Koneviestin suorakylvökokeen

Transkriptio

1 Loimaa 2010 NRO PELTOVILJELY 21 Koneviestin suorakylvökokeen viides vuosi Kasvukausi oli olosuhteiltaan haasteellinen, mutta kokeen satotaso niin perinteisillä menetelmillä kuin suorakylvölläkin oli kuitenkin hyvä. Uusi Marble -kevätvehnä tuotti hankalissa olosuhteissa parhaimmillaan yli viiden tonnin myllyvehnäkelpoisen sadon. Tuomas Levomäki Loimaalla toteutettavan suorakylvökokeen viides vuosi osoitti aiempien koevuosien tapaan, että suorakylvö onnistuu hyvin myös haasteellisissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Myös perinteiset menetelmät pärjäsivät jälleen hyvin. Kasvinviljelytöiden oikea-aikainen tekeminen on kuitenkin tärkeää kaikissa menetelmissä. Tämä seikka korostui menneellä kasvukaudella monessa osin maata. Sääolosuhteille emme voi mitään, ja jo parin päivän myöhästyminen kylvössä voi pilata yksittäisen lohkon sadon, vaikka viereiseltä lohkolta saadaan huippusato. Myöhäisempi kevät Kevät 2010 näytti myöhäiseltä kylvötöiden alkamisen kannalta. Loimaan seudulla kylvötöihin päästiin kuitenkin hyvissä olosuhteissa toukokuun puolen välin paikkeilla. Maa oli lämmin ja päivälämpötilat kylvöaikana lähes 25 C, myös öisin oli varsin lämmintä, yli 15 C. Tämä mahdollisti viljelykasvien itämisen alle vuorokaudessa ja orastuminen oli ennätysmäisen nopeaa. Tämä pelastikin monet kylvökset, koska pian kylvöjen jälkeen alkoivat rankat, paikoitellen jopa yli sadan (100) millin sateet. Koeruuduilla satoi toukokuun päivien aikana 65 milliä. Koelohkoilla oli havaittavissa muutamia, rankan sateen jälkeen hitaammin vettä läpäiseviä kohtia, joissa orastuminen jäi heikommaksi. Nämä olivat pintaalaltaan kuitenkin vain muutamia kymmeniä neliömetrejä, joten niiden vaikutus satoon neliömetrin koeruudulla on korkeintaan muutamia kiloja. Vaikka kylvöjen aloitus siirtyi siis viime vuosilta totuttua myöhäisemmäksi, se ei vaikuttanut lopputulokseen. Vaikka kylvöt myöhästyivät, puimaan päästiin varsin aikaisin heti elokuun puolenvälin jälkeen. Toukokuun lopun, noin viikon mittainen sadejakso, siirsi kahden koeruudun (Horsch ja Claydon) kylvön kesäkuun alkuun. Näiden koeruutujen kylvö epäonnistui huonojen olosuhteiden vuoksi. Orastuminen jäi heikoksi liian märän maan ja kylvön jälkeen alkaneen liiallisen kuivuuden vuoksi. Näiden koeruutujen sato jäi alle kilon hehtaarilta, eivätkä ne täyttäneet myllyvehnän laatuvaatimuksia alhaisen hehtolitrapainon vuoksi. Suorakylvö onnistuu Viidennen koevuoden tulosten perusteella voidaan jälleen esittää arvio suorakylvön hyvästä menestymisestä kylvömenetelmänä Suomessa. Suorakylvökokeen keskimääräinen sato suorakylvössä oli hyvä: kg hehtaarilta (huomioimatta kahta epäonnistunutta koeruutua) ja perinteisten menetelmien kg hehtaarilta. Suorakylvö tuotti keskimäärin 500 kg korkeamman hehtaarisadon perinteisiin menetelmiin verrattuna. Ensimmäisenä koevuonna (2006) satotaso oli noin kuusi tonnia Amaretto -kevätvehnää, toisena koe-

2 22 PELTOVILJELY NRO vuonna lähes seitsemän tonnia Belinda -kauraa. Vuoden 2008 hankalissa olosuhteissa saatiin viisi tonnia Braemar mallasohraa. Neljäntenä vuonna saatiin erinomainen öljykasvisato, parhaimmillaan yli kg Cordelia -rypsiä. Verrokkiruutuina ovat syyskynnön lisäksi syksyllä muokatut kultivointi- ja lautasmuokkausruudut, sekä talven yli sängellä ollut koeruutu, joka kylvettiin keväällä tavallisella laahavannaskylvökoneella. Tämä koeruutu muokattiin keväällä ensin lautasmuokkaimella ja sitten kylvökuntoon joustopiikkiäkeellä. Kokeen osallistujissa tapahtui kaksi muutosta. Lemken otti välivuoden ja Kongskilde keskittyi aiemman kahden erilaisen suorakylvökoneen sijasta yhteen malliin. Kongskildeltä on aiemmin ollut mukana sekä yhden että kahden vantaan kautta siemenet ja lannoitteet sijoittava suorakylvökone, mutta nyt Kongskilde halusi keskittyä tässä kokeessa yhteen malliin, FlexiDrill MultiOneen. Kyseisessä koneessa kylvösiemenet ja lannoitteet kylvetään yhden vantaan kautta maahan. Perusratkaisu on siis sama, kuin esimerkiksi Tume Nova Combissa, VM:ssa, Semeatossa, Krausessa, Bertinissä ja Great Plainsissa. Hankala kasvukausi Mennyt kasvukausi oli sääolosuhteiltaan monessa osin maata harvinaisen vaihteleva. Alkukesän runsaat sateet vaihtuivat viikkokausia kestäneeseen hellejaksoon, joka pakkotuleennutti kasvustoja. Mennyttä kasvukautta edelsi kunnon talvi. Lokakuulta maaliskuun loppuun saakka oli pakkasia ja reilusti lunta. Maa routaantui Loimaan seudulla n. 30 senttimetrin syvyyteen ja lunta oli syysviljojen suojana aina huhtikuun alkuun saakka. Maan pintaa liettäviä sateita ei huhtikuussa tullut. Kesän 2010 kasvukausi oli myös Loimaan seudulla haasteellinen. Rankat sateet aiheuttivat toukokuun lopulla ongelmia juuri tehdyille kylvöille ja osittain kylvöjä jouduttiinkin uusimaan. Koeruuduilla satoi kahden vuorokauden aikana toukokuun 24. ja 25. päivä 65 millimetriä. Tämä sade osui juuri orastuneiden kasvustojen kannalta huonoon aikaan, mutta niin suora- kuin perinteistenkin kylvöjen oraat kuitenkin selvisivät tästä. Sen sijaan kahden kylvämättä olleen koeruudun (Claydon ja Horsch) kylvöt siirtyivät reilusti eteenpäin. Kokonaissademäärä toukokuun alusta koeruutujen puintipäiviin ( ) saakka oli 168 millimetriä. Sateet jakautuivat kasvukaudella epätasaisesti: toukokuussa satoi 79 mm, kesäkuussa 30 mm, heinäkuussa 14 mm, elokuussa 60 mm ja syyskuussa 113 mm. Koeruudun kylvö ja lannoitus Suorakylvökokeen ruudut kylvettiin toukokuun päivä kahta konetta lukuun ottamatta. Great Plainsin kylvö tehtiin ensimmäisenä 19. päivän illalla. Bertitin, Kongskilden, Semeaton, VM:n sekä molempien Väderstadien ruudut kylvettiin 20. päivä. Junkkarin, Krausen, Kvernelandin ja Tumen ruudut kylvettiin 21. päivä. Claydonin ja Horschin kylvöt viivästyivät siis runsaiden sateiden vuoksi ja siirtyivät kesäkuun alkuun saakka. Horshin ruutu kylvettiin 2.6. ja Claydonin 4.6. Kahden em. koneen kylvöt epäonnistuivat ja sato jäi alle kg/ha. Tämän pääasiallisena syynä olivat siis erittäin epäsuotuisat olosuhteet ja myöhäinen ajankohta kevätvehnän kylvölle. Syksyllä muokatut verrokkiruudut kylvömuokattiin kahteen kertaan joustopiikkiäkeellä ja kylvettiin seuraavana päivänä Jukon laahavannaskoneella. Talven yli sängellä ollut koeruutu muokattiin lautasmuokkaimella noin neljän senttimetrin syvyyteen ja seuraavana päivänä kertaalleen joustopiikkiäkeellä. Myös tämä ruutu kylvettiin Ravintoraisio Oy lahjoitti vuoden 2010 kokeen Marble -kevätvehnän siemenet. Siemenmääräksi määritettiin 320 kg/ha. Kiertokokeet onnistuivat kaikilla tänä vuonna hyvin. Yara-Suomi Oy lahjoitti kokeeseen lannoitteet. Lannoitteena käytettiin Yaran Pellon Y-1:stä. Typpeä annettiin 129 kg/ha. Suorakylvön koeruutujen kylvön suorittavat koneensa hyvin tuntevat ammattiviljelijät, joista muutamat ovat myös tuhansia hehtaareita kylväneitä urakoitsijoita. Osan ruuduista kylvävät suorakylvökoneiden maahantuojat, joista osa on myös ammattiviljelijöitä. Käytännön tietämys ja taito ovat siis varmasti parhaat mahdolliset kunkin koneen kohdalla. Koeruudut