LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Viestin aihe TEM120:00/2008 Lausunnon aihe Lausunto koskee edellä mainitussa luonnoksessa (jäljempänä Luonnos) olevaa ehdotusta, jonka seurauksena ennen nykyiseen kaivoslakiin tehtyä muutosta 589/1997 kullanhuuhdontaa varten myönnetyt valtion mailla sijaitsevat kaivosoikeudet raukeaisivat ja jonka seurauksena koneellinen kullanhuuhdonta päättyisi nykyisessä laajuudessaan Lemmenjoen kansallispuistossa. Lausunnon antajat Kaivospiiri Kaarrepankki (kaivosrekisterinumero 4887/1a) - Antti Kohtamäki ja Ulla Niinikoski (jäljempänä Lausunnon Antajat)

2 Sivu I Sisältö 1. Koneellisen kullankaivun nykytila ja ehdotetut muutokset Koneellisen kullankaivuun nykytila Lemmenjoella Ehdotetut muutokset ja niiden perustelut Luonnoksen mukaista kaivoslakia ei tule säätää Aluksi Luonnoksen ehdotukset ovat perustuslain vastaisia Elinkeinovapaus (PL 18 1 mom) Omaisuuden suoja (PL 15 1 mom) Koneellinen kullanhuuhdonta ei pilaa ympäristöä Vesistön samentuminen Kalastolle kiintoaineksesta aiheutuvat haitat Maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat Käytetyn maa-alueen pienuus ja maisemointivelvollisuus Kiellon muut haitalliset vaikutukset Perustuslainsäätämisjärjestys Täysi korvaus Lopuksi...13

3 Sivu 1 1. Koneellisen kullankaivun nykytila ja ehdotetut muutokset 1.1 Koneellisen kullankaivuun nykytila Lemmenjoella Eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista annetun asetuksen 3 :n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin mainittu säännös on muutettuna annetussa, voimaan tulleessa asetuksessa (583/91) Lemmenjoen kansallispuistossa on sallittu muu kuin koneellinen kullanhuuhdonta. Päätöksessään KHO 1993/1747 A 54 korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesi, ettei edellä mainitulla asetuksen muutoksella voitu rajoittaa kullankaivajan oikeutta, joka oli saavutettu ennen sanotun asetuksen voimaantuloa (ks. myös KHO T 2660 ATK, KHO T 5395 ATK, KHO 1996 A 32 sekä KHO T 3658). Myöskään voimassa oleva luonnonsuojelulaki ja siihen perustuva alemmanasteinen normisto ei pääsääntöisesti salli koneellista kullankaivua kansallispuistoissa. Luonnonsuojelulaki tai sen nojalla tehdyt päätökset eivät kuitenkaan luonnonsuojelulain 71 :n mukaan rajoita sellaisen oikeuden käyttämistä, joka ennen rauhoitusmääräysten voimaantuloa perustettuna rasitteena, vuokraoikeutena tai muuna vastaavana oikeutena kohdistuu luonnonsuojelualueeseen. Koneellinen kullankaivu Lemmenjoen kansallispuistossa on edellä mainitun vuoksi voinut jatkua ennen kiellon voimaanastumista perustettujen valtausten nojalla. Tällä hetkellä Lemmenjoen kansallispuistossa on kullanhuuhdontaa varten voimassa 24 kaivosoikeutta (Luonnos s. 152). Yhtä näistä kaivosoikeuksista hyödyntävät Lausunnon Antajat. 1.2 Ehdotetut muutokset ja niiden perustelut Luonnoksessa esitetään, että voimassa olevat kullanhuuhdontaa koskevat kaivosoikeudet raukeaisivat neljän vuoden siirtymäajan kuluttua lain voimaantulosta. Luonnoksen laatijoiden mukaan neljää vuotta on pidettävä riittävänä sopeutumisaikana.

4 Sivu 2 Luonnoksessa ehdotettujen oikeuksien raukeamisen perusteina on pidetty koneellisen kullanhuuhdonnan ympäristölle aiheuttamia haittoja. Luonnoksen laatijoiden mielestä koneellinen kullanhuuhdonta nykymuodossaan on laajentunut niin voimaperäiseksi, ettei toiminnan mahdollisia vaikutuksia Lemmenjoen vesistöön ja maastoon ole enää mahdollista hallita. Koneellisen kullanhuuhdonnan haitallisia vaikutuksia ovat Luonnoksen laatijoiden mielestä 1) vesistön samentuminen, 2) kalastolle kiintoaineksesta ja 3) maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat. Luonnoksessa todetaan, että, kun otetaan huomioon luonnonsuojelulaki, Lemmenjoen kansallispuistoa koskevat säännökset ja muu sovellettava lainsäädäntö sekä oikeuskäytäntö, ehdotettu muutos merkitsisi koneellisen kullanhuuhdonnan päättymistä nykyisessä laajuudessaan Lemmenjoen kansallispuistossa. 2. Luonnoksen mukaista kaivoslakia ei tule säätää 2.1 Aluksi Luonnoksen muutosehdotukset kaivoslakiin, jotka käytännössä lopettaisivat koneellisen kullanhuuhdonnan nykymuodossaan, ovat perustuslain vastaisia. Lisäksi Luonnoksen ympäristönäkökohtiin nojautuvat perustelut eivät pidä paikkaansa. Tämän ja jäljempänä esitettyjen tarkempien perusteiden vuoksi, ei kaivoslakia tule säätää Luonnoksen kaltaisena. 2.2 Luonnoksen ehdotukset ovat perustuslain vastaisia Elinkeinovapaus (PL 18 1 mom) Siltä osin kuin Luonnos käytännössä lopettaisi koneellisen kullanhuuhdonnan nykymuodossaan, on se perustuslain vastainen. Perustuslakia Luonnos rikkoo edellä mainitulla osallaan ensinnäkin sen vuoksi, että ehdotetut säännökset ovat perustuslain 18 1 momentin vastaisia. Perustuslain 18 1 momentissa säädetään, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tämä oikeus ei koneellista kullanhuuhdontaa harjoittavien henkilöiden osalta seuraavien perusteluiden vuoksi toteutuisi, jos kaivoslaki säädettäisiin Luonnoksen ehdotuksien mukaisesti.

5 Sivu 3 Koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat ovat vuosien varrella oppineet keinot, joilla kultaa voidaan huuhtoa pienimuotoisesti ja luontoa säästäen, mutta silti kannattavasti. Koneelliset kullanhuuhtojat ovat lisäksi saaneet kultahipuilleen arvostuksen ekologisina tuotteina, sillä huuhdonnassa ei käytetä minkäänlaisia ympäristöä pilaavia myrkkyjä. Kullanhuuhdonnassa keskeisin alue on jo yli sadan vuoden ajan ollut Lemmenjoen kulta-alue. Mainittu alue liitettiin Lemmenjoen kansallispuistoon vuonna 1971, jolloin alueen kullankaivajille luvattiin lainsäätäjän toimesta, että heidän toimintansa saa jatkua. Koneellinen kullanhuuhdonta on korostetusti ammatti, eikä pelkästään harrastus niin kuin Luonnoksesta voisi ymmärtää. Kullanhuuhdonta on myös monille koneellisille kullanhuuhtojille heidän ainoa tulolähteensä. Koneellisen kullanhuuhdonnan voidaankin sanoa olevan juuri niiden henkilöiden toimintaa, jotka elättävät itsensä kullanhuuhdonnalla. Jotta lainsäätäjä toimisi perustuslain 18 1 momentin mukaisesti, tulisi koneellista kullanhuuhdonnan ammatin harjoittamista tukea ja luoda sille jatkuvuutta, eikä Luonnoksessa esitetyin tavoin estää kyseisen ammatinharjoittaminen. Lemmenpuiston kansallispuiston maakerroksen paksuuden vuoksi taloudellisesti kannattava ammattimainen kullanhuuhdonta on täysin mahdotonta lapiokaivajalle. Kannattava koneellinen kullanhuuhdonta tarvitseekin riittävän suuren kultapitoisen alueen (2 3 kilometriä) ja kohtuullisen pitkän hyödyntämisajan (10 15 vuotta) sekä sen tyyppiset koneet, joita kullanhuuhtomiseen tällä hetkellä käytetään. Kieltämällä koneellinen kullanhuuhdonta Lemmenjoen kansallispuistossa ja laatimalla siirtymäajasta vain neljän vuoden mittainen vietäisiin koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajilta mahdollisuus harjoittaa heidän perustuslain 18 1 momentissa turvattua oikeuttaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslakivaliokunta on määritellyt niin sanotut perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Rajoitusedellytysten mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain, jos kaikki seuraavista seitsemästä ehdosta täyttyvät. Perusoikeuden rajoitusten tulee ensinnäkin perustua eduskuntalakiin. Toiseksi rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Kolmanneksi rajoitusperusteiden tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia. Neljänneksi tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. Viidenneksi rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon. Kuudenneksi

6 Sivu 4 perusoikeutta rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Seitsemänneksi ja viimeiseksi rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Ensimmäinen perustuslakivaliokunnan rajoitusehto täyttyy Luonnoksen kyseessä olevien ehdotuksien osalta, koska koneellista kullanhuuhdontaa ollaan kieltämässä lain tasoisella säädöksellä. Myös toinen ehto täyttynee, kunhan rajoitus kirjataan lakiin riittävän tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Viisi jälkimmäistä rajoitusperustetta eivät kuitenkaan seuraavien syiden vuoksi täyty perustuslain 18 1 momentissa eivätkä perustuslain 15 1 momentissa turvattujen perusoikeuksien osalta. Ensinnäkään mainitun rajoituksen taustalla ei ole hyväksyttävää rajoitusperustetta. Hyväksyttävää rajoitusperustetta ei ole, koska, niin kuin jäljempänä lausunnossa todetaan, ne ympäristönsuojelulliset näkökohdat, joilla Luonnosta perustellaan, eivät ole paikkansapitäviä (ks. luku 2.3). Toiseksi rajoitus ei ole suhteellisuusvaatimuksen mukainen, koska sama haluttu vaikutus (koneellisen kullanhuuhdonnan kielto Lemmenjoen kansallispuistossa) voitaisiin pitkällä tähtäimellä toteuttaa pidemmän siirtymäajan turvin. Kullanhuuhdonta tulee nimittäin joka tapauksessa lakkaamaan nykyisillä kaivospiireillä kahdenkymmenen vuoden kuluessa, sillä on arvioitu, että maaperässä sijaitseva kulta tulee loppumaan 2020-luvun aikana. Kolmanneksi rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska se ulottuu sekä perustuslain 18 1 momentin että perustuslain 15 1 momentin perusoikeuden ydinalueeseen. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että ajatusta perusoikeuksien ydinalueesta on käytetty lähinnä käänteisesti. On katsottu, että lainsäätäjällä on mahdollisuus rajoittaa henkilöiden perusoikeuksia, jos perusoikeusrajoitukset jäävät perusoikeussuojan eräänlaiselle reuna-alueelle. Luonnoksessa esitettyjen muutosten seuraamukset eivät kuitenkaan missään tapauksessa jää perustuslain 18 1 momentin eivätkä perustuslain 15 1 momentin turvaamien perusoikeuksien reuna-alueille. Elinkeinonvapauden osalta on todettava, että koneellisen kullanhuuhdonnan loppuminen tarkoittaisi koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajille heidän ammattinsa täydellistä loppumista. Jos Luonnoksen ehdotus astuisi voimaan lakina, eivät koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat enää voisi jatkaa pitkään jatkunutta yrittäjänuraansa. Joidenkin kullanhuuhtojien osalta tämä saattaisi tarkoittaa työttömyyttä, koska kullanhuuhtojilla ei välttämättä ole pätevyyttä muun ammatinharjoittamiseen. Ongelma olisi suurin Lemmenjoen seudulla asuville kullanhuuhtojille, koska alueella ei ole helposti keksittävissä muita elinkeinonharjoittamisen mahdollisuuksia tai löydettävissä työpaikkoja. Tämä seuraus jos mikä tarkoittaa puuttumista koneellisen kullanhuuhtojien perustuslain 18 1 momentin tarkoittaman perusoikeuden

7 Sivu 5 ydinalueeseen. Perustuslain 15 1 momentin osalta Luonnoksen seuraukset kajoavat koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajien perusoikeuden ydinalueelle luvussa mainituin perustein. Neljänneksi perusoikeuksien rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska koneellisten kullanhuuhtojien etukäteisestä oikeusturvasta ei ole huolehdittu. Vaikka muun muassa koneellisia kullanhuuhtojia edustavaa Lapin Kullankaivajain Liitto ry:tä on kuultu useampaan otteeseen uutta kaivoslakia valmisteltaessa, ei mainitun yhdistyksen edustajille ole ilmoitettu mitään koneellisen kullanhuuhdonnan lopettamisaikeista, eikä heitä näin ollen ole myöskään kuultu asiassa. Se aika, joka kullanhuuhtojille on varattu lausuntojen antamiseen (noin puolitoista kuukautta), on täysin riittämätön. Liian lyhyt määräaika näkyy tässä lausunnossa siitä, ettei muun muassa Lemmenjoen alueelta otetuista vesinäytteistä tehtyjä tutkimustuloksia ole ollut mahdollisuus liittää lausuntoon. Jos koneellisille kullanhuuhtojille olisi haluttu varata kohtuullinen aika vedota oikeuksiinsa, olisi kaivoslain heitä olennaisesti koskevista muutoksista tiedotettu heille hyvissä ajoin. Viidenneksi rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska se on ristiriidassa uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan I osan 1. kohdan kanssa. Kohdassa säädetään, että jokaisella tulee olla mahdollisuus ansaita elantonsa vapaasti valitsemassaan ammatissa. Kieltämällä koneellinen kullanhuuhdonta, ei koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajille annettaisi mahdollisuutta ansaita elantonsa vapaasti valitsemassaan ammatissa. Lisäksi rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska se on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan vastainen. Ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa turvataan muun muassa jokaisen ihmisen omistusoikeus. Sitä, miten koneellisen kullanhuuhdonnan kielto rikkoo omaisuuden suojaa (omistusoikeutta), perustellaan seuraavassa alaluvussa Omaisuuden suoja (PL 15 1 mom) Perustuslain 15 1 momentin nojalla jokaisen omaisuus on turvattu. Länsineva toteaa selvityksessään kauppa- ja teollisuusministeriölle, että vallitsevan omaisuudensuojadoktriinin valossa on selvää, että kullanhuuhtojien oikeudet kuuluvat omaisuuden perustuslainturvan piiriin. 1 Luonnoksen mukaisesti säädetty laki rikkoisi koneellisten kullanhuuhtojien omistusoikeutta ja pureutuisi jäljempänä esitetyin perustein kyseisen perusoikeuden ydinalueeseen. 1 Pekka Länsineva: Selvitys kauppa- ja teollisuusminiteriölle Perustuslain perusoikeussäännösten suhde huuhdontakullan valtauksiin ja kaivosoikeuksiin. Toukokuu 2006.

8 Sivu 6 Koneellisten kullanhuuhtojien tekemät investoinnit on suurimmilta osin tehty niin, että niitä voitaisiin hyödyntää seuraavat noin kaksi vuosikymmentä. Investoinnit on tehty tällä tavoin, koska on arvioitu, että nykyisellä välineistöllä kaivospiirien alueella esiintyvä kulta on oleellisilta osiltaan löydetty 2020-luvun aikana. Jos Luonnoksen mukainen laki astuisi voimaan, kävisivät nämä koneellisten kullanhuuhtojien tekemät investoinnit hyödyttömiksi. Koneelliset kullankaivajat ovat uskaltaneet tehdä merkittäviä investointejaan sen vuoksi, että he ovat luottaneet lainsäädännön pysyvyyteen ja lainsäätäjän heille antamiin lupauksiin. Myös se seikka, ettei kaivoslakityöryhmä ole tiedottanut suunnittelemistaan kieltää koneellinen kullanhuuhdonta millään tavoin, on vaikuttanut siihen, että kullanhuuhtojat ovat uskaltaneet tehdä merkittävän suuruisia investointejaan. Koneellisten kullanhuuhtojien usko siihen, ettei heidän oikeuksiaan taannehtivasti muuttavaa lakia säädetä, on hyvin perusteltu ottaen huomioon kaivoslakien ja kaivoslakien muutoksien säätämistapa 1900-luvulla. Suomalaiseen omaisuudensuojadoktriiniin on kiinteänä osana sisältynyt kielto puuttua uudella lailla taannehtivasti aiemman lainsäädännön mukaisesti syntyneisiin laillisiin oikeussuhteisiin ja varallisuusarvoisiin oikeuksiin. Kaivoslainsäädäntöä on vuosien saatossa uudistettu noudattamalla tiukasti lain taannehtivuuskiellon -periaatetta. Valtaajien ja kaivosoikeuden haltijoiden aiemmin syntyneitä oikeuksia onkin kunnioitettu lähes täydellisesti. Siltä osin kuin periaatteesta on vähänkin tingitty, on turvauduttu poikkeuslakimenettelyyn. Tämän vuoksi koneellisilla kullanhuuhtojilla on tähän päivään saakka ollut hyvä syy uskoa, että heille myönnettyjä oikeuksia tullaan kunnioittamaan myös tulevaisuudessa. Vaikkakaan oikeusjärjestelmämme ei enää 2000-luvulla tunne taannehtivien lakien säätämisen ehdotonta kieltoa, on oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä kuitenkin lähdetty siitä, että yksityishenkilöiden luottamusta ja perusteltuja odotuksia erilaisten taloudellisten oikeuksien ja odotusten pysyvyydestä tulee julkisessa toiminnassa kunnioittaa. Taannehtivasti varallisuussuhteisiin vaikuttaviin lakeihin tuleekin edelleen suhtautua pidättyvästi. Arviointi Luonnoksessa ehdotetun kiellon hyväksyttävyydestä onkin tehtävä edellisessä alaluvussa mainittujen perusoikeuksien rajoitusedellytysten nojalla. Niin kuin edellä on todettu, rikkoisi ehdotetun kaltainen laki viittä seitsemästä rajoitusedellytyksestä.

9 Sivu Koneellinen kullanhuuhdonta ei pilaa ympäristöä Vesistön samentuminen Luonnoksessa esitetyn koneellisen kullanhuuhdonnan kiellon perusteina Luonnoksen laatijat ovat pitäneet ympäristöön liittyviä näkökohtia. Luonnoksen laatijoiden mielestä koneellinen kullanhuuhdonta nykymuodossaan on laajentunut niin voimaperäiseksi, ettei toiminnan mahdollisia vaikutuksia Lemmenjoen vesistöön ja maastoon ole enää mahdollista hallita. Haitallisista vaikutuksista Luonnoksen laatijat mainitsevat ensinnäkin vesistön samentumisen. Koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat toimivat heille myönnettyjen ympäristölupien vaatimusten mukaisesti. Oleellinen vaatimus ympäristöluvassa on huuhdonta-alueen alapuolella sijaitsevan vesistön veden laadusta huolehtiminen. Jotta veden laatua voidaan seurata, otetaan kaivualueen alapuolisista vesistöistä kaksi kertaa vuodessa viranomaisten valvonnassa vesinäytteet, jotka tutkitaan asianmukaisessa laboratoriossa. 2 Veden sameus on yksi asia, joka käy ilmi vesinäytteistä. Sameuden mittayksikkönä käytetään kirjainyhdistelmää FTU. FTU -arvoista voidaan todeta, että kirkas järvivesi syvänteessä on FTU -arvoltaan 10. Jos vedessä ei ole silminnähtävää sameutta, on veden FTU -arvo 5. Hyvän kaivoveden FTU -arvo on 1,0. 3 Lemmenjoen pääuoman mittauspisteenä toimii turistien suosima Ravadasjärvi. Ravadasjärveltä mitattujen sameuslukujen keskiarvo on ollut 0,63 FTU. Kyseinen kansallispuistossa sijaitseva vesi vastaa toisin sanoen erittäin hyvää kaivovettä. Ravadasjärven mittauspisteeltä on otettu vesinäytteitä vuodesta 1998 alkaen. Vuoden 1998 jälkeen Ravadasjärveltä on otettu 16 vesinäytettä ja vain kaksi kertaa vesinäytteen tulos on ollut yli 1,0 (1,4 vuonna 2001 ja 1,5 vuonna 2006). Sitä, että kyseiset huonommat arvot johtuisivat koneellisesta kullanhuuhdonnasta, ei ole todistettu. Lemmenjoen pääuoman vesi onkin analyysien mukaan normaalia kirkasta tunturijärven vettä. Tuloksista ei voida myöskään tehdä sellaista johtopäätöstä, että veden laatu olisi muuttumassa huonompaan suuntaan. Luonnoksen laatijoiden väite, jonka mukaan 2 Ks. Liite 1. 3 Mittaustulosten tulkinnassa on käytetty seuraavia lähteitä: Kokemäen vesistönsuojeluyhdistys ry: Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi Ympäristöministeriö: Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet

10 Sivu 8 toiminnan mahdollisia vaikutuksia vesistöön ei ole enää olisi mahdollista hallita, on edellä esitetyn vuoksi selvästi perusteeton Kalastolle kiintoaineksesta aiheutuvat haitat Toisena negatiivisena ympäristövaikutuksena Luonnoksen laatijat ovat maininneet kullanhuuhdonnasta peräisin olevan veden sisältämän kiintoaineksen aiheuttamat haitat kalastolle. Mainittuun väitteeseen on todettava, ettei jäljempänä esitetyin perustein ensinnäkään ole näyttöä siitä, että koneellinen kullanhuuhdonta ainakaan merkittävästi lisäisi kiintoaineksen määrää Lemmenjoen kansallispuiston vedessä eikä toiseksi ole varmuutta siitä, aiheutuuko kalastolle kiintoaineksesta enemmän hyötyä vai haittaa. Samoin kuin aiemmin mainittu veden sameus on myös veteen irtoavan kiintoaineksen määrä litrassa vettä tutkittu kaikista Lemmenjoen alueelta otetuista vesinäytteistä. Vedessä olevan kiintoaineksen viitearvot ovat seuraavat: järvivesi syvänteessä 10 mg/l, järvivesi pinnassa 0,1-5 mg/l ja hyvä kaivovesi 1,0 mg/l. Mitattujen tulosten keskiarvo on 0,98 mg/l, joka vastaa hyvän kaivoveden vedenlaatua. Koska arvot ovat näin hyvät, on ilmeisen virheellistä väittää, että näytteenottopaikkojen yläpuolilla tapahtuva koneellinen kullanhuuhdonta ainakaan merkittävästi lisäisi kiintoaineksen määrää kansallispuiston vedessä. Tätä päätelmää tukee myös se tutkittu tosiasia, ettei tutkimustuloksissa ole havaittavissa minkäänlaisia merkkejä siitä, että kiintoaineksen määrä vedessä olisi vuosien varrella varteenotettavasti lisääntynyt. Luonnoksen laatijoiden mukaan kalastolle aiheutuu vedessä olevasta kiintoaineksesta haittaa. Väite saattaa olla totta, sillä runsas kiintoaines vedessä voi peittää ja siten hävittää virtakutuisten lohikalojen kutusoraikot sekä tukahduttaa kehittymässä olevan mädin. Ympäristökeskus selvitti kesällä 2006 Maddib-Ravadaksen vesistön tilaa. Tutkimuksen tulos oli, että vesistöissä, jotka sijaitsivat kullanhuuhdontapaikkojen alapuolella, oli hieman enemmän elämää kuin kullanhuuhdontapaikkojen yläpuolella sijaitsevissa vesistöissä. Tämän tutkimustuloksen perusteella voi väittää, ettei kullanhuuhdonta ainakaan ollut tuhonnut eliöitä. Kullanhuuhdonta oli päinvastoin luultavasti lisännyt hieman ravinteita vesistössä, jolloin karun tunturiveden koko eliökehä pystyi voimaan paremmin. Koska ravintoa oli enemmän, oli myös kaloja enemmän.

11 Sivu 9 Tähän liittyykin mielenkiintoinen näkökulma: jos on niin, että kullanhuuhtominen heikentää kudun onnistumista, niin samaan aikaan poikaskuolleisuus vähenee paremman ravinnon ansiosta. Kukaan ei kuitenkaan tiedä kokonaisvaikutusta. Voi olla yhtä hyvin niin, että kullankaivu ei heikennä kalakantoja, vaan edistää taimenen ja harjuksen elinoloja ja parantaa kalatuottoa Maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat Koneellisen kullanhuuhdonnan haitallisiin ympäristövaikutuksiin lukeutuu Luonnoksen laatijoiden mielestä myös maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat. Niin kuin seuraavassa kuitenkin todetaan, ovat kullanhuuhtojien harjoittamasta maastoliikenteestä aiheutuvat jäljet Lemmenjoen kansallispuiston alueelle hyvin pieniä ja merkityksettömiä. Lemmenjoen kansallispuiston ajourat ja polut eivät suinkaan ole vain kullanhuuhtojien käytössä, sillä myös poromiehet, Metsähallituksen virkamiehet ja Rajavartiolaitoksen henkilöstö ajavat reiteillä moottoriajoneuvoilla. Näin ollen urien kuluminen johtuu monista henkilöryhmistä. Lemmenjoen kansallispuiston alueella on noin 700 kilometriä erilaisia ajouria ja polkuja. Koko tästä ajoura- ja polkuverkostosta vain pieni osa (noin 40 kilometriä) on kullanhuuhtojien käytössä. Kullanhuuhtojien käytössä ovat vain nämä reitit, koska kullanhuuhtojat saavat hyödyntää ainoastaan heille myönnetyissä huoltoluvissa mainittuja ajourareittejä. Huoltoluvat ovat kullanhuuhtojakohtaisia ja ne koskevat vain tarkasti määrättyjä reittiä venesatamasta kullanhuuhtojan omalle huuhdontapaikalle. Johtuen kullanhuuhdonnan lyhyestä sesongista (kesäaika) ei mainittua huoltoajoa tehdä kuin puolisen tusinaa kertaa vuodessa. Suurin osa kullanhuuhtojien harjoittamasta maastoliikenteestä Lemmenjoen kansallispuistossa tapahtuu kuitenkin talvella. Tämä huoltoajo suoritetaan silloin, kun kansallispuiston maasto on lumipeitteen alla, joten ympäristöön ei jää liikenteestä jälkiä muuta kuin lumeen. Ottaen vielä huomioon sen, että huuhdontapaikkojen huoltoreitit ovat pysyneet kutakuinkin samoina 1950-luvulta lähtien ja painetta maastoliikenteen siirtymiseen uusille alueille ei ole ollut eikä ole, voidaan hyvin syin todeta, ettei koneellinen kullanhuuhdonta ole luonut Lemmenjoen kansallispuistolle maastoliikenneongelmaa.

12 Sivu Käytetyn maa-alueen pienuus ja maisemointivelvollisuus Koneellisen kullanhuuhdonnan mahdollisia ympäristövaikutuksia arvioitaessa on myös otettava huomioon, että se alue, jolla koneellista kullanhuuhdontaa harjoitetaan, on hyvin pieni, kun sitä verrataan koko Lemmenjoen kansallispuiston pinta-alaan. Koneellisen kullanhuuhdonta-alueen suuruus (noin 1,4 km 2 ) onkin vain noin puoli tuhannesosaa koko Lemmenjoen kansallispuiston alueesta (noin 2850 km 2 ). Kullanhuuhtojien käyttämien Lemmenjoen kansallispuiston osien pienuutta kuvaa myös edellä mainittu ajoura- ja polkuverkoston käyttö: kullanhuuhtojien käytössä vain 40 kilometriä koko kansallispuiston 700 kilometrin ajoura- ja polkuverkostosta. Koneellista kullanhuuhdontaa harjoittavilla on velvollisuus maisemoida kaivospiirinsä alue, kun kullanhuuhdonta on päättynyt. Maisemoinnin ansiosta 5 10 vuoden takaisia kullanhuuhdonta-alueita ei maastossa enää voi tunnistaa. Maisemoinnin ja käytetyn maa-alueen pienuuden vuoksi voidaan hyvin syin todeta, etteivät koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat myöskään aiheuta merkittävää esteettistä haittaa Lemmenjoen kansallispuistolle. 2.4 Kiellon muut haitalliset vaikutukset Jos koneellinen kullanhuuhdonta kiellettäisiin, olisi siitä haitallisia vaikutuksia myös muille kuin koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville. Ensinnäkin on todettava, että kiellon johdosta suomalaisen kullan saanti vähentyisi merkittävästi, koska suurin osa Suomen maaperältä löydettävästä kullasta on peräisin niiltä Lemmenjoen alueilta, joilla koneellista kullanhuuhdontaa harjoitetaan. Lapin irtokullanhuuhdonnan vuosittainen kullantuotto on noin 25 kg, josta Lemmenjoen koneellisen kullanhuuhtojien osuus on noin 20 kg. Kyseisestä kultamäärästä prosenttia on isompia hippuja, joiden hinta on vähintään viisinkertainen kullan maailmanmarkkinahintaan verrattuna. Mainittu kullan saannin vähentyminen tarkoittaisi väistämättä, ettei riittävän raaka-aineen saamista hippukorujen jalostajille Suomessa voisi tulevaisuudessa turvata. Toiseksi kiellolla olisi negatiivinen vaikutus Lemmenjoen kylän toimintaan ja alueella tapahtuvaan turismiin. Koneellinen kullanhuuhdonta tukee matkailuelinkeinoa ja matkailuelinkeino koneellista kullanhuuhdontaa. Kullanhuuhtojat ovat havainneet, että

13 Sivu 11 alueella liikkuvat turistit ovat lähes poikkeuksetta hyvin kiinnostuneita koneellisesta kullanhuuhdonnasta. Kullanhuuhdonta on Euroopan ja koko maailmanlaajuisestikin erikoinen ja omalaatuinen suomalainen ammatti ja harrastus. Kullanhuuhdontaa ja siihen liittyvää erämaaromantiikkaa voidaankin kutsua Lemmenjoen seudun erityiseksi valttikortiksi, joka vetää turisteja ympäri maailmaa kyseiselle alueelle. Turistien kiinnostusta koneelliseen kullanhuuhdontaan on lisännyt se, että koneellisten kullanhuuhtojien asennoituminen turisteja kohtaan on aina ollut myötämielinen: turistien on annettu liikkua kaivospiirien alueella varsin vapaasti ottaen kuitenkin huomioon huuhdonta-alueen turvallisuusnäkökohdat. Jos koneellinen kullanhuuhdonta lakkaisi, tarkoittaisi se eittämättä turistien kiinnostuksen osittaista hiipumista Lemmenjoen alueeseen. Tämä taas vaikuttaisi haitallisesti alueella toimivien muiden elinkeinonharjoittajien toimintaan. 3. Perustuslainsäätämisjärjestys Jos kaivoslaki kaikesta huolimatta aiottaisiin säätää Luonnoksen ehdotuksien mukaisena, tulisi se tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslainsäätämisjärjestyksen vaatimusta tukee ensinnäkin edellä mainitut alaluvussa 2.2 esitetyt perusteet siitä, miten Luonnoksen ehdotukset ovat perustuslain 18 1 momentin ja 15 1 momentin vastaisia. Toiseksi perustuslainsäätämisjärjestyksen vaatimusta tukee se lainsäätämiskäytäntö, jota kaivoslain säätämisessä 1900-luvulla on noudatettu. Tästä esimerkkinä voidaan mainita, että vuoden 1943 kaivoslain yhteydessä pidettiin aiheellisena säätää kaivoslain rinnalla perustuslainsäätämisjärjestyksessä erillinen poikkeuslaki, joka koski uuden kaivoslain säännösten soveltamista ennestään voimassa oleviin valtauksiin (274/1943). Mainittua lainsäätämiskäytäntöä puoltaa myös perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 5/HE vp/1963 vp) säädettäessä vuoden 1965 kaivoslakia. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotus voitiin käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä vain sillä edellytyksellä, ettei uudella lailla millään tavalla kajottaisi aikaisempien kaivoslakien (1932 ja 1943) voimassa ollessa syntyneisiin oikeudellisiin suhteisiin. Muussa tapauksessa kaivoslaki olisi perustuslakivaliokunnan mukaan säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta piti tiukasti kiinni vaatimuksesta, jonka mukaan uudet säännökset eivät saaneet johtaa miltään osin aiemmin syntyneiden kaivosoikeuksien

14 Sivu 12 kaventumiseen tai uusien velvoitteiden asettamiseen näiden oikeuksien haltijoille. Esimerkiksi lakiehdotuksen 73 :n siirtymäsäännöstä oli perustuslakivaliokunnan mukaan täsmennettävä niin, ettei siitä seuraisi sellaista vaikutusta, että vuoden 1943 lain vaatimukset voisivat tulla sovellettaviksi sellaisiin oikeussuhteisiin, jotka olivat syntyneet vuoden 1932 lain mukaisesti. Kaivoslainsäädäntöä on vuosien saatossa uudistettu taannehtivuuskielto -periaatetta tiukasti noudattaen ja siten valtaajien ja kaivosoikeuden haltijoiden aiemmin syntyneitä oikeuksia jokseenkin pilkuntarkasti kunnioittaen. Tämän vuoksi on johdonmukaista ja luottamuksensuojan periaatteen mukaista, ettei kaivoslakia tälläkään kerralla säädetä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 4. Täysi korvaus Jos kaikesta huolimatta päädyttäisiin siihen ratkaisuun, että kaivoslaki säädettäisiin tavalla, joka merkitsisi koneellisen kullanhuuhdonnan lakkaamista nykymuodossaan, tulee koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville maksaa ensinnäkin heidän koneinvestointiensa hyödyttömyydestä täysi korvaus. Koneellisten kullanhuuhtojien tekemät koneinvestoinnit ovat yhteensä satojatuhansia tai jopa miljoonia euroja. Koneinvestointien lisäksi kullanhuuhtojille tulee korvata kaivospiireillä jäljellä olevan kullan ja muiden mineraalien arvo täysimääräisenä. Tämäkin summa tulee korvata kullanhuuhtojille, koska kullan ja muiden mineraalien voidaan katsoa olevan kullanhuuhtojien omaisuutta ja koska kullanhuuhtojat ovat tehneet koneinvestointinsa nimenomaan kyseisen kullan ja mineraalien hyödyntämiseksi. Kullanhuuhtojille maksettavan korvauksen suuruutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että Luonnos on jo nyt vienyt kaivospiirien myynti- ja kiinnitysarvon, josta on aiheutunut liiketappioita koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajille. Edellä mainittujen korvausten maksamista koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville puoltaa Länsinevan kannanotto asiaan: Jos muutokset oikeuksiin ovat luonteeltaan hyvin perustavanlaatuisia esimerkiksi niin, että niistä seuraa pitkään jatkuneen oikeuden lakkaaminen ja/tai tehtyjen taloudellisten investointien käyminen jokseenkin hyödyttömiksi, saattaa kohtuullisuusvaatimus edellyttää, että muutoksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan oikeudenhaltijoille. Täyden korvauksen vaatimus (PL 15.2 ) astuu kuvaan lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa oikeudenmenetyksen

15 Sivu 13 vaikutukset oikeudenhaltijan näkökulmasta rinnastuvat omaisuuden pakkolunastukseen. 4 Koneellisten kullanhuuhtojien oikeuksien muutos täyttää molemmat Länsinevan mainitsemien kaltaisten tilanteiden tunnusmerkit. Edellä olevissa luvuissa (2. 3.) esitetyin perustein Luonnoksessa esitetyt muutokset koneellista kullanhuuhdontaa harjoittavien oikeuksiin ovat ensinnäkin hyvin perustavanlaatuisia, koska niistä aiheutuu pitkään jatkuneen oikeuden lakkaaminen ja tehtyjen taloudellisten investointien käyminen hyödyttömiksi. Toiseksi koneellisen kullanhuuhdonnan lopettaminen voidaan varauksetta rinnastaa Länsinevan tarkoittamaan tilanteeseen, jossa oikeudenmenetyksen vaikutukset oikeudenhaltijan näkökulmasta rinnastuvat omaisuuden pakkolunastukseen. Koska koneita ei enää koneellisen kullanhuuhdonnan kiellon jälkeen voisi käyttää eikä ammattimainen kullanhuuhdonta alueella enää tämän jälkeen olisi taloudellisesti kannattavaa, merkitsisi kielto kyseistä elinkeinoa harjoittaville henkilöille oleellisesti samaa asiaa kuin, että heidän omaisuutensa pakkolunastettaisiin. 5. Lopuksi Ennen kuin lainsäätäjä käytännöllisesti katsoen lopettaa useiden henkilöiden harjoittaman elinkeinotoiminnan, tulisi lainsäätäjän ja lainvalmistelijoiden pystyä esittämään konkreettisia todisteita siitä, että lopetettavalla elinkeinotoiminnalla todella on merkittävän haitalliset vaikutukset. Luonnoksessa mainitut mahdolliset vaikutukset ympäristölle eivät missään tapauksessa olla riittävä perustelu lopettaa koneellisten kullanhuuhtojien elinkeinotoiminta. Jotta koneellisten kullanhuuhtojien sekä perustuslain 18 1 momentin että perustuslain 15 1 momentin takaamiin perusoikeuksiin voitaisiin puuttua edellä mainitulla tavalla, pitäisi perusoikeuksiin puuttuminen pystyä perustelemaan muilla perusoikeuksilla. Koska tätä ei kuitenkaan ole tehty, eikä sitä ympäristövaikutusten olemattomuuden vuoksi pystytäkään tekemään, ei kyseistä koneellisen kullanhuuhdonnan kieltoa tule säätää. Jos kuitenkin kaikesta huolimatta kaivoslaki säädettäisiin Luonnoksessa esitetyllä tavalla, tulee kaivoslaki säätää luvussa 3. esitettyjen perusteiden vuoksi perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tällaisessa tilanteessa tulee lisäksi koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville maksaa luvussa 4. tarkoitettu ja perusteltu täysi korvaus. 4 Pekka Länsineva: Selvitys kauppa- ja teollisuusminiteriölle Perustuslain perusoikeussäännösten suhde huuhdontakullan valtauksiin ja kaivosoikeuksiin. Toukokuu 2006.

16 Sivu 14 Tampereella marraskuun 27. päivänä 2008 ANTTI KOHTAMÄKI ja ULLA NIINIKOSKI Laati: Esa Wuorenpää asianajaja, Tampere Jouko Juntunen oikeustieteen maisteri, Tampere Salvén & Vuorenpää Asianajotoimisto Advokatbyrå Otavalankatu 3 A PL 466, Tampere puhelin (03) , faksi (03) sähköposti: LIITTEET: Liite 1. Koneellisen kullankaivun käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma Lemmenjoen alue

17 KONEELLISEN KULLANKAIVUN KÄYTTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUSUUNNITELMA LEMMENJOEN ALUE Antti Peronius, fm Maaperägeologi Lapin Kullankaivajain liitto ry. Inari

18 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO 2. VESISTÖALUEEN KUVAUS 3. TARKKAILUUN OSALLISTUVAT 4. KÄYTTÖTARKKAILU 5. VAIKUTUSTARKKAILU 6. MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA 7. TULOSTEN RAPORTOINTI Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 2/8

19 1. JOHDANTO Tämä yhteistarkkailuhanke sai alkunsa Lapin Kullankaivajain liiton talviseminaarissa, jolloin Lapin Ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen esitti sitä. Käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma on laadittu Lemmenjoen ja Vaskojoen alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien ympäristö ja vesilupien tarkkailuvelvoitteiden täyttämiseksi. Velvoitteen alaisia ovat alueella ympäristöluvan nojalla koneellisesti kultaa kaivavat. Alueen toiminnanharjoittajilla on aiemmin ollut pienimuotoista yhteistoimintaa tarkkailun järjestämiseksi. Ivalojen alueen kullankaivajille on laadittu erillinen vastaava ohjelma. Yhteisesti todettiin, että kullankaivajien ja viranomaisten kannalta on järkevämpää laatia yhteinen tarkkailuohjelma. Nykyinen tilanne on yksittäisille kaivajille kallis, eikä anna Ympäristökeskukselle tarpeellista kokonaiskuvaa vesistön tilasta. Koska useat kaivupaikat sijaitsevat lähellä toisiaan, usein jopa kiinni toisissaan, katsottiin järkeväksi yhdistää mahdollisimman moni paikka yhteisen tarkkailun piirin, sen sijaan että samoja vesiä tutkittaisi eri toimijoiden toimeksiannosta. Suunnitelma on laadittu kattamaan alueen nykyiset kaivupaikat kokonaisuudessaan. Suunnitelman laadinnasta vastaa Lapin Kullankaivajain Liitto Ry. Taustatyön teki Aki Karvonen ja raportin laati Antti Peronius. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 3/8

20 2. VESISTÖALUEEN KUVAUS Alue kuuluu Paatsjoen vesistöalueeseen (nro 71) pinta-ala ,34 km2. Kullankaivu koskettaa alueen vesistöistä lähinnä: Lemmenjoen (71.82) yläosaa, sekä siihen pohjoisesta laskevia pienvesistöjä, kuten Maddib Ravadasta (71.831), Lemmenjoen latvan aluetta (71.823), Morgamojaa, Ruittuojaa sekä Puskujokea (71.826). Sekä Vaskojoen vesistön (71.3) Postijoen haaraa (71.34), erityisesti Miessijokea (71.343) ja sen sivupuroja. Kaikki seurattavat vesistöt ovat valtion maalla ja kuuluvat Lemmenjoen kansallispuistoon. Alueet sisältyvät myös Natura suojeluohjelmaan. Vallitseva luontotyyppi on tunturipaljakka ja tunturikoivikko. Lemmenjoen laaksossa on lisäksi kuivia, mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Alueen vesistöt ovat pääasiassa luonnontilaisia. Lemmenjoen pääuomassa harjoitettu veneliikenne sekä tarkkailualueen 1940-luvulta saakka jatkunut kullankaivu ovat paikallisesti hieman vähentäneet luonnontilaisuutta. Kultapurojen hydrologia muuttui jo luvuilla, kun kullankaivu pienialaisesti muutti paikallisesti purojen gradienttia ja vaikutti kasvillisuuspeitteeseen. Purot muuttuivat mineraalimaapohjaisemmiksi ja suoremmiksi, kuin mitä ne luonnostaan olisivat olleet luvulta jatkunut koneellinen kullankaivu on lisännyt tätä muutosta. Muuttunut vyöhyke sijaitsee pääasiassa samalla alueella kuin aikaisempikin, mutta on entistä leveämpi. Tarkkailtavalla alueella ei ole varsinaisia järviä, alapuolisia Lemmenjoen jokijärviä lukuun ottamatta. Tämän vuoksi virtaaman vaihtelut ovat suuria ja nopeita. Latvapurot saavat alkunsa pohjaveden tihkuvyöhykkeistä. Kunnollisia lähteitä on vähän. Tämä johtuu siitä, että maalaji on pääasiassa heikosti vettä läpäisevää pohjamoreenia, joka ei toimi kunnollisena akviferina. Lemmenjokea ja Vaskojokea pidetään kohtuullisena kalastuspaikkana. Ravadasjoessa ja Maddib-Ravadaksessa on kalaa paikoittaisesti (lammet, lompolot), muilta osin ne eivät vähävetisyytensä vuoksi sovellu virkistyskalastukseen. Varsinaisen kulta-alueen purot ovat hyvin pieniä ja niissä on kalaa satunnaisesti. Alueella liikkuu paljon retkeilijöitä, koska suurin osa kansallispuiston matkailijoista kiertää nimenomaan kulta-alueella. Useimmat tyytyvät venematkaan, eivätkä nouse ylös Lemmenjoen laaksosta. Patikoijista suurin osa kiertää ns. Morgamin Ravadaksen reitin. Alueen läpi kulkee lisäksi jonkin verran Lemmenjoen kansallispuiston sisäosiin kulkevia vaeltajia. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 4/8

21 3. TARKKAILUUN OSALLISTUVAT Tarkkailuun pyritään saamaan mukaan kaikki alueen ympäristölupavelvolliset. Uusimmissa luvissa edellytetään liittymään yhteistarkkailuun. Jos joku sellainen toimija jolla ei ole yhteistarkkailuun liittymisvelvoitetta, ei halua liittyä yhteistarkkailuun, järjestää hän omalla kustannuksellaan oman tarkkailunsa. Tarkkailuun osallistuvat liitteessä 2. mainitut koneellisen kullankaivun harjoittajat. Liite päivitetään vuosittain. Liitteessä ilmenevät lupavelvollisen nimi, valtauksen/kaivospiirin nimi ja nro, lupapäätöksen päivämäärä ja nro sekä luvan voimassaoloaika. Tämä yhteistarkkailuohjelma koskee Lemmenjoen ja Vaskojoen vesistöalueen kullankaivajia. Kartta liite 1. Kukin toimija vastaa yksin siitä, että työskentely omalla valtauksella/ kaivospiirillä tapahtuu ympäristöluvassa ja kaivusuunnitelmassa kuvatulla tavalla ja vastaa itse mahdollisista vahingoista. Yhteistarkkailun osallistujaluetteloa päivitetään tarpeen vaatiessa. Yhteistarkkailun järjestäjän tietoon saamista uusista tarkkailuun osallisista sekä tarkkailusta luopujista ilmoitetaan välittömästi Lapin ympäristökeskukseen. Lapin Ympäristökeskus ilmoittaa yhteistarkkailun järjestäjille uusista yhteistarkkailuvelvollisista ympäristöluvallisista kullankaivajista. 4. KÄYTTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu toteutetaan ympäristöluvan määräämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan on pidettävä päiväkirjaa huuhdonta-aikana. Käyttöpäiväkirjaan merkitään mm. seuraavat asiat. - kaivualueet ja ajat - kaivumäärät (m3) - saostusaltaiden toiminta - koneiden, laitteiden ja polttoainesäiliöiden toimintahäiriöt sekä muut poikkeustilanteet - toiminnassa muodostuvat jätteet (ei normaali talousjäte) - muut ympäristövaikutusten kannalta merkittävät tiedot Muilta osin käyttötarkkailua tehdään ympäristöluvan määräysten mukaisesti. 5. VAIKUTUSTARKKAILU Vaikutustarkkailua vesistössä suoritetaan yhteistarkkailuna. Näytteet otetaan vuosittain kaksi kertaa kaivukauden aikana. Ensimmäiset näytteet otetaan viikoilla Näytteet pyritään ottamaan normaaliveden tilasta, ei tulvavedestä. Toiset näytteet otetaan viikolla Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 5/8

22 Mikäli jostain syystä näytteenotto ei sovittuina aikoina onnistu, voidaan Lapin ympäristökeskuksen kanssa sopia jokin muu näytteenottoaika. Näytteidenottovälin on kuitenkin tällöinkin oltava vähintään kolme viikkoa. Näytteet otetaan yhdestätoista (tai kahdestatoista, mikäli Puskun- Ruihtun alueella on toimintaa) eri pisteestä keskittyen vesistöihin, johon usealta kaivupaikalta lähtevä vesi päätyy. Mikäli näytettä otettaessa näytteissä havaitaan ongelmia, esimerkiksi poikkeuksellista samentumista, selvitetään samassa yhteydessä ongelman aiheuttaja. Vaikutusalueen laajuuden selvittämiseksi otetaan lisänäytteitä. Vaikutuksen keston selvittämiseksi otetaan tarvittaessa lisänäytteitä näytteenottopisteestä. Näytteiden oton yhteydessä kirjataan ylös havainnot vesistövaikutuksista sekä muista mahdollisista toimintaan / ympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä ja niiden vaikutuksista saadaan luotettava tieto. Näytteenotossa sekä veden laadun analysoinnissa on käytettävä standardisoituja menetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä. Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: - sameus - kiintoaine - väriluku - CODmn - Haihdutus-/ hehkutusjäännös Näytteet ottaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymä henkilö ja analysoi julkisen valvonnan alainen laboratorio. Näytteet otetaan 9-12 eri pisteestä liitekartan (Liite 1) mukaisesti. Pisteverkko perustuu keskeisiltä osiltaan Lemmenjoen alueen näytepisteisiin. Näytteenottopaikat perusteluineen ovat seuraavat: L1. Härkäjärven alapuolella oleva lompolo, Serakkajoen liittymän yläpuolella ( , ) - kuvastaa koko kullankaivualueen kuormitusta Lemmenjokeen L2. Ravadasjärven kämpän laituri ( , ) - kuvastaa matkailijoiden kokemaa vedenlaatua Lemmenjoella L3. Kultasataman laituri (YLÄ-LEMMENJOKI 17), ( , ) - kuvastaa matkailijoiden kokemaa vedenlaatua Lemmenjoella L4. Morgamin suu (MORGAMOJA 1) ( , ) - kuvastaa alueen tyypillistä puroa, jossa ei ole konekaivua, mutta on pienimuotoista, satunnaista lapiokaivua - Otetaan jos yläpuolisella vesistöalueella on ympäristöluvan mukaista toimintaa L5. Lemmenjoki Morgamin suun yläpuolella (YLÄ-LEMMENJOKI 15) ( , ) - kuvastaa Ruihtun ja Puskun Lemmenjoelle aiheuttamaa kuormitusta - Otetaan jos yläpuolisella vesistöalueella on ympäristöluvan mukaista toimintaa Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 6/8

23 L6. Maddib Ravadas Jäkäläojan alapuolella 500m (MADDIB-RAVADAS3) ( , ) - kuvastaa Jäkäläojan vaikutusta Ravadakseen L7. Maddib Ravadas Jäkäläojan yläpuolella (MADDIB-RAVADAS 1 ) ( , ) - kuvastaa luonnontilaista Ravadasta L8. Jäkäläojan alajuoksu 30 metriä suusta ylöspäin ( , ) - Kuvastaa Jäkäläojan tilaa ennen yhtymistä Ravadakseen L9. Miessin keskijuoksu, Korhosenojan alapuoli (2005 näytteissä Mi2) ( , ) - Kuvastaa Ylä-Miessin vaikutusta L10. Miessin alajuoksu ( , ) - kuvastaa koko Miessin tilannetta alimman kaivoksen alapäässä L 11. Ravadasköngäs ( , ) - Lemmenjoen alajuoksun puoleinen haara, polkusillalta - Kuvastaa Ravadasjoen tilaa ennen sen liittymistä Lemmenjokeen Lisäksi L 12. Pusku: (PUSKOJAVRREPASAS 7) ( , ) - Otetaan jos ympäristöluvan mukaista toimintaa - Kuvastaa Puskuojan tilaa Näytteenottopaikkojen nimet, koordinaatit ja kuvaukset liitteessä 3 6. MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on toiminnan harjoittajan tehtävä asiasta viipymättä ilmoitus Lapin ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä yhteistarkkailun yhteyshenkilölle. Valvovien viranomaisten kanssa sovitaan tuolloin, onko tarvetta suorittaa ylimääräistä näytteenottoa. Mikäli näytteenotto, näytteiden kuljetus tai laboratorioanalyysit epäonnistuvat toiminnan harjoittajista riippumatta siten, että tuloksia ei voi pitää luotettavina tai näyte tuhoutuu kokonaan, tulee tarkkailun toteuttajan viipymättä ottaa uudet näytteet omalla kustannuksellaan. Muilta osin poikkeustilanteissa tulee toimia ympäristöluvan määräysten mukaisesti. 7. TULOSTEN RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään neljän (4) viikon kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tiedoksi. Tuloksiin on liitettävä maastohavainnot ja sanallinen kuvaus veden laadusta sekä arvio mahdollisesta samentumisen aiheuttajasta. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 7/8

24 Vesinäytteiden tulokset tulee toimittaa lisäksi ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa kaivukauden viimeisen näytteen ottamisesta. Vuosittain joulukuun loppuun mennessä kaikki ympäristöluvalliset ilmoittavat käyttötarkkailun tulokset Lapin ympäristökeskukselle vuosi-ilmoituslomakkeella. Yhteistarkkailuun osallistuvat toimittavat kopion ilmoituksesta yhteistarkkailun vastuuhenkilölle, joka laatii yhteenvetoraportin toiminnasta sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vaikutustarkkailusta ja toiminnanharjoittajien vuosi-ilmoituksista laaditaan seuraavan vuoden helmikuu loppuun mennessä vuosiraportti. Vuosiraportin sisältö: Kuvaus toiminnasta ja kaivumääristä Selostetaan tarkkailuvuoden hydrologiset ja meteorologiset olot. Esitetään kaikki vaikutustarkkailun tulokset taulukkoina sekä havainnekuvina. (Kehitystä seurataan useammalta vuodelta). Selostetaan kirjallisesti ja kuvallisesti vaikutustarkkailun tulokset Esitetään arvio toiminnan vaikutuksista Esitetään myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet. Vuosiraportissa on huomioitava mahdolliset muut alueelta otetut näytteet (Lapin ympäristökeskus). Raportin laatijalla on oltava tehtävään riittävä pätevyys. Raportin jakelu Vuosiraportti toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle (2 kpl), Suomen ympäristökeskukselle (1 kpl), Inarin kunnalle (1 kpl) ja Metsähallituksen luontopalveluille Ivaloon (1 kpl). 8. OHJELMAN MUUTTAMINEN Tätä yhteistarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa myöhemmin Lapin Ympäristökeskuksen ja Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n sopimalla ja Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Liitteet: Liite 1: Kartta, josta toiminnanharjoittajien ja näytteenottopaikkojen sijainti ilmenee. Liite 2: Luettelo yhteistarkkailuun osallistuvista toiminnanharjoittajista Liite 3: Luettelo näytteenottopisteistä koordinaatteineen Liitteet päivitetään vuosittain, kun yhteistarkkailuun liittyy uusia jäseniä. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 8/8

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Asianajaja Matias Wallgren Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Esityksen rakenne Oikeudellinen lähtökohta: perusoikeudet ja oikeusvoima Lainsäädäntö

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON 1. Asetuksen pääasiallinen sisältö Ympäristöministeriön asetuksella luonnonsuojelualueen

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 9.12.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010. HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN SIIRROSTA

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN SIIRROSTA Päätös Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2016 1 (4) Lupatunnus HL2011:0037 Seppo Vikiö PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN SIIRROSTA Luvanhaltija: Seppo Vikiö, Terttu Vikiö Siirron jälkeen luvanhaltijat: Hanna Makkonen

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2001 vp Hallituksen esitys etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen muutosten hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 1 ASIA HAKIJA Siikajoen yhteistarkkailuohjelman vahvistaminen Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen säännöstelyyn liittyvän

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta SOPIMUSPOHJA 19.12.2013 / mh 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan ehdoista ja yksityiskohdista, joiden mukaisesti sopimuksessa

Lisätiedot

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3)

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3) Päätös 1 (4) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8871, 8875, 9400, ML2013:0018,ML2013:0063, ML2013:0065,ML2012:0190, ML2012:0216,ML2013:0017, ML2014:0118 22.1.2016 AA Sakatti Mining Oy PL38 99600 SODANKYLÄ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn Outi Penttilä, lakimies Nykytila 15.3.2016 2 Muutettu MTL 52 Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Voimassa oleva Ehdotettu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Päätös 1 (5) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut päivätty kaivosoikeuden siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (5) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut päivätty kaivosoikeuden siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 15.10.2013 3951/1a Juhani Karhu Metsolantie 9 32740 Sastamala KAIVOSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Ruoppausmassa-alueen R809 sulkemista Kokkolan suurteollisuusalueella koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle.

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 21/2002 vp Tiistai 12.3.2002 kello 10.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. U 7/2002 vp ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (rasismin ja muukalaisvihan vastainen

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 LAPELY/145/07.00/2012 07.00.03 2 pitää olla 8/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2004 HAKIJA Heinäveden kunta ASIA Kermajärven lauttasalmeen rakennetun moottorikelkkareitin penkereen leventämistä koskevassa päätöksessä

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Pelkosenniemi, Salla, Savukoski. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2011:0045.

Päätös. Varausalueen sijainti: Pelkosenniemi, Salla, Savukoski. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2011:0045. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2012 1 (5) Lupatunnus Magnus Minerals Oy Knuutinlaakso 7 02400 Kirkkonummi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 7.11.2011 kaivoslain

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen 17.4.2009 ASIA HAKIJA Kaitasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa (korkeimman hallinto-oikeuden

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot