. Rakennus suojellaan kaavassa merkinnällä sr-2, mikä tarkoittaa, että rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltava rakennus, jolla on erityistä paikallishistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä

10 10 (15) Rakennuksen pihapiiri suojellaan kaavassa merkinnällä ALY/s. Sr-2 merkinnällä osoitettua rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy Yhdyskuntatekninen huolto Lähtökohdat Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Kaavaratkaisu Maaperän rakennettavuus, pohjarakentaminen ja pilaantuneisuuden kunnostaminen Lähtökohdat Kaavaratkaisu Ympäristöhäiriöt Lähtökohdat Nykyisessä kaavassa määrätään seuraavasti: Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen kattojen ja seinien kokonaisääneneristävyyden vähimmäismäärän lentomelua vastaan on oltava 27dB A-suodattimella mitattuna.

11 11 (15) Kaavaratkaisu Pelastusturvallisuus / Rakennetekniikka Lähtökohdat Kaavaratkaisu Vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan mukainen rakentaminen täydentää jo rakennettua ympäristöä. Rakentamisen myötä uusia asuntoja syntyy 7 perhekunnalle. Kaupunkikuvallisesti Veljestenpihan katuilme muuttuu hieman rakennetummaksi mutta näköyhteys kadulta vanhaan koulurakennukseen säilyy. Myös vaikutelma ilmavuudesta koulurakennuksen edessä säilyy, sillä uudisrakentaminen on ohjattu rakennusaloin tiiviydestään huolimatta suhteellisen etäälle koulurakennuksesta. (Asuntojen lisääminen tukee alueen palveluiden säilymistä). Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavan toteuttaminen vahvistaa olemassa olevan teknisen huollon verkoston käyttöä ja jakaa kustannuksia. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Tontilta joudutaan kaatamaan uudisrakennuksien tonttitien takia pari puuta mutta kasvillisuuden uudelleenjärjestelyjen turvin veh-

12 12 (15) reys säilyy ja jopa lisääntyy puutarhojen tullessa entisen hiekkapintaisen koulun pihamaan tilalle. Muutamalta naapuritontilta katsottuna näkymät muuttuvat. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Kaavoittamalla käyttöä vailla oleva rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas koulurakennus asuinkäyttöön ja samalla suojelemalla se mahdollistetaan sen säilyminen hyvässä kunnossa ja mahdollisimman alkuperäisessä asussaan. Täydennysrakentamisen avulla Veljestenpihan ilme ei paljoa muutu mutta sen myötä saadaan uudet asunnot seitsemälle perheelle. Ympäröivästä alueesta poiketen hieman tiiviimpi rakentamistapa tuo alueelle mielenkiintoista vaihtelua ja hieman suuremmat massat sopivat hyvin koulurakennuksen läheisyyteen. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT (RATKAISUA OHJAAVAT LÄHTÖKOHDAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Yksi näistä tavoitteista on viranomaisten laatimien valtakunnallisten inventointien ottaminen huomioon ja tässä kaavaratkaisun valmistelussa on erityisesti painotettu vanhan koulurakennuksen säilymistä mahdollisimman alkuperäisenä ilmeeltään. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta.

13 13 (15) Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on asumiseen tarkoitettua pientalovaltaista aluetta, joka on myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Nyt laadittu kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Veljestenpiha 7

14 14 (15) Helsingin uudessa tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa ( )) alue on asuntovaltainen alue 4:sen aluetta, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata. Veljestenpiha 7 Nyt laadittu kaavaratkaisu on uuden yleiskaavaehdotuksen mukainen. Helsingin maanalaisen yleiskaavan nro (tullut voimaan kokonaisuudessaan ) mukaan nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen

15 15 (15) Asemakaavat Alueella on voimassa asemakaava nro 8850 (vahvistettu ). Veljestenpiha 7 Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Pohjakartta Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Alue kuuluu valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x.20xx. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa kiinteistön ja tontit. Muut lähtökohdat Selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa "Asemakaavan kuvaus" kunkin aiheen kohdalla.