ovat kullakin koneella vuodesta toiseen samat. Näin voidaan seurata, miten erityyppiset vannas- ja muokkainteknologiat vaikuttavat esimerkiksi maan pintakerroksen rakenteeseen. Kasvinsuojelu Glyfosaattiruiskutus (2 l/ha + kiinnite) tehtiin kaikille muille koealoille, paitsi verrokkiruuduille. Glyfosaatissa oli tehoainetta 360 g/l. Rikkakasvit torjuttiin kesäkuun 14. päivä Sekatorilla (1 dl/ ha). Tautitorjuntaa ei suotuisten olosuhteiden vuoksi katsottu tarpeelliseksi tehdä. Puinti ja sadon määrä sekä laatu Vehnäkasvustot tuleentuivat tasaisesti eikä niissä ollut yhtään lakoa. Koeruutuja päästiin puimaan kevätvehnän kyseessä ollessa varsin aikaisin, jo elokuun 19. päivä. Claydonin ja Horschin koeruutuja lukuun ottamatta kaikki muut ruudut puitiin 19. ja 20. päivä elokuuta. Pellon pinta oli pitkä hellejakson jälkeen täysin kuiva, eikä puimurin pyöristä jäänyt minkäänlaisia painautumia peltoon. Claydonin ja Horschin ruudut puitiin 7. päivä syyskuuta. Satoa voisi luonnehtia hyväksi kasvukauden olosuhteet huomioiden, koska parhaimmat ruudut tuottivat yli kg:n hehtaarisa- SADON MÄÄRÄ, LAATU, TUOTOT JA KUSTANNUKSET Kone Kylvöpvm Puintipvm Puintikost. Sato 15 % Hlp Valk.-% Sakol. Surkast.% Rikkoutuneet % Muut roskat % Väderstad Rapid , ,00 12, ,40 0,40 0,20 VM , ,60 12, ,10 0,20 0,20 Semeato , ,70 12, ,70 0,30 0,30 Tume , ,70 12, ,40 0,20 0,40 Kongskilde FlexiDrill , ,50 13, ,30 0,30 0,20 Lautasmuokkaus kevät , ,40 14, ,70 0,30 0,20 Kverneland , ,50 12, ,70 0,30 0,20 Kyntö , ,50 14, ,00 0,00 0,10 Kultivointi , ,30 14, ,10 0,30 0,10 Krause , ,40 12, ,00 0,40 0,30 Lautasmuokkaus syksy , ,20 14, ,70 0,30 0,20 Väderstad Seed Hawk , ,30 12, ,00 0,30 0,40 GreatPlains , ,00 12, ,80 0,30 0,30 Bertini , ,30 12, ,40 0,30 0,30 Junkkari , ,50 13, ,00 0,30 0,20 Horsch , ,90 13, ,80 0,10 0,40 Claydon , ,60 14, ,40 0,30 0,50

3 NRO PELTOVILJELY 23 Taustaa Loimaan suorakylvökokeesta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaista ja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoe aloitettiin vuonna 2006 yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Koetta on tarkoitus jatkaa vielä ainakin viisi vuotta, jolloin kokonaiskestoksi muodostuisi kymmenen vuotta. Koe on ainutlaatuinen Euroopan, ellei koko maailman laajuisesti. Koeruutujen koko on 50 aaria, ja kylvö tehdään oikeilla suorakylvökoneilla. Verrokkiruudut ovat niin sanottujen perinteisten maanmuokkaus- ja kylvömenetelmien koeruutuja: 1) syyskyntö, 2) syksyllä tehtävä kultivointi, 3) syksyllä tehtävä lautasmuokkaus sekä 4) keväällä tehtävä lautasmuokkaus talven yli sängellä olleeseen viljelysmaahan. Kaikki verrokkiruudut kylvetään tavanomaisella laahavannaskylvökoneella. Kylväjät ovat maanviljelijöitä ja urakoitsijoita, joten käytännön kokemus on vankkaa. He päättävät kylvöajan itse, koska optimaalisessa kylvöajassa saattaa koneiden teknisten ratkaisujen vuoksi olla usean päivän ero. Koe muistuttaa tältäkin osin käytännön tilannetta, sillä isännän toiveiden lisäksi myös urakoitsijan aikataulu vaikuttaa kylvöpäivän valintaan. Kukin koeruutu kylvetään aina samalla konemerkillä. Suorakylvökokeessa on mukana 12 eri kone-merkkiä: Bertini, Claydon, Great Plains, Horsch, Junkkari, Kongskilde, Krause, Kverneland, Semeato, Tume, VM sekä Väderstad kahdella eri tyyppisellä koneella. Tutkimuslohko on kynnetty viimeksi vuonna 2000, joten se soveltuu erinomaisesti suorakylvökokeen koekentäksi. Koe järjestetään Loimaan koulutilalla. Käytännön maatilakokoluokan tutkimus on huomionarvoinen osa luonnonvara-alan peruskoulutusta. Tutkimus tuo peltokasvituotannon sekä koneteknologian opintoihin mielenkiintoisen ja arvokkaan lisän. Loimaalla opiskelevilla on mahdollisuus seurata suorakylvötutkimusta läheltä ja näin ollen arvioida ja seurata tutkimusta kasvukauden aikana kylvön valmisteluista aina puintiin ja sadon analysointiin asti. Koulutilan vuokraaja Tuomas Levomäki sekä luonnonvara-alan opettajat ja oppilaat vastaavat monista tutkimuksen käytännön järjestelyistä. Tutkimus tuottaa myös luonnonvara-alan ammattikorkeakouluopiskelijoille useita lopputyön tutkimusaiheita. Suorakylvökokeen yhteistyökumppanit: Maanviljelijä Tuomas Levomäki Viestilehdet Oy, Koneviesti, päätoimittaja agronomi Uolevi Oristo, agronomi Jussi Knaapi sekä muut asiantuntijatoimittajat Suorakylvökoneiden maahantuojat, myyjät ja valmistajat MTK Ravintoraisio Oy Yara Suomi Oy Maatalouden Ammattitapahtumat, Tuomas Levomäki ja Erkki Mäkelä Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opettajat ja oppilaat Tutkimuksessa konsultoidaan maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston tutkijoita. Perushinta Laatukorj. tilityshinta Sadon arvo /ha Kuivausvel. /tn (tuore vilja) Sadon arvo kuivauksen jälkeen Glyfosaatti 2 l/ha Ruiskutustyö 15 /ha (glyfos.) Sekator 1 dl/ha Kylvötyö /ha Syysmuokkaus Kylvömuokkaus Erotus 218,00 217, ,49 22, ,00 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 922,50 218,00 217, ,09 26,07 993,60 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 881,10 218,00 217, ,40 26,07 980,50 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 868,00 218,00 217, ,44 28,07 967,40 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 854,90 218,00 221, ,12 30,09 956,20 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 843,70 218,00 227, ,75 20,24 927,90 0,00 0,00 12,50 35,00 0,00 70,00 810,40 218,00 217, ,50 30,09 916,90 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 804,40 218,00 227, ,50 22,28 938,30 0,00 0,00 12,50 35,00 65,00 35,00 790,80 218,00 227, ,00 20,24 907,00 0,00 0,00 12,50 35,00 35,00 35,00 789,50 218,00 217, ,37 34,08 897,70 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 785,20 218,00 227,00 998,80 22,28 895,30 0,00 0,00 12,50 35,00 35,00 35,00 777,80 218,00 216, ,00 30,09 887,30 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 774,80 218,00 217, ,89 32,10 859,20 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 746,70 218,00 217, ,61 32,10 849,60 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 737,10 218,00 216,70 920,98 18,74 839,00 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 726,50 188,00 185,00 323,75 24,06 278,10 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 165,60 188,00 183,00 274,50 30,09 223,90 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 111,40

4 24 PELTOVILJELY NRO MYYNTITUOTTOJEN JA TULOKSIIN VAIKUTTAVIEN MUUTTUVIEN KULUJEN EROT, /HA Väderstad Rapid VM Semeato Tume Kongskilde FlexiDrill Lautasmuokkaus kevät Kverneland Kyntö Kultivointi Krause Lautasmuokkaus syksy Väderstad Seed Hawk GreatPlains Bertini Junkkari Horsch Claydon don ja kaikkien suorakylvöruutujen keskisato oli kg hehtaarilta (huomioimatta kahta epäonnistunutta koeruutua) ja perinteisten menetelmien kg hehtaarilta. Suorakylvö tuotti siis keskimäärin 500 kg korkeamman sadon perinteisiin menetelmiin verrattuna. Määrän lisäksi myös sadon laatu oli kohtalaisen hyvä. Valkuaistaso ja sakoluku riittivät hyvin myllyvehnälaatuun. Surkastuneita ja rikkoutuneita jyviä oli 3 4 % prosentin luokkaa, joten laatuvähennykset jäivät 0,25 0,50 % prosenttiin perushinnasta. Myllyvehnän perushinta syyskuun alkupuolella oli Suomessa euroa tonnilta. Sato myytiin Ravintoraisio Oy:lle 218 /tn perushintaan. Tilityshinnaksi muodostui 216,70 227,50 laatutekijöistä riippuen. Claydonin ja Horschin sato oli rehuvehnälaatua alhaisen hehtolitrapainon vuoksi. Tilityshinta olisi tällöin sinänsä kohtuullisen hyvä 188/tn. Yhteenveto Viidentenä koevuotena oli tavoitteena tuottaa elintarvikekelpoinen ja hyvä myllyvehnäsato, mikä tarkoittaa Suomen olosuhteissa keskimäärin kg jyväsatoa hehtaarilta sekä yli 12,5 % valkuaista lannoitustason ollessa noin 130 kg typpeä hehtaarille. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin Claydonia ja Horschia lukuun ottamatta. Suorakylvö osoittautui erittäin hyväksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi jo toistamiseen tässä kokeessa kevätvehnän viljelyssä (vuonna 2006 Amaretto -kevätvehnä lähes kg/ha). Ei ole sattumaa, että viitenä vuotena peräkkäin saavutetaan tavoiteltu sato- ja laatutaso, vaikka sääolosuhteet vaihtelevat äärimmäisyydestä toiseen. Perustana ovat viljeltävän lohkon toimiva ojitus ja muut hyvään kasvukuntoon vaikuttavat tekijät, kuten maan rakenne ja viljavuus. Tärkeänä perusteena on myös se, että kaikki viljelytoimenpiteet pyritään tekemään oikea-aikaisesti. Sääolosuhteille emme voi mitään, emme varsinkaan rankoille paikallisille sadekuuroille. Mutta säiden ennustettavuus ja erityisesti pidempien sääennusteiden luotettavuus ovat kuitenkin yleisesti ottaen parantuneet merkittävästi ja tästä on suurta apua suunniteltaessa esimerkiksi eri kasvien kylvöajankohtaa. Ratkaisut muodostuvat kymmenien eri tekijöiden summasta, ja päätös on tehtävä kulloinkin parhaan mahdollisen tiedon, havaintojen ja kokemuksen pohjalta. Viidennen koevuoden jälkeen voidaan todeta, että vuoden 2010 kevään runsaiden sateiden aiheuttamaa ajoituksen merkitystä lukuun ottamatta, suorakylvö on tuottanut hyvän ja laadukkaan sadon. Suorakylvö on kustannustehokas ja myös luotettava menetelmä huomattavastikin vaihtelevissa olosuhteissa. Kokeen aikana on ollut neljä haasteellista kasvukautta ajoittaisen kuivuuden tai liiallisen märkyyden vuoksi ja vain yhtenä kasvukautena (2009) optimaaliset olosuhteet. Kokeessa ovat mukana kaikki Suomessa tällä hetkellä markkinoilla olevat suorakylvökoneet. Olemme keskittyneet tässä kokeessa teknologian ja koneiden käytettävyyden sekä suorakylvön soveltuvuuden tutkimiseen käytännön olosuhteissa välittömien muuttuvien kustannusten ja käytännön toimien kannalta katsottuna. n 1.

5 NRO Monipuoliset PALMS-perävaunut Maansiirtovaunut 7 17 tn. Kuvan vaunussa lisävarusteena korokelaidat. 3. Yleis- ja -viljavaunut m 3. Paali- ja -laatikkovaunut 6,5 8 m. Karjankuljetusvaunut. Kolmiakselinen Palms Alkuperäistä PALMS-laatua 1. Marble -kevätvehnä on tuleentunut puitavaksi. Tunnetusti kestävät runko ja akselisto Kromatut kippisylinterit Pintakäsittelynä raepuhallus ja kaksikomponenttimaali Useita rengasvaihtoehtoja ja lisävarusteita Palms maansiirtovaunussa ja 1720L-yleisvaunussa on vakiona jousitettu teliakselisto Vaunuihin saa valinnaisvarusteena kamiperälaudan Maansiirtovaunuihin lisävarusteena mm. korokelaitakasetti ja kulutuslevypohja 2. Suurtehosilppuri varmistaa tasaisen ja pienen silpun, eikä kasvimassa näin ollen aiheuta ongelmia suorakylvössä. 3. Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opiskelijat ottamassa näytteitä kosteuden määrittämistä varten. PALMS-perävaunut Agrimarket Konekeskuksista kautta maan!