Matkaraportti. Auckland University of Tecnology, Kevät k93548

Transkriptio

1 Matkaraportti Auckland University of Tecnology, Kevät 2013 k93548

2 1. Aluksi Olin kandivaihdossa keväällä 2013 Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa. Kouluni oli AUT, Auckland University of Technology, jonka kauppakorkeakoulu sijaitsee aivan Aucklandin keskustassa. Uusi- Seelanti ja Auckland oli yksi useista mahdollisista vaihtokohdevaihtoehdoistani. Valitsin sen, koska halusin matkustaa kaukaiseen ja eksoottiseen paikkaan, jossa kuitenkin puhuttaisiin englantia. Jälkikäteen ajateltuna, Uusi-Seelanti ei ainakaan kulttuurin ja ihmisten puolesta ole eksoottisimmasta päästä. Maa on hyvin samankaltainen kun Suomi eikä suurta kulttuurishokkia tarvitse pelätä vaikka se sijaitseekin toisella puolella maapalloa. Uudessa-Seelannissa on myös muita yhteistyökouluja esimerkiksi ainakin Christchurchissa ja Dunedinissa. Valitsin Aucklandin, koska se on maan suurin kaupunki ja siellä on myös verrattain lämmin. Auckland sijaitsee maan pohjoisosassa. 2. Valmistautuminen vaihtoon Vaihtopaikan vastaanottamisen jälkeen vaihtoprosessi oli luonnollisesti hetken tauolla. Sain tietää kohteen jo keväällä 2012, joten henkiseen valmistautumiseen jäi runsaasti aikaa. Varsinainen lähdönvalmisteluprosessi alkoi vaihtoa edeltävänä syksynä. Syksyllä 2013 sain sähköpostia koulumme kansainvälisistä opiskelijapalveluista. Viestissä oli linkki AUT:n nettisivujen vaihto-opiskelijoille suunnattuun osioon, jossa oli kattavat ohjeet AUT:n tuleville vaihtoopiskelijoille. Ensimmäinen askel oli AUT:n omien hakupapereiden (Inbound Student Exchange Application) täyttö ja lähettäminen. Tämä hakemus on lähinnä muodollisuus, koska koulumme opiskelijoille vaihdon hyväksyminen kohdeyliopistossa on käytännössä varmistettu jo hakuvaiheessa. Tähän hakemukseen piti liittää kopio passista, valokuvat sekä opintorekisteri ote. Paperit pitivät olla perillä Aucklandissa lokakuun alkuun mennessä. AUT:n vaihto-organisaatio toimii hyvin ja he ottivat tuleviin vaihto-opiskelijoihin yhteyttä sähköpostitse heti yllä mainittujen hakupapereiden saapumisen jälkeen. Tämän jälkeen vaihtokoordinaattorit lähettivät tasaisin väliajoin ohjeita viisumin hankinnasta, asumisesta, vakuutuksesta, kurssivalinnoista ja orientaatiosta. Viesteissä kerrottiin myös selkeästi, mihin mennessä asiat tulee hoitaa. Kysymällä sai aina nopeasti lisätietoa ja koko prosessi sujui ongelmitta. 2.1 Viisumi Seuraava hoidettava asia oli siis viisumi. Viisumin hakeminen kannattaa ottaa suhteellisen vakavasti ja hoitaa ajoissa. Viisumi tulee ehdottomasti olla passissa matkaan lähdettäessä ja Uuteen-Seelantiin saavuttaessa. Maahan pääsy pitkällä oleskeluajalla ilman viisumia on erittäin hankalaa. Myös viisumin hakemista varten tulevat hyvät ohjeet AUT:n vaihtohenkilökunnalta. Itse viisumihakemus on pitkä ja hakemukseen tulee liittää esimerkiksi hyväksymiskirje kohdeyliopistosta, todistus omasta taloudellisesta tilanteesta sekä lentoliput Uuteen-Seelantiin ja sieltä takaisin Suomeen. Vaihtoehtoistesti tulee olla lentolippu Uudesta-Seelannista maahan, jossa henkilöllä on oleskelulupa. Suomea lähin Uuden-Seelannin suurlähetysyö (joka hoitaa viisumiasioita) sijaitsee Lontoossa, ja hakupaperit pitää siis toimittaa sinne. Prosessin ikävä puoli on se, että myös passi tulee fyysisesti lähettää Lontooseen, koska viisumi liitetään

3 passiin. Itse taistelin suurlähetystön kanssa passin lähettämisestä eikä ainakaan syksyllä 2013 suurlähetystö tarjonnut vaihtoehtoja. Lähetin passini pikapostilla Lontooseen, josta se saapui kaksi päivää ennen lentoni lähtöä. Suosittelen aloittamaan viisumin hakemisen siis mahdollisimman ajoissa. Viisumi on suomalaisille maksuton. 2.2 Vakuutus AUT vaatii vaihto-opiskelijoilta myös paikallinen matka-vakuutus, joka kattaa kaiken matkatavaroista henkilövahinkoihin. Myös vakuutusta koskien AUT lähettää ohjeet sähköpostitse, sekä suorat linkit muutaman vakuutuksentarjoajan sivuille. Valitsin itse yhden AUT:n suosittelemista vaihtoehdoista ja hinnaksi tuli noin 200 euroa. 2.3 Kurssivalinnat Kurssivalinnat tuli tehdä marraskuun aikana, ja myös tätä varten AUT lähetti kaiken kattavat ohjeet. Kurssien valitseminen oli ainakin kauppakorkeakoulun opiskelijoille tehty erityisen helpoksi. Vastaanotin valmiin listan kursseista, joita sain valita ja kurssikuvaukset löytyivät helposti yliopiston sivuilta. Kauppakorkeakoulun opiskelijat saavat valita kursseja kahdesta koulusta AUT:n sisällä, jotka ovat kauppakorkeakoulu sekä Tourism- and Hospitality. AUT:n kuuluu myös useita muita kouluja, kuten oikeustieteellinen, liikuntatieteellinen ja muotoilu. Näistä kouluista kurssien valitseminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Marraskuussa tehtävät kurssivalinnat eivät ole sitovia vaan kursseja voi vaihtaa vielä orientaatioviikkojen aikana. Tämä sillä edellytyksellä, että kursseilla on vielä tilaa. Vaihdoin omat kurssini orientaatioviikkojen aikana kahteen kertaan ja tämä sujui ongelmatta. Minun tarvitsi vain ilmottaa AUT:n vaihtohenkilökunnalle uudet haluamani kurssit ja he hoitivat asian puolestani. 2.4 Lennot Uuteen-Seelantiin matkustaminen on luonnollisesti kallista ja vie aikaa. Lennot kannattaa siis ostaa mahdollisimman ajoissa. Lentoja Uuteen-Seelantiin on tarjolla paljon ja löysin halvimman vaihtoehdon yllättäen Aurinkomatkojen kautta. Ostin menopaluun Helsingistä Singaporen ja Brisbanen kautta Aucklandiin ja samaa reittiä takaisin. Menomatkalla vietin 5 päivää Singaporessa ja vajaat 2 viikkoa Australiassa, eivätkä nämä pitkät vaihdot lisänneet lentojen hintaa. Paluumatkalla tulin Helsinkiin ilman pidempiä vaihtoja, mutta matka kesti kokonaisuudessaan silti yli 40 tuntia. 3. Opiskelu Opiskelu alkoi Uudessa-Seelannissa orientaatioviikolla 25. helmikuuta. Varsinainen lukukausi alkoi 4. maaliskuuta ja viimeinen mahdollinen tenttipäivä oli 28. kesäkuuta. Lukukauden puolivälissä oli kahden viikon mittaimen Mid-Semester Break. Millään käymilläni kursseilla ei ollut läsnäolopakkoa ja koulunkäynti oli Suomeen verrattuna helppoa. Jokaisella kurssilla oli yksi isompi palautettava harjoitustyö sekä yksi tai kaksi tenttiä. Orientaatioviikon aikana käytiin läpi käytännön asioita ja kierrettiin campusaluetta. Heti ensimmäisen viikon aikana oli henkilökohtainen tapaaminen vaihtoasioita hoitavan henkilön kanssa, jossa käytiin läpi kaikki mahdollinen. AUT:n vaihtohenkilökunta on erityisen mukavaa ja auttavat mielellään kaikissa, myös

4 kouluun liittymättömissä asioissa. Orientaatioviikon aikana oli myös kaikille kauppakorkeakoulun vaihtoopiskelijoille suunnattu yhteinen lounas. 3.1 Kurssitarjonta AUT:sta lähetetään siis kattava lista kursseista, joita kauppakorkeakouluun tulevat vaihto-opiskelijat voitat valita. Kandivaihtoon tulevalle valinnat rajoittuivat luonnollisesti UG (Under Graduate) tason kursseihin. Kursseja on pelkästään kauppakorkeakoulussakin runsaasti ja pääaineet ovat pääpiirteittäin samoja kun Aalto-yliopistossa. Kauppakorkeakoulun sisältä kursseja voi valita vapaasti, esimerkiksi siis markkinoinnin, rahoituksen tai yrittäjyyden kursseja sekaisin. Kurssit olivat lisäksi numeroitu vaikeustason mukaisesti ja helpoin sallittu kurssi UG vaihto-opiskelijalle oli vaikeusasteeltaan 6. Sallittuja olivat siis kurssit vaikeustasoltaan 6 ja siitä ylöspäin. Itse valitsin pelkästään tason 6 kursseja ja ne olivatkin pääasiassa melko kevyitä ja helppoja. Esimerkiksi mikrotaloustieteen kurssilla käytiin läpi derivoinnin perusteita. Jos haluat siis haastavia kursseja, suosittelen valitsemaan vähintään vaikeustason 7 kursseja. Kaikki kurssit järjestetään englanniksi ja kauppakorkeakoulun kurssit pidetään kauppakorkeakoulun tiloissa Aucklandin keskustassa. Kurssin läpipääsemisen edellytys on 50 % kurssin kokoamispisteistä. Kaikki kauppakorkeakoulun undergraduate kurssit olivat laajudeltaan 15 paikallista opintopistettä, joka vastaa 7,5 opintopistettä Aalto-yliopistossa. Käymällä neljä kurssia, saa siis 30 opintopistettä kotiyliopistoon. Mikäli AUT:ssa olisi halunnut suorittaa enemmän kursseja, olisi joutunut maksamaan useamman tonnin. Millään käymälläni kurssilla ei ollut läsnäolopakkoa. 3.2 Design and Business , undergraduate Design and Business keskittyi muotoiluun ja liiketoimintaan sekä näiden kahden yhdistämiseen. Kurssin alkupuoli keskittyi muotoilun historiaan, mutta kurssin pääsisältö liittyi ns. Design Thinking ajattelun läpikäymiseen. Lisäksi käsittelimme ihmiskeskeistä muotoilua ja siihen liittyviä teorioita, metodeja ja prosesseja. Kurssilla käytiin läpi useita paikallisia yrityksiä, jotka toteuttivat tavalla tai toisella Design Thinking toimintapoja liiketoiminnassaan. Kurssin vetäjä oli noin 50-vuotias uusiseelantilainen nainen, joka oli työskennellyt muotoilun parissa myös akateemisen maailman ulkopuolella. Kurssi arvioitiin muutaman yksin tehdyn esseen sekä isomman ryhmäprojektin perusteella. Kurssilla ei ollut tenttiä. Kurssi järjestettiin keväällä 2013 ensimmäistä kertaa ja se oli myös opettajan ensimmäinen kurssi. Valitettavasti tämä näkyi huonosti suunniteltuna ja sisällöltään hajanaisena kurssina, joka ei lopulta ollut erityisen mielenkiintoinen tai hyödyllinen. En voi suositella tätä kurssia. 3.3 Macroeconomics in the Global Environment , undergraduate Tämä kurssi oli päällisin puolin perus makrotaloustieteen kurssi, jossa painotettiin globaalia taloutta ja näkymiä. Kurssin sisältö oli osittain päällekkäistä esimerkiksi koulumme Kansantaloustieteen perusteet kurssin kanssa, mutta tarjosi silti paljon uutta ja mielenkiintoista. Omasta mielestäni oli myös hyvä käydä makrotaloustieteen peruskurssi uusiseelantilaisesta näkökulmasta. Kurssilla keskusteltiin paljon Uuden- Seelannin ja Australian taloudesta, mutta käytiin läpi myös globaalia taloutta Eurooppaa unohtamatta.

5 Kurssin vetäjä oli syntyperältään eteläafrikkalainen noin 40-vuotias mies. Hän oli pitänyt kurssia jo pidemmän aikaa ja oli erityisen hyvä luennoitsija. Kurssi oli kokonaisuutena erinomainen. Kurssi arvioitiin yhden isomman yksin tehtävän esseen sekä väli- ja lopputentin perusteella. Kurssi oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen. 3.4 Microeconomics , undergraduate Microeconomics oli nimensä mukaisesti mikrotaloustieteen peruskurssi. Kurssilla käsiteltävät asiat olivat pitkälti jo pääsykoekirjoista sekä Kansantaloustieteen perusteet -kurssilta tuttuja ja uutta asiaa tuli lähinnä aivan kurssin loppupuolella. Verrattuna edellä mainittuun makrotaloustieteen kurssiin, ei tämä kurssi tarjonnut vastaavalla tavalla mielenkiintoista uusiseelantilaista tai globaalia näkökulmaa mikrotaloustieteen sisältöihin. Kurssi oli hyvin peruskurssimainen ja asiat käytiin läpi luennoitsijan monotonisella monologilla. On toki ymmärrettävää, että esimerkiksi peliteorian luento on käytännössä samanlainen Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Kurssin vetäjä oli uusiseelantilainen noin 30-vuotias nainen. Luennoitsija oli mukava, mutta ei erityisen mielenkiintoinen tai mukaansa tempaava. Kurssi arvioitiin yhden harjoituspaketin, väli- ja lopputentin perusteella. 3.5 Management of Small and Medium Sized Enterprises , undergraduate Tämä kurssi oli niin sanottu Flexible kurssi. Se tarkoittaa sitä, että varsinaisia luentoja oli vähemmän (2h/viikko), mutta kurssin olennaisena osana olivat itseopiskelu sekä netissä tehtävät pienimuotoiset tentit. Kurssi keskittyi yrittäjyyteen ja erityisesti uusien yritysten perustamiseen ja pienyritysten johtamiseen. Kurssin olennainen osa oli markkinoille meneminen: potentiaalisten markkinoiden löytäminen ja hyödyntäminen. Kurssilla käytiin läpi myös paljon uusiseelantilaisia yrityksiä ja yrittäjä sekä heidän menestystarinoitaan. Tässä mielessä kurssi oli erittäin mielenkiintoinen juuri vaihto-oppilaan näkökulmasta. Kurssilla tutustuttiin tarkasti uusiseelantilaiseen yrittäjyys ympäristöön. Kurssin vetäjä oli nuori uusiseelantilainen, aasialaistaustainen mies. Hänellä oli psykologin tausta, joka näkyi osittain kurssin painotuksissa. Kurssi arvioitiin välitentin sekä laajahkon yksin tehtävän casen perusteella. Case tehtävä oli 50 % kurssin arvosanasta. Lisäksi kurssilla tehtiin joka toinen viikko Online Quiz, jotka vaikuttivat 20 % kurssin arvosanaan. Kurssi oli hyödyllinen ja mielenkiintoinen ja tarjosi vaihto-opiskelijalle hyvän katsauksen uusiseelantilaisiin yrityksiin ja yrittäjiin. 4. Vapaa-aika Vapaa-aikaa koulun ohella olin ainakin AUT:ssä huomattavasti enemmän kuin suomessa. Kurssit sai helposti valittua niin, että luennot olivat alkuviikosta ja loppuviikko oli vapaata. Kurssit eivät myöskään olleet työläitä, verrattuna Aalto-yliopiston kursseihin. Uusi-Seelanti onkin hyvä vaihtokohde vapaa-aikaa arvostavalle opiskelijalle. Jos haluat huippuyliopistoon tekemään kovasti töitä, ei ainakaan AUT välttämättä ole paras vaihtoehto.

6 4.1 Hintataso Uuden-Seelannin hintataso on yleisesti ottaen verrattain sama kuin Suomessakin. Minua peloteltiin etukäteen hirvittävän kalliista maasta, joten hintataso oli lopulta jopa positiivinen yllätys. Tietyt asiat ovat toki paljonkin kalliimpia kuin suomessa, mutta toisaalta jotkut asiat selvästi halvempia. Omasta mielestäni isoin ongelma on se, että ruokakaupat ja ruoan tekeminen itse on verrattain kallista. Erityisesti maitotuotteiden hinnat Suomeen verrattuna ovat moninkertaiset ja lähtökohtaisesti kaikki peruselintarvikkeet ovat kalliimpia kuin Suomessa. Toisaalta ulkona syöminen on halvempaa, ja halpaa ravintoa on ainakin Aucklandissa tarjolla joka puolella. Esimerkiksi 8 palaa sushia maksoi alle 3 euroa. Uuden-Seelannin valuutta on Uuden-Seelannin dollari (NZD), joka on noin 0.6 euroa. Erityisen halpaa Uudessa-Seelannissa on matkustaminen. Maa on pullollaan halpoja hostelleja, auton vuokraaminen on erittäin halpaa sekä maansisäisiä halpalentoja on paljon. Alle 10 euron hostelliöitä on tarjolla jokaisessa kaupungissa ja hostellit ovat pääosin hyviä. Myös auton vuokraaminen porukalla on halpaa ja auton hinta/päivä/henkilö jää helposti alle 10 euron. Pitkiä sisäisiä matkoja tehdessä paras vaihtoehto on lentäminen. Esimerkiksi Jetstar tarjoaa edullisia maansisäisiä lentoja ja esimerkiksi menopaluu Aucklandista Queenstowniin (käytännössä maa päästä päähän) saattoi maksaa 50e. Asuminen Aucklandissa ei ole erityisen halpaa ja hintataso on melko lähellä Helsinkiä. Koulukirjat ovat kalliita, mutta ilman kirjoja pärjää mainiosti. AUT tarjoaa vaihto-opiskelijoilla soluastuntoja isosta opiskelija asuntolata (WSA), joka sijaitsee samalla kampuksella kauppakorkeakoulun kanssa. Asuntola on verrattain kallis ja kuukausivuokra nousee n euroon. Voin kuitenkin lämpimästi suositella tätä asumisvaihtoehtoa, sillä käytännössä kaikki vaihto-opiskelijat asuvat WSA:ssa. Se sijaitsee myös Aucklandin keskustassa ja aivan kauppakorkeakoulun vieressä. Asuntolassa tutustuu helposti sekä vaihto-opiskelijoihin että paikallisiin ja siellä järjestetään paljon juhlia ja muita aktiviteetteja. 4.2 Tutustuminen muihin opiskelijoihin Koulun puolesta tämän tyyppinen orientaatio oli lähes olematonta. Kauppakorkeakoulun vaihtareille järjestettävän lounaan lisäksi ei niin sanottuja tutustumistapahtumia ollut lainkaan. Paikallinen opiskelijajärjestö järjestää toki paljon juhlia, mutta niissä on yleensä useita satoja ihmisiä. Sen sijaan WSA:n asukkaille järjestetään paljon tämän tyyppistä orientaatiota heti ensimmäisestä illasta lähtien ja asuntolan muut asukkaat tulevat nopeasti tutuiksi. Vaihto-opiskelijoista yli 90 % asuivat asuntolassa, joten siellä asuminen on myös hyvä tapa tutustua muihin vaihtareihin. Yleisesti ottaen ihmiset ja paikalliset opiskelijat ovat erittäin ystävällisiä ja rentoja. Lähes kaikki ovat hyvin avuliaita ja haluavat tutustua ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Ihmiset ovat hyvin puheliaita verrattuna suomalaisiin. 4.3 Auckland Auckland on maan suurin kaupunki ja eräänlainen kulttuurien kohtaamispaikka. Kaupungissa on paljon ihmisiä ympäri maailmaa ja etenkin Aasiasta tulleita on paljon. Kaupungissa asuu lähialueet mukaan lukien yli miljoona ihmistä, mutta itse kantakaupunki tuntuu pieneltä jopa Helsinkiin verrattuna. Korkealla nousevia pilvenpiirtäjiä on enemmän, mutta varsinaisen liikekeskuksen läpi kävelee nopeasti. Aucklandin keskusta ei valitettavasti vedä vertoja Helsingille ja on mielestäni jopa hieman tylsä. Pääkadun ovat

7 vallanneet Burger Kingin ja Starbucksin kaltaiset ketjut. Keskustan ulkopuolella on kuitenkin todella mukavia ja persoonallisempia alueita, kuten Ponsonby, K-Road sekä Takapuna. Sää Aucklandissa vaihtelee paljon ja on muuhun Uuteen-Seelantiin verrattuna lämmin. Kesäkuukausina (marras-helmi) päivälämpötila ei juuri tipu alle 20 asteen ja kohoaa usein hellelukemiin. Oman vaihtoni aikana myös syksy oli poikkeuksellisen lämmin ja noin 20 asteen lämpötilat jatkuivat aina toukokuuhun asti. Kesäkuussa lämpötilat laskivat jo lähelle kymmentä astetta ja Aucklandissa satoi paljon. Aucklandin sijainti on ihanteellinen ja kaupunki on meren ympäröimä. Jo tunnin ajomatkan päässä on useita käymisen arvoisia ja kauniita paikkoja. Lisäksi Aucklandin edustalla sijaitsee yksi Uuden-Seelannin hienoimmista matkakohteista, Waiheke saari. 4.4 Matkustelu Uudessa-Seelannissa Matkustelu kohdemaassa oli ehdottomasti vaihtoni parasta antia. Uusi-Seelanti on kaunismaa ja henkeäsalpaavia maisemia on joka puolella. Lisäksi maa on yksi maailman suosituimmista matkailukohteista, joten matkustaminen on tehty erittäin helpoksi ja se on verrattain edullista. Uusi- Seelanti tarjoaa lähes jokaiselle jotakin: rantoja, sademetsiä, vuoria, maalaisidylliä ja mielenkiintoisia kaupunkeja. Suosittelen lämpimästi matkustamista sekä Pohjois- että Etelä-Saarella. Itselleni mieleenpainuvimpia kohteita olivat Wellington, Queenstown, Mt. Cook sekä Milford Sounds. Pohjoissaarella sijaitsee siis maan isoin kaupunki Auckland sekä pääkaupunki Wellington. Meren ympäröimä Auckland sijaitsee useiden kauniiden rantojen läheisyydessä kun taas Wellington on täynnä nuoria, kahviloita ja baareja. Aivan saaren Pohjoisosissa sijaitsevat Bay of Islands ja Ninety Mile Beach ovat ehdottomia kesällä. Etelä-Saarella etäisyydet ovat Pohjois-Saarta pidemmät, mutta kaikkein huikeimmat maisemat ja luonto löytyy täältä. Laskettelukausi Uudessa-Seelannissa on kesä-elokuussa, ja suurin osa laskettelukeskuksista on Etelä-Saarella ja etenkin Queenstownin ympäristössä. Queenstown on sympaattinen pieni kaupunki järven ja vuorten saartamana, ja kaupungissa vallitsee After Ski tunnelma ympäri vuoden. Queenstown on myös Uuden-Seelannin, ellei koko maailman, extreme -pääkaupunki. Julkinen liikenne pitkillä matkoilla on huono tai sitä ei ole. Uusi-Seelanti on täynnä vuoria joten varsinaista rautatieverkostoa ei ole ja vuoria kiertäviä pikkuteitä pitkin myös automatkat muodostuvat pitkiksi. Aucklandin sisällä on verrattain hyvä julkinen liikenne ja busseilla pääsee kulkemaan hyvin. Aucklandista käsin Pohjois-Saaren näkeminen onnistuu parhaiten vuokra-autolla ja Etelä-Saarelle suosittelen lentämään. Maassa toimii useita halpoja autonvuokrausfirmoja (esim. Jucy) ja auton voi esimerkiksi vuokrata Queenstownista ja palauttaa Christchurchiin saman yrityksen liikkeeseen. Lentokentälle ja lentokentältä kulkee bussi 10 minuutin välein Aucklandiin NZD 16 hintaan. Jos menijöitä on useita, on kimppataksi usein vielä edullisempi (esim. taksifirma nimeltä Cheap Cabs).

8 5. Lopuksi Suosittelen lämpimästi Uutta-Seelantia vaihtokohteeksi. Itselleni ei Aucklandista kaupunkina jäänyt pelkästään positiivinen kuva ja uskon esimerkiksi Dunedinin olevan vähintäänkin samanveroinen vaihtokohde maan sisällä. Jos lähtisin uudestaan Uuteen-Seelantiin, valitsisin todennäköisesti jonkin pienemmän kaupungin. Maa kokonaisuudessaan on upea ja sen ihmiset rentoja sekä ystävällisiä. Nähtävää on paljon ja vaihto tarjoaa hyvän mahdollisuuden matkustaa niinkin kaukaiseen paikkaan. Lähtemällä Uuteen-Seelantiin vaihtoon, saat varmasti paljon unohtumattomia kokemuksia.