HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1
|
|
- Saara Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1 Viimeksi muutettu: :23 Juha Lähteenmäki Versiohistoria: Ensimmäinen versio HUSA.txt (1.0): 14: Juha Lähteenmäki Mikä HUSA on? HUSA on STEP-laatujärjestelmän yhteydessä käytettävä tietojärjestelmien rakenteen ja toiminnallisuuden analysointi menetelmä. HUSA muistuttaa joiltain osin OMT++ menetelmää mutta on tätä suppeampi, arkkitehtuuripainotteisempi eikä kata sen kaikkia osia. HUSA:n osavaiheet: HUSA:n mukainen analyysi jakautuu kaikkiaan 7 osavaiheeseen jotka voidaan edelleen luokitella kolmeen pääryhmään. 1. HUSA:n vaiheista kaksi ensimmäistä painottuu projektin valmisteluun ja yleiskuvan luomiseen. Niistä käytetään yhteisnimitystä yleisanalyysi. 2. HUSA:n tärkeimmän kokonaisuuden muodostaa rakenteellinen ja toiminnallinen analyysi johon kuuluvat yleisanalyysin jälkeiset kolme HUSA:n vaihetta. Näissä tarkemmissa analyysivaiheissa järjestelmä tai komponentti (käytän jatkossa yhteisnimitystä sovellus) pyritään osittamaan sekä käyttöliittymä- että datalähtökohdista. Liikkeelle lähdetään käyttöliittymästä jonka perusteella ositus tehdään usealla tasolla. Käyttöliittymäpalasiin yhdistetään myöhemmin data ja vaatimukset. Viimeisenä suoritetaan puhtaasti data-lähtökohdista tehty ositus lähinnä tietokantaa silmällä pitäen. 3. Toteutuksellinen rakenneanalyysi kattaa HUSA:n kaksi viimeistä vaihetta. Sen tarkoituksena on sovittaa edellä mainitut palaset toteutukseen ja pilkkoa sovellusta edelleen toteutuksen kannalta HUSA:n tärkeimpänä päämääränä on auttaa ymmärtämään sovellusta pilkkomalla sitä rakenteellisesti ja toiminnallisesti vaiheittain. Kussakin vaiheessa edellisen vaiheen osat jakautuvat edelleen enintään niin moneen osaan, että sovellusta toteuttavat ja suunnittelevat osapuolet voivat ymmärtää ko. vaiheen palasten toiminnan ja yhteistoiminnan. Detaljien määrä kasvaa ideaali tilanteessa eksponentiaalisesti vaiheittain. Vaiheistettua pilkkomista jatketaan niin kauan kunnes vaiheessa syntyneet palaset ovat käytännön toteutuksen edellyttämällä tasolla. Seuraavassa kuvataan HUSA:n mukaisen analyysin järjestys sekä sen osavaiheet 1-7. Pääsääntönä on että vaiheet tulee suorittaa numerojärjestyksessä mutta käytännössä ne etenevät rinnakkain siten, että numerojärjestyksessä pienempi vaihe on vähintään hiukan edellä seuraavaa. Näin edeltävä vaihe antaa aina mielekkään perustan myöhemmän vaiheen etenemiselle (ts. ei rakenneta tyhjän päälle) 1
2 1. Sovelluksen yleisanalyysi Varsinkin täysin uuden sovelluksen tapauksessa suunnittelu aloitetaan ns. yleisanalyysillä, jota voidaan käsitellä esim. ensimmäisissä projektipalavereissa. Tähän analyysiin kuuluu toiminnallisen perusidean eli filosofian miettiminen, tärkeimmät käyttötapaukset ja fyysinen ositus. Fyysistä ositusta voidaan havainnollistaa UML-jakelukaavion avulla, mutta yleensä vieläkin informaalimpi kaavio sopii alkuun paremmin. Esimerkkejä kaavioista jossa kuvataan järjestelmän fyysiset osatekijät. Ensimmäisenä UML:n jakelukaavio (Deployment diagram) ja sitten pari informaalimpaa kaaviota. Esimerkkikaaviot eivät liity samaan järjestelmään. Mikäli sovellus on ennestään kaikille osapuolille tuttu (vain uusi versio), voidaan filosofian miettiminen ja käyttötapaukset jättää poiskin. Myös fyysinen ositus voidaan jättää pois jos sovellus 2
3 on hyvin yksinkertainen (ei koostu useista osista) tai jos osajako on kaikille itsestään selvä vaikkapa edellisen version kautta. 2. Sovelluksen alustava vaatimusanalyysi Sovelluksen vaatimusanalyysi alkaa palautteen tai palaverien ideoinnin kautta saatujen vaatimusten luokittelulla ja kokoamisella yhteen paikkaan (dokumenttiin tai erillisen vaatimustyökalun kautta tietokantaan). Näin vaatimuksia voidaan helposti päivittää, muokata ja ylläpitää koko projektin ajan. Missään nimessä tuloksena ei ole lopullinen vaatimuslista johon ei enää sen koommin kosketa. Olennaista on että vaatimusten ylläpidon tulee olla helppoa ja vaatimuksia on voitava luokitella sekä etsiä eri kriteereillä. Vaatimusjärjestelmän tai vaatimusdokumentin pystytyksessä sekä vaatimusten käsittelyssä tulee huomioida seuraavat tekijät: a. Kategorialuokittelu 1. Toiminnalliset ideat (functional ideas) 2. Käyttöliittymä- ja ulkoasuideat (look and feel ideas) 3. Käsiteltävään dataan liittyvät vaatimukset (data requirements) (kenttien pituus yms. formaatti vaatimukset) 4. Suorituskykyyn liittyvät vaatimukset (performance requirements) (liittyvät yleensä tiettyihin toimintoihin) 5. Käyttöympäristöön liittyvät vaatimukset (environment requirements) (laitteisto ja ohjelmistoympäristö) 6. Käyttöedellytyksiin liittyvät vaatimukset (mitä esitietoja käyttäjä tarvitsee, ammattihenkilö jne.) 7. Sovelluksen kriittisyyteen liittyvät vaatimukset ts. aiheuttaako kaatuminen eri 3
4 tilanteissa kuinka vakavia vahinkoja --> Tietoturva vaatimukset, vakauteen ja testaukseen liittyvät vaatimukset. 8. Yleiset tekniset rajoitteet (esim. lakisääteiset tai yrityksen lisenssi- yms. politiikan sanelemat) Lisäksi vaatimukset on voitava jatkon kannalta ryhmitellä näyttökohtaisesti b. Tärkeysaste eli prioriteetti (prioriteetteja voisivat olla) 1. pakollinen (lakisääteinen tai muuten sellainen vaatimus että ilman sitä järjestelmää ei ole mielekästä toteuttaa.) 2. tärkeä (erittäin suositeltava) 3. neutraali (mikäli kohtuullisella työllä mahdollinen) 4. lisä (mikäli ylimääräistä aikaa toteutukselle jää) c. Määrittele vaatimuksen toteutuksen kiireellisyys ts. mihin versioon se otetetaan (vähintään seuraavalla tasolla). 1. Seuraavaan versioon 2. Tuleviin versioihin Mikäli järjestelmästä on jo ennestään olemassa tuotantokäytössä oleva versio on jaottelu syytä päivittää kolmijakoiseksi. 1. Service pack tyyppinen päivitys jo olemassa oleviinkin versioihin 2. Seuraavaan versioon 3. Tuleviin versioihin d. Perustele vaatimukset Lisäksi jokainen prioriteetiltaan 1:s tai 2:s tason vaatimus on perusteltava erillisellä selitteellä (perustelu). e. Kuvaus, lähteen yksilöivä tieto, syöttöpäivämäärä ja versiohistoria Vaatimuksilla on oltava kuvaus, lähteen yksilöivä tieto sekä syöttöpäivämäärä. Mahdollinen versiohistoria on oltava tallessa vähintään muokkaajan tunnisteen ja muokkauspäivämäärän osalta. f. Määrittele kunkin vaatimuksen tila ja ylläpidä sitä Vaatimuksilla on oltava tila joka kuvaa sen nykyistä suhdetta toteutukseen. Näitä tiloja on oltava vähintään 2 aktiivinen tai hylätty mutta erillistä järjestelmää käytettäessä mahdolliset tilat voisivat olla: odottamassa, työn alla, valmis, hylätty. g. Viitteet ja liitteet Jokaiseen vaatimukseen on voitava lisätä rajoittamaton määrä viitteitä ja liitteitä. 4
5 Seuraavat vaiheet ovat järjestelmän varsinaista pilkkomista ihmisen kannalta ymmärrettäviin kokonaisuuksiin 3. Määrittele alustavasti järjestelmän näytöt tai komponentin rajapinnan ulospäin näkyvät osat Pilko sovellusta ylimmän tason (käyttöliittymän) kannalta Piirrä hahmotelmat järjestelmän tärkeimmistä näkymistä ja mieti mitä siirtymiä näkymistä toiseen voi olla. Mieti myös mitä tehtäviä näkymän vastuulle liittyy (ts. mikä toiminnallinen vaatimus kuuluu mihinkin näkymään). Kukin näkymä muodostaa automaattisesti yhden kokonaisuuden joka hoitaa tiettyä osatehtävää järjestelmän kannalta. Mikäli näkymissä on usein toistuvia osia, erota nämä omiksi kokonaisuuksikseen. Yhdistele keskenään samanlaisia osia eri näkymien kesken. Jos sovelluksella ei ole rajapintaa käyttäjän kanssa, voidaan näkymien tulkita vastaavan ulospäin näkyviä, muiden komponenttien tai järjestelmien käytettävissä olevia rajapintoja, toiminnallisten osien näiden palveluita ja siirtymien ko. rajapintojen välillä tapahtuvia vuorovaikutuksia. Järjestelmän näyttöjen määrittely alkaa yleensä ns. päänäkymien eli osioiden määrittelyllä. Osiot ovat järjestelmän toiminnallisia kokonaisuuksia jotka jakautuvat varsinkin suuremmissa järjestelmissä useisiin alinäyttöihin. Osioiden määrittelyn jälkeen jatketaan näiden lapsinäyttöjen määrittelyllä. Kunkin näytön määrittelyn yhteyteen seuraavat tiedot: ID eli yksilöllinen tunniste Nimi Tarkoitus Kuva (ei lopullinen käyttöliittymä vaan hahmotelma) Vaatimukset (sisältävät mm. näyttöön liittyvät toiminnot) joilla kullakin samat tiedot ja sisäinen luokittelu kuin edellisessä alustava vaatimusanalyysi vaiheessa on selostettu. Käytännössä liitetään edellisen vaiheen näyttökohtaiset vaatimukset näyttöihin ja täydennetään tarvittaessa uusia näyttökohtaisia vaatimuksia. Toistuvat mahdollisesti yleiskäyttöisiksi kontrolleiksi erotettavissa olevat osat Riippuvuudet muihin näyttöihin o Siirtymät (linkit) toisiin näyttöihin o Parent-child relaatiot (onko jonkun näytön lapsinäyttö ja/tai emonäyttö) Näyttöön liittyvä data (käsitellään seuraavassa vaiheessa) Mikäli näyttöön liittyy selkeitä lapsinäyttöjä, näitä ei määritellä emonäytön yhteydessä, vaan kuvataan ainoastaan integroituminen emonäyttöön. 4. Määrittele näyttökohtaisesti kuhunkin näyttöön liittyvä data Datan määrittelyn yhteydessä on määriteltävä seuraavat seikat: Nimi ja yksilöllinen tunniste Kuvaus 5
6 Tyyppi (int, string jne) Rajoitteet (esim. välillä 0 100) Säilytys (talletettava tai pääteltävä/laskettava ei vastinetta tietokannassa) Näkyvyys ja esitys käyttäjälle (näkyvissä sellaisenaan, näkyvissä muunnettuna, näkyvissä olo riippuu muusta datasta, ei näkyvissä) Lisäys: Suora käyttäjän lisäys, epäsuora muusta datasta riippuva lisäys, ei lisättävissä Poisto: Suora käyttäjän poisto, epäsuora muusta datasta riippuva poisto, ei poistettavissa Muokkaus: Suora käyttäjän muokkaus, epäsuora muusta datasta riippuva muokkaus, ei muokattavissa 5. Ryhmittele ja yhdistele edellä saadut data-alkiot: Pilko sovellusta alimman tason (tallennettavan/käsiteltävän) datan kannalta Kokoa edellisen vaiheen perusteella lista siitä, mitä dataa järjestelmässä/komponentissa talletetaan ja käsitellään. Mieti miten datan voisi ryhmitellä. Mieti miten eri data liittyy toisiinsa ja kuinka paljon ko. tyyppistä dataa tarvitaan. Yritä löytää datasta seuraavat yhteiset tekijät: Perusalkio eli elementti (vastaa yleensä tietokannan yksittäistä dataalkiota esim. Käyttäjän sukunimi) Alkiokokonaisuus eli entiteetti (entity) (vastaa yleensä tietokannan taulun riviä) Entiteetti ryhmä (eli entity group) (vastaa yleensä tietokannan taulua) Lopuksi voit vielä yhdistää datan toimintoihin eli miettiä mitä muutoksia datassa mikäkin toiminto aiheuttaa. 6. Mieti sovelluksen jaon kehykset (kerrosjako) Jaa järjestemä/komponentti 2:een tai useampaan tehtävälliseen tasoon (kerrokseen) (Riippuvuuksia mielellään vain ylemmältä kerrokselta seuraavaksi alemmalle) Mahdollisia kerroksia ovat esim. 1. Käyttöliittymä (Toimii sovelluksen rajapintana käyttäjälle) (esim. windows-formin formiosa tai ASP.NET:n Aspx osa) 2. Käyttöliittymälogiikka (Vastaanottaa käyttöliittymältä tulevat tapahtumat (eventit) ohjaa niiden käsittelyn kerrosjaossa alaspäin ja liittää alemmilta kerroksilta tulevan datan käyttöliittymään) (esim. windows-formin koodi tai ASP.NET:n Codebehind-luokka) 3. Toiminnallisuudenhallinnontilogiikka. Tämä sanahirviö vastaa/hallinnoi tiettyä toiminnallista kokonaisuutta ja käyttää datalogiikan olioita/data-apia järkevästi. Tähän kerrokseen kuuluvat yleensä erilaiset manageri luokat. Kerroksen 6
7 rajapintakutsut ovat hyvin käyttöliittymäläheisiä (muistuttavat käyttöliittymän toimintoja) esim. UserMngr.LoginUser(loginId). Kerrokselta saatava data on käyttöliittymän kannalta helpossa ja mielellään yleiskäyttöisessä muodossa. 4. Datalogiikka sisältää järjestelmä spesifiset data-oliot jotka kapseloivat datan järkeviin palasiin ja vastaavat sisältämänsä datan hallinnoinnista, kuten talletuksesta ja lukemisesta järkevästi silloin kun tarve vaatii hyödyntäen data-api:a. Rajapintojen pitäisi olla eri olioiden välillä yhtenäisiä ja sen luokkien jaon pohjana datan jako elementteihin, entiteetteihin ja entiteetti ryhmiin. 5. Datarajapinta eli Data-API sisältää yhden tai useamman rajapintaluokan joiden välityksellä käytetään tietovarastoa (usein tietokanta) esim. storeprosedurien tai ADO.NET:n kautta. Rajapinta on erittäin yhtenäinen (esim. datan välitys hoituu aina samalla tavalla datasetteinä) mutta yleensä kuitenkin sovellus/sovellusryhmäkohtainen. 6. Tietovarasto (usein tietokanta) sisältää kantaspesifiset storeprosedurit ja datan (ryhmiteltynä järkevästi) kantaspesifisessä muodossa. Edellä esitelty kerrosjako ei ole mitenkään ehdoton, eikä kaikissa sovelluksissa edes ole kaikkia osia; jos vaikkapa käyttöliittymä puuttuu tai tietoa ei talleteta mihinkään ulkoiseen tietovarastoon. Toisaalta vaikka kaikki osat olisikin erotettavissa, kerroksia voidaan yhdistellä tai jakaa edelleen. Esim. jos kannasta haettua dataa ei tarvitse muokata/yhdistellä jne. ja toteutusympäristö tarjoaa standardin tavan data-alkioiden käsittelyyn (esim. ADO.NET:n DataSetit) voidaan datalogiikka hyvinkin jättää pois. Samoin jos ei painoteta kantariippumattomuutta ja kanta tarjoaa helppokäyttöiset storeprosedurit lienee Data-API turha. Pienemmissä sovelluksissa kannattanee myös logiikan kerroksia yhdistellä mutta vähimmäismääränä voidaan täysmittaisessa sovelluksessa pitää käyttöliittymää, logiikkaa ja tietovarastoa eli tässä jaossa on siis yhdistetty kerrokset 2, 3, 4 ja 5. Huom. Sopivan kerrosjaon löytämisessä/tarkastamisessa auttaa jos jaottelee ainakin sovelluksen perustoiminnot eri kerrosten vastuulle kuuluviin osatehtäviin. 7. Jaa sovellus sopiviin palasiin eli ILE:hin (Independent Logical Entity) Tee jako esim. alkaen laajoista usein useamman kerroksen alueelle ulottuvista paketeista ja päätyen vähintään luokka/moduulitasolle ja mielellään metodi ja property tasolle. ILE valinnan perusteena on HUSA:ssa seuraava yleissääntö. Yksi ILE voidaan jakaa kerralla enintään niin moneen palaseen että kokonaisuus ja palikoiden väliset riippuvuudet ovat hahmotetavissa ilman ylimääräistä perehtymistä. Esim. Jos yhden ILE:n sisältämistä luokista piirretty kaavio ei mahdu yhdelle A4:lle edes vaakasuunnassa, se on liian laaja ihmisen hahmotettavaksi kokonaisuutena ja sen luokista tulee yhdistellä vielä suppeampia paketteja (ILE:jä) joista muodostuva kokonaisuus on kerralla hahmotettavissa. Tietyllä "tasolla" (huom. tässä tasolla ei tarkoteta edellisen luvun kerrosta) olevat ILE:t (jotka siis esim. alimmalla tasolla voivat olla luokkia, moduuleita, metodeja ja/tai propertyjä) muodostavat ILE-tason. Saman tason ILE:jen pitäisi olla paitsi mahdollisimman itsenäisiä loogisia kokonaisuuksia 7
8 (huom. ILE = Independent Logical Entity) myös mahdollisimman samankokoisia. Ts. jako on huonosti onnistunut jos yhdessä saman tason ILE:ssä on 2 luokkaa ja toisessa 15. ILE-jaon ohjenuoraksi voidaan sanoa myös että: 1. hyvän pohjan kolmen alimman kerroksen (tietovarasto, Data-API, Datalogiikka) ILE:jen suunnitteluun muodostaa edellisten vaiheiden erityisesti vaiheen 5 yhteydessä tehty suunnittelun esityö. 2. ILE-jaon aikana on hyvä pitää mielessään kerrosjako. Vähintään alimman ILE-tason ILE:jen mutta mielellään viimeistään luokkatason ILE:jen tulee olla yhden kerroksen rajojen sisällä. 3. ILE-jaon lähtökohtana ovat HUSA:n kaikki Edelliset vaiheet. TS. HUSA:n tärkeimpänä päämääränä on juuri järjestelmän järkevä pilkkominen ihmisen ymmärtämiin mahdollisimman itsenäisiin kokonaisuuksiin jotka mahdollistavat järjestelmän kaikkien tarpeellisten vaatimusten täyttämisen. 4. ILE-jaon tarkastamiseksi on hyvä tehdä niin sanottu toiminnallisuuden rakennelähtöinen analyysi jossa ainakin tärkeimpien toimintojen aiheuttamat rajapintakutsut (ja toimenpiteet) eritellään esim. tapahtumasekvenssi- tai oliointeraktiokaavion avulla. 8
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa
Lisätiedot4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa
4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
LisätiedotTIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely
Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotUML:n yleiskatsaus. UML:n osat:
UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotKäyttöliittymän muokkaus
Käyttöliittymän muokkaus Ohjelman pitkän kehityshistorian takia asetukset ovat jakaantuneet useampaan eri kohtaan ohjelmassa. Ohessa yhteenveto nykyisistä asetuksista (versio 6.4.1, 2/2018). Ylä- ja sivupalkkien
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
LisätiedotUML- mallinnus: Tilakaavio
UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista
LisätiedotOhjelmiston toteutussuunnitelma
Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,
LisätiedotKäyttöliittymäsuunnitelma
Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikanlaitos 10.11.2003 KÄKI-projekti Käyttöliittymäsuunnitelma Sami Huttunen Tatu Lamminmäki Juha Lappi Eija Pelkkikangas Sisältö SISÄLTÖ...1 1. JOHDANTO...1 2.
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotWebforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12
Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Sisällys Tietoa tästä dokumentista... 3 Yleistä... 3 Dokumentit... 4 Online-muokkaustila Macin Firefox-selaimella... 4 Pääsy mobiilikäyttöliittymälle kansio- ja dokumenttilinkkien
LisätiedotPILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2
PILETTI Tekninen vaatimusmäärittely v. 0.2 2 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Taustajärjestelmä... 4 3. Palvelupisteiden sovellus... 4 4. Korttisovellus ja turvaratkaisu... 4 5. Rajapinnat... 5
LisätiedotTestausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1
Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot 3.11.2008 Harri Laine 1 t Data flow diagrams Pohjana systeemiteoreettinen järjestelmämalli Input system output Järjestelmän tehtävä on muokata lähtötiedoista
LisätiedotTyön ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework
Työn ositusmalleista Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata:
Lisätiedot3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio
3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien
LisätiedotGroupDesk Toiminnallinen määrittely
GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotHyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa
1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
Lisätiedotkertaa samat järjestykseen lukkarissa.
Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen
LisätiedotAnalyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio
Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
LisätiedotMatematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma
Matematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen Ohjaaja Jukka Eskola Asiakas Mikko Mäkelä Ohjelmistotuotantoprojekti 29.10.1999
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotLähestymistavat - toiminnallinen
Lähestymistavat - toiminnallinen Systeemiteoreettinen lähestymistapa INPUT PROCESS OUTPUT systeemi on prosessi, joka saa syötteitä ja tuottaa tuloksia systeemi voidaa jakaa osasysteemeihin tietojärjestelmissä
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO RY
Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...
LisätiedotTietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
LisätiedotPerusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.
Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotProjektityö
Projektityö 21.10.2005 Projektisuunnitelma Työn ositus Projektisuunnitelman sisältö Kurssin luennoitsija ja projektiryhmien ohjaaja: Timo Poranen (email: tp@cs.uta.fi, työhuone: B1042) Kurssin kotisivut:
LisätiedotALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6
Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotHarjoitustyön testaus. Juha Taina
Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida
LisätiedotOliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä
Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotJokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa
Tietojen tallennusrakenteet Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa tiedot tiedostoon kuuluvista lohkoista esim. taulukkona, joka voi muodostua ketjutetuista
LisätiedotT Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta
T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä
LisätiedotNÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN -pikaohje
NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN -pikaohje KIRJAAMINEN PRIMUKSESSA Uudet rekisterit Näytöt ja Työssäoppiminen. Asettelutiedostot ovat liitteenä tässä paketissa (suornaytot.ase, suortopit.ase) Näytöt ja TOPit
LisätiedotKäyttötapausanalyysi ja testaus tsoft
Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten
LisätiedotTämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:
Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus
LisätiedotVesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat
Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat Dokumentin päivityspvm: 11.11.2014 mmk Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 3. UML-malli... 6 1. Spatiaaliset näkymät Aineistosta
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotFebdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS
Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ESIMERKIT 2 2.1 LAITTEISTON TIEDOT 2 2.2 SYÖTÖN VALINTA 3 2.3 PJ-LIITTYMÄ 4 2.4 SJ-LIITTYMÄ 5 2.5 GENERAATTORIJAKELU 8 2.6 SUOJALAITTEET
LisätiedotKäyttöohje. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri
Käyttöohje Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Helsinki 13.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op)
Lisätiedot4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T
SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen
LisätiedotKäyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio
Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,
LisätiedotOhjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus
Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, UML
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotSÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT
1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio
Lisätiedotdokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant
AgilElephant Testausraportti I1 Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: Testausraportti Sivu 1 / 5 Dokumentti Historia Muutoshistoria Revision Numero Revision Päiväys Yhteenveto muutoksista Revision
LisätiedotTIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO
TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ
LisätiedotJouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä
OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista
LisätiedotJärjestelmäriippumattomia siivousohjeita
Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotOhjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.
TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotMäärittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli
LisätiedotInteraktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
LisätiedotSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ
Liite L: Teknisten ympäristöjen kuvaus SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite L: Teknisten ympäristöjen kuvaus VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi
LisätiedotToiminnallinen määrittely versio 1.2
Toiminnallinen määrittely versio 1.2 Ryhmä 2 Sami Luomansuu, 168128, sami.luomansuu@tut.fi Panu Sjövall, 205401, panu.sjovall@tut.fi VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Tehdyt muutokset 1.0 02.10.12
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotEsimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit
Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.
LisätiedotKäyttöohje. Ticket Inspector. Versio 1.0. Sportum Oy
Käyttöohje Ticket Inspector Versio 1.0 Sportum Oy 10.5.2017 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kirjautuminen ensimmäisellä kerralla / PIN-koodin unohtuessa... 3 3. Tunnistautuminen... 4 4. Päänäkymä...
LisätiedotValppaan asennus- ja käyttöohje
Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi
LisätiedotOhjeet. Ohjeita on kahdessa paikassa. Admin-näytön oikeassa ylänurkasta. Seura- sivuilta kohdasta Dokumentit
Ohjeet Ohjeita on kahdessa paikassa Admin-näytön oikeassa ylänurkasta Seura- sivuilta kohdasta Dokumentit Jps.fi -periaatteita 1. Ensin luodaan joukkue (pääkäyttäjä) 1. joukkueen luominen synnyttää Ryhmän
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotVALDA-tietojärjestelmän j versio 1
VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi
LisätiedotPoikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group
1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0
LisätiedotT2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus
Versio: 0.5 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4
LisätiedotTIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI Tavoite: Suunnitella käyttäjien tarvitsemat turvallisuusmekanismit ja säännöt. Toisin sanoen: tehdä tietokannasta turvallinen ja luotettava. Muistutus: Tietokanta
LisätiedotLohtu-projekti. Testaussuunnitelma
Lohtu-projekti Testaussuunnitelma Versiohistoria: 1.0 19.2.2003 1. versio Mari 1.1 20.2.2003 Muutoksia Mari 1.2 25.2.2003 Katselmoinnissa esiin tulleet Mari muutokset 1.3 17.3.2003 2. syklissä tehtävät
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti
UCOT-Sovellusprojekti Testausraportti Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.02 Julkinen 11. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotTIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2017 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 7 TX00CN57-3001 TXQ16ICT, TXQ16S1 ja TXQ16PROS Pasi Ranne 02.10.2017 1/10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan
LisätiedotJärjestelmäriippumattomia siivousohjeita
Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 7.9.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotNimi: Henkilötunnus: {id} {+id}
TEHTÄVÄ : Eräillä kursseilla on kertauskysymyksiä, joihin opiskelijat vastaavat webin kautta. Kurssilla voi olla useita kysymyssarjoja, joihin voi kuulua monta kysymystä. Kysymyssarjalla on kurssikohtainen
LisätiedotHarjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48
Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin
LisätiedotLoCCaM Riistakamerasovellus. Dimag Ky dimag.fi
LoCCaM Riistakamerasovellus Dimag Ky janne.koski @ dimag.fi +358505907788 Sovelluksen toimintaperiaate Toimintaperiaate yksinkertaistettuna on seuraavanlainen Kamera ottaa kuvan tai videon jonka lähettää
LisätiedotWeb-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k
1 Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa ko. toiminnallisuuden hyödyntämisen Web-palveluna.
LisätiedotYlläpitodokumentti. Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie
Ylläpitodokumentti Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie Helsinki 16.7.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotT Testiraportti - järjestelmätestaus
T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotTapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Toteutus
Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Toteutus Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat...2 2. Käyttötapaukset...2
LisätiedotSubversion-ohje. Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2
Subversion-ohje Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2 Helsinki 1.11.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
Lisätiedot4. Vaatimusanalyysi. Vaatimusanalyysin tavoitteet
4. Vaatimusanalyysi Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Sen lisäksi, että ohjelman täytyy toimia virheettömästi, sen täytyy täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset
LisätiedotHallintaliittymän käyttöohje
Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä
LisätiedotKutakin koulutusmoduulia voi vastata n. määrä koulutusmoduulin toteutuksia. Koulutusmoduulin toteutus on voimassa tietyn ajan.
Koulutuksen rakenne Koulutusmoduuli Koulutusmoduuli toimii kantaluokkana opintorakenteen eri osille. Sillä voidaan kuvata moduulien välisinä sisältyvyyshierarkioina minkä tahansa koulutuksen "modulaarinen"
Lisätiedot