Kansalaisareena ry Hallitus

Transkriptio

1 Kansalaisareena ry Hallitus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 SISÄLLYS 1. Yhteiskunnalliset tarpeet ja muutokset toimintaympäristössä 2. Kansalaisareena vuonna Kansalaisareenan profiili 2.2 Korkeatasoinen valtakunnallinen vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus 2.3 Verkostotyö, joukkoistaminen ja vertaistuotanto 3. Peruspalvelut 3.1 Omaehtoisen ja vapaaehtoisen toiminnan imago ja näkyvyys, osallisuuden edistäminen 3.2 Vaikuttaminen ja asiantuntijuus, vapaaehtoisten etujen ajaminen 3.3 Verkostotyö ja viestintä 3.4 Innovointi, koulutus ja kehittäminen 3.5 Tiedonkeruu, tutkimus ja tilastointi 4. Erityiset kehittämisen painopistealueet 4.1 Vapaaehtoistoiminnan ammatillisuuden ja johtamisosaamisen kehittäminen A. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallinen VALIKKO-verkosto B. Vertaistoiminnan ammattilaiset ja aktiivit C. Mentorointi 4.2 Joukkoistaminen ja vertaistuotanto yhdistysten kansalaistoiminnassa -hanke 4.3 Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 4.4 Pääkaupunkiseudun verkosto ja resurssikeskus -hanke 5. Resurssit 5.1 Verkostot, järjestötoiminta ja jäsenistö 5.2 Vapaaehtoiset 5.3 Hallitus 5.4 Henkilöstö 5.5 Talous LIITE Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi -hanke 1

2 1. Yhteiskunnalliset tarpeet ja muutokset toimintaympäristössä Osallistuminen kansalaistoimintaan ja vaikuttaminen kansalaistoiminnan kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen on elimellinen osa eurooppalaista kehitystä. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnan edistämistä ja solidaarisuuden joka on yksi EU:n perusarvoista vahvistamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä ja vapaaehtoistyötä tekevillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Euroopassa on menossa vaikuttamisliike sen puolesta, että vapaaehtoistoiminta on jokaisen kansalaisoikeus, ei vain hyvin toimeentulevien etuoikeus. Vapaaehtoistoiminnasta on muodostumassa yksi eurooppalaisen ja globaalin solidaarisen kehityksen peruspilareista. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 yhteistyöelin EYV 2011 Alliance painottaa, että laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii vahvaa ja avointa monenvälistä yhteiskunnallista kumppanuutta. Teemavuoden päätyttyä Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelman (P.A.V.E =Policy Agenda for Volunteering in Europe) konkreettisia toimenpiteitä jatketaan ja vuoropuhelua eri tahojen välillä edistetään toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten mukaisesti. Jotta Euroopan tasolla vapaaehtoistyölle asetut odotukset ja tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan kansallisen tason kehittämistyötä, johon Kansalaisareena on sitoutunut kevätkokouksessaan Toimenpideohjelmassa on suosituksia niin Eurooppalaisille instituutioille, EU:n jäsenvaltioille, työmarkkinaosapuolille kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja niiden rahoittajille. Vapaaehtoistoiminnalle suotuisten toimintaympäristöjen luominen edellyttää erilaisten vapaaehtoistoimintaa tarjoavien organisaatioiden kestävää ja turvattua rahoitusta. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vaatii tukea monilta tahoilta, varsinkin päätöksentekijöiltä. Jotta vapaaehtoisten oikeudet ja vastuut voidaan määritellä sekä toimintaa tukeva lainsäädäntö laatia, tarvitaan yhdenmukaisia tukimekanismeja ja toimivia organisaatiorakenteita. Tarvitaan yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, mikä on keskeinen toiminta-alue Kansalaisareenan toiminnassa. Vapaaehtoistoiminnan laadun varmistamiseksi tarvitaan vapaaehtoistoiminnan perusperiaatteiden ja osa-alueiden ymmärtämistä sekä konkreettista koulutus- ja kehitystyötä, jota Kansalaisareena tekee kansallisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkoston hyväksi. Tähän liittyy olennaisena osana vapaaehtoisten kouluttaminen ja valmentaminen, vapaaehtoistoiminnan johtamisen kehittäminen sekä uusien vapaaehtoistoiminnan muotojen ja toimintatapojen innovointi. Vapaaehtoistoiminnan laadun parantaminen lisää niin vapaaehtoistoiminnan arvoa ja vaikutuksia kuin määrääkin. Laadukas vapaaehtoistoiminta on aina yhteistyön tulos, se edellyttää vahvaa ja avointa monenvälistä kumppanuutta. Kun vapaaehtoistoiminnan merkitys tunnustetaan, voidaan myös luoda sopivia kannustimia, joilla toiminnan määrää, laatua ja vaikutusta on mahdollista edelleen lisätä. Vapaaehtoistoiminnan merkityksen uudenlainen ymmärtäminen luo kulttuurin muutosta koko Eurooppaan. Näin ollen on tärkeätä kehittää ohjelmia ja työkaluja vapaaehtoistoiminnan merkityksen tunnistamiseksi niin yksilö- kuin yhteisötasolla korostetaan EYV Alliance 2011 toimenpideohjelmassa. (Policy Agenda on Volunteering in Europa P.A.V.E. Working towards true legacy for EYV 2011) Vuotta 2013 vietetään Euroopassa Aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaisten osallistumisen eurooppalaisena teemavuotena. Kansalaisareenan toiminnalle on tilausta ja tarvetta enemmän 2

3 kuin koskaan. Myös väestön huoltosuhteen muutos luo vahvaa painetta ymmärtää vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkitys uudella tavalla koko Euroopassa. 2. Kansalaisareena vuonna 2013 Vuonna 2013 Kansalaisareena juhlii 20 toimintavuottaan. Kansalaisareena on edistänyt kansalaisja vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä, kehittänyt kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan liittyvää asiantuntemusta, saattanut yhteen vapaaehtoissektorin verkostoa, kehittänyt verkosto-osaamista, edistänyt verkoston kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja aktivoinut kansalaisten yhteistoimintaa, osallistumista ja verkostoitumista. Sosiaalinen media on nostanut omaehtoisen ja vapaaehtoisen toiminnan luvulla uuteen ulottuvuuteen. Vuonna 2013 keskitytään erityisesti vertaistukeen ja verkostoitumisen uusiin ilmiöihin, sosiaaliseen mediaan, joukkoistamiseen ja vertaistuotantoon aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Aktiivisen kansalaisuuden eurooppalainen teemavuosi 2013 tarjoaa tälle työlle hyvän pohjan. 2.1 Kansalaisareenan profiili Kansalaisareena on vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan puolestapuhuja, innovaatioiden kehittäjä ja verkosto-osaaja, joka lisää vapaaehtoistoiminnan osaamista, ymmärrystä ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Kansalaisareena edistää toiminnallaan kansalaisten osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Kansalaisareena *jalostaa uusia toimintatapoja luomalla vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämisverkostoja ja kohtaamispaikkoja (kehittämistoiminta) * ajaa vapaaehtoisten etua yhdessä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja kumppanuusverkoston kanssa (vaikuttamistoiminta) * kehittää laadukasta vapaaehtoistoimintaa yhdessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkoston ja muiden asiantuntijoiden kanssa (verkostotyö) * lisää vapaaehtois- ja vertaistoiminnan osaamista (laatutyö ja koulutus) * lisää ymmärrystä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan merkityksestä (imagotyö) * kasvattaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan näkyvyyttä (viestintä ja tapahtumat) 2.2 Korkeatasoinen valtakunnallinen informaatio- ja kehittämiskeskus Verkostoa palvelevan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaa kehitetään vapaaehtois- ja oma-aputoiminnan korkeatasoisena, valtakunnallisena osaamiskeskuksena, ajatushautomona ja yhteisöpajana: osana kansallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta. Esimerkiksi Englannissa, Saksassa ja Hollannissa on paljon rakenteellista, hallinnollista ja koulutuksellista (management) tukea ruohonjuuritason vapaaehtoisille ja omaehtoisille organisaatioille niiden toiminnan tukemiseksi ja näin luotu rakenteet yhteisölliselle osallistumiselle. (Vrt. Cees van den Bos: Development of volunteering infrastructure in America, Denmark, England, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Norway, Zevenaar 2008; Hilger, Peter: Volunteering Centres and Volunteerign infrastructure 2010, Myös EYV 2011 toimenpideohjelmassa (P.A.V.E) korostetaan tarvetta kansallisten ja kansainvälisten vapaaehtoistoiminnan foorumeiden luomiseen. Suomen olosuhteisiin sopeutetun 3

4 tukirakenteen luomiseksi Kansalaisareena toimii yhdessä kumppanuusverkoston, päättäjien (mm. omaehtoisen toiminnan ryhmien, alueellisten kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan keskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän) ja rahoittajien kanssa. 2.3 Verkostoitumisen edistäminen, joukkoistaminen ja vertaistuotanto Kansalaisareena on horisontaalisesti toimiva ruohonjuuriryhmien yhteistyöareena, joka toiminnallaan mahdollistaa ja edistää alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena tukee yhteistyön käynnistymistä edistämällä sektorirajat ylittäviä kohtaamisia. Parhaimmillaan uudet toimintamallit syntyvät julkisen sektorin (kuntien ja valtio), yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin aitona yhteistyönä. Kansalaisareena jakaa tietoa ja ylläpitää verkostotuntemusta toimimalla vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana, kokoamalla verkostoja ja olemalla aloitteellinen verkostojen kehittämisessä ja kuulemisessa. Kansalaisareena on aktiivinen myös muiden tahojen organisoimissa työryhmissä. Kansalaisareena toimii suomalaisen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkoston edustajana aktiivisesti Eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä European Volunteer Centre CEV:ssä sekä European Self-Help Experts - verkostossa. Kansalaisareena hyödyntää uusia Internetin tarjoamia työkaluja vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkostojen kehittämiseksi. Toimintavuonna 2013 Kansalaisareena mm. käynnistää Joukkoistamisen ja vertaistuotannon edistäminen yhdistysten kansalaistoiminnassa -hankkeen ja Avita kaveria vertaistuen kehittämishankkeen. Hankkeissa testataan, luodaan ja juurrutetaan yhdistysten toimintaan soveltuvia joukkoistamisen ja vertaistuotannon hyviä käytäntöjä. Hankkeita käsitellään tarkemmin luvuissa 4.2. ja Peruspalvelut 3.1 Omaehtoisen ja vapaaehtoisen toiminnan imago ja näkyvyys, osallisuuden edistäminen Kansalaisareena rakentaa vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan imagoa yhdessä kumppanuusverkoston, vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan aktiivien ja mentoreiden, vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Laadukas vapaaehtoistoiminta ja omaehtoinen toiminta ovat keskeinen ja kasvava osa länsimaista postmodernia toimintakenttää. Perinteisten osallistumismuotojen rinnalle tarvitaan uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti organisoituvaa kansalaistoimintaa, jossa sosiaalisella medialla on keskeinen merkitys. Kansalaisareena toimii entistä tiiviimmin vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen saavutettavuuden lisääntymiseksi ja näkyvyyden vahvistamiseksi sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2013 Kansalaisareena toteuttaa vapaaehtoislähtöisen sosiaalisen median kampanjan, jonka tavoitteena on lisätä Kansalaisareenan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, kehittää vapaaehtoistoimintaa verkossa ja tarjota kiinnostavia tehtäviä Kansalaisareenan omille vapaaehtoisille. 4

5 Nettitiedottamisen lisäksi panostetaan tiedottamiseen perinteisiä tiedotuskanavia käyttäen. Yleisötiedottamisessa panostetaan erityisesti vapaaehtoistoiminnan viikkoon joulukuussa, Liikuta minua kampanjaan toukokuussa, Menu-messuihin marras- joulukuun vaihteessa sekä tiedotukseen eri hankkeissa. Konkreettiset tavoitteet 1. Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen saavutettavuuden lisääntyminen 2. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta esillä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Vapaaehtoistoiminnan MENU-messut -sivusto -sivusto ja VerkkoAreena julkaisu Kansalaisareenan vapaaehtoistoiminnan kuukausitiedote Kansalaisareena ja Kansalaisareenan vapaaehtoiset tuovat vapaaehtoistoimintaa esille Sharewoodissa Sosiaalisen median kampanja Vapaaehtoistoiminnan viikko joulukuussa Järjestetään SOSTEn, Allianssin, Metsähallituksen ja uuden urheilun keskusjärjestön kanssa Vapaaehtoisten päivä 4.12./5.12 -kampanja Liikuta minua -kampanja toukokuussa Tiedotetaan ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi hakukoneesta kumppanuusverkostolle, vapaaehtoistoiminnan organisoijille ja potentiaalisille vapaaehtoisille. Arviointi ja -kriteerit Pääkaupunkiseudun MENU -messujen näytteilleasettaja- ja kävijäkyselyiden tulostavoite = 70 % vastaajista kertoo löytäneensä kiinnostavia tehtäviä ja 80 % näytteilleasettajista kertoo löytäneensä uusia sopiva vapaehtoisia. MENU -messujen kävijämäärä kasvaa 10 prosenttia. Sosiaalisen median kampanjaan liittyvät kriteerit: Kansalaisareenan näkyvyys Facebookissa on kasvanut 30 % (mitataan statuspäivitysten näkijämäärällä), kampanjaan osallistuneet vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana kampanjan toteuttamisessa ja ovat tyytyväisiä työskentelyyn Vapaaehtoistoiminnan viikon tapahtumien onnistumisesta tehdään seurantaa kumppanuusverkostolle tehdyllä kyselyllä Liikuta minua -kampanjan tapahtumat kootaan Kansalaisareenan kotisivuille ja tehdään seurantaa tapahtumien onnistumisesta kumppanuusverkostolle tehdyllä kyselyllä Kansalaisareenan kumppanuusverkostossa vapaaehtoistoimintaa tarjoavista 60 % on arvioinut ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi- hakukoneen käyttökelpoisuutta oman toimintansa kannalta 5

6 3.2 Vaikuttaminen ja asiantuntijuus, vapaaehtoisten etujen ajaminen Kansalaisareena perusti yhdessä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kumppanuusverkoston kanssa vuonna 2009 Eduskuntaan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän. Vuonna 2011 käynnistyneelle hallitusohjelmakaudelle on asetettu kumppanuusverkostossa seuraavanlaiset tavoitteet: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla myös face to face -tiedonsaanti kehittämällä valtakunnallista vapaaehtoiskeskusten toimintamallia luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Yhdessä kumppanuus- ja järjestöverkoston sekä Eduskunnan tukiryhmän kanssa tehdyn työn tuloksena vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa monin tavoin (ks. Konkreettiset tavoitteet toimintavuodelle Eduskunnan tukiryhmän jäsenet nostavat vapaaehtoistoiminnan kannalta oleellisia asioita aktiivisesti esille päätöksenteossa ja julkisuudessa 2. Erityisteemojen käsittely ja eteneminen eduskunnan tukiryhmässä (2 teemaa tukiryhmän valintojen mukaan) 3. Kansalaisareena toimii sektorirajat ylittäen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen asiantuntijana muiden tahojen organisoimissa työryhmissä (mm. CEV, CIMO/Kansalaisten Eurooppa, Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenia, Kierrätyskeskus Oy ym.) tavoitteinaan: a) Verkostotuntemus (mitä muualla verkostossa tapahtuu juuri nyt) ja ymmärrys vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä ja tarpeista lisääntyy ym. ryhmissä (välitämme tietoa) b) Kansalaisareenan oma verkostotuntemus laajenee ja syvenee sekä käsitys oman organisaation roolista kokonaisuudessa pysyy tuoreena ja elävänä (käytämme tietoa) c) Valitaan vaikuttamistyön kohteeksi ajankohtaisia, kansallisessa ja kansainvälisissä verkostoissa esiin nousevia teemoja 4. Tehdään tunnetuksi ja levitetään toimenpideohjelman (P.A.V.E =Policy Agenda for Volunteering in Europe) konkreettisia toimenpiteitä ja käydään vuoropuhelua eri tahojen kanssa toimenpideohjelmassa esitettyjen suositusten eteenpäin viemiseksi 6

7 Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia 2-4 EKTR:n kokousta (esityslistat ja muistiot tausta-aineistoineen jaetaan aina kaikille tukiryhmän jäsenille ja muistioissa hyväksymiskäytäntö) 2-3 selvitystä EKTR:ään valituista erityisteemoista 2 EKTR:n työseminaaria erityisteemoihin liittyen Jatkosuunnitelmat eritysteemojen etenemisestä VerkkoAreena välitetään edustajille (2-4 x vuodessa) Vapaaehtoistoiminnan kuukausitiedote välitetään edustajille 7-9 kertaa vuodessa Osallistutaan kotimaassa työryhmiin erikseen sovittavien aikataulujen mukaan Osallistutaan CEV:n kokouksiin ja seminaareihin muualla Euroopassa resurssien mukaan Osallistutaan Self-help verkoston kokoukseen Italiassa Sektorirajat ylittävä tapaamiskierros P.A.V.E -toimintaohjelmaan liittyen ja siihen liittyvä vaikuttamistoiminta Arviointi ja -kriteerit EKTR:ssä on vähintään yksi edustaja jokaisesta puolueesta, joka osallistuu aktiivisesti toimintaan EKTR:n kokoukset (2-4) ja työseminaarit (2) on pidetty ja niihin on osallistunut 50 % jäsenistä Selvitykset (2) ja niiden pohjalta valmistellut jatkosuunnitelmat ovat valmiit P.A.V.E:een liittyvä tapaamiskierros on pidetty ja se tuottaa ainakin kahdella alueella jatkosuunnitelmia toimenpiteiksi ja käytännön toiminnaksi 3.3 Verkostotyö ja viestintä Konkreettiset tavoitteet verkoston rakentamisessa ja viestinnässä 1. Kansalaisareena järjestää yhteistyöverkoston kanssa yhdessä vuosittain toistuvan Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen Tulevaisuusfoorumin, josta rakennetaan valtakunnallinen, sektorirajat ylittävä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan verkostoitumis- ja tulevaisuustyöpaja. Vuonna 2013 teemana on Aktiivinen kansalaisuus ja kansalaisten osallistuminen ja seminaari järjestetään eurooppalaisena tapahtumana, jossa vapaaehtoisten ja potentiaalisten vapaaehtoisten osuus on merkittävä ja johon pyydetään mukaan myös eurooppalaisia edustajia (esim. europarlamentaarikkoja). 2. Kansalaisareenan kotisivuja, kuukausitiedotetta, facebookia ja blogia ylläpidetään ja kehitetään vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen verkostoa valtakunnallisesti palvelevana tietokanavana. 3. Kehitetään vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan materiaali- ja osaajapankkia (Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki) Kansalaisareenan palveleville internet-sivuille (kyselyt, mittarit, tutkimusaiheet, asiantuntijapankki) sekä linkitetään jo olemassa olevia infopankkeja Kansalaisareenan sivuille. Päivitetään valikkoverkostot, vertaistuen verkostot ym. 4. Ylläpidetään ja päivitetään Matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteriä 5. Osallistutaan Kohtaamispaikkojen valtakunnalliseen seminaarin 2013 ja seminaarin 2014 suunnitteluun 6. Yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn ja Kansalaisten Eurooppa ohjelman kanssa jatkuu tiiviinä. CIMOn ja Kansalaisten Eurooppa ohjelman kautta hakuun tulevista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueella toimivista 7

8 hankkeista ja rahoituksista informoidaan vapaaehtoistoiminnan verkostoa ja kannustetaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. 7. Kansalaisareena pyrkii edistämään vapaaehtoistoiminnan kentän kansainvälistä verkostoitumista muun jatkamalla tiivistä yhteistyötä CEV:n kanssa ja tiedottamalla CEV:n tarjoamista kehittämiskumppaneista sekä olemalla aloitteellinen vertaistuen kansainvälisen verkoston yhteistyön kehittämisessä. 8. Osallistutaan Self-help experts -verktoston tapaamiseen Italiassa Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Vuosittainen verkostoitumistapahtuma: Tulevaisuusfoorumi Vapaaehtoistoiminnan kuukausitiedote 7-9 kertaa Matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteri Matalan kynnyksen kohtaamispaikka -seminaari Jyväskylässä sivusto Materiaali- ja osaajapankki 2-4 VerkkoAreenaa mm. CEV-tiedon ja CIMO:n ohjelmien tuottaman tiedon välittäminen verkostolle Kansalaisareena Sharewoodissa Avita kaveria -hankkeen verkostotyö 7 pilottipaikkakunnalla Sosiaalisen median kampanja Joukkoistamisen ja vertaistuotannon hanke Mentorointihanke Arviointi ja -kriteerit Tulevaisuusfoorumin palaute asteikolla 1 (erittäin huono) 5 (erittäin hyvä) on vähintään 3. Tulevaisuusfoorumista käynnistyy vähintään yksi uusi yhteistyön muoto Kansalaisareenalle ja sen kumppanuusverkostolle näkyvät hakupalveluissa lähes 2 miljoonaa kertaa ja eri kävijöitä sivuilla on sivuilla kuukausittain vähintään yksi uusi juttu ja keskimäärin kommentteja vähintään 1/juttu Facebookissa vähintään 500 seuraajaa Materiaali- ja osaajapankki kotisivuilla Kouluttajapankissa vähintään 30 kouluttajaa 2-4 VerkkoAreenaa ilmestyy Avita kaveria -hankkeessa 7 pilottipaikkakunnalle on syntynyt verkosto, joka kehittää vertaisohjaajien yhteistä koulutusta ja työnohjausta Sosiaalisen median hanke: ks. kohta 3.1 Joukkoistamisen ja vertaistuotannon hanke: ks. kohta 4.2. Avita kaveria -hanke: ks. kohta 4.3. Mentorointihanke ks. kohta 4.1.C 8

9 3.4 Innovointi, koulutus ja kehittäminen Innovointi, koulutus ja kehittäminen ovat Kansalaisareenan perustoimintaa. Ajankohtaisia innovointi- ja kehittämishankkeita käsitellään tarkemmin luvussa Tiedonkeruu, tutkimus ja tilastointi Kansalaisareena on mukana CEV:in kampanjassa, jossa pyritään saamaan vapaaehtoistoiminnan mittaaminen osaksi eri maiden työvoimatilastoja. Hanke käynnistyi, kun ILO julkaisi käsikirjan Manual on the Measurement on Volunteer Work The Manual is establishing an officially sanctioned approach for measuring volunteer work through regular official statistical systems throughout the world. This approach will make it possible for the first time to measure the amount, types, institutional auspices, and economic value of volunteer work in a systematic comparative way in the widest assortment of countries and thereby help boost the visibility and credibility of volunteer work across Europe. document/wcms_ pdf Kansallisiin ja kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tutkimus- ja selvityshankkeisiin osallistutaan resurssien mukaan. Helmikuussa 2013 Kansalaisareena järjestää yhdessä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kanssa Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä Mikkelissä työryhmän teemalla Joukkoistaminen ja vertaistuotanto kansalaisvaikuttamisen muotoina Tutkijoiden ja käytännön kehittäjien keskustelu. Osallistutaan Itä-Suomen yliopiston käynnistämään hankkeeseen vertaistuesta ja hyvinvoinnista. Kansainvälisiin EU-rahoitteisiin tutkimushankkeisiin osallistutaan resurssien ja partnerihakujen määrittämissä raameissa. Konkreettiset tavoitteet 1. ILO:n vapaaehtoistoiminnan tilastoinnin käynnistyminen esim. Eurostatin toimesta P.A.V.E:n toimenpidesuositusten mukaisesti 2. Huolehditaan siitä, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisen laajuutta mittaavien valtakunnallisten seurantatutkimusten tekeminen jatkuu (Vuonna 2010 Kansalaisareena ja Taloustutkimus, vuonna 2011 RAY, Otantatutkimus ja Kane, Ajankäyttötutkimus 2009 (Tilastokeskus). 3. Joukkoistamisen, vertaistuotannon ja vertaistuen käsitteet selkiytyvät ja yhdenmukaistuvat kansalaisvaikuttamisen kontekstissa. 4. Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuustutkimuksen jatkuvuudesta huolehtiminen Arviointi ja -kriteerit Vapaaehtoistoiminnan tilastointityö täsmentyy niin kansallisena Suomessa kuin Euroopassakin Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan laajuutta mittaava seurantaselvitys käynnistyy Kansalaisyhteiskunnan tutkimuspäivillä järjestettävään työryhmään osallistuu noin 15 henkilöä, siellä pidetään noin 3 4 esitystä ja keskustelu jatkuu sosiaalisessa mediassa 9

10 Kansalaisareenan Joukkoistaminen ja vertaistuotanto hanketta ja Itä-Suomen yliopistossa käynnistettyä vertaistuen tutkimusta hyödynnetään kumppanuusverkostossa 4. Erityiset kehittämisen painopistealueet 4.1 Vapaaehtoistoiminnan ammatillisuuden ja johtamisosaamisen kehittäminen A. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkosto Alueelliset VALIKKO-ryhmät toimivat aktiivisesti yli 20 paikkakunnalla. Vapaaehtoistoimintaa ammatillisena työnä kehitetään yhteistyössä VALIKKO -ryhmien kanssa. Vuonna 2013 VALIKKOryhmien toiminnan kehittämisessä painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan laadun kehittäminen mm. vapaaehtoistoiminnan johtamista ja koordinaattoreiden koulutusta kehittämällä. Marika Aron opinnäytetyön VALIKKO-verkoston osaamiskartoituksen tulkinnoista tulevaisuuden osaamistarpeisiin (HUMAK, 2012) mukaan koordinaattoreiden osaamisen heikkoudet liittyvät muutosprosesseihin, talousosaamiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, osallistaviin ja yhteisöllisiin työmenetelmiin sekä monikulttuurisuuteen ja kielitaitoon. Osaamisalueiden keskiössä ovat vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden monimuotoiset tehtäväkuvat. Osaamista ylläpitävät, tukevat ja kehittävät resurssit määrittelivät nykyisen osaamisen tasoa. Johtamisosaamisen tarvealueiksi nousivat vapaaehtoisten rekrytointi, osaamisen sekä kehittymisen tukeminen, viestintä- ja vaikuttamistoiminta, kehittämistyö ja muutosten johtaminen, verkosto- ja toimintaympäristöosaaminen, palveluiden tuottaminen sekä talousosaaminen. Työtehtävien laajuus suhteessa olemassa oleviin resursseihin selitti tämän hetken osaamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden välistä jännitettä. Koordinaattoreiden keskinäiset vertaisryhmät ja kumppanuudet koettiin omaa työtä, osaamista ja myös jaksamista tukeviksi tekijöiksi; erityisesti silloin kun organisaation tuki ja resurssit eivät olleet riittäviä. Osaamista tukivat myös kokemukset vapaaehtoistoiminnan arvostuksen lisääntymisestä päättäjien tasolla. Tärkeäksi nähtiin, että vapaaehtoistoiminnan johtamisesta tulisi strateginen linjaus. Johtamisosaamista mahdollistaviksi tekijöiksi koettiin räätälöityjen koulutusten ohella myös erilaiset yhteisölliset ja organisaation sisäiset oppimis- ja kehittämisprosessit. Tärkeinä osaamista mahdollistavina tekijöinä nähtiin vertaistuen ja verkostoitumisen ja erilaiset toimialan resurssiverkostojen luomat foorumit kohtaamiselle sekä tiedon ja taidon jakamiselle. Osaamista vahvistavana tekijänä mainittiin myös toimialaan kohdistuva kiinnostus tutkimustyön kautta. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit korostivat, että johtamisella luodaan rakenteita, järjestelmällisyyttä ja siten uskottavuutta koko kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kentälle. Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnassa on hyvin erilaiset valmiudet johtamiseen, on puutetta johtamisosaamisesta ja johtamiskoulutuksesta. Tutkimus osoitti, että johtamisosaamisen mahdollistamisen rinnalla tarvitaan erityisesti asenteellista muutosta sekä omissa organisaatioissa että toimialalla yleisesti. Johtaminen on ollut suomalaisen vapaaehtoistoiminnan kentällä tabu vietetään Kansainvälistä vapaaehtoistoiminnan johtajien päivää (International Volunteer Managers Day). Euroopan vapaaehtoistoiminnan toimenpidesuosituksissa (P.A.V.E) kehotetaan nostamaan päivää esille vapaaehtoistoiminnan johtajien tukemisen apuvälineenä. 10

11 Konkreettiset tavoitteet 1. Päivitetään VALIKKO-verkostojen (n. 27) yhteystiedot sekä sähköpostilistaan että www-sivujen valtakunnalliseen ja alueellisiin VALIKKO-portaaleihin 2. Valmistellaan valtakunnallinen Valikko-verkoston toimintasuunnitelma joukkoistamisen menetelmiä soveltaen 3. Järjestetään 2-päiväiset koordinaattoreiden koulutuspäivät syksyllä 2013 yhdessä Valikkoverkoston kanssa 4. Lanseerataan Vapaaehtoistoiminnan johtajien päivä Tiedotetaan proaktiivisesti vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille soveltuvasta koulutuksesta ja pyritään löytämään koulutusmallien kehittäjiä 6. Kehitetään VALIKKO-verkoston valtakunnallista yhteistyötä joukkoistamisen menetelmien avulla 7. Tuetaan paikallisia VALIKKO-ryhmiä Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valtakunnallinen ja paikalliset VALIKKO-sähköpostiosoitteistot VALIKKO-portaali -sivuistolla: Alueellisten VALIKKOjen yhteystiedot Kaksitasoinen tarvekartoitus a) alueellinen taso b) valtakunnallinen taso, joiden tulokset kootaan yhteistyössä Valikkojen sekä alueellisiksi että valtakunnallisiksi toimintasuunnitelmiksi Koordinaattoreiden koulutus- ja työseminaari syksyllä 2013 Viestintäsuunnitelman valmistelu VALIKKO-toiminnan valtakunnallisiin tarpeisiin (mm. VALIKKO-portaali, paikallisten sivujen tarve) Arviointi ja -kriteerit Osoitteistot (s-posti ja www) ovat ajan tasalla kultakin n. 27 paikkakunnalta Valtakunnallinen toimintasuunnitelma on valmis ja sen toteuttamiseen on suunniteltu resurssit 50 % alueellisista VALIKKO-verkostoista on saanut valmiiksi alueellisen toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle Tyytyväisyys- ja verkostoitumiskyselyssä seminaariin osallistuneille on tulostavoite >=4. Verkostoitumistavoite = vähintään 30 % osallistujista löysi tilaisuudesta uuden yhteistyötahon ja 55 % osallistujista tekee yhteistyötä jonkun muun tilaisuuteen osallistuneen henkilön/yhteisön kanssa 1 kk seminaarin jälkeen. Tarvekartoitus on valmis Viestintäsuunnitelman ja toimintasuunnitelman valmistelu ovat käynnistyneet B. Vertaistoiminnan ammattilaiset ja aktiivit Kansalaisareena teki kyselyn vertaistuen kehittämisen tarpeista valtakunnalliselle vapaaehtois- ja vertaistoiminnan verkostolle keväällä Kyselyyn vastasi 58 vertaistuen asiantuntijaa eri puolilta Suomea (6.8.mennessä). Vastanneista 29 prosenttia oli paikallisista järjestöistä, 26 prosenttia alueellisista järjestöistä, 27 prosenttia valtakunnallisista järjestöstä ja 16 prosenttia 11

12 valtakunnallisista kattojärjestöistä ja 2 prosenttia rekisteröimättömistä yhdistyksistä. Vastaajista 71 prosenttia oli sosiaali- ja terveysalan järjestöstä, 6 prosenttia lapsi- ja nuorisojärjestöstä, 2 prosentti kulttuuri- tai liikuntajärjestöstä ja 21 prosenttia seurakunnista, kriminaalihuollon järjestöistä, ihmisoikeusjärjestöistä, päihde- mielenterveys- tai vammaisjärjestöistä. Vertaistuen rooli vastanneiden yhdistysten missiossa ja visiossa oli 74 prosentissa keskeinen ja 26 prosentissa tärkeä, mutta rajattu. Vastanneista 26 prosenttia toimi järjestöissä, joissa ei ollut yhtään palkattua työntekijää ja 28 prosenttia järjestöissä, joissa oli yli 10 palkattua työntekijää. Vertaistoimintaan osallistui yhdistyksissä yleisimmin henkilöä (29 %), 24 prosentissa alle 10 henkilöä tai yli 150 henkilöä. Järjestöt tarjosivat yleisimmin ryhmämuotoista vertaistukea (89 %) tai tukihenkilötoimintaa (59 %). Verkossa tarjosi tukea 31 prosenttia järjestöistä. Ohjaajat olivat yleisimmin kokonaan vertaisia (76 %). Ammattilaisen tuella aloittavia ryhmiä oli 24 prosentissa järjestöjä ja kokonaan ammatillisesti ohjattua toimintaa tarjosi 39 prosenttia järjestöistä. Vertaisohjaajien koulutus ja perehdytys oli yleisimmin joko järjestön itsensä (65 %) järjestämää tai kattojärjestön (49 %) järjestämää. Kolmasosassa järjestöjä koulutus oli myös pelkästään henkilökohtaista opastusta ohjaajaksi sopiville. Joka neljännellä yhteisöllä oli ollut ongelmia löytää tiloja ja tilojen rahoittamisessa on ollut ongelmia 38 prosentilla. Keskeisiä haasteita vertaistuen toteuttamisessa oli ollut osallistujien tavoittaminen, vapaaehtoisten vertaisohjaajien mukaan saaminen, ryhmien perustaminen, ohjaajien koulutus, ryhmäiltojen suunnittelu, ohjaajien sitouttaminen, vertaisohjaajien työnohjaus ja jaksaminen, laatutyön puuttuminen, ohjaajia ei ehditä (eikä rahoituksen vuoksi pystytä) kouluttamaan tarpeeksi, etäisyyksien aiheuttamat ongelmat, tilat toiminnalle ja taloudelliset resurssit, jatkokoulutus, innostaminen sekä vertaistukijoiden kannustavan ohjauksen järjestäminen. Kansalaisareenalta toivottiin monenlaisia asioita. Keskeisimmät neljä toivetta on esitelty luvussa 4.3., jossa kerrotaan Avita kaveria -hankkeesta, jolla pyritään osaltaan vastaamaan näihin Kansalaisareenalle esitettyihin isoihin paikallis- ja aluetason odotuksiin. Lisäksi vastaajat toivoivat tietoa kotimaisista rahoituksista, ohjaamis- ja organisointitaitojen kehittymistä tukevaa toimintaa vapaaehtoisille, kouluttajakoulutusta, jossa valmennetaan järjestöjä kouluttamaan uusia vertaistuen ohjaajia sekä tiedottamis/markkinointikoulutusta. Myös näihin odotuksiin pyritään tulevina vuosina resurssien puitteissa vastaamaan. Raportti kokonaisuudessaan löytyy ositteesta Konkreettiset tavoitteet 1. Ylläpidetään valtakunnallista vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien verkostoa 2. Seurataan/kartoitetaan prosessina joukkoistamalla vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien kehittymisen ja yhteistyön paikallisia ja valtakunnallisia tarpeita (ml. verkostoa yhdistävän viestinnän tarpeet) 3. Vastataan vertaistuen ammattilaisten ja aktiivien valtakunnallisiin tiedon ja koulutuksen tarpeisiin 4. Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi hanke vuosina käynnistää vuosittain 7 eri paikkakunnalla vapaaehtoisten vertaisohjaajien verkostoitumisen, koulutuksen ja työnohjauksen; hanke toteutetaan kaikkiaan 21 paikkakunnalla. 12

13 Keinoja, toimenpiteitä ja tuotoksia Valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien sähköpostilista Vuonna 2012 toteutettu tarvekysely + yhteenveto tuloksista toistetaan pienempimuotoisena vuonna 2013/2014. Toimiva vertaistukikoulutus -kouluttajakoulutus tai jokin muu uuden tarvekyselyn pohjalta tarpeellinen koulutus Vertaistuen ammattilaisten ja aktiivien tuen tarpeisiin vastaava viestintäsuunnitelma 2014/2015 Vertaistuen ammattilaisia ja aktiiveja kiinnostavien tilaisuuksien ja tapahtumien tietojen kerääminen ja välittäminen Suunnitelma valtakunnallisesta Kansalaisareenan vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien ammattitaidon/johtamistaidon/ohjaamis- ja organisointitaitojen kehittymistä tukevasta toiminnasta ( ) ja erityisesti pienten omaehtoisesti toimivien ruohonjuuritason vertaisryhmien tuen tarpeista Avita kaveria -ryhdy vertaisohjaajaksi hanke Arviointi ja -kriteerit Valtakunnallinen vertaistoiminnan ammattilaisten ja aktiivien sähköpostilista on päivitetty Valtakunnallinen seuranta/tarvekysely on tehty Vertaisohjaajien kouluttajakoulutukseen syksyllä 2012 osallistuneille tehdään seurantakysely koulutuksessa opitun käyttämisestä ja koetusta hyödyllisyydestä. Koetun hyödyllisyyden keskiarvotavoite on 3 (asteikolla 1 ei ollenkaan -5 paljon). Suunnitelma ammattilaisten ja aktiivien ammattitaidon/johtamistaidon/ohjaamis- ja organisointitaitojen kehittymistä tukevasta toiminnasta on valmisteilla Viestintäsuunnitelma on valmisteilla C. Mentorointi Vuonna 2012 toteutettujen mentorointihankkeiden perusteella luodaan järjestöille matalan kynnyksen malli oman mentorointiohjelman toteuttamiseen. Vuoden 2012 mentorointiopas muokataan niin yleiseen muotoon, että sitä voidaan käyttää erilaisissa projekteissa. Tavoitteet Lisätä tietoutta mentoroinnista ja mentoroinnin mahdollisuuksista järjestökentällä ja auttaa järjestöjä kehittämään oma mentorointiohjelma Arviointi ja kriteerit Vähintään 2 järjestöä on aloittanut vuoden aikana oman mentorointiohjelman 13

14 4.2 Joukkoistaminen ja vertaistuotanto yhdistysten kansalaistoiminnassa -hanke (RAY Ci) Joukkoistaminen ja vertaistuotanto ovat uusia Internetin mahdollistamia työskentelyn tapoja, joilla kansalaisia voidaan sitouttaa organisaation toimintaan verkon välityksellä. Joukkoistamisessa organisaatio määrittelee tehtävän, asettaa sen Internetiin tietyn joukon saataville tai täysin avoimeksi sekä ohjeistaa osallistujat sen suorittamiseen. Joukkoistamisella voidaan muun muassa kerätä tietoa sekä luoda dokumentteja ja uusia toimintamalleja, jotka pohjautuvat ruohonjuuritason kokemuksiin. Organisaatio ohjaa tuotosten jalostamista toimiviksi käytännöiksi. Vertaistuotannossa kansalaiset puolestaan työskentelevät verkossa itsenäisesti jonkin lopputuloksen eteen ja luovat mahdollisesti jonkin tuotoksen. Uusien teknisten työkalujen kehittelytyö on vilkasta ja ne ovat tulossa järjestöjen ulottuville. Yhdistykset ovat joutuneet kansalaistoiminnassaan aiempaa haastavampaan tilanteeseen, kun entistä vähemmän halutaan osallistua perinteiseen yhdistystoimintaan. Vapaaehtoistoimintaa on siirtynyt myös verkkoon, ja kansalaisten toiminnassa korostuu erityisesti lyhytaikainen, projektinomainen ja oma-ehtoinen, oman aikataulun puitteissa tapahtuva osallistuminen. Varsinainen halu vapaaehtoiseen yleishyödylliseen tekemiseen ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole vähentynyt. Joukkoistamisen ja vertaistuotannon työkaluilla voidaan luoda uusia ratkaisuja yhdistysten kohtaamiin ongelmiin. Joukkoistamalla ja vertaistuotantoa hyödyntämällä mahdollistetaan kansalaisten osallistuminen verkon kautta heidän oman aikataulunsa ja mielenkiintonsa mukaan. Joukkoistamisen ja vertaistuotannon ottaminen osaksi yhdistysten vapaaehtois- ja vertaistoiminnan käytäntöjä edistää kansalaisten aktiivisuuden kanavoitumista yhdistyksiin ja yleishyödylliseen toimintaan. Hankkeessa Kansalaisareena yhdessä yhteistyökumppaneidensa ja vapaaehtoistoiminnan verkoston kanssa testaa, luo ja juurruttaa yhdistysten toimintaan soveltuvia joukkoistamisen ja vertaistuotannon hyviä käytäntöjä käyttäen hyväksi perinteisiä ja uusia työkaluja. Projektissa syntyy testattuja menetelmiä, joilla yhdistykset voivat sitouttaa kansalaiset toimintaansa sekä tehdä kansalaistoimintaa juuri omaan toimialueeseensa sopivilla tavoilla. Tavoitteet: 1. Tutkimuksellinen lähtökohta: kartoitetaan ja selvitetään joukkoistamisen ja vertaistuotannon mahdollisuuksia kansalaistoiminnan edistämisessä 2. Projektin käynnistyminen: luodaan hankkeen yhteistyöverkosto ja lukuisa joukko vapaaehtoisten ryhmiä, joille joukkoistetaan vapaaehtoistyöhön liittyviä toimenpiteitä 3. Toteutus: testataan, luodaan ja juurrutetaan joukkoistamisen ja vertaistuotannon malleja ja menetelmiä kansalaistoiminnan, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuotannon edistämiseksi yhdessä kumppanuusverkoston kanssa 4. Jalostus ja levitys, dokumentoidaan joukkoistamisen ja vertaistuotannon malleista hyvät käytännöt sekä juurrutetaan ne yhdistysten ja laajan verkoston toimintaan Arviointi: 14

15 Hankkeeseen palkattava arviointiasiantuntija valmistelee yksityiskohtaiset seuranta- ja arviointisuunnitelmat yhdessä hankkeen ohjausryhmän ja projektityöntekijän kanssa. Projektin alussa laadituille tarkoille osa- ja vaihetavoitteille asetetaan arviointikriteerit. Hankkeessa muodostettavissa ryhmissä arvioidaan toimintaa vertaisarviointina. 4.3 Avita kaveria - ryhdy vertaisohjaajaksi hanke (TE- määrärahat ja RAY Ak/Ay) Hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden aikana yhteensä 21 paikkakunnalla (erityisesti asukkaan kuntia ja kaupunkeja) käynnistää yhdessä paikallisen järjestöverkoston kanssa vapaaehtoisten vertaisohjaajien paikallinen yhteinen koulutus ja työnohjaus. Hankkeeseen liittyy näyttävä mediakampanja Sinäkin voit välittää, Avita kaveria ryhdy vertaisohjaajaksi, joka on vapaaehtoisten rekrytointikampanja sekä Sinä voit välittää, tuota iloa kaverille! asenne- ja sponsorointikampanja. Mediakampanjalla haetaan vertaisohjaajia koulutukseen, tiedotetaan ryhmistä paikallisesti ja vaikutetaan suuren yleisön asenteisiin ja tuetaan näin paikallista yhteisöllisyyttä ja paikallisia toimijoita. Hanke perustuu Kansalaisareenan keväällä 2012 tekemään kyselyyn vertaistuen kehittämisen tarpeista. Kysely lähetettiin Kansalaisareenan ylläpitämälle laajalle vapaaehtois- ja vertaistoiminnan verkostolle. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten Kansalaisareenalta toivotaan yhteisiä vertaisohjaajakoulutuksia vapaaehtoisille. Toiseksi eniten toivotaan paikallista yhteismarkkinointia vertaistoiminnasta ja omaehtoisesta toiminnasta suurelle yleisölle. Kolmanneksi eniten toivotaan alueellista yhteismarkkinointia ja neljänneksi eniten paikallisia yhteisiä työnohjauksia vapaaehtoisille vertaistuen ohjaajille. Hankkeen tavoitteena on vastata näihin odotuksiin. Hankkeen päämääränä on lisätä yleistä tietoisuutta vertaistuen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja vahvistaa vertaistuen saatavuutta yhteisöissä. Tavoitteena on lisäämällä vertaistuen ryhmiä ja madaltamalla kynnystä osallistua niihin kasvattaa yhteisöjen sosiaalista pääomaa ja kaventaa eriarvoisuutta ja marginalisoitumista. Mediakampanjan avulla pyritään erityisesti luomaan yhteisölliselle vertaistuelle ja omaehtoiselle toiminnalle suotuisaa asenneilmapiiriä ja löytämään uusia avainhenkilöitä paikallisyhteisöjen vertaistukiryhmien uusiksi ohjaajiksi ja toimijoiksi. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman kasvulla on tutkimusten mukaan suora yhteys väestön terveyserojen kaventumiseen. Tavoitteet 2013: 7 Paikkakunnalla toteutuu vertaisohjaajien koulutus, johon kuhunkin koulutukseen osallistuu 8-18 vertaisohjaajaa 7 paikkakunnalla toteutuu vertaisohjaajien työnohjaus, johon osallistuvat joko hankkeessa tai aiemmin järjestöissä koulutetut vertaisohjaajat Kullekin paikkakunnalle luodaan vertaisohjaajien verkosto Kullakin pilottipaikkakunnalla järjestetään koulutusten yhteydessä laaja markkinointi-, viestintä-, asenne- ja toimintaan liittyvä varainhankintakampanja Arviointi: 15

16 Vertaisohjaajilta kysytään koulutuksen onnistumista Vertaisohjaajilta kysytään uusien ryhmien käynnistymisestä ja hankkeen merkityksestä siinä Vertaisohjaajilta kysytään työnohjauksen onnistumista Vertaisohjaajilta, avainhenkilöiltä, ryhmäläisiltä ja paikkakuntalaisilta kysytään hankkeen näkymisestä ja onnistumisesta (webropol, katuhaastattelu, kyselylomake) Hankkeelle on haettu rahoitusta Terveyden edistämisen määrärahoista kesäkuussa Hankkeelle haetaan osarahoitusta Kansalaisareenan RAY Ak-avustuksen tasokorotuksena/ay avustuksesta. Hankesuunnitelma on tämän toimintasuunnitelman liitteenä. 4.4 Pääkaupunkiseudun verkosto ja resurssikeskus Alueellinen verkostokehittämishanke: Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin (Ci ) Useille paikkakunnille on viime vuosina syntynyt vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostoja ja kansalaisia vapaaehtoistoiminnan asioissa palvelevia pisteitä tai keskuksia. Osaava verkosto on keskuksen resurssi. Keskuksen kautta verkosto mm. a) opastaa kuntalaisia löytämään itselleen sopivaa toimintaa eri yhteisöistä b) järjestää organisaatiorajat ylittäviä yhteisiä koulutustilaisuuksia c) tiedottaa vapaaehtoistoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista d) toimii koordinaattorina, jonka kautta kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja sektorirajat ylittävästä kehittämisestä kiinnostuneet tahot löytävät toisensa e) toimii tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden alueellisen verkostotyön kotipesänä. Euroopassa ja USA:ssa vapaaehtoistoiminnan verkosto alueellisine ja kansallisine keskuksineen on vakiintunut osallistumista ja yhteistyötä tukevaksi rakenteeksi. Keskukset tuovat vapaaehtoislähtöisesti suunnitellun vapaaehtoistoiminnan lähelle kansalaisia. Yhden luukun periaatteella toimivat, helposti saavutettavat keskukset tehostavat vapaaehtoistoiminnan rekrytointia, koulutusta ja vaikuttamista. Yhteistyöstä syntyvät hyödyt ovat sekä taloudellisia, toiminnallisia että strategisia. Säästöjä syntyy toimintojen päällekkäisyyksien ja keskinäisen kilpailun vähenemisestä. Keskuksen yhteistoiminnot vapauttavat vapaaehtoistoimintaa organisoivat yhteisöt keskittymään ydintoimintojensa kehittämiseen. Tulevaisuuteen suuntaava yhteiskehittäminen mahdollistaa strategisen kumppanuuden, jossa toimijat keskittyvät yhdessä sovittuihin teemoihin ja jakavat osaamistaan avoimessa kumppanuusverkostossa. Vuonna 2013 valmistellaan kumppanuusverkoston ja Helsingin kaupungin kanssa hankevalmistelua vuoden 2014 RAY-hakuun. Hankkeessa kehitetään helsinkiläisten tarpeisiin vastaava vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus toimijoiden verkostoyhteistyönä. Hankkeen päätavoite on lisätä kansalaisten osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistämällä vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuutta ja saavutettavuutta Helsingissä. Päätavoite saavutetaan tukemalla Helsingissä toimivien yhteisöjen suunnitelmallista ja systemaattista yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen kehittämiseksi. Päätavoitetta tukevat seuraavat osa- ja vaihetavoitteet: 1) Rakentaa ja vakiinnuttaa sektorirajat ylittävä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan resurssiverkosto Helsinkiin ja laajentaa sen vaikutus yhteistyökumppanuuksien kautta koko pääkaupunkiseudulle 2) Kehittää Helsingin resurssiverkoston yhteistoiminnot ja vakiinnuttaa ne keskuksen pysyviksi toiminnoiksi 3) Kehittää ja vakiinnuttaa Helsingin resurssikeskuksen organisointi- ja toimintamalli 4) Käynnistää ja vakiinnuttaa innovatiivinen vapaaehtoistoiminnan 16

17 sektorirajat ylittävä resurssikeskustoiminta Helsingissä 5) Liittää Helsingin resurssiverkosto ja - keskus osaksi valtakunnallista resurssiverkostojen yhteistyöverkostoa. 5. Resurssit 5.1. Verkostot, järjestötoiminta ja jäsenistö Kansalaisareenan ydintä on verkostomainen toimintatapa. Yhteistyökumppaneita ovat vapaaehtoistoiminnan ammattilaiset, aktiiviset vapaaehtoiset, järjestöt, seurakunnat, erilaiset toimintaryhmät ja kohtaamispaikat, tutkijat, oppilaitokset ja viranomaistahot, asukastoiminnassa ja asiakasliikkeissä mukana olevat, yritykset ja kansainväliset kumppanit sekä vaikuttajat, kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja rahoittajat. Kansalaisareenan toiminta suuntautuu vahvasti ulospäin. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä jäsenyyttä. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi Kansalaisareenan yhteistoiminta ja verkosto laajenee edelleen liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektoreilla sekä yritysten yhteiskuntavastuun alueella. Jäsenet voivat olla henkilö-, yhteisö- tai kannattajajäseniä. Kansalaisareenan jäsenpohja laajenee tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa ja suurelle yleisölle mm sosiaalisessa mediassa ja perinteisissä tiedotusvälineissä eri tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen ja resurssien mukaisesti. Vuonna 2013 Kansalaisareena järjestää 20-vuotisjuhlansa kunniaksi juhlaseminaarin jäsenilleen ja sidosryhmilleen Vapaaehtoiset Vapaaehtoiset ovat Kansalaisareenalle arvokas linkki vapaaehtoisten maailmaan. Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan valtakunnallisen kehittämisen näköalapaikka, jossa on myös kiinnostavia ja haastavia vapaaehtoistehtäviä kehittämisestä kiinnostuneille. Vapaaehtoisten toteuttamat tehtäväkokonaisuudet ovat osa laajaa yhteiskunnallista kehittämistä, jossa jokainen osa on tärkeä. Vapaaehtoiset ja toimihenkilöt muodostavat energisen ja monimuotoisen Kansalaisareenan kehittämisyhteisön, jossa erilaisuus on voimavara ja innovatiivisuuden perusta. Akateeminen tausta sopii Kansalaisareenan vapaaehtoiselle hyvin, mutta ei ole välttämättömyys. Kansalaisareena pyrkii tarjoamaan vapaaehtoistehtäviä hyvin erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Vapaaehtoistehtävät sovitetaan henkilön omaan osaamiseen ja kiinnostuksenkohteisiin. Vuonna 2013 panostetaan erityisesti vapaaehtoisten rekrytointiin, sitouttamiseen ja vapaaehtoistehtävien suorittamiseen sosiaalisen median kautta ja Internetissä. Kansalaisareena haluaa omalla esimerkillään edistää laadukkaan vapaaehtoistoiminnan organisoimista. Konkreettiset tavoitteet 1) Kansalaisareenalla on sitoutuneita vapaaehtoisia 10 ja tilapäisesti auttavia

18 2) Vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, kannustamiseen ja kiittämiseen liittyvät prosessit ovat käytössä (rekrytoinnissa vakiintunut webropol-pohjainen kysely, jolla selvitetään vapaaehtoisten tausta ja mielenkiinnon kohteet) 3) Vapaaehtoistoiminnan tuotoksina syntyy selvitystä, materiaalikoostetta, päivitettyä kotisivua, blogikirjoitusta ym. jne. 4) Vapaaehtoistoiminnan tekeminen verkossa helpottuu 5) Markkinoidaan Kansalaisareenan vapaaehtoistehtäviä mm. Sharewoodissa, ToimintaSuomen vapaaehtoiseksi.fi -hakukoneessa ja Vapaaehtoistoiminnan MENUmessuilla Arviointi ja -kriteerit Vapaaehtoisten määrän tavoitetasosta toteutuu vähintään 90 prosenttisesti Vapaaehtoisten rekrytointi ja ohjausprosessit on luotu ja käytössä Tuotostavoitteesta on toteutunut vähintään 70 prosenttia Kansalaisareenalla on jatkuvasti tarjota vapaaehtoistehtäviä, jotka voidaan suorittaa pelkästään verkon välityksellä Kansalaisareenan Sharewoodiin kirjautuneet vapaaehtoiset osaavat markkinoida Kansalaisareenaa Sharewoodissa 5.3 Hallitus Vuosien aikana toteutettu hallituksen strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2013 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Hallitus kokoontuu 5-7 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monin eri tavoin myös ulospäin. 5.4 Henkilöstö Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toimintasuunnitelman mukainen toiminta edellyttää riittäviä perusresursseja Kansalaisareenan ydintehtävien (vaikuttamistoiminta, verkostotyö, kehittämistoiminta, laatutyö- ja koulutus, vapaaehtoistoiminnan imagotyö, viestintä ja tapahtumat) ja hallinnon hoitamiseen. Johtaminen, vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta ovat toiminnanjohtajan vastuualueella. Hallinto- ja taloussuunnittelijaa tarvitaan henkilöstö- ja taloushallintoon, hallinnollisiin rutiineihin sekä varainhankintaan. Lisäksi tarvitaan kehittämistoiminnan, verkostotyön, viestinnän ja kansainvälisen työn ammattilaisia. Ydintoiminta toimintasuunnitelman laajuudessa toteutuu neljällä henkilötyövuodella: toiminnanjohtaja, hallinto- ja taloussuunnittelija ja kaksi kehittämissuunnittelijaa, jotka ovat verkostotyön, viestinnän, kehittämistoiminnan ja kansainvälisen toiminnan osaajia. Osaa ydintehtävistä täydennetään ostamalla erityisasiantuntemusta. Joukkoistaminen ja vertaistuotanto yhdistysten kansalaistoimintaa edistämässä -hankkeeseen (RAY Ci) palkataan yksi suunnittelija. Lisäksi hankkeen henkilöstö- ja toimintakuluissa varaudutaan hankkeen aiheuttamien hallinnollisten tehtävien lisääntymiseen (20 %). 18