Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry"

Transkriptio

1 Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry VISIOASIAKIRJA

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 DEMOKRATIA JA POLITIIKKA OSAKSI ARKEA 3 3 TÄRKEISTÄ ASIOISTA ON PÄÄTETTÄVÄ YHTEISESTI SOSIALIDEMOKRAATTINEN MAAILMAN POLITIIKAN VAIHTOEHTO TYÖ 7 5 VISIO SOSIALIDEMOKRAATTISESTA LIIKKEESTÄ 9 6 TALOUS KOHTI KESTÄVÄÄ KASVUA 11 7 LOPUKSI 12

3 1 JOHDANTO Tulevaisuus on sellainen kuin haluamme sen olevan. Näkymiä tulevaisuudesta pitää luoda, jotta tiedämme, minkälaisen haluamme yhteiskunnan olevan nyt, kymmenen tai sadan vuoden päästä. Visioita tulevaisuudesta tarvitaan myös sen vuoksi, että osaamme kertoa muille, minkälaiseksi haluamme yhteiskuntaa muokata. Osa sosialidemokraattisista tavoitteista on jo saavutettu, mutta paljon on vielä saavuttamatta. Tavoitteet ovat osa suurempaa tarinaa sosialidemokraattista maailmankuvaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi pitää olla konkreettisia keinoja, ja keinoja, joilla visiota oikeudenmukaisesta maailmasta voidaan edistää. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n visioasiakirja on yhteisen ajattelun tuotos. Eri visioista, tavoitteista ja keinoista on keskusteltu ja väitelty. Uusia ideoita ja ajatuksia on esitetty, vanhoja on poistettu ja muokattu. Visioasiakirjassa esitetään abstrakteja ideoita ja konkreettisia ehdotuksia. Osa lienee toteutettavia jo nyt, osa ideoista vaatii jatkojalostusta. Osa ideoista voi olla lopulta mahdoton toteuttaa, osaa voimme olla viemässä eteenpäin jo huomenna. Visioasiakirja ei ole valmis näkemys maailmasta, se on SONKin visio siitä, minkälaisen tulevaisuuden haluamme. 2 DEMOKRATIA JA POLITIIKKA OSAKSI ARKEA Nykymuotoinen demokratia on kriisissä Suomessa. Siitä kertovat alhainen äänestysprosentti niin valtiollisissa kuin kunnallisissa vaaleissa, kansalaisten tietämättömyys politiikan arkipäivän tapahtumista sekä suomalaisten epäluottamus poliitikkoja kohtaan. Politiikka on kadonnut arjesta. Syöttämällä mantraa asioiden epäpoliittisuudesta ja vaihtoehdottomuudesta on kansalaiset työnnetty poliittisen sfäärin ulkopuolelle. Politiikan piiriin he astuvat aina vaalien koittaessa. Politiikan pitää olla osa ihmiselämää. Mielipiteitä saa olla, mielipiteitä pitää olla ja mielipiteillä on eroa. SONK haluaa nähdä maailman, jossa jokainen kansalainen tietää mitä on politiikka ja miten päätöksiä tehdään. Politiikka voidaan tuoda lähemmäksi kansalaisia vain tekemällä siitä avoimempaa. Suoraa demokratiaa tulee Suomessa lisätä sekä kunnallisella että kansallisella tasolla. Uusi kansalaisaloite on hyvä askel tähän suuntaan. Kun kansalaisia osallistetaan päätöksentekoon, lisääntyy heidän tietämyksensä politiikasta. Kun politiikasta tulee arkipäivää, järjestelmän legitimiteetti vahvistuu. Parlamentarismia heikentävät myös monet muut politiikan nykykäytännöt. Esimerkiksi hallitusneuvottelut ovat yksi tärkeimmistä suomalaisen politiikan areenoista, mutta niiden julkisuus on vaillinaista. Tiedotus hallitusneuvotteluista pitää tehdä avoimeksi. Parlamentarismia kehitettäessä on oltava rehellinen sen suhteen, mistä eduskunnassa tai kunnanvaltuustoissa voidaan oikeasti päättää. Lisäksi huomio tulee kiinnittää siihen, valitaanko demokraattisilla menettelytavoilla vain se, ketkä asioista päättävät vai myös se, mistä asioista päätetään. Suomi porskutti joskus maailman kärjessä tietoteknisessä kehityksessä. Kehitys ei ole ulottunut kuitenkaan poliittiseen järjestelmään. Nyt eduskunnan valiokuntatyössä kokeillaan siirtymistä sähköiseen työskentelyyn. Tämä on laajennettava koskemaan kaikkea poliittista työtä koko Suomessa. Samalla lainsäädäntötyön julkisuutta on lisättävä. Erityisin perusteisin salaisiksi julistettavia asiakirjoja lukuun ottamatta kaikki kunta- ja kansallisen tason päätösasiakirjat on julkistettava samalla, kun ne on annettu poliittisille luottamushenkilöille käsiteltäviksi. 3

4 Politiikan managerialismista on tullut yksi nyky-yhteiskunnan ongelmia. Kansanedustajista on tullut yhä enenevässä määrin ammattipoliitikkoja. Politiikasta on tullut ura, ei ainoastaan luottamustoimi. Ammattipoliitikkoja tarvitaan, mutta poliitikot tarvitsevat myös ammattitaitoa. Koska kansanedustaja edustaa kansaa, tulee hänen myös tuntea tämän arki. Eräs demokratian ongelmista on hallinnon ja virkamiesten suhteettoman suuri rooli. Kansanvallan komentoketju on kääntynyt väärinpäin. Hallinto määrittää, mistä päätetään ja minkälaisia laki- tai toimenpidealoitteita tulee päätöksentekoon. Ongelma on erityinen kuntatasolla. Poliittinen valta pitäisi olla poliitikoilla, virkamiehillä vain valmisteluvalta. Tämän vuoksi tulisikin lailla säätää, että sekä kunnallisella että kansallisella tasolla virkamiesten pitää valmistella samasta asiasta useita lakialoitteita tai muita toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta poliitikot voisivat tehdä päätöksiä, silloin kun se on mahdollista. Myös puolueiden toiminnassa on parannettavaa. Suomalaisessa demokratiassa puolueet valmistautuvat vaaleihin kansaa kosiskelevilla sloganeilla, joissa lupaillaan kaikenlaista seuraavan vaalikauden ajaksi. Puolueilta löytyy kuitenkin myös pitkän aikavälin ohjelmia. Edustuksellisen demokratian pitäisi kehittyä niin, että pitkän aikavälin ohjelmat tulisivat mukaan kaikkiin vaaleihin. Puolueiden pitkäaikavälin visiot pitäisi esittää vaalikamppailun yhteydessä, ja niiden toteutumista ja vastaavuutta päivän politiikan kanssa tulisi seurata. Demokratiaa kehitettäessä on huomioitava, että demokratiaa on kehitettävä laajalla rintamalla. Yksi muoto on yritysdemokratia. Lisäksi pitäisi miettiä, miten kansalaisten ääni saadaan kuulumaan paremmin kansallisissa ja kunnallisissa yhtiöissä. Demokratian kehittämisessä kaikki palautuu lopulta kansalaisten osallistumiseen. Mitä kiinnostuneempia ja aktiivisempia kansalaiset ovat, sitä paremmin demokratia toimii. Kun kansalaisia informoidaan enemmän ja kansalaisille tarjotaan uusia yhteiskunnallisia vaikutuskanavia, myös kansalaisyhteiskunnan toiminta voimistuu. Tämä on itseään ruokkiva prosessi. Kun osallistetaan, niin osallistutaan. Kun osallistutaan, niin halutaan myös osallistaa. Kaikessa demokratian kehittämisessä valokeila täytyy pitää kansalaisissa, sivistyksessä ja elinikäisessä oppimisessa. Sivistyksen merkitystä ei demokratian näkökulmasta voi liiaksi korostaa karkeasti ottaen demokratian kannalta on aivan sama äänestävätkö ihmiset vai eivät, jos he eivät tiedä lainkaan miksi, mitä ja mihin se vaikuttaa. Yksi tapa edistää sivistystä on työväen perinteinen sivistystoiminta. Myöskään varhaiskasvatuksen merkitystä sosialisaation ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta ei voi ylikorostaa. Sivistyksen ja elinikäisen oppimisen kautta hankitaan näkemys yhteiskunnallisista syy-seuraus-suhteista. Yhteiskunnan polarisoitumista poliittisiin ääripäihin pystytään estämään, kun yhä suurempi ihmisjoukko osallistuu yhteiseen päätöksentekoon. Samalla neuvottelemisen ja sopimisen kulttuuri pitää säilyttää yhteiskunnassamme. Poliittisia eroja pitää olla ja mielipide-eroilla on väliä. Yksin ei kuitenkaan kukaan taaperra. Yhdessä tekeminen on ihmisyyden ylin kehitysaste. Yhdessä tekeminen tarkoittaa yhdessä tekemistä samanmielisten kesken, mutta myös vastakkaisten näkökulmien huomioon ottamista. Politiikan pitää olla osa ihmiselämää. Politiikka voidaan tuoda lähemmäksi kansalaisia vain tekemällä siitä avoimempaa. Suoraa demokratiaa tulee Suomessa lisätä sekä kunnallisella että kansallisella tasolla. Poliittinen valta pitäisi olla poliitikoilla, virkamiehillä vain valmisteluvalta. Edustuksellisen demokratian pitäisi kehittyä niin, että pitkän aikavälin ohjelmat tulisivat mukaan kaikkiin vaaleihin. Yhdessä tekeminen on ihmisyyden ylin kehitysaste. 4

5 3 TÄRKEISTÄ ASIOISTA ON PÄÄTETTÄVÄ YHTEISESTI SOSIALIDEMOKRAATTINEN MAAILMAN-POLITIIKAN VAIHTOEHTO 2112 Ihmiskunta ei ole riittävän sopeutumiskykyinen kohtaamaan maapallon horisontissa häämöttävää vakavaa ekologista kriisiä moraalisesti kestävällä tavalla. Ihmiskunnan pelastavan politiikan tulee noudattaa demokratian, vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteita sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia. Maapallon heikentyvä kantokyky vaikuttaa raskaimmin huono-osaisiin, eli ihmiskunnan suureen enemmistöön. Kapitalistisen järjestelmän historia osoittaa, että inhimillisesti raskaimman taakan kantavat ne, joiden lähtökohdat itsensä puolustamiseen ovat heikoimmat. Lähitulevaisuuden suuret kysymykset on siis politisoitava, koska ihmisarvo on jakamaton ja universaali. Välttämättömiä päätöksiä ei voida tällä hetkellä tehdä, koska toimivalta tärkeissä kysymyksissä on demokratian ulottumattomissa. Maailman taloudellisten resurssien käytöstä päättävän yrityssektorin mielenkiinto rajoittuu tiukasti voiton maksimointiin harvoille. Suuryritysvetoisesti maailman integroiva talouspolitiikka aiheuttaa lyhytnäköisyydellään vakavan vaaran miljardien ihmisten ihmisarvolle. Tämän ajan globaalit valtarakenteet on kyseenalaistettava, koska myös tulevilla sukupolvilla on oltava oikeus ihmisarvoiseen elämään. Oleellista on siis tiedostaa, että mikäli ylikansalliset demokraattiset rakenteet ja globaali kansalaisyhteiskunta eivät kehity, vallankäyttöä jatkavat markkinaorientoituneet toimijat. Uskomme, että kansainvälinen demokratisoitumiskehitys jatkuu 2010-luvun jälkeen. Tämä johtuu siitä, että vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden ideaa on kasvavassa määrin vaikeampaa pitää poissa kansalaisten tietoisuudesta. Uudet sähköiset viestintävälineet tulevat läpäisemään sensuurimuurin myös siellä, missä epädemokraattinen hallinto sitä vähiten toivoo. Uskomme, että ihmiset ajasta tai paikasta riippumatta valitsevat vapauden ja ihmisoikeudet sorron ja pelon sijasta, jos valinnalle annetaan mahdollisuus. Demokratisoituminen jatkuu myös maissa, jossa demokratialla on perinteitä. Kehittyneiden maiden kohdalla ihmisten usko ja halu vaikuttaa demokratian avulla korostuvat seuraavien vuosikymmenten kuluessa, mikä on lopputulosta sosiaalisesta heräämisestä maailman epäkohtia vastaan. Nykymuotoinen vapaa markkinatalous tuottaa väistämättä äärimmäisen esimerkin, joka toimii inspiraation lähteenä kansalaisaktivismille ja kansainväliselle medialle. Viesti muutoksen tarpeesta tavoittaa syvällisesti jokaisen itsestään ja lähimmäisistään kiinnostuneen ihmisen. Kansalaisliikehdinnän seurauksena demokratiat alkavat etsiä todenteolla sellaista yhteiskuntamallia, joka sovittaa yhteen talouden ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön välisen intressiristiriidan. Vuonna 2112 maapallon väkiluku on noin 10 miljardia ihmistä. YK:n mukaan jo vuonna 2050 maapallo tarvitsisi neljän maapallon resurssit kyetäkseen pitämään yllä ennusteen mukaisen kulutustason. Maa on jo nyt materiaalisen kantokykynsä äärirajoilla. Tulevia sukupolvia uhkaavat ilmaston lämpenemisen seuraukset, kuten veden pinnan nousu, eroosio, luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyminen sekä asumis- ja viljelykelpoisen maan väheneminen. Luonnonvarojen ehtyminen voi aiheuttaa muun muassa energiapulaa, pulaa puhtaasta vedestä, tautiepidemioita, puutteellista ravinnon saantia ja nälänhätää. Ekologisen katastrofin moninaiset uhat voivat yhdessä tai erikseen luoda intressiristiriitoja alueiden ihmisten välille ja lisätä näin ollen sotilaallisen katastrofin todennäköisyyttä. Edellä kuvattuun haasteeseen pitää vastata olemassa olevia rakenteita kehittäen ja hyväksi havaittuja Euroopan unionin käytänteitä soveltaen siten, että demokratia on prosessin keskiössä. SONK esittää demokraattisesti 5

6 valittua maapallon parlamenttia tekemään politiikkaa ihmiskunnan selviäminen ohjenuoranaan. Legitiimiä budjetti- ja lainsäädäntövaltaa käyttäen ihmiskunta voi väistää sen itselleen aiheuttaman maailmanlopun skenaarion toteutumisen. Ihmiskunta siirtyy perustamaan maailmanlaajuisen poliittisen päätöksenteonpaikan ja foorumin vähittäisen kehityksen myötä. Maailman ihmisten sosiaalinen lähentyminen edellyttää, että kansalaisen perspektiivi todellisuuteen sisältää suuremmassa määrin elementtejä globaalista viitekehyksestä. Maailman parlamentti toimisi päätöksenteon paikan lisäksi foorumina maailman kansalaisyhteisöille, jossa keskusteltaisiin laajasti, kriittisesti ja kilpailevista näkökulmista käsin ihmiskuntaa haastavista kysymyksistä. Maailman parlamentin keskeinen tehtävä olisi erilaisten näkemysten kanavointi yleisesti hyväksytyllä tavalla. Näin edistetään sosiaalisen lähentymisen edellyttämää tietoisuutta eri näkökulmista globaalien haasteiden vastaamiseen. Tavallisen ihmisen tavoittava poliittinen puhe globalisaatiosta on mahdollinen vain maailmanlaajuisen poliittisen foorumin avulla. Maailman parlamentin tarkoitus ei olisi ainoastaan päätöksenteon legitiimiyden saavuttaminen, vaan se olisi myös väline merkityksen omaavan kansalaiskeskustelun luomiseksi globalisaatiosta. Maailma tulee jakautumaan alueellisiin organisaatioihin eurooppalaisen kehityksen toimiessa suunnannäyttäjänä. Maanosat jakautuvat paikallisiin autonomisiin hallintoalueisiin, joiden sisällön määrittelevät ihmiset äänestämällä. Paikallishallinto voi myötäillä nykyisiä kansallisvaltioiden rajoja, tai ne voivat toteuttaa historian saatossa muotoutuneita kulttuuri- ja identiteettialueita. Hallinnon tasoja on kolme: Globaali, alueellinen ja paikallinen. Alueelliset organisaatiot ovat ryhmittyneet maailman parlamentissa. Poliittista valtaa ei keskitetä, vaan se jaetaan läheisyysperiaatteen mukaisesti, eli päätökset tehdään asiayhteys huomioiden mahdollisimman lähellä ihmistä. Ilmastonmuutoksen kaltaiseen globaaliin haasteeseen vastataan maailman parlamentista ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikka ovat paikallisen päätäntävallan alla. Talouspolitiikasta ja sen valvonnasta vastaavat alueet yhteistoiminnassa paikallisen tason kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys tulee olemaan päättämisen kriteeri. Suoran demokratian pääasiallinen viitekehys on paikallisella tasolla. Maailman parlamentin toimivalta on tiukasti rajattu ekologisesti kestävään globalisaation hallintaan. Politiikan toteuttamiseksi sillä olisi käytössä sanktioita, joiden tarkoituksena on kannustaa yhteisesti sovittujen päätösten toteutumiseen. Tuomiovaltaa käyttäisi riippumaton oikeusistuin. Maailman parlamentin tehtäviin kuuluu kulutuskulttuurin kannustaminen ekologisesti kestävään suuntaan esimerkiksi verokannustein. Ihmiskunnan selviytymisen kannalta tärkeimmät teknologiat pitää vapauttaa patenttisuojista. Maailmaan pitää luoda globaali päästökauppajärjestelmä. Päästökauppajärjestelmä on yksi keskeisimmistä askelista vihreään talouteen siirryttäessä. Pankkien ja yrityssektorin yhteiskuntavastuun toteutumista pitää valvoa ja laajentaa lainsäädännön avulla. Yritysten välinen aito kilpailu pitää mahdollistaa purkamalla veroparatiisit ja tekemällä yritysten kirjanpidosta täysin läpinäkyvää. Fossiilisten materiaalien käyttöä energian tuottamiseen pitää rajoittaa. Eri alueiden olisi myös raportoitava hiilidioksidipäästöjen kehityksestä maailman parlamentille, jolla olisi mandaatti puuttua ilmastonmuutosta kohtuuttomasti kiihdyttävään toimintaan. Ihmisoikeuksien kannalta on keskeistä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen toteutumisen takaaminen. Lisäksi ylikansalliset talouspoliittiset instituutiot, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki, tulee saattaa parlamentaarisen ohjauksen alle. Kaikkiaan talouspolitiikkaa pitää toteuttaa keynesiläistä perinnettä noudattaen, tavoitteena täystyöllisyys. Uudistusten tavoitteena olisi siis globaalilla tasolla koordinoitu markkinatalous, joka toimii ekologisen kantokyvyn ehdoilla. Ei ole toivottavaa, että maailman sopeutuminen haasteisiin tapahtuu äkillisesti tai ylhäältä sanelemalla. Päätöksenteon on oltava demokraattisesti legitiimiä. Muutos tapahtuu parlamentaarisessa ympäristössä 6

7 tapahtuvan demokraattisen ideologioiden välisen kamppailun kautta. Kehityksen suunnannäyttäjän aseman saa se ideologia, joka onnistuu vakuuttamaan äänestäjät poliittisen toiminnan kautta. Kehittyneiden maiden kohdalla ihmisten usko ja halu vaikuttaa demokratian avulla korostuvat seuraavien vuosikymmenten kuluessa, mikä on lopputulosta sosiaalisesta heräämisestä maailman epäkohtia vastaan. Tulevia sukupolvia uhkaavat ilmaston lämpenemisen seuraukset, kuten veden pinnan nousu, eroosio, luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyminen sekä asumis- ja viljelykelpoisen maan väheneminen. SONK esittää demokraattisesti valittua maapallon parlamenttia tekemään politiikkaa ihmiskunnan selviäminen ohjenuoranaan. Die einzige Form, in der Europa als politisch handlungsfähige Einheit entstehen kann, ist die soziale Demokratie Ainoa muoto, jossa Eurooppa voi syntyä poliittisena kokonaisuutena, on sosialidemokratia. - Gotz TYÖ Työelämä elää murrosvaihetta. Perinteiset pitkäaikaiset suuryritysten tehdastyöpaikat ovat harvenemassa, ja yhä useampi työllistyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yhä useampi myös perustaa tai joutuu perustamaan yrityksen työllistääkseen itse itsensä. Murroskohdassa on mietittävä, mikä on oikea keino pitää kiinni työsuhteen oikeudenmukaisuudesta. Tämä vaatii vanhan ja hyvän vaalimista mutta myös uudenlaista ajattelua. Työelämän kokonaisvaltaista muutosta, joka kuljettaa työntekijää tehtävästä ja alasta toiseen, ei voi jättää huomioimatta. Työelämän uudet muodot tarvitsevat ympärilleen uudenlaisen, työväen autonomiaa lisäävän turvaverkon. Yksi isoimmista yhteiskunnallisista ongelmista on työttömyys, sen huolestuttavimpana muotona nuorisotyöttömyys. Kilpailu työpaikoista käy kovana, jolloin kokemattomampien ja vähemmän koulutettujen nuorten vaarana on joutua kokonaan pois työmarkkinoilta. Tavoitteena on saada kaikki mukaan työelämään oikeudenmukaisin ehdoin, minkä vuoksi nuorille suunnatun nuorisotakuun laajentamista pitäisikin suunnitella kaikille työikäisille ja varmistaa, että se ei muodostu riiston välineeksi. Myös oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. On tärkeää laajentaa oppisopimuksen käyttöalaa sekä tietoisuutta siitä niin työnantajien kuin työntekijöiden keskuudessa. Se, ettei koulutyyppinen oppiminen sovi kaikille, ei saa tarkoittaa sitä, että erilaiset oppijat jäävät vaille koulutusta ja työllistymismahdollisuuksia. Yhdenvertaisuuden hengessä nuorisotakuu tulee laajentaa koko EU:n alueelle. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistojen rooli pitää uudistaa kokonaisvaltaisesti rahanvälittäjästä työnvälittäjäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto on menettänyt sille lailla säädetyn paikan valtakunnan työnvälittäjänä. Harva työtön löytää enää TE-toimistojen kautta uutta suuntaa työuralleen. Tämän paikan ovat puolihuomaamatta vallanneet yksityiset työnvälittäjät, vuokratyötä välittävät yritykset. Vuokratyö on työtä, jossa työsopimus solmitaan työntekijän sekä välittäjänä toimivan rekrytointiyrityksen kesken, mutta itse työsuoritus tehdään kolmannelle osapuolelle. Vuokratyö on kärsinyt huonosta julkisuudesta jo pitkään, lähinnä siitä syystä, että sen avulla on mahdollista kiertää työsopimuslain työntekijän turvaksi säädettyjä pakottavia normeja. Vuokratyön ongelmiin 7

8 pitää puuttua, ja epätyypillisiä työsuhteita muuttaa vakituisiksi työsuhteiksi, joita ihmiset tutkimusten mukaan haluavat. Se, että työ ja sen tekijä löytävät toisensa, on tärkeää. Vuokratyön kaltaisilla järjestelyillä ei kuitenkaan saa heikentää työntekijän asemaa. Pian on kulunut sata vuotta siitä, kun työväenpuolue saavutti yhden koko historiansa tärkeimmistä tavoitteista, vaatimuksen kahdeksan tunnin työpäivästä. Nykyään työpäivät ja -viikot ovat useammin liian lyhyitä, kuin liian pitkiä. Osa-aikatyöstä on tullut työnantajille tapa siirtää osa yrittäjäriskistä työntekijälle, langettamalla kustannukset sairauspoissaoloista ja ylityötunneista osa-aikaisuutena työntekijöille. Aiemmin kalliina ylityönä teetetyt tunnit voi nykyään jakaa armopaloina, eli lisätyönä osa-aikaisille työntekijöille, jotka kädet ojossa ottavat jokaisen irti saamansa tunnin vastaan. Moni joutuu tekemään useaa työtä elantonsa eteen. Toisaalta hyväpalkkaisessa työssä oleva korkeakoulutettu tekee kuusikymmentuntista työviikkoa ja polttaa itsensä loppuun ennen kuin ehtii täyttää kolmeakymmentäviittä. Osa-aikaisuus on kaksiteräinen miekka, jonka molemmat puolet tulisi valjastaa työntekijän hyödyksi. Nykymaailmassa, jossa työn jakaminen on vastuullisen elämän iskulause, osa-aikaisuus loisi suuria mahdollisuuksia. Työelämän kuluttamat nuoret ihmiset avaisivat silmänsä ja voisivat olla jopa tuottavampia kuin ikuisessa oravanpyörässä. Samaan aikaan työtä riittäisi yhä useammalle tekijälle. Järjestelmämme mahdollistaa jo nykyisellään työttömyyskorvauksen ja palkan sovittamisen niin, että siitä hyötyvät kaikki. Emmekö käyttäisi tätä valmiiksi luotua järjestelmää tai kehittäisi sen pohjalle uutta? Samalla olisi kuitenkin syytä tukkia osa-aikaisuuden mahdollistamat porsaanreiät, jotta varsinkin matalapalkkaisissa töissä sinnittelevät ihmiset voisivat ansaita elantonsa työtä tekemällä. Köyhyysrajan alapuolella roikkuvat työssä käyvät ihmiset ovat absurdi ja samalla surullisen todellinen asia. Osa-aikaisuus tulee kääntää uhasta mahdollisuudeksi. Samalla pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien tilanteen parantamiseksi on vähennettävä toimeentulotuen ja työllisyysturvan eri muotojen leikkautuvuutta. Yksi suurimpia yksittäisiä muutoksia työelämän mullistuessa on työn ja yrittäjyyden rajan hämärtyminen. Yhä useampi ajautuu yrittäjäksi. Osa tahtomattaan, osa pakotettuina. Yritysriskin siirtämisestä työntekijälle on tehty paitsi mahdollista, myös kannattavaa. Yrittäjyydessä on kuitenkin nähtävä sen tuomat rajattomat mahdollisuudet vaarojen ohella. Yrittäjyys antaa sen harjoittajalle täysin vapaat kädet päättää omista työajoistaan ja -paikoistaan, mutta samalla sen mukana tulee entistä suurempi vastuu omasta toimeentulosta riskeineen. Yksi suurista huolenaiheista on, että yksityisyrittäjä ei ole minkään työelämää säätelevän lain piirissä. Näin ollen kilpailuttamalla saadaan nipistettyä tekijän selkänahasta viimeisetkin mehut. Kenties pienyrittäjyys sekä aliurakointi voitaisiin alistaa tiettyjen raamien sisään. Minimihintojen määrittäminen tietyntyyppisille työsuoritteille toisi tiettyä turvaa, jolloin kilpailu käytäisiin kenties työn laadulla. Kaikille yrittäjyys ei sovi, mutta niitä jotka ovat siihen valmiita ja kykeneviä, tulisi kannustaa. Yrittäminen on laajentuva työskentelyn muoto ja yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava, esimerkiksi kaikilta yrittäjiltä kerättävällä pakollisella sosiaaliturvamaksulla. Myös yrittäjien eläketurvan pakollisuutta tulee harkita. Yrittäjyydestä on tehtävä yhteiskunnallisesti kestävää. On muistettava, että myös yrittäjä on työntekijä. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä kaipaisi remonttia myös muuten kuin yrittäjäturvan osalta. Työväenliike yhdessä ammattiyhdistysten kanssa on saavuttanut mahtavia etuja työttömäksi jääville työntekijöille. Samalla järjestelmätasolla on syytä tarkastella rakenteita myös kriittisesti. Ammattiyhdistysliikkeen pitää miettiä tulevaisuuden tavoitteitaan myös laajemmin. Viime vuosien tiukat lakkotaistelut ovat olleet ay-liikkeen voimannäytöstä, joissa tuumaakaan periksi antamatta on vaadittu ja otettu 8

9 se, mikä työläiselle kuuluu. Samaan aikaan toisilla aloilla on otettu työelämän laadussa jopa kymmenien vuosien taka-askeleita. Toisaalta ay-liikkeen perinteistä edunvalvontaa heikentää pakkoyrittäjien ja epätyypillisten työsuhteiden määrän kasvaminen. Ay-liikkeen tulisikin laajentaa palveluvalikoimaansa myös pakkoyrittäjien, pätkätyöläisten sekä ulkomaalaisten työntekijöiden pariin. Haasteena ovat myös EU:n ja maailmanlaajuiset trendit, jotka kaipaisivat globaalia otetta ay-toimintaan. Samaan aikaan on muistettava, että yhteiskunnassa ja ihmisten välillä asiat sujuvat parhaiten sopimalla. Työnantajan ja työntekijän tulee yhdessä miettiä muuttuneen työelämään uusia piirteitä ja pyrkiä yhdessä löytämään uusia ideoita ja ratkaisukeinoja. Työmarkkinoilla tarvittaisiin enemmän vuorovaikutusta, jotta tiedettäisiin, mitä kumpikin osapuoli toiselta haluaa. Vuorovaikutusta kaivataan myös suomalaisen yhteiskunnan ja ulkomaalaisten työntekijöiden välille. Maahanmuuttajien työllistämisen esteitä pitää purkaa. Työllistyminen ja työ pitää nähdä integraation välineenä, ja joissain tapauksissa esimerkiksi kielitaitovaatimuksia voitaisiin löysätä, jotta maahanmuuttajien ulkomailla hankittu koulutus ja käytännön osaaminen voitaisiin hyödyntää myös Suomessa täyspainoisesti. Ulkomaalainen työvoima ei saa toimia suomalaisten työehtojen polkijana, kuten esimerkiksi rakennusteollisuudessa tai kuljetusalalla on tapahtunut. Ulkomaalaisten työntekijöiden tilanteen parantaminen vaatii yleistä ilmapiirin muutosta. Heidät tulee toivottaa tervetulleiksi ja antaa heille mahdollisuus näyttää kykynsä työelämässä, ottaen huomioon heidän erilaiset lähtökohtansa. Työpolitiikan lisäksi koulutuspolitiikalla on keskeinen rooli maahanmuuttajien integraatiossa. Koulutuspolitiikalla on muutenkin maaginen merkitys työpolitiikan kannalta. Asioita ei voi erottaa. Etenkin nuorten työttömyyteen vaikuttaa voimakkaasti se, että koulutustarjonta ja työmarkkinat ovat epätasapainossa keskenään. Koulutuksen tasoa ja määrää tulee kasvattaa varsinkin kun Suomi on taantumassa PISA-onnelasta kohti koulutus- ja työpolitiikan alempia kasteja. Suomalaisen työelämän on kohdeltava naisia ja miehiä tasavertaisesti. Ponnisteluja tämän eteen tulee tehdä koko yhteiskunnassa. Vanhempainvapaiden kustannukset tulee tasata kaikkien työnantajien kesken heidän työntekijämääränsä mukaisessa suhteessa. Alan naisvaltaisuuden tai ikäjakauman ei tule vaikuttaa työnantajilta kerättäviin maksuihin. Sukupuolittuneiden työmarkkinoiden ongelmaan on puututtava lisäksi jakamalla vanhempainvapaat mallin mukaisesti. Tavoitteena on saada kaikki mukaan työelämään oikeudenmukaisin ehdoin, minkä vuoksi nuorille suunnatun nuorisotakuun laajentamista pitäisikin suunnitella kaikille työikäisille ja varmistaa, että se ei muodostu riiston välineeksi. Vuokratyön ongelmiin pitää puuttua, ja epätyypillisiä työsuhteita muuttaa vakituisiksi työsuhteiksi, joita ihmiset tutkimusten mukaan haluavat. Yrittäminen on laajentuva työskentelyn muoto ja yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava, esimerkiksi kaikilta yrittäjiltä kerättävällä pakollisella sosiaaliturvamaksulla. Ulkomaalaisten työntekijöiden tilanteen parantaminen vaatii yleistä ilmapiirin muutosta. Vanhempainvapaiden kustannukset tulee tasata kaikkien työnantajien kesken heidän työntekijämääränsä mukaisessa suhteessa. 5 VISIO SOSIALIDEMOKRAATTISESTA LIIKKEESTÄ Solidaarisuus, tasa-arvo ja kansainvälisyys ovat arvoja, joista on syntynyt sosialidemokraattinen liike. Oikeudenmukaisuus, kansan sivistäminen ja heikoimpien puolustaminen kuuluvat niihin asioihin, joita sosialidemokraatit ovat vaalineet vuosikymmeniä. 9

10 SDP on sosialidemokraattisen liikkeen veturi ja sen menestys vaikuttaa suoraan muihin lähijärjestöihin. Puolue on ollut pysähdyksissä ja pitkään tarvittu uudistaminen alkoi kunnolla vasta vuoden 2007 vaalitappion jälkeen. Suuria muutoksia on tehty ja niitä tarvitaan edelleen. Politiikkaa pitää tehdä pitkäjänteisemmin kuin katsomalla yhtä vaalikautta puhuttiin sitten minkä tason politiikasta tahansa. Politiikan tulee pohjautua arvoihin, ei sisällöttömiin mainoskampanjoihin. On tarkoituksenmukaisempaa rakentaa yksittäisiä kampanjoita ja linjoja laajempien kokonaisuuksien päälle kuin aloittaa joka kerta alusta ja pudota lopussa entistä syvempään kuoppaan. Sosialidemokraattisen puolueen ja jäsenjärjestöjen tärkein voimavara on jäsenistö. Toiminnan on lähdettävä jäsenistöstä ja oltava sen näköistä. Puolueosastojen toiminta on uusille jäsenille usein ensimmäinen askel. Siellä toiminnan on mahdollista olla joustavampaa ja mukautuvampaa. Osasto on jäsenilleen tukiyhteisö, jonka kautta voi lähteä puoluepolitiikan eri tasoille tai vain olla mukana toiminnassa. Toiminnan kynnys pitää olla matalalla niin SDP:ssä, sen lähijärjestöissä kuin SONKissakin. Matalan kynnyksen lisäksi katon pitää olla korkealla ja seinien leveällä. Sonkkilaiset edustavat puolestaan laajasti nuoria eri elämäntilanteista ja taustoista. On hyvä, että valtakunnallisella tasolla pystytään tuomaan poliittiseen keskusteluun eri näkökulmia ja paikallisella tasolla tehdä yhteistyötä. SONKin valtakunnallisen toiminnan tulee perustua paikallistoimijoiden tukemiseen ja nuorten nostamiseen esille. Koulutuksellista toimintaa on lisättävä, jotta jäsenet saavat lisää eväitä omaan ja osastojensa toimintaan. Liiton tulee edelleen tehdä pitkällä tähtäimellä järkevää politiikkaa. Painopisteenä pitää olla koulutusja sivistyspolitiikka, joissa SONK toimii asiantuntijanana sosialidemokraattisen liikkeen sisällä kasvattaen uusia vaikuttajia kantamaan vastuuta. SONKin tärkeimmiksi tavoitteiksi on otettava jäsenistön toiminnan mahdollistaminen tukemalla osastojen toimintaa ja jakamalla hyväksi havaittuja sekä uusia ideoita, nuorten nostaminen päättäviin asemiin yhteiskunnassa ja puolueessa, kestävä, pitkän aikavälin asiapolitiikka koulutuspoliittisella kärjellä, näkyvyyskampanjoiden jatkaminen ja puolueen saaminen niihin mukaan sekä uusien jäsenien hankinta ja yleinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. SONKin pitää kannustaa jäseniään osallistumaan yhteiskuntaan myös laajemmin, ei vain sosialidemokraattisen liikkeen sisällä. Sosialidemokraattinen liike ovat siinä toimivat ihmiset. Sosialidemokraattisten arvojen tulisi olla edustettuina laajasti yhteiskunnassa. Se ei vaadi aina suoraa sitoutumista puolueeseen tai sen lähijärjestöihin vaan ylipäänsä myönteistä suhtautumista sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Sosialidemokraattisen liikkeen tulee ajaa sosialidemokraattisia arvoja osaksi yhteiskuntaa, vaikuttaen laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla. Ei tule unohtaa, minkä puolesta sosialidemokraatit vaikuttavat. Työväenliike on tasa-arvon ja solidaarisuuden liike. Työväenliike on feministinen liike. Työväenliike on vihreä liike. Sosialidemokratia on paitsi puolue, myös aate. Se on maailmankatsomus, joka pyrkii demokratian vahvistamiseen kaikessa toiminnassaan. Sosialidemokratia on ennen kaikkea kansainvälisen solidaarisuuden vahvistamista. Ihmisillä on velvollisuuksia maailmaa kohtaan, ja sosialidemokratia on tapa artikuloida velvollisuuksia. Tässä edistyksen etuvartiossa seisovat sosialidemokraatit. Sen kärkenä ja kärjistäjänä toimii puolestaan opiskelijaliike. SONKin on jatkettava rohkealla, ennakkoluulottomalla ja periksi antamattomalla linjalla ihmisten vapauttamiseksi yhteiskunnassa. Politiikkaa pitää tehdä pitkäjänteisemmin kuin katsomalla yhtä vaalikautta puhuttiin sitten minkä tason politiikasta tahansa. 10

11 SONKin valtakunnallisen toiminnan tulee perustua paikallistoimijoiden tukemiseen ja nuorten nostamiseen esille. SONKin tärkeimmiksi tavoitteiksi on otettava jäsenistön toiminnan mahdollistaminen tukemalla osastojen toimintaa ja jakamalla hyväksi havaittuja sekä uusia ideoita, nuorten nostaminen päättäviin asemiin yhteiskunnassa ja puolueessa, kestävä, pitkän aikavälin asiapolitiikka koulutuspoliittisella kärjellä, näkyvyyskampanjoiden jatkaminen ja puolueen saaminen niihin mukaan sekä uusien jäsenien hankinta ja yleinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vi är många och vi blir fler! - Socialdemokraterna i Åland 6 TALOUS KOHTI KESTÄVÄÄ KASVUA Maailmantalouden näkymät ovat jatkuvasti epävarmat. Epävarmuus on aiheutettua, ei jokin ulkoinen luonnonlaki, joka antaa oikeutuksen vastuuttomalle talouspolitiikalle. Siitä huolimatta se saa kyseenalaistamaan, mikä on talouden suunta. Jossain puhutaan talouden demokratisoinnista, toisaalla uskotaan jatkuvaan kasvuun ja kolmansille talouden tulevaisuus näyttäytyy talouden supistumisena. Samalla kun puhutaan talouden tulevaisuudesta, on pakko puhua sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Talouden ja maailman nykymeno määrää sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden tulevaisuuden. Haluammeko siis jättää jälkeemme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän maapallon, jota myös tulevat sukupolvet voivat hyödyntää? Ratkaisuja ei ole määrättömästi, ja tieteen ja tekniikan kehitys on se, minkä varaan maailman tulevaisuus rakentuu. Teknologinen kehitys on ainoa keino ylläpitää kestävää talouskasvua, mutta samalla tulee varautua nollakasvuun tai talouden supistumiseen. Tiede ja tekniikka ovat välineitä saavuttaa enemmän hyvää yhä kasvavalle väkimäärälle, mutta ne eivät toimi pelastajan tavoin. Järkevälle, vähähiiliselle ja uusiutuvalle energiantuotannolle perustuvaa talouskasvua tarvitaan tulevaisuudessa, mutta maapallon ajautuessa yhä vahvemmin kohti ekologista katastrofia on aika ottaa myös järeämmät aseet käyttöön. Hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä tulisi välittömästi leikata maapallon kestävälle tasolle kaikkialla. Talouskasvu voi olla jatkuvaa mutta vain ympäristön ehdoilla tulevat sukupolvet huomioiden. Samalla kun puututaan uudenlaisiin, ekologisiin haasteisiin pitää muistaa sosialidemokraattisen talouspolitiikan ydin. Sosialidemokratian kolmea arvoa vapautta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta on edistetty vahvan julkisen sektorin kautta, joka on talouden toimintaan puuttuen ja tuloeroja tasaamalla ollut edistämässä vakaata, ennustettavaa ja rauhanomaista yhteiskuntakehitystä. Sosialidemokraattinen talouspolitiikka on tiivistynyt onnistuneesti kahteen teesiin: työhön ja oikeudenmukaisuuteen, ja sen tärkein tavoite on täystyöllisyys. Tämä vaatii aktiivista suhdannepolitiikkaa, ekspansiivista rahapolitiikkaa, keskitettyä tulopolitiikkaa ja voimakasta aluepolitiikkaa. Sosialidemokraattinen talouspolitiikka on markkinoita tasaavaa, ei niiden vastaista politiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa markkinoiden voimakkaampaa sääntelyä esimerkiksi erilaisten pörssisäädösten ja transaktioverojen 11

12 kautta, keskitettyä työmarkkinoiden sopimista sekä voimakkaampaa ja demokraattisempaa yhteistyötä kansallisten ja ylikansallisten keskuspankkien kanssa. Keskuspankkien on toimittava valtioiden viimekätisen rahoituksen turvaajina. Samalla on kuitenkin tehtävä yhteistyössä vakaata rahapolitiikkaa inflaation hillitsemiseksi. Valtioiden on puolestaan sitouduttava työtä ja talouskasvua luovaan politiikkaan. Tämä tarkoittaa julkista palvelutuotantoa ja infrastruktuurihankkeita kuten julkisia liikennehankkeita sekä tietoliikenneyhteyksiä, kaikkialle Suomeen. Veropolitiikan pitää hillitä inflaatiota, tasata tuloeroja ja kannustaa ihmisiä ympäristöystävällisempien valintojen puoleen. Sekä valtion talouspolitiikan että työmarkkinajärjestöjen toimien on olennaista turvata kotimainen ostovoima, joka on paitsi oikeudenmukaisuus kysymys, mutta myös turvaa kotimaista kysyntää ja talouskasvua. Sosiaalipolitiikka on talouspolitiikkaa, sanotaan. Niin on myös koulutuspolitiikka. Oikeudenmukainen tulonjako ja universaaliset julkiset palvelut, mukaan lukien maksuton koulutus ovat tärkeitä vakaan taloudellisen kasvun aihioita. Vakaa ja ennustettava talouskasvu syntyy parhaiten pienten tuloerojen ja laajan julkisen sektorin maissa, joissa leijonanosan palkansaajista muodostaa yhteiskunnallinen keskiluokka. Sosiaaliset tulonsiirrot eivät ole kulueriä vaan yhteiskunnallisen vakauden turvaajia, talouskasvun perustaa ja niillä on osuutensa kotimaisen kysynnän turvaajina. Samaa politiikkaa on toteutettava koko Euroopan unionin alueella. Tärkeää on ymmärtää, että turvatun rahoituksen oloissa niin kansantalous kuin julkinen talous voidaan valjastaa palvelemaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamista ja vakaampaa taloudellista kasvua. Pidemmän aikatähtäimen tavoitteena tulee olla sellainen rahoitusjärjestelmä, jossa velkasuhteiden rahallistaminen on kokonaisuudessaan julkisen vallan tehtävä. Velkasuhteiden rahallistaminen on yhteiskunnallisesti niin merkittävä tehtävä, että sen hoitaminen demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella ei ole perusteltua. Koska nykyisessä pankkijärjestelmässä rahoituksen saaminen ja lainaehdot määrittyvät ainoastaan yksityisen liikepankin arvioiman maksukyvyn mukaan, rahoitusjärjestelmän demokratisointi antaa myös täysin uusia työkaluja eettisten ja ekologisesti kestävien investointipäätösten kannustamiseen. Talouskasvu voi olla jatkuvaa mutta vain ympäristön ehdoilla tulevat sukupolvet huomioiden. Sosialidemokratian kolmea arvoa vapautta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta on edistetty vahvan julkisen sektorin kautta, joka on talouden toimintaan puuttuen ja tuloeroja tasaamalla ollut edistämässä vakaata, ennustettavaa ja rauhanomaista yhteiskuntakehitystä. Veropolitiikan pitää hillitä inflaatiota, tasata tuloeroja ja kannustaa ihmisiä ympäristöystävällisempien valintojen puoleen. Oikeudenmukainen tulonjako ja universaaliset julkiset palvelut, mukaan lukien maksuton koulutus ovat tärkeitä vakaan taloudellisen kasvun aihioita. Pidemmän aikatähtäimen tavoitteena tulee olla sellainen rahoitusjärjestelmä, jossa velkasuhteiden rahallistaminen on kokonaisuudessaan julkisen vallan tehtävä. 7 LOPUKSI Keskustelut sosialidemokraattisesta visiosta ja tavoitteista palautuvat lopulta aina sivistykseen ja elinikäiseen oppimiseen, valistuneeseen kansalaisuuteen. Tiedolla ja pääsyllä siihen on suuri merkitys. Kansalaisuus on kasvua kriittiseksi yksilöksi, joka emansipoituu vapaaseen yhteiskuntaan eikä vain sosialisoidu osaksi suurta 12

13 tuotantokoneistoa. Sosialidemokraatit ovat aina nähneet kansalaiset yhteiskunnan keskiössä. Samalla kun yhteiskunnasta on tehty parempi paikka luomalla laajat hyvinvointipalvelut, kansalaisilta on vaadittu ensin luku- ja kirjoitustaitoa ja myöhemmin yhä valistuneempaa kansalaisuutta. Nykypäivänä nämä arvot ja ihanteet ovat hyökkäyksen kohteena. Oikeisto ei halua, että työläinen on sivistynyt, että työntekijä kouluttautuu koko elinikänsä kolme päivää vuodessa. Samalla kun nyky-yhteiskunta on jakautumassa yhä voimakkaammin hyvä- ja huonoosaisiin, se on jakautumassa myös tiedostaviin ja tiedostamattomiin kansalaisiin. Kehityssuunta on huono ja se on katkaistava. Tässä SONKille ja sosialidemokratialle on kysyntää. Työväenliikkeen työtä työn ja sivistyksen puolesta on jatkettava. 13

14 14

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Periaateohjelma Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta 2(5) Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Yhteiskunnan tiedostava etujoukko Kokoomuksen Opiskelijaliitto

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot