HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1"

Transkriptio

1 HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1 Viimeksi muutettu: :23 Juha Lähteenmäki Versiohistoria: Ensimmäinen versio HUSA.txt (1.0): 14: Juha Lähteenmäki Mikä HUSA on? HUSA on STEP-laatujärjestelmän yhteydessä käytettävä tietojärjestelmien rakenteen ja toiminnallisuuden analysointi menetelmä. HUSA muistuttaa joiltain osin OMT++ menetelmää mutta on tätä suppeampi, arkkitehtuuripainotteisempi eikä kata sen kaikkia osia. HUSA:n osavaiheet: HUSA:n mukainen analyysi jakautuu kaikkiaan 7 osavaiheeseen jotka voidaan edelleen luokitella kolmeen pääryhmään. 1. HUSA:n vaiheista kaksi ensimmäistä painottuu projektin valmisteluun ja yleiskuvan luomiseen. Niistä käytetään yhteisnimitystä yleisanalyysi. 2. HUSA:n tärkeimmän kokonaisuuden muodostaa rakenteellinen ja toiminnallinen analyysi johon kuuluvat yleisanalyysin jälkeiset kolme HUSA:n vaihetta. Näissä tarkemmissa analyysivaiheissa järjestelmä tai komponentti (käytän jatkossa yhteisnimitystä sovellus) pyritään osittamaan sekä käyttöliittymä- että datalähtökohdista. Liikkeelle lähdetään käyttöliittymästä jonka perusteella ositus tehdään usealla tasolla. Käyttöliittymäpalasiin yhdistetään myöhemmin data ja vaatimukset. Viimeisenä suoritetaan puhtaasti data-lähtökohdista tehty ositus lähinnä tietokantaa silmällä pitäen. 3. Toteutuksellinen rakenneanalyysi kattaa HUSA:n kaksi viimeistä vaihetta. Sen tarkoituksena on sovittaa edellä mainitut palaset toteutukseen ja pilkkoa sovellusta edelleen toteutuksen kannalta HUSA:n tärkeimpänä päämääränä on auttaa ymmärtämään sovellusta pilkkomalla sitä rakenteellisesti ja toiminnallisesti vaiheittain. Kussakin vaiheessa edellisen vaiheen osat jakautuvat edelleen enintään niin moneen osaan, että sovellusta toteuttavat ja suunnittelevat osapuolet voivat ymmärtää ko. vaiheen palasten toiminnan ja yhteistoiminnan. Detaljien määrä kasvaa ideaali tilanteessa eksponentiaalisesti vaiheittain. Vaiheistettua pilkkomista jatketaan niin kauan kunnes vaiheessa syntyneet palaset ovat käytännön toteutuksen edellyttämällä tasolla. Seuraavassa kuvataan HUSA:n mukaisen analyysin järjestys sekä sen osavaiheet 1-7. Pääsääntönä on että vaiheet tulee suorittaa numerojärjestyksessä mutta käytännössä ne etenevät rinnakkain siten, että numerojärjestyksessä pienempi vaihe on vähintään hiukan edellä seuraavaa. Näin edeltävä vaihe antaa aina mielekkään perustan myöhemmän vaiheen etenemiselle (ts. ei rakenneta tyhjän päälle) 1

2 1. Sovelluksen yleisanalyysi Varsinkin täysin uuden sovelluksen tapauksessa suunnittelu aloitetaan ns. yleisanalyysillä, jota voidaan käsitellä esim. ensimmäisissä projektipalavereissa. Tähän analyysiin kuuluu toiminnallisen perusidean eli filosofian miettiminen, tärkeimmät käyttötapaukset ja fyysinen ositus. Fyysistä ositusta voidaan havainnollistaa UML-jakelukaavion avulla, mutta yleensä vieläkin informaalimpi kaavio sopii alkuun paremmin. Esimerkkejä kaavioista jossa kuvataan järjestelmän fyysiset osatekijät. Ensimmäisenä UML:n jakelukaavio (Deployment diagram) ja sitten pari informaalimpaa kaaviota. Esimerkkikaaviot eivät liity samaan järjestelmään. Mikäli sovellus on ennestään kaikille osapuolille tuttu (vain uusi versio), voidaan filosofian miettiminen ja käyttötapaukset jättää poiskin. Myös fyysinen ositus voidaan jättää pois jos sovellus 2

