LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE
|
|
- Satu Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua
2 Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin on tutkittu Suomessa melko vähän laajempaa käytännön mittakaavan pitkäaikaista koetoimintaa suorakylvössä ei ole ollut pitkäaikaiselle ja laajalle, eri teknologioita ja menetelmiä vertailevalle käytännön tutkimukselle oli tilaus
3 Toteuttajat ja yhteistyökumppanit lehti ja Viestilehdet Oy päätoimittaja Uolevi Oristo ja muut asiantuntijatoimittajat suorakylvökoneiden valmistajat ja maahantuojat Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opettajat ja oppilaat agronomi Erkki Mäkelä maatilayrittäjä Tilasiemen Oy Ravintoraisio Oy Yara Suomi Oy maatalousalan yritykset tutkijoiden konsultointi
4 Mitä haluttiin tehtävän? mukaan haluttiin erilaisia suorakylvökoneita haluttiin iso koeruutu, jotta käytäntö toteutuu haluttiin, että käytännön ammattilaiset tekevät kylvötyön kelloa ja kalenteria ei katsella, vaan työ tehdään silloin, kun se tosielämässäkin pitää tehdä
5 Toteutus koe aloitettiin vuonna 2006, nyt viisi satoa korjattu koelohkon koko on 0,50 hehtaaria koelohko on ollut kyntämättä vuodesta vuonna mukana oli 8 konetta, nyt 15 kullakin koneella kylvetään sama koeala vuodesta toiseen verrokkiruutuja on neljä (1. kyntö, 2. lautasmuokkaus, 3.kultivointi sekä 4.kevään lautasmuokkaus) verrokkiruudut kylvetään laahavannaskoneella
6 Kokeen periaatteita kokeen halutaan osoittavan todellisen tilanteen suomalaisella maatilalla, joka käyttää suorakylvöurakoitsijaa tai omaa suorakylvökonetta kaikki viljelytoimenpiteet pyritään tekemään maanviljelyn kannalta oikea-aikaisesti virka-aika tai pyhäpäivät eivät siis vaikuta viljelytoimien suorittamiseen kaikki kylväjät ammattilaisia (maanviljelijöitä)
7 periaatteita jatkuu ei ennalta määrättyä kylvöpäivää, koska joku haluaa kylvää kaikki kasvilajit maksimissaan 2 cm:iin joku toinen haluaa kylvää 5 7 cm:iin savimailla näitä kylvösyvyyksiä ei voida toteuttaa samana päivänä - ei missään olosuhteissa suorakylvökoneet ovat erilaisia! tietääkö joku, mikä on tarkalleen oikea kylvösyvyys milläkin kasvilla? voisi tietää, jos tietäisi sääolot tarkasti neljä kuukautta eteenpäin ja sekin vaihtelisi vuosittain
8 periaatteita vuonna, 2009, rypsillä pyrittiin samaan kylvöpäivään, koska tiedetään, että rypsillä oikea tavoiteltava kylvösyvyys on 2-3 cm - kylvöt tehtiin yhtä konetta lukuun ottamatta kahden päivän sisällä ja jälkeenpäin voidaan sanoa, että oikeaaikaisesti iso koeruutu käytännön tilanteiden toteutumiseksi ja havainnoimiseksi vuodesta toiseen normaalissa viljelykierrossa ja kaikissa viljelytoimenpiteissä
9 Tuloksia koe on onnistunut laajuudessaan ja toteutuksessaan (suuri kiitos yhteistyötahoille!) 15 eri suorakylvökoneen mukanaolo on saavutus! on tehty viidet onnistuneet kylvöt ja viisi sadonkorjuuta -06, -07, -08, -09 ja -10 tehdyt toimenpiteet ja tulokset on dokumentoitu ei ole esiintynyt mitään ongelmia, jotka heikentäisivät kokeen luotettavuutta koetoiminta on näyttänyt ja osoittanut todellisuuden ja arkipäivän mukana olleilla koneilla
10 Tuloksia 2006, Amaretto kevätvehnä
11 Sadon laatu, sekä tuotot ja kustannukset 2006, Amaretto kevätvehnä Puintikost. Sato Sadon arvo Yhteensä Kuivaus- Kuiv.vel. Tuotto kuiv. Glyfos. 6 l Kylvö Ruiskutust. Kyntö Kylvö- Loppu- % kg /tn vko 36 /ha veloitus /tn yhteensä jälkeen kiinnite 1 l kust. 2x15 /ha /ha muokk. /ha tulos Suomen Viljava Bertini 24, ,83 170, Great Plains 24, ,83 148, Kongskilde 23, ,03 170, Krause 23, ,03 161, Semeato 22, ,22 162, Tume 24, ,03 173, VM 23, ,03 166, Väderstad 24, ,83 187, Syyskyntö 17, ,22 84,
12 Tuloksia 2007
13 Belinda kaura 2007
14 Belinda kaura 2007
15 Tuloksia 2007
16 Tuloksia 2008
17 Braemar mallasohran laatu 2008 Kone Kylvöpäivä Puintipäivä Puintikosteus Hlp Valkuainen Itävyys Lajite I+II Haljenneet Punahome kpl/100g Bertini ,7 63,1 10,9 94,0 95,9 2,0 2 Claydon ,6 61,4 10,6 74,0 95,5 1,0 9 GreatPlains ,6 62,6 10,4 94,5 96,6 1,0 1 Horsch ,1 62,9 10,5 90,0 95,7 2,5 0 Junkkari ,7 62,8 10,8 92,5 97,0 2,0 0 Kongskilde FlexiDrill ,9 63,7 10,7 91,0 95,9 3,0 2 Kongskilde MultiOne ,8 62,0 10,2 87,0 95,6 2,0 10 Krause ,7 63,0 10,7 96,0 96,6 3,5 2 Kultivointi ,8 60,9 12,0 85,0 96,1 2,0 10 Kyntö ,0 61,2 11,7 91,0 93,9 0,0 6 Lautasmuokkaus kevät ,1 62,4 12,7 88,5 96,2 1,0 35 Lautasmuokkaus syksy ,4 61,9 11,2 92,5 95,6 0,0 15 Semeato ,0 63,4 11,1 90,5 97,0 2,5 11 Tume ,0 63,4 10,5 94,0 96,0 3,5 6 VM ,8 62,7 10,5 89,0 95,4 2,0 10 Väderstad ,6 63,9 10,6 87,5 96,4 1,5 5
18 Sato sekä tuotot ja kustannukset 2008, Braemar mallasohra Kone Sato /tn Sadon arvo Puintikosteus Kuivausveloitus Kuivauskust. yhteensä Tuotto kuiv.kust. jälkeen Glyfosaatti 450g/l 2 l Kylvökust. /ha Syysm Ruiskutust uokkau Kylvömuok Erotus yö 15 /ha s kaus /ha VM ,00 19,8 20,82 104,10 455,9 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 338,9 Semeato ,80 20,0 20,82 102,02 446,8 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 329,8 Väderstad ,80 20,6 22,49 110,20 438,6 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 321,6 Tume ,40 20,0 20,82 97,85 428,5 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 311,5 Lautasmuokkaus kevät ,40 20,1 22,49 105,70 420,7 12,0 35,0 30,0 0,0 65,0 278,7 Kongskilde FlexiDrill ,20 20,9 22,49 103,45 411,7 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 294,7 Bertini ,50 20,7 22,49 101,21 596,3 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 479,3 GreatPlains ,50 19,6 20,82 93,69 603,8 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 486,8 Lautasmuokkaus syksy ,00 19,4 20,82 93,69 410,3 12,0 35,0 30,0 30,0 35,0 268,3 Claydon ,60 19,6 20,82 89,53 392,1 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 275,1 Junkkari ,00 18,7 18,92 79,46 571,5 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 454,5 Krause ,50 19,7 20,82 85,36 550,1 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 433,1 Horsch ,20 19,1 20,82 85,36 373,8 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 256,8 Kyntö ,00 22,0 24,36 97,44 350,6 0,0 35,0 15,0 60,0 35,0 205,6 Kultivointi ,40 19,8 20,82 77,03 337,4 12,0 35,0 30,0 25,0 35,0 200,4 Kongskilde MultiOne ,00 21,8 24,36 85,26 306,7 12,0 75,0 30,0 0,0 0,0 189,7
19 Tuloksia 2008
20 Tulokset 2009
21 Apollo rypsi 2009 sato, laatu, tuotot ja kustannukset Merkki Kylvöpv. Puintipv. Sato Puinti- Roskat Lehtivihr. Öljy /tn Laatukorj. Kuivaus- Kuivaus- Tuotto kuiv.kust. Glyfos. Trifular. Rapsikuor. Kylvökust. Ruiskutust. Syys- Kylvö- Erotus kg/ha kosteus (%) (ppm) (%) sadon arvo vel. /tn kust. jälkeen 2 l/ha 2 l/ha torjunta x 2 /ha 15 /ha muokk. muokk. Tume Nova Kombi ,0 2, ,70 274, ,69 52,38 678,97 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Kongskilde MultiOne ,7 3, ,50 274, ,17 46,88 662,47 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Väderstad Rapid ,8 1, ,20 280, ,82 53,09 661,90 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Semeato ,1 3, ,10 271, ,23 64,69 660,45 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Kongskilde FlexiDrill ,8 2, ,30 273, ,82 53,51 649,67 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Horsch ,4 1, ,30 280, ,69 48,83 646,68 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Claydon ,6 2, ,10 272, ,82 52,47 635,37 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Great Plains ,9 4, ,20 270, ,82 52,67 632,65 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Junkkari ,2 4, ,00 263, ,69 48,44 599,53 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Seed Hawk ,9 3, ,20 273, ,17 42,52 597,73 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Kverneland ,0 3, ,90 264, ,96 53,80 595,42 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Lemken ,2 2, ,60 274, ,96 51,17 589,44 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Krause ,8 5, ,90 257, ,17 44,15 582,76 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Kultivointi ,0 1, ,70 271, ,37 75,32 598,32 0,00 28,00 15,00 30,00 45,00 30,00 35, Sänki (lautasm. kevät) ,4 1, ,80 272, ,37 74,71 595,12 0,00 28,00 15,00 30,00 45,00 0,00 65, Bertini ,1 3, ,00 270, ,96 48,09 543,69 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0, Lautasmuokk. syksy ,6 1, ,00 268, ,25 69,91 572,95 0,00 28,00 15,00 30,00 45,00 30,00 35, Kyntö ,3 1, ,50 263, ,12 69,46 580,18 0,00 28,00 15,00 30,00 45,00 45,00 35, VM ,9 9, ,40 229, ,38 64,72 519,33 12,00 0,00 15,00 70,00 45,00 0,00 0,00 377
22 Tulokset 2010 Marble kevätvehnä tuotti n kg sadon äärimmäinen heinäkuun kuivuus nipisti satoa
23 Konekohtaiset tulokset
24 Konekohtaiset tulokset
25 Kokeen taustatietoa
26 Johtopäätöksiä ja havaintoja tähän mennessä julkaistun perusteella voidaan todeta, että: kaikilla suorakylvökoneilla voidaan tuottaa hyvä ja laadukas sato erilaisina kasvukausina ja kriittisissäkin olosuhteissa kriittiset kosteusolot tai kuivuus eivät vaikuta viljeltävään kasviin niin voimakkaasti, kuin perinteisillä menetelmillä suorakylvön ajankohta on tärkeä pääsääntöisesti myöhemmin kuin perinteisillä kylvöpohjan ja kasvijätteiden määrällä ja sijainnilla tärkeä merkitys -> suurtehosilppuri ja ruumentenlevitin -> kasvijätteet tasaiseksi
27 Johtopäätöksiä ja havaintoja glyfosaatin vuosittainen käyttö lähes välttämätöntä (käytetty 2-3 l/ha) käyttömäärä? (liian pieni määrä aiheuttaa resistenssejä kantoja?) kertyminen maahan? monivuotiset rikkakasvit ongelmana glyfosaatin ruiskutusajankohta ongelmallinen kysymys
28 Johtopäätöksiä ja havaintoja erityyppiset vannasratkaisut ja mahdolliset etumuokkaimet merkittävässä asemassa, kun mietitään omaan käyttöön ja valittuun teknologiaan sopivaa ratkaisua maalaji (-t) viljeltävät kasvi tavanomainen vai luomutuotanto tavoiteltu satotaso aitosuorakylvö, kevennetty muokkaus vai molemmat - tai kyntö
29 Johtopäätöksiä ja havaintoja tässä kokeessa suorakylvö on tuottanut taloudellisesti paremman lopputuloksen kuin perinteiset menetelmät (pääomakustannuksia ei ole huomioitu) suorakylvö on sekä joustava että työtä ja polttoainetta säästävä menetelmä suorakylvökoneet ovat monipuolisia tuotekehitys on kiitettävää
30 Suorakylvökokeen jatko Uuden viisivuotiskauden jatkosta on päätetty vuodet jatkossa selvitetään tarkemmin ravinteiden kertymää ja kulkeutumista maan rakenteen muutoksia tutkitaan, aineistoa on jo olemassa pidemmältä jaksolta myös glyfosaatin kertymää ryhdytään tutkimaan seurataan uutta teknologiaa ja suorakylvön kehitystä aktiivisesti uutuudet aina mukana
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua vuosilta 2006 2012 Tuomas Levomäki Agriristeily, Viking Grace, 8.2.2013 Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin
LisätiedotKoneviestin suorakylvökokeen
Loimaa 2010 NRO 17 2. 12. 2010 PELTOVILJELY 21 Koneviestin suorakylvökokeen viides vuosi Kasvukausi oli olosuhteiltaan haasteellinen, mutta kokeen satotaso niin perinteisillä menetelmillä kuin suorakylvölläkin
LisätiedotLoimaan suorakylvökoe
Loimaan suorakylvökoe Yleistä Yleistä Loimaan suorakylvökokeesta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaista ja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoe aloitettiin
LisätiedotLoimaan suorakylvökoe
Loimaan suorakylvökoe Yleistä Yleistä Loimaan suorakylvökokeesta Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaista ja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoe aloitettiin
LisätiedotMiten onnistut suorakylvössä
Pellon ojitus ja tasaus Puinti - olki ja ruumenet Rikkakasvien torjunta Kasvinvuorottelu ja kasvitaudit Kylvöajankohta ja kylvösyvyys Koneviestin suorakylvökoe Yara:n menetelmäkoe 1 Ojitus ja pellon tasaisuus.
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotKerääjäkasvit suorakylvössä
Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotStrip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio
Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio 20.4.2018 Tila Seitsemän kasvilajia viljelyksessä Ruis, syysvehnä, syys- tai kevät rapsi, ruokaherne,
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta
LisätiedotJuha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
LisätiedotKerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotProline- uuden sukupolven triatsoli
Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden
LisätiedotAkselipainotutkimus SjT
Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotGlyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely
Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo 1.9.2016 Jaana Uusi-Kämppä Heikki Jalli, Marja Jalli, Riitta Lemola, Visa Nuutinen,
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotKevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla
Timo Lötjönen & Essi Saarinen MTT Ruukki Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla 2009-2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.2012 1 Muokkausmenetelmäkokeet 2009-2011 -Tavoite:
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotKenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotLAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotKOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA
KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotSSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko
LisätiedotRypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista,
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotPellavan esikasviarvo viljelykierrossa
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan viljelypäivät Somerolla Lounaismaan Osuuspankki 17.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi Esitys pohjautuu.
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotVALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola
VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan
LisätiedotVinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun 2019 Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi Sisältö Mitä tulee huomioida vuoden 2019 suunnittelussa? Miten varautua vuoden 2020 muutoksiin?
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotLuomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotTuottavuutta ja kustannussäästöjä
Tuottavuutta ja kustannussäästöjä 2 Patentoitu tarkkuusvannas etukylkipyörällä Kaksoisputket: siemen ja lannoite paremmin erilleen. Peittopyörän painatuksen säätö Työsyvyyden säätö 0-7 cm. Vannasviiksi
LisätiedotSatotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
Lisätiedot