University of Queensland

Transkriptio

1 AALTO YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU University of Queensland Kevät 2013 k Vietin kevätlukukauden 2013 opiskellen Australian Brisbanessa University of Queensland -nimisessä yliopistossa, joka paikallisesti tunnetaan myös nimellä UQ. Vaihto hyväksiluettiin KTM-tutkintooni kansainvälisen sivuopintokokonaisuuden muodossa. Tässä raportissa kerron vaihtoajastani ja vaihtoa edeltävistä valmisteluista.

2 1 Valmistutuminen vaihtoon 1.1 Suomessa Kuulin maaliskuussa 2012 Thaimaassa lomaillessani tulleeni valituksi suorittamaan kansainvälistä sivuopintokokonaisuutta Australiaan University of Queenslandiin. Koska itse vaihtoon oli vielä pitkä aika, en oikeastaan laittanut tikkua ristiin vaihdon valmisteluissa seuraavan puolen vuoden aikana. Elokuussa sain kuitenkin kansainväliseltä opiskelijapalvelulta sähköpostitse linkin UQ:n hakulomakkeisiin. Yliopistoon tuli siis hakea erikseen vielä vaihtoyliopiston päässä. Hakulomakkeen täyttämisestä ei koitunut erityisen suurta vaivaa lukion päättötodistuksen kääntämistä lukuun ottamatta: mikäli lukion oli suoritettu muulla kielellä kuin englanniksi tuli lukion päättötodistuksen englannin arvosana olla vähintään 8, minkä lisäksi päättötodistus sai olla korkeintaan viisi vuotta vanha (itsellä se tosin oli juuri hieman yli viisi vuotta vanha, mistä ei koitunut ongelmia). Muussa tapauksessa olisin mahdollisesti joutunut tekemään TOEFL-testin. Käänsin itse päättötodistuksen ja toimitin sekä alkuperäisen että käännöksen kansainvälisiin opiskelijapalveluihin, jossa he ystävällisesti todistivat käännökseni oikeaksi. Mainittakoon vielä, että hakulomakkeessa tuli tehdä valinta kevään kursseista, mutta tällä valinnalla ei sinänsä ollut merkitystä, sillä kursseja voi muuttaa myöhemminkin täysin ongelmitta. Kurssitarjonnan löytää osoitteesta: Muutama viikko hakemuksen lähettämisen jälkeen sainkin jo tarjouksen UQ:lta. Tarjouksen hyväksymiseksi minun tuli lokakuun loppuun mennessä maksaa terveysvakuutusmaksu (218 AUD) ja allekirjoittaa hyväksymislomake. Kaikkeen tähän sain hyvät ohjeet sähköpostissa. Hyväksyin tarjouksen heti ja sainkin jo muutaman päivän kuluttua tervetuliaissähköpostin, jossa oli mm. UQ:n atk-tunnukset ja ohjeet opiskelijaviisumin hakemiseksi. Opiskelijaviisumin hain myöhemmin syksyllä internetissä täyttämällä sähköisen hakulomakkeen. Viisumia hakiessa tuli käyttää sarjanumeroa, joka ilmeni tervetuliaissähköpostin yhdestä liitetiedostosta. Hakuproseduuri kävi varsin nopeasti ja vaivattomasti. Viisumin hinnaksi tuli reilut 500 AUD, mikä antoi vähän esimakua Australian hintatasosta. Viisumin olisi saanut muistaakseni enimmillään vuodeksi ja se olisi myös mahdollistanut enimmillään 40

3 tunnin työskentelyn kahden viikon aikana (fortnight). Nämä kannattaa kuitenkin tarkistaa, koska ne saattavat vaihdella vuodesta toiseen. Linkki viisuminhakusivulle: Varasin lennot loka-marraskuun vaihteessa. Halusin vapauden reissailla lukukautta ennen ja sen jälkeen, joten varasin ainoastaan edestakaiset lennot Singaporeen, jotka maksoivat n. 700 EUR. Menomatkalla vietin ensin mukavat neljä päivää Singaporessa, josta jatkoin Balille, jossa vietin toiset neljä vähintään yhtä mukavaa päivää. Air Asia lentää todella halvalla Aasian sisäisiä lentoja, joten Singapore-Bali-lentoni tuskin maksoi 70 euroa enempää. Balilta lensin sitten Brisbaneen, joka oli jo huomattavasti kalliimpi lento (n. 400 EUR). 1.2 Australiassa Brisbaneen saapuessani minua odotti yliopiston ilmaiseksi tarjoilema kuljetus lentokentältä aiemmin varaamaani hostelliin. Tätä palvelua kannattaa ehdottomasti hyödyntää sillä taksi lentokentältä esimerkiksi keskustaan maksaa noin AUD, eikä junallakaan kovin paljoa halvemmalla pääse (etenkään ilman opiskelijakorttia). Linkki airport pick-up-palveluun: Saavuin kaupunkiin viisi päivää ennen varsinaisen orientaation alkamista, joten minulle jäi jonkin verran aikaa tutustua kaupunkiin ja etsiä asuntoa (asumisesta lisää kappaleessa 3). Ennen varsinaista orientaatiota yliopistolla järjestettiin kuitenkin kaksia erilaisia, ainakin muodollisesti pakollisia, infotilaisuuksia, jotka kyllä olivat melko hyödyllisiä ja samalla hyviä tilaisuuksia tavata muita vaihto-opiskelijoita. Näitä tilaisuuksia järjestettiin muutaman viikon ajan noin joka toinen päivä ja tarkoituksena oli siis mennä kuuntelemaan kerran nämä infotilaisuudet itselleen sopivana päivänä. Yliopistolle saapuessa kannattaa myös samalla hankkia opiskelijakortti, sillä tämä oikeuttaa muun muassa hankkimaan ladattavan opiskelijahintaisen bussikortin (esim. Seven Elevenistä). Orientaatio alkoi kevätlukukaudella 18.2 eli viikkoa ennen varsinaista lukukautta. Orientaatioviikolla järjestettiin ensimmäisenä päivänä kaikille yhteinen tervetuliaisluento sekä välipalatarjoilua kampuksen urheilukentällä. Nämä barbeque-

4 kestit tosin valitettavasti vesittyivät Brisbanea kohdanneen rankkasateen takia. Orientaatioviikon muina päivinä järjestettiin myös muutamia muita luentoja sekä tietenkin bileitä. Näistä kuulee ensimmäisenä päivänä, joten on ehdottoman tärkeätä osallistua kyseiselle tervetuliaisluennolle. 2 Opiskelu University of Queenslandissa 2.1 Yleisesti UQ on valtava monen kymmenentuhannen opiskelijan huippuyliopisto, jonka pääkampus St Lucian kaupunginosassa on keskisuuren suomalaisen kaupungin keskustan kokoinen. Ensimmäisinä viikkoina kannattaakin kulkea kartta mukana ja/tai ladata UQ:n navigoimissovellus (jota ei valitettavasti saanut Windows Phoneen). Muilla kampuksilla en ikinä käynyt. Kurssitarjonta on erittäin laaja, joten siihen tutustumiseen kannattaa varata aikaa, jotta saa valituksi mahdollisimmat mielekkäät kurssit. Tarjolla on sekä undergraduate- että postgraduate-kursseja. Siitä huolimatta että olin maisterivaihdossa, sain myös ottaa undergraduate-tason kursseja. Kaikki kurssit olivat aina kahden paikallisen opintopisteen kursseja ja ne kestävät pääsääntöisesti koko lukukauden. Lukukausi alkoi kevätlukukaudella ja luennot jatkuivat toukokuun loppuun. Tämän jälkeen oli viikon kertausperiodi, jonka jälkeen alkoi n. kaksi viikkoa kestänyt lopputenttien rupeama. Tarkkoja tulo- ja lähtöpäiviä suunnitellessa kannattaa tutustua akateemiseen kalenteriin, jonka löytää seuraavasta linkistä: Kursseja suositellaan otettavaksi neljä, mutta on myös mahdollista suorittaa viisi tai joissain tapauksessa kolme. Kauppis hyvittää yhdestä kurssista (eli kahdesta paikallisesta opintopisteestä) 7,5 suomalaisesta opintopistettä. Näin ollen maisterivaihdossa opiskelevat joutuvat tavallaan opiskelemaan hieman ylimäärästä. Osa kursseista on ennalta hyväksyttyjä vaihto-opiskeluohjelmassa opiskeleville kun taas osalle kursseista päästäkseen tulee opiskelijan käydä juttelemassa kurssin järjestävässä tiedekunnassa. Tämä oli pääsääntö ainakin juridiikan kursseissa. Osalla kursseista joutui

5 käytännössä ostamaan kirjat, sillä yliopiston kirjastossa ei olisi riittänyt kappaleita kaikille opiskelijoille. Tämän lisäksi rahaa palaa jossain määrin printtaamiseen, joka tapahtuu lataamalla opiskelijakorttiin rahaa tai vaihtoehtoisesti asioimalla kampuksella sijaitsevassa kilpailevassa ja hieman halvemmassa printtausyrityksessä. 2.2 Omat kurssini Minun olisi siis tarvinnut suorittaa neljä kurssia (8 credits = 30 op) suorittaakseni maisterin sivuopintokokonaisuuden (24 op). Suoritin kuitenkin viidennen, ylimääräisen kurssin, sillä sain tämän kurssin hyväksiluettua oikiksen tutkintooni. Mainittakoon vielä, ettei yksikään kursseistani ollut puhdas kauppatieteellinen kurssi, joten sain hieman vaihtelua aikaisempiin opintoihini. Seuraavassa lyhyet kuvaukset käymistäni kursseistani. Business Law (LAWS 1100) UG Kurssi oli undergraduate-tason kauppatieteen opiskelijoille tarkoitettu juridiikan peruskurssi. Kurssilla järjestettiin viikoittain yksi kahden tunnin luento, jonka pystyi myös halutessaan katsomaan netissä myöhemmin. Tämän lisäksi kurssilla järjestettiin lähes joka viikko tutoriaali, jolle osallistuminen oli sikäli pakollista että siellä esitetystä (helpohkosta) oikeustapauksesta sai tienattua yhden prosentin kurssin loppuarvosanaan. Nämä tutoriaalit olivat myös luentoja hyödyllisempiä oppimisen kannalta. Kurssin ensimmäisillä luennoilla käytiin läpi yleisesti läpi Australian oikeusjärjestystä ja juridista argumentointia. Tämä osa kurssia huipentui kirjan nämä kappaleet lukeneille helpohkoon online-tenttiin, jossa 30 monivalintakysymykseen tuli vastata kirjan avulla tunnissa. Tämä online-tentti oli 30 % kurssin loppuarvosanasta. Loppuosalla kurssia käsiteltiin pinnallisesti erilaisia yritystoiminnalle relevantteja juridiikan alueita kuten sopimusten pätevyyttä, patentteja ja kuluttajasuojaa. Lukukauden lopussa järjestetty helpohko open book -lopputentti oli 60 % kurssin arvosanasta, ja siinä kysyttiin ainoastaan kurssin jälkimmäisen osan asioita. Vaikka tulen tuskin koskaan harjoittamaan liiketoimintaa Australiassa, oli kurssi sikäli mielenkiintoinen, että se antoi hyvän yleiskatsauksen ns. common law -oikeusjärjestelmään, joka on käytössä kaikissa englanninkielisissä maissa. Kurssi on siis hyödyllinen juridiikasta kiinnostuneiden lisäksi sellaisille, jotka aikovat joskus mennä töihin englanninkieliseen maailmaan, sillä

6 näiden maiden oikeusjärjestykset ovat hyvin lähellä toisiaan. Ainoana miinuksena kurssissa oli se, että kurssikirjasta joutui pulittamaan toista sataa euroa. Kurssilla ei myöskään ollut liiemmin muita vaihto-opiskelijoista, vaan suurin osa opiskelijoista oli vuotiaita tutkinto-opiskelijoita. Business and Corporate Law (LAWS 7023) PG Tämä kurssi oli edellisen kurssin tapainen kurssi, mutta se oli suunnattu postgraduate - opiskelijoille. Kurssi oli edellistä kurssia paljon työläämpi, sillä lähes joka viikko joutui lukemaan yhden kappaleen sijasta kaksi. Myös viikoittaiset tutoriaalikysymykset olivat paljon laajempia ja vaikeampia. Kurssin ensimmäisellä puoliskolla käytiin muutamaa kappaletta lukuun ottamatta saman kirjan samat kappaleet läpi kuin Business Law - kurssilla kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen kurssilla siirryttiin yhtiöoikeudelliseen osaan, jossa käsiteltiin oikeudenalan kaikista relevanteimmat piirteet kauppatieteilijän näkökulmasta. Aiheen käsittely jäi mielestäni kuitenkin varsin pintaraapaisun tasolle. Ostin Business Law -kurssin kirjan lisäksi myös yhtiöoikeutta käsittelevän kirjapaketin (180 AUD), jonka jälkeenpäin ajateltuna olisin ehkä voinut jättää ostamatta. Päällekkäisyyksistä huolimatta sain Kauppikselta luvan käydä molemmat kurssit, sillä, kuten aiemmin mainitsin, jouduin maisterivaihtoa suorittavana opiskelemaan ns. ylimääräisiä opintopisteitä. Kurssi arvosteltiin lähes identtisesti edellisen kurssin kanssa: 10 viikoittaista tutoriaalia (10 %), online-tentti Australian oikeusjärjestyksestä ja juridisesta argumentoinnista (20 kysymystä, 40 min = 20 %) ja lopputenttiviikolla järjestetty lopputentti (70 %). Suosittelen kursia ainoastaan niille, jotka joka tapauksessa haluavat käydä kurssin Business Law. Käymällä molemmat kurssit selviää vähemmällä työmäärällä kurssien osittaisen päällekkäisyyden takia (mikäli tämä hyväksytään Kauppiksella myös jatkossa). Contemporary Australia (AUST1000) UG Kurssi oli erityisesti vaihto-opiskelijoiden suosiossa oleva kurssi Australian historiasta ja kulttuurista. Erityisen tutuksi tulleita teemoja olivat mm. kansallinen identiteetti ja australialaiset arvot. Kurssilla tuli joka viikko lukea kappale kurssikirjasta ja kirjoittaa siitä muutama ranskalainen viiva kurssin kotisivulle. Nämä muistiinpanot sekä tuntiaktiivisuus tuottivat 20 % kurssiarvosanasta. Loppu arvosanasta muodostui neljästä

7 500 sanan seminaariesseestä (4x10 %) ja laajemmasta 2000 sanan astetta akateemisemmasta esseestä (40 %). Kurssilla järjestettiin ainoastaan yksi kahden tunnin luento viikossa, eikä siis ollenkaan tutoriaalia. Luennoilla on hyvä näyttäytyä ainakin melko usein, sillä läsnäolijoista kerättiin aina lista. Kurssi ei ollut erityisen mielenkiintoinen, mutta kuitenkin ihan mukiinmenevä. Pienempi ryhmäkoko olisi mahdollistanut opiskelijoiden aktiivisemman osallistumisen luennoille, mikä ilmeisesti oli luennoitsijan tarkoituksena alun perin. Kurssi oli kaikin puolin tasapaksu: ei erityisen kevyt, ei erityisen työläs ei erityisen löysä, ei erityisen tiukka arvostelu. Hyvänä puolena kurssilla oli vaihto-opiskelijoiden suuri määrä. Kurssikirjaan paloi tälläkin kurssilla rahaa, tosin ei niin paljoa kuin käymilläni juridiikan kursseilla. Intercultural Communication (COMU 1002) UG Tällä kurssilla käsiteltiin ihmisten välisessä viestinnässä ilmeneviä eroja eri kulttuurien välillä sekä kulttuurirajat ylittävässä viestinnässä olevia haasteita. Kurssi taisi olla ensimmäisen vuoden viestinnän opiskelijoiden kurssi, joten väki oli varsin nuorta. Kurssilla oli jonkin verran myös muita vaihto-opiskelijoita. Kurssilla järjestettiin viikoittainen luento (kävin yhteensä kerran) sekä tunnin mittainen tutoriaali, joka ei ollut pakollinen, mutta hyödyllinen arvosteltavia suorituksia silmällä pitäen. Kurssin arvostelu koostui elokuva-analyysistä (1500 sanaa, 40 %) bibliographic journailista (1200 sanaa, 30 %) sekä ryhmätyöstä (20 minuutin powerpoint -esitys, 10 % ja tutkimusessee, 2000 sanaa, 20 %). Kurssi oli varsin helppo ja tasapainotti mukavasti muuten kohtalaisen raskasta työmäärää. Kurssin esseissä oli melko paljon valinnan varaa, mikä mahdollisti syventymisen itseä eniten kiinnostaneisiin viestinnän konsepteihin. Kurssilla oli oppikirja, mutta en sitä koskaan hankkinut tai muutenkaan kokenut tarpeelliseksi. International Law of the Sea (LAWS 7866) PG Kuten kurssin nimestä ilmenee, kyseessä ei ole tyypillinen kauppislaisen opiskelijavaihdossa suorittama kurssi. Kävin kurssin, sillä saan sen hyväksiluettua oikiksen tutkintooni. Tällä maisteritason juridiikan kurssilla käsiteltiin YK:n meriyleisoikeussopimusta yhdellä viikoittaisella kahden tunnin luennolla. Meitä taisi olla seitsemän opiskelijaa kurssilla, joten opetus oli varsin seminaarimuotoista.

8 Opettajamme oli varsin huumorintajuinen, osaava ja innostava, joten luennoilla oli hauska käydä, vaikkakaan ne eivät kurssin suorittamisen kannalta olleet relevantteja: kurssi suoritettiin tekemällä neljän sivun projektiehdotus (30 % arvosanasta) sekä kirjoittamalla enimmillään 6000 sanan tutkielma vapaavalintaisesta merioikeuteen liittyvästä aiheesta (70 % arvosanasta). Suosittelen lämpimästi kurssia muille kaksoistutkintoa tekeville. 3 Asuminen ja hintataso Kuten jo osittain on tullut mainituksi, Australia on kallis maa ja rahaa tulee palamaan. Vaihdon loppua kohden Australian dollarin heikentyminen (n. 1,25 1,40) tosin lisäsi ostovoimaani. Suomeen verrattuna osa tuotteista on hieman kalliimpia (esim. olut) ja osa halvempia (esim. viini), mutta suurin ero on siinä, että opiskelijaedut of Australiassa paljon Suomea huonompia: parin euron kouluruokailusta ja euron kuukausivuokrista saa vain haaveilla nämä luvut voi suoraan kertoa kahdella. Käytännössä kaikki, sekä paikalliset että kansainväliset, opiskelijat jakavat asunnon toisten opiskelijoiden kanssa. Itse asuin St. Luciassa lähellä kampusta n. 200 neliön paritalossa neljän muun opiskelijan kanssa. Maksoin 190 dollarin viikkovuokraa, joka oli ylempää keskitasoa. Löysin asunnon UQ Rentalsin kautta (Gumtree on toinen sivusto, josta kannattaa etsiä). Alue oli vähän turhankin rauhallinen, mutta mukavan lähellä koulua. Vuokrat ovat hieman halvempia mentäessä joen toiselle puolelle tai kauemmas kampuksesta ja keskustasta. Jos saisin valita asuinpaikan uudestaan, valitsisin ehkä Toowongin, sillä kaupunginosa on vielä melko lähellä koulua ja parempien liikenneyhteyksien varrella. Tämän lisäksi Toowongissa sijaitsee opiskelijoiden suosiossa oleva baari (RE) ja ostoskeskus, joten kauppakasseja ei ainakaan tarvitse raahata bussissa.

9 4 Vapaa-aika 4.1 Brisbane Kahden miljoonan asukkaan Brisbane on Australian kolmanneksi suurin kaupunki, joten on selvää, ettei sieltä tekeminen ainakaan ihan heti lopu. Suuresta asukasmäärästään huolimatta Brisbane tuntuu tosin yllättävän pieneltä, sillä kaupunki on levittäytynyt lukuisiin vehreisiin lähiöihin itse ydinkeskustan ollessa hyvin kompakti. Aikansa Brisbanessa saa kulumaan ottamalla aurinkoa South Bankissa sijaitsevalla tekolaguunilla sekä tehden muita suurkaupungille tavanomaisia aktiviteettejä: esim. käyden ostoksilla, elokuvissa ja juhlimassa, joista viimeisin on keskittynyt Fortitude Valley -nimiselle alueelle keskustan lähelle. Kaiken kaikkiaan kaupunki on viihtyisä paikka asua, vaikkakaan mikään Sydneyn Oopperatalon kaltaisia nähtävyyksiä sieltä ei löydy. Ehdottomana plussana mainittakoon hyvät yhteydet Kaakkois-Queenslandin rantalomakohteisiin sekä esimerkiksi Sydneytä lämpimämpi ilmasto. 4.2 Urheilu Australialaiset ovat urheiluhullua kansaa ja erityisesti rugbyn molemmat versiot sekä australialainen jalkapallo ovat erittäin suosittuja. Mikäli yhtään kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa jotain matsia. Tämän lisäksi UQ:n kampus tarjoaa hyvät urheilumahdollisuudet. Kampukselta löytyy esim. uimastadion, yleisurheilukenttä, n. 20 tenniskenttää ja iso kuntokeskus, jossa järjestetään myös ohjattuja tunteja. Ostin UQ Sportin kultajäsenyyden, jolla sain mm. rajattoman oikeuden käydä salilla ja uimassa. Omista preferensseistä riippuen kannattaa valita itselleen parhaiten sopivin jäsenyys. Otin jäsenyyden 12 kuukaudeksi ja peruin sen päättyväksi 4,5 kuukauden jälkeen (tämä oli minimi). Toinen vaihtoehto on ottaa jäsenyys ainoastaan kolmeksi kuukaudeksi. Yliopistolla toimii myös lukuisia enemmän tai vähemmän vakavia eri urheilulajeihin keskittyviä opiskelijajärjestöihin. Kävin itse Waterskiing/Wakeboarding Clubilla muutaman kerran vesihiihtämässä Brisbane-joella. Kuulin myös paljon positiivista palautetta rantalentopalloklubin toiminnasta, mutten luentoajoistani johtuen koskaan ehtinyt mukaan pelaamaan.

10 4.3 Matkustelu Monille Australiaan vaihtoon meneville varmasti ainakin yksi päämotiiveista on päästä matkustelemaan. Muutaman tunnin sisällä Brisbanesta sijaitsee suuri määrä hienoja matkustuskohteita, joihin voi mennä esimerkiksi viikonlopuksi. Tunnetuimpia näistä kohteista ovat esim. Byron Bay, Gold Coast, Sunshine Coast ja Moreton Bay. Kansainvälisille opiskelijoille kaikennäköistä ohjelmaa järjestävä QUEST järjestää myös halvahkoja viikonloppureissuja suurimpaan osaan näistä paikoista. Brisbanen lähiseudun lisäksi tulin käyneeksi Sydneyssä ja Uudessa Seelannin eteläsaarella midsemester breakin aikana. Lukukauden loputtua kävin vielä Whitsunday-saarilla, Cairnsissa ja Darwinissa. Mikäli vähänkään kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti käydä sukeltamassa tai snorklaamassa Isolla valliriutalla (Great Barrier Reef). 5 Lopuksi Vietin unohtumattomat viisi kuukautta Australiassa saaden paljon uusia kavereita eripuolilta maailmaa ja nähden paikkoja, joissa en ehkä koskaan enää tule käymään. Australia on niin kaukana ja sinne matkustaminen sen verran kallista, ettei sinne ole mielekästä mennä vain muutamaksi viikoksi. Siksi suosittelenkin lämpimästi Australiaa vaihtokohteeksi kaikille maasta kiinnostuneille, sillä yhden lukukauden aikana ehtii nähdä maata jo melko hyvin. Tämän lisäksi vaihtoaika on hyvä mahdollisuus kehittää englanninkielentaitoa. Mainittakoon tosin, ettei Australian-englanti ole murteena helpoimmasta päästä, joten alussa saattaa mennä jonkin aikaa totutteluun. UQ on mielestäni hyvä vaihtokohde, sillä Brisbane on viihtyisä kaupunki ja ilmasto sangen miellyttävä. Työmäärältään UQ on kohtalaisen vaativa, muttei, toki kursseista riippuen, mitenkään mahdoton. Viiden kurssin ottaminen oli hieman raskasta, joten en suosittele sitä kenellekään, ainakaan mikäli viidettä kurssia ei saa hyväksiluettua Suomessa. Yliopiston loistavat urheilumahdollisuudet ja opiskelijajärjestö QUEST:in aktiivinen toiminta ansaitsevat myös kiitoksen.