6.1. Hahmottavan lähestymistavan asettamat vaatimukset

Transkriptio

1 6. Johtopäätökset 6.1. Hahmottavan lähestymistavan asettamat vaatimukset Edellisen luvun tulosten perusteella voidaan esittää johtopäätöksiä siitä, miten hyvin testatut järjestelmät soveltuvat hahmottavan lähestymistavan mukaiseen opetukseen. Tällöin päädytään tiettyihin vaatimuksiin, jotka järjestelmän tulisi täyttää. Vaatimukset voidaan jakaa laitteistoa ja ohjelmistoa koskeviin. Näistä ohjelmistoa koskevat vaatimukset ovat yleisempiä, useat laitteistovaatimuksista koskettavat vain rajoitettua mittaustyyppiä Laitteisto Mittausjärjestelmään täytyy kuulua valmis, tarpeeksi korkealaatuinen voimaanturi. Voima on niin keskeinen suure mekaniikassa, että sen mittaamisen täytyy olla mahdollista. Tunnetusti ei ole triviaalia rakentaa sellaista voima-anturia, johon lämpötila ei vaikuta, joka on lineaarinen laajalla alueella, ei välitä sähköisiä häiriöitä vahvistimeen ja jossa ei ole hystereesiä. Siksi rakennussarja ei sovi mittausjärjestelmän voima-anturiksi. Negatiivisen jännitteen ja virran mittaamisen täytyy olla mahdollista. Ilman negatiivisen jännitteen mittausta sähkövärähtelyilmiöt jäävät mittausmahdollisuuksien ulkopuolelle, tai mittaus on tarpeettoman hankalaa. Analogiamittaustulojen täytyy olla differentiaalisia, tai täytyy olla käytettävissä differentiaalisen mittaustulon tarjoava erotusvahvistin. Tämä sekä helpottaa kytkentöjen tekoa että mahdollistaa useat sellaiset mittaukset, jotka eivät ole epäsymmetrisillä mittaustuloilla mahdollisia. Analogiamittauksen näytteenottotaajuuden täytyy olla tarpeeksi suuri. Suurempi näytteenottotaajuus mahdollistaa nopeampien ilmiöiden tutkimisen. Äänen tutkimiseen voidaan tarpeeksi korkeana pitää 10 khz näytteeottotaajuutta. Analogiamittauksissa pitää olla aseteltava, nopea ja luotettava liipaisu. Nopeiden kertailmiöiden, kuten kondensaattorin purkautumisen, mittaaminen on tarpeettoman hankalaa tai mahdotonta mikäli ilmiö ja mittaus täytyy ajoittaa käsin yhteen. Yleisesti laitteistoa koskevat vaatimukset olisi sangen helppo täyttää nykyisiä järjestelmiä kehittämällä. Kehitystä tähän suuntaan onkin selvästi havaittavissa laitteistojen uusissa versioissa, # #

2 Ohjelmisto Mittausjärjestelmän täytyy pystyä mittaamaan yhtä aikaa mitä tahansa vähintään kahta suuretta ajan funktiona. "Mitä tahansa" tarkoittaa tässä kaikkia niitä suureita, joiden mittaamiseen järjestelmä yleensä kykenee. Vaatimus koskettaa sekä laitteistoa että ohjelmistoa, ja sitä on vaikea toteuttaa. Esim. ajanotto valoporteilla on aivan erilainen tapahtuma mittausohjelman kannalta kuin voimaanturin lukeminen. Järjestelmän mittaustulojen pitää olla myös siten yleiskäyttöisiä, että minkään tietyn anturin käyttö ei estä jonkin toisen anturin käyttöä. Nykyisten järjestelmien rajoitukset suureiden yhtäaikaisessa mittaamisessa johtuvat pohjimmiltaan järjestelmän suunnittelussa tehdyistä kompromisseista. Äärimmäinen kompromissi tässä suhteessa on ohjelma, jolla voidaan mitata vain yhtä suuretta, esimerkiksi lämpötilaa. Jos mittausohjelmisto koostuu erillisistä ohjelmista, ei niiden yhteiskäyttö ole käytännössä mahdollista nykyisessä Windowsissa eikä Macintoshissa. Myöskään modulaarisen ohjelmiston osien yhtäaikainen ajaminen MS- DOS -käyttöjärjestelmässä ei ole mahdollista. Ainoat mahdollisuudet mitattavien suureiden vapaaseen valintaan ovat joko mittausten yhdistäminen yhteen monoliittiseen ohjelmaan, tai moniajokäyttöjärjestelmää hyödyntävän modulaarisen ohjelmiston toteuttaminen. Kaikkiaan eri suuremittausten vapaan yhdistämisen vaatimus on erittäin hankala toteuttaa, mutta jos se voidaan täyttää, suuri este poistuu tietokoneavusteisen mittauksen hyödyntämisen tieltä. Erityyppiset suureiden väliset riippuvuudet täytyy voida esittää aina lineaarisena sopivassa koordinaatistossa. Tämä on lakien osoittamisessa välttämätön ominaisuus. Testatuissa versioissa on tässä suhteessa hyvin rajoittuneet mahdollisuudet: Empirica ainoana pystyy piirtämään kuvaajia muissa kuin ( x, y) - koordinaatistoissa, kuten ( x, ln y) ja ( x, 1 y). Tulosten käsittelyn apuna jouduttiinkin testauksessa käyttämään taulukkolaskinta. Järjestelmien uusissa versioissa puutteita on korjattu. UIAssa ja ULIssa on sisäänrakennettu rajoitettu taulukkolaskin. Tällöin voidaan suureen x () t arvoista laskea f ( x() t ) ja piirtää kuvaaja ( t, f ( x() t ). Empiricassa on lisätty joitakin uusia koordinaatistoja, ja käyttöohjeessa neuvotaan tutkimaan monimutkaisempia riippuvuuksia taulukkolaskimen avulla. Mitkä tahansa yhtä aikaa mitatut suureet täytyy voida esittää toistensa funktioina. Vaatimus kytkeytyy läheisesti edelliseen: on olemassa muitakin kuin aikariippuvuuksia. Taulukkolaskin tai sitä vastaavat ominaisuudet mittausjärjestelmän ohjelmistossa ovat pitkällä tähtäimellä suositeltava ratkaisu, vaikka testatut järjestelmät täyttävätkin vaatimuksen rajoitetusti ilman taulukkolaskentaominaisuuksia. Mittausdatan ja siitä laskennallisesti johdetun datan pitää olla tasa-arvoisia numeerisen ja graafisen esittämisen, laskennan, tallentamisen ja muihin ohjelmiin siirtämisen suhteen. Paitsi mittausdatasta suoraan laskettu f ( x() t ), myös funktionsovituksella saadut parametrit, derivoinnin tai integroinnin tulokset, Fourier- 168

3 muunnoksella laskettu tehospektri jne. täytyy olla jatkokäsiteltävissä samoin menetelmin kuin alkuperäinen mittausdata. Tätä ominaisuutta voi kutsua datan tasaarvoisuudeksi. Taulukkolaskentaominaisuudet ovat ratkaisu tähänkin vaatimukseen. Kaikki käytetyt laskentamenetelmät on dokumentoitava mittaajalle. Tuntematon laskentamenetelmä on musta laatikko. Matemaattisesti hankalissa menetelmissä (kuten esim. Fourier-muunnos) dokumentoinnin pitäisi olla kaksitasoinen: opettajalle korkeampi taso, jotta hän voi halutessaan vakuuttua menetelmän sopivuudesta tehtävään, ja oppilaille matalampi taso, jossa esitellään menetelmä kuvailevalla tasolla. Ohjelman suorittamassa suurelaskennassa pitää joko käyttää oikeita tunnuksia kautta linjan, tai ei tunnuksia lainkaan. Puolitiehen toteutettu tunnuksien käyttö on harhaanjohtavaa. Ohjelmien rajoituksia yhtä aikaa muistissa olevien datasarjojen ja esitettävien kuvaajien määrän suhteen on väljennettävä. Kaksi tai kolme yhtä aikaa esitettävää kuvaajaa ei riitä, kun suureen määrittelyn ratkaisevassa vaiheessa halutaan esittää verrannollisuusuoran kulmakertoimen riippuvuus jonkin ominaisuuden varioinnista. Olisi myös tarpeen voida pitää muistissa useita mittaussarjoja, joissa varioidaan eri ominaisuuksia. Järjestelmän on sovelluttava progressiiviseen opetuskäyttöön. Järjestelmää ei tule sitoa tietyntasoiseen mittaukseen ja tulosten käsittelyyn. Tietyt tulostenkäsittelytoimenpiteet, kuten derivointi ja suoran sovitus, tulisi olla mahdollista suorittaa sekä käsin että automaattisesti Tulevaisuuden kehityslinjoja Käytännössä tietokoneavusteinen mittausjärjestelmä on aina eri vaatimusten välinen kompromissi. Fysiikan opetuksen lähestymistapa on vain yksi tekijä; muita ovat mm. muiden luonnontieteiden didaktiset vaatimukset, kehitykseen käytettävissä olevat resurssit, sekä tuotteen hintatavoite. Opetuskäyttöön tarkoitettujen järjestelmien kehitykseen vaikuttavat myös teollisuuteen ja tutkimukseen tarkoitetut järjestelmät. Yleistäen voidaan todeta, että kustannussyistä opetuskäyttöön kannattaa ottaa tekniikkaa, joka on ensin muussa käytössä kehittynyt edulliseksi massatuotteeksi. On kuitenkin muistettava opetuskäytön omaleimaisuus, joka ilmenee ennenkaikkea siinä, että samalla mittausjärjestelmällä on suoriuduttava useista hyvinkin erityyppisistä mittauksista. Seuraavassa on eräitä kehityslinjoja, joiden mukaan edettäessä tietokoneen mittauskäytöltä ehkä vähenevät nykyiset esteet. 169

4 Standardisointi, yhteensopivuus, avoimuus Mikrotietokoneiden kehitys etenee sekä laitteistoissa että ohjelmistoissa kohti suurempaa yhteensopivuutta eri järjestelmien kesken. Mittausjärjestelmissä yhteensopivuus parhaimmillaan takaisi, että anturi, liitäntälaite ja mittausohjelma voisivat olla kaikki eri toimittajilta. Liitäntälaite toimisi sekä nykyisissä PC- ja Macintosh-mikroissa että mahdollisissa tulevaisuuden henkilökohtaisissa tietokoneissa. Sama mittausohjelma olisi saatavissa toiminnoiltaan yhtenevänä eri tietokoneisiin, ja mittausdatan siirto muihin ohjelmiin tapahtuisi automaattisesti DDElinkkien avulla. Tällaisia vapaasti koottavia yhteensopivia järjestelmiä on jo mahdollista toteuttaa teollisuuskäyttöön tarkoitetuista komponenteista. Opetuksessa niiden käytön esteenä on lähinnä hinta. Yhteensopivuus vaatii järjestelmiltä avoimmuutta. Komponenttien rajapintojen pitää olla julkisia, jotta osat voidaan sovittaa toimimaan keskenään. Pitemmälle viety yhteensopivuus vaatii välttämättä eri komponenttien välisten rajapintojen jonkinasteista standardisointia. Anturitasolla standardisointia onkin olemassa, mutta liitäntälaite- ja ohjelmistotasolla standardisointia on tuskin lainkaan. Teollisuuden mittausohjelmistoissa on sääntö, että samalla ohjelmalla voi käyttää useita erilaisia liitäntälaitteita, jotka ovat eri valmistajilta. Opetuskäyttöön tarkoitetuissa laitteissa tällaista yhteensopivuutta ei toistaiseksi ole. Kaupalliselta kannalta katsottuna standardisointi ja yhteensopivuus ei ole vielä tehokas markkinointikeino. Tällä hetkellä kouluihin myydään perusjärjestelmiä, ei laajennusosia. Mikään Suomen markkinoilla oleva järjestelmä ei kuitenkaan näytä saavuttavan määräävää markkina-asemaa. Tulevaisuudessa, kun eri järjestelmiä on runsaasti käytössä, muuttunee kannattavaksi sellaisten laajennusosien tarjoaminen, joita voidaan käyttää usean järjestelmän kanssa. Millään järjestelmällä ei liene myöskään varaa jäädä yhteensopimattomaksi saarekkeeksi Muokattavuus Ohjelmiston kyky toimia useiden erilaisten liitäntälaitteiden kanssa ei ole Suomen oloissa vielä kovin vahva vaatimus, koska erilaisten järjestelmien tarjonta on meillä vielä suppea. Sensijaan vaatimus käyttäjän täydellisestä vapaudesta valita haluamansa datan käsittely- ja esitystavat on ajankohtainen jo nyt. On perusteltua todeta, ettei mikään kiinteä valikoima tiedon käsittely- ja esitystyökaluja ei ole riittävä. On aina mahdollista, että ilmenee tarve sellaiselle toiminnolle, jota ohjelman laatija ei ole huomannut sisällyttää mukaan. Siksi tarvitaan työkalu, jolla käyttäjä voi itse laatia haluamansa toiminnon. On kyseenalaista, kannattaako tällaistä työkalua rakentaa itse mittausohjelman yhteyteen, koska taulukkolaskimet ovat jo vakiintuneita datankäsittelyn standardivälineitä. Mittausohjelmissa tarvitaan vain suppeahko valikoima datan reaaliaikaiseen käsittelyyn tarkoitettuja toimintoja, mutta vahva tuki datan siirtoon. PC-tietokoneissa Windows-käyttöjärjestelmä ratkaisee yksinkertaisimmat tiedonsiirto-ongelmat. Mittaus- ja datankäsittelyohjelmia voidaan ajaa yhtä aikaa, ja 170

5 datan siirtoon voidaan käyttää leikkaa-liimaa -menetelmää välitiedostojen sijasta. Windows tarjoaa mahdollisuuden myös automatisoida tiedonsiirto dynaamisia linkkejä käyttäen siten, että taulukkolaskin vastaanottaa reaaliajassa mittausohjelman tuottamaan tietoa, kts. # Vaatimukset täyttävä järjestelmä "Ihannejärjestelmä", jonka toteuttaminen on mahdollista nykytekniikalla, voisi olla seuraavanlainen: Laitteisto täyttää ylläkuvatut vaatimukset. Tämä vaatimus on sangen helppo toteuttaa nykyisten järjestelmien laitteistoa kehittämällä. Ohjelmistossa on sama periaate kuin graafisissa sovelluskehittimissä (LabVIEW, DasyLab, Testpoint..), mutta opetuskäyttöön sovitettuna. Laiteohjaimia on saatavissa kaikille kyseeseen tuleville liitäntälaitteille. Liitäntälaitteiden valmistajat tuottavat laiteohjaimet omille laitteilleen. Laiteohjaimia voi laatia myös itse. Sovellus (eli tiettyyn demonstraatioon tai harjoitustyöhön liittyvät toiminnot) laaditaan graafisella ohjelmoinnilla. Tiedonkeruu-, käsittely- ja esitystoiminnot on mahdollista valita laajasta valikoimasta. Toimintoja voi laatia itse lisää, myös perinteisiä ohjelmointikieliä käyttäen. Mittausohjelmassa on tärkeimmät mittausdatan reaaliaikaiseen esittämiseen tarvittavat näytöt, kuten kuvaaja ajan funktiona, osoitinnäyttö ja taulukoitu data. Vaativampi laskenta ja graafinen esitys tehdään taulukkolaskimessa, johon datan siirto tapahtuu dynaamisilla linkeillä. Järjestelmään liittyy taulukkolaskimelle laadittu valmis makrokirjasto tavallisimpien tehtävien suorittamiseen. On saatavissa laaja valikoima valmiita sovelluksia, joita voi helposti itse muuttaa. Sovellukset ovat käännettävissä itsenäisiksi, ajokelpoisiksi ohjelmiksi. Lähdekielisiä ja ajokelpoisia sovelluksia voi levittää ilman royalty-maksuja. Oppikirjoihin kuuluu kokoelma valmiita sovelluksia. Opettajat levittävät laatimiaan sovelluksia sähköpostitse. 7. Jatkotutkimus Tutkimusta tietokoneavusteisen mittauksen käytöstä fysiikan opetuksessa on tarkoitus jatkaa seuraavasti. Kaupallisten järjestelmien testaus uusitaan joulukuussa Uudessa testauksessa pyritään saamaan käyttöön järjestelmistä uusimmat ja mahdollisimman täydelliset versiot. Testidemonstraatiovalikoima on suppeampi kuin tässä työssä mutta valittu siten, että olennaiset ominaisuudet saadaan esiin. Paitsi järjestelmien sopivuus 171

6 hahmottavan lähestymistavan soveltamiseen, saadaan esiin järjestelmien kehitys 1.5 vuoden aikana. Pyritään toteuttamaan mittausjärjestelmä, joka toteuttaa yllä esitetyt laitteisto- ja ohjelmistovaatimukset jonkin opetettavan aihepiirin osalta. Tarkoitus ei ole laatia kaupallisten tuotteiden kanssa kilpailevaa järjestelmää, vaan prototyyppi. Laitteistona käytetään jotain olemassaolevaa järjestelmää, josta on saatavana laitteistoa ja ohjelmointia koskevat dokumentit. Laitteistoa laajennetaan täyttämään yllämainitut laitteistovaatimukset. Tulostenkäsittely tullaan toteuttamaan taulukkolaskimella. Laiteohjaimen ja mittausohjelman käyttöliittymän toteutustapa on vielä avoin. Vaihtoehtoina näyttäisivät olevan graafinen sovelluskehitin tai oma ohjelmointi. 172

7 8. Lähteet [1] Andersson, S., Hämäläinen, A. & Kurki-Suonio, K. Demonstraatiot fysikaalisen käsitteenmuodostuksen tukena. Hidas massa. Report Series in Physics, Univ. of Helsinki, HU-P-A70, [2] Dasytec. Daten System Technik GmbH, GERMANY. Edustaja Suomessa: Sähköexpress OY, PL 37, Savonlinna. Puh , fax [3] Data Logger Version 3.0. Ohjelman käyttöohje. Tufts University, distributed by Vernier Software, [4] De Jong, M. L. Apple II Applications. Howard W Sams & Co., Inc. Indianapolis, [5] De Jong, M. L. Computers in Introductory Physics. Computers in Physics, Vol. 5, No. 1, [6] Duchesne B., Fisher C. W., Gray C. G. Inexpensive and accurate position tracking with an ultrasonic ranging module and a personal computer. Am. J. Phys., Vol. 59, No. 11, November [7] Event Counter. Exploring Radioactivity. Ohjelman käyttöohje. Tufts University, distributed by Vernier Software, [8] Event Timer. Exploring Motion. Ohjelman käyttöohje. Tufts University, distributed by Vernier Software, [9] General Catalogue of Physics Experiments. 1st Edition Tuoteluettelo. Leybold Didactic GmbH, Leyboldstrasse 1, P.O.Box 1365, D-5030 Huerth. Puh , fax [10] General Catalogue Physics Tuoteluettelo. Leybold Didactic GmbH, Leyboldstrasse 1, P.O.Box 1365, D-5030 Huerth. Puh , fax [11] Gjertsen, M. Directory of Physics Courseware. Computers in Physics, Vol. 5, No. 1, [12] Guide to the Macintosh family Hardware by Apple Computer, Inc. Second Edition. Addison-Wesley Publishing Company, Inc., [13] Hakamäki, A., Halme, J,. PC-mittausohjelmisto. Prosessori, nro 1, 1992, Prosessori, nro 2, 1992, [14] Halme J. Mittauslaitteen ohjelmointi SCPI:llä. Prosessori, nro 4, [15] Hogan T. The Programmer's PC Sourcebook. Microsoft Press, [16] Horowitz, P., Hill, W. The Art of Electronics. 2nd edition. Cambridge University Press, Cambridge,

8 [17] Hämäläinen, A. Computers In Physics Laboratory. Ahtee, M et al (ed.), Proceedings Of The Finnish-Russian Symposium on Information Technology In Modern Physics Classroom. Research Report 123, Department of Teacher Education, Univ. of Helsinki, [18] Hämäläinen, A. Testing of Three Commercial Computer-Assisted Measuring Systems for Physics Teaching. Hyvönen-Dabek, M (ed.), Proceedings of the XXVIII Annual Conference of The Finnish Physical Society. Report Series in Physics, Univ. of Helsinki, HU-P-260, [19] Hämäläinen, A. Yksiulotteisen liikkeen tutkiminen mikrotietokoneen avulla. Pro Gradu, Helsingin yliopiston, Fysiikan laitos, [20] IEEE 488 and VXIbus Control, Data Acquisition, and Analysis. Tuoteluettelo. National Instruments, Austin, [21] Intel Microsystem Components Handbook. Microprocessors Volume I. Intel corporation [22] IS-VET OY 1992 Tuoteuutuudet. Tuote-esite. IS-VET Oy. Tuotantokuja, Iisalmi. Puh , fax [23] IS-VET OY Science Tuoteluettelo. IS-VET Oy. Tuotantokuja, Iisalmi. Puh , fax [24] Järvinen, P., Lilja, T. Mitä hyötyä paikallisväylästä? Tietokone, nro 9, [25] Kahaner D., Moler C., Nash S. Numerical Methods and Software. Prentice-Hall, [26] Koivula P. LabVIEW stä virtuaalinen mittauslaite. Prosessori, nro 10, [27] Koivula, P. PCMCIA-mittauskortit. Tiedonkeruuta kevyesti. Prosessori, nro 2, [28] Koivula, P. Testpoint-mittausohjelma. Prosessori, nro 5, [29] Kurki-Suonio, K ja R. Aaltoliikkeestä dualismiin. Limes ry, Helsinki [30] Kurki-Suonio, K ja R. Fysiikan merkitykset ja rakenteet. Limes, Helsinki [31] Kurki-Suonio, K ja R. Kokeellisen ja teoreettisen lähestymistavan tuntomerkit fysiikan opetuksessa. Report Series in Physics, Univ. of Helsinki, HU-P-A68, [32] Kurki-Suonio, K ja R. Vuorovaikuttavat kappaleet mekaniikan perusteet. Limes ry, Helsinki [33] Kurki-Suonio, K ja R. Vuorovaikutuksista kenttiin sähkömagnetismin perusteet. Limes ry, Helsinki [34] Kurki-Suonio, K. Henkilökohtainen keskustelu

9 [35] LabVIEW Windows-ympäristössä. Seminaari, järjestäjä National Instruments Finland Oy. Espoo, Innopoli [36] Laurikainen, P. Fysiikan numeeriset menetelmät. Luentomoniste. Helsingin yliopisto, suurenergiafysiikan tutkimuslaitos, [37] Lavonen J., Kåll L., Simberiowicz P., Knuuttila M. Empirica-mittausohjelma. Printel Oy, Helsinki, [38] Lavonen, J. Tietotekniikan hyödyntäminen kokeellisen lähestymistavan yhteydessä. Lisensiaattitutkielma, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, [39] Lavonen, J. Using Microcomputer-Based Data Acquisition To Improve Pupils' Conceptual Understanding in Physics. Ahtee, M et al (toim), Proceedings Of The Finnish-Russian Symposium on Information Technology In Modern Physics Classroom. Research Report 123, Department of Teacher Education, University of Helsinki, [40] Lavonen, J., Kurki-Suonio, K., Hakulinen, H. Galilei 1. Fysiikka luonnontieteenä. Weilin+Göös, Espoo, [41] Lukion opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus, Helsinki, [42] Luukkala, M. Elektroniikka. Limes ry, Helsinki [43] Luukkala, M. Mikron liittäminen ympäristöön. Kurssin luennot ja luentomoniste. Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos. [44] MacMotion. Exploring Force and Motion. Version 3.0. Ohjelman käyttöohje. Tufts University, distributed by Vernier Software, [45] Matey, J.R., Stein, P. Catching the Right Bus I: An Overview of Architectures for Instrument Systems. Computers in Physics. Vol 7 (2), [46] Meisalo, V., Lavonen, J. Fysiikka ja kemia opetussuunnitelmassa teoriasta käytäntöön opetuksen uudistamiseksi. Opetushallitus, Helsinki [47] Microsoft Excel Function Reference. Microsoft Corporation, [48] Microsoft Excel User's Guide 1. Microsoft Corporation, [49] Microsoft Excel User's Guide 2. Microsoft Corporation, [50] Microsoft Windows 3.1 User's Guide. Microsoft Corporation, [51] Misner C. W. Quality of Physics Teaching Through Building Models and Advancing Research Skills. Ahtee M. et al (toim), Proceedings of the International Symposium on the Evaluation of Physics Education. Criteria, Methods and Impications. Research Report 96, Department of Teacher Education, University of Helsinki, [52] Mäkinen, K. Nopea SCSI-2. Prosessori, nro 12, [53] Nevala, K., Tyni, P. Mekatroniikan anturit. Prosessori, nro 7,

10 [54] Nikkola J, Viljanmaa L, Virtanen T. Laaja fysiikka II. Kirjayhtymä, Helsinki [55] Norton P., Wilton R. The New Peter Norton Programmers Guide To The IBM PC & PS/2. Microsoft Press [56] Orear, J. Physics. Macmillan Publishing Co, New York, [57] Pasco Scientific 1994 Physics Experiments and Apparatus. Tuoteluettelo. Pasco Scientific, P.O.Box , Foothills Blvd, Roseville, California, U.S.A Fax: (916) Internet: [58] PC-MATLAB Users' Guide. The MathWorks, Inc., [59] Pietikäinen, V. Pieneen tilaan PCMCIA-kortilla. Prosessori, nro 1, [60] Pietikäinen, V. Uudet PC-liitännät. Prosessori, nro 3, 1994, [61] Piianturilla insinööripalkinto. Prosessori, nro 6 7, 1993, [62] Pitkänen E, Tietokoneen käyttö mittavälineenä mahdollisuuksia fysiikan opetuksen kehittämiseen. Pro Gradu, Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, [63] Press, W. H., Flannery, B. P., Teukolsky, S. A., Vetterling, W. T. Numerical Recipes in C. Cambridge University Press, Cambridge [64] Printel tuoteluettelo 1994 (luonnontieteet). Printel Oy, Sähkötie 1, Vantaa. Puh. (90) 82941, (90) [65] Prosise, J. Chigago: Under Construction. PC Magazine, April [66] Ross, S., Trapp, J. Explanation of Motion: the V-Scope. Phys. Educ., Vol. 28, No. 2, [67] Scaife, J. Datalogging: Where Are We Now? Phys. Educ., Vol. 28, No. 2, [68] Seppo Hyvönen Oy, Haapaniemenk. 7 9 C, Helsinki. Puh. (90)738458, (90) [69] Sourdillat, F. Esitelmä Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden didaktiikan päivillä Tampereella [70] Stallings W. Data and Computer Communications. Macmillan Publishing Company, [71] Universal Interface Adapter. Technical Information for Programmers and Designers of experiments. CMA Foundation. Amsterdam [72] Universal Interface Adapter. Technical Information regarding Installation and Connection of the UIA. CMA Foundation, Amsterdam [73] Universal Lab Interface User's Manual. Vernier Software, USA

11 [74] Universal Lab Interface. Software Developer's Guide. Vernier Software, USA [75] V-Scope. Järjestelmän käyttöohje. Litek Advanced Systems, Ltd. Edustaja Scandnordax ab, box 117, S Vallentuna, Sweden. Puh , fax [76] Vernier Software Winter Newsletter & Catalog. Tuote-esite. Vernier Software, 2920 S.W. 89th Street Portland, Oregon 97225, USA. Puh , fax , internet [77] Vernier, D. L. Henkilökohtainen sähköpostiviesti Internet [78] Vernier, D. L. How to Build a Better Mousetrap and 13 other Science Projects using the Apple II. Vernier Software, Portland, [79] Vetterling, W. T., Teukolsky, S. A., Press, W. H., Flannery, B. P. Numerical Recipes in Fortran. Cambridge University Press. Cambridge, [80] West, R., Astle, M., Beyer W. (ed). CRC handbook of Chemistry and Physics, 67. edition. CRC Press, Inc, Boca Raton, USA, [81] Winson J., Redish E. The Comprehensive Unifiend Physics Learning Environment: Part I. Background and System Operation. Computers In Physics, Vol. 6, No. 2, [82] Winson J., Redish E. The Comprehensive Unifiend Physics Learning Environment: Part II. The Basis for Integrated Studies. Computers in Physics, Vol. 6, No. 3,