2. Kansalaisareena osana kansallista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen tukirakennetta

Transkriptio

1 Kansalaisareena ry Hallitus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYS 1. Yhteiskunnalliset tarpeet ja muutokset toimintaympäristössä 2. Kansalaisareena osana kansallista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen tukirakennetta 2.1 Korkeatasoinen valtakunnallinen informaatio- ja kehittämiskeskus 2.2 Verkostoitumisen edistäminen 3. Peruspalvelut 3.1 Vaikuttaminen ja asiantuntijuus 3.2 Verkoston rakentaminen, viestintä, koulutus ja kehittäminen 3.3 Tiedonkeruu, tutkimus ja tilastointi 3.4 Vapaaehtoistoiminnan yleinen imago ja näkyvyys suurelle yleisölle 4. Erityiset kehittämisen painopistealueet 4.1 Vapaaehtoistoiminnan ammatillisuuden ja johtamisosaamisen kehittäminen A. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkosto B. Vertaistoiminnan ammattilaiset ja aktiivit 4.2 Vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus ja kansalaistoiminnan uudet osallistumismuodot 4.3 Vapaaehtoistoiminnan laadun kehittäminen 4.4 Pääkaupunkiseudun verkosto ja resurssikeskus 5. Resurssit 5.1. Jäsenistö ja järjestötoiminta 5.2 Vapaaehtoiset 5.3 Hallitus 5.4 Henkilöstö 5.5 Talous 1

2 1. Yhteiskunnalliset tarpeet ja muutokset toimintaympäristössä Osallistuminen kansalaistoimintaan ja vaikuttaminen kansalaistoiminnan kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen on elimellinen osa eurooppalaista kehitystä. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnan edistämistä ja solidaarisuuden joka on yksi EU:n perusarvoista vahvistamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä ja vapaaehtoistyötä tekevillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Euroopassa on menossa vahva vaikuttamisliike sen puolesta, että vapaaehtoistoiminta on jokaisen kansalaisoikeus, ei vain hyvin toimeentulevien etuoikeus. Vapaaehtoistoiminnasta on muodostumassa yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareista. Kansainvälisissä teksteissä (Ockenden 2007) seuraavat viisi on hiljattain tiivistetty vapaaehtoistoiminnan merkityksiksi ja vaikutuksiksi: 1) edistää kestävän kehityksen taloutta 2) turvallisemmat ja vahvemmat yhteisöt 3) sosiaalinen inkluusio ja yhteisöllisyys 4) elämänlaatu, onnellisuus, terveys ja 5) elämänmittainen oppiminen (Ockenden (toim.): Volunteering Works: Volunteering and social policy, Commission on the Future of Volunteering. London, Raportti on luettavissa Internetistä osoitteessa: Aktiivinen osallistuminen ja vapaaehtoisuus ovat oleellinen osa kestävää kehitystä ja on tärkeätä että vapaaehtoistoiminta tulevaisuudessa on yhä luontevampi osa kaikkien kansalaisten ja erilaisten organisaatioiden arkea. Jotta perusoikeus vapaaehtoistoimintaan voi toteutua, vapaaehtoistoiminnasta tarvitaan lisää helposti löydettävää käytännön tietoa: vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää vastaamaan potentiaalisten vapaaehtoisten eli kansalaisten odotuksia ja osallistumiskynnyksen tulee olla mahdollisimman matala. On myös tärkeää poistaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen esteitä. Esimerkiksi työttömän vapaaehtoistoimintaa rajoitetaan edelleen monin tavoin; esimerkiksi niin, että hänellä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta ylläpitää vapaaehtoistoiminnan avulla ammattiaan vaarantamatta työttömyysturvaansa. Kasvattamalla inhimillistä ja sosiaalista pääomaa vahvistetaan osallisuutta ja jarrutetaan marginalisoitumiskehitystä ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Euroopan Unioni on 2000-luvulla perustanut useita vapaaehtoistoimintaa tukevia ohjelmia, kuten nuorisotoimintaohjelma Youth in Action sekä Elinikäisen Oppimisen ja Kansalaisten Eurooppa ohjelmat ja vuotta 2011 vietettiin Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuotena. Lisäksi tarvitaan sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla vapaaehtoistoimintaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon vapaaehtoistoiminnan horisontaalisen luonteen aktiivisen kansalaisuuden ilmentäjänä ja näkemyksen vapaaehtoistoiminasta kansalaisoikeutena. 2. Kansalaisareena osana kansallista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen tukirakennetta 2.1 Korkeatasoinen valtakunnallinen informaatio- ja kehittämiskeskus Verkostoa palvelevan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaa kehitetään vapaaehtois- ja omaaputoiminnan korkeatasoisena, valtakunnallisena osaamiskeskuksena ja osana kansallista vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tukirakennetta. Esimerkiksi Englannissa, Saksassa ja Hollannissa on paljon rakenteellista, hallinnollista ja koulutuksellista (management) tukea ruohonjuuritason vapaaehtoisille ja omaehtoisille organisaatioille toiminnan kehittämiseksi. Näissä maissa on luotu rakenteet yhteisöllisen osallistumisen tukemiselle. (Vrt. Cees van den Bos: Development of volunteering infrastructure in America, Denmark, England, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Norway, Zevenaar 2008; Hilger, Peter: Volunteering Centres and Volunteerign infrastructure 2010, 2

3 Vastaavanlaisen Suomen olosuhteisiin sopeutetun rakenteen luomiseksi Kansalaisareena toimii yhdessä kumppanuusverkoston, alueellisten vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. 2.2 Verkostoitumisen edistäminen Areenoiden tarjoaminen uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja ihmisten kannustaminen aktiivisiksi toimijoiksi on Kansalaisareenan toiminnan ydintä. Kansalaisareena on ruohonjuuriryhmien yhteistyöareena, joka toiminnallaan mahdollistaa alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena tukee yhteistyön käynnistymistä mahdollistamalla sektorirajat ylittäviä kohtaamisia. Parhaimmillaan uudet toimintamallit syntyvät julkisen sektorin (kuntien ja valtio), yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin aitona yhteistyönä. Kansalaisareena jakaa tietoa ja ylläpitää verkostotuntemusta toimimalla vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana, kokoamalla verkostoja ja olemalla aloitteellinen verkostojen kehittämisessä ja verkoston kuulemisessa. Kansalaisareena on aktiivinen myös muiden tahojen organisoimissa työryhmissä. Kansalaisareena toimii suomalaisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkoston edustajana aktiivisesti Eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä European Volunteer Centre CEV:ssä sekä European Self-Help Experts -verkostossa. 3. Peruspalvelut 3.1 Vaikuttaminen ja asiantuntijuus Kansalaisareena perusti yhdessä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kumppanuusverkoston kanssa vuonna 2009 Eduskuntaan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän. Vuonna 2011 käynnistyneelle hallitusohjelmakaudelle on asetettu kumppanuusverkostossa seuraavanlaiset tavoitteet: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla myös face to face tiedonsaanti kehittämällä valtakunnallista vapaaehtoiskeskusten toimintamallia luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Yhdessä kumppanuus- ja järjestöverkoston sekä Eduskunnan tukiryhmän kanssa tehdyn työn tuloksena vapaaehtoistoiminta näkyy uudessa hallitusohjelmassa monin tavoin (ks. Konkreettiset tavoitteet toimintavuodelle Eduskunnan tukiryhmässä (EKTR) on jäseniä kaikista puolueista 3

4 2. Kokonaissuunnitelma Eduskunnan tukiryhmän tavoitteista ja toimenpiteistä Eduskunnan tukiryhmän jäsenet nostavat vapaaehtoistoiminnan kannalta oleellisia asioita aktiivisesti esille päätöksenteossa ja julkisuudessa 4. Erityisteemojen käsittely ja eteneminen eduskunnan tukiryhmässä: a) Aikapankit ja vapaaehtoistoiminnan verottomuus b) Vapaaehtoistoiminnan pysyvät rakenteet ja rahoitus c) Tilastointi: ILO:n Vapaaehtoistoiminan manuaali käyttöön (ja kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi) myös Suomessa 5. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa työryhmissä (mm. CEV, CIMO/Kansalaisten Eurooppa, Ev. lut. kirkko, Sitra, Ensija turvakotien liitto, Palmenia, ammattikorkeakoulut) tavoitteinaan: a) Verkostotuntemus (= mitä muualla verkostossa tapahtuu juuri nyt) ja ymmärrys vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy ym. ryhmissä (välitämme tietoa) b) Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena ja elävänä (käytämme tietoa) c) Valitaan vaikuttamistyön kohteeksi ajankohtaisia, kansallisessa ja kansainvälisissä verkostoissa esiin nousevia teemoja Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 4 EKTR:n kokousta (esityslistat ja muistiot tausta-aineistoineen jaetaan aina kaikille tukiryhmän jäsenille ja muistioissa hyväksymiskäytäntö) Kokonaissuunnitelma EKTR:n 4-vuotiskauden painopisteistä 2-3 selvitystä EKTR:ään valituista erityisteemoista 2 EKTR:n työseminaaria erityisteemoihin liittyen Jatkosuunnitelma kunkin eritysteeman etenemisestä VerkkoAreena välitetään edustajille (2-4 x vuodessa) Osallistutaan kotimaassa työryhmiin erikseen sovittavien aikataulujen mukaan Osallistutaan CEV:n kokouksiin ja seminaareihin muualla Euroopassa Sektorirajat ylittävä tapaamiskierros: SLU/Liikuntasektorin toimijan tapaaminen, ruotsinkieliset, kulttuurisektori, monikulttuurisuusyhteisöt EKTR:ssä on vähintään yksi edustaja jokaisesta puolueesta Kokoukset (4) ja työseminaarit (2) on pidetty ja niihin kuhunkin on osallistunut vähintään 50 % jäsenistä Selvitykset (2) ja niiden pohjalta valmistellut jatkosuunnitelmat ovat valmiit Vapaaehtoisen toiminnan verotusohjeistus on valmis tai tarvittava lainsäädäntötyö lähtenyt liikkeelle Vapaaehtoistoiminnan kansalliselle tilastointityölle on täsmentynyt vastuunkantajayhteisö ja pysyvyyden varmistava rahoitussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle Vapaaehtoistoiminnan pysyvien rakenteiden rahoitussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle Tapaamiset liikunta-, kulttuuri, ruotsinkielisten sekä monikulttuuriyhteisöjen kanssa on pidetty ja vähintään yhdestä niistä on syntynyt uutta konkreettista yhteistyötä 3.2 Verkoston rakentaminen, viestintä, koulutus ja kehittäminen Kansalaisareenan peruspalveluihin kuuluvat verkoston rakentaminen, viestintä, koulutus ja kehittäminen. Koulutus ja kehittäminen ovat toimintavuonna erityisinä kehittämisen painopistealueina, joten niitä käsitellään omina kohtinaan luvussa neljä. Konkreettiset tavoitteet verkoston rakentamisessa ja viestinnässä 4

5 1. Kansalaisareena järjestää yhteistyöverkoston kanssa yhdessä uuden, vuosittain toistuvan Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen Tulevaisuusfoorumin, josta rakennetaan valtakunnallinen, sektorirajat ylittävä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan verkostoitumis- ja tulevaisuustyöpaja. 2. Kansalaisareenan omia kotisivuja ylläpidetään ja kehitetään vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkostoa valtakunnallisesti palvelevana tietokanavana. Tämän ydintehtävän riittävä resursoiminen horisontaalisen ja lyhytaikaisen vapaaehtoistoiminnan lisääntymisen ja vertaistuen verkostojen osaamistarpeiden lisääntymisen myötä on ajankohtaista. 3. Viestintäsuunnitelma ja siihen liittyvä työsuunnitelma (Kansalaisareenan toimintasuunnitelmassa on jo aiemmin ollut viestintäsuunnitelma ja työsuunnitelma, joita ei puuttuvien resurssien vuoksi ole toteutettu) 4. Kehitetään vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan materiaali- ja osaajapankkia (Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki) Kansalaisareenan palveleville internet-sivuille (kyselyt, mittarit, tutkimusaiheet, asiantuntijapankki) sekä linkitetään jo olemassa olevia infopankkeja Kansalaisareenan sivuille. Päivitetään vertaistuen verkostot ja täydennetään vertaistuen työkalupakkiosuutta. 5. Kansalaisareena käynnistää uuden Vapaaehtoistoiminnan Juhlaparaatikampanjan Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseen teemavuoteen 2012 liittyen (2012 European Year for Active Ageing and Solidarity between Generations) (Juhlaparaati 2012) 6. Yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn ja Kansalaisten Eurooppa ohjelman kanssa jatkuu tiiviinä. CIMOn ja Kansalaisten Eurooppa ohjelman kautta hakuun tulevista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueella toimivista hankkeista ja rahoituksista informoidaan vapaaehtoistoiminnan verkostoa ja kannustetaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. 7. Kansalaisareena pyrkii edistämään vapaaehtoistoiminnan kentän kansainvälistä verkostoitumista muun jatkamalla tiivistä yhteistyötä CEV:n kanssa ja etsimällä kehittämiskumppaneita CEV:stä sekä olemalla aloitteellinen vertaistuen kansainvälisen verkoston yhteistyön kehittämisessä. Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Vuosittainen verkostoitumistapahtuma: Tulevaisuusfoorumi -sivusto Materiaali- ja osaajapankki Viestintäsuunnitelma ja siihen liittyvä toteutussuunnitelma 2-4 VerkkoAreenaa CEV-tiedon ja CIMO:n ohjelmien tuottaman tiedon välittäminen verkostolle Juhlaparaatikampanja 2012 Tulevaisuusfoorumin palaute asteikolla 1 (erittäin huono) -5 (erittäin hyvä) on vähintään 3. Tulevaisuusfoorumista käynnistyy vähintään yksi uusi yhteistyön muoto Kansalaisareenalle ja sen kumppanuusverkostolle tehdään vähintään miljoona hakua ja eri kävijöitä sivuilla on Materiaali- ja osaajapankki on kotisivuilla Viestintäsuunnitelma ja siihen liittyvä toteutussuunnitelma on valmis 2-4 VerkkoAreenaa ilmestyy Verkostolle tehdään kartoitus, millaiselle tiedolle kansainvälisestä vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta heillä on erityisesti käyttöä Juhlaparaatikampanja 2012 arvioidaan erillisen arviointisuunnitelman mukaan (ks. tarkemmin kohdassa imago ja näkyvyys) 5

6 3.3 Tiedonkeruu, tutkimus ja tilastointi Kansalaisareena on ilmoittautunut kumppaniksi CEV:in kampanjaan, jossa pyritään saamaan vapaaehtoistoiminnan mittaaminen osaksi eri maiden työvoimatilastoja. Hanke käynnistyi, kun ILO.n julkaisema käsikirja valmistui kesällä (This Manual represents an important potential breakthrough for the volunteering community in Europe and the rest of the world by establishing an officially sanctioned approach for measuring volunteer work through regular official statistical systems throughout the world. This approach will make it possible for the first time to measure the amount, types, institutional auspices, and economic value of volunteer work in a systematic comparative way in the widest assortment of countries and thereby help boost the visibility and credibility of volunteer work across Europe. Lähde: Manual on the Measurement on Volunteer Work : t/wcms_ pdf). Lisäksi osallistutaan kansallisiin ja kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tutkimus- ja selvityshankkeisiin resurssien mukaan. Konkreettiset tavoitteet 1. ILO:n vapaaehtoistoiminnan tilastoinnin vakiintuminen Suomessa 2. Huolehditaan siitä, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisen laajuutta mittaavien valtakunnallisten seurantatutkimusten tekeminen jatkuu (Vuonna 2010 Kansalaisareena ja Taloustutkimus, vuonna 2011 RAY, Otantatutkimus ja Kane). Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Tilastoinnin vakiintuminen on yksi kolmesta teemasta Eduskunnan tukiryhmässä v Vapaaehtoistoiminnan kansalliselle tilastointityölle on täsmentynyt vastuunkantajayhteisö ja pysyvyyden varmistava rahoitussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laajuutta mittaava selvitys on tehty joko Kansalaisareenan tai kumppanuusverkoston toimesta 3.4 Vapaaehtoistoiminnan yleinen imago ja näkyvyys suurelle yleisölle Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 nosti Vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden tiedotusvälineissä uudelle tasolle. Vuonna 2012 huolehditaan siitä, että vapaaehtoistoiminnan näkyvyys edelleen lisääntyy huolimatta siitä, että teemavuosi on ohi. Kansalaisareena rakentaa vapaaehtoistoiminnan imagoa vahvasti yhdessä kumppanuusverkoston, vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Nettitiedottamisen lisäksi panostetaan tiedon levittämiseen myös muita kanavia ja mediaa hyödyntäen. Yleisömarkkinoinnissa panostetaan edelleen mm. vapaaehtoistoiminnan viikkoon joulukuussa ja Menumessuihin marras- joulukuun vaihteessa. Lisäksi perinteisten osallistumismuotojen rinnalle tarvitaan uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti organisoituvaa kansalaistoimintaa, jossa sosiaalisella medialla (facebook, twitter jne) on keskeinen merkitys. Kansalaisareena toimii entistä tiiviimmin vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen saavutettavuuden lisääntymiseksi ja näkyvyyden sosiaalisessa mediassa vahvistamiseksi. 6

7 Konkreettiset tavoitteet 1. Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden lisääntyminen 2. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta esillä vahvasti sosiaalisessa mediassa Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Neuvottelut Tuntitilin jatkuvuuden turvaamiseksi Vapaaehtoistoiminnan MENU-messut Juhlaparaati 2012 kampanjan sukupolvet ylittävien uusien vapaaehtoistoiminnan ja kirjastokampanjan mallien/kokeilujen esittely + osallistujien kokemukset esille sosiaaliseen mediaan (Facebookiin ja muihin nuorten sosiaalisen median kohtaamispaikkoihin) Juhlaparaatiin 2012 asetetaan yhdeksi erityskriteeriksi sosiaalisessa mediassa tapahtuva sukupolvien välisen vapaaehtoistoiminnan uudet mallit Pääkaupunkiseudun MENU-messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyiden tulostavoite = 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopiva vapaehtoisia. Tuntitilin jatkuvuus ja toimintaedellytykset on turvattu toistaiseksi Juhlaparaati 2012 osallistujien kertomukset, tarinat ja kommentit FB:ssa. Tulostavoite = 15 vapaaehtoistoiminnan mallia x 10 osallistujakommenttia = 150 eri FB-osallistujaa. Uutta, sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa, sukupolvien välistä vapaaehtoistoiminnan mallia kokeilee >=500 henkilöä 4. Erityiset kehittämisen painopistealueet 4.1 Vapaaehtoistoiminnan ammatillisuuden ja johtamisosaamisen kehittäminen A. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkosto Alueelliset VALIKKO-ryhmät toimivat noin 20 paikkakunnalla. Erityisen aktiivisesti toimitaan Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Kuopiossa, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa, Kainuussa ja Kemi-Tornion alueella. Vapaaehtoistoimintaa ammatillisena työnä kehitetään yhteistyössä jo toimivien verkostojen kuten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden/ohjaajien VALIKKO -ryhmien kanssa. Vuonna 2012 VALIKKOryhmien toiminnan painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan johtamisen kehittäminen. Erityisesti pyritään systemaattiseen kehittämistyöhön Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutuksen kehittämiseen liittyen. VALIKKO-toiminnan kehittämisen pohjaksi valmistuu keväällä 2012 Marika Aron opinnäytetyö (HUMAK) vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ammatillisista osaamistarpeista (Marika Aro: VALIKKOverkoston osaamiskartoituksen tulkinnoista tulevaisuuden osaamistarpeisiin). Konkreettiset tavoitteet 1. Päivitetään VALIKKO-verkostojen (n. 20) yhteystiedot sekä sähköpostilistaan että www-sivujen VALIKKO-portaaliin 2. Valmistellaan toimintasuunnitelma (sähköinen työskentely keväällä kartoituksen jälkeen ja syksyllä tapaaminen syystapaamisen yhteydessä) 3. Koordinaattoreiden amk-tasoisen koulutus -hankkeen käynnistyminen 7

8 Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valtakunnallinen VALIKKO-sähköpostiosoitteisto VALIKKO-portaali -sivuistolla: Alueellisten VALIKKOjen yhteystiedot Kaksitasoinen tarvekartoitus a) alueellinen taso b) valtakunnallinen taso, joiden tulokset hyödynnetään sekä alueellisten toimintasuunnitelmien että valtakunnallisen toimintasuunnitelman pohjana Sähköinen valtakunnallinen yhteistyöskentely toimintasuunnitelman työstämiseksi Koordinaattoreiden koulutus- ja työseminaari syksyllä 2012 (verkostoituminen, vertaistuki, ammattitaito ja toimintasuunnitelma) Viestintäsuunnitelma VALIKKO-toiminnan valtakunnallisiin tarpeisiin (mm. VALIKKO-portaali, paikallisten sivujen tarve) Marika Aron opinnäytetyö vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden osaamistarpeista Koordinaattoreiden koulutusmalli ammattikorkeakoulujen yhteishankkeena Osoitteistot (s-posti ja www) ovat ajan tasalla kultakin n. 20 paikkakunnalta Valtakunnallinen toimintasuunnitelma on valmis ja sen toteuttamiseen on suunniteltu resurssit 75 % alueellisista VALIKKO-verkostoista on saanut valmiiksi alueellisen toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle Tyytyväisyys- ja verkostoitumiskyselyssä seminaariin osallistuneille on tulostavoite >=4. Verkostoitumistavoite = vähintään 30 % osallistujista löysi tilaisuudesta uuden yhteistyötahon ja vähintään 65 % osallistujista tekee yhteistyötä jonkun muun tilaisuuteen osallistuneen henkilön/yhteisön kanssa 1 kk seminaarin jälkeen. AMK-hanke on käynnistynyt ja koulutusmallin kehittäminen on käynnissä. B. Vertaistoiminnan ammattilaiset ja aktiivit Konkreettiset tavoitteet 1. Kootaan valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien verkosto 2. Kartoitetaan vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien kehittymisen ja yhteistyön tarpeita (ml. verkostoa yhdistävän viestinnän tarpeet) 3. Lisätään koulutettujen vertaisohjaajakouluttajien määrää kouluttamalla uusia vertaisohjaajakouluttajia 4. Vastataan vertaistuen ammattilaisten ja aktiivien valtakunnallisiin tiedontarpeisiin 5. Tehdään suunnitelma vuosille erityisesti pienten ruohonjuuritason omaehtoisten vertaisryhmien tuen tarpeista Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien sähköpostilista Tarvekysely + yhteenveto tuloksista. Tarvekyselystä tehdään vuosittain toistuva ja Kansalaisareenan toimintaa ja palveluja suunnitellaan sen pohjalta toimintaa. Toimiva vertaistukikoulutus -kouluttajakoulutus tai jokin muu tarvekyselyn pohjalta tarpeellinen koulutus Vertaistuen ammattilaisten ja aktiivien tuen tarpeisiin vastaava viestintäsuunnitelma Vertaistuen ammattilaisia ja aktiiveja kiinnostavien tilaisuuksien ja tapahtumien tietojen kerääminen ja välittäminen Suunnitelma valtakunnallisesta Kansalaisareenan vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien ammattitaidon/johtamistaidon/ohjaamis- ja organisointitaitojen kehittymistä tukevasta toiminnasta 8

9 ( ) ja erityisesti pienten omaehtoisesti toimivien ruohonjuuritason vertaisryhmien tuen tarpeista Valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien sähköpostilista on luotu ja listalla on henkilöitä/yhteisöjä kaikilta (n. 20:ltä) VALIKKO-paikkakunnalta Valtakunnallinen tarvekysely on tehty ja sen vastausprosentti on vähintään 50 % Järjestetyn kouluttajakoulutuksen käy läpi vähintään 18 hlöä Kouluttajakoulutukseen osallistuneille tehdään 6 kk jälkeen seurantakysely koulutuksessa opitun käyttämisestä ja koetusta hyödyllisyydestä. Koetun hyödyllisyyden keskiarvotavoite on 3 (asteikolla 1ei ollenkaan -5 paljon). Suunnitelma ammattilaisten ja aktiivien ammattitaidon/johtamistaidon/ohjaamis- ja organisointitaitojen kehittymistä tukevasta toiminnasta on valmis Viestintäsuunnitelma on valmis 4.2 Vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus ja kansalaistoiminnan uudet osallistumismuodot Vaikka nuorten vuotiaiden vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt, nuorten vapaaehtoisten tekemät tehtävät ovat muuttuneet entistä vaativammiksi. Kun nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumisprosentti vuonna 2001 oli 39 prosenttia ja lähes kaksi kolmesta eli 58 prosenttia olisi ollut halukas tulemaan mukaan, mikäli olisi pyydetty, oli osallistumisprosentti vuonna 2010 vain 26. Nuoret myös käyttivät vapaaehtoistoimintaan nyt keskimääräistä vähemmän aikaa eli vajaat 9 tuntia neljässä viikossa, kun 2001 määrä oli yli 19 tuntia kuukaudessa. Nuorille yleisiä tehtäviä ovat auttaminen (38 %), internetin kautta työskentely (19 %), johtaminen (18 %), neuvonta (13 %), opetus ja koulutus (18 %), ryhmän tai kerhon ohjaaminen (24 %), projektitehtävät (14 %), valmentaminen (11 %), toimitsijatehtävät (10 %) sekä talkootyö (17 %) ja remontointi- ja kunnostustehtävät (11 %). (Kansalaisareena ja Taloustutkimus 2010). Kansalaisareena on ollut mukana järjestöjen hankkeessa, jossa on luotu monipuoliset vapaaehtoistoiminnan materiaalit, joita on helppo hyödyntää niin päivänavauksissa, oppitunneilla, koulujen kerhoissa kuin teemapäivissäkin. Materiaalien tavoitteena on erityisesti lisätä nuoren uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, innostaa mukaan vapaaehtoistoimintaan sekä auttaa ymmärtämään vapaaehtoistoiminnan merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Iso osa materiaaleista on sekä suomeksi että ruotsiksi. Toimintavuonna jalkautetaan materiaalien käyttöä. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia oli Kansalaisareenan kumppanina OKM:lle 2010 jätetyssä hankehakemuksessa Vapaaehtoiset nuoret tulevaisuuden maailmankansalaisina. Palmenian rooli suunnitelmassa oli opettajien täydennyskoulutusmallin ja -materiaalin kehittäminen. Hakemuksen käsittelyn aikana ministeriöstä kehotettiin täydennyskoulutuksen toteuttajaa hakemaan koulutusta varten rahoitusta Opetushallituksen opetustoimen henkilöstökoulutuksesta. Opetushallitus myönsikin Palmenialle rahoitusta vuosille hankkeeseen Vapaaehtoistoiminta oppimiskokemuksena. Kansalaisareena ei sen sijaan saanut rahoitusta OKM:ltä. Kansalaisareena on Palmenian hankkeessa mukana asiantuntijana. Vuotta 2012 vietetään Euroopassa Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen teemavuotena. Teemavuoteen liittyvään ruohonjuuritason yhteistyöhön haetaan Kansalaisareenan avustukseen (kohdeavustus/yleisavustus) euron summaa jaettavaksi edelleen ruohonjuuritason vapaaehtoisyhteisöille teemavuoteen liittyvinä Juhlaparaati-toiminta-avustuksina (max 1500 euroa/tapahtuma/toiminta noin 20 tapahtumaa tai toimintaa). Vuoden 2011 Vapaaehtoistoiminnan Juhlaparaatiavustusten tavoin tavoitteena on edistää ruohonjuuritason sektorirajat ylittävää verkostoitumista teemavuoden tavoitteiden toteuttamisessa. Vapaaehtoistoiminnassa ikäihmisten osuus ei vastaa heidän osuuttaan väestöstä, mutta heidän parissaan kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on yhtä 9

10 suurta kuin muissakin ikäryhmissä (Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tutkimus, Otantatutkimus, RAY:n tuella). Juuri eläkkeelle siirtyneet ja siirtymässä olevat ovat juhlaparaati-hankkeen keskeistä kohderyhmää. Heinäkuussa 2010 valmistui Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta rahoitettu esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä. Esiselvitys kokosi paikalliset vapaaehtoistoiminnan yhteistyöstä ja kehittämisestä kiinnostuneet toimijat eri sektoreilta kahdeksaksi alueelliseksi kehittämisverkostoksi (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kainuu sekä Kemi-Tornio) ja nosti alueellisista verkostotyöskentelyistä projektisuunnittelun kohteeksi kaksi valtakunnallista kehittämisteemaa: työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat sekä vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintakoulutusten kehittäminen. Konkreettiset tavoitteet 1. Nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumisen lisääntyminen koulujen kautta 2. Palmenian opettajien täydennyskoulutushankkeen kehittämän toiminnan jatkuvuus ja laajeneminen muihin kouluihin/muille alueille 3. EYV2012 teemavuoden mukaisesti sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja solidaarisuuden lisääntyminen vapaaehtoistoiminnassa 4. Vapaaehtoistoiminnan käynnistyminen kirjastoissa 5. Vapaaehtoisten vertaisryhmien ohjaajien koulutuksen valtakunnallinen kehittäminen 6. Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmien ankkuroituminen alueellisen resurssikeskusten palveluihin 7. Maahanmuuttajien yhteisöjen ja kantaväestön vapaaehtoisyhteisöjen välisen yhteistyön lisääntyminen Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Kansalaisareena toimii vapaaehtoistoiminnan verkoston ja rakenteiden asiantuntijana PALMENIAn hankkeessa. Tuotoksina kehittämistyöryhmät yhdessä sovittavan aikataulun mukaan. Juhlaparaati 2012-kampanja ( Sukupolvien välisen vuorovaikutuksen uudet mallit vapaaehtoistoiminnassa ), jota markkinoidaan myös olo-tiloille kohtaamispaikkaseminaarissa Kirjastoprojekti: Kiinnostuneiden kirjastojen kartoittaminen ja pilottikirjastojen valinta, Näin käynnistän vapaaehtoistoiminnan kirjastossani -koulutusmateriaalit ja -koulutus) Järjestetään Helsingissä vertaisryhmien ohjaaja-koulutus, kartoitetaan kohderyhmän tarpeet ja olemassa oleva tarjonta (valtakunnallisesti) ja valmistellaan suunnitelma siitä, miten koulutus siirtyy alueellisen keskusten palveluksi Ollaan aktiivisia FIBS ry:n suuntaan työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmiin liittyvien tilaisuuksien ideoimiseksi ja vakiinnuttamiseksi, kartoitetaan alueellisten resurssikeskusten näkemykset, kokemukset ja tarpeet työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmiin ja yritysyhteistyöhön liittyen sekä järjestetään (kouluttaja)koulutus keskusten henkilökunnalle (joka voi levittää osaamista oman alueensa verkostoissa toimiville järjestöille) Maahanmuuttajayhteisöjen edustajat sitoutetaan järjestettäviin yhteistilaisuuksiin (esim. Tulevaisuufoorumi). Sovitaan tapaamisia maahanmuuttajayhteisöjen edustajien kanssa ja informoidaan heitä tiiviisti tulevista yhteistilaisuuksista. Syksyllä 2012 PALMENIAn kautta tyytyväisyys- ja jatkotarvekysely oppilaille, opettajille ja järjestöille: a) Ovatko järjestetyt koulutukset ja pilottikokeilut lisänneet oppilaiden vapaaehtoistoimintaan osallistumista? Kyllä, Ei, EOS, tulostavoite = yli 50 % KYLLÄ b) Kiinnostus vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta kokeilun jälkeen. Tulostavoite on 80 prosenttinen kiinnostuksen lisääntyminen 10

11 Koulujen vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus ja laajeneminen ovat varmistuneet Juhlaparaati 2012 kampanjan kriteerit: Kehitettävässä ja kokeiltavassa vapaaehtoistoiminnan mallissa on a) useampi sukupolvi b) jotain uutta c) vapaaehtoisten happy feelings päivämittari Kuinka kivaa oli tänään asteikolla 1 (ei kivaa) - 5 (tosi kivaa), tulostavoite => 4 Juhlaparaatin avulla kehitetään >=15 aivan uutta sukupolvien vuorovaikutusta edistävää muotoa, jotka laitetaan esille kansalaisareenan www-sivuille Pilottikirjastot (tavoitteena 10 kirjastoa) valittu, koulutuspaketti valmis ja koulutus järjestetty Tavoitteena on, että 8/10 pilottikirjastosta aloittaa vapaaehtoistoiminnan kokeilemisen vuonna Vertaisryhmien ohjaaja-koulutus on pidetty ja jatkosuunnittelua tukeva kartoitus on valmis Resurssikeskuksille suunnattu työyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ja yritysyhteistyön kartoitus on tehty ja koulutuspäivä on pidetty. Tulostavoitteet: a) koulutuspäivään osallistuvat kaikki 14 keskusta b) osallistujat arvioivat koulutuksen hyödyllisyyden ja käyttökelpoisuuden oman työn ja yhteisön kannalta, asteikolla 1-5 tulostavoite >=4 c) 7/14 (50 %) osallistuneista keskuksista suunnittelee kokeilevansa ja/tai käynnistävänsä jotain tähän liittyvää v Järjestetyssä tulevaisuusfoorumissa on mukana viisi (5) maahanmuuttajayhteisöä ja s-postilistalle liittyy vuoden aikana >= 10 uutta maahanmuuttaja/monikulttuurisuus yhteisöä 4.3 Vapaaehtoistoiminnan laadun kehittäminen Valtakunnallinen kehittämishanke: Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi ( ; RAY Ci:) Vuonna 2007 käynnistynyt vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen kehittämisen sektorirajat ylittävä verkostoyhteistyö on täsmentänyt tarpeita vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakenteen kehittämiseksi Suomessa. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on halukkuutta vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ruohonjuuritason yhteistyön mallien kehittämiseen. Yhteisiä tarpeita ovat muun muassa valtakunnallisen ja alueellisten kumppanuusverkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen, tiedottamis- ja tutkimusyhteistyö, kehittämistyö sekä vaikuttamisyhteistyö. Sektorirajat ylittävänä kumppanuushankkeena toteutettava Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi - hankesuunnitelma on toimitettu Rahaautomaattiyhdistykselle toukokuussa Hankkeen päätavoite on edistää vapaaehtoistoiminnan kehittymistä ja alueellisten vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen välistä yhteistyötä ja strategista kumppanuutta. Päätavoitteen saavuttamiseksi 1) määritellään ja kehitetään vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen suomalainen malli 2) käynnistetään resurssikeskusten ketju ja vakiinnutetaan niiden välinen yhteistyö ja valtakunnallinen strateginen kumppanuus 3) kehitetään laatutyökalu keskusten toiminnan jatkuvan parantamisen välineeksi sekä 4) määritellään laatutyökalun ylläpitäjätaho ja vakiinnutetaan laatutyökalun käyttö. Yhteistyöhanke perustuu alueellisten resurssiverkostojen haluun ja tarpeeseen tehdä valtakunnallista laatuyhteistyötä resurssikeskusten toiminnan kehittämiseksi. Kehittämisyhteistyössä ovat mukana resurssiverkostot seuraavilta alueilta/seuduilta: 1) Oulun 2) Jyväskylä 3) Lappi 4) Kainuu 5) Espoo 6) Vantaa 7) Helsinki 8) Keski-Uusimaa 9) Forssan alue 10) Satakunta 11) Kaakkois-Suomi 12) Seinäjoki 13) Kokkola sekä 14) Turku. Hanke käynnistetään v. 2012, mikäli rahoitus saa myönteisen päätöksen. 4.4 Pääkaupunkiseudun verkosto ja resurssikeskus Alueellinen verkostokehittämishanke: Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin ( ; RAY Ci:) Useille paikkakunnille on viime vuosina syntynyt vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostoja ja kansalaisia vapaaehtoistoiminnan asioissa palvelevia pisteitä tai keskuksia. Osaava verkosto on keskuksen resurssi. Keskuksen kautta verkosto mm. a) opastaa kuntalaisia löytämään itselleen sopivaa toimintaa eri yhteisöistä b) järjestää organisaatiorajat ylittäviä yhteisiä koulutustilaisuuksia silloin kun se on järkevää c) tiedottaa vapaaehtoistoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista d) toimii koordinaattorina, jonka kautta kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja sektorirajat ylittävästä kehittämisestä kiinnostuneet tahot löytävät toisensa. Euroopassa ja USA:ssa vapaaehtoistoiminnan verkosto alueellisine ja kansallisine keskuksineen on 11

12 vakiintunut osallistumista ja yhteistyötä tukevaksi rakenteeksi. Keskukset tuovat vapaaehtoislähtöisesti suunnitellun vapaaehtoistoiminnan lähelle kansalaisia. Yhden luukun periaatteella toimivat, helposti saavutettavat keskukset tehostavat vapaaehtoistoiminnan rekrytointia, koulutusta ja vaikuttamista. Yhteistyöstä syntyvät hyödyt ovat sekä taloudellisia, toiminnallisia että strategisia. Säästöjä syntyy toimintojen päällekkäisyyksien ja keskinäisen kilpailun vähenemisestä. Keskuksen yhteistoiminnot vapauttavat vapaaehtoistoimintaa organisoivat yhteisöt keskittymään ydintoimintojensa kehittämiseen. Tulevaisuuteen suuntaava yhteiskehittäminen mahdollistaa strategisen kumppanuuden, jossa toimijat keskittyvät yhdessä sovittuihin teemoihin ja jakavat osaamistaan avoimessa kumppanuusverkostossa. Tässä hankkeessa kehitetään helsinkiläisten tarpeisiin vastaava vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus toimijoiden verkostoyhteistyönä. Hankkeen päätavoite on lisätä kansalaisten osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistämällä vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuutta ja saavutettavuutta Helsingissä. Päätavoite saavutetaan tukemalla Helsingissä toimivien yhteisöjen suunnitelmallista ja systemaattista yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen kehittämiseksi. Päätavoitetta tukevat seuraavat osaja vaihetavoitteet: 1) Rakentaa ja vakiinnuttaa sektorirajat ylittävä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan resurssiverkosto Helsinkiin ja laajentaa sen vaikutus yhteistyökumppanuuksien kautta koko pääkaupunkiseudulle 2) Kehittää Helsingin resurssiverkoston yhteistoiminnot ja vakiinnuttaa ne keskuksen pysyviksi toiminnoiksi 3) Kehittää ja vakiinnuttaa Helsingin resurssikeskuksen organisointi- ja toimintamalli 4) Käynnistää ja vakiinnuttaa innovatiivinen vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävä resurssikeskustoiminta Helsingissä 5) Liittää Helsingin resurssiverkosto ja -keskus osaksi valtakunnallista resurssiverkostojen yhteistyöverkostoa ja resurssikeskusten laadun kehittämisen yhteistyöverkostoa. Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin hankesuunnitelma on toimitettu Rahaautomaattiyhdistykselle toukokuussa Hanke käynnistetään v. 2012, mikäli rahoitus saa myönteisen päätöksen. 5. Resurssit 5.1. Jäsenistö ja järjestötoiminta Kansalaisareenan ydintä on verkostomainen toimintatapa. Yhteistyökumppaneita ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaiset, aktiiviset vapaaehtoiset, järjestöt, seurakunnat, erilaiset toimintaryhmät ja kohtaamispaikat, tutkijat, oppilaitokset ja viranomaistahot, asukastoiminnassa ja asiakasliikkeissä mukana olevat, yritykset ja kansainväliset kumppanit. Yhdistyksen toiminta suuntautuu vahvasti ulospäin ja kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Kansalaisareenan jäsenpohja laajenee tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan yhteistoiminta ja verkosto on laajentunut liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreille sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueelle. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaisesti. 5.2 Vapaaehtoiset Vapaaehtoiset ovat Kansalaisareenalle arvokas linkki vapaaehtoisten maailmaan. Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan valtakunnallisen kehittämisen näköalapaikka, jossa on myös kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä kiinnostuneille. Vapaaehtoisten toteuttamat tehtäväkokonaisuudet ovat osa laajaa yhteiskunnallista kehittämistä, jossa jokainen osa on tärkeä. Vapaaehtoiset ja toimihenkilöt muodostavat energisen ja monimuotoisen Kansalaisareenan kehittämisyhteisön, jossa erilaisuus on voimavara ja innovatiivisuuden perusta. Akateeminen tausta sopii Kansalaisareenan vapaaehtoiselle hyvin, mutta ei ole välttämättömyys. 12

13 Kansalaisareena haluaa myös omalla esimerkillään edistää laadukkaan vapaaehtoistoiminnan organisoimista. Vuoden 2012 aikana Kansalaisareenan sisäiset vapaaehtoistoiminnan prosessit kuvataan, kirjataan, vastuutetaan ja vakiinnutetaan. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia ) Vapaaehtoisten ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit on luotu ja käytössä 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua jne. Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 70 % Vapaaehtoisten ohjausprosessit on luotu ja käytössä Tuotostavoitteesta on toteutunut vähintään 70 % sovitusta 5.3 Hallitus Vuosien aikana toteutettu hallituksen strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2012 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Hallitus kokoontuu 6-7 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monin eri tavoin, myös ulospäin. 5.3 Henkilöstö Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja Kansalaisareenan ydintehtävien ja hallinnon hoitamiseen (tiedottaminen, vaikuttaminen, vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten edunvalvonta, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kehittäminen, kansainvälinen ja kotimainen verkostotyö). Johtaminen, vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta ovat toiminnanjohtajan vastuualueella. Hallintohenkilöstöä (toimistopäällikkö) tarvitaan henkilöstö- ja taloushallintoon, hallinnollisiin rutiineihin sekä varainhankintaan. Lisäksi tarvitaan henkilöstöä tiedottamiseen ja kansainväliseen toimintaan sekä ennen kaikkea kehittämistoiminnan ja verkostotyön ammattilaisia. Ydintoiminta toimintasuunnitelman laajuudessa toteutuu neljällä henkilötyövuodella. Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö-hankkeessa työskentelee hankejohtaja ja laatuasiantuntija sekä kaksi kehittämistä tukevaa koordinaattoria. Lisäksi hankkeen henkilöstökuluissa varaudutaan hankkeen aiheuttamien hallinnollisten tehtävien lisääntymiseen (25 %). Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin hankkeessa työskentelee kahtena ensimmäisenä vuotena kaksi työntekijää: verkostokehittäjä ja toimintokehittäjä. Lisäksi hankkeen henkilöstökuluissa varaudutaan hankkeen aiheuttamien hallinnollisten tehtävien lisääntymiseen (20 %). Kansainvälisten yhteyksien ylläpitoon, hyvien käytäntöjen mallintamiseen, levittämiseen ja jalkauttamiseen kohdennetaan kaikkien Kansalaisareenan työntekijöiden työpanosta. Toimintavuonna panostetaan Kansalaisareenan henkilöresursseja VALIKKO-toiminnan vakiinnuttamiseen. 13

14 5.5 Talous Vuonna 1993 perustettu Kansalaisareena hakee toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen strategian mukaisesti yleisavustuksen piiriin. Yleisavustuksen piiriin haetaan järjestön perustoimintaa ja ydintehtäviä, joista osaa on toteutettu aiemmin Ak-avustuksella, osaa vapaaehtoistyönä, osaa tilapäisellä rahoituksella ja vuosittain vaihteleva osa suunnitellusta toiminnasta on jätetty resurssien puuttumisen vuoksi toteuttamatta. Mikäli RAY katsoo, että Kansalaisareenan toiminta ei ole vielä valtakunnallisesti riittävän vakiintunutta ja mittavaa, jotta RAY:n avustusstrategian mukainen yleisavustus voitaisiin myöntää, haetaan ydintehtävien toteuttamiseen Ak-avustusta ja siihen riittävää tasokorotusta nykyiseen. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan yleisavustuksena toimintaan euroa ja vaihtoehtoisena sama summa Ak-avustuksena, mikä mahdollistaa Kansalaisareenan ydintehtävien toteuttamisen toimintasuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Summa sisältää euron osuuden EU:n Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen teemavuoden Juhlaparaati-toiminta-avustuksiin. Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen laatuyhteistyö keskusten toiminnan kehittymiseksi - hankkeeseen ( ) haetaan vuodelle Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin -hankkeelle haetaan Rahaautomaattiyhdistykseltä euroa. Helsingin kaupunki on sitoutunut hankkeeseen eurolla vuonna Kaupunkien avustusta haetaan edelleen Helsingistä (vertaistuen ja omaehtoisen toiminnan kehittämiseen sekä kansalaistoimintaan). EU-projekteihin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista (erityisesti elinikäinen oppiminen ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmat). Kansalaisareena on vuonna 2010 liittynyt Sherwood.org -sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja Kansalaisareenan toimintaan ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi kehitetään uusien jäsenten hankintaa. Muita rahoituslähteitä selvitetään ja tehdään varainhankintasuunnitelma. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua. 14