LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Viestin aihe TEM120:00/2008 Lausunnon aihe Lausunto koskee edellä mainitussa luonnoksessa (jäljempänä Luonnos) olevaa ehdotusta, jonka seurauksena ennen nykyiseen kaivoslakiin tehtyä muutosta 589/1997 kullanhuuhdontaa varten myönnetyt valtion mailla sijaitsevat kaivosoikeudet raukeaisivat ja jonka seurauksena koneellinen kullanhuuhdonta päättyisi nykyisessä laajuudessaan Lemmenjoen kansallispuistossa. Lausunnon antajat Kaivospiiri Kaarrepankki (kaivosrekisterinumero 4887/1a) - Antti Kohtamäki ja Ulla Niinikoski (jäljempänä Lausunnon Antajat)

2 Sivu I Sisältö 1. Koneellisen kullankaivun nykytila ja ehdotetut muutokset Koneellisen kullankaivuun nykytila Lemmenjoella Ehdotetut muutokset ja niiden perustelut Luonnoksen mukaista kaivoslakia ei tule säätää Aluksi Luonnoksen ehdotukset ovat perustuslain vastaisia Elinkeinovapaus (PL 18 1 mom) Omaisuuden suoja (PL 15 1 mom) Koneellinen kullanhuuhdonta ei pilaa ympäristöä Vesistön samentuminen Kalastolle kiintoaineksesta aiheutuvat haitat Maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat Käytetyn maa-alueen pienuus ja maisemointivelvollisuus Kiellon muut haitalliset vaikutukset Perustuslainsäätämisjärjestys Täysi korvaus Lopuksi...13

3 Sivu 1 1. Koneellisen kullankaivun nykytila ja ehdotetut muutokset 1.1 Koneellisen kullankaivuun nykytila Lemmenjoella Eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista annetun asetuksen 3 :n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin mainittu säännös on muutettuna annetussa, voimaan tulleessa asetuksessa (583/91) Lemmenjoen kansallispuistossa on sallittu muu kuin koneellinen kullanhuuhdonta. Päätöksessään KHO 1993/1747 A 54 korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesi, ettei edellä mainitulla asetuksen muutoksella voitu rajoittaa kullankaivajan oikeutta, joka oli saavutettu ennen sanotun asetuksen voimaantuloa (ks. myös KHO T 2660 ATK, KHO T 5395 ATK, KHO 1996 A 32 sekä KHO T 3658). Myöskään voimassa oleva luonnonsuojelulaki ja siihen perustuva alemmanasteinen normisto ei pääsääntöisesti salli koneellista kullankaivua kansallispuistoissa. Luonnonsuojelulaki tai sen nojalla tehdyt päätökset eivät kuitenkaan luonnonsuojelulain 71 :n mukaan rajoita sellaisen oikeuden käyttämistä, joka ennen rauhoitusmääräysten voimaantuloa perustettuna rasitteena, vuokraoikeutena tai muuna vastaavana oikeutena kohdistuu luonnonsuojelualueeseen. Koneellinen kullankaivu Lemmenjoen kansallispuistossa on edellä mainitun vuoksi voinut jatkua ennen kiellon voimaanastumista perustettujen valtausten nojalla. Tällä hetkellä Lemmenjoen kansallispuistossa on kullanhuuhdontaa varten voimassa 24 kaivosoikeutta (Luonnos s. 152). Yhtä näistä kaivosoikeuksista hyödyntävät Lausunnon Antajat. 1.2 Ehdotetut muutokset ja niiden perustelut Luonnoksessa esitetään, että voimassa olevat kullanhuuhdontaa koskevat kaivosoikeudet raukeaisivat neljän vuoden siirtymäajan kuluttua lain voimaantulosta. Luonnoksen laatijoiden mukaan neljää vuotta on pidettävä riittävänä sopeutumisaikana.

4 Sivu 2 Luonnoksessa ehdotettujen oikeuksien raukeamisen perusteina on pidetty koneellisen kullanhuuhdonnan ympäristölle aiheuttamia haittoja. Luonnoksen laatijoiden mielestä koneellinen kullanhuuhdonta nykymuodossaan on laajentunut niin voimaperäiseksi, ettei toiminnan mahdollisia vaikutuksia Lemmenjoen vesistöön ja maastoon ole enää mahdollista hallita. Koneellisen kullanhuuhdonnan haitallisia vaikutuksia ovat Luonnoksen laatijoiden mielestä 1) vesistön samentuminen, 2) kalastolle kiintoaineksesta ja 3) maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat. Luonnoksessa todetaan, että, kun otetaan huomioon luonnonsuojelulaki, Lemmenjoen kansallispuistoa koskevat säännökset ja muu sovellettava lainsäädäntö sekä oikeuskäytäntö, ehdotettu muutos merkitsisi koneellisen kullanhuuhdonnan päättymistä nykyisessä laajuudessaan Lemmenjoen kansallispuistossa. 2. Luonnoksen mukaista kaivoslakia ei tule säätää 2.1 Aluksi Luonnoksen muutosehdotukset kaivoslakiin, jotka käytännössä lopettaisivat koneellisen kullanhuuhdonnan nykymuodossaan, ovat perustuslain vastaisia. Lisäksi Luonnoksen ympäristönäkökohtiin nojautuvat perustelut eivät pidä paikkaansa. Tämän ja jäljempänä esitettyjen tarkempien perusteiden vuoksi, ei kaivoslakia tule säätää Luonnoksen kaltaisena. 2.2 Luonnoksen ehdotukset ovat perustuslain vastaisia Elinkeinovapaus (PL 18 1 mom) Siltä osin kuin Luonnos käytännössä lopettaisi koneellisen kullanhuuhdonnan nykymuodossaan, on se perustuslain vastainen. Perustuslakia Luonnos rikkoo edellä mainitulla osallaan ensinnäkin sen vuoksi, että ehdotetut säännökset ovat perustuslain 18 1 momentin vastaisia. Perustuslain 18 1 momentissa säädetään, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tämä oikeus ei koneellista kullanhuuhdontaa harjoittavien henkilöiden osalta seuraavien perusteluiden vuoksi toteutuisi, jos kaivoslaki säädettäisiin Luonnoksen ehdotuksien mukaisesti.

5 Sivu 3 Koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat ovat vuosien varrella oppineet keinot, joilla kultaa voidaan huuhtoa pienimuotoisesti ja luontoa säästäen, mutta silti kannattavasti. Koneelliset kullanhuuhtojat ovat lisäksi saaneet kultahipuilleen arvostuksen ekologisina tuotteina, sillä huuhdonnassa ei käytetä minkäänlaisia ympäristöä pilaavia myrkkyjä. Kullanhuuhdonnassa keskeisin alue on jo yli sadan vuoden ajan ollut Lemmenjoen kulta-alue. Mainittu alue liitettiin Lemmenjoen kansallispuistoon vuonna 1971, jolloin alueen kullankaivajille luvattiin lainsäätäjän toimesta, että heidän toimintansa saa jatkua. Koneellinen kullanhuuhdonta on korostetusti ammatti, eikä pelkästään harrastus niin kuin Luonnoksesta voisi ymmärtää. Kullanhuuhdonta on myös monille koneellisille kullanhuuhtojille heidän ainoa tulolähteensä. Koneellisen kullanhuuhdonnan voidaankin sanoa olevan juuri niiden henkilöiden toimintaa, jotka elättävät itsensä kullanhuuhdonnalla. Jotta lainsäätäjä toimisi perustuslain 18 1 momentin mukaisesti, tulisi koneellista kullanhuuhdonnan ammatin harjoittamista tukea ja luoda sille jatkuvuutta, eikä Luonnoksessa esitetyin tavoin estää kyseisen ammatinharjoittaminen. Lemmenpuiston kansallispuiston maakerroksen paksuuden vuoksi taloudellisesti kannattava ammattimainen kullanhuuhdonta on täysin mahdotonta lapiokaivajalle. Kannattava koneellinen kullanhuuhdonta tarvitseekin riittävän suuren kultapitoisen alueen (2 3 kilometriä) ja kohtuullisen pitkän hyödyntämisajan (10 15 vuotta) sekä sen tyyppiset koneet, joita kullanhuuhtomiseen tällä hetkellä käytetään. Kieltämällä koneellinen kullanhuuhdonta Lemmenjoen kansallispuistossa ja laatimalla siirtymäajasta vain neljän vuoden mittainen vietäisiin koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajilta mahdollisuus harjoittaa heidän perustuslain 18 1 momentissa turvattua oikeuttaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslakivaliokunta on määritellyt niin sanotut perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Rajoitusedellytysten mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain, jos kaikki seuraavista seitsemästä ehdosta täyttyvät. Perusoikeuden rajoitusten tulee ensinnäkin perustua eduskuntalakiin. Toiseksi rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Kolmanneksi rajoitusperusteiden tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia. Neljänneksi tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta. Viidenneksi rajoitusten tulee olla välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi sekä laajuudeltaan oikeassa suhteessa perusoikeuksien suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon. Kuudenneksi

6 Sivu 4 perusoikeutta rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Seitsemänneksi ja viimeiseksi rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Ensimmäinen perustuslakivaliokunnan rajoitusehto täyttyy Luonnoksen kyseessä olevien ehdotuksien osalta, koska koneellista kullanhuuhdontaa ollaan kieltämässä lain tasoisella säädöksellä. Myös toinen ehto täyttynee, kunhan rajoitus kirjataan lakiin riittävän tarkkarajaisesti ja täsmällisesti. Viisi jälkimmäistä rajoitusperustetta eivät kuitenkaan seuraavien syiden vuoksi täyty perustuslain 18 1 momentissa eivätkä perustuslain 15 1 momentissa turvattujen perusoikeuksien osalta. Ensinnäkään mainitun rajoituksen taustalla ei ole hyväksyttävää rajoitusperustetta. Hyväksyttävää rajoitusperustetta ei ole, koska, niin kuin jäljempänä lausunnossa todetaan, ne ympäristönsuojelulliset näkökohdat, joilla Luonnosta perustellaan, eivät ole paikkansapitäviä (ks. luku 2.3). Toiseksi rajoitus ei ole suhteellisuusvaatimuksen mukainen, koska sama haluttu vaikutus (koneellisen kullanhuuhdonnan kielto Lemmenjoen kansallispuistossa) voitaisiin pitkällä tähtäimellä toteuttaa pidemmän siirtymäajan turvin. Kullanhuuhdonta tulee nimittäin joka tapauksessa lakkaamaan nykyisillä kaivospiireillä kahdenkymmenen vuoden kuluessa, sillä on arvioitu, että maaperässä sijaitseva kulta tulee loppumaan 2020-luvun aikana. Kolmanneksi rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska se ulottuu sekä perustuslain 18 1 momentin että perustuslain 15 1 momentin perusoikeuden ydinalueeseen. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että ajatusta perusoikeuksien ydinalueesta on käytetty lähinnä käänteisesti. On katsottu, että lainsäätäjällä on mahdollisuus rajoittaa henkilöiden perusoikeuksia, jos perusoikeusrajoitukset jäävät perusoikeussuojan eräänlaiselle reuna-alueelle. Luonnoksessa esitettyjen muutosten seuraamukset eivät kuitenkaan missään tapauksessa jää perustuslain 18 1 momentin eivätkä perustuslain 15 1 momentin turvaamien perusoikeuksien reuna-alueille. Elinkeinonvapauden osalta on todettava, että koneellisen kullanhuuhdonnan loppuminen tarkoittaisi koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajille heidän ammattinsa täydellistä loppumista. Jos Luonnoksen ehdotus astuisi voimaan lakina, eivät koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat enää voisi jatkaa pitkään jatkunutta yrittäjänuraansa. Joidenkin kullanhuuhtojien osalta tämä saattaisi tarkoittaa työttömyyttä, koska kullanhuuhtojilla ei välttämättä ole pätevyyttä muun ammatinharjoittamiseen. Ongelma olisi suurin Lemmenjoen seudulla asuville kullanhuuhtojille, koska alueella ei ole helposti keksittävissä muita elinkeinonharjoittamisen mahdollisuuksia tai löydettävissä työpaikkoja. Tämä seuraus jos mikä tarkoittaa puuttumista koneellisen kullanhuuhtojien perustuslain 18 1 momentin tarkoittaman perusoikeuden

7 Sivu 5 ydinalueeseen. Perustuslain 15 1 momentin osalta Luonnoksen seuraukset kajoavat koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajien perusoikeuden ydinalueelle luvussa mainituin perustein. Neljänneksi perusoikeuksien rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska koneellisten kullanhuuhtojien etukäteisestä oikeusturvasta ei ole huolehdittu. Vaikka muun muassa koneellisia kullanhuuhtojia edustavaa Lapin Kullankaivajain Liitto ry:tä on kuultu useampaan otteeseen uutta kaivoslakia valmisteltaessa, ei mainitun yhdistyksen edustajille ole ilmoitettu mitään koneellisen kullanhuuhdonnan lopettamisaikeista, eikä heitä näin ollen ole myöskään kuultu asiassa. Se aika, joka kullanhuuhtojille on varattu lausuntojen antamiseen (noin puolitoista kuukautta), on täysin riittämätön. Liian lyhyt määräaika näkyy tässä lausunnossa siitä, ettei muun muassa Lemmenjoen alueelta otetuista vesinäytteistä tehtyjä tutkimustuloksia ole ollut mahdollisuus liittää lausuntoon. Jos koneellisille kullanhuuhtojille olisi haluttu varata kohtuullinen aika vedota oikeuksiinsa, olisi kaivoslain heitä olennaisesti koskevista muutoksista tiedotettu heille hyvissä ajoin. Viidenneksi rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska se on ristiriidassa uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan I osan 1. kohdan kanssa. Kohdassa säädetään, että jokaisella tulee olla mahdollisuus ansaita elantonsa vapaasti valitsemassaan ammatissa. Kieltämällä koneellinen kullanhuuhdonta, ei koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajille annettaisi mahdollisuutta ansaita elantonsa vapaasti valitsemassaan ammatissa. Lisäksi rajoitus ei ole hyväksyttävä, koska se on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan vastainen. Ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa turvataan muun muassa jokaisen ihmisen omistusoikeus. Sitä, miten koneellisen kullanhuuhdonnan kielto rikkoo omaisuuden suojaa (omistusoikeutta), perustellaan seuraavassa alaluvussa Omaisuuden suoja (PL 15 1 mom) Perustuslain 15 1 momentin nojalla jokaisen omaisuus on turvattu. Länsineva toteaa selvityksessään kauppa- ja teollisuusministeriölle, että vallitsevan omaisuudensuojadoktriinin valossa on selvää, että kullanhuuhtojien oikeudet kuuluvat omaisuuden perustuslainturvan piiriin. 1 Luonnoksen mukaisesti säädetty laki rikkoisi koneellisten kullanhuuhtojien omistusoikeutta ja pureutuisi jäljempänä esitetyin perustein kyseisen perusoikeuden ydinalueeseen. 1 Pekka Länsineva: Selvitys kauppa- ja teollisuusminiteriölle Perustuslain perusoikeussäännösten suhde huuhdontakullan valtauksiin ja kaivosoikeuksiin. Toukokuu 2006.

8 Sivu 6 Koneellisten kullanhuuhtojien tekemät investoinnit on suurimmilta osin tehty niin, että niitä voitaisiin hyödyntää seuraavat noin kaksi vuosikymmentä. Investoinnit on tehty tällä tavoin, koska on arvioitu, että nykyisellä välineistöllä kaivospiirien alueella esiintyvä kulta on oleellisilta osiltaan löydetty 2020-luvun aikana. Jos Luonnoksen mukainen laki astuisi voimaan, kävisivät nämä koneellisten kullanhuuhtojien tekemät investoinnit hyödyttömiksi. Koneelliset kullankaivajat ovat uskaltaneet tehdä merkittäviä investointejaan sen vuoksi, että he ovat luottaneet lainsäädännön pysyvyyteen ja lainsäätäjän heille antamiin lupauksiin. Myös se seikka, ettei kaivoslakityöryhmä ole tiedottanut suunnittelemistaan kieltää koneellinen kullanhuuhdonta millään tavoin, on vaikuttanut siihen, että kullanhuuhtojat ovat uskaltaneet tehdä merkittävän suuruisia investointejaan. Koneellisten kullanhuuhtojien usko siihen, ettei heidän oikeuksiaan taannehtivasti muuttavaa lakia säädetä, on hyvin perusteltu ottaen huomioon kaivoslakien ja kaivoslakien muutoksien säätämistapa 1900-luvulla. Suomalaiseen omaisuudensuojadoktriiniin on kiinteänä osana sisältynyt kielto puuttua uudella lailla taannehtivasti aiemman lainsäädännön mukaisesti syntyneisiin laillisiin oikeussuhteisiin ja varallisuusarvoisiin oikeuksiin. Kaivoslainsäädäntöä on vuosien saatossa uudistettu noudattamalla tiukasti lain taannehtivuuskiellon -periaatetta. Valtaajien ja kaivosoikeuden haltijoiden aiemmin syntyneitä oikeuksia onkin kunnioitettu lähes täydellisesti. Siltä osin kuin periaatteesta on vähänkin tingitty, on turvauduttu poikkeuslakimenettelyyn. Tämän vuoksi koneellisilla kullanhuuhtojilla on tähän päivään saakka ollut hyvä syy uskoa, että heille myönnettyjä oikeuksia tullaan kunnioittamaan myös tulevaisuudessa. Vaikkakaan oikeusjärjestelmämme ei enää 2000-luvulla tunne taannehtivien lakien säätämisen ehdotonta kieltoa, on oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä kuitenkin lähdetty siitä, että yksityishenkilöiden luottamusta ja perusteltuja odotuksia erilaisten taloudellisten oikeuksien ja odotusten pysyvyydestä tulee julkisessa toiminnassa kunnioittaa. Taannehtivasti varallisuussuhteisiin vaikuttaviin lakeihin tuleekin edelleen suhtautua pidättyvästi. Arviointi Luonnoksessa ehdotetun kiellon hyväksyttävyydestä onkin tehtävä edellisessä alaluvussa mainittujen perusoikeuksien rajoitusedellytysten nojalla. Niin kuin edellä on todettu, rikkoisi ehdotetun kaltainen laki viittä seitsemästä rajoitusedellytyksestä.

9 Sivu Koneellinen kullanhuuhdonta ei pilaa ympäristöä Vesistön samentuminen Luonnoksessa esitetyn koneellisen kullanhuuhdonnan kiellon perusteina Luonnoksen laatijat ovat pitäneet ympäristöön liittyviä näkökohtia. Luonnoksen laatijoiden mielestä koneellinen kullanhuuhdonta nykymuodossaan on laajentunut niin voimaperäiseksi, ettei toiminnan mahdollisia vaikutuksia Lemmenjoen vesistöön ja maastoon ole enää mahdollista hallita. Haitallisista vaikutuksista Luonnoksen laatijat mainitsevat ensinnäkin vesistön samentumisen. Koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat toimivat heille myönnettyjen ympäristölupien vaatimusten mukaisesti. Oleellinen vaatimus ympäristöluvassa on huuhdonta-alueen alapuolella sijaitsevan vesistön veden laadusta huolehtiminen. Jotta veden laatua voidaan seurata, otetaan kaivualueen alapuolisista vesistöistä kaksi kertaa vuodessa viranomaisten valvonnassa vesinäytteet, jotka tutkitaan asianmukaisessa laboratoriossa. 2 Veden sameus on yksi asia, joka käy ilmi vesinäytteistä. Sameuden mittayksikkönä käytetään kirjainyhdistelmää FTU. FTU -arvoista voidaan todeta, että kirkas järvivesi syvänteessä on FTU -arvoltaan 10. Jos vedessä ei ole silminnähtävää sameutta, on veden FTU -arvo 5. Hyvän kaivoveden FTU -arvo on 1,0. 3 Lemmenjoen pääuoman mittauspisteenä toimii turistien suosima Ravadasjärvi. Ravadasjärveltä mitattujen sameuslukujen keskiarvo on ollut 0,63 FTU. Kyseinen kansallispuistossa sijaitseva vesi vastaa toisin sanoen erittäin hyvää kaivovettä. Ravadasjärven mittauspisteeltä on otettu vesinäytteitä vuodesta 1998 alkaen. Vuoden 1998 jälkeen Ravadasjärveltä on otettu 16 vesinäytettä ja vain kaksi kertaa vesinäytteen tulos on ollut yli 1,0 (1,4 vuonna 2001 ja 1,5 vuonna 2006). Sitä, että kyseiset huonommat arvot johtuisivat koneellisesta kullanhuuhdonnasta, ei ole todistettu. Lemmenjoen pääuoman vesi onkin analyysien mukaan normaalia kirkasta tunturijärven vettä. Tuloksista ei voida myöskään tehdä sellaista johtopäätöstä, että veden laatu olisi muuttumassa huonompaan suuntaan. Luonnoksen laatijoiden väite, jonka mukaan 2 Ks. Liite 1. 3 Mittaustulosten tulkinnassa on käytetty seuraavia lähteitä: Kokemäen vesistönsuojeluyhdistys ry: Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi Ympäristöministeriö: Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet

10 Sivu 8 toiminnan mahdollisia vaikutuksia vesistöön ei ole enää olisi mahdollista hallita, on edellä esitetyn vuoksi selvästi perusteeton Kalastolle kiintoaineksesta aiheutuvat haitat Toisena negatiivisena ympäristövaikutuksena Luonnoksen laatijat ovat maininneet kullanhuuhdonnasta peräisin olevan veden sisältämän kiintoaineksen aiheuttamat haitat kalastolle. Mainittuun väitteeseen on todettava, ettei jäljempänä esitetyin perustein ensinnäkään ole näyttöä siitä, että koneellinen kullanhuuhdonta ainakaan merkittävästi lisäisi kiintoaineksen määrää Lemmenjoen kansallispuiston vedessä eikä toiseksi ole varmuutta siitä, aiheutuuko kalastolle kiintoaineksesta enemmän hyötyä vai haittaa. Samoin kuin aiemmin mainittu veden sameus on myös veteen irtoavan kiintoaineksen määrä litrassa vettä tutkittu kaikista Lemmenjoen alueelta otetuista vesinäytteistä. Vedessä olevan kiintoaineksen viitearvot ovat seuraavat: järvivesi syvänteessä 10 mg/l, järvivesi pinnassa 0,1-5 mg/l ja hyvä kaivovesi 1,0 mg/l. Mitattujen tulosten keskiarvo on 0,98 mg/l, joka vastaa hyvän kaivoveden vedenlaatua. Koska arvot ovat näin hyvät, on ilmeisen virheellistä väittää, että näytteenottopaikkojen yläpuolilla tapahtuva koneellinen kullanhuuhdonta ainakaan merkittävästi lisäisi kiintoaineksen määrää kansallispuiston vedessä. Tätä päätelmää tukee myös se tutkittu tosiasia, ettei tutkimustuloksissa ole havaittavissa minkäänlaisia merkkejä siitä, että kiintoaineksen määrä vedessä olisi vuosien varrella varteenotettavasti lisääntynyt. Luonnoksen laatijoiden mukaan kalastolle aiheutuu vedessä olevasta kiintoaineksesta haittaa. Väite saattaa olla totta, sillä runsas kiintoaines vedessä voi peittää ja siten hävittää virtakutuisten lohikalojen kutusoraikot sekä tukahduttaa kehittymässä olevan mädin. Ympäristökeskus selvitti kesällä 2006 Maddib-Ravadaksen vesistön tilaa. Tutkimuksen tulos oli, että vesistöissä, jotka sijaitsivat kullanhuuhdontapaikkojen alapuolella, oli hieman enemmän elämää kuin kullanhuuhdontapaikkojen yläpuolella sijaitsevissa vesistöissä. Tämän tutkimustuloksen perusteella voi väittää, ettei kullanhuuhdonta ainakaan ollut tuhonnut eliöitä. Kullanhuuhdonta oli päinvastoin luultavasti lisännyt hieman ravinteita vesistössä, jolloin karun tunturiveden koko eliökehä pystyi voimaan paremmin. Koska ravintoa oli enemmän, oli myös kaloja enemmän.

11 Sivu 9 Tähän liittyykin mielenkiintoinen näkökulma: jos on niin, että kullanhuuhtominen heikentää kudun onnistumista, niin samaan aikaan poikaskuolleisuus vähenee paremman ravinnon ansiosta. Kukaan ei kuitenkaan tiedä kokonaisvaikutusta. Voi olla yhtä hyvin niin, että kullankaivu ei heikennä kalakantoja, vaan edistää taimenen ja harjuksen elinoloja ja parantaa kalatuottoa Maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat Koneellisen kullanhuuhdonnan haitallisiin ympäristövaikutuksiin lukeutuu Luonnoksen laatijoiden mielestä myös maastolle liikkumisesta aiheutuvat haitat. Niin kuin seuraavassa kuitenkin todetaan, ovat kullanhuuhtojien harjoittamasta maastoliikenteestä aiheutuvat jäljet Lemmenjoen kansallispuiston alueelle hyvin pieniä ja merkityksettömiä. Lemmenjoen kansallispuiston ajourat ja polut eivät suinkaan ole vain kullanhuuhtojien käytössä, sillä myös poromiehet, Metsähallituksen virkamiehet ja Rajavartiolaitoksen henkilöstö ajavat reiteillä moottoriajoneuvoilla. Näin ollen urien kuluminen johtuu monista henkilöryhmistä. Lemmenjoen kansallispuiston alueella on noin 700 kilometriä erilaisia ajouria ja polkuja. Koko tästä ajoura- ja polkuverkostosta vain pieni osa (noin 40 kilometriä) on kullanhuuhtojien käytössä. Kullanhuuhtojien käytössä ovat vain nämä reitit, koska kullanhuuhtojat saavat hyödyntää ainoastaan heille myönnetyissä huoltoluvissa mainittuja ajourareittejä. Huoltoluvat ovat kullanhuuhtojakohtaisia ja ne koskevat vain tarkasti määrättyjä reittiä venesatamasta kullanhuuhtojan omalle huuhdontapaikalle. Johtuen kullanhuuhdonnan lyhyestä sesongista (kesäaika) ei mainittua huoltoajoa tehdä kuin puolisen tusinaa kertaa vuodessa. Suurin osa kullanhuuhtojien harjoittamasta maastoliikenteestä Lemmenjoen kansallispuistossa tapahtuu kuitenkin talvella. Tämä huoltoajo suoritetaan silloin, kun kansallispuiston maasto on lumipeitteen alla, joten ympäristöön ei jää liikenteestä jälkiä muuta kuin lumeen. Ottaen vielä huomioon sen, että huuhdontapaikkojen huoltoreitit ovat pysyneet kutakuinkin samoina 1950-luvulta lähtien ja painetta maastoliikenteen siirtymiseen uusille alueille ei ole ollut eikä ole, voidaan hyvin syin todeta, ettei koneellinen kullanhuuhdonta ole luonut Lemmenjoen kansallispuistolle maastoliikenneongelmaa.

12 Sivu Käytetyn maa-alueen pienuus ja maisemointivelvollisuus Koneellisen kullanhuuhdonnan mahdollisia ympäristövaikutuksia arvioitaessa on myös otettava huomioon, että se alue, jolla koneellista kullanhuuhdontaa harjoitetaan, on hyvin pieni, kun sitä verrataan koko Lemmenjoen kansallispuiston pinta-alaan. Koneellisen kullanhuuhdonta-alueen suuruus (noin 1,4 km 2 ) onkin vain noin puoli tuhannesosaa koko Lemmenjoen kansallispuiston alueesta (noin 2850 km 2 ). Kullanhuuhtojien käyttämien Lemmenjoen kansallispuiston osien pienuutta kuvaa myös edellä mainittu ajoura- ja polkuverkoston käyttö: kullanhuuhtojien käytössä vain 40 kilometriä koko kansallispuiston 700 kilometrin ajoura- ja polkuverkostosta. Koneellista kullanhuuhdontaa harjoittavilla on velvollisuus maisemoida kaivospiirinsä alue, kun kullanhuuhdonta on päättynyt. Maisemoinnin ansiosta 5 10 vuoden takaisia kullanhuuhdonta-alueita ei maastossa enää voi tunnistaa. Maisemoinnin ja käytetyn maa-alueen pienuuden vuoksi voidaan hyvin syin todeta, etteivät koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajat myöskään aiheuta merkittävää esteettistä haittaa Lemmenjoen kansallispuistolle. 2.4 Kiellon muut haitalliset vaikutukset Jos koneellinen kullanhuuhdonta kiellettäisiin, olisi siitä haitallisia vaikutuksia myös muille kuin koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville. Ensinnäkin on todettava, että kiellon johdosta suomalaisen kullan saanti vähentyisi merkittävästi, koska suurin osa Suomen maaperältä löydettävästä kullasta on peräisin niiltä Lemmenjoen alueilta, joilla koneellista kullanhuuhdontaa harjoitetaan. Lapin irtokullanhuuhdonnan vuosittainen kullantuotto on noin 25 kg, josta Lemmenjoen koneellisen kullanhuuhtojien osuus on noin 20 kg. Kyseisestä kultamäärästä prosenttia on isompia hippuja, joiden hinta on vähintään viisinkertainen kullan maailmanmarkkinahintaan verrattuna. Mainittu kullan saannin vähentyminen tarkoittaisi väistämättä, ettei riittävän raaka-aineen saamista hippukorujen jalostajille Suomessa voisi tulevaisuudessa turvata. Toiseksi kiellolla olisi negatiivinen vaikutus Lemmenjoen kylän toimintaan ja alueella tapahtuvaan turismiin. Koneellinen kullanhuuhdonta tukee matkailuelinkeinoa ja matkailuelinkeino koneellista kullanhuuhdontaa. Kullanhuuhtojat ovat havainneet, että

13 Sivu 11 alueella liikkuvat turistit ovat lähes poikkeuksetta hyvin kiinnostuneita koneellisesta kullanhuuhdonnasta. Kullanhuuhdonta on Euroopan ja koko maailmanlaajuisestikin erikoinen ja omalaatuinen suomalainen ammatti ja harrastus. Kullanhuuhdontaa ja siihen liittyvää erämaaromantiikkaa voidaankin kutsua Lemmenjoen seudun erityiseksi valttikortiksi, joka vetää turisteja ympäri maailmaa kyseiselle alueelle. Turistien kiinnostusta koneelliseen kullanhuuhdontaan on lisännyt se, että koneellisten kullanhuuhtojien asennoituminen turisteja kohtaan on aina ollut myötämielinen: turistien on annettu liikkua kaivospiirien alueella varsin vapaasti ottaen kuitenkin huomioon huuhdonta-alueen turvallisuusnäkökohdat. Jos koneellinen kullanhuuhdonta lakkaisi, tarkoittaisi se eittämättä turistien kiinnostuksen osittaista hiipumista Lemmenjoen alueeseen. Tämä taas vaikuttaisi haitallisesti alueella toimivien muiden elinkeinonharjoittajien toimintaan. 3. Perustuslainsäätämisjärjestys Jos kaivoslaki kaikesta huolimatta aiottaisiin säätää Luonnoksen ehdotuksien mukaisena, tulisi se tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslainsäätämisjärjestyksen vaatimusta tukee ensinnäkin edellä mainitut alaluvussa 2.2 esitetyt perusteet siitä, miten Luonnoksen ehdotukset ovat perustuslain 18 1 momentin ja 15 1 momentin vastaisia. Toiseksi perustuslainsäätämisjärjestyksen vaatimusta tukee se lainsäätämiskäytäntö, jota kaivoslain säätämisessä 1900-luvulla on noudatettu. Tästä esimerkkinä voidaan mainita, että vuoden 1943 kaivoslain yhteydessä pidettiin aiheellisena säätää kaivoslain rinnalla perustuslainsäätämisjärjestyksessä erillinen poikkeuslaki, joka koski uuden kaivoslain säännösten soveltamista ennestään voimassa oleviin valtauksiin (274/1943). Mainittua lainsäätämiskäytäntöä puoltaa myös perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 5/HE vp/1963 vp) säädettäessä vuoden 1965 kaivoslakia. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotus voitiin käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä vain sillä edellytyksellä, ettei uudella lailla millään tavalla kajottaisi aikaisempien kaivoslakien (1932 ja 1943) voimassa ollessa syntyneisiin oikeudellisiin suhteisiin. Muussa tapauksessa kaivoslaki olisi perustuslakivaliokunnan mukaan säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta piti tiukasti kiinni vaatimuksesta, jonka mukaan uudet säännökset eivät saaneet johtaa miltään osin aiemmin syntyneiden kaivosoikeuksien

14 Sivu 12 kaventumiseen tai uusien velvoitteiden asettamiseen näiden oikeuksien haltijoille. Esimerkiksi lakiehdotuksen 73 :n siirtymäsäännöstä oli perustuslakivaliokunnan mukaan täsmennettävä niin, ettei siitä seuraisi sellaista vaikutusta, että vuoden 1943 lain vaatimukset voisivat tulla sovellettaviksi sellaisiin oikeussuhteisiin, jotka olivat syntyneet vuoden 1932 lain mukaisesti. Kaivoslainsäädäntöä on vuosien saatossa uudistettu taannehtivuuskielto -periaatetta tiukasti noudattaen ja siten valtaajien ja kaivosoikeuden haltijoiden aiemmin syntyneitä oikeuksia jokseenkin pilkuntarkasti kunnioittaen. Tämän vuoksi on johdonmukaista ja luottamuksensuojan periaatteen mukaista, ettei kaivoslakia tälläkään kerralla säädetä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 4. Täysi korvaus Jos kaikesta huolimatta päädyttäisiin siihen ratkaisuun, että kaivoslaki säädettäisiin tavalla, joka merkitsisi koneellisen kullanhuuhdonnan lakkaamista nykymuodossaan, tulee koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville maksaa ensinnäkin heidän koneinvestointiensa hyödyttömyydestä täysi korvaus. Koneellisten kullanhuuhtojien tekemät koneinvestoinnit ovat yhteensä satojatuhansia tai jopa miljoonia euroja. Koneinvestointien lisäksi kullanhuuhtojille tulee korvata kaivospiireillä jäljellä olevan kullan ja muiden mineraalien arvo täysimääräisenä. Tämäkin summa tulee korvata kullanhuuhtojille, koska kullan ja muiden mineraalien voidaan katsoa olevan kullanhuuhtojien omaisuutta ja koska kullanhuuhtojat ovat tehneet koneinvestointinsa nimenomaan kyseisen kullan ja mineraalien hyödyntämiseksi. Kullanhuuhtojille maksettavan korvauksen suuruutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että Luonnos on jo nyt vienyt kaivospiirien myynti- ja kiinnitysarvon, josta on aiheutunut liiketappioita koneellisen kullanhuuhdonnan harjoittajille. Edellä mainittujen korvausten maksamista koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville puoltaa Länsinevan kannanotto asiaan: Jos muutokset oikeuksiin ovat luonteeltaan hyvin perustavanlaatuisia esimerkiksi niin, että niistä seuraa pitkään jatkuneen oikeuden lakkaaminen ja/tai tehtyjen taloudellisten investointien käyminen jokseenkin hyödyttömiksi, saattaa kohtuullisuusvaatimus edellyttää, että muutoksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan oikeudenhaltijoille. Täyden korvauksen vaatimus (PL 15.2 ) astuu kuvaan lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa oikeudenmenetyksen

15 Sivu 13 vaikutukset oikeudenhaltijan näkökulmasta rinnastuvat omaisuuden pakkolunastukseen. 4 Koneellisten kullanhuuhtojien oikeuksien muutos täyttää molemmat Länsinevan mainitsemien kaltaisten tilanteiden tunnusmerkit. Edellä olevissa luvuissa (2. 3.) esitetyin perustein Luonnoksessa esitetyt muutokset koneellista kullanhuuhdontaa harjoittavien oikeuksiin ovat ensinnäkin hyvin perustavanlaatuisia, koska niistä aiheutuu pitkään jatkuneen oikeuden lakkaaminen ja tehtyjen taloudellisten investointien käyminen hyödyttömiksi. Toiseksi koneellisen kullanhuuhdonnan lopettaminen voidaan varauksetta rinnastaa Länsinevan tarkoittamaan tilanteeseen, jossa oikeudenmenetyksen vaikutukset oikeudenhaltijan näkökulmasta rinnastuvat omaisuuden pakkolunastukseen. Koska koneita ei enää koneellisen kullanhuuhdonnan kiellon jälkeen voisi käyttää eikä ammattimainen kullanhuuhdonta alueella enää tämän jälkeen olisi taloudellisesti kannattavaa, merkitsisi kielto kyseistä elinkeinoa harjoittaville henkilöille oleellisesti samaa asiaa kuin, että heidän omaisuutensa pakkolunastettaisiin. 5. Lopuksi Ennen kuin lainsäätäjä käytännöllisesti katsoen lopettaa useiden henkilöiden harjoittaman elinkeinotoiminnan, tulisi lainsäätäjän ja lainvalmistelijoiden pystyä esittämään konkreettisia todisteita siitä, että lopetettavalla elinkeinotoiminnalla todella on merkittävän haitalliset vaikutukset. Luonnoksessa mainitut mahdolliset vaikutukset ympäristölle eivät missään tapauksessa olla riittävä perustelu lopettaa koneellisten kullanhuuhtojien elinkeinotoiminta. Jotta koneellisten kullanhuuhtojien sekä perustuslain 18 1 momentin että perustuslain 15 1 momentin takaamiin perusoikeuksiin voitaisiin puuttua edellä mainitulla tavalla, pitäisi perusoikeuksiin puuttuminen pystyä perustelemaan muilla perusoikeuksilla. Koska tätä ei kuitenkaan ole tehty, eikä sitä ympäristövaikutusten olemattomuuden vuoksi pystytäkään tekemään, ei kyseistä koneellisen kullanhuuhdonnan kieltoa tule säätää. Jos kuitenkin kaikesta huolimatta kaivoslaki säädettäisiin Luonnoksessa esitetyllä tavalla, tulee kaivoslaki säätää luvussa 3. esitettyjen perusteiden vuoksi perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tällaisessa tilanteessa tulee lisäksi koneellista kullanhuuhdontaa harjoittaville maksaa luvussa 4. tarkoitettu ja perusteltu täysi korvaus. 4 Pekka Länsineva: Selvitys kauppa- ja teollisuusminiteriölle Perustuslain perusoikeussäännösten suhde huuhdontakullan valtauksiin ja kaivosoikeuksiin. Toukokuu 2006.

16 Sivu 14 Tampereella marraskuun 27. päivänä 2008 ANTTI KOHTAMÄKI ja ULLA NIINIKOSKI Laati: Esa Wuorenpää asianajaja, Tampere Jouko Juntunen oikeustieteen maisteri, Tampere Salvén & Vuorenpää Asianajotoimisto Advokatbyrå Otavalankatu 3 A PL 466, Tampere puhelin (03) , faksi (03) sähköposti: LIITTEET: Liite 1. Koneellisen kullankaivun käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma Lemmenjoen alue

17 KONEELLISEN KULLANKAIVUN KÄYTTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUSUUNNITELMA LEMMENJOEN ALUE Antti Peronius, fm Maaperägeologi Lapin Kullankaivajain liitto ry. Inari

18 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO 2. VESISTÖALUEEN KUVAUS 3. TARKKAILUUN OSALLISTUVAT 4. KÄYTTÖTARKKAILU 5. VAIKUTUSTARKKAILU 6. MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA 7. TULOSTEN RAPORTOINTI Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 2/8

19 1. JOHDANTO Tämä yhteistarkkailuhanke sai alkunsa Lapin Kullankaivajain liiton talviseminaarissa, jolloin Lapin Ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen esitti sitä. Käyttö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma on laadittu Lemmenjoen ja Vaskojoen alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien ympäristö ja vesilupien tarkkailuvelvoitteiden täyttämiseksi. Velvoitteen alaisia ovat alueella ympäristöluvan nojalla koneellisesti kultaa kaivavat. Alueen toiminnanharjoittajilla on aiemmin ollut pienimuotoista yhteistoimintaa tarkkailun järjestämiseksi. Ivalojen alueen kullankaivajille on laadittu erillinen vastaava ohjelma. Yhteisesti todettiin, että kullankaivajien ja viranomaisten kannalta on järkevämpää laatia yhteinen tarkkailuohjelma. Nykyinen tilanne on yksittäisille kaivajille kallis, eikä anna Ympäristökeskukselle tarpeellista kokonaiskuvaa vesistön tilasta. Koska useat kaivupaikat sijaitsevat lähellä toisiaan, usein jopa kiinni toisissaan, katsottiin järkeväksi yhdistää mahdollisimman moni paikka yhteisen tarkkailun piirin, sen sijaan että samoja vesiä tutkittaisi eri toimijoiden toimeksiannosta. Suunnitelma on laadittu kattamaan alueen nykyiset kaivupaikat kokonaisuudessaan. Suunnitelman laadinnasta vastaa Lapin Kullankaivajain Liitto Ry. Taustatyön teki Aki Karvonen ja raportin laati Antti Peronius. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 3/8

20 2. VESISTÖALUEEN KUVAUS Alue kuuluu Paatsjoen vesistöalueeseen (nro 71) pinta-ala ,34 km2. Kullankaivu koskettaa alueen vesistöistä lähinnä: Lemmenjoen (71.82) yläosaa, sekä siihen pohjoisesta laskevia pienvesistöjä, kuten Maddib Ravadasta (71.831), Lemmenjoen latvan aluetta (71.823), Morgamojaa, Ruittuojaa sekä Puskujokea (71.826). Sekä Vaskojoen vesistön (71.3) Postijoen haaraa (71.34), erityisesti Miessijokea (71.343) ja sen sivupuroja. Kaikki seurattavat vesistöt ovat valtion maalla ja kuuluvat Lemmenjoen kansallispuistoon. Alueet sisältyvät myös Natura suojeluohjelmaan. Vallitseva luontotyyppi on tunturipaljakka ja tunturikoivikko. Lemmenjoen laaksossa on lisäksi kuivia, mäntyvaltaisia kangasmetsiä. Alueen vesistöt ovat pääasiassa luonnontilaisia. Lemmenjoen pääuomassa harjoitettu veneliikenne sekä tarkkailualueen 1940-luvulta saakka jatkunut kullankaivu ovat paikallisesti hieman vähentäneet luonnontilaisuutta. Kultapurojen hydrologia muuttui jo luvuilla, kun kullankaivu pienialaisesti muutti paikallisesti purojen gradienttia ja vaikutti kasvillisuuspeitteeseen. Purot muuttuivat mineraalimaapohjaisemmiksi ja suoremmiksi, kuin mitä ne luonnostaan olisivat olleet luvulta jatkunut koneellinen kullankaivu on lisännyt tätä muutosta. Muuttunut vyöhyke sijaitsee pääasiassa samalla alueella kuin aikaisempikin, mutta on entistä leveämpi. Tarkkailtavalla alueella ei ole varsinaisia järviä, alapuolisia Lemmenjoen jokijärviä lukuun ottamatta. Tämän vuoksi virtaaman vaihtelut ovat suuria ja nopeita. Latvapurot saavat alkunsa pohjaveden tihkuvyöhykkeistä. Kunnollisia lähteitä on vähän. Tämä johtuu siitä, että maalaji on pääasiassa heikosti vettä läpäisevää pohjamoreenia, joka ei toimi kunnollisena akviferina. Lemmenjokea ja Vaskojokea pidetään kohtuullisena kalastuspaikkana. Ravadasjoessa ja Maddib-Ravadaksessa on kalaa paikoittaisesti (lammet, lompolot), muilta osin ne eivät vähävetisyytensä vuoksi sovellu virkistyskalastukseen. Varsinaisen kulta-alueen purot ovat hyvin pieniä ja niissä on kalaa satunnaisesti. Alueella liikkuu paljon retkeilijöitä, koska suurin osa kansallispuiston matkailijoista kiertää nimenomaan kulta-alueella. Useimmat tyytyvät venematkaan, eivätkä nouse ylös Lemmenjoen laaksosta. Patikoijista suurin osa kiertää ns. Morgamin Ravadaksen reitin. Alueen läpi kulkee lisäksi jonkin verran Lemmenjoen kansallispuiston sisäosiin kulkevia vaeltajia. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 4/8

21 3. TARKKAILUUN OSALLISTUVAT Tarkkailuun pyritään saamaan mukaan kaikki alueen ympäristölupavelvolliset. Uusimmissa luvissa edellytetään liittymään yhteistarkkailuun. Jos joku sellainen toimija jolla ei ole yhteistarkkailuun liittymisvelvoitetta, ei halua liittyä yhteistarkkailuun, järjestää hän omalla kustannuksellaan oman tarkkailunsa. Tarkkailuun osallistuvat liitteessä 2. mainitut koneellisen kullankaivun harjoittajat. Liite päivitetään vuosittain. Liitteessä ilmenevät lupavelvollisen nimi, valtauksen/kaivospiirin nimi ja nro, lupapäätöksen päivämäärä ja nro sekä luvan voimassaoloaika. Tämä yhteistarkkailuohjelma koskee Lemmenjoen ja Vaskojoen vesistöalueen kullankaivajia. Kartta liite 1. Kukin toimija vastaa yksin siitä, että työskentely omalla valtauksella/ kaivospiirillä tapahtuu ympäristöluvassa ja kaivusuunnitelmassa kuvatulla tavalla ja vastaa itse mahdollisista vahingoista. Yhteistarkkailun osallistujaluetteloa päivitetään tarpeen vaatiessa. Yhteistarkkailun järjestäjän tietoon saamista uusista tarkkailuun osallisista sekä tarkkailusta luopujista ilmoitetaan välittömästi Lapin ympäristökeskukseen. Lapin Ympäristökeskus ilmoittaa yhteistarkkailun järjestäjille uusista yhteistarkkailuvelvollisista ympäristöluvallisista kullankaivajista. 4. KÄYTTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu toteutetaan ympäristöluvan määräämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan on pidettävä päiväkirjaa huuhdonta-aikana. Käyttöpäiväkirjaan merkitään mm. seuraavat asiat. - kaivualueet ja ajat - kaivumäärät (m3) - saostusaltaiden toiminta - koneiden, laitteiden ja polttoainesäiliöiden toimintahäiriöt sekä muut poikkeustilanteet - toiminnassa muodostuvat jätteet (ei normaali talousjäte) - muut ympäristövaikutusten kannalta merkittävät tiedot Muilta osin käyttötarkkailua tehdään ympäristöluvan määräysten mukaisesti. 5. VAIKUTUSTARKKAILU Vaikutustarkkailua vesistössä suoritetaan yhteistarkkailuna. Näytteet otetaan vuosittain kaksi kertaa kaivukauden aikana. Ensimmäiset näytteet otetaan viikoilla Näytteet pyritään ottamaan normaaliveden tilasta, ei tulvavedestä. Toiset näytteet otetaan viikolla Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 5/8

22 Mikäli jostain syystä näytteenotto ei sovittuina aikoina onnistu, voidaan Lapin ympäristökeskuksen kanssa sopia jokin muu näytteenottoaika. Näytteidenottovälin on kuitenkin tällöinkin oltava vähintään kolme viikkoa. Näytteet otetaan yhdestätoista (tai kahdestatoista, mikäli Puskun- Ruihtun alueella on toimintaa) eri pisteestä keskittyen vesistöihin, johon usealta kaivupaikalta lähtevä vesi päätyy. Mikäli näytettä otettaessa näytteissä havaitaan ongelmia, esimerkiksi poikkeuksellista samentumista, selvitetään samassa yhteydessä ongelman aiheuttaja. Vaikutusalueen laajuuden selvittämiseksi otetaan lisänäytteitä. Vaikutuksen keston selvittämiseksi otetaan tarvittaessa lisänäytteitä näytteenottopisteestä. Näytteiden oton yhteydessä kirjataan ylös havainnot vesistövaikutuksista sekä muista mahdollisista toimintaan / ympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä ja niiden vaikutuksista saadaan luotettava tieto. Näytteenotossa sekä veden laadun analysoinnissa on käytettävä standardisoituja menetelmiä tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä menetelmiä. Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: - sameus - kiintoaine - väriluku - CODmn - Haihdutus-/ hehkutusjäännös Näytteet ottaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymä henkilö ja analysoi julkisen valvonnan alainen laboratorio. Näytteet otetaan 9-12 eri pisteestä liitekartan (Liite 1) mukaisesti. Pisteverkko perustuu keskeisiltä osiltaan Lemmenjoen alueen näytepisteisiin. Näytteenottopaikat perusteluineen ovat seuraavat: L1. Härkäjärven alapuolella oleva lompolo, Serakkajoen liittymän yläpuolella ( , ) - kuvastaa koko kullankaivualueen kuormitusta Lemmenjokeen L2. Ravadasjärven kämpän laituri ( , ) - kuvastaa matkailijoiden kokemaa vedenlaatua Lemmenjoella L3. Kultasataman laituri (YLÄ-LEMMENJOKI 17), ( , ) - kuvastaa matkailijoiden kokemaa vedenlaatua Lemmenjoella L4. Morgamin suu (MORGAMOJA 1) ( , ) - kuvastaa alueen tyypillistä puroa, jossa ei ole konekaivua, mutta on pienimuotoista, satunnaista lapiokaivua - Otetaan jos yläpuolisella vesistöalueella on ympäristöluvan mukaista toimintaa L5. Lemmenjoki Morgamin suun yläpuolella (YLÄ-LEMMENJOKI 15) ( , ) - kuvastaa Ruihtun ja Puskun Lemmenjoelle aiheuttamaa kuormitusta - Otetaan jos yläpuolisella vesistöalueella on ympäristöluvan mukaista toimintaa Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 6/8

23 L6. Maddib Ravadas Jäkäläojan alapuolella 500m (MADDIB-RAVADAS3) ( , ) - kuvastaa Jäkäläojan vaikutusta Ravadakseen L7. Maddib Ravadas Jäkäläojan yläpuolella (MADDIB-RAVADAS 1 ) ( , ) - kuvastaa luonnontilaista Ravadasta L8. Jäkäläojan alajuoksu 30 metriä suusta ylöspäin ( , ) - Kuvastaa Jäkäläojan tilaa ennen yhtymistä Ravadakseen L9. Miessin keskijuoksu, Korhosenojan alapuoli (2005 näytteissä Mi2) ( , ) - Kuvastaa Ylä-Miessin vaikutusta L10. Miessin alajuoksu ( , ) - kuvastaa koko Miessin tilannetta alimman kaivoksen alapäässä L 11. Ravadasköngäs ( , ) - Lemmenjoen alajuoksun puoleinen haara, polkusillalta - Kuvastaa Ravadasjoen tilaa ennen sen liittymistä Lemmenjokeen Lisäksi L 12. Pusku: (PUSKOJAVRREPASAS 7) ( , ) - Otetaan jos ympäristöluvan mukaista toimintaa - Kuvastaa Puskuojan tilaa Näytteenottopaikkojen nimet, koordinaatit ja kuvaukset liitteessä 3 6. MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on toiminnan harjoittajan tehtävä asiasta viipymättä ilmoitus Lapin ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä yhteistarkkailun yhteyshenkilölle. Valvovien viranomaisten kanssa sovitaan tuolloin, onko tarvetta suorittaa ylimääräistä näytteenottoa. Mikäli näytteenotto, näytteiden kuljetus tai laboratorioanalyysit epäonnistuvat toiminnan harjoittajista riippumatta siten, että tuloksia ei voi pitää luotettavina tai näyte tuhoutuu kokonaan, tulee tarkkailun toteuttajan viipymättä ottaa uudet näytteet omalla kustannuksellaan. Muilta osin poikkeustilanteissa tulee toimia ympäristöluvan määräysten mukaisesti. 7. TULOSTEN RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään neljän (4) viikon kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille tiedoksi. Tuloksiin on liitettävä maastohavainnot ja sanallinen kuvaus veden laadusta sekä arvio mahdollisesta samentumisen aiheuttajasta. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 7/8

24 Vesinäytteiden tulokset tulee toimittaa lisäksi ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa kaivukauden viimeisen näytteen ottamisesta. Vuosittain joulukuun loppuun mennessä kaikki ympäristöluvalliset ilmoittavat käyttötarkkailun tulokset Lapin ympäristökeskukselle vuosi-ilmoituslomakkeella. Yhteistarkkailuun osallistuvat toimittavat kopion ilmoituksesta yhteistarkkailun vastuuhenkilölle, joka laatii yhteenvetoraportin toiminnasta sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vaikutustarkkailusta ja toiminnanharjoittajien vuosi-ilmoituksista laaditaan seuraavan vuoden helmikuu loppuun mennessä vuosiraportti. Vuosiraportin sisältö: Kuvaus toiminnasta ja kaivumääristä Selostetaan tarkkailuvuoden hydrologiset ja meteorologiset olot. Esitetään kaikki vaikutustarkkailun tulokset taulukkoina sekä havainnekuvina. (Kehitystä seurataan useammalta vuodelta). Selostetaan kirjallisesti ja kuvallisesti vaikutustarkkailun tulokset Esitetään arvio toiminnan vaikutuksista Esitetään myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet. Vuosiraportissa on huomioitava mahdolliset muut alueelta otetut näytteet (Lapin ympäristökeskus). Raportin laatijalla on oltava tehtävään riittävä pätevyys. Raportin jakelu Vuosiraportti toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle (2 kpl), Suomen ympäristökeskukselle (1 kpl), Inarin kunnalle (1 kpl) ja Metsähallituksen luontopalveluille Ivaloon (1 kpl). 8. OHJELMAN MUUTTAMINEN Tätä yhteistarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa myöhemmin Lapin Ympäristökeskuksen ja Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n sopimalla ja Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Liitteet: Liite 1: Kartta, josta toiminnanharjoittajien ja näytteenottopaikkojen sijainti ilmenee. Liite 2: Luettelo yhteistarkkailuun osallistuvista toiminnanharjoittajista Liite 3: Luettelo näytteenottopisteistä koordinaatteineen Liitteet päivitetään vuosittain, kun yhteistarkkailuun liittyy uusia jäseniä. Lemmenjoen yhteistarkkailuohjelma 8/8

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Asianajaja Matias Wallgren Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Esityksen rakenne Oikeudellinen lähtökohta: perusoikeudet ja oikeusvoima Lainsäädäntö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 9.12.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 13.3.2008 Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite. Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Luonnos YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS LUONNONSUOJELUALUEEN MERKITSEMI- SESTÄ MAASTOON 1. Asetuksen pääasiallinen sisältö Ympäristöministeriön asetuksella luonnonsuojelualueen

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

LAKIALOITE LAIKSI KAIVOSLAIN 182 :n MUUTTAMISEKSI

LAKIALOITE LAIKSI KAIVOSLAIN 182 :n MUUTTAMISEKSI LAKIALOITE LAIKSI KAIVOSLAIN 182 :n MUUTTAMISEKSI Eduskunnalle Aloitteen pääasiallinen sisältö: Kaivoslaissa (621/2011) säädettiin kullankaivuuseen liittyvien kaivospiirioikeuksien lakkauttamisesta yhdeksän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 11.5.2017 Eriika Melkas EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ Pääasiallinen sisältö Tiettyjen julkisten ja yksityisten

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5. KULLANHUUHDONTALUPAHAKEMUS Pakolliset kentät ovat merkitty tähdellä. Ennen hakemuksen toimittamista kaivosviranomaiselle, kullanhuuhdontalupaa hakevan on huolehdittava, että pakolliset kohdat ovat täytetty

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 25/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 82 ja 84 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2001 vp Hallituksen esitys etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen muutosten hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/EEO/2010 Päivämäärä Dnro 7.5.2010 1555/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.5.2010 - toistaiseksi Muuttaa Vieraista aineista eläimistä saatavissa elintarvikkeissa

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010. HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan

Lisätiedot

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan. HE 220/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n ja säätiölain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 1 ASIA HAKIJA Siikajoen yhteistarkkailuohjelman vahvistaminen Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen säännöstelyyn liittyvän

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn Outi Penttilä, lakimies Nykytila 15.3.2016 2 Muutettu MTL 52 Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Voimassa oleva Ehdotettu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Päätös 1 (5) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut päivätty kaivosoikeuden siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (5) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut päivätty kaivosoikeuden siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 15.10.2013 3951/1a Juhani Karhu Metsolantie 9 32740 Sastamala KAIVOSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN SIIRROSTA

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN SIIRROSTA Päätös Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2016 1 (4) Lupatunnus HL2011:0037 Seppo Vikiö PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN SIIRROSTA Luvanhaltija: Seppo Vikiö, Terttu Vikiö Siirron jälkeen luvanhaltijat: Hanna Makkonen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

maa- ja metsätalousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 5 päivänä joulukuuta 2011

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy 710 Kaustisen kunta Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3)

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3) Päätös 1 (4) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8871, 8875, 9400, ML2013:0018,ML2013:0063, ML2013:0065,ML2012:0190, ML2012:0216,ML2013:0017, ML2014:0118 22.1.2016 AA Sakatti Mining Oy PL38 99600 SODANKYLÄ

Lisätiedot

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle.

Ilmoitetaan, että asia on saapunut valiokuntaan lausunnon antamista varten suurelle valiokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 21/2002 vp Tiistai 12.3.2002 kello 10.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. U 7/2002 vp ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (rasismin ja muukalaisvihan vastainen

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot