TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011"

Transkriptio

1 1 KANSALAISAREENA RY Hallitus Kumpulantie 1 A, Helsinki Puh. (09) kansalaisareena (at) kansalaisareena.fi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE JOHDANTO Miksi juuri nyt osallisuus, omaehtoinen ja vapaaehtoinen toiminta ovat tärkeitä? Osallistuminen kansalaistoimintaan ja vaikuttaminen kansalaistoiminnan kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen on elimellinen osa eurooppalaista kehitystä. Yksilöllistymiskehityksen ja osaamisvetoisen talouden seurauksena on kaikissa teollistuneissa maissa tapahtunut väestön polarisaatiota, jota talouskriisi on syventänyt ja köyhyys on lisääntynyt Suomessakin. Tilastokeskuksen tutkijat Hanna Rättö ja Jukka Hoffrén ovat laskeneet aidon kehityksen indikaattorilla GPI, että Suomen hyvinvoinnin huippu oli vuonna 1989 ja hyvinvointimme on 20 vuodessa puolittunut. Brittiläisessä kestävän kehityksen raportissa Prosperity without Growth? (2009) todetaan, että jatkuvan kasvun ideologia voi olla suurin yksittäinen uhka ihmisen tulevaisuudelle. Hyvinvoinnin edellytyksinä nähdään raportissa tuloerojen kaventaminen, työn jakaminen ja kulutuskulttuurista irrottautuminen sekä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Luonnon kuormituksen vähentäminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja on ymmärrettävä, että luonnosta irrallista hyvinvointia ei ole olemassakaan. (vrt. Bardy, Marjatta 2010, HS , A2.) Valtiollista vastuuta painottavien ja markkinaratkaisuja korostavien näkemysten rinnalle nousee länsimaissa näkemys siitä, että hyvinvoinnin uudistaminen edellyttää kokonaan uusien ratkaisumallien etsimistä. Uusina innovatiivisina ratkaisuina tarjotaan kestävää kehitystä, erilaisia vähäisen tai nollakasvun talouden hahmotelmia ja uusien voimavarojen löytymistä ihmisestä itsestään. Millaisin keinoin luodaan osallisuutta? Suomessakin kunnat ovat kehittymässä hyvinvointivaltion rakennuskauden viranomaiskunnista 2000-luvun kansalaiskunniksi. Kansalaiskunnassa kansalainen osallistuu päätöksentekoon, julkiset tehtävät siirtyvät lähemmäs kansalaisia ja kuntien infrastruktuuri tukee kansalaistoimintaa. Aito strateginen kumppanuus kunnan ja palvelutuottajan kanssa merkitsee tasavertaisten osapuolten yhteistyötä silloin, kun yhteistyön keskeisenä tekijänä on yhteinen arvoperusta eli kuntalaisten hyvinvointi. Kun kuntien palvelutuotanto on uutta yhteiskunnallista yritystoimintaa tai kunnan omaa toimintaa, palvelutuotannon keskiöön nousee tehokkuuden asemasta kansalainen itse. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntalaiset ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta oman lähiympäristönsä asioista eivätkä odota, että julkinen valta vastaa kaikista asioista. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnan edistämistä ja solidaarisuuden joka on yksi EU:n perusarvoista vahvistamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista

2 2 kehitystä ja vapaaehtoistyötä tekevillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Vapaaehtoistoiminnan uudet muodot, merkitykset ja vaikutukset Kansainvälisissä teksteissä (Ockenden 2007) seuraavat viisi on hiljattain tiivistetty vapaaehtoistoiminnan merkityksiksi ja vaikutuksiksi: 1) edistää kestävän kehityksen taloutta 2) turvallisemmat ja vahvemmat yhteisöt 3) sosiaalinen inkluusio ja yhteisöllisyys 4) elämänlaatu, onnellisuus, terveys ja 5) elämänmittainen oppiminen (Pessi ja Oravasaari, Kansalaistoiminnan ytimessä, RAY 2010). Globaalit ja paikalliset liikkeet nostavat vaikutuskeinojen keskiöön ihmisten itsenäisen toiminnan. Liikkeet ovat muuttuneet entistä vaikeammin hahmotettaviksi. Ne elävät verkostoina, kampanjoina sekä rajoja ja mantereita ylittävinä impulsseina (Konttinen & Peltokoski 2010, Verkostojen liikettä). Elinpiirin kapenemisen tendenssin vastapainoksi ja luonnollisten perhettä tukevien verkostojen heikkenemisen tilalle on syntymässä uudenlaisia fyysisiä ja virtuaalisia omaehtoisesti toimivia yhteisöjä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa voi toimia toisten kanssa, verkottua ja luoda elämää kannattavia vapaaseen valintaan perustuvia tukiverkkoja. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta rakentaa monimuotoista eettistä ihmisen ja luonnon erottamattomuuteen perustuvaa maailmankuvaa. Yhden mallin sijasta liikkeellä on monia avauksia. Kansalaistoiminnan pääpaino on ihmisten omaehtoisessa harrastus-, identiteetti-, auttamis- ja oppimistoiminnassa. Nämä ovat niitä alueita, joilla yli yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä haluaa osallistua yhteisöjen toimintaan ja sitä kautta vaikuttaa yhteisöllisen elämän muodostumiseen. Kansalaisareenan Taloustutkimuksella huhtikuussa 2010 teettämän valtakunnallisen selvityksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä tutkimusta edeltävän neljän viikon aikana; yli 65 -vuotiaiden osallistumisprosentti oli 40 ja nuorten vuotiaiden 26. Osallistumisprosentti oli pääkaupunkiseudulla 39, muissa yli asukkaan kunnissa 35 ja alle asukkaan kunnissa 36. Etelä- ja Länsi-Suomessa osallistumisprosentti oli 37, Itä-Suomessa 42 ja entisen Oulun ja Lapin läänin alueella 28. Vapaaehtoistoimintaan käytettiin keskimäärin 13,4 tuntia neljän viikon aikana. Yleisin toimintamuodoista oli auttaminen (44 %). Perinteinen talkootoiminta on pitänyt myös pintansa (31 %). Internetin kautta vapaaehtoistyötä teki 18 prosenttia vapaaehtoistyöntekijöistä, tukihenkilötoiminnan osuus oli 10 prosenttia ja vertaistukitoiminnan osuus 7 prosenttia. Piha- ja puutarhatöitä teki 11 prosenttia vapaaehtoisista. Suomen tietoyhteiskuntakehityksen painopisteenä ovat olleet palvelut ja asiakkuus, eivät osallistuva kansalaisuus ja tietoyhteiskuntaan osallistumisen vahvistaminen. YK:n selvitys vuodelta 2008 sijoitti Suomen sijalle 45 arvioitaessa, kuinka hallinto eri maissa on tarjonnut kansalaisille mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen sähköisissä ympäristöissä. Vallankäytön edessä suomalaiset ovat historiallisesti tunteneet eurooppalaisittain suurta voimattomuutta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaisbarometrin (2009) mukaan alle 25-vuotiaista yli 50 prosenttia tuntee itsensä ulkopuolisiksi ainakin joskus. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan keski-ikäiset ja vanhemmat kokevat omaan kokemukseen pohjautuen edelleen liian usein, että vaikuttamisyritykset ovat turhia.

3 3 Globaalin kansalaisyhteiskunnan kansalainen ei ole alamainen eikä asiakas. Kansalaisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttaa suuresti se, miten elämismaailmaan kuuluva osallistuminen ja edustuksellinen systeemimaailma toimivat vuorovaikutuksessa kestävässä, luonnon asettamia rajoja kunnioittavassa makrotaloudessa. Kansalaiset haluavat entistä enemmän vaikuttaa suoraan heitä koskettaviin asioihin ja konkreettisissa osallistumisen tilanteissa kansalainen on ja haluaa olla asiantuntija omassa asiassaan. Voidaan arvioida, että yhä suurempi osa kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ei jatkossa rakennu perinteisen yhdistystoiminnan muotoon. Samalla, kun on tärkeää turvata kansalaisyhteiskunnan ytimen, kansalaisjärjestöjen, toimintaedellytykset, on myös luotava edellytyksiä uusien sukupolvien epämuodolliselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Jos uusia osallistumisen ja vaikuttamisen areenoita ei tunnisteta tai ne sivuutetaan merkityksettöminä, vahvistetaan erityisesti nuorten ja aikuisten lisääntyvää kokemusta siitä, ettei heitä haluta yhteiskunnassa kuulla. Globalisaation ja kansainvälistymisen vastapainona on tärkeää vahvistaa mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa oman asuinalueen asioihin. Kansainvälisesti on otettu käyttöön esimerkiksi osallistuvan ja alueellistetun budjetoinnin menettelytapoja. Professori Hannu Katajamäki ehdottaa eurooppalaistyylistä eriytettyä aluehallintoa, jossa aluelautakunnilla on keskeinen asema ja vahvat aluelautakunnat mahdollistavat kansalaisten kylä- ja kaupunginosatoiminnan. Katajamäki peräänkuuluttaakin paikallisuuteen liittyviä hankkeita, joissa kansalaisjärjestöt kannustavat ihmisiä vaikuttamaan päätöksiin, jotka koskevat heidän omia palveluitaan ja paikallisen maankäytön suunnittelua. Kansainvälisen päätöksenteon avoimuuden lisääntyminen sekä edustuksellisen ja suoran kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen ovat osa globaalin päätöksenteon uusia keskeisiä elementtejä. (Hannu Katajamäki, HS , A2.) Kansalaisuuden toteuttamisen areenana on ennen kaikkea oma lähiympäristö ja siinä arjen kautta hahmottuvat osallistumisen ja vaikuttamisen tarpeet ja mahdollisuudet. Tietotekniikan ja globalisaation myötä käsite lähiympäristö saa kokonaan uusia merkityksiä, maapallosta on tullut yhä enemmän yksi kaikille yhteinen ympäristö ja perinteisten osallistumismuotojen rinnalle on noussut uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa - paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti - organisoituvaa kansalaistoimintaa. Kansalaisareenan Taloustutkimuksen kanssa tekemässä selvityksessä nousi seuraavanlaisia heikkoja ja vahvoja signaaleja Kansalaisareenan kumppanuusverkoston tavoitteisiin liittyen: 73 % suomalaisista (74 % vapaaehtoistoimintaan osallistuneista ja 72 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että vapaaehtoisille tulisi järjestää koulutusta nykyistä laajemmin 73 % suomalaisista (78 % vapaaehtoistoimintaan osallistuneista ja 71 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulisi huolehtia nykyistä paremmin 33 % suomalaisista (39 % osallistuneista ja 29 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskus lähialueella olisi itselle tarpeellinen 36 % suomalaisista (39 % osallistuneista ja 29 % ei osallistuneista) olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen mahdollisuus järjestettäisiin heille sopivaan aikaan

4 4 46 % suomalaisista (50 % osallistuneista ja 43 % ei osallistuneista) olisi halukas osallistumaan työnantajansa/oppilaitoksensa organisoimaan vapaaehtoistoimintaan työ/kouluaikana, mikäli sellainen olisi mahdollista 34 % suomalaisista (37 % osallistuneista ja 31 % ei osallistuneista) pitäisi tarpeellisena kattavaa Internet-pohjaista vapaaehtoistoiminnan hakukonetta, josta löytäisi juuri itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa 2. KANSALAISAREENAN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET VUONNA Osallisuuden vahvistaminen ja vapaaehtoistoiminnan imagon vahvistaminen Aktiivinen osallistuminen ja vapaaehtoisuus ovat oleellinen osa kestävää kehitystä ja on tärkeätä että vapaaehtoistoiminta tulevaisuudessa on yhä luontevampi osa kaikkien kansalaisten ja erilaisten organisaatioiden arkea. Vapaaehtoistoiminnasta tarvitaan lisää helposti löydettävää käytännön tietoa. Vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää vastaamaan myös potentiaalisten vapaaehtoisten odotuksia ja osallistumiskynnyksen tulee olla mahdollisimman matala. Vapaaehtoistoiminnan imagon rakentamista tehdään osana Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimintaa yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan innovaatio- ja kumppanuusverkoston sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Kasvattamalla inhimillistä ja sosiaalista pääomaa vahvistamme osallisuutta ja jarrutamme marginalisoitumiskehitystä ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Toimintavuonna käytetään hyväksi eri EU-ohjelmien antamia mahdollisuuksia Euroopan vapaaehtoistoiminnan EYV 2011 teemavuoden toimintaan. EU on 2000-luvulla perustanut useita vapaaehtoistoimintaa tukevia ohjelmia, kuten nuorisotoimintaohjelma Youth in Action sekä Elinikäisen Oppimisen ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmat. Lisäksi tarvitaan sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla vapaaehtoistoimintaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon vapaaehtoistoiminnan horisontaalisen luonteen aktiivisen kansalaisuuden ilmentäjänä. Kansalaisareena toimii aktiivisesti mm Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan osallisuusjaostossa, jossa tavoitteena on koota osallisuutta ja vaikuttamista käsitteleviä selvityksiä ja tutkimuksia ja laatia esityksiä osallisuuden vahvistamiseksi. Vapaaehtoistoiminnan yleisen imagon kehittymiseksi Kansalaisareena aloittaa verkostoyhteistyönä pitkäjänteisen kansallisen vapaaehtoistoiminnan viestintäsuunnitelman rakentamisen teemavuoden 2011 viestintätulosten pohjalta. Imagoviestinnän tavoitteena on lisätä eksponentiaalisesti yleistä tietoisuutta kehittyvistä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista, merkityksestä ja edellytyksistä sekä herättää aitoa positiivista osallistumiskiinnostusta koko yhteiskunnassa. Viestinnän kohderyhminä ovat laajasti sekä kansalaiset että järjestöjen, julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimijat. Käytännön toteutukseen haetaan kansallisesti merkittäviä strategisia kumppaneita. Kansalaisareena toimii aktiivisesti Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden EYV 2011 tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhteistyö Eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä European Volunteer Centre CEV:ssä jatkuu kiinteänä ja yhteistyö European Self-Help Experts -verkoston kanssa tiivistyy, kun Kansalaisareena vastaa joka

5 5 toinen vuosi eri maissa järjestettävän Self Help Experts -Meetingin järjestelyistä toimintavuonna. Seminaarin toteutukseen Kansalaisareena hakee Rahaautomaattiyhdistykseltä kohdeavustukseen yhdelle vuodelle sijoittuvaa euron korotusta. EYV 2011 kansallisen organisaation kanssa tehdään toimintavuonna tiivistä yhteistyötä. Tähän yhteistyöhön liittyen haetaan Kansalaisareenan kohdeavustukseen yhdelle vuodelle sijoittuvaa euron korotusta jaettavaksi edelleen ruohonjuuritason vapaaehtoisyhteisöille teemavuoteen liittyvinä tapahtuma-avustuksina (max euroa/tapahtuma/ tapahtumaa). Kansalaisareena toteuttaa EYV 2011 teemavuoden tavoitteita kaikessa toiminnassaan. Tavoitteet ovat yhdenmukaisia vuodesta 2007 lähtien toimineen valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan avoimen innovaatio- ja kumppanuusverkoston tulevaisuuteen suuntautuvan työskentelyn tulosten kanssa. Ruohonjuuritason kumppanuusverkoston toiminnan tavoitteet ovat syntyneet eri puolilla Suomea järjestetyissä vapaaehtoistoiminnan teema- ja kontaktifoorumeissa. Verkoston tavoitteita on testattu myös tekemällä erillisselvitys vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta kuntien järjestöstrategioissa (Hellevaara 2010; ara.pdf ), erilliskartoituksia vapaaehtoiskeskuksista ja vapaaehtoistoiminnan tukirakenteesta Suomessa (Vikström), Englannissa ja muualla Euroopassa (Hilger; sekä erityisesti teettämällä Taloustutkimuksella haastattelututkimus suomalaisten osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 994 suomalaista ja aineisto edustaa koko vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on 3 prosenttia. 2.2 Yhteistyön ja vaikuttamisen areena Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa horisontaalisesti kehittävänä ja valtakunnallisesti vakiintuneena toimijana Kansalaisareena hakee toimintaansa RAY-yleisavustuksen piiriin. Areenoiden tarjoaminen uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja ihmisten kannustaminen aktiivisiksi toimijoiksi on Kansalaisareenan toiminnan ydintä. Kansalaisareena on kansalaisten ja ruohonjuuriryhmien yhteistyöareena, joka toiminnallaan mahdollistaa alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena tukee yhteistyön käynnistymistä mahdollistamalla sektorirajat ylittäviä kohtaamisia kulloinkin käytettävissä olevien resurssien mukaan. Parhaimmillaan uudet toimintamallit syntyvät julkisen sektorin (kuntien ja valtio), yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin aitona yhteistyönä. Korkeatasoinen informaatio- ja kehittämiskeskus Verkostoa palvelevan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaa kehitetään vapaaehtois- ja oma-aputoiminnan korkeatasoisena, valtakunnallisena osaamiskeskuksena ja osana kansallista vapaaehtoistoiminnan kokonaisverkostoa, joka

6 6 toimii tiiviissä yhteydessä kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan verkostoihin. Esimerkiksi Englannissa, Saksassa ja Hollannissa on paljon rakenteellista, hallinnollista ja koulutuksellista (management) tukea ruohonjuuritason vapaaehtoisille ja omaehtoisille organisaatioille toiminnan kehittämiseksi. Näissä maissa on luotu rakenteet ruohonjuuritason yhteisöllisen osallistumisen tukemiselle (community support). Vastaavanlaisen Suomen olosuhteisiin sopeutetun rakenteen luomiseksi toimitaan yhdessä innovaatio- ja kumppanuusverkoston sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. (Vrt. Cees van den Bos: Development of volunteering infrastructure in America, Denmark, England, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Norway, Zevenaar 2008; Hilger, Peter: Volunteering Centres and Volunteerign infrastructure 2010, Vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä eduskunnassa Kansalaisareena perusti yhdessä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kumppanuusverkoston kanssa vuonna 2009 Eduskuntaan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän. Vuonna 2011 käynnistyvälle hallitusohjelmakaudelle on valmisteltu Kansalaisareenan kumppanuusverkoston kanssa seuraavat hallitusohjelmatavoitteet: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla myös face to face tiedonsaanti kehittämällä valtakunnallista vapaaehtoiskeskusten toimintamallia luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Eduskunnan tukiryhmä tukee toiminnallaan asetettuja tavoitteita (http://www.kansalaisareena.fi/tiedote_ pdf). Vapaaehtoistoiminnan teemavuoteen liittyen eduskunnan tukiryhmä on asettanut tavoitteeksi, että puolet kansanedustajista (100) ottaa vuonna 2011 vastaan haasteen tehdä päivän vapaaehtoistyötä vuonna Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostot Vapaaehtoistoimintaa ammatillisena työnä kehitetään yhteistyössä jo toimivien verkostojen kuten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden/ohjaajien VALIKKO -ryhmien kanssa.

7 7 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille/ohjaajille järjestetään valtakunnallista koulutusta yhteistyössä Pääkaupunkiseudun VALIKKO-ryhmän ja alueellisten VALIKKO-ryhmien kanssa. Valtakunnalliseen työseminaariin kutsutaan myös RAY:n edustaja. Alueelliset VALIKKO-ryhmät toimivat noin 20 paikkakunnalla. Erityisen aktiivisesti toimitaan muun muassa Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Kuopiossa, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa, Kainuussa ja Kemi-Tornion alueella. Yhteydet alueellisiin ryhmiin hoidetaan keskitetysti Kansalaisareenasta. Kansalaisareenan kotisivuilla olevan VALIKKOportaalin materiaali- ja osaajapankki on VALIKKO-ryhmien käytössä. VALIKKO-verkostoa laajennetaan ja uusien alueellisten ryhmien käynnistymistä tuetaan välittämällä tarvittavaa materiaalia Kansalaisareenan VALIKKO-portaalin kautta. Vuonna 2011 VALIKKO-ryhmien toiminnan painopiste on julkisuus- ja vaikuttamistyössä. Lähivuosien tavoitteena on saada koko maan kattava VALIKKO-verkosto osaksi Kansalaisareenan toimintaa. Kansainvälinen yhteistyö Toimitaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä CEVssä (European Volunteer Centre). Komission tukeman Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden EYV 2011 Allianssin kaksi työntekijää hoitavat CEV:n toimistosta käsin kansainvälistä teemavuoden koordinaatiota komission apuna. Kansalaisareena toimii suorassa yhteistyössä CEV:iin ja teemavuoden kansainväliseen järjestökoordinaatioon. Suomessa teemavuoden virallisesta koordinaatiosta vastaa oikeusministeriö yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kanssa ja komission rahoittama työntekijä on sijoitettu Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssiin. Kansalaisareena toimii tiiviissä yhteistyössä teemavuoden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kansainvälisen oma-apuverkoston European Expert Meeting for Self Help verkoston kanssa yhteistyö tiivistyy, kun Kansalaisareena vastaa verkoston seuraavasta seminaaritapaamisesta. Seminaari Self help, social media and empowerment järjestetään Diakoniaopiston seurakuntaopistolla Järvenpäässä kansainvälisen verkoston ja suomalaisten yhteistyökumppaneiden, Naistenkartanon ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Kansainvälisessä työssä Kansalaisareena pyrkii edistämään vapaaehtoistoiminnan kentän kansainvälistä verkostoitumista muun muassa hakeutumalla vapaaehtoistoiminnan pohjoismaiseen kehittämisverkostoon, etsimällä kehittämiskumppaneita CEV:stä sekä olemalla aloitteellinen muun muassa Central Baltic rahoituskelpoisen lähialueyhteistyön käynnistymisessä. Kansalaisareenan suunnittelija Jatta Vikström on Suomen USA:n suurlähetystön ehdokkaana International Visitor Leadership - Volunteerism in the U.S. - ohjelmaan, joka toteutetaan huhtikuussa Yhteistyö opetusministeriön alaisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kanssa jatkuu tiiviinä. CIMOn kautta hakuun tulevista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueella toimivista hankkeista ja rahoituksista informoidaan vapaaehtoistoiminnan verkostoa ja kannustetaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään erityisesti Elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelman eri muodoissa.

8 8 Kansainvälisten yhteyksien ylläpitoon, hyvien käytäntöjen mallintamiseen, levittämiseen ja jalkauttamiseen on tärkeätä kohdentaa kaikkien Kansalaisareenan työntekijöiden työpanosta Tiedottaminen ja näkyvyys Kansalaisareenalle laaditaan viestintäsuunnitelma ja työsuunnitelma sen toteuttamiseksi. Viestintäsuunnitelma vuoden 2011 osalta kytketään EYV 2011 teemavuoden tapahtumiin, joista yksi keskeinen Kansalaisareenan toiminnassa tulee olemaan seminaari/paneeli ja juhla Suomi Areenassa Porissa Kansalaisareenan omien kotisivujen ylläpito ja kehittäminen vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisena palvelevana portaalina ja Kansalaisareenan perusverkostojen kehittäminen on keskeinen osa Kansalaisareenan kehittämistä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan verkostoa valtakunnallisesti palvelevana informaatio- ja kehittämiskeskuksena. Tiedon levittämiseen matalan kynnyksen kohtaamis- ja toimintapaikoista kiinnitetään huomiota tarkemmin laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteriä päivitetään verkostotoimijoiden ilmoitusten perusteella. Nettitiedottamisen lisäksi panostetaan tiedon levittämiseen myös muita kanavia ja mediaa hyödyntäen. Perinteisten osallistumismuotojen rinnalle tarvitaan uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti organisoituvaa kansalaistoimintaa, jossa sosiaalisella medialla (facebook, twitter jne) on keskeinen merkitys. Kansalaisareena on mukana uudessa Sharewood.org sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2008 perustettua VerkkoAreena internetlehteä julkaistaan neljä/kuusi numeroa. Syksyllä 2008 perustettua Areena aikakausjulkaisua julkaistaan yksi numero. Kotisivujen kehittämistyötä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan valtakunnallisena portaalina jatketaan. Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tapahtumia ja tapahtumista tiedottamista suunnitellaan yhdessä Kansalaisareenan kumppanuusverkoston ja oikeusministeriön koordinoiman virallisen 2011 kumppanuusverkoston kanssa. EYV 2011 käynnistyy joulukuun 2010 tapahtumaviikolla vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa, joka järjestetään yhdessä EYV 2011 kansallisen organisaation, Allianssin, Sosiaalija terveysturvan keskusliiton sekä Suomen Liikunnan ja Urheilun SLU:n kanssa. Kansalaisareenan yhdessä Pääkaupunkiseudun verkostokumppaneiden kanssa järjestämät Menu-messut Vanhalla ylioppilastalolla käynnistävät myös kansanedustajien Päivä vapaaehtoisena haastekampanjan Menumessut järjestetään vastaavana ajankohtana myös vuonna Kansainvälinen komission järjestämä kiertue EYV 2011 on Suomessa

9 9 2.4 Koulutusyhteistyö Vuonna 2011 jatketaan koulutustoimintaa, joka on suunnattu erityisesti oma-apuja vapaaehtoisryhmien perustamista suunnitteleville henkilöille sekä oma-aputoimintaa tukeville ammattihenkilöille. Jo perustetuissa vertaisryhmissä ja omaehtoisissa ryhmissä toimiville suunnattua ryhmätaitokoulutusta on laajennettu soveltuvaksi myös ammattihenkilöille. Jatketaan kouluttajana toimimista vertaistuen hankkeissa ja monipuolistetaan koulutusyhteistyötä muiden järjestöjen kouluttajien, viranomaistahojen ja seurakuntien kanssa. Kansalaisareenan hallituksen jäsenten asiantuntemuksen hyödyntämistä lisätään. Konsultointia ja räätälöityä koulutusta sekä kouluttajakoulutusta kehitetään. Oma-aputoiminnan kehittämisessä painotetaan koulutus- ja kouluttajakoulutuksen sekä uudenlaisten ryhmätoimintojen syntymistä sekä ryhmien vetäjien verkottumista ja tukemista ja hyvien käytäntöjen valtakunnallista levittämistä. Virtaa vertaistuen verkostoihin -koulutuspäivästä on kehittynyt vuosittainen valtakunnallinen laadukas teemapäivä vertaistuen kouluttajille ja kehittäjille. Teemapäivä järjestetään Tampereella yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vertaistuen hankkeiden vetäjien yhteistyö jatkuu ja sen muotoja kehitetään. Verkoston toimintaa kehitetään myös keskinäisenä tukena ja työnohjauksellisena verkostona ja toiminta on osa kansallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta. Verkosto järjestää muun muassa alueellisia koulutuksia ja kehittämispäiviä. Ryhmien alueellista perustamista tuetaan ja niille tuotetaan materiaalia ja koulutusta. Tuetaan uusien ryhmien syntymistä. Yhteistyö järjestö- ja viranomais- sekä yrityskumppaneiden kanssa tiivistyy ja monipuolistuu. Koulutus- ja muu yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuu ja monipuolistuu. Kohtaamispaikkojen tulevaisuutta käsittelevien valtakunnallisten seminaarien sarja jatkuu helmikuussa Joensuussa. Toimintavuonna käynnistetään sosiaalisen median käyttökoulutukseen ruohonjuuritasolla liittyvä kampanja, jolle haetaan rahoitusta ja yhteistyökumppaneita (mm Sitra). 2.5 Tutkimusyhteistyö Kehitetään vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan materiaali- ja osaajapankkia (Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki) Kansalaisareenan palveleville internet-sivuille (kyselyt, mittarit, tutkimusaiheet, asiantuntijapankki) sekä linkitetään jo olemassa olevia infopankkeja Kansalaisareenan sivuille. Osallistutaan kansallisiin ja kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tutkimus- ja selvityshankkeisiin resurssien mukaan. Osallisuuteen liittyvää tutkimuksellista yhteistyötä tehdään muun muassa yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) osallisuusjaoston kanssa ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvässä tutkimusyhteistyössä toimitaan aktiivisesti viime vuonna perustetussa Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa ja seuran Kansalaisyhteiskunta-internetjulkaisun puitteissa.

10 10 Koordinoidaan yhdessä verkostokumppaneiden kanssa vapaaehtoiseen ja omaehtoiseen toimintaan liittyvää Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus tutkijatyöryhmätapaamista Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä Jyväskylässä. Käynnistetään vapaaehtoistoimintaan osallistumisen laajuutta mittaavien valtakunnallisten vuosittaisten seurantatutkimusten tekeminen keväällä 2010 tehdyn pilottitutkimuksen mukaisesti yhdessä Taloustutkimuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 2.6 Kehittämistoiminta Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen innovaatioverkosto -hanke (RAY Ci) Vuonna 2007 käynnistynyt vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen kehittämisen sektorirajat ylittävä verkostoyhteistyö on täsmentänyt tarpeita vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kehittämiseksi Suomessa. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on halukkuutta vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ruohonjuuritason yhteistyön mallien kehittämiseen. Yhteisiä tarpeita ovat muun muassa valtakunnallisen kumppanuusverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen, tiedottamis- ja tutkimusyhteistyö sekä vaikuttamisyhteistyö. Yhteistyötä tarvitaan myös toiminnan sisältöjen kehittämiseen ja toimijoiden keskinäisten roolien täsmentämiseen, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen sekä ammatillisen työn rajapintakeskusteluun, moniasiantuntijuuteen siirtymisessä sekä vapaaehtoistoiminnan välitystyöhön. Eri toimijoiden yhteistyönä on mahdollista edelleen kehittää myös kansainvälisestä yhteistyöstä saatavia kansallisia hyötyjä. Sektorirajat ylittävänä kumppanuushankkeena toteutettava Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen innovaatioverkosto - hankesuunnitelma on toimitettu Rahaautomaattiyhdistykselle toukokuussa Vuoden 2011 aikana hankkeen toiminta käynnistyy koko laajuudessaan. Toimintavuoden aikana rekrytoidaan ja tiimiytetään hankkeen henkilöstö, valmistellaan tiedotus-, seurantaja arviointisuunnitelmat sekä laajennetaan Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta rahoittaman esiselvityksen aikana käynnistynyttä alueellisten verkostojen toimintaa. Hankkeen toimesta organisoidaan 3-6 valtakunnallista ja paikallista verkostoitumis-, innovointi- ja kehittämistilaisuutta. Käynnistetään valtakunnallinen teematyö hankkeen innovaatioalueilla: 1) laatu, 2) koulutus ja oppilaitosyhteistyö, 3) rekrytointi, 4) taloudelliset sektorirajat ylittävä kumppanuus sekä 5) vapaaehtois- ja vertaistoiminnan organisointi ja toimintamallit. Innovaatioverkostohanke on luonteelta uutta synnyttävä, ja sen teemoihin liittyy useita hankkeen aikana käynnistyviä erillishankkeita. Niistä kustakin tehdään kumppanuusverkostossa erilliset suunnitelmat ja rahoitushakemukset asianomaisille tahoille sekä aiesopimukset, joissa täsmennetään kumppaneiden roolit. Seuraavana kuvattujen erillishankkeiden valmistelu on käynnistynyt vuonna 2010 tai aiemmin. Valmisteilla kaksi Tekes-hanketta: A. Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat ja B. Vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintakoulutuksen kehittäminen Heinäkuussa 2010 valmistui Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta rahoitettu esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista

11 11 kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä. Esiselvitys kokosi paikalliset vapaaehtoistoiminnan yhteistyöstä ja kehittämisestä kiinnostuneet toimijat eri sektoreilta kahdeksaksi alueelliseksi kehittämisverkostoksi (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kainuu sekä Kemi-Tornio) ja nosti alueellisista verkostotyöskentelyistä projektisuunnittelun kohteeksi kaksi valtakunnallista kehittämisteemaa: työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat sekä vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintakoulutusten kehittäminen. Esiselvityksen pohjalta valmistellaan haettavaksi kahta Tekes -hanketta: A) RESPONSSI Työnantajan järjestämä henkilöstön vapaaehtoistoiminta osaksi suomalaista yhteiskuntavastuuta ja B) Työniloa ja hyvinvointia vapaaehtoisista koulutusmalli sosiaalija terveyspalveluihin, joka toteutetaan yhteistyössä JHL:n ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskukset ja laatuyhteistyö Laatuun liittyvää kehittämisyhteistyötä on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueellisten resurssikeskusten (Espoo/EJY ry, Oulu/Vares, Jyväskylä/Vapari, Kemi- Tornio/Majakka, Kainuu/Viestivä Kainuu) verkostossa. Tavoitteena on käynnistää keskusten laatuyhteistyö, jonka tavoitteena on luoda laatutyökalu ja -malli vapaaehtoistoiminnan keskusten toiminnalle ja kehittämiselle. Kehittämisyhteistyö tähtää myös siihen, että laadukkaasti toimivien vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskusten määrä Suomessa lisääntyy tulevaisuudessa. Toiminta rahoitetaan kumppaneiden toimintaansa hakemilla RAY- kohde- ja projektiavustuksilla sekä Kansalaisareenan osalta Innovaatioverkostohankkeeseen saatavalla RAY-rahoituksella. Vapaaehtoistoiminta peruskouluihin ja oppilaitoksiin Huhtikuussa 2010 Taloustutkimuksen kanssa toteutettu tutkimus osoitti, että nuorten vuotiaiden vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt, mutta nuorten vapaaehtoisten tekemät tehtävät ovat muuttuneet entistä vaativammiksi. Kun nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumisprosentti vuonna 2001 oli koko väestön keskiarvoa suurempi eli 39 prosenttia ja lähes kaksi kolmesta eli 58 prosenttia olisi ollut halukas tulemaan mukaan, mikäli olisi pyydetty, oli osallistumisprosentti vuonna 2010 vain 26. Nuoret vuotiaat myös käyttivät vapaaehtoistoimintaan nyt keskimääräistä vähemmän aikaa eli vajaat 9 tuntia neljässä viikossa, kun vuonna 2001 nuoret käyttivät yli 19 tuntia kuukaudessa. Nuorille yleisiä tehtäviä ovat auttaminen (38 %), internetin kautta työskentely (19 %), johtaminen (18 %), neuvonta (13 %), opetus ja koulutus (18 %), ryhmän tai kerhon ohjaaminen (24 %), projektitehtävät (14 %), valmentaminen (11 %), toimitsijatehtävät (10 %) sekä talkootyö (17 %) ja remontointi- ja kunnostustehtävät (11 %). Mitä mieltä nuoret ovat vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ajankohtaisista teemoista? 36 prosenttia suomalaisista olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen mahdollisuus järjestettäisiin heille sopivaan aikaan. Nuorten vastaava osuus on 44 prosenttia. 46 prosenttia suomalaisista olisi halukas osallistumaan työnantajansa/oppilaitoksensa organisoimaan vapaaehtoistoimintaan työ/kouluaikana, mikäli sellainen olisi mahdollista. Nuorten vastaava osuus on 69 prosenttia.

12 12 34 prosenttia suomalaisista pitäisi tarpeellisena kattavaa Internet-pohjaista vapaaehtoistoiminnan hakukonetta, josta löytäisi juuri itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. Nuorten vastaava osuus on 43 prosenttia. Entistä harvempi nuori osallistuu entistä vaativampiin tehtäviin. Mutta nuoret ovat huomattavasti keskimääräistä suomalaista kiinnostuneempia vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnittelusta, osallistumisesta oppilaitoksen järjestämään vapaaehtoistoimintaan sekä käyttämään myös hakukonetta löytääkseen itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. Nuorissa on edelleen suuri potentiaali vapaaehtoistoiminnan lisäämiseksi ja on tärkeätä, että heille sopivia tehtäviä opitaan suunnittelemaan. On tärkeätä myös oppilaitoksissa kiinnittää asiaan huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Kansalaisareena valmistelee opetushallitukselle aiheesta projektia yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. Vuoden 2010 lopulla pilotoitava koululaisten vapaaehtoistoimintapäivän haastekampanja Päivä vapaaehtoisena toteutetaan vuonna 2011 yhdessä EYV 2011 kansallisen verkoston kanssa. Vapaaehtoiseksi.fi -portaali Tekryn ToimintaSuomi -kumppanuushankkeessa Kansalaisareena on kumppanina mukana vapaaehtoistyön välityshankkeessa Vapaaehtoiseksi.fi, jolle Terveyden edistämisen keskus hakee edelleen RAY-rahoitusta osana ToimintaSuomi -hanketta. 3. JÄSENISTÖ JA JÄRJESTÖTOIMINTA Kansalaisareenan ydintä on verkostomainen toimintatapa. Yhteistyökumppaneita ovat vapaaehtoistahot, järjestöt, seurakunnat, erilaiset toimintaryhmät ja kohtaamispaikat, tutkijat, oppilaitokset ja viranomaistahot, asukastoiminnassa ja asiakasliikkeissä mukana olevat ja kansainväliset kumppanit. Yhdistyksen toimintaa suunnataan entistä enemmän ulospäin. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö- tai yhteisöjäseniä. Kansalaisareenan jäsenpohjaa laajennetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi laajennetaan Kansalaisareenan yhteistoimintaa ja verkostoa liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektorien lisäksi myös yritysten yhteiskuntavastuun alueelle. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen pohjalta. 4. HALLITUS Vuosien aikana toteutettu hallituksen tiivis strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2011 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Hallitus kokoontuu 6-7 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monin tavoin, myös ulospäin.

13 13 5. HENKILÖSTÖ Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toiminnan laajentuessa myös erityisesti hankehenkilöstön määrä kasvaa, mikä on huomioitava riittävinä resursseina myös Kansalaisareenan hallintoon. Vuonna 1993 perustettu Kansalaisareena hakee toimintaansa yleisavustuksen piiriin. Yleisavustuksella katetaan Kansalaisareenan yleistoiminta (toiminnanjohtaja ja hallinto). Kohdeavustus suunnataan edelleen Kansalaisareenan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaan ja sen kehittämiseen ja erityisesti EYV teemavuoden ruohonjuuritason näkyvyyden ja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön parantamiseen. Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisessa innovaatioverkosto -hankkeessa työskentelee toimintavuonna hankejohtaja/tiedottaja ja vuoden loppuun mennessä rekrytoidut kaksi sisältösuunnittelijaa. Satelliitti- ja rinnakkaishankkeisiin haetaan erillisrahoituksia yhteistyössä strategisten kumppaneiden kanssa. Henkilöstö on vapaaehtois-, vertais-, verkosto- ja strategiatyöskentelyn sekä kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen median ja tiedottamisen ammattilaisia. Hallinnollisten tehtävien hoitamisen vaihtoehdot: ulkoistaminen vai palkattu henkilöstö tarkistetaan 6. TALOUS Toimintasuunnitelman toteuttaminen edellyttää vastaavien resurssien saamista toiminnan taloudelle ja henkilömäärälle. Toiminnan päärahoittajataho on Raha-automaattiyhdistys. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan yleisavustuksena toimintaan euroa. Vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan kehittämiseen haetaan ohjeellisessa suunnitelmassa olevaan euron kohdeavustukseen tilapäistä korotusta euroa kohdentuneena European Experts Meeting for Sel Help seminaariin ja euroa kohdentuneena vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtuma-avustuksiin ruohonjuuritason toimijoille (max euroa/tapahtuma). Vapaaehtoistoiminnan valtakunnalliseen innovaatioverkostohankkeeseen haetaan RAY:ltä euroa. TEKES- esiselvityksen perusteella tehdään TEKESIN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmaan kaksi hanketta, joista toisessa varsinaisina hakijoina ovat työyhteisöt (RESPONSSI -hanke) ja toisessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (Työniloa ja hyvinvointia vapaaehtoisista koulutusmalli sosiaali- ja terveyspalveluihin). Hankkeissa ostetaan tarvittava koordinaatio-, koulutus- ja asiantuntijapanos Kansalaisareenalta. Kaupunkien avustusta haetaan edelleen Helsingistä. EU-projekteihin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista (erityisesti Life Long Learning ja Grundtvig -ohjelmat sekä Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 erillisrahoitus). Kansalaisareena on vuonna

14 liittynyt Sherwood.org -sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja Kansalaisareenan toimintaan ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Toimintaa varten on haettu rahankeräyslain mukainen rahankeräyslupa. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi kehitetään uusien jäsenten hankintaa. Muita rahoituslähteitä selvitetään. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua. Vapaaehtoistoimintaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen kynnyksiä pyritään kaikin tavoin madaltamaan. 7. TOIMINTA VUOSINA Vuosina vakiinnutetaan Kansalaisareenan toiminta osana valtakunnallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta, vuotta 2013 vietetään myös yhdistyksen 20.vuotisjuhlavuotena. Kansalaisareenan ylläpitämä informaatio- ja kehittämiskeskus on monipuolinen vapaaehtoisen toiminnan ja vertaistuen osaamiskeskus, joka koordinoi horisontaalista vapaaehtoista ja oma-aloitteista toimintaa kansallisella tasolla sektorirajat ylittäen. Yleinen tietoisuus vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä osana 2000-luvun kansalaistoimintaa ja sosiaalisia verkostoja nousee uudelle tasolle ja uuteen arvostukseen. Kansalaisareena on eri sektoreiden yleisesti tuntema kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa aktiivisesti lisäarvoa verkostokumppaneille. Verkosto käyttää aktiivisesti Kansalaisareenan informaatio- ja kehittämiskeskuksen jatkuvasti kehittyviä palveluja. Kansalaisareenan rahoitus on laajapohjainen ja vakaa. Perustoiminnan rahoitus koostuu useiden eri rahoittajien (RAY, ministeriöt, kunnat, yritysten rahoitus, oma varainhankinta) vakiintuneesta vuosirahoituksesta. Kulloinkin ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin haetaan erillisrahoituksia. Kansalaisareena on säännöllisessä vuorovaikutuksessa verkoston kanssa ja kysyy verkoston mielipidettä kulloinkin ajankohtaisista asioista, nostaa aktiivisesti esille vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiskohteita ja vaikuttaa keskeisiin toimijoihin, päättäjiin ja rahoittajiin siten, että kansalaisyhteiskunnan keskeisen voimavaran vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan toiminta- ja kehittämisedellytykset jatkuvasti kehittyvät. Kansalaisareenassa on laajapohjainen asiantuntijahallitus, joka aktiivisesti ohjaa järjestön kehittymistä. Kansalaisareena tekee verkoston kanssa yhteistyössä säännöllisesti omaa sisäistä strategiatyötä. Linjausten pohjalta Kansalaisareena suuntaa palvelujaan ja kehittämistoimintojaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin

15 15 Kansalaisareena ylläpitää vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan Työkalupakkia (Hyvien Käytäntöjen tietopankkia) ja järjestää vuosittain hyvien käytäntöjen verkostotapaamisia ja -seminaareja kulloinkin ajankohtaisista teemoista. Kansalaisareena ylläpitää vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kansallista ja kansainvälistä verkostoa palvelevaa internet-sivustoa ja kehittää sitä aktiivisesti sekä saadun palautteen että tulevaisuuteen suuntaavista tarvekartoituksista saatujen tietojen perusteella. Kansalaisareena järjestää vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen yleiseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä säännöllisiä keskustelu- ja työskentelytilaisuuksia eri tasoilla ja eri aluilla, sekä välittää tilaisuuksissa esille nousseen tiedon yhteiskunnan muiden vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudesta päättävien tietoon. Kansalaisareena huolehtii siitä, että kansallinen vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu / osana Toiminta Suomi -portaalia palvelee koko vapaaehtoistoiminnan verkostoa. Kaikissa Kansalaisareenan organisoimissa tilaisuuksissa toteutetaan huolellisesti edellisten vuosien aikana kertynyttä osallisuusosaamista. Kansalaisareenan missiona on huolehtia siitä, että tieto ruohonjuuritason näkemyksistä välittyy valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Tässä hyödynnetään Kansalaisareenan monipuolisia suomalaisia ja kansainvälisiä verkostoja ja vuorovaikutusta erityisesti Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Kansalaisareenassa on osaava, moniammatillinen henkilöstö, joka aktiivisesti kehittää sekä omaa työtään että Kansalaisareenan palveluja. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä työssä pyritään edistämään erityisesti kentän kansainvälistä verkostoitumista pohjoismaisessa kehittämisverkostossa, CEV:n kehittämiskumppaneiden ja lähialueyhteistyön puitteissa sekä Euroopan Experts for Self-Help -verkostossa. - Kansalaisareenan kansainvälinen yhteistyö tukee vahvasti järjestön muuta toimintaa kansallisella areenalla. Kansalaisareenan kansainvälinen yhteistyö on kaikkeen toimintaan lisäarvoa tuova työskentelytapa. - Kansalaisareena tunnetaan laajasti kansallisella areenalla järjestönä, jolla on hyvät yhteydet vapaaehtoiskentän toimijoihin sekä Pohjoismaissa että muualla Euroopassa - Kansalaisareena tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja ja palveluja jäsenjärjestöilleen ja muille verkoston toimijoille niiden kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi ja tukemiseksi. - Kansalaisareena kehittää aktiivisesti palvelujaan paremmaksi ja kysyntälähtöisemmäksi, käyttäen hyväkseen sekä kansalliselta areenalta saatua palautetta että kansainvälisiltä partnereilta opittua. - Kansalaisareenalla on käynnissä ainakin yksi oma laajempi kansainvälinen hanke, johon osallistuu myös muita suomalaisia toimijoita. - Kansalaisareenan verkostokumppaneilla on käynnissä/käynnistyy useita kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, joissa Kansalaisareenalla on selkeä yhteistyörooli.

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Vimma

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus Vimma Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 29.9.2009 Vimma Kansalaisareena yhteistyössä Turun alueen VALIKKO-ryhmän kanssa Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskustelu- ja

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus, Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Ilka Haarni 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTT, dosentti, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä/konsultti 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Muun

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Silvia Lehtinen, Kaisu Tapiovaara 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - FM, suunnittelijat, kouluttajat 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Valtakunnallinen romanihanke, ESR Valtakunnallinen romanihanke, ESR TL 5 Teemana on sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. 1. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 2. Nuorten hyvinvoinnin ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot