TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011"

Transkriptio

1 1 KANSALAISAREENA RY Hallitus Kumpulantie 1 A, Helsinki Puh. (09) kansalaisareena (at) kansalaisareena.fi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE JOHDANTO Miksi juuri nyt osallisuus, omaehtoinen ja vapaaehtoinen toiminta ovat tärkeitä? Osallistuminen kansalaistoimintaan ja vaikuttaminen kansalaistoiminnan kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen on elimellinen osa eurooppalaista kehitystä. Yksilöllistymiskehityksen ja osaamisvetoisen talouden seurauksena on kaikissa teollistuneissa maissa tapahtunut väestön polarisaatiota, jota talouskriisi on syventänyt ja köyhyys on lisääntynyt Suomessakin. Tilastokeskuksen tutkijat Hanna Rättö ja Jukka Hoffrén ovat laskeneet aidon kehityksen indikaattorilla GPI, että Suomen hyvinvoinnin huippu oli vuonna 1989 ja hyvinvointimme on 20 vuodessa puolittunut. Brittiläisessä kestävän kehityksen raportissa Prosperity without Growth? (2009) todetaan, että jatkuvan kasvun ideologia voi olla suurin yksittäinen uhka ihmisen tulevaisuudelle. Hyvinvoinnin edellytyksinä nähdään raportissa tuloerojen kaventaminen, työn jakaminen ja kulutuskulttuurista irrottautuminen sekä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Luonnon kuormituksen vähentäminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja on ymmärrettävä, että luonnosta irrallista hyvinvointia ei ole olemassakaan. (vrt. Bardy, Marjatta 2010, HS , A2.) Valtiollista vastuuta painottavien ja markkinaratkaisuja korostavien näkemysten rinnalle nousee länsimaissa näkemys siitä, että hyvinvoinnin uudistaminen edellyttää kokonaan uusien ratkaisumallien etsimistä. Uusina innovatiivisina ratkaisuina tarjotaan kestävää kehitystä, erilaisia vähäisen tai nollakasvun talouden hahmotelmia ja uusien voimavarojen löytymistä ihmisestä itsestään. Millaisin keinoin luodaan osallisuutta? Suomessakin kunnat ovat kehittymässä hyvinvointivaltion rakennuskauden viranomaiskunnista 2000-luvun kansalaiskunniksi. Kansalaiskunnassa kansalainen osallistuu päätöksentekoon, julkiset tehtävät siirtyvät lähemmäs kansalaisia ja kuntien infrastruktuuri tukee kansalaistoimintaa. Aito strateginen kumppanuus kunnan ja palvelutuottajan kanssa merkitsee tasavertaisten osapuolten yhteistyötä silloin, kun yhteistyön keskeisenä tekijänä on yhteinen arvoperusta eli kuntalaisten hyvinvointi. Kun kuntien palvelutuotanto on uutta yhteiskunnallista yritystoimintaa tai kunnan omaa toimintaa, palvelutuotannon keskiöön nousee tehokkuuden asemasta kansalainen itse. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntalaiset ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta oman lähiympäristönsä asioista eivätkä odota, että julkinen valta vastaa kaikista asioista. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnan edistämistä ja solidaarisuuden joka on yksi EU:n perusarvoista vahvistamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista

2 2 kehitystä ja vapaaehtoistyötä tekevillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Vapaaehtoistoiminnan uudet muodot, merkitykset ja vaikutukset Kansainvälisissä teksteissä (Ockenden 2007) seuraavat viisi on hiljattain tiivistetty vapaaehtoistoiminnan merkityksiksi ja vaikutuksiksi: 1) edistää kestävän kehityksen taloutta 2) turvallisemmat ja vahvemmat yhteisöt 3) sosiaalinen inkluusio ja yhteisöllisyys 4) elämänlaatu, onnellisuus, terveys ja 5) elämänmittainen oppiminen (Pessi ja Oravasaari, Kansalaistoiminnan ytimessä, RAY 2010). Globaalit ja paikalliset liikkeet nostavat vaikutuskeinojen keskiöön ihmisten itsenäisen toiminnan. Liikkeet ovat muuttuneet entistä vaikeammin hahmotettaviksi. Ne elävät verkostoina, kampanjoina sekä rajoja ja mantereita ylittävinä impulsseina (Konttinen & Peltokoski 2010, Verkostojen liikettä). Elinpiirin kapenemisen tendenssin vastapainoksi ja luonnollisten perhettä tukevien verkostojen heikkenemisen tilalle on syntymässä uudenlaisia fyysisiä ja virtuaalisia omaehtoisesti toimivia yhteisöjä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa voi toimia toisten kanssa, verkottua ja luoda elämää kannattavia vapaaseen valintaan perustuvia tukiverkkoja. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta rakentaa monimuotoista eettistä ihmisen ja luonnon erottamattomuuteen perustuvaa maailmankuvaa. Yhden mallin sijasta liikkeellä on monia avauksia. Kansalaistoiminnan pääpaino on ihmisten omaehtoisessa harrastus-, identiteetti-, auttamis- ja oppimistoiminnassa. Nämä ovat niitä alueita, joilla yli yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä haluaa osallistua yhteisöjen toimintaan ja sitä kautta vaikuttaa yhteisöllisen elämän muodostumiseen. Kansalaisareenan Taloustutkimuksella huhtikuussa 2010 teettämän valtakunnallisen selvityksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä tutkimusta edeltävän neljän viikon aikana; yli 65 -vuotiaiden osallistumisprosentti oli 40 ja nuorten vuotiaiden 26. Osallistumisprosentti oli pääkaupunkiseudulla 39, muissa yli asukkaan kunnissa 35 ja alle asukkaan kunnissa 36. Etelä- ja Länsi-Suomessa osallistumisprosentti oli 37, Itä-Suomessa 42 ja entisen Oulun ja Lapin läänin alueella 28. Vapaaehtoistoimintaan käytettiin keskimäärin 13,4 tuntia neljän viikon aikana. Yleisin toimintamuodoista oli auttaminen (44 %). Perinteinen talkootoiminta on pitänyt myös pintansa (31 %). Internetin kautta vapaaehtoistyötä teki 18 prosenttia vapaaehtoistyöntekijöistä, tukihenkilötoiminnan osuus oli 10 prosenttia ja vertaistukitoiminnan osuus 7 prosenttia. Piha- ja puutarhatöitä teki 11 prosenttia vapaaehtoisista. Suomen tietoyhteiskuntakehityksen painopisteenä ovat olleet palvelut ja asiakkuus, eivät osallistuva kansalaisuus ja tietoyhteiskuntaan osallistumisen vahvistaminen. YK:n selvitys vuodelta 2008 sijoitti Suomen sijalle 45 arvioitaessa, kuinka hallinto eri maissa on tarjonnut kansalaisille mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen sähköisissä ympäristöissä. Vallankäytön edessä suomalaiset ovat historiallisesti tunteneet eurooppalaisittain suurta voimattomuutta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaisbarometrin (2009) mukaan alle 25-vuotiaista yli 50 prosenttia tuntee itsensä ulkopuolisiksi ainakin joskus. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan keski-ikäiset ja vanhemmat kokevat omaan kokemukseen pohjautuen edelleen liian usein, että vaikuttamisyritykset ovat turhia.

3 3 Globaalin kansalaisyhteiskunnan kansalainen ei ole alamainen eikä asiakas. Kansalaisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttaa suuresti se, miten elämismaailmaan kuuluva osallistuminen ja edustuksellinen systeemimaailma toimivat vuorovaikutuksessa kestävässä, luonnon asettamia rajoja kunnioittavassa makrotaloudessa. Kansalaiset haluavat entistä enemmän vaikuttaa suoraan heitä koskettaviin asioihin ja konkreettisissa osallistumisen tilanteissa kansalainen on ja haluaa olla asiantuntija omassa asiassaan. Voidaan arvioida, että yhä suurempi osa kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ei jatkossa rakennu perinteisen yhdistystoiminnan muotoon. Samalla, kun on tärkeää turvata kansalaisyhteiskunnan ytimen, kansalaisjärjestöjen, toimintaedellytykset, on myös luotava edellytyksiä uusien sukupolvien epämuodolliselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Jos uusia osallistumisen ja vaikuttamisen areenoita ei tunnisteta tai ne sivuutetaan merkityksettöminä, vahvistetaan erityisesti nuorten ja aikuisten lisääntyvää kokemusta siitä, ettei heitä haluta yhteiskunnassa kuulla. Globalisaation ja kansainvälistymisen vastapainona on tärkeää vahvistaa mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa oman asuinalueen asioihin. Kansainvälisesti on otettu käyttöön esimerkiksi osallistuvan ja alueellistetun budjetoinnin menettelytapoja. Professori Hannu Katajamäki ehdottaa eurooppalaistyylistä eriytettyä aluehallintoa, jossa aluelautakunnilla on keskeinen asema ja vahvat aluelautakunnat mahdollistavat kansalaisten kylä- ja kaupunginosatoiminnan. Katajamäki peräänkuuluttaakin paikallisuuteen liittyviä hankkeita, joissa kansalaisjärjestöt kannustavat ihmisiä vaikuttamaan päätöksiin, jotka koskevat heidän omia palveluitaan ja paikallisen maankäytön suunnittelua. Kansainvälisen päätöksenteon avoimuuden lisääntyminen sekä edustuksellisen ja suoran kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen ovat osa globaalin päätöksenteon uusia keskeisiä elementtejä. (Hannu Katajamäki, HS , A2.) Kansalaisuuden toteuttamisen areenana on ennen kaikkea oma lähiympäristö ja siinä arjen kautta hahmottuvat osallistumisen ja vaikuttamisen tarpeet ja mahdollisuudet. Tietotekniikan ja globalisaation myötä käsite lähiympäristö saa kokonaan uusia merkityksiä, maapallosta on tullut yhä enemmän yksi kaikille yhteinen ympäristö ja perinteisten osallistumismuotojen rinnalle on noussut uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa - paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti - organisoituvaa kansalaistoimintaa. Kansalaisareenan Taloustutkimuksen kanssa tekemässä selvityksessä nousi seuraavanlaisia heikkoja ja vahvoja signaaleja Kansalaisareenan kumppanuusverkoston tavoitteisiin liittyen: 73 % suomalaisista (74 % vapaaehtoistoimintaan osallistuneista ja 72 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että vapaaehtoisille tulisi järjestää koulutusta nykyistä laajemmin 73 % suomalaisista (78 % vapaaehtoistoimintaan osallistuneista ja 71 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulisi huolehtia nykyistä paremmin 33 % suomalaisista (39 % osallistuneista ja 29 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskus lähialueella olisi itselle tarpeellinen 36 % suomalaisista (39 % osallistuneista ja 29 % ei osallistuneista) olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen mahdollisuus järjestettäisiin heille sopivaan aikaan

4 4 46 % suomalaisista (50 % osallistuneista ja 43 % ei osallistuneista) olisi halukas osallistumaan työnantajansa/oppilaitoksensa organisoimaan vapaaehtoistoimintaan työ/kouluaikana, mikäli sellainen olisi mahdollista 34 % suomalaisista (37 % osallistuneista ja 31 % ei osallistuneista) pitäisi tarpeellisena kattavaa Internet-pohjaista vapaaehtoistoiminnan hakukonetta, josta löytäisi juuri itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa 2. KANSALAISAREENAN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET VUONNA Osallisuuden vahvistaminen ja vapaaehtoistoiminnan imagon vahvistaminen Aktiivinen osallistuminen ja vapaaehtoisuus ovat oleellinen osa kestävää kehitystä ja on tärkeätä että vapaaehtoistoiminta tulevaisuudessa on yhä luontevampi osa kaikkien kansalaisten ja erilaisten organisaatioiden arkea. Vapaaehtoistoiminnasta tarvitaan lisää helposti löydettävää käytännön tietoa. Vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää vastaamaan myös potentiaalisten vapaaehtoisten odotuksia ja osallistumiskynnyksen tulee olla mahdollisimman matala. Vapaaehtoistoiminnan imagon rakentamista tehdään osana Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimintaa yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan innovaatio- ja kumppanuusverkoston sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Kasvattamalla inhimillistä ja sosiaalista pääomaa vahvistamme osallisuutta ja jarrutamme marginalisoitumiskehitystä ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Toimintavuonna käytetään hyväksi eri EU-ohjelmien antamia mahdollisuuksia Euroopan vapaaehtoistoiminnan EYV 2011 teemavuoden toimintaan. EU on 2000-luvulla perustanut useita vapaaehtoistoimintaa tukevia ohjelmia, kuten nuorisotoimintaohjelma Youth in Action sekä Elinikäisen Oppimisen ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmat. Lisäksi tarvitaan sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla vapaaehtoistoimintaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon vapaaehtoistoiminnan horisontaalisen luonteen aktiivisen kansalaisuuden ilmentäjänä. Kansalaisareena toimii aktiivisesti mm Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan osallisuusjaostossa, jossa tavoitteena on koota osallisuutta ja vaikuttamista käsitteleviä selvityksiä ja tutkimuksia ja laatia esityksiä osallisuuden vahvistamiseksi. Vapaaehtoistoiminnan yleisen imagon kehittymiseksi Kansalaisareena aloittaa verkostoyhteistyönä pitkäjänteisen kansallisen vapaaehtoistoiminnan viestintäsuunnitelman rakentamisen teemavuoden 2011 viestintätulosten pohjalta. Imagoviestinnän tavoitteena on lisätä eksponentiaalisesti yleistä tietoisuutta kehittyvistä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista, merkityksestä ja edellytyksistä sekä herättää aitoa positiivista osallistumiskiinnostusta koko yhteiskunnassa. Viestinnän kohderyhminä ovat laajasti sekä kansalaiset että järjestöjen, julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimijat. Käytännön toteutukseen haetaan kansallisesti merkittäviä strategisia kumppaneita. Kansalaisareena toimii aktiivisesti Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden EYV 2011 tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhteistyö Eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä European Volunteer Centre CEV:ssä jatkuu kiinteänä ja yhteistyö European Self-Help Experts -verkoston kanssa tiivistyy, kun Kansalaisareena vastaa joka

5 5 toinen vuosi eri maissa järjestettävän Self Help Experts -Meetingin järjestelyistä toimintavuonna. Seminaarin toteutukseen Kansalaisareena hakee Rahaautomaattiyhdistykseltä kohdeavustukseen yhdelle vuodelle sijoittuvaa euron korotusta. EYV 2011 kansallisen organisaation kanssa tehdään toimintavuonna tiivistä yhteistyötä. Tähän yhteistyöhön liittyen haetaan Kansalaisareenan kohdeavustukseen yhdelle vuodelle sijoittuvaa euron korotusta jaettavaksi edelleen ruohonjuuritason vapaaehtoisyhteisöille teemavuoteen liittyvinä tapahtuma-avustuksina (max euroa/tapahtuma/ tapahtumaa). Kansalaisareena toteuttaa EYV 2011 teemavuoden tavoitteita kaikessa toiminnassaan. Tavoitteet ovat yhdenmukaisia vuodesta 2007 lähtien toimineen valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan avoimen innovaatio- ja kumppanuusverkoston tulevaisuuteen suuntautuvan työskentelyn tulosten kanssa. Ruohonjuuritason kumppanuusverkoston toiminnan tavoitteet ovat syntyneet eri puolilla Suomea järjestetyissä vapaaehtoistoiminnan teema- ja kontaktifoorumeissa. Verkoston tavoitteita on testattu myös tekemällä erillisselvitys vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta kuntien järjestöstrategioissa (Hellevaara 2010; ara.pdf ), erilliskartoituksia vapaaehtoiskeskuksista ja vapaaehtoistoiminnan tukirakenteesta Suomessa (Vikström), Englannissa ja muualla Euroopassa (Hilger; sekä erityisesti teettämällä Taloustutkimuksella haastattelututkimus suomalaisten osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 994 suomalaista ja aineisto edustaa koko vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on 3 prosenttia. 2.2 Yhteistyön ja vaikuttamisen areena Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa horisontaalisesti kehittävänä ja valtakunnallisesti vakiintuneena toimijana Kansalaisareena hakee toimintaansa RAY-yleisavustuksen piiriin. Areenoiden tarjoaminen uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja ihmisten kannustaminen aktiivisiksi toimijoiksi on Kansalaisareenan toiminnan ydintä. Kansalaisareena on kansalaisten ja ruohonjuuriryhmien yhteistyöareena, joka toiminnallaan mahdollistaa alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena tukee yhteistyön käynnistymistä mahdollistamalla sektorirajat ylittäviä kohtaamisia kulloinkin käytettävissä olevien resurssien mukaan. Parhaimmillaan uudet toimintamallit syntyvät julkisen sektorin (kuntien ja valtio), yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin aitona yhteistyönä. Korkeatasoinen informaatio- ja kehittämiskeskus Verkostoa palvelevan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaa kehitetään vapaaehtois- ja oma-aputoiminnan korkeatasoisena, valtakunnallisena osaamiskeskuksena ja osana kansallista vapaaehtoistoiminnan kokonaisverkostoa, joka

6 6 toimii tiiviissä yhteydessä kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan verkostoihin. Esimerkiksi Englannissa, Saksassa ja Hollannissa on paljon rakenteellista, hallinnollista ja koulutuksellista (management) tukea ruohonjuuritason vapaaehtoisille ja omaehtoisille organisaatioille toiminnan kehittämiseksi. Näissä maissa on luotu rakenteet ruohonjuuritason yhteisöllisen osallistumisen tukemiselle (community support). Vastaavanlaisen Suomen olosuhteisiin sopeutetun rakenteen luomiseksi toimitaan yhdessä innovaatio- ja kumppanuusverkoston sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. (Vrt. Cees van den Bos: Development of volunteering infrastructure in America, Denmark, England, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Norway, Zevenaar 2008; Hilger, Peter: Volunteering Centres and Volunteerign infrastructure 2010, Vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä eduskunnassa Kansalaisareena perusti yhdessä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kumppanuusverkoston kanssa vuonna 2009 Eduskuntaan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän. Vuonna 2011 käynnistyvälle hallitusohjelmakaudelle on valmisteltu Kansalaisareenan kumppanuusverkoston kanssa seuraavat hallitusohjelmatavoitteet: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla myös face to face tiedonsaanti kehittämällä valtakunnallista vapaaehtoiskeskusten toimintamallia luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Eduskunnan tukiryhmä tukee toiminnallaan asetettuja tavoitteita (http://www.kansalaisareena.fi/tiedote_ pdf). Vapaaehtoistoiminnan teemavuoteen liittyen eduskunnan tukiryhmä on asettanut tavoitteeksi, että puolet kansanedustajista (100) ottaa vuonna 2011 vastaan haasteen tehdä päivän vapaaehtoistyötä vuonna Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostot Vapaaehtoistoimintaa ammatillisena työnä kehitetään yhteistyössä jo toimivien verkostojen kuten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden/ohjaajien VALIKKO -ryhmien kanssa.

7 7 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille/ohjaajille järjestetään valtakunnallista koulutusta yhteistyössä Pääkaupunkiseudun VALIKKO-ryhmän ja alueellisten VALIKKO-ryhmien kanssa. Valtakunnalliseen työseminaariin kutsutaan myös RAY:n edustaja. Alueelliset VALIKKO-ryhmät toimivat noin 20 paikkakunnalla. Erityisen aktiivisesti toimitaan muun muassa Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Kuopiossa, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa, Kainuussa ja Kemi-Tornion alueella. Yhteydet alueellisiin ryhmiin hoidetaan keskitetysti Kansalaisareenasta. Kansalaisareenan kotisivuilla olevan VALIKKOportaalin materiaali- ja osaajapankki on VALIKKO-ryhmien käytössä. VALIKKO-verkostoa laajennetaan ja uusien alueellisten ryhmien käynnistymistä tuetaan välittämällä tarvittavaa materiaalia Kansalaisareenan VALIKKO-portaalin kautta. Vuonna 2011 VALIKKO-ryhmien toiminnan painopiste on julkisuus- ja vaikuttamistyössä. Lähivuosien tavoitteena on saada koko maan kattava VALIKKO-verkosto osaksi Kansalaisareenan toimintaa. Kansainvälinen yhteistyö Toimitaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä CEVssä (European Volunteer Centre). Komission tukeman Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden EYV 2011 Allianssin kaksi työntekijää hoitavat CEV:n toimistosta käsin kansainvälistä teemavuoden koordinaatiota komission apuna. Kansalaisareena toimii suorassa yhteistyössä CEV:iin ja teemavuoden kansainväliseen järjestökoordinaatioon. Suomessa teemavuoden virallisesta koordinaatiosta vastaa oikeusministeriö yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kanssa ja komission rahoittama työntekijä on sijoitettu Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssiin. Kansalaisareena toimii tiiviissä yhteistyössä teemavuoden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kansainvälisen oma-apuverkoston European Expert Meeting for Self Help verkoston kanssa yhteistyö tiivistyy, kun Kansalaisareena vastaa verkoston seuraavasta seminaaritapaamisesta. Seminaari Self help, social media and empowerment järjestetään Diakoniaopiston seurakuntaopistolla Järvenpäässä kansainvälisen verkoston ja suomalaisten yhteistyökumppaneiden, Naistenkartanon ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Kansainvälisessä työssä Kansalaisareena pyrkii edistämään vapaaehtoistoiminnan kentän kansainvälistä verkostoitumista muun muassa hakeutumalla vapaaehtoistoiminnan pohjoismaiseen kehittämisverkostoon, etsimällä kehittämiskumppaneita CEV:stä sekä olemalla aloitteellinen muun muassa Central Baltic rahoituskelpoisen lähialueyhteistyön käynnistymisessä. Kansalaisareenan suunnittelija Jatta Vikström on Suomen USA:n suurlähetystön ehdokkaana International Visitor Leadership - Volunteerism in the U.S. - ohjelmaan, joka toteutetaan huhtikuussa Yhteistyö opetusministeriön alaisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kanssa jatkuu tiiviinä. CIMOn kautta hakuun tulevista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueella toimivista hankkeista ja rahoituksista informoidaan vapaaehtoistoiminnan verkostoa ja kannustetaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään erityisesti Elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelman eri muodoissa.

8 8 Kansainvälisten yhteyksien ylläpitoon, hyvien käytäntöjen mallintamiseen, levittämiseen ja jalkauttamiseen on tärkeätä kohdentaa kaikkien Kansalaisareenan työntekijöiden työpanosta Tiedottaminen ja näkyvyys Kansalaisareenalle laaditaan viestintäsuunnitelma ja työsuunnitelma sen toteuttamiseksi. Viestintäsuunnitelma vuoden 2011 osalta kytketään EYV 2011 teemavuoden tapahtumiin, joista yksi keskeinen Kansalaisareenan toiminnassa tulee olemaan seminaari/paneeli ja juhla Suomi Areenassa Porissa Kansalaisareenan omien kotisivujen ylläpito ja kehittäminen vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisena palvelevana portaalina ja Kansalaisareenan perusverkostojen kehittäminen on keskeinen osa Kansalaisareenan kehittämistä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan verkostoa valtakunnallisesti palvelevana informaatio- ja kehittämiskeskuksena. Tiedon levittämiseen matalan kynnyksen kohtaamis- ja toimintapaikoista kiinnitetään huomiota tarkemmin laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteriä päivitetään verkostotoimijoiden ilmoitusten perusteella. Nettitiedottamisen lisäksi panostetaan tiedon levittämiseen myös muita kanavia ja mediaa hyödyntäen. Perinteisten osallistumismuotojen rinnalle tarvitaan uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti organisoituvaa kansalaistoimintaa, jossa sosiaalisella medialla (facebook, twitter jne) on keskeinen merkitys. Kansalaisareena on mukana uudessa Sharewood.org sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2008 perustettua VerkkoAreena internetlehteä julkaistaan neljä/kuusi numeroa. Syksyllä 2008 perustettua Areena aikakausjulkaisua julkaistaan yksi numero. Kotisivujen kehittämistyötä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan valtakunnallisena portaalina jatketaan. Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tapahtumia ja tapahtumista tiedottamista suunnitellaan yhdessä Kansalaisareenan kumppanuusverkoston ja oikeusministeriön koordinoiman virallisen 2011 kumppanuusverkoston kanssa. EYV 2011 käynnistyy joulukuun 2010 tapahtumaviikolla vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa, joka järjestetään yhdessä EYV 2011 kansallisen organisaation, Allianssin, Sosiaalija terveysturvan keskusliiton sekä Suomen Liikunnan ja Urheilun SLU:n kanssa. Kansalaisareenan yhdessä Pääkaupunkiseudun verkostokumppaneiden kanssa järjestämät Menu-messut Vanhalla ylioppilastalolla käynnistävät myös kansanedustajien Päivä vapaaehtoisena haastekampanjan Menumessut järjestetään vastaavana ajankohtana myös vuonna Kansainvälinen komission järjestämä kiertue EYV 2011 on Suomessa

9 9 2.4 Koulutusyhteistyö Vuonna 2011 jatketaan koulutustoimintaa, joka on suunnattu erityisesti oma-apuja vapaaehtoisryhmien perustamista suunnitteleville henkilöille sekä oma-aputoimintaa tukeville ammattihenkilöille. Jo perustetuissa vertaisryhmissä ja omaehtoisissa ryhmissä toimiville suunnattua ryhmätaitokoulutusta on laajennettu soveltuvaksi myös ammattihenkilöille. Jatketaan kouluttajana toimimista vertaistuen hankkeissa ja monipuolistetaan koulutusyhteistyötä muiden järjestöjen kouluttajien, viranomaistahojen ja seurakuntien kanssa. Kansalaisareenan hallituksen jäsenten asiantuntemuksen hyödyntämistä lisätään. Konsultointia ja räätälöityä koulutusta sekä kouluttajakoulutusta kehitetään. Oma-aputoiminnan kehittämisessä painotetaan koulutus- ja kouluttajakoulutuksen sekä uudenlaisten ryhmätoimintojen syntymistä sekä ryhmien vetäjien verkottumista ja tukemista ja hyvien käytäntöjen valtakunnallista levittämistä. Virtaa vertaistuen verkostoihin -koulutuspäivästä on kehittynyt vuosittainen valtakunnallinen laadukas teemapäivä vertaistuen kouluttajille ja kehittäjille. Teemapäivä järjestetään Tampereella yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vertaistuen hankkeiden vetäjien yhteistyö jatkuu ja sen muotoja kehitetään. Verkoston toimintaa kehitetään myös keskinäisenä tukena ja työnohjauksellisena verkostona ja toiminta on osa kansallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta. Verkosto järjestää muun muassa alueellisia koulutuksia ja kehittämispäiviä. Ryhmien alueellista perustamista tuetaan ja niille tuotetaan materiaalia ja koulutusta. Tuetaan uusien ryhmien syntymistä. Yhteistyö järjestö- ja viranomais- sekä yrityskumppaneiden kanssa tiivistyy ja monipuolistuu. Koulutus- ja muu yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuu ja monipuolistuu. Kohtaamispaikkojen tulevaisuutta käsittelevien valtakunnallisten seminaarien sarja jatkuu helmikuussa Joensuussa. Toimintavuonna käynnistetään sosiaalisen median käyttökoulutukseen ruohonjuuritasolla liittyvä kampanja, jolle haetaan rahoitusta ja yhteistyökumppaneita (mm Sitra). 2.5 Tutkimusyhteistyö Kehitetään vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan materiaali- ja osaajapankkia (Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki) Kansalaisareenan palveleville internet-sivuille (kyselyt, mittarit, tutkimusaiheet, asiantuntijapankki) sekä linkitetään jo olemassa olevia infopankkeja Kansalaisareenan sivuille. Osallistutaan kansallisiin ja kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tutkimus- ja selvityshankkeisiin resurssien mukaan. Osallisuuteen liittyvää tutkimuksellista yhteistyötä tehdään muun muassa yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) osallisuusjaoston kanssa ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvässä tutkimusyhteistyössä toimitaan aktiivisesti viime vuonna perustetussa Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa ja seuran Kansalaisyhteiskunta-internetjulkaisun puitteissa.

10 10 Koordinoidaan yhdessä verkostokumppaneiden kanssa vapaaehtoiseen ja omaehtoiseen toimintaan liittyvää Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus tutkijatyöryhmätapaamista Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä Jyväskylässä. Käynnistetään vapaaehtoistoimintaan osallistumisen laajuutta mittaavien valtakunnallisten vuosittaisten seurantatutkimusten tekeminen keväällä 2010 tehdyn pilottitutkimuksen mukaisesti yhdessä Taloustutkimuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 2.6 Kehittämistoiminta Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen innovaatioverkosto -hanke (RAY Ci) Vuonna 2007 käynnistynyt vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen kehittämisen sektorirajat ylittävä verkostoyhteistyö on täsmentänyt tarpeita vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kehittämiseksi Suomessa. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on halukkuutta vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ruohonjuuritason yhteistyön mallien kehittämiseen. Yhteisiä tarpeita ovat muun muassa valtakunnallisen kumppanuusverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen, tiedottamis- ja tutkimusyhteistyö sekä vaikuttamisyhteistyö. Yhteistyötä tarvitaan myös toiminnan sisältöjen kehittämiseen ja toimijoiden keskinäisten roolien täsmentämiseen, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen sekä ammatillisen työn rajapintakeskusteluun, moniasiantuntijuuteen siirtymisessä sekä vapaaehtoistoiminnan välitystyöhön. Eri toimijoiden yhteistyönä on mahdollista edelleen kehittää myös kansainvälisestä yhteistyöstä saatavia kansallisia hyötyjä. Sektorirajat ylittävänä kumppanuushankkeena toteutettava Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen innovaatioverkosto - hankesuunnitelma on toimitettu Rahaautomaattiyhdistykselle toukokuussa Vuoden 2011 aikana hankkeen toiminta käynnistyy koko laajuudessaan. Toimintavuoden aikana rekrytoidaan ja tiimiytetään hankkeen henkilöstö, valmistellaan tiedotus-, seurantaja arviointisuunnitelmat sekä laajennetaan Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta rahoittaman esiselvityksen aikana käynnistynyttä alueellisten verkostojen toimintaa. Hankkeen toimesta organisoidaan 3-6 valtakunnallista ja paikallista verkostoitumis-, innovointi- ja kehittämistilaisuutta. Käynnistetään valtakunnallinen teematyö hankkeen innovaatioalueilla: 1) laatu, 2) koulutus ja oppilaitosyhteistyö, 3) rekrytointi, 4) taloudelliset sektorirajat ylittävä kumppanuus sekä 5) vapaaehtois- ja vertaistoiminnan organisointi ja toimintamallit. Innovaatioverkostohanke on luonteelta uutta synnyttävä, ja sen teemoihin liittyy useita hankkeen aikana käynnistyviä erillishankkeita. Niistä kustakin tehdään kumppanuusverkostossa erilliset suunnitelmat ja rahoitushakemukset asianomaisille tahoille sekä aiesopimukset, joissa täsmennetään kumppaneiden roolit. Seuraavana kuvattujen erillishankkeiden valmistelu on käynnistynyt vuonna 2010 tai aiemmin. Valmisteilla kaksi Tekes-hanketta: A. Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat ja B. Vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintakoulutuksen kehittäminen Heinäkuussa 2010 valmistui Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta rahoitettu esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista

11 11 kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä. Esiselvitys kokosi paikalliset vapaaehtoistoiminnan yhteistyöstä ja kehittämisestä kiinnostuneet toimijat eri sektoreilta kahdeksaksi alueelliseksi kehittämisverkostoksi (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kainuu sekä Kemi-Tornio) ja nosti alueellisista verkostotyöskentelyistä projektisuunnittelun kohteeksi kaksi valtakunnallista kehittämisteemaa: työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat sekä vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintakoulutusten kehittäminen. Esiselvityksen pohjalta valmistellaan haettavaksi kahta Tekes -hanketta: A) RESPONSSI Työnantajan järjestämä henkilöstön vapaaehtoistoiminta osaksi suomalaista yhteiskuntavastuuta ja B) Työniloa ja hyvinvointia vapaaehtoisista koulutusmalli sosiaalija terveyspalveluihin, joka toteutetaan yhteistyössä JHL:n ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskukset ja laatuyhteistyö Laatuun liittyvää kehittämisyhteistyötä on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueellisten resurssikeskusten (Espoo/EJY ry, Oulu/Vares, Jyväskylä/Vapari, Kemi- Tornio/Majakka, Kainuu/Viestivä Kainuu) verkostossa. Tavoitteena on käynnistää keskusten laatuyhteistyö, jonka tavoitteena on luoda laatutyökalu ja -malli vapaaehtoistoiminnan keskusten toiminnalle ja kehittämiselle. Kehittämisyhteistyö tähtää myös siihen, että laadukkaasti toimivien vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskusten määrä Suomessa lisääntyy tulevaisuudessa. Toiminta rahoitetaan kumppaneiden toimintaansa hakemilla RAY- kohde- ja projektiavustuksilla sekä Kansalaisareenan osalta Innovaatioverkostohankkeeseen saatavalla RAY-rahoituksella. Vapaaehtoistoiminta peruskouluihin ja oppilaitoksiin Huhtikuussa 2010 Taloustutkimuksen kanssa toteutettu tutkimus osoitti, että nuorten vuotiaiden vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt, mutta nuorten vapaaehtoisten tekemät tehtävät ovat muuttuneet entistä vaativammiksi. Kun nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumisprosentti vuonna 2001 oli koko väestön keskiarvoa suurempi eli 39 prosenttia ja lähes kaksi kolmesta eli 58 prosenttia olisi ollut halukas tulemaan mukaan, mikäli olisi pyydetty, oli osallistumisprosentti vuonna 2010 vain 26. Nuoret vuotiaat myös käyttivät vapaaehtoistoimintaan nyt keskimääräistä vähemmän aikaa eli vajaat 9 tuntia neljässä viikossa, kun vuonna 2001 nuoret käyttivät yli 19 tuntia kuukaudessa. Nuorille yleisiä tehtäviä ovat auttaminen (38 %), internetin kautta työskentely (19 %), johtaminen (18 %), neuvonta (13 %), opetus ja koulutus (18 %), ryhmän tai kerhon ohjaaminen (24 %), projektitehtävät (14 %), valmentaminen (11 %), toimitsijatehtävät (10 %) sekä talkootyö (17 %) ja remontointi- ja kunnostustehtävät (11 %). Mitä mieltä nuoret ovat vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ajankohtaisista teemoista? 36 prosenttia suomalaisista olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen mahdollisuus järjestettäisiin heille sopivaan aikaan. Nuorten vastaava osuus on 44 prosenttia. 46 prosenttia suomalaisista olisi halukas osallistumaan työnantajansa/oppilaitoksensa organisoimaan vapaaehtoistoimintaan työ/kouluaikana, mikäli sellainen olisi mahdollista. Nuorten vastaava osuus on 69 prosenttia.

12 12 34 prosenttia suomalaisista pitäisi tarpeellisena kattavaa Internet-pohjaista vapaaehtoistoiminnan hakukonetta, josta löytäisi juuri itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. Nuorten vastaava osuus on 43 prosenttia. Entistä harvempi nuori osallistuu entistä vaativampiin tehtäviin. Mutta nuoret ovat huomattavasti keskimääräistä suomalaista kiinnostuneempia vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnittelusta, osallistumisesta oppilaitoksen järjestämään vapaaehtoistoimintaan sekä käyttämään myös hakukonetta löytääkseen itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. Nuorissa on edelleen suuri potentiaali vapaaehtoistoiminnan lisäämiseksi ja on tärkeätä, että heille sopivia tehtäviä opitaan suunnittelemaan. On tärkeätä myös oppilaitoksissa kiinnittää asiaan huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Kansalaisareena valmistelee opetushallitukselle aiheesta projektia yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. Vuoden 2010 lopulla pilotoitava koululaisten vapaaehtoistoimintapäivän haastekampanja Päivä vapaaehtoisena toteutetaan vuonna 2011 yhdessä EYV 2011 kansallisen verkoston kanssa. Vapaaehtoiseksi.fi -portaali Tekryn ToimintaSuomi -kumppanuushankkeessa Kansalaisareena on kumppanina mukana vapaaehtoistyön välityshankkeessa Vapaaehtoiseksi.fi, jolle Terveyden edistämisen keskus hakee edelleen RAY-rahoitusta osana ToimintaSuomi -hanketta. 3. JÄSENISTÖ JA JÄRJESTÖTOIMINTA Kansalaisareenan ydintä on verkostomainen toimintatapa. Yhteistyökumppaneita ovat vapaaehtoistahot, järjestöt, seurakunnat, erilaiset toimintaryhmät ja kohtaamispaikat, tutkijat, oppilaitokset ja viranomaistahot, asukastoiminnassa ja asiakasliikkeissä mukana olevat ja kansainväliset kumppanit. Yhdistyksen toimintaa suunnataan entistä enemmän ulospäin. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö- tai yhteisöjäseniä. Kansalaisareenan jäsenpohjaa laajennetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi laajennetaan Kansalaisareenan yhteistoimintaa ja verkostoa liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektorien lisäksi myös yritysten yhteiskuntavastuun alueelle. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen pohjalta. 4. HALLITUS Vuosien aikana toteutettu hallituksen tiivis strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2011 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Hallitus kokoontuu 6-7 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monin tavoin, myös ulospäin.

13 13 5. HENKILÖSTÖ Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toiminnan laajentuessa myös erityisesti hankehenkilöstön määrä kasvaa, mikä on huomioitava riittävinä resursseina myös Kansalaisareenan hallintoon. Vuonna 1993 perustettu Kansalaisareena hakee toimintaansa yleisavustuksen piiriin. Yleisavustuksella katetaan Kansalaisareenan yleistoiminta (toiminnanjohtaja ja hallinto). Kohdeavustus suunnataan edelleen Kansalaisareenan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaan ja sen kehittämiseen ja erityisesti EYV teemavuoden ruohonjuuritason näkyvyyden ja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön parantamiseen. Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisessa innovaatioverkosto -hankkeessa työskentelee toimintavuonna hankejohtaja/tiedottaja ja vuoden loppuun mennessä rekrytoidut kaksi sisältösuunnittelijaa. Satelliitti- ja rinnakkaishankkeisiin haetaan erillisrahoituksia yhteistyössä strategisten kumppaneiden kanssa. Henkilöstö on vapaaehtois-, vertais-, verkosto- ja strategiatyöskentelyn sekä kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen median ja tiedottamisen ammattilaisia. Hallinnollisten tehtävien hoitamisen vaihtoehdot: ulkoistaminen vai palkattu henkilöstö tarkistetaan 6. TALOUS Toimintasuunnitelman toteuttaminen edellyttää vastaavien resurssien saamista toiminnan taloudelle ja henkilömäärälle. Toiminnan päärahoittajataho on Raha-automaattiyhdistys. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan yleisavustuksena toimintaan euroa. Vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan kehittämiseen haetaan ohjeellisessa suunnitelmassa olevaan euron kohdeavustukseen tilapäistä korotusta euroa kohdentuneena European Experts Meeting for Sel Help seminaariin ja euroa kohdentuneena vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtuma-avustuksiin ruohonjuuritason toimijoille (max euroa/tapahtuma). Vapaaehtoistoiminnan valtakunnalliseen innovaatioverkostohankkeeseen haetaan RAY:ltä euroa. TEKES- esiselvityksen perusteella tehdään TEKESIN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmaan kaksi hanketta, joista toisessa varsinaisina hakijoina ovat työyhteisöt (RESPONSSI -hanke) ja toisessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (Työniloa ja hyvinvointia vapaaehtoisista koulutusmalli sosiaali- ja terveyspalveluihin). Hankkeissa ostetaan tarvittava koordinaatio-, koulutus- ja asiantuntijapanos Kansalaisareenalta. Kaupunkien avustusta haetaan edelleen Helsingistä. EU-projekteihin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista (erityisesti Life Long Learning ja Grundtvig -ohjelmat sekä Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 erillisrahoitus). Kansalaisareena on vuonna

14 liittynyt Sherwood.org -sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja Kansalaisareenan toimintaan ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Toimintaa varten on haettu rahankeräyslain mukainen rahankeräyslupa. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi kehitetään uusien jäsenten hankintaa. Muita rahoituslähteitä selvitetään. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua. Vapaaehtoistoimintaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen kynnyksiä pyritään kaikin tavoin madaltamaan. 7. TOIMINTA VUOSINA Vuosina vakiinnutetaan Kansalaisareenan toiminta osana valtakunnallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta, vuotta 2013 vietetään myös yhdistyksen 20.vuotisjuhlavuotena. Kansalaisareenan ylläpitämä informaatio- ja kehittämiskeskus on monipuolinen vapaaehtoisen toiminnan ja vertaistuen osaamiskeskus, joka koordinoi horisontaalista vapaaehtoista ja oma-aloitteista toimintaa kansallisella tasolla sektorirajat ylittäen. Yleinen tietoisuus vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä osana 2000-luvun kansalaistoimintaa ja sosiaalisia verkostoja nousee uudelle tasolle ja uuteen arvostukseen. Kansalaisareena on eri sektoreiden yleisesti tuntema kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa aktiivisesti lisäarvoa verkostokumppaneille. Verkosto käyttää aktiivisesti Kansalaisareenan informaatio- ja kehittämiskeskuksen jatkuvasti kehittyviä palveluja. Kansalaisareenan rahoitus on laajapohjainen ja vakaa. Perustoiminnan rahoitus koostuu useiden eri rahoittajien (RAY, ministeriöt, kunnat, yritysten rahoitus, oma varainhankinta) vakiintuneesta vuosirahoituksesta. Kulloinkin ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin haetaan erillisrahoituksia. Kansalaisareena on säännöllisessä vuorovaikutuksessa verkoston kanssa ja kysyy verkoston mielipidettä kulloinkin ajankohtaisista asioista, nostaa aktiivisesti esille vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiskohteita ja vaikuttaa keskeisiin toimijoihin, päättäjiin ja rahoittajiin siten, että kansalaisyhteiskunnan keskeisen voimavaran vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan toiminta- ja kehittämisedellytykset jatkuvasti kehittyvät. Kansalaisareenassa on laajapohjainen asiantuntijahallitus, joka aktiivisesti ohjaa järjestön kehittymistä. Kansalaisareena tekee verkoston kanssa yhteistyössä säännöllisesti omaa sisäistä strategiatyötä. Linjausten pohjalta Kansalaisareena suuntaa palvelujaan ja kehittämistoimintojaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin

15 15 Kansalaisareena ylläpitää vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan Työkalupakkia (Hyvien Käytäntöjen tietopankkia) ja järjestää vuosittain hyvien käytäntöjen verkostotapaamisia ja -seminaareja kulloinkin ajankohtaisista teemoista. Kansalaisareena ylläpitää vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kansallista ja kansainvälistä verkostoa palvelevaa internet-sivustoa ja kehittää sitä aktiivisesti sekä saadun palautteen että tulevaisuuteen suuntaavista tarvekartoituksista saatujen tietojen perusteella. Kansalaisareena järjestää vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen yleiseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä säännöllisiä keskustelu- ja työskentelytilaisuuksia eri tasoilla ja eri aluilla, sekä välittää tilaisuuksissa esille nousseen tiedon yhteiskunnan muiden vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudesta päättävien tietoon. Kansalaisareena huolehtii siitä, että kansallinen vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu / osana Toiminta Suomi -portaalia palvelee koko vapaaehtoistoiminnan verkostoa. Kaikissa Kansalaisareenan organisoimissa tilaisuuksissa toteutetaan huolellisesti edellisten vuosien aikana kertynyttä osallisuusosaamista. Kansalaisareenan missiona on huolehtia siitä, että tieto ruohonjuuritason näkemyksistä välittyy valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Tässä hyödynnetään Kansalaisareenan monipuolisia suomalaisia ja kansainvälisiä verkostoja ja vuorovaikutusta erityisesti Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Kansalaisareenassa on osaava, moniammatillinen henkilöstö, joka aktiivisesti kehittää sekä omaa työtään että Kansalaisareenan palveluja. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä työssä pyritään edistämään erityisesti kentän kansainvälistä verkostoitumista pohjoismaisessa kehittämisverkostossa, CEV:n kehittämiskumppaneiden ja lähialueyhteistyön puitteissa sekä Euroopan Experts for Self-Help -verkostossa. - Kansalaisareenan kansainvälinen yhteistyö tukee vahvasti järjestön muuta toimintaa kansallisella areenalla. Kansalaisareenan kansainvälinen yhteistyö on kaikkeen toimintaan lisäarvoa tuova työskentelytapa. - Kansalaisareena tunnetaan laajasti kansallisella areenalla järjestönä, jolla on hyvät yhteydet vapaaehtoiskentän toimijoihin sekä Pohjoismaissa että muualla Euroopassa - Kansalaisareena tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja ja palveluja jäsenjärjestöilleen ja muille verkoston toimijoille niiden kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi ja tukemiseksi. - Kansalaisareena kehittää aktiivisesti palvelujaan paremmaksi ja kysyntälähtöisemmäksi, käyttäen hyväkseen sekä kansalliselta areenalta saatua palautetta että kansainvälisiltä partnereilta opittua. - Kansalaisareenalla on käynnissä ainakin yksi oma laajempi kansainvälinen hanke, johon osallistuu myös muita suomalaisia toimijoita. - Kansalaisareenan verkostokumppaneilla on käynnissä/käynnistyy useita kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, joissa Kansalaisareenalla on selkeä yhteistyörooli.

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois

Lisätiedot

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009

Turun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009 Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoisen toiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus 2009 Monenlaisia sektorirajoja Toiminta: Sosiaali ja terveys, nuoriso, kulttuuri, liikunta, asukastoiminta,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto

Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkosto MUISTIO EDUSKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TUKIRYHMÄN KOKOUS Ke 8.9.2010 klo 14:30-15:50 Pikkuparlamentti, Vaahtera-kabinetti Eduskunnasta: Sanna Lauslahti, pj. (Kok)

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 4

I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3. II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 4 Hallitus 18.9.2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS Sivu I Kansalaisareena - Vapaaehtoistyötä Varten 3 II Kansalaisareenan tavoitteet vuodelle 2015 4 1. Kansalaisareena ajaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki. Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI

VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI 1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 20.4.2015 Projektin nimi: VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI Kehittämisprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot