TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011

Transkriptio

1 1 KANSALAISAREENA RY Hallitus Kumpulantie 1 A, Helsinki Puh. (09) kansalaisareena (at) kansalaisareena.fi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE JOHDANTO Miksi juuri nyt osallisuus, omaehtoinen ja vapaaehtoinen toiminta ovat tärkeitä? Osallistuminen kansalaistoimintaan ja vaikuttaminen kansalaistoiminnan kautta yhteiskunnalliseen kehitykseen on elimellinen osa eurooppalaista kehitystä. Yksilöllistymiskehityksen ja osaamisvetoisen talouden seurauksena on kaikissa teollistuneissa maissa tapahtunut väestön polarisaatiota, jota talouskriisi on syventänyt ja köyhyys on lisääntynyt Suomessakin. Tilastokeskuksen tutkijat Hanna Rättö ja Jukka Hoffrén ovat laskeneet aidon kehityksen indikaattorilla GPI, että Suomen hyvinvoinnin huippu oli vuonna 1989 ja hyvinvointimme on 20 vuodessa puolittunut. Brittiläisessä kestävän kehityksen raportissa Prosperity without Growth? (2009) todetaan, että jatkuvan kasvun ideologia voi olla suurin yksittäinen uhka ihmisen tulevaisuudelle. Hyvinvoinnin edellytyksinä nähdään raportissa tuloerojen kaventaminen, työn jakaminen ja kulutuskulttuurista irrottautuminen sekä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Luonnon kuormituksen vähentäminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja on ymmärrettävä, että luonnosta irrallista hyvinvointia ei ole olemassakaan. (vrt. Bardy, Marjatta 2010, HS , A2.) Valtiollista vastuuta painottavien ja markkinaratkaisuja korostavien näkemysten rinnalle nousee länsimaissa näkemys siitä, että hyvinvoinnin uudistaminen edellyttää kokonaan uusien ratkaisumallien etsimistä. Uusina innovatiivisina ratkaisuina tarjotaan kestävää kehitystä, erilaisia vähäisen tai nollakasvun talouden hahmotelmia ja uusien voimavarojen löytymistä ihmisestä itsestään. Millaisin keinoin luodaan osallisuutta? Suomessakin kunnat ovat kehittymässä hyvinvointivaltion rakennuskauden viranomaiskunnista 2000-luvun kansalaiskunniksi. Kansalaiskunnassa kansalainen osallistuu päätöksentekoon, julkiset tehtävät siirtyvät lähemmäs kansalaisia ja kuntien infrastruktuuri tukee kansalaistoimintaa. Aito strateginen kumppanuus kunnan ja palvelutuottajan kanssa merkitsee tasavertaisten osapuolten yhteistyötä silloin, kun yhteistyön keskeisenä tekijänä on yhteinen arvoperusta eli kuntalaisten hyvinvointi. Kun kuntien palvelutuotanto on uutta yhteiskunnallista yritystoimintaa tai kunnan omaa toimintaa, palvelutuotannon keskiöön nousee tehokkuuden asemasta kansalainen itse. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntalaiset ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta oman lähiympäristönsä asioista eivätkä odota, että julkinen valta vastaa kaikista asioista. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnan edistämistä ja solidaarisuuden joka on yksi EU:n perusarvoista vahvistamista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta edistää tekijöidensä henkilökohtaista ja sosiaalista

2 2 kehitystä ja vapaaehtoistyötä tekevillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Vapaaehtoistoiminnan uudet muodot, merkitykset ja vaikutukset Kansainvälisissä teksteissä (Ockenden 2007) seuraavat viisi on hiljattain tiivistetty vapaaehtoistoiminnan merkityksiksi ja vaikutuksiksi: 1) edistää kestävän kehityksen taloutta 2) turvallisemmat ja vahvemmat yhteisöt 3) sosiaalinen inkluusio ja yhteisöllisyys 4) elämänlaatu, onnellisuus, terveys ja 5) elämänmittainen oppiminen (Pessi ja Oravasaari, Kansalaistoiminnan ytimessä, RAY 2010). Globaalit ja paikalliset liikkeet nostavat vaikutuskeinojen keskiöön ihmisten itsenäisen toiminnan. Liikkeet ovat muuttuneet entistä vaikeammin hahmotettaviksi. Ne elävät verkostoina, kampanjoina sekä rajoja ja mantereita ylittävinä impulsseina (Konttinen & Peltokoski 2010, Verkostojen liikettä). Elinpiirin kapenemisen tendenssin vastapainoksi ja luonnollisten perhettä tukevien verkostojen heikkenemisen tilalle on syntymässä uudenlaisia fyysisiä ja virtuaalisia omaehtoisesti toimivia yhteisöjä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa voi toimia toisten kanssa, verkottua ja luoda elämää kannattavia vapaaseen valintaan perustuvia tukiverkkoja. Vapaaehtoinen ja omaehtoinen toiminta rakentaa monimuotoista eettistä ihmisen ja luonnon erottamattomuuteen perustuvaa maailmankuvaa. Yhden mallin sijasta liikkeellä on monia avauksia. Kansalaistoiminnan pääpaino on ihmisten omaehtoisessa harrastus-, identiteetti-, auttamis- ja oppimistoiminnassa. Nämä ovat niitä alueita, joilla yli yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä haluaa osallistua yhteisöjen toimintaan ja sitä kautta vaikuttaa yhteisöllisen elämän muodostumiseen. Kansalaisareenan Taloustutkimuksella huhtikuussa 2010 teettämän valtakunnallisen selvityksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä tutkimusta edeltävän neljän viikon aikana; yli 65 -vuotiaiden osallistumisprosentti oli 40 ja nuorten vuotiaiden 26. Osallistumisprosentti oli pääkaupunkiseudulla 39, muissa yli asukkaan kunnissa 35 ja alle asukkaan kunnissa 36. Etelä- ja Länsi-Suomessa osallistumisprosentti oli 37, Itä-Suomessa 42 ja entisen Oulun ja Lapin läänin alueella 28. Vapaaehtoistoimintaan käytettiin keskimäärin 13,4 tuntia neljän viikon aikana. Yleisin toimintamuodoista oli auttaminen (44 %). Perinteinen talkootoiminta on pitänyt myös pintansa (31 %). Internetin kautta vapaaehtoistyötä teki 18 prosenttia vapaaehtoistyöntekijöistä, tukihenkilötoiminnan osuus oli 10 prosenttia ja vertaistukitoiminnan osuus 7 prosenttia. Piha- ja puutarhatöitä teki 11 prosenttia vapaaehtoisista. Suomen tietoyhteiskuntakehityksen painopisteenä ovat olleet palvelut ja asiakkuus, eivät osallistuva kansalaisuus ja tietoyhteiskuntaan osallistumisen vahvistaminen. YK:n selvitys vuodelta 2008 sijoitti Suomen sijalle 45 arvioitaessa, kuinka hallinto eri maissa on tarjonnut kansalaisille mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen sähköisissä ympäristöissä. Vallankäytön edessä suomalaiset ovat historiallisesti tunteneet eurooppalaisittain suurta voimattomuutta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaisbarometrin (2009) mukaan alle 25-vuotiaista yli 50 prosenttia tuntee itsensä ulkopuolisiksi ainakin joskus. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan keski-ikäiset ja vanhemmat kokevat omaan kokemukseen pohjautuen edelleen liian usein, että vaikuttamisyritykset ovat turhia.

3 3 Globaalin kansalaisyhteiskunnan kansalainen ei ole alamainen eikä asiakas. Kansalaisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttaa suuresti se, miten elämismaailmaan kuuluva osallistuminen ja edustuksellinen systeemimaailma toimivat vuorovaikutuksessa kestävässä, luonnon asettamia rajoja kunnioittavassa makrotaloudessa. Kansalaiset haluavat entistä enemmän vaikuttaa suoraan heitä koskettaviin asioihin ja konkreettisissa osallistumisen tilanteissa kansalainen on ja haluaa olla asiantuntija omassa asiassaan. Voidaan arvioida, että yhä suurempi osa kansalaisyhteiskunnan toiminnasta ei jatkossa rakennu perinteisen yhdistystoiminnan muotoon. Samalla, kun on tärkeää turvata kansalaisyhteiskunnan ytimen, kansalaisjärjestöjen, toimintaedellytykset, on myös luotava edellytyksiä uusien sukupolvien epämuodolliselle osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Jos uusia osallistumisen ja vaikuttamisen areenoita ei tunnisteta tai ne sivuutetaan merkityksettöminä, vahvistetaan erityisesti nuorten ja aikuisten lisääntyvää kokemusta siitä, ettei heitä haluta yhteiskunnassa kuulla. Globalisaation ja kansainvälistymisen vastapainona on tärkeää vahvistaa mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa oman asuinalueen asioihin. Kansainvälisesti on otettu käyttöön esimerkiksi osallistuvan ja alueellistetun budjetoinnin menettelytapoja. Professori Hannu Katajamäki ehdottaa eurooppalaistyylistä eriytettyä aluehallintoa, jossa aluelautakunnilla on keskeinen asema ja vahvat aluelautakunnat mahdollistavat kansalaisten kylä- ja kaupunginosatoiminnan. Katajamäki peräänkuuluttaakin paikallisuuteen liittyviä hankkeita, joissa kansalaisjärjestöt kannustavat ihmisiä vaikuttamaan päätöksiin, jotka koskevat heidän omia palveluitaan ja paikallisen maankäytön suunnittelua. Kansainvälisen päätöksenteon avoimuuden lisääntyminen sekä edustuksellisen ja suoran kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen ovat osa globaalin päätöksenteon uusia keskeisiä elementtejä. (Hannu Katajamäki, HS , A2.) Kansalaisuuden toteuttamisen areenana on ennen kaikkea oma lähiympäristö ja siinä arjen kautta hahmottuvat osallistumisen ja vaikuttamisen tarpeet ja mahdollisuudet. Tietotekniikan ja globalisaation myötä käsite lähiympäristö saa kokonaan uusia merkityksiä, maapallosta on tullut yhä enemmän yksi kaikille yhteinen ympäristö ja perinteisten osallistumismuotojen rinnalle on noussut uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa - paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti - organisoituvaa kansalaistoimintaa. Kansalaisareenan Taloustutkimuksen kanssa tekemässä selvityksessä nousi seuraavanlaisia heikkoja ja vahvoja signaaleja Kansalaisareenan kumppanuusverkoston tavoitteisiin liittyen: 73 % suomalaisista (74 % vapaaehtoistoimintaan osallistuneista ja 72 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että vapaaehtoisille tulisi järjestää koulutusta nykyistä laajemmin 73 % suomalaisista (78 % vapaaehtoistoimintaan osallistuneista ja 71 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulisi huolehtia nykyistä paremmin 33 % suomalaisista (39 % osallistuneista ja 29 % ei osallistuneista) on sitä mieltä, että tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskus lähialueella olisi itselle tarpeellinen 36 % suomalaisista (39 % osallistuneista ja 29 % ei osallistuneista) olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen mahdollisuus järjestettäisiin heille sopivaan aikaan

4 4 46 % suomalaisista (50 % osallistuneista ja 43 % ei osallistuneista) olisi halukas osallistumaan työnantajansa/oppilaitoksensa organisoimaan vapaaehtoistoimintaan työ/kouluaikana, mikäli sellainen olisi mahdollista 34 % suomalaisista (37 % osallistuneista ja 31 % ei osallistuneista) pitäisi tarpeellisena kattavaa Internet-pohjaista vapaaehtoistoiminnan hakukonetta, josta löytäisi juuri itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa 2. KANSALAISAREENAN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET VUONNA Osallisuuden vahvistaminen ja vapaaehtoistoiminnan imagon vahvistaminen Aktiivinen osallistuminen ja vapaaehtoisuus ovat oleellinen osa kestävää kehitystä ja on tärkeätä että vapaaehtoistoiminta tulevaisuudessa on yhä luontevampi osa kaikkien kansalaisten ja erilaisten organisaatioiden arkea. Vapaaehtoistoiminnasta tarvitaan lisää helposti löydettävää käytännön tietoa. Vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää vastaamaan myös potentiaalisten vapaaehtoisten odotuksia ja osallistumiskynnyksen tulee olla mahdollisimman matala. Vapaaehtoistoiminnan imagon rakentamista tehdään osana Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 toimintaa yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan innovaatio- ja kumppanuusverkoston sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Kasvattamalla inhimillistä ja sosiaalista pääomaa vahvistamme osallisuutta ja jarrutamme marginalisoitumiskehitystä ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Toimintavuonna käytetään hyväksi eri EU-ohjelmien antamia mahdollisuuksia Euroopan vapaaehtoistoiminnan EYV 2011 teemavuoden toimintaan. EU on 2000-luvulla perustanut useita vapaaehtoistoimintaa tukevia ohjelmia, kuten nuorisotoimintaohjelma Youth in Action sekä Elinikäisen Oppimisen ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmat. Lisäksi tarvitaan sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla vapaaehtoistoimintaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ottaa huomioon vapaaehtoistoiminnan horisontaalisen luonteen aktiivisen kansalaisuuden ilmentäjänä. Kansalaisareena toimii aktiivisesti mm Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan osallisuusjaostossa, jossa tavoitteena on koota osallisuutta ja vaikuttamista käsitteleviä selvityksiä ja tutkimuksia ja laatia esityksiä osallisuuden vahvistamiseksi. Vapaaehtoistoiminnan yleisen imagon kehittymiseksi Kansalaisareena aloittaa verkostoyhteistyönä pitkäjänteisen kansallisen vapaaehtoistoiminnan viestintäsuunnitelman rakentamisen teemavuoden 2011 viestintätulosten pohjalta. Imagoviestinnän tavoitteena on lisätä eksponentiaalisesti yleistä tietoisuutta kehittyvistä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista, merkityksestä ja edellytyksistä sekä herättää aitoa positiivista osallistumiskiinnostusta koko yhteiskunnassa. Viestinnän kohderyhminä ovat laajasti sekä kansalaiset että järjestöjen, julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimijat. Käytännön toteutukseen haetaan kansallisesti merkittäviä strategisia kumppaneita. Kansalaisareena toimii aktiivisesti Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden EYV 2011 tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhteistyö Eurooppalaisten vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä European Volunteer Centre CEV:ssä jatkuu kiinteänä ja yhteistyö European Self-Help Experts -verkoston kanssa tiivistyy, kun Kansalaisareena vastaa joka

5 5 toinen vuosi eri maissa järjestettävän Self Help Experts -Meetingin järjestelyistä toimintavuonna. Seminaarin toteutukseen Kansalaisareena hakee Rahaautomaattiyhdistykseltä kohdeavustukseen yhdelle vuodelle sijoittuvaa euron korotusta. EYV 2011 kansallisen organisaation kanssa tehdään toimintavuonna tiivistä yhteistyötä. Tähän yhteistyöhön liittyen haetaan Kansalaisareenan kohdeavustukseen yhdelle vuodelle sijoittuvaa euron korotusta jaettavaksi edelleen ruohonjuuritason vapaaehtoisyhteisöille teemavuoteen liittyvinä tapahtuma-avustuksina (max euroa/tapahtuma/ tapahtumaa). Kansalaisareena toteuttaa EYV 2011 teemavuoden tavoitteita kaikessa toiminnassaan. Tavoitteet ovat yhdenmukaisia vuodesta 2007 lähtien toimineen valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan avoimen innovaatio- ja kumppanuusverkoston tulevaisuuteen suuntautuvan työskentelyn tulosten kanssa. Ruohonjuuritason kumppanuusverkoston toiminnan tavoitteet ovat syntyneet eri puolilla Suomea järjestetyissä vapaaehtoistoiminnan teema- ja kontaktifoorumeissa. Verkoston tavoitteita on testattu myös tekemällä erillisselvitys vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta kuntien järjestöstrategioissa (Hellevaara 2010; ara.pdf ), erilliskartoituksia vapaaehtoiskeskuksista ja vapaaehtoistoiminnan tukirakenteesta Suomessa (Vikström), Englannissa ja muualla Euroopassa (Hilger; sekä erityisesti teettämällä Taloustutkimuksella haastattelututkimus suomalaisten osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 994 suomalaista ja aineisto edustaa koko vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on 3 prosenttia. 2.2 Yhteistyön ja vaikuttamisen areena Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa horisontaalisesti kehittävänä ja valtakunnallisesti vakiintuneena toimijana Kansalaisareena hakee toimintaansa RAY-yleisavustuksen piiriin. Areenoiden tarjoaminen uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja ihmisten kannustaminen aktiivisiksi toimijoiksi on Kansalaisareenan toiminnan ydintä. Kansalaisareena on kansalaisten ja ruohonjuuriryhmien yhteistyöareena, joka toiminnallaan mahdollistaa alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista, yhteistyötä ja uusia kehittämiskumppanuuksia vapaaehtoistoiminnan, vertaistoiminnan ja omaehtoisen toiminnan alueilla. Kansalaisareena tukee yhteistyön käynnistymistä mahdollistamalla sektorirajat ylittäviä kohtaamisia kulloinkin käytettävissä olevien resurssien mukaan. Parhaimmillaan uudet toimintamallit syntyvät julkisen sektorin (kuntien ja valtio), yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin aitona yhteistyönä. Korkeatasoinen informaatio- ja kehittämiskeskus Verkostoa palvelevan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaa kehitetään vapaaehtois- ja oma-aputoiminnan korkeatasoisena, valtakunnallisena osaamiskeskuksena ja osana kansallista vapaaehtoistoiminnan kokonaisverkostoa, joka

6 6 toimii tiiviissä yhteydessä kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan verkostoihin. Esimerkiksi Englannissa, Saksassa ja Hollannissa on paljon rakenteellista, hallinnollista ja koulutuksellista (management) tukea ruohonjuuritason vapaaehtoisille ja omaehtoisille organisaatioille toiminnan kehittämiseksi. Näissä maissa on luotu rakenteet ruohonjuuritason yhteisöllisen osallistumisen tukemiselle (community support). Vastaavanlaisen Suomen olosuhteisiin sopeutetun rakenteen luomiseksi toimitaan yhdessä innovaatio- ja kumppanuusverkoston sekä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. (Vrt. Cees van den Bos: Development of volunteering infrastructure in America, Denmark, England, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Norway, Zevenaar 2008; Hilger, Peter: Volunteering Centres and Volunteerign infrastructure 2010, Vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä eduskunnassa Kansalaisareena perusti yhdessä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kumppanuusverkoston kanssa vuonna 2009 Eduskuntaan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän. Vuonna 2011 käynnistyvälle hallitusohjelmakaudelle on valmisteltu Kansalaisareenan kumppanuusverkoston kanssa seuraavat hallitusohjelmatavoitteet: On aktiivisesti edistettävä vapaaehtoistoiminnalle suotuisien toimintaympäristöjen rakentumista mahdollistettava sektorirajat (julkinen, yksityinen, järjestö) ylittävien vapaaehtoistoiminnan kumppanuuksien rakentuminen mahdollistettava riittävä kehittämistä tukeva tutkimus sekä kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastointi turvattava rahoitus sektorirajat ylittävään kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ratkaistava vapaaehtoistoimintaan liittyvät verotukselliset kysymykset poistettava työttömien asemaan vapaaehtoistoimijoina liittyvät esteet mahdollistettava vapaaehtoistoiminnassa syntyvän oppimisen tunnustaminen mahdollistettava kansalaisten matalankynnyksen osallistuminen vapaaehtoistoimintaan kehittämällä koko maan kattavaa sähköistä vapaaehtoisten välityspalvelua sekä mahdollistamalla myös face to face tiedonsaanti kehittämällä valtakunnallista vapaaehtoiskeskusten toimintamallia luotava valtakunnallinen malli paikallisten/alueellisten keskusten hyvien käytäntöjen vaihdolle ja levittämiselle. Eduskunnan tukiryhmä tukee toiminnallaan asetettuja tavoitteita ( Vapaaehtoistoiminnan teemavuoteen liittyen eduskunnan tukiryhmä on asettanut tavoitteeksi, että puolet kansanedustajista (100) ottaa vuonna 2011 vastaan haasteen tehdä päivän vapaaehtoistyötä vuonna Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostot Vapaaehtoistoimintaa ammatillisena työnä kehitetään yhteistyössä jo toimivien verkostojen kuten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden/ohjaajien VALIKKO -ryhmien kanssa.

7 7 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille/ohjaajille järjestetään valtakunnallista koulutusta yhteistyössä Pääkaupunkiseudun VALIKKO-ryhmän ja alueellisten VALIKKO-ryhmien kanssa. Valtakunnalliseen työseminaariin kutsutaan myös RAY:n edustaja. Alueelliset VALIKKO-ryhmät toimivat noin 20 paikkakunnalla. Erityisen aktiivisesti toimitaan muun muassa Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Kuopiossa, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa, Kainuussa ja Kemi-Tornion alueella. Yhteydet alueellisiin ryhmiin hoidetaan keskitetysti Kansalaisareenasta. Kansalaisareenan kotisivuilla olevan VALIKKOportaalin materiaali- ja osaajapankki on VALIKKO-ryhmien käytössä. VALIKKO-verkostoa laajennetaan ja uusien alueellisten ryhmien käynnistymistä tuetaan välittämällä tarvittavaa materiaalia Kansalaisareenan VALIKKO-portaalin kautta. Vuonna 2011 VALIKKO-ryhmien toiminnan painopiste on julkisuus- ja vaikuttamistyössä. Lähivuosien tavoitteena on saada koko maan kattava VALIKKO-verkosto osaksi Kansalaisareenan toimintaa. Kansainvälinen yhteistyö Toimitaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan vapaaehtoiskeskusten yhteistyöyhdistyksessä CEVssä (European Volunteer Centre). Komission tukeman Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden EYV 2011 Allianssin kaksi työntekijää hoitavat CEV:n toimistosta käsin kansainvälistä teemavuoden koordinaatiota komission apuna. Kansalaisareena toimii suorassa yhteistyössä CEV:iin ja teemavuoden kansainväliseen järjestökoordinaatioon. Suomessa teemavuoden virallisesta koordinaatiosta vastaa oikeusministeriö yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kanssa ja komission rahoittama työntekijä on sijoitettu Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssiin. Kansalaisareena toimii tiiviissä yhteistyössä teemavuoden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kansainvälisen oma-apuverkoston European Expert Meeting for Self Help verkoston kanssa yhteistyö tiivistyy, kun Kansalaisareena vastaa verkoston seuraavasta seminaaritapaamisesta. Seminaari Self help, social media and empowerment järjestetään Diakoniaopiston seurakuntaopistolla Järvenpäässä kansainvälisen verkoston ja suomalaisten yhteistyökumppaneiden, Naistenkartanon ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Kansainvälisessä työssä Kansalaisareena pyrkii edistämään vapaaehtoistoiminnan kentän kansainvälistä verkostoitumista muun muassa hakeutumalla vapaaehtoistoiminnan pohjoismaiseen kehittämisverkostoon, etsimällä kehittämiskumppaneita CEV:stä sekä olemalla aloitteellinen muun muassa Central Baltic rahoituskelpoisen lähialueyhteistyön käynnistymisessä. Kansalaisareenan suunnittelija Jatta Vikström on Suomen USA:n suurlähetystön ehdokkaana International Visitor Leadership - Volunteerism in the U.S. - ohjelmaan, joka toteutetaan huhtikuussa Yhteistyö opetusministeriön alaisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kanssa jatkuu tiiviinä. CIMOn kautta hakuun tulevista vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueella toimivista hankkeista ja rahoituksista informoidaan vapaaehtoistoiminnan verkostoa ja kannustetaan osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään erityisesti Elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelman eri muodoissa.

8 8 Kansainvälisten yhteyksien ylläpitoon, hyvien käytäntöjen mallintamiseen, levittämiseen ja jalkauttamiseen on tärkeätä kohdentaa kaikkien Kansalaisareenan työntekijöiden työpanosta Tiedottaminen ja näkyvyys Kansalaisareenalle laaditaan viestintäsuunnitelma ja työsuunnitelma sen toteuttamiseksi. Viestintäsuunnitelma vuoden 2011 osalta kytketään EYV 2011 teemavuoden tapahtumiin, joista yksi keskeinen Kansalaisareenan toiminnassa tulee olemaan seminaari/paneeli ja juhla Suomi Areenassa Porissa Kansalaisareenan omien kotisivujen ylläpito ja kehittäminen vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisena palvelevana portaalina ja Kansalaisareenan perusverkostojen kehittäminen on keskeinen osa Kansalaisareenan kehittämistä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan verkostoa valtakunnallisesti palvelevana informaatio- ja kehittämiskeskuksena. Tiedon levittämiseen matalan kynnyksen kohtaamis- ja toimintapaikoista kiinnitetään huomiota tarkemmin laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Kansalaisareenan kotisivuilla olevaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkarekisteriä päivitetään verkostotoimijoiden ilmoitusten perusteella. Nettitiedottamisen lisäksi panostetaan tiedon levittämiseen myös muita kanavia ja mediaa hyödyntäen. Perinteisten osallistumismuotojen rinnalle tarvitaan uudenlaista verkostoituvaa ja usein verkossa paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti organisoituvaa kansalaistoimintaa, jossa sosiaalisella medialla (facebook, twitter jne) on keskeinen merkitys. Kansalaisareena on mukana uudessa Sharewood.org sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2008 perustettua VerkkoAreena internetlehteä julkaistaan neljä/kuusi numeroa. Syksyllä 2008 perustettua Areena aikakausjulkaisua julkaistaan yksi numero. Kotisivujen kehittämistyötä vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan valtakunnallisena portaalina jatketaan. Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tapahtumia ja tapahtumista tiedottamista suunnitellaan yhdessä Kansalaisareenan kumppanuusverkoston ja oikeusministeriön koordinoiman virallisen 2011 kumppanuusverkoston kanssa. EYV 2011 käynnistyy joulukuun 2010 tapahtumaviikolla vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa, joka järjestetään yhdessä EYV 2011 kansallisen organisaation, Allianssin, Sosiaalija terveysturvan keskusliiton sekä Suomen Liikunnan ja Urheilun SLU:n kanssa. Kansalaisareenan yhdessä Pääkaupunkiseudun verkostokumppaneiden kanssa järjestämät Menu-messut Vanhalla ylioppilastalolla käynnistävät myös kansanedustajien Päivä vapaaehtoisena haastekampanjan Menumessut järjestetään vastaavana ajankohtana myös vuonna Kansainvälinen komission järjestämä kiertue EYV 2011 on Suomessa

9 9 2.4 Koulutusyhteistyö Vuonna 2011 jatketaan koulutustoimintaa, joka on suunnattu erityisesti oma-apuja vapaaehtoisryhmien perustamista suunnitteleville henkilöille sekä oma-aputoimintaa tukeville ammattihenkilöille. Jo perustetuissa vertaisryhmissä ja omaehtoisissa ryhmissä toimiville suunnattua ryhmätaitokoulutusta on laajennettu soveltuvaksi myös ammattihenkilöille. Jatketaan kouluttajana toimimista vertaistuen hankkeissa ja monipuolistetaan koulutusyhteistyötä muiden järjestöjen kouluttajien, viranomaistahojen ja seurakuntien kanssa. Kansalaisareenan hallituksen jäsenten asiantuntemuksen hyödyntämistä lisätään. Konsultointia ja räätälöityä koulutusta sekä kouluttajakoulutusta kehitetään. Oma-aputoiminnan kehittämisessä painotetaan koulutus- ja kouluttajakoulutuksen sekä uudenlaisten ryhmätoimintojen syntymistä sekä ryhmien vetäjien verkottumista ja tukemista ja hyvien käytäntöjen valtakunnallista levittämistä. Virtaa vertaistuen verkostoihin -koulutuspäivästä on kehittynyt vuosittainen valtakunnallinen laadukas teemapäivä vertaistuen kouluttajille ja kehittäjille. Teemapäivä järjestetään Tampereella yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vertaistuen hankkeiden vetäjien yhteistyö jatkuu ja sen muotoja kehitetään. Verkoston toimintaa kehitetään myös keskinäisenä tukena ja työnohjauksellisena verkostona ja toiminta on osa kansallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta. Verkosto järjestää muun muassa alueellisia koulutuksia ja kehittämispäiviä. Ryhmien alueellista perustamista tuetaan ja niille tuotetaan materiaalia ja koulutusta. Tuetaan uusien ryhmien syntymistä. Yhteistyö järjestö- ja viranomais- sekä yrityskumppaneiden kanssa tiivistyy ja monipuolistuu. Koulutus- ja muu yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuu ja monipuolistuu. Kohtaamispaikkojen tulevaisuutta käsittelevien valtakunnallisten seminaarien sarja jatkuu helmikuussa Joensuussa. Toimintavuonna käynnistetään sosiaalisen median käyttökoulutukseen ruohonjuuritasolla liittyvä kampanja, jolle haetaan rahoitusta ja yhteistyökumppaneita (mm Sitra). 2.5 Tutkimusyhteistyö Kehitetään vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan materiaali- ja osaajapankkia (Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki) Kansalaisareenan palveleville internet-sivuille (kyselyt, mittarit, tutkimusaiheet, asiantuntijapankki) sekä linkitetään jo olemassa olevia infopankkeja Kansalaisareenan sivuille. Osallistutaan kansallisiin ja kansainvälisiin vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tutkimus- ja selvityshankkeisiin resurssien mukaan. Osallisuuteen liittyvää tutkimuksellista yhteistyötä tehdään muun muassa yhdessä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) osallisuusjaoston kanssa ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvässä tutkimusyhteistyössä toimitaan aktiivisesti viime vuonna perustetussa Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa ja seuran Kansalaisyhteiskunta-internetjulkaisun puitteissa.

10 10 Koordinoidaan yhdessä verkostokumppaneiden kanssa vapaaehtoiseen ja omaehtoiseen toimintaan liittyvää Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus tutkijatyöryhmätapaamista Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä Jyväskylässä. Käynnistetään vapaaehtoistoimintaan osallistumisen laajuutta mittaavien valtakunnallisten vuosittaisten seurantatutkimusten tekeminen keväällä 2010 tehdyn pilottitutkimuksen mukaisesti yhdessä Taloustutkimuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 2.6 Kehittämistoiminta Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen innovaatioverkosto -hanke (RAY Ci) Vuonna 2007 käynnistynyt vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen kehittämisen sektorirajat ylittävä verkostoyhteistyö on täsmentänyt tarpeita vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kehittämiseksi Suomessa. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on halukkuutta vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ruohonjuuritason yhteistyön mallien kehittämiseen. Yhteisiä tarpeita ovat muun muassa valtakunnallisen kumppanuusverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen, tiedottamis- ja tutkimusyhteistyö sekä vaikuttamisyhteistyö. Yhteistyötä tarvitaan myös toiminnan sisältöjen kehittämiseen ja toimijoiden keskinäisten roolien täsmentämiseen, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen sekä ammatillisen työn rajapintakeskusteluun, moniasiantuntijuuteen siirtymisessä sekä vapaaehtoistoiminnan välitystyöhön. Eri toimijoiden yhteistyönä on mahdollista edelleen kehittää myös kansainvälisestä yhteistyöstä saatavia kansallisia hyötyjä. Sektorirajat ylittävänä kumppanuushankkeena toteutettava Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen innovaatioverkosto - hankesuunnitelma on toimitettu Rahaautomaattiyhdistykselle toukokuussa Vuoden 2011 aikana hankkeen toiminta käynnistyy koko laajuudessaan. Toimintavuoden aikana rekrytoidaan ja tiimiytetään hankkeen henkilöstö, valmistellaan tiedotus-, seurantaja arviointisuunnitelmat sekä laajennetaan Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta rahoittaman esiselvityksen aikana käynnistynyttä alueellisten verkostojen toimintaa. Hankkeen toimesta organisoidaan 3-6 valtakunnallista ja paikallista verkostoitumis-, innovointi- ja kehittämistilaisuutta. Käynnistetään valtakunnallinen teematyö hankkeen innovaatioalueilla: 1) laatu, 2) koulutus ja oppilaitosyhteistyö, 3) rekrytointi, 4) taloudelliset sektorirajat ylittävä kumppanuus sekä 5) vapaaehtois- ja vertaistoiminnan organisointi ja toimintamallit. Innovaatioverkostohanke on luonteelta uutta synnyttävä, ja sen teemoihin liittyy useita hankkeen aikana käynnistyviä erillishankkeita. Niistä kustakin tehdään kumppanuusverkostossa erilliset suunnitelmat ja rahoitushakemukset asianomaisille tahoille sekä aiesopimukset, joissa täsmennetään kumppaneiden roolit. Seuraavana kuvattujen erillishankkeiden valmistelu on käynnistynyt vuonna 2010 tai aiemmin. Valmisteilla kaksi Tekes-hanketta: A. Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat ja B. Vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintakoulutuksen kehittäminen Heinäkuussa 2010 valmistui Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta rahoitettu esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista

11 11 kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä. Esiselvitys kokosi paikalliset vapaaehtoistoiminnan yhteistyöstä ja kehittämisestä kiinnostuneet toimijat eri sektoreilta kahdeksaksi alueelliseksi kehittämisverkostoksi (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kainuu sekä Kemi-Tornio) ja nosti alueellisista verkostotyöskentelyistä projektisuunnittelun kohteeksi kaksi valtakunnallista kehittämisteemaa: työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat sekä vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön rajapintakoulutusten kehittäminen. Esiselvityksen pohjalta valmistellaan haettavaksi kahta Tekes -hanketta: A) RESPONSSI Työnantajan järjestämä henkilöstön vapaaehtoistoiminta osaksi suomalaista yhteiskuntavastuuta ja B) Työniloa ja hyvinvointia vapaaehtoisista koulutusmalli sosiaalija terveyspalveluihin, joka toteutetaan yhteistyössä JHL:n ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskukset ja laatuyhteistyö Laatuun liittyvää kehittämisyhteistyötä on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen alueellisten resurssikeskusten (Espoo/EJY ry, Oulu/Vares, Jyväskylä/Vapari, Kemi- Tornio/Majakka, Kainuu/Viestivä Kainuu) verkostossa. Tavoitteena on käynnistää keskusten laatuyhteistyö, jonka tavoitteena on luoda laatutyökalu ja -malli vapaaehtoistoiminnan keskusten toiminnalle ja kehittämiselle. Kehittämisyhteistyö tähtää myös siihen, että laadukkaasti toimivien vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskusten määrä Suomessa lisääntyy tulevaisuudessa. Toiminta rahoitetaan kumppaneiden toimintaansa hakemilla RAY- kohde- ja projektiavustuksilla sekä Kansalaisareenan osalta Innovaatioverkostohankkeeseen saatavalla RAY-rahoituksella. Vapaaehtoistoiminta peruskouluihin ja oppilaitoksiin Huhtikuussa 2010 Taloustutkimuksen kanssa toteutettu tutkimus osoitti, että nuorten vuotiaiden vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt, mutta nuorten vapaaehtoisten tekemät tehtävät ovat muuttuneet entistä vaativammiksi. Kun nuorten vapaaehtoistoimintaan osallistumisprosentti vuonna 2001 oli koko väestön keskiarvoa suurempi eli 39 prosenttia ja lähes kaksi kolmesta eli 58 prosenttia olisi ollut halukas tulemaan mukaan, mikäli olisi pyydetty, oli osallistumisprosentti vuonna 2010 vain 26. Nuoret vuotiaat myös käyttivät vapaaehtoistoimintaan nyt keskimääräistä vähemmän aikaa eli vajaat 9 tuntia neljässä viikossa, kun vuonna 2001 nuoret käyttivät yli 19 tuntia kuukaudessa. Nuorille yleisiä tehtäviä ovat auttaminen (38 %), internetin kautta työskentely (19 %), johtaminen (18 %), neuvonta (13 %), opetus ja koulutus (18 %), ryhmän tai kerhon ohjaaminen (24 %), projektitehtävät (14 %), valmentaminen (11 %), toimitsijatehtävät (10 %) sekä talkootyö (17 %) ja remontointi- ja kunnostustehtävät (11 %). Mitä mieltä nuoret ovat vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ajankohtaisista teemoista? 36 prosenttia suomalaisista olisi halukas osallistumaan vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen mahdollisuus järjestettäisiin heille sopivaan aikaan. Nuorten vastaava osuus on 44 prosenttia. 46 prosenttia suomalaisista olisi halukas osallistumaan työnantajansa/oppilaitoksensa organisoimaan vapaaehtoistoimintaan työ/kouluaikana, mikäli sellainen olisi mahdollista. Nuorten vastaava osuus on 69 prosenttia.

12 12 34 prosenttia suomalaisista pitäisi tarpeellisena kattavaa Internet-pohjaista vapaaehtoistoiminnan hakukonetta, josta löytäisi juuri itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. Nuorten vastaava osuus on 43 prosenttia. Entistä harvempi nuori osallistuu entistä vaativampiin tehtäviin. Mutta nuoret ovat huomattavasti keskimääräistä suomalaista kiinnostuneempia vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnittelusta, osallistumisesta oppilaitoksen järjestämään vapaaehtoistoimintaan sekä käyttämään myös hakukonetta löytääkseen itselleen sopivaa vapaaehtoistoimintaa. Nuorissa on edelleen suuri potentiaali vapaaehtoistoiminnan lisäämiseksi ja on tärkeätä, että heille sopivia tehtäviä opitaan suunnittelemaan. On tärkeätä myös oppilaitoksissa kiinnittää asiaan huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Kansalaisareena valmistelee opetushallitukselle aiheesta projektia yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. Vuoden 2010 lopulla pilotoitava koululaisten vapaaehtoistoimintapäivän haastekampanja Päivä vapaaehtoisena toteutetaan vuonna 2011 yhdessä EYV 2011 kansallisen verkoston kanssa. Vapaaehtoiseksi.fi -portaali Tekryn ToimintaSuomi -kumppanuushankkeessa Kansalaisareena on kumppanina mukana vapaaehtoistyön välityshankkeessa Vapaaehtoiseksi.fi, jolle Terveyden edistämisen keskus hakee edelleen RAY-rahoitusta osana ToimintaSuomi -hanketta. 3. JÄSENISTÖ JA JÄRJESTÖTOIMINTA Kansalaisareenan ydintä on verkostomainen toimintatapa. Yhteistyökumppaneita ovat vapaaehtoistahot, järjestöt, seurakunnat, erilaiset toimintaryhmät ja kohtaamispaikat, tutkijat, oppilaitokset ja viranomaistahot, asukastoiminnassa ja asiakasliikkeissä mukana olevat ja kansainväliset kumppanit. Yhdistyksen toimintaa suunnataan entistä enemmän ulospäin. Kumppanuus Kansalaisareenan kanssa ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Jäsenet voivat olla henkilö- tai yhteisöjäseniä. Kansalaisareenan jäsenpohjaa laajennetaan tiedottamalla järjestön tarkoituksesta ja toiminnasta eri sektoreiden vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan ammattilaisten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi laajennetaan Kansalaisareenan yhteistoimintaa ja verkostoa liikunta-, nuoriso- ja kulttuurisektorien lisäksi myös yritysten yhteiskuntavastuun alueelle. Yhteyksiä jäseniin tiivistetään ja jäsenpalveluja kehitetään saadun palautteen pohjalta. 4. HALLITUS Vuosien aikana toteutettu hallituksen tiivis strategiatyöskentely jatkuu vuonna 2011 ja suuntaa tulevaa toimintaa. Hallitus seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti. Hallitus kokoontuu 6-7 kertaa ja kokoontumisista 1 2 järjestetään puolen päivän/yhden päivän mittaisina arviointi- ja strategiakokouksina. Hallituksen jäsenten laajaa asiantuntemusta hyödynnetään Kansalaisareenan toiminnassa monin tavoin, myös ulospäin.

13 13 5. HENKILÖSTÖ Suunniteltu toiminta tarvitsee riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Toiminnan laajentuessa myös erityisesti hankehenkilöstön määrä kasvaa, mikä on huomioitava riittävinä resursseina myös Kansalaisareenan hallintoon. Vuonna 1993 perustettu Kansalaisareena hakee toimintaansa yleisavustuksen piiriin. Yleisavustuksella katetaan Kansalaisareenan yleistoiminta (toiminnanjohtaja ja hallinto). Kohdeavustus suunnataan edelleen Kansalaisareenan informaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaan ja sen kehittämiseen ja erityisesti EYV teemavuoden ruohonjuuritason näkyvyyden ja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön parantamiseen. Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisessa innovaatioverkosto -hankkeessa työskentelee toimintavuonna hankejohtaja/tiedottaja ja vuoden loppuun mennessä rekrytoidut kaksi sisältösuunnittelijaa. Satelliitti- ja rinnakkaishankkeisiin haetaan erillisrahoituksia yhteistyössä strategisten kumppaneiden kanssa. Henkilöstö on vapaaehtois-, vertais-, verkosto- ja strategiatyöskentelyn sekä kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen median ja tiedottamisen ammattilaisia. Hallinnollisten tehtävien hoitamisen vaihtoehdot: ulkoistaminen vai palkattu henkilöstö tarkistetaan 6. TALOUS Toimintasuunnitelman toteuttaminen edellyttää vastaavien resurssien saamista toiminnan taloudelle ja henkilömäärälle. Toiminnan päärahoittajataho on Raha-automaattiyhdistys. Raha-automaattiyhdistykseltä haetaan yleisavustuksena toimintaan euroa. Vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan kehittämiseen haetaan ohjeellisessa suunnitelmassa olevaan euron kohdeavustukseen tilapäistä korotusta euroa kohdentuneena European Experts Meeting for Sel Help seminaariin ja euroa kohdentuneena vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtuma-avustuksiin ruohonjuuritason toimijoille (max euroa/tapahtuma). Vapaaehtoistoiminnan valtakunnalliseen innovaatioverkostohankkeeseen haetaan RAY:ltä euroa. TEKES- esiselvityksen perusteella tehdään TEKESIN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmaan kaksi hanketta, joista toisessa varsinaisina hakijoina ovat työyhteisöt (RESPONSSI -hanke) ja toisessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL (Työniloa ja hyvinvointia vapaaehtoisista koulutusmalli sosiaali- ja terveyspalveluihin). Hankkeissa ostetaan tarvittava koordinaatio-, koulutus- ja asiantuntijapanos Kansalaisareenalta. Kaupunkien avustusta haetaan edelleen Helsingistä. EU-projekteihin haetaan rahoitusta asianomaisista ohjelmista (erityisesti Life Long Learning ja Grundtvig -ohjelmat sekä Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 erillisrahoitus). Kansalaisareena on vuonna

14 liittynyt Sherwood.org -sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat osoittaa mainostuottoja Kansalaisareenan toimintaan ja Smartumin lahjoitus.fi -palveluun, jossa yritykset voivat lahjoittaa henkilökunnalleen ja sidosryhmilleen lahjakortteja, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille. Toimintaa varten on haettu rahankeräyslain mukainen rahankeräyslupa. Jäsenmaksujen kartuttamiseksi kehitetään uusien jäsenten hankintaa. Muita rahoituslähteitä selvitetään. Kansalaisareenan toiminnan luonteesta johtuu, että verkostoitumisesta, tiedon levittämisestä, vähävaraisten sekä pienten ja toimintaansa vasta suunnittelevien ryhmien tukemisesta, ohjaamisesta ja konsultoimisesta ei ole mahdollista periä palvelumaksuja. Seminaari- ja koulutusmaksut pyritään saamaan osallistujille edullisiksi, jotta tilaisuuksiin voitaisiin vapaaehtoistoiminnan kentältä ja ruohonjuuritasolta osallistua. Vapaaehtoistoimintaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen kynnyksiä pyritään kaikin tavoin madaltamaan. 7. TOIMINTA VUOSINA Vuosina vakiinnutetaan Kansalaisareenan toiminta osana valtakunnallista vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan tukirakennetta, vuotta 2013 vietetään myös yhdistyksen 20.vuotisjuhlavuotena. Kansalaisareenan ylläpitämä informaatio- ja kehittämiskeskus on monipuolinen vapaaehtoisen toiminnan ja vertaistuen osaamiskeskus, joka koordinoi horisontaalista vapaaehtoista ja oma-aloitteista toimintaa kansallisella tasolla sektorirajat ylittäen. Yleinen tietoisuus vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan merkityksestä osana 2000-luvun kansalaistoimintaa ja sosiaalisia verkostoja nousee uudelle tasolle ja uuteen arvostukseen. Kansalaisareena on eri sektoreiden yleisesti tuntema kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa aktiivisesti lisäarvoa verkostokumppaneille. Verkosto käyttää aktiivisesti Kansalaisareenan informaatio- ja kehittämiskeskuksen jatkuvasti kehittyviä palveluja. Kansalaisareenan rahoitus on laajapohjainen ja vakaa. Perustoiminnan rahoitus koostuu useiden eri rahoittajien (RAY, ministeriöt, kunnat, yritysten rahoitus, oma varainhankinta) vakiintuneesta vuosirahoituksesta. Kulloinkin ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin haetaan erillisrahoituksia. Kansalaisareena on säännöllisessä vuorovaikutuksessa verkoston kanssa ja kysyy verkoston mielipidettä kulloinkin ajankohtaisista asioista, nostaa aktiivisesti esille vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiskohteita ja vaikuttaa keskeisiin toimijoihin, päättäjiin ja rahoittajiin siten, että kansalaisyhteiskunnan keskeisen voimavaran vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan toiminta- ja kehittämisedellytykset jatkuvasti kehittyvät. Kansalaisareenassa on laajapohjainen asiantuntijahallitus, joka aktiivisesti ohjaa järjestön kehittymistä. Kansalaisareena tekee verkoston kanssa yhteistyössä säännöllisesti omaa sisäistä strategiatyötä. Linjausten pohjalta Kansalaisareena suuntaa palvelujaan ja kehittämistoimintojaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin

15 15 Kansalaisareena ylläpitää vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan Työkalupakkia (Hyvien Käytäntöjen tietopankkia) ja järjestää vuosittain hyvien käytäntöjen verkostotapaamisia ja -seminaareja kulloinkin ajankohtaisista teemoista. Kansalaisareena ylläpitää vapaaehtoisen ja omaehtoisen toiminnan kansallista ja kansainvälistä verkostoa palvelevaa internet-sivustoa ja kehittää sitä aktiivisesti sekä saadun palautteen että tulevaisuuteen suuntaavista tarvekartoituksista saatujen tietojen perusteella. Kansalaisareena järjestää vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen yleiseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyviä säännöllisiä keskustelu- ja työskentelytilaisuuksia eri tasoilla ja eri aluilla, sekä välittää tilaisuuksissa esille nousseen tiedon yhteiskunnan muiden vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudesta päättävien tietoon. Kansalaisareena huolehtii siitä, että kansallinen vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu / osana Toiminta Suomi -portaalia palvelee koko vapaaehtoistoiminnan verkostoa. Kaikissa Kansalaisareenan organisoimissa tilaisuuksissa toteutetaan huolellisesti edellisten vuosien aikana kertynyttä osallisuusosaamista. Kansalaisareenan missiona on huolehtia siitä, että tieto ruohonjuuritason näkemyksistä välittyy valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Tässä hyödynnetään Kansalaisareenan monipuolisia suomalaisia ja kansainvälisiä verkostoja ja vuorovaikutusta erityisesti Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Kansalaisareenassa on osaava, moniammatillinen henkilöstö, joka aktiivisesti kehittää sekä omaa työtään että Kansalaisareenan palveluja. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä työssä pyritään edistämään erityisesti kentän kansainvälistä verkostoitumista pohjoismaisessa kehittämisverkostossa, CEV:n kehittämiskumppaneiden ja lähialueyhteistyön puitteissa sekä Euroopan Experts for Self-Help -verkostossa. - Kansalaisareenan kansainvälinen yhteistyö tukee vahvasti järjestön muuta toimintaa kansallisella areenalla. Kansalaisareenan kansainvälinen yhteistyö on kaikkeen toimintaan lisäarvoa tuova työskentelytapa. - Kansalaisareena tunnetaan laajasti kansallisella areenalla järjestönä, jolla on hyvät yhteydet vapaaehtoiskentän toimijoihin sekä Pohjoismaissa että muualla Euroopassa - Kansalaisareena tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja ja palveluja jäsenjärjestöilleen ja muille verkoston toimijoille niiden kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi ja tukemiseksi. - Kansalaisareena kehittää aktiivisesti palvelujaan paremmaksi ja kysyntälähtöisemmäksi, käyttäen hyväkseen sekä kansalliselta areenalta saatua palautetta että kansainvälisiltä partnereilta opittua. - Kansalaisareenalla on käynnissä ainakin yksi oma laajempi kansainvälinen hanke, johon osallistuu myös muita suomalaisia toimijoita. - Kansalaisareenan verkostokumppaneilla on käynnissä/käynnistyy useita kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, joissa Kansalaisareenalla on selkeä yhteistyörooli.