KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

Transkriptio

1 SELOSTUS HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS TARKENNETTU LUONNOS NÄHTÄVILLÄ

2 SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO PÄIVÄTTY x.x.2014 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin tonttia 22 Kaavan nimi: Kartanontie 22 Hankenumero: 0740_21 HEL Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: Kaupunkisuunnittelulautakunta: x.x.200x Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: muutettu xx.xx.200x Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti: Tontti sijaitsee Vanhan Munkkiniemen alueella, Kartanontien ja Kadetintien kulmauksessa.

3 i LUONNOS LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Sijaintikartta Ilmakuva Asemakaavan muutos Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Ote voimassa olevasta asemakaavasta Ympäristö-, tekniikka- ja taloussuunnitelmat ja muut selvitykset YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA arkkitehti Eeva-Liisa Hamari, puhelin arkkitehti Riitta Salastie, puhelin (suojeluasiat)

4 1 LUONNOS 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on merkitty kirkollisten toimintojen käyttöön (YK) ja kaavan mukaan näitä tiloja voidaan laajentaa nykyisen rakennuksen yhteyteen. Asemakaavan muutos turvaa nykyisen, asemakaavalla suojellun huvilarakennuksen (380 k-m 2 ) säilymisen, muuttaa sen ja tontin takaisin asuinkäyttöön sekä ohjaa käyttämättömän rakennusoikeuden (390 k-m 2 ) toteuttamista siten, että uudisrakentaminen sopeutuu mahdollisimman hyvin suojelurakennukseen ja arkkitehtonisesti arvokkaaseen, suojeltuun ympäristöön. Tehokkuus säilyy entisellään ja vastaa alueen muiden vastaavien tonttien tehokkuutta. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty tontinomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty kaksi mielipidettä. Muutosluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin havainnekuva. Muutosluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävänä Munkkiniemen kirjastossa, kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalolla ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla. Muutosluonnoksesta on jätetty 105 mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Tarkennetun muutosluonnoksen nähtävillä olosta ja kaavoittajien tapaamismahdollisuudesta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä ja Munkinseutu-lehdessä. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävänä Munkkiniemen kirjastossa, kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalolla ja kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla sekä kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla. Tarkennetusta muutosluonnoksesta on jätetty xx mielipidettä. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

5 2 LUONNOS 2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta.

6 3 LUONNOS Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on kerrostalovaltaista aluetta, joka on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

7 4 LUONNOS Asemakaavat Alueella on voimassa asemakaava nro (hyväksytty ). Tontti on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK/s), jolla ympäristö tulee säilyttää. Tontilla olevan suojellun rakennuksen (sr-2) rakennusoikeus on 380 k-m 2. Kaavan mukaan tontille saa rakentaa kaksikerroksisen laajennuksen, jonka rakennusoikeus on 390 k-m 2. Rakennusjärjestys Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty

8 5 LUONNOS Kiinteistörekisteri Pohjakartta Maanomistus Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x.20xx. Tontti on rekisteröidyn yhdistyksen omistuksessa. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Palvelut Suojelukohteet Tontti sijaitsee Vanhan Munkkiniemen kaupunkikuvallisesti arvokkaalla asuntoalueella, jossa on monenlaisia, eri vuosikymmeninä toteutettuja ja aikansa tyylin mukaisia rakennuksia. Piha-alueet ovat kasvustoltaan reheviä ja puistomaisia. Korttelin muut tontit ovat asuinrakennusten korttelialuetta (A/s), jolla kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset on suojeltu ja ympäristö on säilytettävä. Tonttia vastapäätä Kadetintien ja Kartanontien varressa olevissa kerrostaloissa on 3 6 -kerrosta. Lähiympäristössä on kattavat palvelut. Tontilla on vuonna 1917 rakennettu kaksikerroksinen huvila, joka on toiminut viime vuodet kristillisen järjestön toimitilana. Rakennus on hirsirunkoinen, julkisivut ovat keltaiseksi maalattua rappausta ja rakennus on katettu savitiilellä. Rakennuksen alkuperäisiä piirustuksia ei ole löytynyt, mutta Helsingin kaupunginarkistossa on muutospiirustukset vuodelta Rakennus on suojeltu asemakaavassa (nro 10872/ ) merkinnällä sr-2, suojeltava rakennus. Rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, sitä ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Samassa asemakaavassa tontille on annettu merkintä YK/s, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään.

9 6 LUONNOS Rakennukseen on haettu seuraavia muutoksia: Vuonna 1951 haettiin lupaa rakennuksen sisustamiseen toisin kuin ennen (rakennusmestari V. Paananen). Rakennuslupakuva vuodelta 1951.

10 7 LUONNOS Vuonna 1978 haettiin lupaa kokoontumissalin rakentamiselle rakennuksen koillispäähän, keskiosan portaan purkamiseen, keittiön tekemiseen nykyiselle terassille, uuden portaan rakentamiseen rakennuksen lounaispäähän, sisäänkäynnin muuttamiseen sekä toisen kerroksen väliseinämuutoksiin ja autotallin rakentamiseen talon lounaispäädyn terassin alle (sisustusarkkitehti Pekka Euro). Vuonna 1983 haettiin lupaa 1. ja 2. kerroksen väliseinämuutoksiin (sisustusarkkitehti Pekka Euro). 3 TAVOITTEET Kaupunginmuseon arvotuskriteerit: Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt osin alkuperäisessä asussaan. Yhdyskuntatekninen huolto 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tontti alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti asuinkäyttöön sekä turvata kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen. Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on merkitty kirkollisten toimintojen käyttöön (YK) ja kaavan mukaan näitä tiloja voidaan laajentaa nykyisen, suojellun rakennuksen yhteyteen 390 k-m 2. Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on turvata suojellun huvilarakennuksen säilyminen ja muuttaa kiinteistö takaisin asuinkäyttöön. Käyttämätön rakennusoikeus tulee toteuttaa siten, että uudisrakentaminen sopeutuu mahdollisimman hyvin suojelurakennukseen ja arkkitehtonisesti arvokkaaseen, suojeltuun ympäristöön. Tehokkuus säilyy entisellään ja vastaa alueen muiden vastaavien tonttien tehokkuutta. Muutosalueen pinta-ala on m 2. Suojellun rakennuksen koko on 380 k-m 2 ja uudisrakennuksen enimmäiskoko 390 k-m 2. Kokonaisra-

11 8 LUONNOS kennusoikeus 770 k-m 2 on voimassa olevan kaavan mukainen ja vastaa tonttitehokkuutta e = 0,4. Asuinrakennusten korttelialue (A/s) Suojelukohteet Tontti on merkitty korttelin muiden tonttien mukaisesti asuinrakennusten korttelialueeksi (A/s), jolla ympäristö säilytetään aluekokonaisuuden osana. Olemassa olevan, suojeltavaksi merkityn (sr-2) rakennuksen kerrosala on 380 k-m 2 ja siinä saa olla korkeintaan kolme asuntoa. Uudisrakennuksen enimmäiskerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus 390 k-m 2 säilyy nykyisellään. Rakennus tulee toteuttaa erillistalona ja siinä saa olla korkeintaan kaksi asuntoa. Rakennusala on rajattu siten, että kadun varressa olevaa puustoa ja muita istutuksia voidaan säilyttää ja tarvittaessa ne tulee korvata samankaltaisilla istutuksilla. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristön olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Julkisivujen tulee olla rapatut ja kattomateriaalina tulee käyttää punaista tiiltä tai konesaumattua peltiä. Tontille on järjestettävä vähintään 1 autopaikka/asunto ja lisäksi yksi vieraspaikka. Piha-alueen kulkuväylät ja pysäköintipaikat tulee toteuttaa sorapintaisina. Olemassa olevan kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelumääräys sr-2 säilyy entisellään. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa. Lisäksi tonttia koskee määräys A/s, asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään aluekokonaisuuden osana ja jossa uudisrakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutos turvaa olemassa olevan suojelurakennuksen säilymisen ja mahdollistaa voimassa olevan asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden käyttämisen. Kaupunkikuvaan sopeutuminen on turvattu kadunvarsi-istutusten säilyttämisellä ja uudisrakennuksen raken-

12 9 LUONNOS 6 SUUNNITTELUN VAIHEET tamistapaa koskevilla määräyksillä. Tontin käyttötarkoitus muuttuu kokoontumistiloista asuinkäyttöön, joten liikennemäärä vähenee. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Kaavoitustyö on tullut vireille Suomen Kristiyhteisö ry Helsingin seurakunnan (tontin 30008/22 omistaja) hakemuksen johdosta (saapunut ). Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty ). Kirjeen mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävillä Munkkiniemen kirjastossa, kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalolla ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty kaksi mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Muutosluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä (päivätty ), jonka mukana lähetettiin havainnekuva. Muutosluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävänä Munkkiniemen kirjastossa, kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalolla ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla. Muutosluonnoksesta on jätetty 105 mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Tarkennetun muutosluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä (päivätty x.x.2014). Nähtävilläolosta ja kaavan valmistelijan tapaamismahdollisuudesta ilmoitettiin myös Munkinseutu-lehdessä. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto olivat nähtävänä Munkkiniemen kirjastossa, kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalolla ja info- ja näyttelytila Laiturilla sekä kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, Helsingin Energia -liike-

13 10 LUONNOS laitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut/vesihuollon kanssa. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Esitetyt mielipiteet Omistaja esitti asemakaavan muutoshakemuksessa tontin muuttamista asuinkäyttöön ja rakennusoikeuden korottamista 130 k-m 2. Ensimmäinen kaavaluonnos laadittiin hakijan teettämän, suhteellisen yksityiskohtaisen viitesuunnitelman pohjalta. Siinä uudisrakennus oli suunniteltu voimassa olevan kaavan mukaisesti nykyiseen rakennukseen liittyväksi laajennukseksi. Kokonaisrakennusoikeus oli 900 k-m 2. Kaksikerroksisessa pienkerrostalossa oli kuusi asuntoa ja rakennus ulottui lähelle Kartanontien reunaa. Autopaikat (9 kpl) oli sijoitettu tontin luoteiskulmaan. Luonnoksesta saaduissa kannanotoissa ja mielipiteissä suunnitelmaa vastustettiin alueelle soveltumattomana kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön. Viitesuunnitelman mukaista ratkaisua pyrittiin kehittämään saadun palautteen perusteella. Todettiin, että kerrostaloratkaisu tarvittavine autopaikkoineen ei turvaa tontin kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilymistä. Lisäksi todettiin, että koska kysymyksessä ei ole hankekaava, tulisi viitesuunnitelman olla viitteellinen ja tulevan toteutuksen ohjaaminen tulee hoitaa kaavamääräyksillä. Tarkennetun kaavaluonnoksen lähtökohdaksi otettiin voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus (390 k-m 2 ) uudisrakennukselle, rakennustyypin muuttaminen pientaloksi ja erityisesti kadunvarren vehreyden säilyttäminen. x Helsingissä Olavi Veltheim