3 on hyvin yksinkertainen (ei koostu useista osista) tai jos osajako on kaikille itsestään selvä vaikkapa edellisen version kautta. 2. Sovelluksen alustava vaatimusanalyysi Sovelluksen vaatimusanalyysi alkaa palautteen tai palaverien ideoinnin kautta saatujen vaatimusten luokittelulla ja kokoamisella yhteen paikkaan (dokumenttiin tai erillisen vaatimustyökalun kautta tietokantaan). Näin vaatimuksia voidaan helposti päivittää, muokata ja ylläpitää koko projektin ajan. Missään nimessä tuloksena ei ole lopullinen vaatimuslista johon ei enää sen koommin kosketa. Olennaista on että vaatimusten ylläpidon tulee olla helppoa ja vaatimuksia on voitava luokitella sekä etsiä eri kriteereillä. Vaatimusjärjestelmän tai vaatimusdokumentin pystytyksessä sekä vaatimusten käsittelyssä tulee huomioida seuraavat tekijät: a. Kategorialuokittelu 1. Toiminnalliset ideat (functional ideas) 2. Käyttöliittymä- ja ulkoasuideat (look and feel ideas) 3. Käsiteltävään dataan liittyvät vaatimukset (data requirements) (kenttien pituus yms. formaatti vaatimukset) 4. Suorituskykyyn liittyvät vaatimukset (performance requirements) (liittyvät yleensä tiettyihin toimintoihin) 5. Käyttöympäristöön liittyvät vaatimukset (environment requirements) (laitteisto ja ohjelmistoympäristö) 6. Käyttöedellytyksiin liittyvät vaatimukset (mitä esitietoja käyttäjä tarvitsee, ammattihenkilö jne.) 7. Sovelluksen kriittisyyteen liittyvät vaatimukset ts. aiheuttaako kaatuminen eri 3

4 tilanteissa kuinka vakavia vahinkoja --> Tietoturva vaatimukset, vakauteen ja testaukseen liittyvät vaatimukset. 8. Yleiset tekniset rajoitteet (esim. lakisääteiset tai yrityksen lisenssi- yms. politiikan sanelemat) Lisäksi vaatimukset on voitava jatkon kannalta ryhmitellä näyttökohtaisesti b. Tärkeysaste eli prioriteetti (prioriteetteja voisivat olla) 1. pakollinen (lakisääteinen tai muuten sellainen vaatimus että ilman sitä järjestelmää ei ole mielekästä toteuttaa.) 2. tärkeä (erittäin suositeltava) 3. neutraali (mikäli kohtuullisella työllä mahdollinen) 4. lisä (mikäli ylimääräistä aikaa toteutukselle jää) c. Määrittele vaatimuksen toteutuksen kiireellisyys ts. mihin versioon se otetetaan (vähintään seuraavalla tasolla). 1. Seuraavaan versioon 2. Tuleviin versioihin Mikäli järjestelmästä on jo ennestään olemassa tuotantokäytössä oleva versio on jaottelu syytä päivittää kolmijakoiseksi. 1. Service pack tyyppinen päivitys jo olemassa oleviinkin versioihin 2. Seuraavaan versioon 3. Tuleviin versioihin d. Perustele vaatimukset Lisäksi jokainen prioriteetiltaan 1:s tai 2:s tason vaatimus on perusteltava erillisellä selitteellä (perustelu). e. Kuvaus, lähteen yksilöivä tieto, syöttöpäivämäärä ja versiohistoria Vaatimuksilla on oltava kuvaus, lähteen yksilöivä tieto sekä syöttöpäivämäärä. Mahdollinen versiohistoria on oltava tallessa vähintään muokkaajan tunnisteen ja muokkauspäivämäärän osalta. f. Määrittele kunkin vaatimuksen tila ja ylläpidä sitä Vaatimuksilla on oltava tila joka kuvaa sen nykyistä suhdetta toteutukseen. Näitä tiloja on oltava vähintään 2 aktiivinen tai hylätty mutta erillistä järjestelmää käytettäessä mahdolliset tilat voisivat olla: odottamassa, työn alla, valmis, hylätty. g. Viitteet ja liitteet Jokaiseen vaatimukseen on voitava lisätä rajoittamaton määrä viitteitä ja liitteitä. 4

5 Seuraavat vaiheet ovat järjestelmän varsinaista pilkkomista ihmisen kannalta ymmärrettäviin kokonaisuuksiin 3. Määrittele alustavasti järjestelmän näytöt tai komponentin rajapinnan ulospäin näkyvät osat Pilko sovellusta ylimmän tason (käyttöliittymän) kannalta Piirrä hahmotelmat järjestelmän tärkeimmistä näkymistä ja mieti mitä siirtymiä näkymistä toiseen voi olla. Mieti myös mitä tehtäviä näkymän vastuulle liittyy (ts. mikä toiminnallinen vaatimus kuuluu mihinkin näkymään). Kukin näkymä muodostaa automaattisesti yhden kokonaisuuden joka hoitaa tiettyä osatehtävää järjestelmän kannalta. Mikäli näkymissä on usein toistuvia osia, erota nämä omiksi kokonaisuuksikseen. Yhdistele keskenään samanlaisia osia eri näkymien kesken. Jos sovelluksella ei ole rajapintaa käyttäjän kanssa, voidaan näkymien tulkita vastaavan ulospäin näkyviä, muiden komponenttien tai järjestelmien käytettävissä olevia rajapintoja, toiminnallisten osien näiden palveluita ja siirtymien ko. rajapintojen välillä tapahtuvia vuorovaikutuksia. Järjestelmän näyttöjen määrittely alkaa yleensä ns. päänäkymien eli osioiden määrittelyllä. Osiot ovat järjestelmän toiminnallisia kokonaisuuksia jotka jakautuvat varsinkin suuremmissa järjestelmissä useisiin alinäyttöihin. Osioiden määrittelyn jälkeen jatketaan näiden lapsinäyttöjen määrittelyllä. Kunkin näytön määrittelyn yhteyteen seuraavat tiedot: ID eli yksilöllinen tunniste Nimi Tarkoitus Kuva (ei lopullinen käyttöliittymä vaan hahmotelma) Vaatimukset (sisältävät mm. näyttöön liittyvät toiminnot) joilla kullakin samat tiedot ja sisäinen luokittelu kuin edellisessä alustava vaatimusanalyysi vaiheessa on selostettu. Käytännössä liitetään edellisen vaiheen näyttökohtaiset vaatimukset näyttöihin ja täydennetään tarvittaessa uusia näyttökohtaisia vaatimuksia. Toistuvat mahdollisesti yleiskäyttöisiksi kontrolleiksi erotettavissa olevat osat Riippuvuudet muihin näyttöihin o Siirtymät (linkit) toisiin näyttöihin o Parent-child relaatiot (onko jonkun näytön lapsinäyttö ja/tai emonäyttö) Näyttöön liittyvä data (käsitellään seuraavassa vaiheessa) Mikäli näyttöön liittyy selkeitä lapsinäyttöjä, näitä ei määritellä emonäytön yhteydessä, vaan kuvataan ainoastaan integroituminen emonäyttöön. 4. Määrittele näyttökohtaisesti kuhunkin näyttöön liittyvä data Datan määrittelyn yhteydessä on määriteltävä seuraavat seikat: Nimi ja yksilöllinen tunniste Kuvaus 5

6 Tyyppi (int, string jne) Rajoitteet (esim. välillä 0 100) Säilytys (talletettava tai pääteltävä/laskettava ei vastinetta tietokannassa) Näkyvyys ja esitys käyttäjälle (näkyvissä sellaisenaan, näkyvissä muunnettuna, näkyvissä olo riippuu muusta datasta, ei näkyvissä) Lisäys: Suora käyttäjän lisäys, epäsuora muusta datasta riippuva lisäys, ei lisättävissä Poisto: Suora käyttäjän poisto, epäsuora muusta datasta riippuva poisto, ei poistettavissa Muokkaus: Suora käyttäjän muokkaus, epäsuora muusta datasta riippuva muokkaus, ei muokattavissa 5. Ryhmittele ja yhdistele edellä saadut data-alkiot: Pilko sovellusta alimman tason (tallennettavan/käsiteltävän) datan kannalta Kokoa edellisen vaiheen perusteella lista siitä, mitä dataa järjestelmässä/komponentissa talletetaan ja käsitellään. Mieti miten datan voisi ryhmitellä. Mieti miten eri data liittyy toisiinsa ja kuinka paljon ko. tyyppistä dataa tarvitaan. Yritä löytää datasta seuraavat yhteiset tekijät: Perusalkio eli elementti (vastaa yleensä tietokannan yksittäistä dataalkiota esim. Käyttäjän sukunimi) Alkiokokonaisuus eli entiteetti (entity) (vastaa yleensä tietokannan taulun riviä) Entiteetti ryhmä (eli entity group) (vastaa yleensä tietokannan taulua) Lopuksi voit vielä yhdistää datan toimintoihin eli miettiä mitä muutoksia datassa mikäkin toiminto aiheuttaa. 6. Mieti sovelluksen jaon kehykset (kerrosjako) Jaa järjestemä/komponentti 2:een tai useampaan tehtävälliseen tasoon (kerrokseen) (Riippuvuuksia mielellään vain ylemmältä kerrokselta seuraavaksi alemmalle) Mahdollisia kerroksia ovat esim. 1. Käyttöliittymä (Toimii sovelluksen rajapintana käyttäjälle) (esim. windows-formin formiosa tai ASP.NET:n Aspx osa) 2. Käyttöliittymälogiikka (Vastaanottaa käyttöliittymältä tulevat tapahtumat (eventit) ohjaa niiden käsittelyn kerrosjaossa alaspäin ja liittää alemmilta kerroksilta tulevan datan käyttöliittymään) (esim. windows-formin koodi tai ASP.NET:n Codebehind-luokka) 3. Toiminnallisuudenhallinnontilogiikka. Tämä sanahirviö vastaa/hallinnoi tiettyä toiminnallista kokonaisuutta ja käyttää datalogiikan olioita/data-apia järkevästi. Tähän kerrokseen kuuluvat yleensä erilaiset manageri luokat. Kerroksen 6

7 rajapintakutsut ovat hyvin käyttöliittymäläheisiä (muistuttavat käyttöliittymän toimintoja) esim. UserMngr.LoginUser(loginId). Kerrokselta saatava data on käyttöliittymän kannalta helpossa ja mielellään yleiskäyttöisessä muodossa. 4. Datalogiikka sisältää järjestelmä spesifiset data-oliot jotka kapseloivat datan järkeviin palasiin ja vastaavat sisältämänsä datan hallinnoinnista, kuten talletuksesta ja lukemisesta järkevästi silloin kun tarve vaatii hyödyntäen data-api:a. Rajapintojen pitäisi olla eri olioiden välillä yhtenäisiä ja sen luokkien jaon pohjana datan jako elementteihin, entiteetteihin ja entiteetti ryhmiin. 5. Datarajapinta eli Data-API sisältää yhden tai useamman rajapintaluokan joiden välityksellä käytetään tietovarastoa (usein tietokanta) esim. storeprosedurien tai ADO.NET:n kautta. Rajapinta on erittäin yhtenäinen (esim. datan välitys hoituu aina samalla tavalla datasetteinä) mutta yleensä kuitenkin sovellus/sovellusryhmäkohtainen. 6. Tietovarasto (usein tietokanta) sisältää kantaspesifiset storeprosedurit ja datan (ryhmiteltynä järkevästi) kantaspesifisessä muodossa. Edellä esitelty kerrosjako ei ole mitenkään ehdoton, eikä kaikissa sovelluksissa edes ole kaikkia osia; jos vaikkapa käyttöliittymä puuttuu tai tietoa ei talleteta mihinkään ulkoiseen tietovarastoon. Toisaalta vaikka kaikki osat olisikin erotettavissa, kerroksia voidaan yhdistellä tai jakaa edelleen. Esim. jos kannasta haettua dataa ei tarvitse muokata/yhdistellä jne. ja toteutusympäristö tarjoaa standardin tavan data-alkioiden käsittelyyn (esim. ADO.NET:n DataSetit) voidaan datalogiikka hyvinkin jättää pois. Samoin jos ei painoteta kantariippumattomuutta ja kanta tarjoaa helppokäyttöiset storeprosedurit lienee Data-API turha. Pienemmissä sovelluksissa kannattanee myös logiikan kerroksia yhdistellä mutta vähimmäismääränä voidaan täysmittaisessa sovelluksessa pitää käyttöliittymää, logiikkaa ja tietovarastoa eli tässä jaossa on siis yhdistetty kerrokset 2, 3, 4 ja 5. Huom. Sopivan kerrosjaon löytämisessä/tarkastamisessa auttaa jos jaottelee ainakin sovelluksen perustoiminnot eri kerrosten vastuulle kuuluviin osatehtäviin. 7. Jaa sovellus sopiviin palasiin eli ILE:hin (Independent Logical Entity) Tee jako esim. alkaen laajoista usein useamman kerroksen alueelle ulottuvista paketeista ja päätyen vähintään luokka/moduulitasolle ja mielellään metodi ja property tasolle. ILE valinnan perusteena on HUSA:ssa seuraava yleissääntö. Yksi ILE voidaan jakaa kerralla enintään niin moneen palaseen että kokonaisuus ja palikoiden väliset riippuvuudet ovat hahmotetavissa ilman ylimääräistä perehtymistä. Esim. Jos yhden ILE:n sisältämistä luokista piirretty kaavio ei mahdu yhdelle A4:lle edes vaakasuunnassa, se on liian laaja ihmisen hahmotettavaksi kokonaisuutena ja sen luokista tulee yhdistellä vielä suppeampia paketteja (ILE:jä) joista muodostuva kokonaisuus on kerralla hahmotettavissa. Tietyllä "tasolla" (huom. tässä tasolla ei tarkoteta edellisen luvun kerrosta) olevat ILE:t (jotka siis esim. alimmalla tasolla voivat olla luokkia, moduuleita, metodeja ja/tai propertyjä) muodostavat ILE-tason. Saman tason ILE:jen pitäisi olla paitsi mahdollisimman itsenäisiä loogisia kokonaisuuksia 7

8 (huom. ILE = Independent Logical Entity) myös mahdollisimman samankokoisia. Ts. jako on huonosti onnistunut jos yhdessä saman tason ILE:ssä on 2 luokkaa ja toisessa 15. ILE-jaon ohjenuoraksi voidaan sanoa myös että: 1. hyvän pohjan kolmen alimman kerroksen (tietovarasto, Data-API, Datalogiikka) ILE:jen suunnitteluun muodostaa edellisten vaiheiden erityisesti vaiheen 5 yhteydessä tehty suunnittelun esityö. 2. ILE-jaon aikana on hyvä pitää mielessään kerrosjako. Vähintään alimman ILE-tason ILE:jen mutta mielellään viimeistään luokkatason ILE:jen tulee olla yhden kerroksen rajojen sisällä. 3. ILE-jaon lähtökohtana ovat HUSA:n kaikki Edelliset vaiheet. TS. HUSA:n tärkeimpänä päämääränä on juuri järjestelmän järkevä pilkkominen ihmisen ymmärtämiin mahdollisimman itsenäisiin kokonaisuuksiin jotka mahdollistavat järjestelmän kaikkien tarpeellisten vaatimusten täyttämisen. 4. ILE-jaon tarkastamiseksi on hyvä tehdä niin sanottu toiminnallisuuden rakennelähtöinen analyysi jossa ainakin tärkeimpien toimintojen aiheuttamat rajapintakutsut (ja toimenpiteet) eritellään esim. tapahtumasekvenssi- tai oliointeraktiokaavion avulla. 8

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

UML- mallinnus: Tilakaavio

UML- mallinnus: Tilakaavio UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista

Lisätiedot

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Sisällys Tietoa tästä dokumentista... 3 Yleistä... 3 Dokumentit... 4 Online-muokkaustila Macin Firefox-selaimella... 4 Pääsy mobiilikäyttöliittymälle kansio- ja dokumenttilinkkien

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

PILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2

PILETTI. Tekninen vaatimusmäärittely. v. 0.2 PILETTI Tekninen vaatimusmäärittely v. 0.2 2 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Taustajärjestelmä... 4 3. Palvelupisteiden sovellus... 4 4. Korttisovellus ja turvaratkaisu... 4 5. Rajapinnat... 5

Lisätiedot

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio 3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat

Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat Dokumentin päivityspvm: 11.11.2014 mmk Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 3. UML-malli... 6 1. Spatiaaliset näkymät Aineistosta

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36 !!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen. Jukka Juslin

Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen. Jukka Juslin Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen Jukka Juslin Luokkien kirjoittaminen Tähän mennessä on käytetty valmiiksi määritettyjä luokkia. Nyt opimme kirjoittamaan omia luokkia olioiden kuvaamiseksi Seuraavaksi

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite L: Teknisten ympäristöjen kuvaus SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite L: Teknisten ympäristöjen kuvaus VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi

Lisätiedot

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät TAITAJA2013 Finaalitehtävä 1 (6) 206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät YLEISTÄ -lajin finaalitehtävissä kilpailijat päivittävät ennakkoon julkaistuna finaalitehtävänä olleen Ekoripe tmi luontoyrittäjän

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28 Webforum Version 15.1 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-03-28 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Dokumentit... 5 Uudet versiot dokumenttien katseluohjelmista ipadille... 5 Dokumenttien

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI Tavoite: Suunnitella käyttäjien tarvitsemat turvallisuusmekanismit ja säännöt. Toisin sanoen: tehdä tietokannasta turvallinen ja luotettava. Muistutus: Tietokanta

Lisätiedot

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit 6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit Kerrosarkkitehtuurit Tietovuoarkkitehtuurit Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit Asiakas-palvelin arkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT 1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio

Lisätiedot

Hallintaliittymän käyttöohje

Hallintaliittymän käyttöohje Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä

Lisätiedot

Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja.

Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja. RUUTU DYNAAMINEN SPOTTI TEKNISET OHJEET Versio 1.0 Yleistä Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja. Dynaamiset spotit ovat flash mainoksia, jotka mahdollistavat

Lisätiedot

Määräaikaiskatsastussuoritteen avaaminen ikkunalle (KATSA010) on lisätty

Määräaikaiskatsastussuoritteen avaaminen ikkunalle (KATSA010) on lisätty Tiedote katsastajille 1/2011 13.1.2011 ATJ:ssä käyttökatko 16.1.2011 kello 08.00 16.00 Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmään (ATJ) tehdään uuden version käyttöönotto 16.1.2011. ATJ ei ole tuotantokäytössä

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Toteutus

Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Toteutus Tapahtumakalenteri & Jäsentietojärjestelmä Toteutus Henri Kinnunen, Seppo Tompuri, Tero Malkki, Matti Heiskanen, Tommi Rönkönharju, Tuomas Valkeapää Sisällysluettelo 1. Alkusanat...2 2. Käyttötapaukset...2

Lisätiedot

Fyysinen suunnittelu

Fyysinen suunnittelu Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Fyysinen suunnittelu kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003, 2005) luvusta 9 Jouni

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Relaatiomalli ja -tietokanta

Relaatiomalli ja -tietokanta Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymistä, viimeksi unohtui Työohje julkaistu! Elinaikajuttujen loppurutistusta, viipaloitumisasiaa Prototyypeistä

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

Kortinhaltijat joilla on maksukeskeytys Maksuryhmään liitettyjen kortinhaltijoiden lukumäärä, joiden maksut ovat tilapäisesti keskeytetty.

Kortinhaltijat joilla on maksukeskeytys Maksuryhmään liitettyjen kortinhaltijoiden lukumäärä, joiden maksut ovat tilapäisesti keskeytetty. 1(6) MAKSURYHMÄN HALLINTA Maksuryhmäkohtaiselle sivulle pääset klikkaamalla yksittäisen maksuryhmän nimeä verkkopalvelun etusivulla tai valitsemalla ryhmän Maksuryhmät - osion listalta. Sivun tiedot ja

Lisätiedot

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on jatkuvasti ajan tasalla pidettävä dokumentti johon luetellaan tiedostetut ongelmat ja niiden käsittelytilanne. Päivämäärä 8.2.2003 Projektiryhmä

Lisätiedot

1 (5) PALVELUKUVAUS JA HINNASTO Requeste palvelut

1 (5) PALVELUKUVAUS JA HINNASTO Requeste palvelut 1 (5) PALVELUKUVAUS JA HINNASTO Requeste palvelut 2 (5) 1. PALVELUKUVAUKSEN TARKOITUS Tässä palvelukuvauksessa kuvataan Sysart Oy:n Requeste tuotteeseen liittyvät maksulliset palvelut. Maksullisia palveluita

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Viulu

Projektisuunnitelma Viulu Projektisuunnitelma Viulu Kuusela Johannes Sjöblom Teemu Suominen Osma Ohjelmistotuotantoprojekti Helsinki 23.9.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Versiohistoria Päivämäärä Versio

Lisätiedot

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002 JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN -pikaohje

NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN -pikaohje NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN -pikaohje KIRJAAMINEN PRIMUKSESSA Uudet rekisterit Näytöt ja Työssäoppiminen. Asettelutiedostot ovat liitteenä tässä paketissa (suornaytot.ase, suortopit.ase) Näytöt ja TOPit

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012 Ohjelmistotuotanto Luento 9 23.4.2012 Lisää suunnittelumalleja Olion rikastaminen dekoraattorilla Joskus eteen tulee tarve lisätä olioon jotain ekstraominaisuuksia, pitäen kuitenkin olio sellaisena että

Lisätiedot

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus Versio: 0.5 Muokattu: 23.6.2008 2(10) SISÄLLYS 1 Tarkoitus...3 1.1 Rajaus...3 1.2 Dokumentaatio...3 2 Tietojen esitystavat...3 2.1 Numeerinen tieto...3 2.2 Päivämäärät ja kellonajat...3 2.3 Totuusarvot...4

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö 18.11.2008 Harri Laine 1 Olioiden yhteistyö Oliokeskeisen ohjelmistonäkemyksen mukaan ohjelmiston palvelut tuotetaan olioiden yhteistyön tuloksena. Ohjelmisto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in

Lisätiedot

HELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 9.3.2001

HELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 9.3.2001 HELIA 1 (19) Luento 11 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Arvojoukkoeheyssäännöt... 5 Null-arvoista... 6 Viite-eheyssäännöt... 7 Emorelaation päivitys...

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

VAATIMUSMÄÄRITTELY. Polku http://code.google.com/p/polku-projekti/ Versio 1.2. Projektiryhmä

VAATIMUSMÄÄRITTELY. Polku http://code.google.com/p/polku-projekti/ Versio 1.2. Projektiryhmä VAATIMUSMÄÄRITTELY Polku http://code.google.com/p/polku-projekti/ Versio 1.2 Projektiryhmä Janne Pihlajaniemi Antti Jämsén Maria Hartikainen Pekka Kallioniemi Jorma Laajamäki Panu Tunttunen Nina Tyni Joonas

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

PlanMan Project 2010 -projektihallintaohjelmisto

PlanMan Project 2010 -projektihallintaohjelmisto PlanMan Project 2010 -projektihallintaohjelmisto (PlanMan Project2000 projektihallintaohjelmisto on PlanMan Oy:n kehittämä ja ylläpitämä tuote) 7.5.2010 Pekka Väätänen PlanMan Project 2010 -yleiskuvaus

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

25.9.2014. Viite: HANKINTAILMOITUS YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN HANKINNASTA

25.9.2014. Viite: HANKINTAILMOITUS YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN HANKINNASTA 25.9.2014 Viite: HANKINTAILMOITUS YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN HANKINNASTA Vastaukset kysymyksiin Kysymys: Sisältyykö hankinnan kohteeseen myös osto- ja

Lisätiedot

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Karttaselain Paikannin J2ME

Karttaselain Paikannin J2ME Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

VIS Arviomies ja Automaster 5.8

VIS Arviomies ja Automaster 5.8 1 VIS Arviomies ja Automaster 5.8 Grey-Hen Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Päivitetty 09.02.2005 2 VIS Arviomies ja Automaster 5.8 integraation käyttöohje SISÄLLYSLUETTELO 1. VIS Arviomies Automaster 5.8

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245

Android ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio. 21.11.2008 Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio. 21.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio 21.11.2008 Harri Laine 1 Joidenkin järjestelmien sisältömallissa on erotettavissa luokkia, joiden ilmentymien käyttäytymisen kuvaaminen, kirjaus

Lisätiedot

Sähköpostitilin määrittäminen Outlook 2010, kun ohjelma käynnistetään ensimmäistä kertaa.

Sähköpostitilin määrittäminen Outlook 2010, kun ohjelma käynnistetään ensimmäistä kertaa. Tapa 1 Sähköpostitilin määrittäminen Outlook 2010, kun ohjelma käynnistetään ensimmäistä kertaa. Kuva 1. Määrittämistä jatketaan valitsemalla Kyllä ja painamalla Seuraava -painiketta. Kuva 2. Uuden sähköpostitilin

Lisätiedot

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli 2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus

Lisätiedot

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot