Auvo. Niiniketo. Suvi Mikkonen. Unelma mitalista. Kamppailulajien monitoimija. 4/2012 6,90 Kamppailu- ja itsepuolustuslajien erikoislehti

Transkriptio

1 4/2012 6,90 Kamppailu- ja itsepuolustuslajien erikoislehti Suvi Mikkonen Unelma mitalista Auvo Niiniketo Kamppailulajien monitoimija Karateliitto & Hapkido-järjestö tiedottavat 1

2 ISSN-L Päätoimittaja Ulkoasu Toimittaja Mika Averin Uhma Katja Loikala Sisällys // kamppailija 4/2012 Avustajat tässä numerossa Toni Kauhanen Jarmo Österman Mikael Witick Jarmo Rajala Uuno Aalto Lasse Pyre Marko Simonen Julkaisija Painatus Mediamyynti Kansikuva: Ni-Dan Oy Painokiila Oy Suvi Mikkonen Toimituksen yhteystiedot Ni-Dan Oy Hämeentie Helsinki puh. (09) Lehteen tarkoitettu materiaali aineisto@kamppailija.fi Kamppailijan tilaaminen Kamppailijan tilaus onnistuu helpoimmin internetissä osoitteessa Vuosikerta sisältää kulloisenkin kalenterivuoden lehdet. Seuraava Kamppailija #5 ilmestyy Seuraavaan numeroon tarkoitettu aineisto tulee toimittaa aineisto-osoitteeseen viimeistään Kamppailija pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata sille toimitettuja artikkeleja. Emme sitoudu julkaisemaan pyytämättä toimitettuja juttuja. Avustajat Kamppailija ottaa mielellään vastaan artikkeleita ja kuvia. Katso avustajaohjeet > Juttuvinkki Kehovoiman kehittäminen ja käyttö osana tehokasta itsepuolustusta Kärsivällisyyttä ja avointa mieltä peloista vapaata mieltä. Auvo Niiniketo Kamppailulajien monitoimija. Krav Magan perinteinen Utin kesäleiri 15. kertaa Suosion salaisuutena monipuolisuus. Krav Magan ohjaajakurssi päättyi Utissa 23 ohjaajaa valmistui uudistuneelta Suomen Krav Maga Liiton ohjaajakurssilta. Suvi Mikkonen Niin lähellä -silti liian kaukana Suvin unelma mitalista Olympialaisissa mureni viime metreillä. Fit Corner : Toiminnalista harjoittelua kamppailusalilla Teorian ja käytännön yhteistyötä. Shukokai Karaten MM-kisat 2012 Suomeen mestaruuksia USA:ssa pidetyistä Karaten Shukokai tyylisuunnan MM-kilpailuista. Isä ja poika Tatamin tehokaksikko Verta, hikeä ja armotonta harjoittelua. vakiot 18 Sin Moo Hapkido 22 Karateliitto 2

3 Kyusho Aiki Jutsu osa 3 KEHOVOIMAN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖ OSANA TEHOKASTA ITSEPUOLUSTUSTA KYUSHO AIKI JUTSU on tehokas itsepuolustuslaji, jossa vanhojen mestareiden opit ja salaisuudet kohtaavat nykyaikaiset uhkatilanteet. Uudelleen löydetyt vanhat opit ovat piilotettuina mestareiden aikanaan kehittämiin liikesarjoihin eli katoihin. AIKI opettaa harjoittajalleen oman kehon tuntemista, mielen ja intention hallintaa sekä niiden saumatonta yhdistämistä hyökkääjän voiman ja kehon hallitsemiseksi. Teksti: Toni Kauhanen Kuvat: Marko Simonen Kyusho Aiki Jutsu on itsepuolustusmenetelmä, jonka keskeisimmät osa-alueet ovat TUITÉ (Tarttuvan Käden Taito), KYUSHO (Iskevän Käden Taito) sekä AIKI (Kehovoiman Taito). Leimallista lajille on hyökkääjän kehon heikkouksien ja reaktioiden hyödyntäminen sekä oman kehon luonnollinen käyttö. Artikkelisarjan ensimmäinen osa julkaistiin Kamppailija-lehden numerossa 2/2012, ja siinä käsiteltiin TUITÉN periaatteita. Artikkelisarjan toisessa osassa lehdessä 3/2012 käsiteltiin hermopisteiden käyttöä ja soveltamista eli KYUSHON periaatteita. Tässä artikkelissa käsitellään käsitettä AIKI ja siihen liittyviä periaatteita. Molemmat aikaisemmin käsitellyistä osa-alueista näkyvät myös tässä artikkelissa, koska KYUSHO AIKI JUTSUSSA, ja myös perinteisissä menetelmissä, nämä kolme osa-aluetta nivoutuvat yhdeksi luonnolliseksi kokonaisuudeksi. AIKIN harjoittaja pyrkii välttämään konfliktin ja toimimaan itsepuolustustilanteessa - kuin myös muillakin elämän osa-alueilla - ilman turhia kehon tai mielen jännityksiä, lihasvoimaa tai pelkotiloja. Käytettäessä AIKIA itsepuolustustilanteessa hyökkääjä menettää voimansa ja tasapainonsa ensimmäisen kontaktin syntyessä. His skills were such that, as soon as he was touched by his opponent, his opponent seemed to lose all control over his balance and strength, and would be thrown with ease. How he accomplished this was hard to explain, even if one saw it with one s own eyes. Sumitomo Arima, puhuu yllä Shiro Saigosta, joka oli Judo ja Daitoryu Aikijujutsu mestari. Mitä AIKI sitten oikeastaan on? AIKIA on eri lähteissä kuvattu useiden mestareiden mukaan suorastaan mystiseksi voimaksi, jonka oppimiseksi täytyisi meditoida useita vuosia pyhässä paikassa. Uskallamme väittää, että asia ei kuitenkaan ole näin, vaan AIKIA voidaan lähestyä 3

4 Aiki & Kyusho kontrollitekniikka. Aiki heittotekniikka. hyvinkin käytännölliseltä kannalta. AIKIN voidaan todeta olevan esimerkiksi kalastamista, polttopuiden hakkaamista, rantasaunan lämmittämistä tai vaikka kävelyä luontopolulla. AIKI on tai ainakin voi olla osa kaikkea tekemistä tai tekemättömyyttä. AIKI ei ole mikään erillinen mystinen tekijä tai energia, eikä sen hyödyntämiseen itsepuolustustilanteessa tarvita mitään ulkoisia energioita. AIKI ei ole uskon asia, vaan se perustuu ihmiskehon omiin mekanismeihin ja reaktioihin. Tekijälle itselleen AIKI on kokonaisvaltaista kehon käyttöä, luonnollisen kehovoiman hyödyntämistä kaikessa tekemisessä. Itsepuolustustilanteessa AIKI on oman kehovoiman hyödyntämistä hyökkääjän taltuttamiseen sekä vastustajan voiman neutralisointia tai sen kääntämistä häntä itseään vastaan. AIKIN periaatteet mahdollistavat hyökkääjän voiman neutralisoinnin sekä kehon kontrolloinnin hyödyntämällä hyökkääjän omia luonnollisia reaktioita. AIKI-reaktioiden aiheuttaminen vastustajalle on mahdollista oikeanlaisen harjoittelun ja opintojen kautta. AIKIN harjoittelu vaatii kärsivällisyyttä ja avointa mieltä peloista vapaata mieltä. Pelot ja suorituspaineet saavat aikaan fyysisiä jännityksiä ja pakottamisen tarpeen. Myös virheellinen käsitys siitä, että todellisessa kamppailumenetelmässä tulee näyttää vahvalta ja käyttää runsaasti fyysistä voimaa, on esteenä todellisen AIKIN oppimiselle. Todellisissa AIKI-tekniikoissa vastustajaa ei pakoteta, ei vedetä tai paineta, vaan aiheutetaan reaktio, jonka avulla vastustajaa voidaan kontrolloida. Oikeanlainen harjoittelu opettaa käyttämään rentoutta ja voimaa oikeassa suhteessa siellä, missä sitä tarvitaan. AIKI on luonnollinen, vapaa ja todellinen taito. AIKIN konseptille on esitetty erilaisia tulkintoja, ja sitä on avattu käsittelemällä AIKIA erilaisten periaatteiden kautta. Tässä artikkelissa aihetta käsitellään OKAMOTO SENSEIN (Daitoryu Roppokai) kolmen keskeisimmän periaatteen kautta. Nämä periaatteet ovat (1) Ehdollinen refleksi, (2) Hengitysvoima sekä (3) Pyöreä liike. Ehdollinen refleksi (Conditioned reflex) Heti aluksi todettakoon, että ehdollisen refleksin virallinen määritelmä Pavlovin koirineen antaa hieman vääristyneen kuvan siitä, mitä ehdollisella refleksillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Halusimme silti käyttää termiä, joka on ainakin englanninkielisissä lähteissä valittu kuvaamaan OKAMOTO SENSEIN ensimmäistä periaatetta. AIKISSA, kuten KYUSHOSSAKIN, hyökkääjän voimaan ja kehoon vaikutetaan aiheuttamalla reaktioita, joiden toimintaa hän ei voi estää niiden tullessa yllätyksenä. Tällä tarkoitetaan siis elimistön luontaisten suojamekanismien ja reaktioiden hyödyntämistä vastustajan hyökkäyksen taltuttamiseksi. Aiheuttamalla hyökkääjälle reaktio häntä voidaan esimerkiksi ohjata, heittää tai hallita tilanteen päättämiseksi. Oikeanlaisella kehon käytöllä hyökkääjän hyökkäysvoima voidaan poistaa ja samalla rikkoa hänen tasapainonsa, jolloin tilanne muuttuu hyökkääjälle taisteluksi tasapainon hallinnasta. Tätä tasapainopistettä ohjaamalla hyökkääjää voidaan hallita erittäin vähäisellä voimalla. Miksi tämä sitten toimisi? Selityksiä ja periaatteita erilaisten reaktioiden aiheuttamiseksi hyökkääjälle on esitetty aikaisemmissa artikkeleissa (pisteiden käyttö, kaksisuuntainen liike, pisteiden yhdistäminen). Lisäksi on muistettava, että refleksien hyödyntäminen mahdollistaa tahdottomien reaktioiden aiheuttamisen, joiden tapahtumista hyökkääjä ei voi estää, ellei hän etukäteen tiedä tarkalleen, mitä hänelle aiotaan tehdä. AIKISSA pätee siis myös keskeinen TUITÉN periaate, aiheuta hämmennystä. 4

5 Vastustajan kehon reaktioiden hyödyntäminen mahdollistaa siis hänen mielensä ohjaamisen ja tasapainon hallinta energioiden harmonisoinnin. Reaktioiden aiheuttaminen vastustajalle edellyttää oikeanlaista kehonkäyttöä (kehovoima/ hengitysvoima) sekä luonnollisten ja vapaiden liikeratojen käyttämistä (pyöreä liike). Hengitysvoima (Breath power method) If you master AIKI, you will be able to apply the techniques using very minimal force. A calm spirit and settled breathing are necessary. At the same time the body must be supple. Seigo Okamoto Hengitys on elimistön elossapitojärjestelmä, joka mahdollistaa ihmiskehon toiminnan. Hengitys on yhteydessä verenkierto- ja nestekiertojärjestelmiin sekä lihasten energian saantiin ja samalla niiden luonnolliseen toimintaan. Tätä jokaisen on helppo testata yritä pidättää hengitystä vaikka lenkillä tai KATA -harjoitusta tehdessä luonnollisen liikkeen kärsimättä (älä valitse kuitenkaan liian pitkää harjoitetta). Hengitys on siis kehon normaalin toiminnan avain ja mahdollistaa kehon käytön sekä lihastoiminnan ilman turhia jännitystiloja. Hengitys mahdollistaa oikeanlaisen rentouden tai vapauden, joka taas on luonnollisen kehonkäytön avain. Rento ja vapaa keho yhdistettynä luonnollisiin pyöreisiin liikeratoihin sekä oikeaan etäisyyteen ja ajoitukseen mahdollistaa optimaalisen kehovoiman hyödyntämisen. Hengitys on samalla myös oman mielen hallinnan avain, avain omien pelkotilojen ja niistä aiheutuvien reaktioiden hallintaan. Säilyttämällä luonnollinen hengitysrytmi kaikissa tilanteissa voidaan rauhoittaa oma mieli ja ennen kaikkea vähentää pelkoreaktioiden vaikutusta oman kehon toimintaan. Hengitys mahdollistaa riittävän energian saannin mielen (tässä yhteydessä mieleen voidaan laskea kuuluvaksi myös aivot ja keskushermosto) työskentelyyn. Mieli ohjaa kaikkia kehon toimintoja, joten saavutetulla mielen rauhallisuudella on myös suora vaikutus kehon rentouteen ja sen luonnolliseen toimintaan. Pyöreä liike (Circular motion) Pyöreä liike on ihmiselle luonnollinen liike. Pyöreä liike on keskeinen osa AIKIN hyödyntämistä. Pyöreä liike mahdollistaa hyökkääjän voiman ohjaamisen ja liikkeen jatkamisen välttäen yhteentörmäystä. Pyöreällä liikkeellä kyetään myös kontrolloimaan ja ohjaamaan hallinnassa olevaa hyökkääjää menettämättä kontaktia häneen. Pyöreä ja luonnollinen liike mahdollistaa kehovoiman käytön vastustajan voiman kontrollointiin sekä omien tekniikoiden tehostamiseen, koska pyöreä liike on avain oman kehovoiman välittämiseen kiertäen vastustajan voimalinjat. Pyöreässä liikkeessä on myös avain (oikeat suunnat ja kulmat) vastustajan kehossa olevien kohteiden aktivointiin, mikä mahdollistaa haluttujen reaktioiden tuottamisen ja vastustajan kontrolloinnin. Lopuksi Voiko AIKIA sitten opettaa? Monet vanhat mestarit ovat sanoneet, ettei AIKIA voi opettaa toiselle. Tämä on täysin totta, koska todellisten AIKI-tekniikoiden tekeminen edellyttää harjoittelijalta oman kehon yksilöllistä tuntemista ja hallintaa tavalla, Koko kehonvoiman käyttäminen yhdessä tekniikassa. jota toinen ihminen ei voi opettaa. Hyvä opettaja voi kuitenkin avata oppilaalle periaatteet ja niiden ymmärryksen sekä ohjata oikeanlaisilla harjoitteilla oppilasta oikeaan suuntaan. Todellisen AIKIN hallintaan ei ole oikotietä - sen oppiminen voi viedä vuosia, ja siihen tarvitaan harjoittelun lisäksi runsaasti ajatustyötä. Kyusho Aiki Jutsussa oppilaat oppivat ensin fyysisten ja täysin mekaanisten harjoitteiden kautta voimalinjat, oikeat sisäänmenosuunnat ja -kulmat sekä oman kehon hallintaa. Harrastajalle muodostuu TUITÉ- ja KYUSHO-tekniikoiden kautta peruskäsitys ihmiskehon toiminnoista ja fysiologiasta. Tätä opittua tietoa hyödynnetään täysimääräisesti myös AIKI-tekniikoissa. Näissä kolmessa artikkelissa esittämämme periaatteet yhdistyvät Kyusho Aiki Jutsussa harjoittajansa luonnolliseksi toiminnaksi. Tämä onkin edellytys sille, että toiminnasta itsepuolustustilanteessa saadaan tehokasta ja vaistonvaraista huomioiden kuitenkin uhkatilanteen luonne. Kyusho Aiki Jutsun periaatteiden ja vanhojen mestareiden oppien tutkimisella ja harjoittelulla voidaan saada lisätehoja myös muiden menetelmien tekniikoihin. Tämän väitämme olevan totta, koska vastustajan kehomekaniikan hallinta sekä oikeiden kohteiden käyttäminen tekniikoissa lisää niiden vaikutusta vastustajaan. Lisäksi harjoitteet keskittyvät oman itsensä sisäiseen ja ulkoiseen kehittämiseen, jolloin tekniikat muuttuvat tekijälleen luonnollisemmiksi. Tarkasteltaessa, harjoiteltaessa ja tutkittaessa Kyusho Aiki Jutsu oppeja on muistettava, että niitä ei ole kehitetty alun perin kilpailuolosuhteisiin, vaan tilanteisiin, joissa on ollut kyse taistelusta elämästä ja kuolemasta. Tästä syystä niitä on harjoiteltava valtuutetun ohjaajan johdolla. Kiitämme yhteistyöstä tässä artikkelisarjassa Kyusho Aiki Jutsu organisaation valtuutettuja ohjaajia Kai Arola, Janne Tähtinen ja Santeri Aura sekä kuvauksissa avustaneita harrastajia. 5

6 AUVO NIINIKETO KAMPPAILULAJIEN MONITOIMIJA Nousen Helsingin Kaapelitehtaan D-rapun portaat ylös neljänteen kerrokseen. Viirejä, diplomeja, palkintopyttyjä, seinillä kuva Vladimir Putinista judogissa sekä öljymaalaus Helsingin Atleettiklubin perustajasta Emil Karlsonista. Lattialla lepäilee raskas konekivääri Maxim-Sokolov ja nurkassa nojailevat hyvässä sovussa Kalasnikov ja Suomi-konepistooli. Karhumainen mies saavutustensa merkkien keskellä on Auvo Niiniketo, Suomen tunnetuin jujutsumestari. Teksti ja kuvat: Jarmo Österman Ensimmäisen kerran luin Auvo Niinikedosta vuoden 1985 Budoka-lehdestä, missä mies luonnehti olevansa ikuinen optimisti: Uskon, että jos en lyömällä pärjää, aina löytyy joku kivenmurikka tai laudanpätkä, jolla pääsen kolauttamaan ja..joutuminen puolustamaan itseään on kuin lottovoitto alan harrastajalle. Ave oli juuri kaatanut lorauksen Tabascoa perinteisten budolajien hartaiden harrastajien makaronivelliin. Ymmärsin vasta paljon myöhemmin totuuden noissa lauseissa. Se oli RBSD:tä (Reality Based Self-Defenceä) parhaimmillaan - ja jo ennen koko termin keksimistä. Kehän vastustamaton kutsu Auvo Niiniketo (58) on harjoitellut kamppailutaitoja lähes koko ikänsä. Kamppailukipinä johti Helsingin Voimailijoiden nyrkkeilysalille jo nassikkaiässä: 8-vuotiaana. Auvo sai ohjaajakseen Onni Palvaksen, josta tuli pienen pojan suuri sankari. Nyrkkeilyssä Niiniketo saavutti nuorten Suomen mestaruuden 75 kg-sarjassa vuonna 1972 sekä yleisen sarjan SM-pronssin vuonna Koulu sai jäädä, koska Auvo oli varma, että hänestä tulee vielä suurmies ja sitä paitsi koulussa ei mitaleja jaettu. Jujutsua Niiniketo näki ensimmäisen kerran Ruotsissa, Tukholmassa nyrkkeilymatkalla ja ensimmäiset jujutsuvyönsä Niiniketo suoritti siniseen vyöhön saakka Ruotsissa. Vuonna 1977 Niiniketo aloitti ensimmäisen jujutsukurssin Helsingin Voimailijoiden salilla ja sai aikaan lumipalloefektin. Jujutsu oli äkkiä in Suomessa. Vuonna 1978 Niiniketo tapasi englantilaiset mestarit Richard Morrisin ja Robert Clarkin, mistä alkoi vuosien hedelmällinen yhteistyö. Vanhat vyöarvot oli suoritettava uudestaan ja ensimmäisen danin arvon Clark ja Morris myönsivät Niinikedolle vuonna Nyrkkeilyuran jälkeen Niiniketo ryhtyi harjoittelemaan karatea, jossa hän voitti Suomen mestaruuden raskaassa sarjassa vuonna Auvo ehti harjoitella niin Wadokanin, Tsukin kuin Renshikanin salilla. Niiniketoa kiinnosti vain otteleminen ja tyyli oli kova. Tuloksena oli jopa vuoden kilpailukielto tahallisen tyrmäyksen johdosta. Nyrkkeilystä kovuutensa saanut Auvo Niiniketo halusi muutenkin lyödä kunnolla eikä tehdä hipaisuja. 6

7 Oma tyyli oma lupa Niiniketo kehitti brittityylisen Juko-ryun opettamisen jälkeen vuonna 1992 oman tyylinsä Hokutoryun, pohjoisen tähden tyylisuunnan. Se on monia jujutsutyylejä suoraviivaisempi ja Niiniketo hylkäsi osan lajin japanilaisista perinteistä. Hokutoryun perustekniikoita ovat lyönnit, potkut, heitot, lukot, kuristukset ja erilaiset vapautumis- ja kuljetustekniikat. - Omaan tyyliin ikään kuin ajauduttiin, koska sekä maamme että seuramme oli syrjässä. Samalla kehittyi oma näkemys kamppailusta ja oman näköinen tyyli tehdä asioita. Tyhjät aukot tiedoissa täytettiin omalla näkemyksellä. Auvo ja monesti myös hänen oikea kätensä Risto Väntar kiersivät eri maissa harjoittelemassa ja tutustumassa erilaisiin kamppailulajeihin ja -tyyleihin. He olivat vapaita harjoittelemaan missä ja kenen kanssa tahansa ja yleensä taitavat kaverit otettiin mielellään mukaan harjoituksiin. Niiniketo puntaroi, että jujutsun taso eri maailmalla on hyvinkin vaihteleva, mutta jokaiselta opettajaltaan hän on oppinut jotakin käyttökelpoista, vaikka sitten pienenkin asian. Niiniketo kuvaa Hokutoryu-jujutsua kamppailujärjestelmäksi, joka tarjoaa monipuolisen ja haastavan harrastuksen eritasoisille harrastajille. Tyyli on myös realistinen ja tehokas voimankäyttömuoto turvamiehille, poliiseille ja sotilaille. Hokutoryun ideana ovat vahva perustekniikka ja toimivat tekniikkakombinaatiot. Opetus on hyvin järjestelmällistä ja tehokasta. Harjoittelu on alusta lähtien hyvin fyysistä ja ylempiin vyökokeisiin sisältyy kontaktiottelu. Nykyään Hokutoryu-jujutsua harrastetaan yli 20 maassa ja jo vahvinta harrastus on tällä hetkellä Iranissa, missä Hokutoryn harrastajia on huikeat Niinikedolle myönnettiin viisi vuotta sitten 9.dan ja soke-arvonimi. Myöntäjänä toimi Maailman jujutsuliiton päämies Richard Morris (10.dan), joka samalla nimesi Auvon seuraajakseen. Niiniketo toi kickboxingin Suomeen vuonna 1980, aloitti säännöllisen kurssitoiminnan ja kasasi maajoukkueen. Nykyään hän edustaa Suomea kickboxingin maailmanliitossa WAKO:ssa. Kickboxingissa Auvo Niinikedolla on 5.dan vyöarvo. Hyvin rasvattu seura Helsingin Ju-Jutsuklubilla harjoitellaan jujutsun ja potkunyrkkeilyn lisäksi myös junnu-jutsua, brasilialaista jujutsua, thainyrkkeilyä ja Kyokushin-karatea. Seuraava lajitulokas on sambo, johon opettajat saadaan maineikkaasta Pietarin Sambokoulusta. Tämän seuran suojelijana toimii Sovjet Superman, itsekin judoa ja samboa harrastanut Vladimir Putin. Niinikedon Helsingin Kaapelitehtaan seura toimii kuin hyvin rasvattu kone ja tyyli on muutenkin selvinnyt mainiosti suosion aaltoliikkeestä ja kamppailulajien lamakausista. Niinikedon opettajan ura alkoi jo 35 vuotta sitten pienessä porukassa ja tähän päivään mennessä hän on kouluttanut mustan vyön tasolle jo yli sata oppilastaan. Suomalaisia oppilaita on koulutettu jujutsun saloihin kymmeniä tuhansia. Kaapelitehtaan jujutsun juniorikurssit ovat suosittuja ja Niiniketo tulee hyvin juttuun lasten ja nuorten kanssa. Harjoittelukavereiden kiusaaminen tai omien taitojen väärinkäyttäminen siviilissä johtaa kurinpalautukseen. Auvo Niiniketo on tarkka siitä, että harjoituksissa toteutuu oikeudenmukaisuus. Mestari arvostaa suoraselkäisyyttä ja pyrkii olemaan siitä mallina itsekin: - Koskaan en syö sanaani, enkä ole ostettavissa rahalla. Hokutoryussa vöiden välit on pidetty tarkoituksella pitkinä, eikä vöitä saa Niinikedon seurassa syys- tai kevätalesta. Auvo Niiniketo edellyttää oppilailtaan taistelun ideaa vöiden tummuessa ja ruskean sekä mustan vyön kokeet ovat jo taistelun kaltaisia. Tavallaan ne siis ovat osin myös ns. paskahousutestejä. - Korkean vyöarvon saavuttanut, mutta heikko oppilas saattaa huonoon valoon paitsi opettajansa, myös vyön myöntäjän, seuran, tyylisuunnan ja lajin, linjaa Niiniketo. Niiniketo kehuu harrastajiaan lojaaleiksi ja hyviksi tyypeiksi. Lojaalisuus onkin Auvolle tärkeää ja muihin tyyleihin lähteneet mustavöiset harrastajat voivat unohtaa suosiolla comebackmahdollisuuden. Kilpailijat ovat asia erikseen, koska he tarvitsevat monipuolista sparria ja yhteistyötä. Naisenergiaa tatamilla Niiniketo toteaa, että Hokutoryu on vuosien saatossa vakiinnuttanut olemassaolonsa ja nyt on olemassa hyviä ja vahvoja Hokutoryu-persoonia jotka pystyvät viemään asiaa eteenpäin. Niinikedon pisimmälle edenneitä oppilaita ovat Timo Hirvonen (7.dan), Risto Väntär (7.dan) ja Kimmo Tenhunen (6.dan). - Kolmanteen daniin asti kyse on pitkälti teknisestä osaamisesta. 4.danissa merkitsee muukin; myös esimerkiksi seuran ja tyylin hyväksi tehty työ ja 5.danissa pitää olla jo kansainvälistä kokemusta ja näyttöä. 6.danin (shihan) pitää jättää jo oma kädenjälki tyyliin, luettelee Niiniketo. Naisten ja tyttöjen määrä on ollut aina Hokutoryu-seuroissa huomiota herättävän korkea. Niiniketo uskoo syynä olevan hyvä miksaus liikuntaa ja itsepuolustusta. Urheilun elementti on mukana, vaikka taistelutaidosta onkin kyse. Myös yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen toiminta ovat hyviä syitä aloittaa jujutsuharrastus. Korkeatasoiset naiset näytöksissä ja lukuisat naisharrastajat vetävät naisia salille. Eturivin naisharrastajia Hokutoryussa ovat muun muassa Nina Jankola-Väntar (3.dan) ja Teresa Tuominen (2.dan). - Ja jos itsepuolustustarvetta ei koskaan tulekaan, niin ainakin hyöty on saatu kuntoa kohottavana liikuntana, virnistää Niiniketo. Hokutoryu-ottelut Hokutoryussa myös kilpaillaan ja kilpaileminen onkin saavuttanut viime vuosina suosiota. Pätkiä voi katsoa You Tube -palvelusta. Kilpailusääntöjen mukaan ottelun tavoitteena on, että 7

8 ottelijat osoittavat kamppailussa hyvää jujutsuhenkeä, rohkeutta, paineensietokykyä ja peräänantamattomuutta sekä kykyä käyttää ja soveltaa monipuolisesti jujutsutekniikkaa. Seuraavaksi järjestetään kansainväliset Hokutoryun avoimen painoluokan EM-kisat. - Kilpailumme ovat turvallisia, mutta kurinalaisia ja kovia. Alapotkut ja tyrmäykset ovat sallittuja, mutta lyönnit päähän kiellettyjä. Ottelijat eivät käytä käsisuojia. Ottelu jatkuu matossa, mikäli se on aktiivista, muuten ottelijat nostetaan pystyyn. Otteluaika on 2 x 2 minuuttia, listaa Niiniketo. Niinikedon mukaan ottelemisen tulisi olla erittäin merkittävä osa kamppailulajien harjoittelua ja Hokutoryussa otellaankin jokaisessa harjoituksessa. - Eihän kukaan voi tulla jalkapalloilijaksikaan jos pelkästään harjoittelee itsekseen pallon pomputtelua. Silkka voima ei ratkaise, vaan pelisilmä - kyse on kuin shakista, jossa matti voi tulla hyvinkin nopeasti, analysoi Niiniketo ja jatkaa: - Kamppailulajeissa on hienointa seurata vastustajan siirtoja ja tehdä omansa. Mies vastaan mies, voima vastaan voima ja tahto vastaan tahto. Pitää olla hyvä pelisilmä, voimaa, fysiikkaa, kestävyyttä ja etenkin rohkeutta. Ura henkivartijana Auvo Niiniketo on kuin budolajien Mustanaamio, josta liikkuu tarinoita ja legendoja - tosia ja turvotettuja. Aiemmin mielikuva yksityisen sektorin henkivartijoista henkilöityi vahvasti Niiniketoon joka loi Suomeen 80-luvulla henkivartijabisneksen lähes tyhjästä. Niiniketoa pidettiin yhtenä parhaista henkilösuojauksen asiantuntijoista Suomessa ja hän koulutti monet suomalaisista henkivartijoista. Auvo Niiniketo perusti Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen 90-luvulla ensimmäisten joukossa yksityiset turvayritykset sekä Venäjälle sekä Viroon. Pari vuotta sitten hän oli perustamassa vartiointiliikettä Iraniin. Kun rikasta miestä kiusattiin tai vedätettiin, Niiniketo huudettiin apuun. Monesti hän selvisi pelkästään supliikillaan, koska häntä pidettiin mukavana miehenä. Nyt turvamiesura on jo historiaa ja mutka on siirtynyt kainalosta kassakaappiin. Tukalimpia hetkiä Niiniketo koki Tsetseniassa ja Dagestanissa suojatessaan kansainvälisen yrityksen johtajia ja YK:n kehitysaputyössä olevien henkeä. 90-luvun alussa itsenäistyvän Viron johto tarvitsi turvapalveluita mahdollisia hyökkääjiä vastaan. Niiniketo ja maineikas englantilainen turvamies Jim Short valjastettiin tehtävään ja vastapuoli langetti molemmille kuolemantuomion. Treeni ei lopu koskaan Niiniketo harjoittelee yhä päivittäin, joskin toipuminen olkapääleikkauksesta on muuttanut harjoittelurutiineja ja vähentänyt etenkin painoharjoittelua. Polkupyörälenkit, lyönti- potkusparraus ja säkin kurittaminen onnistuvat yhä, kuten myös tekniikkaharjoitus. Aiemmassa haastattelussaan mestari myöntää olevansa nykyään hitaampi kuin kolmikymppisenä, mutta kamppailusilmä on parempi kuin koskaan. taikala_ilmoitus_budoka_205x66.pdf C M Y CM MY CY CMY K Aktiivinen jäsenrekisteri Helpota seurasi vastuuhenkilöiden työtä, aktivoi yhteisösi ja varmista järjestösi rahoitus. Hoida vaivattomasti laskujen hallinta, kurssiilmoittautumiset, tiedotus, jäsenrekisteri, läsnäoloseuranta... Tutustu edulliseen ja ylivoimaiseen palveluun 6 alkaen /kk 8

9 Teksti ja kuvat: Katja Loikala Kesällä Suomi on täynnä erilaisia kesätapahtumia. Harva kamppailulajin kesäleiri on järjestetty katkeamattomana perinteenä keskellä parhaimpaa kesälomasesonkia jo viidentoista vuoden ajan. Utin kesäleiri kokoaa lajin harrastajat harjoittelemaan heinäkuun viimeisenä viikonloppuna helteestä huolimatta tasaisesti ja varmasti, vuodesta toiseen. Kesälomakausi mahdollistaa myös monien pääsyn leirille, toiset eivät taas missään nimessä halua uhrata kesälomaansa lajin harjoitteluun vaan säästävät sen talvikaudelle. 9

10 Krav Maga Utti on vuonna 1997 perustettu seura, joka on yhdessä Suomen Krav Maga Liiton kanssa järjestänyt jo perinteeksi muodostuneen kesäleirin, nyt siis 15 kertaa. Vuosien varrella leirillä on ohjannut sekä kansainvälisiä, että kotimaisia lajin huippuohjaajia. Leirillä harjoiteltiin alkuvuosina vanhassa hyppyhallissa, laskuvarjojen seassa. Alkuajoista on siirrytty tilavampaan ja valoisaan Uttihalliin, joka sijaitsee aivan Utin varuskunnan välittömässä läheisyydessä. Alkuvuosista asti osanottajia on ollut paljon. - Sadan osallistujan määrä on mennyt rikki jokaisena kesänä, kertoo leirin järjestelyistä tänä vuonna vastuussa oleva Antti Lahtinen, Krav Maga Utista. Huippuvuosina määrä oli hieman korkeampi, noin 140 osallistujaa, mutta on nyt vakiintunut aika reiluun sataan, hän jatkaa. Seuralla on omaa harrastajapohjaa noin 150 henkilöä. - Oman seuran väki, ohjaajia lukuun ottamatta, on hieman laiskempaa käymään leirillä, Antti kertoo. Suurin osa kesäleiriläisistä tulee ympäri Suomea. Olisiko liian tuttuja harjoituspaikkoja omille seuralaisille, sitä ei osaa arvioida. Vaikka leiri onkin keskellä parhainta kesälomakautta, tulee sinne vuodesta toiseen sama osanottajaporukka. Osa on vanhoja kesäleiriläisiä, joista muutama on vuosien varrella jo jatkanut ohjaajaksi, osa pitkän linjan harrastajia. Joka vuosi tulee myös uusia lajin harrastajia, jotka ovat kuulleet omassa seurassa kesäleiristä ja tulevat mukaan harjoittelemaan. Niinpä leirin ohjelma koostuukin pääasiassa lajin perusteista. Utin kesäleirin vetovoimaisuus Mikä saa sitten pitkänlinjan harrastajan tai peräti kouluttajan tulemaan kesäleirille joka kesä? Utin kesäleirin suosion salaisuutta valottaa mielellään monikin harrastaja. Vastaukset ovat pitkälti samansuuntaisia Antti Lahtisen vastausten kanssa. Monipuolisuus nimetään ylivoimaisesti Utin leirin vahvuudeksi. Se tarkoittaa käytännössä monipuolisia ja realistisia harjoituksia erilaisissa paikoissa ja tilanteissa, jotka vaihtuvat leirin teeman mukaisesti vuosittain. Lisäksi kiitellään ohjaajien määrää, sekä rasteilla että yhteisharjoituksissa. Stressinalaisten harjoitteiden lisäksi pienet harjoitusryhmät, jotka mahdollistavat henkilökohtaisemman opastuksen nousevat myös esiin. Kylmä Utissa ei ainakaan tule, yleensä helle suosii leiriviikonloppua, ja jos ei suosi niin Utin ohjaajat pitävät huolen, ettei hiki pääse kuivumaan, harjoittelijat hymyilevät. Järjestävän seuran näkökulmasta Antti lisää, että heillä on alusta asti ollut Utin jääkärirykmentin tuki. Se mahdollistaa leirin järjestämisen nykyisissä paikoissa, kuten Utti-hallilla sekä varuskunnan alueella mm. vanhoissa parakeissa, jossa saa simuloitua monia erilaisia tilanteita. Utin leiri onkin kuuluisa erilaista toimintapainotteisista rasteistaan. Niitä kehitellään talven aikana seuran ohjaajien kanssa. Parhaimman kuningasidean ympärille rakennetaan rastit ja valitaan aina oma teema jokaiselle kesälle. Vuosien aikana on harjoiteltu monipuolisesti lähes kaikilla erilaisilla alustoilla, lattialla, hiekalla, asfaltilla, metsässä, epätasaisessa maastossa. Lähi vesistöjäkin on hyödynnetty, sillä Haukkajärvessä on harjoiteltu mm. erisyvyyksissä sekä pinnan allakin. Liikkuvassa linja-autossa huristeltiin pitkin Utin kyläraittia viime kesänä, toissa kesänä linja-auto pysyi paikallaan. Ravintolassa Kouvolan keskustassa on myös harjoiteltu ns. barfight-osiota musiikin, valojen sekä savutehosteiden keskellä. Kuuluisin rasteista lienee kuitenkin ns. Kauhujen talo, eli vanhat majoituskäytöstä poistetut parakit 6-tien varrella. Parakit toimivat yhä puolustusvoimien harjoituskäytössä. Kesäleirillä parakkeja on hyödynnetty ahkerasti. Kauhujen talon nimellä vedettyä rastia on kehitetty vuosien varrella. Tänä vuonna kesäleirin teema oli Utin kangas, ja parakit toimivat peräti kolmen eri rastin näyttämönä. Ensimmäisessä parakissa toteutettiin tanssit, järjestysmiehineen, suunsoittajineen sekä liikaa nauttineiden tanssijoiden kanssa. Toinen parakki toimi hotellina, jonka majoitustiloihin pääsi ylimääräisiä rettelöitsijöitä. Joukosta nousi esiin paitsi realistisia suorituksia, myös rooleja jotka olisivat kelvanneet teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Lisäksi parakin edessä sorakentällä kirkkaassa ja kuumassa auringonpaisteessa harjoiteltiin mm. keppihyökkäyksiä pareittain sekä painittiin maassa. Lisäksi harjoiteltiin Utti-hallissa. Ohjaajakoulutuksen päättänyt lajin maailmanpäävalmentaja Eyal Yanilov veti lauantaina aamupäivän harjoituksen. Muuten tänä kesänä mentiin uttilaisin ohjaajavoimin. Treenitunteja kertyi ja hikeä virtasi lämpötilan helliessä. 10

11 Hyppyhallista Utti-halliin Antille itselleen kesäleiri on kymmenes. Parhaimmat muistot hän kertoo saaneensa legendaarisesta hyppyhallissa harjoittelusta. Hallin pieni koko tiivisti tunnelma, ja loi ainutlaatuisen hengen treenaamiseen, Antti kertoo. Oma näkökulma on vaihtunut vuosien varrella harrastajasta seuran puheenjohtajaksi, joka muiden ohjaajien kanssa vastaa siitä, että kaikki pyörii niin kuin pitää. - Teemme porukalla, mutta minä kannan vastuun, Antti kertoo. Järjestysvastuu vaihtuu vuosittain. Yhdessä seuran ohjaajien kanssa suunnitellaan ja järjestetään leiri. Ilman vapaaehtoistyötä se ei onnistuisi. Viidentoista vuoden aikana on tullut tietty rutiini jo järjestää leiriä. Ohjaajien ja leiriläisten lisäksi myös rykmentin puolelta tulee leirille osallistujia joka kesä. - Hyvä henki erottuu ja vetää varmasti harjoittelijoita Uttiin, Antti summaa. Pekka Kalenius on Utin seuran ohjaaja, joka on osallistunut jokaiselle kesäleirille. Hänkin muistelee alkuaikojen hyppyhalliharjoituksia lämmöllä. Vuonna 2005 siirryttiin Utti-halliin, kun vanha tila kävi ahtaaksi. Uutta verta on tullut vuosien varrella mukaan, niin harrastajia kuin ohjaajia. Uudempi polvi edustaa hyvää tasoa, Pekka kehuu. Itse hän nimeää vuosien varrella kesäleirien ikimuistoisemmiksi rasteiksi vesistöharjoitteet, kauhujen talon, linja-autoharjoitteet sekä yökerhorastin. Kesällä voidaan harjoitella monipuolisesti ulkona. Utissa siihen on hyvät mahdollisuudet. Ei mene turhaan aikaa siirtymisiin, jotka tämänkokoiselta porukalta vievät tovin. Yhtä tekniikkaa voidaan harjoitella monipuolisesti 3-4 erilaisessa maastossa. Vaikeusastetta nostetaan erilaisten aseiden, sekä esimerkiksi useamman hyökkääjän avulla. Tänä vuonna keinotekoista stressiä luotiin harjoituksissa mm. sulkemalla pois näköaisti. Pekka aloitti lajin harrastamisen vuonna Hän kertoo kaikkien yhdeksän Utin seuran ohjaajien toteuttavan rasteja. Vaikka rastilla olisikin sama aihe, on olemassa heti kymmenen eri tapaa toteuttaa se. Ennen riitti tekniikan osaaminen, nyt pitää osata opettaa se, Pekka tiivistää asian omasta näkökulmastaan. Vuosien varrella leirillä on vieraillut ohjaajina lajin huippuosaajia, niin ulko- kuin kotimaalaisiakin. Yanilovin lisäksi israelilaiset Tamir Gilad ja Tal Kvores ovat ohjanneet harjoituksia kesäleirillä. Kotimaisin voimin on vedetty mm. Janne Jaakolan, Kimmo Kinnusen ja Robert Nordmanin johdolla. Yllättäen harrastajakunta on pitänyt enemmän kotimaisista, kuin ulkomaisista ohjaajista. Ehkä se liittyy kulttuurieroihin. - Omin voimin tulee vähemmän puhetta, ja enemmän treeniä, jota tämä porukka arvostaa eniten, Pekka virnistää. Ensi kesään Suurimmaksi haasteeksi Pekka kertoo aikataulujen yhteensovittamisen. Kesäleirin paikka on vakiintunut heinäkuun viimeiseksi viikonvaihteeksi, ja harrastajat osaavat sen jo varata kalentereihinsa. Mutta kun 50 aktiivia ohjaajan aikatauluja sovitetaan yhteen töiden kanssa, se on jo huomattavasti hankalampaa. Varsinkin kun kolme ohjaajaa ovat säännöllisesti komennuksella Afganistanissa, Pekka jatkaa. Leirijärjestelyt ovat kuitenkin pysyneet hanskassa haasteista huolimatta. Osa tulee leirille myös lajin tasokokeen vuoksi, joista joka toinen pitää suorittaa leirillä. Tasokokeita järjestetään sekä harrastajille, että ohjaajille. 15-vuotista taivalta onkin juhlittu kovan harjoittelun merkeissä. Sunnuntaina iltapäivällä Utti-hallista valui ulos väsyneitä, mutta selkeästi tyytyväisiä harrastajia jotka huikkasivat kiitokset sekä uttilaisille, että harjoittelukavereilleen nähdään taas ensi kesänä. 11

12 KRAV MAGAN OHJAAJAKURSSI PÄÄTTYI UTISSA Eyal Yanilov, KMG:n pääohjaaja Koulutuksessa harjoiteltiin lajin tekniikat aina perustasolta ylemmille tasoille saakka. Teksti ja kuvat: Katja Loikala Utin 15-vuotis juhlaleirin yhteydessä vietettiin myös Krav Magan ohjaajakurssin valmistujaisia. Kaikkiaan 23 henkilöä valmistui uudistuneelta Suomen Krav Maga Liiton ohjaajakurssilta. Kurssin suuri koko oli poikkeuksellinen kuten takana ollut pitkä koulutusjaksokin. Kansainvälinen Krav Maga Globalin ohjaajakoulutus, josta maailmalla käytetään nimeä General Instructor Course, sisältää 180 harjoitustuntia. Maailmalla vastaava koulutus toteutetaan huomattavasti lyhyemmässä ajassa ja se sisältää usein 2-3 viikon intensiivijaksoja. Useissa maissa ohjaajat opettavat Krav Magaa työkseen, toisin kuin Suomessa, jossa kamppailulajit ovat pääsääntöisesti harrastuspohjalla. Suomessa ihmiset käyvät ansiotyössä ja joutuvat sovittamaan aikataulunsa harrastukseen. Irrottautuminen töistä jopa kolmeksi viikoksi ei ole helppoa Suomessa, kertoo kurssin toteutuksesta vastuussa ollut Robert Nordman. Tästä syystä Suomessa koulutus päätettiin pilkkoa ajallisesti pidemmäksi, vuoden mittaiseksi koulutusjaksoksi. Kurssi aloitettiin viime syksynä. Se sisälsi kolme intensiivijaksoa, jotka toteutettiin pitkinä viikonloppuina leirimäisesti. Niiden välissä oli kerran kuussa kertauspäivät, jotka järjestettiin Lahdessa ja Espoossa. Kurssiin kuului käytännön harjoittelun lisäksi luentoja. Koulutus päättyi viikon kestävään graduointijaksoon, jonka 12

13 aikana oppilaat antoivat ohjausnäytteen, suorittivat tasokokeen ja saivat palautteen koulutuksesta. Kurssin päätarkoitus oli saada päteviä Krav Maga ohjaajia Suomen Krav Maga Liiton jäsenseuroihin. Nyt valmistuneet ohjaajat suorittivat kansainvälisen kriteerien mukaisen koulutuksen, joten he voivat halutessaan ohjata myös ulkomailla. Kurssilla vieraili kouluttajia lajin emämaasta, Israelista. Ensimmäisen intensiivijakson ohjasi Krav Maga Clobalin pääkouluttaja Eyal Yanilov Espoossa. Tammikuussa Zeev Cohen, joka vastaa tasotestaamisesta, veti kurssilaisille erittäin fyysisen koulutusjakson. Yanilov, apunaan Tal Kvores, päätti koulutuksen seitsemän päivän graduointijaksoon heinäkuussa Utissa. Israelilaisten opetuksesta pääsivät nauttimaan myös muut magaajat, sillä intensiivijaksojen yhteydessä järjestettiin lisäksi ohjaajien kertauskoulutusta ja leiri harrastajille. Haasteellinen, mutta ennen kaikkea mielenkiintoinen asia kurssilla oli osallistujien vaihtelevat tasot. Koska Suomessa ei vähään aikaan ole toteutettu kansainvälisen tason ohjaajakoulutuksia, osallistujien taustat vaihtelivat perustasosta aina mustaa vyötä vastaavaan expert-tasoon asti. Tämä huomioitiin myös koulutuksessa, jossa korostui yksilöllisyys. Koulutuksessa harjoiteltiin kaikki lajin tekniikat aina perustasolta ylemmille tasoille saakka koska osallistujien joukossa oli poikkeuksellisen paljon lajin expert-tason suorittaneita. Suomen Krav Maga Liiton toteuttama koulutus oli siis kaikin puolin ainutlaatuinen. Liiton tulevaisuuden suunnitelmissa ei ole tarkoitus toteuttaa samanlaista kurssimuotoista ohjaajakoulutusta välittömästi uudelleen vaan antaa nyt valmistuneille ohjaajille tukea käynnistää omissa seuroissaan syksyn uudet peruskurssit. Suomen Krav Maga Liitto on muutaman viime vuoden aikana panostanut myös ns. Expert-harjoitteluryhmään. Painopiste tulee jatkossakin säilymään ylempien tasojen harjoittelussa. Laji on vakiintunut, ja uusia harrastajia laji houkuttelee edelleen tasaisesti. Pienemmilläkin paikkakunnilla toimivat seurat voivat ohjaajakoulutuksen myötä tarjota laadukasta ohjausta alkeiskursseilla aiempaa enemmän. Liiton sivuilta löytyy linkit eri puolella toimivien seurojen kotisivuille. Juha Nuutinen on panostanut viimeiset viisi vuotta Krav Magaan tosissaan. Nyrkkeilytaustan omaava nuori mies oli yksi Suomen Krav Maga Liiton uudistuneen ohjaajakoulutuksen osallistujista. Koulutusta hänelle olivat suositelleet oman seuran ohjaajat. Uudistuneen ohjaajakoulutuksen aikataulut sopivat Juhan omien aikataulujen kanssa hyvin yksiin, joka mahdollisti kurssille osallistumisen. Viime vuoden syyskuussa alkanut ohjaajakoulutus oli Juhan mielestä mielenkiintoinen, monipuolinen ja vastasi hänen odotuksiaan. Juha hyödynsi fysioterapeutin ammattiaan kurssilla. - Anatomian ja kuormitusfysiologian tuntemuksesta on hyötyä harjoitteiden suunnittelussa. Täytyy ottaa huomioon vammojen ja fyysisten ominaisuuksien merkitys yksittäisen harrastajan toiminnassa, Juha kertoo. Juha on aiemmin ohjannut kuntonyrkkeilyryhmiä, sekä fysioterapeutin työssä erilaisia kuntoutusryhmiä allasharjoittelusta kuntosaliryhmiin, joten ryhmän eteen meneminen on hänelle luonnollista. Lisäksi Juha on toiminut reilun vuoden henkilökohtaisena valmentajana naiskilpanyrkkeilijälle. Krav Maga ohjauksessa suunnitellaan kokonainen tunti alkulämmittelystä lähtien, niin että se tukee päivän aiheen oppimista. Tämä eroaa Juhan mielestä jonkun verran muista ryhmänohjaustehtävistä. Robert Nordmanin lisäksi Juha piti paljon Zeek Cohenin pitämästä leiristä. Cohen on sotilasohjaaja, mikä näkyi. Vaikka hänen maineensa tiukkana fyysisenä kouluttajan tiedettiin, laittoi hän kurssilaiset koville kolmipäiväisen leirin aikana. Kuntotaso sai monien ohjaajakurssilaisten parissa aivan uuden käsitteen. - Hänen mielestään jokaisen treenin jälkeen oppilaan kuuluisi valua hikensä mukana ulos, Juha tiivistää tiukkatahtisen ohjaajan koulutusmetodin. Intensiivinen seitsemän päivän harjoitusjakso on takana ja ohjaajakoulutus suoritettu hyväksytysti läpi. Viimeisen jakson aikana Juha piti erityisesti siitä, että sai tietoa miten joku tietty tekniikka opetetaan mahdollisimman tehokkaasti oppilaille uutena asiana. On eri asia osata itse ja osata opettaa, Juha korostaa. Myös tekniset puolet korostuivat, Juha jatkaa. Fyysisyys näkyi myös, sillä lämpötila oli sekä sisällä, että ulkona helteinen. Kurssille osallistuneilla oli varsin kirjava tausta, mutta Juha kokee sen hyötynä. Vaikka samassa porukassa oli sekä paljon kokeneita että täysin kokemattomia ohjaajia pysyi henki hyvänä. Jokaisella kurssilaisella oli jotain annettavaa ryhmälle. Ideoita erilaisista apuharjoitteista ja soveltavista harjoitteista vaihdeltiin runsaasti. Näkökulmia ohjaukseen oli useita, ja toimivia käytännössä vastaan tulleita esimerkkejä tuli esille koulutuksen edetessä. Kurssin järjestelyistä vastuussa ollutta Robert Nordmania Juha kehuu. - Roopella on perinpohjainen tietämys teknisistä yksityiskohdista ja on siksi oikea mies suomalaisen ohjaajakoulutuksen vetäjäksi. Kurssilaiset harjoittelivat paljon myös vapaa-aikanaan. Liitolta sai materiaalia tueksi, ja jokaiselle jaettiin myös kirjallisia henkilökohtaisia tehtäviä kurssin aikana. Tekniikoita mm. videoitiin ja analysoitiin. Palautetta sai koko ajan omasta edistymisestä. Tekniikat käytiin KMG:n kansainvälisen koulutusjärjestelmän mukaisesti läpi aina perustasosta ylempiin tasoihin saakka. Tekniset ns. checkpointit käytiin läpi hyvin huolellisesti, Juha jatkaa. - Nyt on pää tyhjä ja kroppa väsynyt, Juha tiivistää päättyneen koulutuksen omalta kohdaltaan. Valmistuneet ohjaajakurssilaiset. 13

14 Niin lähellä -silti liian kaukana 14

15 Suvin unelma mitalista Olympialaisissa mureni viime metreillä. Suomen ainoa taekwondon edustaja Lontoon kesäolympialaisissa oli 24-vuotias Suvi Mikkonen. Olympialaiset olivat hänelle pitkäaikainen haave, johon valmistauduttiin erittäin huolellisesti reilun neljän vuoden ajan armottomalla harjoittelulla, tähtäimenä olympiamitali. Tie kilpailuihin oli monen mutkan takana. Teksti: Katja Loikala Taistelu olympiapaikasta esiolympiakisoissa oli tiukka. Siellä saatu silmävamma vaikeutti alkuvuoden harjoittelua ja esti osallistumisen EM-kilpailuihin. Suvin tavoite kultamitalista Lontoossa jäi, mutta pronssi oli lähellä. Suvi eteni keräilyjen kautta pronssiotteluun. Mikkonen otteli loukkaantuneena, sillä vuosi sitten treenien jälkeen vasemman polven eturistiside repesi jalkapallossa. Suvi mietti tuolloin, että olympialaiset taisivat jäädä vain haaveeksi. Harjoittelu oli loppusuoralla ja aikaa oli hieman vajaa viisi kuukautta. Fysioterapeutti, lääkäri ja lääkintätiimi tukivat hänen unelmaansa eikä polvea lähdetty leikkaamaan ennen Lontoota. Intohimoinen harjoittelija, huono häviämään Suvi asuu ja harjoittelee Espanjassa jo yhdettätoista vuotta. Espanjan kansalaisuuttakin on tarjottu, mutta Suvi haluaa edustaa Suomea ja turkulaista seuraansa Budokwaita. Suvi mielletään maailmankansalaiseksi, mutta luonteeltaan hän on tyypillinen suomalainen. Suvi luonnehtii itseään hiljaiseksi ja ujoksi. Hän haluaa itselleen myös omaa tilaa. Suvi tunnetaan intohimoisena harjoittelijana, jolle taekwondo on henki ja elämä. Hän kertoo olevansa itsepäinen luonne niin hyvässä kuin pahassakin. Häviämistä Suvi vihaa yli kaiken, ja tulee siitä joskus niin huonolle tuulelle, että kilpailumatkoilla hänen valmentajansa Jesus Ramal antaa Suvin voittaa korttipeleissä. Suvi on ahkera ja järjestelmällinen. Salilla hän keskittyy sataprosenttisesti harjoitteluun. Salin ulkopuolella Suvi saattaa unohdella asioita ja tunnustaa olevansa vähän laiska mm. kotitöiden suhteen. Suvi on vahva ja nopea, ja vastustajat tietävät, että hänen voittamisensa ei ole helppo tehtävä. Olen äärimmäisen huono häviäjä, ja teen kaikkeni jos minulla on mahdollisuus voittoon, Suvi sanoo. Suvi muutti neljävuotiaana perheineen Yhdysvaltoihin. Suvin veljillä oli sopeutumisongelmia paikalliseen kouluun, joten heidän vanhempansa pitivät tärkeänä, että pojat osaisivat tarvittaessa puolustaa itseään ja saisivat kavereita harrastuksen kautta. Koska veljet eivät puhuneet englantia, arvelivat vanhemmat harrastuksen nopeuttavan myös kielen oppimista. Päättäväisenä neljävuotiaana Suvi ei aikonut jäädä ilman veljiensä hauskaa harrastusta vaan ilmoitti haluavansa mukaan. He kaikki aloittivat pienessä paikallisessa karatekoulussa, jonka oli perustanut Chuck Norris. Kaksi vuotta myöhemmin he vaihtoivat taekwondoon. Maailmanmestaruus tavoitteena 15-vuotiaana Suvi asetti tavoitteekseen maailmanmestaruuden. Hän on aina pelannut voitosta. Suvi on tulinen ja kilpailullinen, ja on aina tiennyt haluavansa omistaa elämänsä urheilulle. Urheileminen ja kilpaileminen antaa minulle iloa, toteaa Suvi. Viisitoistavuotiaana hän tahtoi olla paras lajissaan, ja päätti omistautua kokonaan lajille. Suvi halusi löytää oikean valmentajan, joka pystyisi valmentamaan hänet maailmamestariksi. Ilman valmentajan apua se olisi ollut lähes mahdoton urakka. Vaihdoin salia, ja tapasin tulevan valmentajani Jesus Ramalin. Kerrottuani hänelle tavoitteeni ja että olin tosissani, hän alkoi valmentaa minua, kertoo Suvi. Suvin suurimpana kilpailuvoittona ennen olympialaisia oli ehdottomasti olympiaehdokkuus. Se on unelma, joka on nyt muuttunut saavutukseksi. Esiolympialaiset antoivat makua siitä, kuinka vaikea tie huipulle on. Mikkonen taisteli altavastaajan asemasta tasapisteisiin ja tasoitti ottelun. Neljästi hän voitti pisteen jatkoajalla ja selviytyi jatkoon. Hollantilaisvastustaja sortui sääntörikkomukseen ja potkaisi Suvia silmään. Vuotavin silmin ja näkö sumentuneenakin sisukas Suvi nappasi jatkoajalla ratkaisevan voittopisteen. Ammattilaistiimi tukee harjoittelua Mikkonen on tehnyt jo vuodesta 2003 lähtien yhteistyötä espanjalaisen valmentajansa Ramalin kanssa. Tunnen itseni onnekkaaksi, koska Jesus valmentaa minua. Hän on yhtä intohimoinen valmentajana, kuin minä urheilijana. En olisi päässyt kilpaurallani näin pitkälle ilman häntä, Suvi kertoo. Jesus on hyvin arvostettu ja omaa yli 20 vuoden kokemuksen valmentajana. Hänellä on myös laaja verkosto ja Suvi kertookin luottavansa häneen sata prosenttisesti. Hän on kova valmentaja ja ajaa minua ylittämään omat rajani, tiivistää Suvi. Yhteistyö on saumatonta, kilpailuja voitetaan ja hävitään yhdessä. Suvilla on tiukka harjoittelurytmi. Hän harjoittelee tavallisesti kahdesti päivässä, myös lauantaisin. Sunnuntai on lepopäivä, ellei sille satu kilpailuja. Kaudesta hieman riippuen harjoitteluun vaikuttavat kilpailut sekä leirit, jotka tuovat vaihtelua rytmiin. Suvin harjoitusmäärät Olympiaprojektin aikana ovat nousseet ja harjoitukset muuttuneet rankemmiksi. Suvi kehuu valmennustiimiään ja kertoo sen antavan parhaan mahdollisen tuen hänelle. Valmentajan, fyysisen valmentajan, ja parhaan mahdollisen fysioterapeutin, joka sattuu olemaan Real Madridin jalkapalloseuran ykkösfysioterapeutti Pedro Chueca. Lisäksi Suvilla on apunaan useita apuvalmentajia, erinomainen hieroja sekä hyvät harjoituskumppanit, jotka ovat auttaneet Suvia valmistautumaan Olympialaisiin. Pystyin valmentautumaan tärkeään kilpailuun ammattimaisesti kilpaluiden vaatimalla tavalla, Suvi kiittää. 15

16 ollut rento, enkä löytänyt oikeita hetkiä. Se on minulle aika tyypillistä, kun olen häviöllä, Suvi kertoo. Suvi sai toisen mahdollisuuden mitalijahtiin. Hän pääsi keräilyjen kautta jatkoon kun kiinatar eteni finaaliin kukistamalla Ranskan Marlene Harnoisin pistein 8-3. Toinen kilpailupäivä venyi pitkäksi ExCeL-areenalla. Keräilyissä vastassa oli USA:n Diana Lopez, Pekingin olympiapronssimitalisti sekä seitsemän vuoden takainen maailmanmestari. Suvin tunnetila oli kohdallaan, ja hän johti avauserää kahden napakan pääpotkun ansioista 6-0. Suvi hallitsi toistakin erää, ja voitti lopulta Lopwzin 9-4 edeten pronssiotteluun. Pronssiottelussa myöhään illalla vastassa oli taiwanilainen Li Cheng Tseng, joka jyräsi Suvin avausottelussa numeroin 5-0. Toisessa erässä Suvi joutui taipumaan sillä ottelu keskeytetiin 14-2 tilanteessa pisteeron kasvaessa liian suureksi. Mitaliväännössä tuli selkeä tappio Li-Cheng Tsengille, ja pronssi jäi haaveeksi. Saavutuksena jaettu viides sija. Taekwondossa jaetaan kaksi pronssimitalia keräilyerien kautta. Siksi pronssiottelun hävinneet jakavat viidennen sijan. Lopezin lyöminen on toistaiseksi Suvin uran suurin voitto. Suvi voi kuitenkin olla hyvin ylpeä saavutuksestaan Lontoossa sillä taso oli todella kova. Perhe tukemassa alusta alkaen Olympialaisten haasteellinen sarja Suvin tavoite oli voittaa mitali Lontoon kisoissa. 15 muulla vastustajalla oli sama tavoite, eikä Suvin alle 57 kiloisten sarjassa ollut yhtään helppoa vastustajaa. Ennen Lontoota Suvi kävi kaksissa kilpailuissa. Itävallassa hän sai vahvistettua itseluottamusta voittamalla Senegalin tulevan olympiavastuksensa. Espanjan kilpailuissa fysiikkavalmentaja testasi tulevaa kilpailukuntoa, ja suunnitteli viimeisten viikkojen harjoitusohjelman kilpailuiden pohjalta. Suvi viimeisteli kuntoa leirillä Galiciassa, jonka ilmasto on samanlainen Lontoon kanssa. Koska Suvi on sarjansa pienimpiä ottelijoita, hänellä oli tarve harjoitella itseään pidempien vastustajien kanssa. Sveitsiläiset Manuela Bezzola, nopea ja lyhyt ottelija sekä pitkäjalkainen Nina Kläy sparrasivat Suvin kanssa. Hän sai molemmilta hyödyllisiä vinkkejä Lontoota varten. Suvi osallistui avajaisiin, mutta vetäytyi sitten Skotlantiin John Cullenin viimeistelyleirille ja palasi vasta kilpailuihin. Lontoon taekwondoareenalla oli tunnelmaa. Suvi käveli olympiamatolle London Callingin sävelien säestämänä. Katsomossa oli paljon suomalaisia kannustamassa Suvia, mm. Urheilu- ja kulttuuriministeri Arhinmäki. Oloni oli rento ja keskittynyt ennen ensimmäistä ottelua, vaikka edellinen yö tulikin jännityksen vuoksi valvottua, Suvi muistelee. Avausottelussa Suvi voitti potkuillaan tutun senegalilaisvastuksen Bineta Diedhioun. Toinen vastustaja kiinalainen maailmanmestari Hou Yuzhou on Suvia kymmenen senttiä pidempi. Suvi ei yksinkertaisesti ylettynyt. Yuzhou sai avauserässä kolmen pisteen potkun päähän perille, kun avauserää oli vain muutama sekunti jäljellä. Sama toistui toisessa erässä. Suvi sai pistetilin auki vasta päätöserässä. Se ei kuitenkaan riittänyt, ja Suvi koki tappion. Silloin kun asiat eivät mene niin kuin haluan, alkaa jännittämään. Tunsin, että olin jäykkä ja yritin väkisin. En Suvi nimeää innoittajikseen useammankin ihmisen. Pienenä hän seurasi veljiensä jalanjälkiä haluten tehdä kaiken minkä hekin tekivät. Hän pelasi ja liikkui samalla innolla kuin hekin. Veljet ottivat pikkusiskonsa mukaan heidän ollessaan myös hieman vanhempia, ja antoivat minun leikkiä heidän kavereidensakin kanssa. Vanhempani ovat mahdollistaneet urheilijaksi tulemiseni. He ovat ymmärtäneet kuinka tärkeää urheilu on minulle, ja ovat kannustaneet ja rohkaisseet minua alusta asti. Isäni jakaa saman innostuksen urheiluun kanssani, ja on ollut aina ylpeä kilpamenestyksestäni. Hän on myös potkinut minua harjoittelemaan joka päivä, joskus jopa kahdesti, mistä olen hänelle todella kiitollinen, sanoo Suvi. Suosikkiurheilijani on tennispelaaja Rafael Nadal. Luin juuri hänen kirjansa, ja suosittelen sitä kaikille. Hän on hämmästyttävän vahva henkinen pelaaja. Pelien lopussa hän pystyy analysoimaan aina tarkasti mitä virheitä hän teki pelatessaan, tai missä hän onnistui jotta hän voisi onnistua vielä paremmin seuraavassa ottelussaan. Hän harjoittelee kuten kone. Hänen strategiansa on hyvin samanlainen minun lajini kanssa. Tavoite on sekä fyysisesti että psyykkisesti väsyttää vastustaja. Pelata korkealla intensiteetillä ja yrittää murtaa vastustaja, jotta hän tekisi virheen. Hän on mielestäni paras urheilija, ja toivon kovasti tapaavani hänet, Suvi kertoo. Ainakin heillä on yhteinen kieli kohtaamista varten. Kilpaileminen tärkeintä Suvi on keskittynyt 100 % taekwondon harjoitteluun tällä hetkellä. Vielä muutama vuosi sitten hän teki opintoja, mutta joutui ajanpuutteen vuoksi hyllyttämään ne. Tarkoitus on valmistua, kun kilpailu-ura joskus loppuu. Tällä hetkellä Suvilla ei käytännössä ole vapaa-aikaa. Treenien välissä hän rentoutuu kuuntelemalla musiikkia, katsomalla leffoja ja surffailemalla netissä. Suvi tunnustautuu suureksi jalkapallofaniksi. Rakastan pelata jalkapalloa kesälomallani Suomessa, ja voisin tehdä sitä koko päivän, Suvi kertoo. Hän pitää myös rullaluistelusta, rantalentopallosta, koripallosta, uimisesta sekä tenniksestä - vaikkakin sanoo olevansa surkea tenniksenpelaaja. 16