ESITYSLISTA 1/2017. RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSAIKA klo 18:00

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta ESITYSLISTA 1/2017 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 18:00 Matkakeskus, Eteläinen Asemakatu 2, Neuvotteluhuone 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Kokoukseen osallistujat Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävillä olo Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut vuonna Sosiaali- ja terveystoimen tarkennettu organisaatio Liite: Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Liite: Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Lausuntopyyntö Kanta-Hämeen maakunnan sote-valmistelun ohjausryhmän toimintaohjelmasta Liite: Oma Häme -hankkeen lausuntopyyntö Liite: Oma Häme -hankkeen lausuntopyynnön täydennys Liite: Oma Hämeen sote-toimintaohjelma luonnos Liite: Oma Hämeen sote-toimintaohjelman täydennys talouden osalta Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Liite: Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatsaus vuodelta Liite: Sosiaali- ja terveyslautakunna toiminnalliset tavoitteet Sosiaali- ja terveyslautakunnan selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta Liite: Sosiaali- ja terveystoimen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuodelta Liite: Sosiaali- ja terveystoimialan riskien arviointilomake Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma Liite: Sote-toimialan kuvaus, kehittämiskohteet, toiminnalliset tavoitteet ja investointiosa Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuonna Oheinen: Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuonna Perhepalveluiden sosiaaliohjaajan nimikkeen muuttaminen kuntoutuksen ohjaajaksi

2 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta ESITYSLISTA 1/ Mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen hankinta Oheinen: Yhteenveto palvelujen hintamuutoksesta Oikaisuvaatimus palkkaa koskevassa asiassa Viranhaltijapäätökset Liite: Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Oheinen: Vanhusneuvoston kokouksen muistio Oheinen: Kuntainfo 12a Oheinen: Yhtymähallituksen kokouksen pöytäkirja Oheinen: Kuntainfo 1/ Muutoksenhakuosoitukset Liite: Muutoksenhakuosoitukset

3 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta ESITYSLISTA 1/2017 Sivu 1 KOKOUSAIKA klo 18:00 KOKOUSPAIKKA Matkakeskus, neuvotteluhuone 1 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Yrjölä Janne, pj Ketola Päivi, vpj Aittola Eija Kaistinen Kari Kemppi Anssi Lahtinen Raila Mattila Teija Närkki Aino Ranta Juha Sutinen Riku Tolvanen Veijo MUUT Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa, kh:n edustaja Povenius Sonja, nuorisovaltuuston edustaja Pajari Helmi, nuorisovaltuuston edustaja Saarni Mirja, sosiaali- ja terveysjohtaja Kalliovalkama Kristiina, palvelualuepäällikkö Mutanen Marjo, palvelualuepäällikkö Natunen Laura, talous- ja hallintopäällikkö, sihteeri Turunen Timo, vs. palvelualuepäällikkö ASIAT :t 1 - PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTOIMITUS Janne Yrjölä Laura Natunen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Sosiaali- ja terveystoimialan keskus, Eteläinen Asemakatu 2 Talous- ja hallintopäällikkö Laura Natunen

4 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 2 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus/PJ: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös:

5 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 3 2 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus/PJ: Hyväksytään työjärjestykseksi tämä esityslista. Päätös:

6 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 4 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus/PJ: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös:

7 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 5 Dno SOTELA/16/ / Pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävillä olo Riihimäen kaupungin hallintosäännön 15 :n mukaisesti pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjat tarkastetaan siten, että kussakin kokouksessa valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka suorittavat tarkastuksen kokousta seuraavana maanantaina. Sosiaali- ja terveystoimen pöytäkirjan kopiokappale toimitetaan kaupunginhallitukselle sihteerin allekirjoitukselle varustettuna neljän päivän kuluessa kokouksesta. Sosiaali- ja terveystoimen pöytäkirjat pidetään nähtävänä kokousta seuraavan viikon tiistaina klo 9-12 sosiaali- ja terveystoimialan keskuksessa osoitteessa Eteläinen asemakatu 2, 7.krs Päätös:

8 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 6 Dno 5 Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut vuonna 2017 Sotela / Vuonna 2017 veteraanien kotona asumista tukevia palveluja vahvistetaan tuntuvasti. Tavoitteena on järjestää veteraaneille tarpeen mukaiset, maksuttomat kotiin annettavat avopalvelut, joiden turvin he voivat asua kodissaan mahdollisimman pitkään. Koti- ja vanhuspalveluissa palveluneuvonta hoitaa rintamaveteraanien kotona asumista tukevien palveluiden järjestämisen. Kuntoutuspalvelut organisoi terveyskeskus. Palveluneuvojat esittelevät kokouksessa veteraanien kotona asumista tukevia palveluita ja niiden järjestämistä. (kk) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta kuulee selvityksen rintamaveteraanien kotona asumista tukevista palveluista vuonna Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku

9 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 7 Dno SOTELA/77/ / Sosiaali- ja terveystoimen tarkennettu organisaatio Sotela 6/ Sotela 6/ Kaupunginvaltuusto on , 136, hyväksynyt sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön tulevaksi voimaan alkaen. Johtosäännössä on määritelty organisaatio vastuualuetasoilla, jotka ovat yhteispalveluyksikkö, sosiaali- ja vammaispalvelujen palvelualue, koti- ja asumispalvelujen palvelualue sekä terveydenhuollon palvelualue. Tämän yksityiskohtaisemmin sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakennetta ei ole määritelty myöhemminkään. Johto- ja päätösvallan delegoinnista on määrätty toimialan toimintasäännössä. Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisessä organisaatio on päätetty muuttaa alkaen siten, että sosiaali- ja vammaispalvelujen palvelualueen sijaan muodostetaan kaksi uutta palvelualuetta: lasten, nuorten ja perheiden palvelualue sekä aikuisten ja vammaisten palvelualue. Muutoksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista arvioida ja linjata samanaikaisesti koko sosiaali- ja terveystoimen palvelujen organisointia yksikkötasolle asti. Organisaatio rakentuu asiakaslähtöisille palvelukokonaisuuksille elämänkaarimallin mukaisesti. Palvelualueiden palvelujen ja toimintojen sijoittuminen on suunniteltu vastaamaan entistä paremmin tarkoituksenmukaisia toiminnallisia kokonaisuuksia ja johtosuhteita sekä palveluprosesseja huomioiden myös uudistuvan sosiaalihuoltolain lähtökohdat sekä seudullisen palveluintegraation suunnitelmat. Organisaatiomallissa on pyritty ennakoimaan myös mahdollisesti tuleva maakunnallinen palvelutuotantomalli. Organisaatiokaavio on LIITTEENÄ. Ehdotetusta organisaatiosta on pyydetty lausunnot ammattiyhdistysjärjestöiltä sekä sosiaali- ja terveystoimen työpaikkakokouksilta. Lausunnot ovat nähtävinä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa. (ms) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa sosiaali- ja terveystoimen organisaation voimaan tulon alkaen oheisen liitteen mukaisesti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Sotela 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen , OHEISENA, siten, että uudistuksen voimaantulopäivä oli LIITTEENÄ tarkennettu organisaatiokaavio ja vakanssit.

10 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 8 Organisaatiota on kehitetty hieman eri tahdissa eri palvelualueilla. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on otettu käyttöön uudistuksen mukaiset vastuualueet suunnitelman mukaisesti. Joitakin yksityiskohtia on kuitenkin ollut tarpeen tarkentaa ja tarkennetaan edelleen lukien. Muutoksista on kuultu henkilöstöä useita kertoja syksyn 2016 aikana. ( , , , , , , , ). Kuulemiskertomukset ovat nähtävillä kokouksessa. Muilla palvelualueilla suunnittelu on edennyt siten, että vastuualueet voidaan ottaa käyttöön lautakunnan tekemän suunnitelman mukaisesti Koti- ja vanhuspalveluissa on kuultu erikseen esimiehiä ja koko henkilöstöä, aikuisten ja vammaisten palvelualueella on kuultu esimiehiä. Muutokset siellä ovat vähäisempiä ja vaikuttavat ensisijaisesti johtamisjärjestelmään, mutta eivät vaikuta käytännössä yksikköjakoon tai kohdistu suoraan henkilöstöön. Organisaation muutostarpeet nousevat asiakaslähtöisen toiminnan toteuttamisen sekä johtamisjärjestelmän kehittämisen ja johtamisen vahvistamisen kysymyksistä. Vakanssi- ja nimikemuutoksilla yhtenäistetään sosiaali- ja terveystoimen palveluiden johtamisjärjestelmää. Selkeä asiakaslähtöinen johtamisjärjestelmä edellyttää joitakin vakanssi- ja nimikemuutoksia. Organisaatiomuutoksen johdosta tehtävät muutokset koti- ja vanhuspalveluiden vakansseihin alkaen: 1. Johtavan sosiaalityöntekijän vakanssi (nro 3291) lopetetaan ja perustetaan tilalle palveluesimiehen virka. 2. Palvelukeskuksen johtaja (Riihikoti) (vakanssi 3399) virkanimike muutetaan palveluesimiehen viraksi. 3. Riihikodin osastonhoitajien (5 vakanssia, nrot 3409, 3434, 3459, 3555, 3434) nimike muutetaan palveluvastaavaksi. 4. Kotihoidon ohjaajien (4 vakanssia, nro 3299, 3300, 3301, 3302) nimike muutetaan palveluvastaavaksi. Nimikemuutoksilla on koti- ja vanhuspalvelualueella pieniä kustannusvaikutuksia. Yhteensä nämä koti- ja vanhuspalveluiden nimikemuutoksista aiheutuvat kustannusvaikutukset ovat vuositasolla noin euroa. Kustannusvaikutukset katetaan palvelualueelle varatuista määrärahoista. Organisaatiomuutoksen johdosta tehtävät muutokset aikuisten ja vammaisten palveluissa alkaen: 1. Johtavan sosiaalityöntekijän (vakanssi 3561, vammaispalvelut) nimike muutetaan palveluesimieheksi. 2. Johtavan sosiaalityöntekijän (vakanssi 3540, aikuissosiaalityö) nimike muutetaan palveluesimieheksi. 3. Toimintayksikön johtajan (vakanssi 3574, Tiilikatu) nimike muutetaan palveluvastaavaksi. 4. Toimintayksikön johtajan (vakanssi 3276, Rivakka) nimike muutetaan palveluvastaavaksi.

11 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 9 Aikuisten ja vammaisten palveluiden nimikemuutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia. (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. päättää, että kotihoidon ohjaajan (3 vakanssia) nimike muutetaan palveluvastaavaksi 2. päättää, että Riihikodin osastohoitajan (5 vakanssia) nimike muutetaan palveluvastaavaksi 3. päättää, että vammaispalveluiden johtavan sosiaalityöntekijän nimike muutetaan palveluesimieheksi 4. päättää, että aikuissosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijän nimike muutetaan palveluesimieheksi 5. päättää, että toimintayksikön johtajan (Tiilikatu) nimike muutetaan palveluvastaavaksi 6. päättää, että toimintayksikön johtajan (Rivakka) nimike muutetaan palveluvastaavaksi 7. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että koti- ja vanhuspalveluiden johtavan sosiaalityöntekijän vakanssi lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan palveluesimiehen virka 8. esittää kaupunginhallitukselle, että palvelukeskuksen johtajan (Riihikoti) virkanimike muutetaan palveluesimieheksi ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset katetaan palvelualueen sisältä 9. esittää kaupunginhallitukselle, että yhden kotihoidon ohjaajan nimike muutetaan palveluvastaavaksi ja siitä aiheutuvat kustannusvaikutukset katetaan palvelualueen sisältä. Päätös: Täytäntöönpano päätösote/kaupunginhallitus, sosiaali- ja terveysjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, palvelupäälliköt, palveluesimiehet, palveluvastaavat Muutoksenhaku oikaisuvaatimus; kohdat 1-6 ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91); kohdat 7-9 Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh

12 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveystoimialan keskus Yhteispalveluyksikkö Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuisten ja vammaisten palvelut Koti- ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Johdon tuki Talouspalvelut Hallintopalvelut Palveluneuvonta Perhepalvelut Sosiaalityö Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Perheneuvonta Nuorten palvelut Lastensuojelu Sosiaalityö Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Aikuisten palvelut Sosiaalityö Toimeentuloon liittyvät palvelut Työvoiman palvelukeskus Työ- ja päivätoiminta Päihde- ja mielenterveyspalvelut Asumisen tuki Asumispalvelut Vammaispalvelut Sosiaalityö Omaishoidontuki Työ- ja päivätoiminta Asumisen tuki Asumispalvelut LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6 Palveluneuvonta Kotona asumisen tukeminen Sosiaalityö Omaishoidontuki Kotiin annettavat palvelut Päivätoiminta Lyhytaikaishoito Ympärivuorokautiset palvelut Sosiaalityö Palveluasuminen Laitoshoito Terveydenhuollon ostopalvelut Terveydenhuollon kuntayhtymien omistajaohjaus

13 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

14 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveystoimialan keskus Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Aikuisten ja vammaisten palvelut Koti- ja vanhuspalvelut Yhteispalveluyksikkö Terveyspalvelut Johdon tuki Perhepalvelut Aikuistenpalvelut Kotona asumista tukevat palvelut Perusterveydenhuolto Talouspalvelut Lastensuojelupalvelut Vammaispalvelut Erikoissairaanhoito Ympärivuorokautiset palvelut Hallintopalvelut LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

15 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Perhepalvelut Lastensuojelupalvelut Palveluohjaus -Päivystys -Kriisityö -Palveluohjaus -Perheoikeudel-liset palvelut -Adoptioneuvonta -Lapsiperheiden kotipalvelu Psykososiaaliset palvelut -Perhe- ja kasvatusneu-vonta -Lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdepalvelut -Perhetyö -Sosiaaliohjaus -Perhekuntoutus -Sijaisperheiden tuki Lastensuojelun sosiaalityö Sijaishuollon palvelut LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

16 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Aikuisten ja vammaisten palvelut Aikuisten palvelut Vammaispalvelut Sosiaalityö ja ohjaus -Palveluohjaus -Sosiaalinen kuntoutus -Työelämäosallisuuden tukeminen (kuntouttava työtoiminta, mtkuntoutujien työtoiminta) -Taloudelliset tukitoimet Asumispalvelut -Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Sosiaalityö ja ohjaus -Palveluohjaus -Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmat -Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet -Kehitysvamma-lain mukaiset palvelut -Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuki Asumispalvelut -Kehitysvammaisten asumispalvelut -Vaikeavammaisten asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

17 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Koti- ja vanhuspalvelut Kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautiset palvelut Palveluneuvonta ja -ohjaus -Palveluohjaus -Sosiaalityö -Omaishoidon tuki -Liikkumista tukevat palvelut -Ostopalveluna hankittavat tukipalvelut Kotihoito -Kotihoito ja sen tukipalvelut -Päivätoiminta Asumispalvelut Laitoshoito LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

18 Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio / VAKANSSIT SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysjohtaja Yhteispalveluyksikkö / talous- ja hallintopäällikkö LNP/ palvelupäällikkö AIVA/ palvelupäällikkö KOVA/ palvelupäällikkö Terveyspalvelut Johdon tuki Perhepalvelut/ Palveluesimies Aikuistenpalvelut/ Palveluesimies Kotona asumista tukevat palvelut/ Palveluesimies Perusterveydenhuolto Talouspalvelut Hallintopalvelut Lastensuojelupalvelut/ Palveluesimies Vammaispalvelut/ Palveluesimies Erikoissairaanhoito Ympärivuorokautiset palvelut/ Palveluesimies LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

19 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Palvelupäällikkö Perhepalvelut / Palveluesimies Lastensuojelupalvelut / Palveluesimies Palveluohjaus/ Palveluvastaava 0,3 Psykososiaaliset palvelut/ Palveluvastaava 0,5 Lastensuojelun sosiaalityö Sijaishuollon palvelut Mäkikujan perhekeskus/ Palveluvastaava 2 hlö LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

20 Aikuisten ja vammaisten palvelut Palvelupäällikkö Aikuisten palvelut / Palveluesimies Vammaispalvelut / Palveluesimies Sosiaalityö ja -ohjaus Asumispalvelut Sosiaalityö ja -ohjaus Asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta Tiilikadun kuntoutumis- ja asumisyksikkö/ Palveluvastaava Asumisyksikkö Kivari / Palveluvastaava Toimintakeskus Rivakka / Palveluvastaava Tuettu asuminen Mielenterveys kuntoutujien työtoiminta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

21 Koti- ja vanhusten palvelut Palvelupäällikkö Kotona asumista tukevat palvelut / Palveluesimies Ympärivuorokautiset palvelut / Palveluesimies Palveluneuvonta ja -ohjaus / Palveluvastaava 0,3 Kotihoito / Palveluvastaava 3 hlö Asumispalvelut / Palveluvastaava 4 hlö Laitoshoito / Palveluvastaava 1 hlö LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 6

22 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 20 Dno KH/36/ / Lausuntopyyntö Kanta-Hämeen maakunnan sote-valmistelun ohjausryhmän toimintaohjelmasta Sotela 7/ Oma Häme -hankkeen ohjausryhmä on pyytänyt Riihimäen kaupungilta lausuntoa LIITTEENÄ olevaan toimintaohjelmaluonnokseen. Toimintaohjelma, LIITE, on hyväksytty maakunnan Oma Hämeen ohjausryhmässä Samassa yhteydessä päätettiin lähettää toimintaohjelma kunnille ja kuntayhtymille lausunnolle ja pyytää siitä tärkeimpien sidosryhmien kannanotot. Toimintaohjelma sisältää yhdeksän tavoitetta, jotka ovat: saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus, kattava ja luotettava palveluverkko, aktiiviset asiakkaat, tietohallinto mahdollistaa tehokkaat palveluprosessit, taitava ja tyytyväinen henkilöstö, hyvinvoivat perheet ja tasapainoinen lapsuus, ikäihmiset elävät hyvinvoivina ja toimintakykyisinä kotonaan, yhdenvertaiset vammaisten palvelut sekä ilman kynnystä päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Oma Häme -hankkeesta on ilmoitettu aiheutuvan kunnille kustannuksia arvioilta yhteensä 1,50 euroa / asukas vuoden 2017 aikana. Riihimäen kaupunki on varannut vuoden 2017 talousarvioonsa kaupunginhallituksen kustannuspaikalle tätä vastaavan summan. Riihimäen kaupungin lausunto: Hankeen päämäärä, visio ja tavoitteet ovat Riihimäen kaupungin mielestä kannatettavia. Riihimäen kaupunki hyväksyy suunnitelman edellyttäen, että talouden osalta pitäydytään aiemmin esitetyssä suunnitelmassa, enintään 1,5 euroa / asukas. Hankkeen toteuttamisen osalta Riihimäen kaupunki korostaa selkeän hankesuunnitelman ja kokonaiskoordinaation merkitystä sekä toimintaohjelman kytkeytymistä hankesuunnitelmaan ja sen toteutumisen seurantaan. On tärkeää varmistaa, että suunnitellut isot kokonaisuudet ja hanke kokonaisuudessaan etenevät hankkeen rahoittajien tarkoittamalla tavalla, ja työnjako sekä tiedonkulku hankkeen eri osien välillä ovat selkeät. Hankeen kokonaissuunnitelman sekä toteutumisen seurannan ja arvioinnin kannalta hankkeen johtamis- ja päätöksentekojärjestelmän tulee olla läpinäkyvä, ja siinä on turvattava riittävä kuntaedustajien osuus. Suunniteltaessa kattavaa ja luotettavaa palveluverkkoa hankkeessa tulee huomioida tasapuolisesti seudulliset erityisyydet ja palvelutarpeet sekä keskitettyjen palvelujen hajauttaminen maakuntaan. Mahdollisen maakunnallisen kuntayhtymämallin selvittäminen ei Riihimäen kaupungin näkemyksen mukaan ole tässä vaiheessa

23 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 21 ajankohtainen. Mikäli sote-uudistus ei toteudu tai viivästyy, tulee tämä asia käsitellä uudelleen ja tehdä siitä erillinen päätös. (ms) Ehdotus/ stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä esitetyn Oma Hämeen toimintaohjelmaa koskevan lausunnon kaupunginhallitukselle. Päätös: Täytäntöönpano asiaote/kaupunginhallitus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh

24 Hämeen Liitto Oma Häme hanke Muutosjohtaja Jukka Lindberg Niittykatu Hämeenlinna Lausuntopyyntö Kanta-Hämeen maakunnan sote-valmistelun ohjausryhmän toimintaohjelmasta Oma Häme hankkeen ohjausryhmä pyytää lausuntoanne liitteenä olevassa toimintaohjelmaluonnoksessa kuvatuista ehdotuksista mennessä. Toivomme, että otatte lausunnossanne kantaa valmistelun ehdotettuun visioon, tavoitteisiin, toimenpideehdotuksiin sekä niiden toteuttamiseksi tarvittaviin resursseihin ja aikatauluun. Toimintaohjelmaehdotus on lausuntopyynnön liitteenä. Maakunnan sote-valmistelussa on syksyn aikana valmisteltu toimintaohjelmaa vuosille Toimintaohjelma on hyväksytty maakunnan Oma Hämeen ohjausryhmässä Samassa yhteydessä päätettiin lähettää toimintaohjelma kunnille ja kuntayhtymille lausunnolle ja pyytää siitä tärkeimpien sidosryhmien kannanotot. Toimintaohjelmaluonnos sisältää visiot maakunnan sote-valmistelusta osa-alueittain sekä visioihin kytketyt toimenpiteet tarvittavine resursseineen, aikatauluineen ja toteuttamisen vastuutahojen määrittelyt. Toimintaohjelma on jatkoa vuoden 2016 aikana maakunnan sotevalmistelussa aloitettujen työryhmien työskentelylle. Työryhmät ovat kartoittaneet vastuualueensa tilannetta maakunnan näkökulmasta yhteisen valmistelumatriisin perusteella, joka sisältää arvot, painopistealueet sekä valmistelun teemat (kuva alla). LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

25 Toimintaohjelmaan siirtyminen on jatkumo Oma Hämeen työryhmien työlle, jossa soteuudistuksen sisällöllisiä tavoitteita edistetään nykyorganisaatioiden johtamisrakenteissa jo ajalla ennen sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus-, järjestämis- ja toteuttamisvastuun (julkinen) siirtymistä maakunnille Tarkoituksena on nivoa yhteen nykyorganisaatioiden kehittämistyö yhteen maakunnan perustamisen valmisteluun ja yhteisiin teemoihin siten, että siirtymävaihe nykyorganisaatioilta maakunnalle olisi myös toiminnallisesti mahdollisimman sujuva. Toimintaohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on nivoa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen talouden nykytilanteeseen kunnissa ja kuntayhtymissä sekä tulevan maakunnan erittäin ahtaaseen talouden raamiin. Maakunnan sote-toimintaohjelman toteuttaminen perustuu pitkälti Oma Hämeen hanketoimiston ja kuntien, kuntayhtymien ja sidosryhmien avainhenkilöiden työpanokseen sekä Hämeen liiton Oma Häme hankkeen talousarvioon, jolla rahoitetaan toimintaohjelman edellyttämä yhteinen työpanos ja ostopalvelut. Oma Häme talousarvion pohjana ovat maakuntavalmistelun kunta-, maakunta- ja kuntayhtymäpohjainen rahoitus ajalle (Oma Häme tiimi ja ostopalvelut). Lisäksi rahoituksen kanavina ovat valtion 100 prosenttisesti rahoittamat muutosagentit (LAPE ja ikäihmiset) sekä kärkihankerahoituksesta saadut resurssit (mm. LAPE-kärkihanke, osallisuuden kärkihanke, ODA-hanke, palvelusetelikokeilu). Näiden rahoituslähteiden lisäksi käytössä ovat väliaikaishallinnon valtion yleisrahoitus sekä mahdollinen haettavissa oleva erillisrahoitus. Kuntien on pyydetty varaamaan omarahoitusosuudet kehittämisenkärkihankkeisiin osoittamat omavastuuosuudet. Kuntien ja kuntayhtymien toimintaohjelmaan tarvittava resurssi koostuu pääosin asiantuntijoiden työpanoksesta. Toimintaohjelman toteuttamisen avainhenkilöiden työpanoksen määrä vaihtelee toimintaohjelman eri kohdissa eikä ole valitettavasti suoraan laskettavissa ja kohdennettavissa organisaatioille vielä tässä vaiheessa. Työpanokset mitoitetaan siten, että mihinkään organisaatioon ei kohdistu kohtuuttomia resurssivaateita suhteessa nykytehtäviin. Toimintaohjelman toteuttamisen myötä myös pääosin luovutaan nykyisistä laajoista työryhmistä tai ne toimivat tarvittaessa toimintaohjelman eri kohteiden toteuttamista taustalla ohjaavina toimieliminä. Toimintaohjelma kytkeytyy maakunnan olemassa oleviin tai tuleviin hyviin käytäntöihin kunnissa ja kuntayhtymissä. Toimintaohjelman toteuttaminen kytketään mahdollisuuksien mukaan aina nykyisten organisaatioiden kehittämiseen siten, että tavoitteena on mahdollisimman välittömien hyötyjen toteutuminen jo nykyisille sosiaali- ja terveydenhuollosta vastuussa oleville organisaatioille. Mikäli toimintaohjelman toteuttamiseen liittyy nykyisten organisaatioiden päätöksiä edellyttäviä ehdotuksia tai kohtia, valmistellaan ne asianmukaisesti vastuullisten toimielinten päätöksentekoon. Lausunnot voi lähettää oma Häme hankkeen projektiassistentti Leena Rantalalle sähköisesti Lisätietoja: Muutosjohtaja Jukka Lindberg, , LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

26 Hämeen Liitto Oma Häme hanke Muutosjohtaja Jukka Lindberg Niittykatu Hämeenlinna Täydentäviä tietoja liittyen lausuntopyyntöön koskien Kanta-Hämeen maakunnan sotevalmistelun ohjausryhmän toimintaohjelmaa Oma Häme hankkeen ohjausryhmä on pyytänyt lausuntoanne toimintaohjelmaluonnoksessa kuvatuista ehdotuksista mennessä. Jotkut kunnat ovat pyytäneet tarkennusta toimintaohjelman talouteen liittyen. Oheisessa esityksessä on kootusti nyt tiedossa olevat maakuntavalmistelun rahoitus- ja resurssilähteet. Valtion muutostuen osalta tilanne tarkentuu vuodenvaihteen jälkeen. Kuntien talousarviovaraukset liittyvät Oma Häme valmistelun 2017 ensimmäisen puolen vuoden rahoitukseen (90 senttiä/asukas) sekä kärkihankkeiden kuntaosuuksiin, joista on annettu tieto ohjausryhmässä kesällä Ikäihmisten kärkihanke ei saanut valtion rahoitusta, joten tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen varattava summa on pienentynyt 1,1 euroon/asukas 2017 ja 1,0 euroon/asukas Lopullinen kärkihankkeiden kuntarahoituksen taso selviää joulukuun 2016 aikana, kun lasten-, nuorten ja perheiden kärkihankkeen rahoituspäätös ja laajuus selviää valtion rahoituspäätöksen myötä. Joka tapauksessa kärkihankkeiden kuntaosuudet eivät ylitä alkuperäistä arviota. Tiedotamme välittömästi kuntia ja kuntayhtymiä hankepäätöksestä ja hankkeen laajuudesta sekä kuntien rahoitusosuuksista, kun valtion päätökset julkaistaan. Kokonaisuutena maakunnan sote-valmistelussa pyritään nivomaan kunnissa ja kuntayhtymissä tapahtuva normaali kehittämistyö yhteisen maakuntavalmistelun teemoihin. Kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijoiden työpanoksen osalta sote projektiryhmä kävi keskustelun kokouksessaan Keskeiset periaatteet sote-valmistelun kytkemiseksi kuntien ja kuntayhtymien valmisteluun ovat seuraavat. - tavoitteena on se, että maakuntavalmistelu hyödyttää myös nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluista rahoitus-, järjestämis- ja toteuttamisvastuussa olevien organisaatioiden toiminnan suunnittelua ja suuntaamista - toimintaohjelman tarvitsema asiantuntijapanostus pidetään jokaisessa toimintaohjelman kohdassa mahdollisimman kevyenä ja tarkoituksenmukaisena - Oma Hämeen toimintaohjelman kautta nykyisten organisaatioiden kehittämispolut nivotaan maakuntavalmisteluun siten, että siirtyminen maakuntaan tapahtuu mahdollisimman sujuvana jatkumona LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

27 - Oma Hämeen toimintaohjelmassa tavoitellaan taloudellisesti ja toiminnallisesti kestäviä sosiaali- ja terveyspalveluita maakunnassa. Valmistelussa huomioidaan nykyorganisaatioiden ja tulevan maakunnan sopeutuminen kasvavan kysynnän ja niukkenevien resurssien tilanteeseen Lisätietoja: Muutosjohtaja Jukka Lindberg, , Liite: Power Poin esitys Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme hanke LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

28 Oma Hämeen sote-toimintaohjelma Luonnos LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

29 Oma Hämeen sote-toimintaohjelma Tavoitteena kehittää Kanta-Hämeen maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja osana sote-uudistusta Toteutetaan vuosina Toimintaohjelmaa ovat valmistelleet syksyn 2016 aikana Oma Hämeen 11 sote-työryhmää LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

30 Oma Häme valmistelumatriisi 1) Osallisuuden edistäminen 2) Prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu Tietoon perustuminen Asukaslähtöisyys Yhteistyöhakuisuus Läpinäkyvyys Luottamus I TEEMA Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysoint II TEEMA Sote- integraato ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi III TEEMA Kustannustehokkuus IV TEEMA Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

31 Oma Häme Meitä varten Yhteinen pelikenttä, sama maali LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

32 Tietohallinto mahdollistaa tehokkaat palveluprosessit Tavoitetla Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Kattava ja luotettava palveluverkko Taitava ja tyytyväinen henkilöstö Aktiviset asukkaat Ikäihmiset elävät hyvinvoivina ja toimintakykyisinä kotonaan Ilman kynnystä päihde- ja mielenterveyspalveluihin Yhdenvertaiset vammaisten palvelut Hyvinvoivat perheet, tasapainoinen lapsuus LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

33 Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Integraaton kokonaiskoordinaato Integraaton tavoitteiden ja toteutusmallin suunnittelu ja työstäminen Toimintaprosessien yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen (asiakasarvon tuottaminen) Työaikaa 9/ /2018 Jukka Lindberg, työryhmä 5, muutosagentit Työaikaa Valmis 12/2017 Seppo Ranta ja työryhmä Koulutuksiin euroa/ vuosi 3/ /2018 Työryhmä 5, erillinen johtajien ohjausryhmä Monituottajamallin valmisteleminen vapaan valinnan pohjalta Henkilöstöhallintoa, taloushallintoa, ateriapalveluja, kiinteistöhuoltoa, varastointa, logistikkaa ja muita tukipalveluja koskeva selvitys Työaikaa. Mahdolliset selvitykset euroa euroa, kuntien erillisrahoitus Jatkuva Jukka Lindberg, työryhmä 5 Hämeenlinnan vapaan valinnan kokeilu 3/2017-9/2017 Jukka Lindberg, kuntien ja kuntayhtymien vastuuhenkilöt Palveluohjauksen ja kuntoutuksen integroiminen palveluketjuihin LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7 Työaikaa Alkaen kevät 2017 Muutosagentit, Seppo Ranta, Jukka Lindberg

34 Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Kattava ja luotettava palveluverkko Palveluverkkoselvitys Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon suunnittelu Suun terveydenhuollon palveluverkon suunnittelu Hankitaan ostopalveluna, euroa 12/ /2017 Jukka Lindberg ja työryhmä 5 Työaikaa Valmis 12/2017 Seppo Ranta ja työryhmä Työaikaa Valmis 2/2017 Johtavat hammaslääkärit Sosiaalipäivystyksen integroiminen terveydenhuoltoon Työaikaa Valmis 12/2018 Sosiaalipäivystyksen työryhmä, Hämeenlinnan kaupunki, SHP Kuntayhtymämallin selvittäminen, mikäli sote-uudistus ei toteudu tai viivästyy LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7 Ulkoinen selvitys, euroa, työaikaa Selvitys 3/2017-9/2017 Jukka Lindberg ja työryhmä 7

35 Aktiviset asukkaat Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Jatkuva vuorovaikutus asukkaiden kanssa Esite euroa Asukastilaisuudet euroa Kyselyjen matkakustannukset 4000 euroa Jatkuva Oma Häme organisaatio Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli valtakunnallinen kärkihanke STM:n hankerahoitus euroa Valmis mennessä Karoliina Frank, Marjo Lindgren, Niina Haake ja Juuso Heinisuo Lakisääteisten neuvostojen ja raaten maakunnallisen rakenteen luominen sekä suunnitelma ennakollisesta asukasvaikuttamisesta Toimintakulut 3000 euroa Asiantuntijapalvelut euroa Kuntien ja kuntayhtymien kehittämisresurssit 8000 euroa Alkaen syksy 2016 jatkuen vuoden 2018 loppuun Karoliina Frank, Marjo Lindgren ja Seija Junno LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

36 Tietohallinto mahdollistaa tehokkaat palveluprosessit Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Resursoidaan maakunnan tetohallinnon muutos 1-2 henkilön työpanos noin kolme päivää rahoitushakemusten tekemiseksi. Asiantuntijan osittainen irrottaminen perustyöstään sekä palkattavan ICTarkkitehdin työpanos. Kustannukset yhteensä noin euroa/ vuosi Välittömästi alkaen Seppo Ranta, Johanna Tulander-Välkki, Marjo Lindgren ja Jukka Lindberg Laaditaan toiminnallinen ICT-suunnitelma ja määritellään tavoitearkkitehtuuri Seminaarien tilakulut ja tarjoilut sekä työaika yhteensä noin euroa. Seminaarit aloitetaan vuoden 2017 alussa. ICT-arkkitehti, kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijat, Seppo Ranta, Johanna Tulander-Välkki ja Marjo Lindgren Määritellään ja hankkeistetaan kehittämiskohteet Henkilöresurssit edellä sekä kokonaissuunnitelmasta riippuen kunkin kehittämiskohteen erilliset resurssit Aloitus syksyllä 2017 ICT-arkkitehti, kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijat, Seppo Ranta, Johanna Tulander-Välkki ja Marjo Lindgren LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

37 Taitava ja tyytyväinen henkilöstö Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Siirtyvän henkilöstön selvittäminen Työaikaa, Oma Häme henkilöstöjohtajan työpanos 7/2017 alkaen Jatkuva Petri Alaluusua, HRryhmä, Jukka Lindberg Muutosvalmennus Työaikaa, Oma Häme henkilöstöjohtajan työpanos 7/2017 alkaen 5/2017 alkaen Petri Alaluusua, HRryhmä, Jukka Lindberg, Oma Häme henkilöstöjohtaja 7/2017 alkaen Johtamisen työkalujen kehittäminen ja toimintojen yhtenäistäminen Työaikaa Jatkuva Jukka Lindberg, Petrus Kukkonen Erikseen valitut pilottialueet vaiheittain LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

38 Hyvinvoivat perheet, tasapainoinen lapsuus Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Uuden toimintakulttuurin rakentaminen ja käyttöönotto Kärkihankkeen rahoitus Valmis 12/2018 Työryhmä, muutosagentti, LAPEhanke Perhekeskusverkoston perustaminen ml. erikoissairaanhoidon jalkautuminen Kehittämisyksikön perustaminen Virtuaalisen LAPE-kylän rakentaminen Kärkihankkeen rahoitus Valmis 12/2018 Työryhmä, muutosagentti, LAPEhanke Kärkihankkeen rahoitus Aloittaa 8/2017 Työryhmä, muutosagentti, LAPEhanke Kärkihankkeen rahoitus Valmis 9/2018 Työryhmä, muutosagentti, LAPEhanke LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

39 Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Ikäihmiset elävät hyvinvoivina ja toimintakykyisinä kotonaan Ikäihmisten arjessa pärjäämisen ja kuntoutumisen tukemisen sekä ongelmien ennaltaehkäisyn toimintamallien määrittely ja suunnittelu Ikäihmisten palveluneuvojien ja palveluohjauksen ydintehtävien määrittely ja toimintamallin suunnittelu Työaikaa, kokouskulut, matkakulut Työaikaa, kokouskulut, matkakulut Alkaen 1/ /2018 Alkaen 1/ /2018 Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä Kothoidon ja sen tukipalvelujen kartoitus ja suunnittelu Työaikaa, kokouskulut, matkakulut Alkaen 1/ /2018 Muutosagentti, työryhmä Omaishoidon ja perhehoidon kartoitus ja suunnittelu yhteistyössä vammaisten palvelujen kanssa Työaikaa, kokouskulut, matkakulut Alkaen 1/ /2018 Muutosagentti, työryhmä Asumispalveluiden kartoitus ja suunnittelu Työaikaa, kokouskulut, matkakulut Alkaen 1/ /2018 Muutosagentti, työryhmä LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

40 Yhdenvertaiset vammaisten palvelut Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Suunnitellaan ja hankitaan Kanta- Hämeen kuljetuspalvelukeskus Työpanos Hämeenlinnan kaupungilta. Seudullisesti 1-2 asiantuntijan työpanos Valmistelu käynnissä. Tavoitteena, että keskus aloittaa 9/2017 Jukka Lindberg, Marjo Lindgren, Katja Hietala Palveluvalikon määrittäminen ja harmonisoint Työaikaa, kokouskulut, matkakulut Valmis keväällä 2018 Vammaispalvelujen johtavat viranhaltijat Palveluprosessien kuvaaminen ja yhdenmukaistaminen Työaika, kokouskulut, matkakulut Jatkuu vuoteen 2019 Vammaispalvelujen johtavat viranhaltijat LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

41 Ilman kynnystä päihde- ja mielenterveyspalveluihin Toimenpide Resurssit Aikataulu Vastuu Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen Työaikaa Liisa Lepola/ Hml Päivystykselliset palvelut Hämeenlinnan pilotti nykyisillä resursseilla Kevät 2017 Minna Porras, Minna Ritakallio Yhteinen koulutus- ja työohjaussuunnitelma toimintatapojen yhtenäistämisen tueksi Työaikaa, euroa koulutukseen ja ohjaukseen Jatkuva Leena Westerberg, Johanna Hämäläinen Tuula Metsä, työryhmä, KHKS koulutusyksikkö, henkilöstön esimiehet Päihdedementan asumispalveluyksikkö Työaikaa Suunnitelma valmis 12/2018 Liisa Lepola ja työryhmä LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

42 Rahoituksen kohde/aika Työaika olemassa olevissa organisaatioissa - Pääosa tarvittavasta resurssista Toimintaprosessien yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen (asiakasarvon tuottaminen) Monituottajamallin valmisteleminen vapaan valinnan pohjalta Tukipalvelustrategian laatiminen Kuntayhtymämallin selvittäminen, mikäli soteuudistus ei toteudu tai viivästyy Tarvitaan osa toimintojen normaalia kehittämistä Aktiiviset asukkaat - kokonaisuus Tietohallintoasiantuntija + ICT-arkkitehti Tietohallinto, tavoitearkkitehtuuri, seminaarit Vammaisten palvelut, kokouskulut Päihde- ja mt-palvelut, yhdenmukaiset työtavat Palveluverkkoselvitys Toimintaohjelma ehdotuksen resurssi- ja rahoitustarpeet Tarvitaan osa toimintojen normaalia kehittämistä Yhteensä: ( ilman ICT panosta) ( ilman ICT.tä) LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

43 Vuosien etapit Etapit valmistelussa Esivalmistelu heinäkuulle 2017 saakka Väliaikainen valmistelutoimielin 7/17 3/18 (valtion rahoitus) Maakuntavaltuusto 3/18 Maakunta 1/19 lähtien Uudistukseen liittyvä sisällöllinen valmistelu ja tekninen valmistelu (7/17 lähtien) yhdessä Rahoitus 7/2017 eteenpäin pääosin valtion muutostuen rahoituksen kautta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

44 Oma Hämeen sote-toimintaohjelma Täydennys talouden osalta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

45 Rahoituksen kohde/aika Rahoituslähde Eurot Oma Häme muutosjohtaja + sote-tiimi 1-6/2017 Maakuntauudistuksen muutosjohtaja 11/16-6/17 Kuntien rahoitus Mk-liitto SHP Mk-liitto Muutosagentit (sote) Valtion 100% rahoitus, palkkaus + toimintakulut Kärkihankerahoitus maakunnassa Maakuntavalmistelun tiedossa oleva rahoitus ja resurssit 12/2016 STM (+omarahoitusosuudet) - Ikäihmiset ei rahoitusta - LAPE rahoitusta tulossa -Osallisuus -ODA-hanke (omarahoitus HML) -Palvelusetelikokeilu HML (omarah. HML) 1-6/ Palkkakulut + käyttömenot LAPE: 10/16-12/ Ikäihmiset: (sama aika) (ei rahoitusta) (tieto joulukuussa 2016) Hämeenlinnan VOS Kuntien omavastuuosuudet kärkihankkeisiin Maakunnan kunnat LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / Alkuperäinen 1,8 /asukas 2017 (nyt 1,10 e/as) Alkuperäinen 1,7 /asukas 2018 (nyt 1,00e/as) Huom!: Ikähanke ei saanut valtionosuutta. Tämänhetkinen kuntien varauksen tarve 60% alkuperäisestä summasta Työpanos (kunnat, kuntayhtymät, muut) Kunnat ja kuntayhtymät Työpanoksen määrä arvioimatta (osa

46 Rahoituksen osalta avoimet kysymykset Valtion rahoituksen kokonaismäärä maakuntien valmistelulle (väliaikaiset valmistelutoimielimet) Varattu 8M + 5M vuodelle 2017 Valtion rahoituksen jakautumismalli (maakuntien lkm/asukasluku/muu?) Arvio e/puoli vuotta Maakunnan tekniseen valmisteluun tarvittavan henkilöstön rahoitus 7/17 lähtien Henkilöstö (1 htv) Talous, omaisuus, sopimukset (1 htv) Hallinto, vaalit ym. (0,5-1htv) johtopäätöksenä on, että valtion rahoitus lisättynä maakunnan liiton rahoituksella riittää valmistelulle 7/2017 eteenpäin LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 7

47 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 45 Dno KH/10/ / Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sotela 8/ Lautakuntien tulee antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle selvitys vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Selvitykset toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on pyydetty toimittamaan mennessä. Selvitys sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on LIITTEENÄ. (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy liitteenä olevan selvityksen vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta annettavaksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Päätös: Täytäntöönpano asiaote/kaupunginhallitus, konserni- ja hallintopalvelut/taloushallinto Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa talous- ja hallintopäällikkö Laura Natunen, puh

48 1 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2016 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Palvelualueella keskityttiin uuden organisaatiorakenteen ja uusien toimintakäytäntöjen sisäistämiseen. Toimintavuoden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet olivat samat kuin vuonna 2015 eli tavoitteena oli edelleen varhaisen tuen lisääminen ja lastensuojelun sijaishuollon vähentäminen. Henkilöstön työpanosta siirrettiin loppuvuonna korjaavista toimista varhaiseen tukeen ja matalankynnyksen palveluihin. Muutoksen tavoitteena on ehkäistä lastensuojeluasiakkuuksia. Perheille lisättiin mahdollisuutta perhekuntoutuksiin. Ennaltaehkäisevänä toimintana perustettiin ryhmämuotoisia kuntouttavia ryhmiä nuorille. Lastensuojelun sijaishuollon painopistettä siirrettiin entisestään laitoshoidosta perhehoitoon. Sijaishuollossa panostettiin kotiuttavaan työhön. Vertaistukiryhmiä järjestettiin sijoitettujen lasten vanhemmille, jotta voidaan vahvistaa muutostyön tekemistä vanhempien kanssa ja tätä kautta tukea perheen jälleenyhdistymistä sekä lyhentää sijoitusaikoja. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärää vähennettiin. Perustettiin keskitetty palveluohjaus- ja arviointiyksikkö, jossa hoidetaan lapsiperheiden palveluiden palveluohjaus ja palvelutarpeenarviointi. Suunniteltiin lasten ja nuorten matalankynnyksen palveluiden yksikköä vuodelle Suunnittelu jatkuu vielä vuonna Varhaisen tuen vahvistamista on viety eteenpäin kouluttamalla yli hallintokuntarajojen työntekijöitä varhaisen tuen mallien käyttöön (MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen malli). Riihimäki on mukana lapsiperheiden sote-palveluiden maakunnallisessa valmistelussa Oma Hämeessä. Kaupunki on mukana myös seudullisessa LAPE-työryhmässä, jossa maakunnan kanssa valmistaudutaan ja valmistellaan lapsiperheiden palveluiden suurta integraatiota (STM:n kärkihanke). Aikuisten ja vammaisten palvelut: Aikuisten ja vammaisten palvelualueen vuoden 2016 keskeisimmät muutokset ovat olleet aikuissosiaalityön valmistautuminen perustoimeentulotuen Kela-siirtoon ja vammaispalveluissa toteutetut kilpailutukset ja palvelurakenteen modernisointi. Perustoimeentulotuen toteutunut Kela-siirto on mahdollistanut toimintojen ja resurssien suuntaamisen enemmän sosiaaliseen kuntoutukseen ja työelämäosallisuuden lisäämiseen niin ryhmämuotoisesti kuin yksilötasolla. Omaishoidontuelle laadittiin yhteistyössä vanhuspalvelujen sekä Lopen ja Hausjärven kuntien kanssa uudet seudulliset perusteet, jotka tulivat Riihimäellä voimaan alkaen. Yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa tehtiin suunnitelma ja käynnistettiin omaishoitajien lakisääteiset terveystarkastukset. Seudullisia perusteita tarkistettiin lakimuutosten johdosta lukien. Vuoden 2016 aikana toteutui vammaispalvelujen kahden taloudellisesti merkittävimmän palvelukokonaisuuden kilpailuttaminen. Kehitysvammaisten palveluasumisen puitesopimukset tulivat voimaan lukien ja vaikeavammaisten palveluasumisen puitesopimukset lukien. Kilpailutuksen myötä Riihimäelle on tulossa lisäkapasiteettia kehitysvammaisten palveluasumiseen. Tämä mahdollistaa sellaisten asiakkaiden paluun Riihimäelle, jotka ovat aiemmin joutuneet palveluasumisen tarpeen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Palveluasumisen hankintojen lisäksi käynnistettiin henkilökohtaisen avun kilpailutuksen valmistelu. Vuonna 2016 on kehitetty tuetun asumisen palveluita. Tuetun asumisen palvelua vammaisasiakkaille tuotetaan ensisijaisesti asumisohjaustiimin työpanoksella. Kehitysvammaisten asumisohjausta toteutetaan yksilötön lisäksi asumisvalmennusryhmissä (2 ryhmää/viikko). Lisäksi järjestetään keskiviikkoisin ja lauantaisin järjestetään matalankynnyksen olohuonetoimintaa, jossa itsenäisesti asuvat kehitysvammaiset ja LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

49 2 muut erityistä tukea tarvitsevat voivat kokoontua. Joulukuussa 2016 asumisohjauksen tuella asui itsenäisesti omassa kodissaan 24 kehitysvammaista tai muutoin erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä. Toimintakeskus Rivakkaan palkattiin toimintavuoden keväällä ensimmäinen kokoaikainen työhönvalmentaja, jonka työpanoksen myötä Rivakan ulkopuolisen työtoiminnan osuus lisääntyi 15 henkilöllä. Asiakkaita on edennyt myös työsuhteiseen työhön (2 henkilöä). Työhönvalmentaja palvelee myös mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan asiakkaita ja ohjaa heitä toimintayksikön ulkopuolisiin työtehtäviin. Perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen ja A-klinikan yhdistäminen perusterveydenhuollon alaiseksi mielenterveys ja päihdeyksiköksi (MPY) toteutui Tämän jälkeen keskitettiin muut sosiaalihuoltolain mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut aikuissosiaalityön yhteyteen. Seudullista yhteistyötä on jatkettu vammaispalvelun moniammatillisessa tiimissä, jossa on osallistujat myös Hausjärveltä, Lopelta ja Riihimäen seudun terveyskeskuksesta. Moniammatillisen tiimin organisoimana järjestettiin yhteistä koulutusta terveyskeskuksessa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, perhepalveluissa ja vammaispalveluissa työskenteleville. Lisäksi moniammatillisessa tiimissä suunniteltiin kolmen kunnan yhteistä kehitysvammaisille lapsille ja nuorille tarkoitettua ryhmälomituspalvelua. Sen alatyöryhmässä selkiytettiin myös kehitysvammaisten henkilöiden hoito- ja kuntoutuspolkua mm. nimeämällä perusterveydenhuoltoon lääkäri-hoitaja työpari. Loppuvuonna perustettiin vammaispalvelun seudullinen asiantuntijatiimi, Vasa-tiimi, jossa on mukana Riihimäen (sis. Lopen) ja Hausjärven vammaistyön työntekijöitä ja terveyskeskuksen edustus (mukaan lukien lääkäri-hoitaja- työpari). Tämä tarkoittaa, että jatkossa terveydenhuollon asiantuntemusta vaativat vammaispalvelun ratkaisut (mm. palveluasumispäätökset) käydään läpi seudullisessa asiantuntijatiimissä. Oma Hämeen vammaistyön työryhmän toiminta käynnistyi syksyn 2016 aikana. Sen pohjalta valmistui vammaistyön toimintaohjelmaluonnos osaksi Oma Hämeen sote-toimintaohjelmaa vuosille Merkittävä yhteistyön tulos oli päätös maakunnallisen kuljetuspalvelukeskuksen hankinnasta yhteistyössä Kelan kanssa. Hankinnan valmistelu aloitettiin vuoden 2016 lopussa. Koti- ja vanhuspalvelut: Koti- ja vanhuspalveluissa palvelurakenteen keventäminen ja kotihoidon ensisijaisuus olivat vuoden 2016 painopisteitä. Kotihoito osallistui NHG:n organisoimaan vertaiskehittämishankkeeseen. Hankkeen osana saatiin keskeisiä tietoja kotihoidon kehittämistarpeista verrattuna muihin hankkeessa mukana oleviin organisaatioihin. Kehittämistarpeiden pohjalta kotihoidossa keskityttiin erityisesti työhyvinvoinnin lisäämiseen, työn läpinäkyvyyden lisäämiseen ja kustannustehokkuuden lisäämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kotihoidon esimiestyötä vahvistettiin muutoksen toteuttamiseen esimiesvalmennuksella. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilin kilpailutus valmisteltiin vuoden 2016 aikana. Kotisairaanhoidon sairaanhoitajien siirto terveyskeskuskuntayhtymästä kaupungin organisaatioon valmisteltiin vuoden aikana, siirto toteutui vuoden 2017 alusta. Päivätoiminnassa vahvistettiin asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa hankkimalla Rautatienpuiston päivätoimintaan kuntosalilaitteita sekä lisäämällä henkilöstön osaamista. Omaishoidon tuen kattavuutta oli tavoitteena lisätä vuoden aikana. Omaishoidon tuesta tiedotettiin aktiivisesti, sitä tarjottiin systemaattisesti asiakkaille, joille se olisi vaihtoehtona mahdollinen. Toimenpiteistä huolimatta kiinnostus omaishoidon tukeen ei kasvanut tavoitteiden mukaisesti vuoden aikana. Perhehoitoa kehitettiin maakunnallisena yhteistyönä: Vanhusten perhehoito sisällytetään perhehoitoyksikkö Kanervan toimintaan. Palvelurakenteen keventämistä jatkettiin Riihikodilla edelleen muuttamalla laitoshoitopaikkoja tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen kuntouttavan asumisen paikoiksi. Yhteispalveluyksikkö: LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

50 3 Yhteispalveluyksikössä käynnistettiin vuoden 2016 aikana sihteerityöskentelyn kartoitustyö. Tavoitteena on tehostaa ja varmistaa työnjakoon liittyvät kysymykset sekä kartoittaa poissaolotilanteisiin liittyvät sijaistukset ja niihin liittyvät tehtävät. Lisäksi tarkoituksena on kehittää henkilöstön osaamista. Hallinnon prosessit on tarkoitus tarkistaa yhdessä eri toimialojen kesken vuoden 2017 aikana. Terveyspalvelut: A-klinikka siirrettiin sosiaalipalveluista terveyskeskukseen ja perustettiin yhteinen MYP-yksikkö, joka palvelee sekä mielenterveys- että päihdekuntoutujia seudullisesti. Valmisteltiin kotihoidon hallinnollinen yhdistyminen toteutettavaksi vuoden 2017 alusta lukien sosiaalipalvelujen yhteydessä. Seudullisissa moniammatillisissa tiimeissä keskityttiin erityisesti vanhus- ja vammaisasiakkaiden sekä useita palveluja käyttävien asiakkaiden yhteisten palveluprosessien kehittämiseen. Osallistuttiin maakunnalliseen Oma Häme valmisteluun. STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMINNALLISET TAVOITTEET Strateginen päämäärä toimivat palvelut 1.1. Painopiste kunnan palvelutuotanto Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallitusohjelman mukaan suunnitelmakaudelle tulee hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista koskeva laki. Lähtökohtana valmistelulle on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisintegraatio. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on tarkoitus antaa kuntaa suuremman organisaation tehtäväksi. Selvitysmiesten elokuussa 2015 tekemän ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalueita olisi yhdeksästä kahteentoista kappaletta, kun aikaisemmin on ollut esillä maakuntapohjainen ratkaisu. Lain odotetaan tulevan lausuntokierroksella vuoden 2016 aikana. - Palvelutuotannon kehittämiskohteet pohjautuvat Riihimäen kaupungin strategiaan ja siihen liittyvään palvelutuotannon kehittämisohjelmaan, vuonna 2013 hyväksyttyyn hyvinvointikertomuksen toimenpidesuunnitelmaan, Kuntamaisema-vertailun havaintoihin, kalliiden asiakkaiden identifiointi- ja segmetointihankkeen tuloksiin sekä kaupunginhallituksen ohjeistukseen. - Toimialan palvelutuotannon kehittämiskohteet ovat useita palveluja käyttävien asiakkaiden palveluprosessin hallinta, palvelurakenteen keventäminen sekä seudullinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio. Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä oli lausuntokierroksella vuoden 2016 loppupuolella osana maakuntauudistusta koskevaa lainsäädäntöpakettia. Sosiaali- ja terveyslautakunta valmisteli sen osalta lausunnon kaupunginhallitukselle. Lakipaketista puuttui vielä valinnanvapautta koskeva osuus, jonka antaminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Sosiaali- ja terveystoimi osallistui maakunnan yhteiseen Oma Häme hankkeeseen, jossa valmistaudutaan em. uudistukseen, osoittamalla työpanosta sen useisiin eri työryhmiin. Sosiaalipalveluissa jatkettiin rakenteiden keventämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen sekä kustannusten alenemiseen tähtäävää työtä kehittämisohjelman ja muiden suunnitelmien sekä toimintaohjelmien mukaisesti talousarviossa esitetyllä tavalla. Alustavan ennusteen mukaan toimintamenot sosiaalipalvelujen osalta alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 % eli noin LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

51 4 kolmesataatuhatta euroa. Tämä selittyy käytännössä kokonaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa onnistuneesti läpiviedystä rakenne- ja toimintatapauudistuksesta. Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna Toimenpide: Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen yhdeksi organisaatioksi - sosiaali- ja terveystoimen toimenpideohjelman toteuttaminen - erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen - Ei asetettuja toiminnallisia tavoitteita. Tähän tavoitteeseen pyrittiin osana tulevaa maakuntauudistusta ja käytännön toteutus tapahtui Oma Häme hankkeen puitteissa Toimenpide: Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden kehittäminen Keskeisten asiakasprosessien yhteinen suunnittelu ja työnjaon kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Mittarit: Keskeisten yhteisten asiakasprosessien ja työnjaon kuvaukset valmistuvat vuoden 2016 aikana. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta asiakastyön prosessikuvaukset ovat pääsääntöisesti kuvattu ja muutamia yli palvelualue- tai hallintokuntarajojen ylittäviä palvelukuvauksia on laadittu. Myös aikuisten ja vammaisten palveluissa on asiakastyön ydinprosessit kuvattu. Koti- ja vanhuspalveluissa tavoite toteutui osittain. Keskitetty palveluohjaus on toiminnassa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Tavoite toteutui. Lasten, nuorten ja perheiden keskitetty palveluohjaus on ollut toiminnassa lähes koko vuoden Useita palveluja tarvitseville on käytössä asiakaslähtöinen palveluohjausjärjestelmä Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta ei toteutunut. Useita palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluohjausjärjestelmää on kehitetty vuoden aikana moniammatillisesti vanhuspalveluiden, aikuisten ja vammaisten palveluiden ja terveyskeskuksen eri toimintojen kesken. Palveluohjausjärjestelmässä on luotu case manager toimintamalli, jossa asiakkaan palveluiden koordinoimiseksi nimetään vastuutyöntekijä. Toimintamallin prosessi on sovittu ja malli on otettu käyttöön. Toimintamallin vahvistamista jatketaan edelleen vuonna Toimenpide: Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen hillitsemiseksi Kotona asumisen tukeminen ja laitoshoidon vähentäminen Mittarit: LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

52 5 Koti- ja vanhuspalveluissa pitkäaikaisista laitoshoitopaikoista 14 muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi ja neljä laitoshoitopaikkaa vähenee Tavoite on toteutunut. Muutoksen jälkeen Riihikodilla oli 60 laitoshoitopaikkaa ja 66 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Uranuskodin paikkamäärä oli ennallaan 39 paikkaa. Koti- ja vanhuspalveluissa lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen määrä kasvaa 25 paikasta 30 paikkaan Tavoite on toteutunut. Riihikodilla oli 2/2016 alkaen 30 paikkaa lyhytaikaiseen asumiseen. Koti- ja vanhuspalveluissa omaishoidettavien määrä kasvaa kymmenellä vuoden aikana Tavoite ei toteutunut. Omaishoidettavien määrä ei kasvanut tavoitteen mukaisesti vuoden aikana omaishoidon tuen asiakkaiden kokonaismäärä oli 81 (vuonna ). Vuoden aikana omaishoidon tuen piirissä oli yhteensä 116 asiakasta (vuonna 2015 asiakkaita oli 99), eli asiakkaiden vaihtuvuus oli suuri vuoden 2016 aikana. Koko asiakasmäärästä 75 vuotta täyttäneitä oli 80 asiakasta vuoden aikana. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokaudet vähenevät 10 % Tavoite ei toteutunut. Hoitovuorokaudet eivät laskeneet, mutta sijoitettujen lasten lukumäärä laski 11 % (101->89 lasta). Lastensuojelun päiväkuntoutuksen perheiden määrä kasvaa 50 % vuoteen 2015 verrattuna Päiväperhekuntoutuksessa ei saavutettu tavoitteeksi asetettua kuntoutettavien määrää. Kuntoutukseen osallistui sama määrä perheitä kuin vuonna 2015 mutta ryhmiä kokoontui yksi enemmän kuin edellisvuonna. Lastensuojelun perhehoidon osuus sijaishuollosta (kodin ulkopuolelle sijoitetuista) nousee 65 prosenttiin Tavoite toteutui. Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta vaihteli prosentin välillä vuoden aikana. Vuoden 2016 lopussa se oli 67 %. Suunnitelma nuorten matalankynnyksen palveluiden yksiköistä on valmis mennessä Suunnitelma ei ole valmistunut aikataulussa. Sitä valmisteltiin koko vuosi 2016 ja prosessi jatkuu vielä vuoden 2017 aikana. Aikuissosiaalityössä nuorisopalvelutakuun piirissä olevien nuorten palvelusuunnitelma päivitetään 30 %:lle vuoden 2016 aikana Tavoite ei ole toteutunut, palvelusuunnitelma on päivitetty 11 %:lle nuorista. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten kotona tuetusti asuvien lukumäärä nousee 25 % ja palveluasumisessa olevien lukumäärä laskee 20 % Kotona tuetusti asuvien lukumäärä on noussut 64 %. Palveluasumisessa olevien lukumäärä ei ole vastaavasti laskenut, vaan nousua on ollut 20 % Painopiste talouden tasapainottaminen ja toiminnan kustannustehokkuus Sosiaali- ja terveyslautakunta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

53 6 - Sosiaali- ja terveystoimessa on laadittu vuoden 2015 talousarviota varten yksityiskohtainen kehittämistavoiteohjelma, jonka toteuttamista jatketaan edelleen vuonna Lähtökohtana tavoitteiden asettamiselle ovat kustannustehokkuuden lisääminen, palvelurakenteen keventäminen, palveluvaihtoehtojen lisääminen ja työhyvinvoinnin lisääminen - Kustannustehokkuuden kasvu perustuu toimintatapojen muutoksiin sekä rakenteellisiin ratkaisuihin, jotka tuottavat taloudellista hyötyä myös pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta sekä kustannusten ennakoitavuutta ja hallittavuutta. Kehittämistavoiteohjelmasta on johdettu yksityiskohtaisia konkreettisia tavoitteita ja niissä on edistytty erityisesti koti- ja vanhuspalveluissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella. Aikuisten ja vammaisten palvelualueella työ on käynnistetty Painopiste henkilöstöpolitiikka Sosiaali- ja terveyslautakunta - Henkilöstöpolitiikassa keskeinen tavoite on henkilöstön hyvinvoinnin ja erityisesti terveyden lisääntyminen. Sosiaalipalveluiden osalta pyritään vuonna 2016 alentamaan sairauspoissaoloja vuoteen 2013 verrattuna 20 prosentilla. Tavoitteen saavuttamista tukee mm. toimialan yhteinen työhyvinvointiryhmä, joka koostuu eri yksiköiden edustajista. kotihoidossa pilotoidaan työyhteisön palkitsemismallia, jonka tavoitteena on mm. tiimien välisen yhteistyön lisääminen. - Muutostilanteissa johtamisen merkitys korostuu ja vaatimukset esimiehiä kohtaan kasvavat. Johtamista tuetaan säännöllisesti vuorovaikutteisilla foorumeilla sekä ottamalla käyttöön esimiestyön ja johtamisen tueksi toiminnan ennakoitavuutta parantavia tiedolla johtamisen välineitä. Sairauslomien vähentämisessä ei onnistuttu. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää, kun vastaava luku vuonna 2016 oli kalenteripäivää. Esimiestyötä on tuettu sekä koulutuksin että säännöllisin yhteisin tapaamisin ja suunnittelemalla rakenteellista johtamisjärjestelmän kehittämistä. Talouden ennustetyökalu on kehitetty ja otettu käyttöön. Sen käytössä on ollut ongelmia yhden palvelualueen osalta, minkä vuoksi kulujen ennakoinnissa epäonnistuttiin joiltakin osin Painopiste työllisyyspolitiikka Sosiaali- ja terveyslautakunta - Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään ohjaamalla uusia asiakkaita aktivointitoimenpiteisiin Toimenpide: Nuorten työllistymismahdollisuuksien lisääminen Nuorten yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin nopea vastaaminen konkreettisilla palveluratkaisuilla: Mittarit: Ryhmämuotoisen kuntouttavan työotteen lisääminen: 2 uutta ryhmää vuoden 2016 aikana Tavoite toteutui. Nuorille suunnattuja uusia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä oli vuoden aikana kaksi. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

54 Toimenpide: Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Aktivointisuunnitelmien lisääminen pitkäaikaistyöttömien määrän laskemiseksi Mittarit: Asiakkaiden lukumäärä kuntouttavassa työtoiminnassa kasvaa 5 % vuoteen 2015 verrattuna Tavoite ei toteutunut, asiakaslukumäärän kasvu 3,5 %. Aktivointisuunnitelmia tehtiin 25 % enemmän kuin vuonna Strateginen päämäärä menestyviä yrityksiä ja osaavia ihmisiä 2.1. Painopiste elinkeinopolitiikka Sosiaali- ja terveyslautakunta - Lisätään uusien yritysten mahdollisuuksia osallistua sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen: Palvelujen hankinta perustuu pääosin kilpailutukseen. Lisäksi laajennetaan palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelin käyttöönottoa laajennettiin säännöllisessä kotihoidossa ja lapsiperheiden kotihoidossa sekä toteutettiin seuraavat kilpailutukset: kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumispalvelut Painoste sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja viestintä Sosiaali- ja terveyslautakunta - Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi rakennetaan systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä - Lisätään yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien kanssa: mm. säännölliset tapaamiset ostopalvelu-, ja palvelusetelituottajien kanssa. Asiakaskyselyitä on järjestetty, mutta systemaattista asiakaspalautejärjestelmää ei ole rakennettu. Kilpailutusten ja palvelusetelivalmistelun yhteydessä sekä opiton käyttöön liittyen on järjestetty palveluntuottajille yhteisiä tapaamisia. 3. Strateginen päämäärä ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne - Ei sosiaali- ja terveyslautakuntaa koskevia tavoitteita. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

55 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

56 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

57 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

58 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 8

59 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 57 Dno SOTELA/76/ / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2016 Sotela 9/ Lautakuntien tulee antaa kaupunginhallituksella ja sisäiselle tarkastukselle selonteko alaisensa toiminnan osalta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinasta vuoden 2016 toimintakertomusta varten. Selonteko sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta on LIITTEENÄ. (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy liitteenä olevan selonteon sosiaali- ja terveystoimialan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallista annettavaksi kaupunginhallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle. Päätös: Täytäntöönpano asiaote/kaupunginhallitus, konserni- ja hallintopalvelut/sisäinen tarkastus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh

60 1 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIEN- HALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VUODELTA Kuvaus selonteon laatimisprosessista Vuotta 2016 koskeva sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen selonteko pohjautuu sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän arvioihin toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilanteesta. Selonteon laadinnassa on hyödynnetty Riihimäen kaupungin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta, sosiaali- ja terveystoimialalla tehtyä riskikartoitusta sekä sisäisen tarkastajan tarkastuskertomuksia. 2. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ohjeistus Vuonna 2014 kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen Riihimäen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Myös riskienhallintapolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuonna Johtamisjärjestelmä Kaupungin johtamisjärjestelmän oikeudellisena perustana on kuntalaki ja siihen perustuvat johtosäännöt. Sosiaali- ja terveystoimi noudattaa toiminnassaan lainsäädäntöä, kaupungin hallintosääntöä, sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöä sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintasääntöä. Toimintaa ohjaavat lisäksi mm. talousohjeet, hankintaohjeet ja konserniohjeet. Strategisen johtamisjärjestelmän perustana ovat Riihimäki-strategia sekä vuosittain laadittava talousarvio ja -suunnitelma, jossa on määritetty valtuuston toimialalle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään kerran kuukaudessa sosiaali- ja terveystoimen talousarvion toteutumista. Kolme kertaa vuodessa annetaan lautakunnan kautta kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle selvitys toimialan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (osavuosikatsaukset I ja II sekä tilinpäätös). Strategian ja talousarvion tavoitteiden toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään mm. toimialan ja sen palvelualueiden johtoryhmätyöskentelyä sekä johtajien ja muiden esimiesten alaistensa kanssa käymiä kehityskeskusteluja ja kuukausikeskusteluja. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöinfoissa, johtoryhmissä ja yksikkökokouksissa käydään läpi säännöllisesti asetettuja tavoitteita. Koko toimialaa koskeva palveluprosessien kehittäminen käynnistyi syksyllä 2015 osana koko kaupungin prosessien kehittämistyötä. Myös tämä työ jatkui vuonna Sosiaali- ja terveystoimessa ennakoidaan systemaattisesti toimialan lainsäädännön muutoksia. Lainsäädäntömuutoksiin varaudutaan mm. sisäisten ja ulkopuolelta ostettavien koulutusten avulla. Sosiaali- ja terveystoimen esimiehet vastaavat siitä, että toimialan henkilöstö noudattaa päätöksenteossa ja muussa toiminnassa lainsäädäntöä, johtosääntöjä ja toimintaa ohjaavia ohjeita, määräyksiä, toimintaperiaatteita ja hyvää hallintotapaa. Johtoryhmä vastaa siitä, että toimialan johto- ja toimintasääntö ja toimialan sisäiset ohjeet ovat ajan tasalla. Sosiaali- ja terveystoimessa panostetaan henkilöstön hyvinvinvointiin ja työsuojeluun. Tärkeä osa tätä ovat henkilöstön hyvä perehdyttäminen, ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen. Toimialalla on toiminnassa työhyvinvointi -työryhmä. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

61 2 Valvontatoimenpiteet Sosiaali- ja terveyslautakunta ohjaa ja valvoo hallintokunnan toimintaa ja suorittaa osaltaan sisäistä valvontaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta suorittaa valvontaa mm. seuraamalla asetettujen tavoitteiden toteutumista, viranhaltijapäätöksiä sekä tekemällä päätöksiä lautakunnalle jätetyistä oikaisuvaatimuksista. Sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat vastaavat valvonnasta johtosäännössä ja toimintasäännössä määritetyllä tavalla. Talous- ja hallintopäällikkö laatii johtoryhmälle kuukausittain talouden seurantaraportit. Palvelualuepäälliköt ja vastuutetut esimiehet seuraavat ja raportoivat kuukausittain keskeiset tunnusluvut sosiaali- ja terveysjohtajalle sekä talous- ja hallintopäällikölle. Sosiaali- ja terveysjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö sekä palvelualuepäälliköt seuraavat määrärahojen ja tavoitteiden toteutumista kuukausittaisissa tapaamisissa. Sosiaali- ja terveystoimen toiminnan lainmukaisuutta ja toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista seurataan sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä, palvelualuepäälliköiden esimieskokouksissa, palvelualueiden johtoryhmissä sekä toimintayksiköiden työpaikka- ym. säännöllisesti pidettävissä kokouksissa. Mikäli sosiaali- ja terveystoimen asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi tehdä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisen muistutuksen, kantelun tai kääntyä sosiaaliasiamiehen puoleen. Sosiaaliasiamiespalvelut tuottaa Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Johtoryhmä käy vuosittain läpi sosiaaliasiamiehen havainnot sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelusta. Sosiaaliasiamies antaa vuosittain kaupunginhallitukselle selvityksen toiminnastaan ja havainnoistaan. Myös suoraa asiakaspalautetta kerätään osasta sosiaali- ja terveystoimen toiminnoista säännöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen palvelu- ja tavarahankinnat kilpailutetaan hankintalain ja kaupungin hankintaohjeen mukaisesti. RHL-Data Oy avustaa hankintojen kilpailuttamisessa. Lautakunta päättää yli euron palveluiden hankinnoista, ostopalvelu-, myyntipalvelu- ja yhteistoimintasopimuksista. Tätä pienemmät hankinnat on delegoitu johtaville viranhaltijoille toimintasäännössä. Palvelusihteeri pitää yllä rekisteriä sopimuksista. Talous- ja hallintopäällikkö vastaa olemassa olevien sopimusten seurannasta. Taloushallintosihteeri tarkkailee kirjanpidon vientien oikeellisuutta. Taloushallintosihteeri huolehtii myös, että käteiskassojen tarkastukset tehdään talousohjeen mukaisesti. Tasetilien täsmäyttämisestä huolehtivat niiden tekemiseen vastuutetut henkilöt. Irtaimistoluettelot pidetään ajan tasalla ja vastuuhenkilöt on määritelty. Sosiaalityössä huolehditaan siitä, että etuuksia maksavilla henkilöillä ei ole vaarallisia työyhdistelmiä, esim. asiakkaiden pankkitilitietojen muuttaminen tietojärjestelmään on vastuutettu toisille henkilöille. Sosiaalipalvelujen tietosuojavastaava vastaa sosiaalipalvelujen asiakastietojen asianmukaisen käytön valvonnasta. Riskienhallinta Riskillä tarkoitetaan sellaisen tapahtuman mahdollisuutta, joka toteutuessaan saattaa aiheuttaa menetyksiä organisaatiolle tai henkilölle. Siihen liittyy olennaisesti epävarmuus ja sattumanvaraisuus; ei voida tietää ennalta, toteutuuko riski ja kuin suurena se mahdollisesti toteutuu. Riski voi vaarantaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen tai uhata organisaation mainetta. Riski voidaan käsittää myös käyttämättä jääneeksi strategiseksi tai toiminnalliseksi mahdollisuudeksi (Riihimäen kaupungin riskienhallintapolitiikka/2014). Riskien tunnistaminen, kartoitus ja niiden hallinta on osa normaalia johtamista. Sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat vastaavat riskienhallinnasta johtosäännössä ja toimintasäännössä määritetyllä tavalla. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

62 3 Kaupungin eri toimialojen edustajista koostuva riskienhallintatyöryhmä aloitti toimintansa vuonna Riskienhallintatyöryhmän kautta sosiaali- ja terveystoimi saa yhdenmukaiset ohjeet riskien kartoituksista. Vuoden 2016 aikana kaupunginhallitukselle raportoitiin toimialan merkittävimpien riskien hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. (Sosiaali- ja terveystoimen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuodelta 2015). Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta ja arviointi Sosiaali- ja terveyslautakunta, toimialan johto ja esimiehet seuraavat, arvioivat ja kehittävät sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa omalla vastuualueellaan. Heidän tehtävänään on seurata riskejä osana päivittäistä toimintaa ja arvioida sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Toimialalla laaditaan tilinpäätöksen yhteydessä toimialan selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta ja selonteko käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa. 3. Yleisohjeessa erikseen esiin tuodut asiat Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tilikauden aikana sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli yhteensä 37 oikaisuvaatimusta viranhaltijan päätöksestä: - 11 oikaisuvaatimusta toimeentulotuesta - 20 oikaisuvaatimusta vammaispalveluista - 6 oikaisuvaatimusta muusta sosiaalihuollosta. Hallinto-oikeuteen tehtiin 6 valitusta sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tarkempi selvitys kulujen ylityksestä annetaan vuoden 2016 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen raportoinnin yhteydessä. Riskienhallinnan järjestäminen Sosiaali- ja terveystoimen riskikartoitus (LIITE) on laadittu vuonna Riskikartoituksessa on kuvattu ja tunnistettu yleisimpiä toimialalla esiintyviä riskejä. Lisäksi riskikartoituksessa on asetettu toimenpiteet ja nimetty vastuuhenkilöt riskien ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi. Riskikartoituksen toteutumista seurataan sosiaali- ja terveystoimialalla eri kokoonpanoilla kuten sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä sekä palvelualueiden johtoryhmissä. Vuoden 2016 huhtikuussa sosiaali- ja terveystoimen esimiesiltapäivässä yhtenä aiheena oli sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Esimiehet käsittelivät ryhmätöiden kautta omaa rooliaan suhteessa sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan. Keskeisiin riskeihin pyritään vaikuttamaan joko osana jokapäiväistä johtamista tai erityisin toimenpitein. Toimialan johtavat viranhaltijat vastaavat riskienhallinnasta johtosäännössä ja toimintasäännössä määritetyllä tavalla. Toimialan edustaja osallistuu kaupungin riskienhallintatyöryhmän työhön. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

63 4 Sopimustoiminta Sosiaali- ja terveystoimessa palvelusihteeri pitää yllä rekisteriä sopimuksista. Talous- ja hallintopäällikkö vastaa olemassa olevien sopimusten seurannasta. Palvelualuepäälliköt seuraavat oman vastuualueensa osalta ostopalvelujen sopimustenmukaisen laatutason toteutumista sopimuskauden aikana. Toimiala pitää yllä hankintakalenteria, johon on merkattu tulevat hankinnat ja niihin liittyvät aikataulut. 4. Vuoden 2015 selontekoon merkittyjen kehittämisalueiden nykytilanne Vuoden 2015 sosiaali- ja terveystoimen selonteossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä keskeisiksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnon kehittämisalueiksi lueteltiin 1) siiloajatteluriski, 2) henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvät riskit ja 3) työtehtävien ja työprosessien epäselvyyteen liittyvät riskit. Vuoden 2016 aikana esille nousseita keskeisiä riskejä työstettiin eri tavoin: Siiloajatteluriskin (kustannusten säästäminen jossain toiminnoissa voi aiheuttaa säästöä isommat kustannukset toisessa toiminnossa) poistamiseen liittyvää kehittämistyötä on tehty kaikilla palvelualueilla ja kehittämistyö jatkuu edelleen. Toimenpiteiden etenemistä ja toimeenpanoa seuraa sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä. Henkilöstön vaihtuvuuteen liittyviä riskejä minimoidaan edelleen toimialalla. Erityistä huomiota kiinnitetään tehtäviin, joissa on jatkuvasti rekrytointihaasteita kuten pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointiin. Samoin huomioidaan tehtävien hoidon jatkuvuus poissaolotilanteissa. Pätevien hakijoiden saaminen muun muassa lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden avoinna oleviin vakansseihin on edelleen rekrytointihaaste. Tilanteeseen on mietitty erilaisia ratkaisuja muun muassa koulutukseen, työohjaukseen ja palkkaukseen liittyen, mutta ne eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Työtehtävien ja työprosessien epäselvyyteen liittyvät riskit aiheuttavat päällekkäistä työtä tai kuiluja asiakkaiden palveluissa. Toimialalla tehtiin osana kaupungin prosessityöskentelyä keskeisten prosessien kuvaus vuoden 2016 aikana. Vuoden 2017 aikana prosessityöskentely jatkuu muun muassa eri hallintokuntien ylittävien prosessien kuvauksella. Muita vuoden 2016 aikana esillä olleita kehittämisalueita Esimiesten taloudellisen ja toiminnallisen kuukausiraportoinnin kehittäminen Sosiaali- ja terveyslautakunnan strategisena tavoitteena on toiminnan kustannustehokkuuden lisääminen. Toimintayksiköt seuraavat entistä enemmän määrärahojen ja keskeisten indikaattoreiden toteutumista ja tätä kautta arvioivat toiminnan vaikuttavuutta. Palvelualuepäälliköt ja vastuutetut esimiehet seuraavat ja raportoivat kuukausittain keskeiset tunnusluvut sosiaali- ja terveysjohtajalle sekä talous- ja hallintopäällikölle. Sosiaali- ja terveysjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö sekä palvelualuepäälliköt seuraavat määrärahojen ja tavoitteiden toteutumista kuukausittaisissa tapaamisissa. Talous- ja hallintopäällikkö, taloushallintosihteeri ja henkilöstöhallintosihteeri ovat opastaneet esimiehiä talous- ja henkilöstöasioiden hoitamisessa ja seurannassa. Samalla on selvitetty käytössä olevien tietojärjestelmien raportointimahdollisuuksien mahdollisimman tehokasta käyttöä. Valmiussuunnitelman päivitys Vuonna 2014 käynnistettyä kaupungin ja toimialan valmiussuunnittelua jatkettiin vuosien aikana. Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma valmistuu vuoden 2017 aikana. Ennakoiva koulutussuunnittelu LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 Sosiaali- ja terveystoimi on pyrkinyt toiminnassaan ennakoimaan tulevia lainsäädännöllisiä sekä

64 toiminnallisia muutoksia ja järjestänyt niistä koulutusta henkilöstölle. 5 Prosessityöskentely Sosiaali- ja terveystoimessa on vuoden 2016 aikana määritelty kaikki asiakasprosessit sekä kuvattu suurin osa asiakasprosesseista. Prosessikuvausta ja niiden laatimista on työstetty myös toimialan esimiesiltapäivissä, sekä keväällä 2016 että syksyllä 2016 yhteensä neljä kertaa. Päätösten ennakkoarviointi Sosiaali- ja terveystoimen päätösten ennakkoarviointi on otettu käytäntöön asioiden valmisteluiden yhteydessä syksyn 2016 aikana. Varhaisen tuen keskustelujen hyödyntäminen Sosiaali- ja terveystoimen esimiehiä on ohjeistettu hyödyntämään varhaisen tuen keskustelunmallia. Varhaisen tuen keskustelu on käytössä pääsääntöisesti koko sosiaali- ja terveystoimella. Asiaa on käyty yhdessä myös työterveyshuollon kanssa esimiesiltapäivässä syksyllä Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet vuonna 2016 Keskeiset top-3-riskit: Henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvä riskit: Pätevän henkilöstön saaminen vakansseihin. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää tehtäviin, joissa on rekrytointihaasteita kuten pätevien sosiaalityöntekijöiden saamiseksi. Samoin syytä on huomioida tehtävien hoidon jatkuvuus poissaolotilanteissa. Taloushallintoon liittyvät riskit: Taloushallinto-osaamisen vahvistaminen toimialalla; kustannustietoisuuden lisääminen sekä talouden ennustamisen vahvistaminen. Esimiesten kustannustietoisuutta on lisätty vuoden 2016 aikana käsittelemällä tähän liittyviä aiheita sosiaali- ja terveystoimen esimiesiltapäivissä. On otettu käyttöön kerran kuukaudessa pidettävät palvelualuekohtaiset talouspalaverit, joissa käydään systemaattisesti läpi arvioiden talouden ja toiminnan toteutumaa, poikkeamia ja niitä aiheuttavia syitä sekä ennustetta kuluvalle vuodelle. Ennustetyökalu on kehitetty ja se on käyty läpi esimiesiltapäivässä sekä opetettu kullekin työkalua käyttävälle esimiehelle. Puutteellinen perehdytys tietosuojaan: Sosiaali- ja terveystoimessa on tarkoitus valmistella tietosuojan omavalvontasuunnitelma ja jalkauttaa se henkilöstön käytäntöön. 6. Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä v Sosiaali- ja terveystoimen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on kehitetty vuoden 2016 aikana. Toimialan oma arvio on, että sisäinen valvonta on tyydyttävällä tasolla, osittain hyvällä tasolla. Talouden ennustamistyökalun käyttö on onnistunut pääosin hyvin, vaikka sen käytössä on parissa yksikössä ollut ongelmia. Ennustetyökalun virheet on paikannettu ja jatkossa sen pitäisi toimia moitteettomasti. Sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmia on joka tapauksessa syytä pitää esillä säännöllisesti niin johtamis- ja esimiestyössä ja kehittää sitä eteenpäin vuoden 2017 aikana. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

65 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 6

66 TOIMIALAN RISKIEN ARVIONTI 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN ORGANISOINTI 2. KUNTASTRATEGIA, TALOUSSUUNNITTELU JA SEURANTAJÄRJESTELMÄ 3. PÄÄTÖKSENTEKO 4. HENKILÖSTÖ 5. TIETOJÄRJESTELMÄT toimialan näkökulma 6. HANKINNAT 7. SOPIMUKSET JA PROJEKTIT 8. OMAISUUS 9. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PROSESSIT 10. TIEDONKULKU LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

67 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala: Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN ORGANISOINTI Ulkoinen toimintaympäristö Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) 1) Työttömyyden kasvu nostaa taloudellisen tuen tarvetta ) Työttömyysennusteiden seuranta 1) pap 2) Sosiaalisten ongelmien (päihteet, rikollisuus) kasvu lisää palvelujen tarvetta ) Asiakasmäärien kehitys. Varhaisen tuen palvelut. 2) pap, esimies 3) Monikulttuurisuus tuo uusia osaamisvaatimuksia palvelujen järjestämiseen. 4) Sote-uudistus vaikuttaa palvelutuotantoon epätoivotulla tavalla. 5) Kuntarakenneselvitys ja mahdollinen kuntien yhdistyminen vaikuttaa palvelutuotantoon tilapäisesti epätoivotulla tavalla ) osaamistarpeen ennakointijärjestelmän luominen 3) ennakoiva koulutussuunnittelu Lainsäädännön muutokset (uudistusten seuranta ja huomiointi toiminnassa) 1) Lainsäädöntöuudistuksia tulossa useita, voimaantulo nopealla aikataululla, jolloin valmistautumisaikaa jää liian vähän ) koulutus 2) Lakitekstissä tulkinnanvaraa palvelujen ja etuisuuksien myöntämisessä, käytännöt muotoutuvat oikeustapausten kautta ) Lain tulkinnan seuranta oikeustapausten kautta. Seurataan muutoksenhakuja. Tehtävien häiriötön toiminta toimialalla 1) Puutteellinen varautuminen laajoihin ) Ajantasainen Tekninen 1) Päivitys toimialalla LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 1

68 (esim. odottamattomien tapahtumien vaikutukset)- häiriötilanteisiin - pitkäaikaiset häiriöt sähkön, veden, lämmön jakelussa. - pitkäaikaiset häiriöt tietoliikenneyhteyksissä. - tulva - suuronnettomuudet valmiussuunnitelma (päivitys v. 2015) toimi, sote vuoden 2015 aikana, suunnitelman mukaisen toimenpiteiden toteuttaminen Sisäinen toimintaympäristö Hallintosäännön, muiden sääntöjen, ohjeiden, ohjelmien yms. ajantasaisuus kattavuus ja niiden tunteminen 1) Puutteellinen ohjeiden tuntemus voi aiheuttaa ohjeiden vastaista toimintaa. 2) Luottamusriski luottamuselimien ja virkamiesjohdon välillä ) Sovittu vastuut, minkä mukaan muutokset käydään läpi ja jalkautetaan henkilöstölle. 2) Yhteinen käsitys toimialan tilanteesta ja tulevaisuuden kehityssuunnasta 1) johto ja esimiehet 2) stj, thp, pap 1) Prosessia hiotaan toimintasäännön jalkauttamisen yhteydessä. Tehtävien, vastuiden ja toimivaltuuksien selkeys (ajantasaiset tehtävänkuvaukset, prosessikaaviot jne.) delegointi ja otto-oikeus päätöksenteossa 1) Tehtävänkuvat eivät ole ajantasaisia ja/tai ovat puutteellisia. 2) Prosessissa tehdään päällekkäisiä toimintoja tai prosessissa on aukkoja ) Tehtävänkuvien tarkistamisen merkitseminen vuosikelloon/tehtävänkuvine läpikäynti kehityskeskustelussa. 2) Prosessien kuvaaminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen. Prosessin omistajan nimeäminen. 1) Esimiehet omalla tehtäväalueell aan 2) Prosessin omistaja 1) Kehityskeskusteluissa seuranta. 2) Keskeiset prosessikuvaukset sovittuina. 3) Palvelurakenteen muutostilanteissa ei tunnisteta riittävästi muutoksen laajuutta ja vaikutuksia esim. tulosalueiden yli. 6) Tehtävänkuva ja päätösvalta ovat ristiriidassa ) Riittävä resurssointi (aika ja henkilöstö )muutosten läpiviemiseen mahdollistaa suunnittelun ja toteutuksen. 6) Tehtävänkuvan muutosten vieminen toimintasääntöön. 3) STJ, THP, PAP 6) Esimies, PAP 6) Toimintasäännön muutoksen jalkauttaminen kevät 2015 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 2

69 Konsernivalvonnan järjestäminen ja seuranta 1) Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toiminnan ohjaus ja seuranta sekä toiminnan yhteensovittaminen 2) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminnan ohjaus ja seuranta sekä toiminnan yhteensovittaminen ) yhdensuuntaiset tavoitteet ja prosessien tarkastelu, kokonaistaloudellisuuden ja vaikuttavuuden näkeminen, konserniohjeet 2) konserniohjeet, sopimusohjausjärjestelmä, yhteiset prosessien tarkasteluryhmät stj sotela kh 1) talousarvio/ toiminnalliset tavoitteet talousarviossa ja sen seurannassa, sotela, tk:n hallitus, terveydenhuollon moniammatillinen tiimi, muut yhteistyöryhmät 2) sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto, sotela Tehtävien häiriötön toiminta toimialalla (esim. odottamattomien tapahtumien vaikutukset) 1) Poissaolot aiheuttavat katkoksen toiminnassa ) Toimivien varahenkilö/sijaisjärjestelyjen varmistaminen työvoimavaltaisissa tehtävissä. Esimiestason sijaisjärjestelyt kirjataan tehtävänkuviin. 1) Johto ja esimiehet 1) Avainhenkilöiden varahenkilöjärjestelm ä tarkistettu vuoden 2015 aikana. 2) Ongelmat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudessa. 3) Rakennemuutosten odottamattomat vaikutukset ( yllätykset ) ja seurannaisvaikutukset ) Osaamistarpeissa tapahtuvien muutosten ennakointi ja henkilöstön kouluttaminen. Työpaikan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. 3) Rakennemuutoksen läpiviennin kokonaissuunnittelu ja ennakointi, selkeät vastuut. 2) johto, esimiehet, henkilöstöhalli nto 3) stj, pap, esimiehet Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala: Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin 3 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

70 - kuka - kenelle KUNTASTRATEGIA, TALOUSSUUNNITTELU JA SEURANTAJÄRJESTELMÄ Kuntastrategian laadinta 1) Sote-uudistuksen aikataulu ei ole vielä tiedossa, joka hankaloittaa strategista suunnittelua ) Mahdollinen kuntaliitos voi vaikuttaa strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin Strategian tavoitteiden ja päämäärien seuranta ja toteutuminen 1) Kuntastrategian jalkauttaminen epäonnistuu, jolloin se ei ohjaa palvelujen organisointia (soten korjaavat palvelut suhteessa strategian tavoitteidenasetteluun tuntuvat etäisiltä) ) Strategian jalkauttamisen prosessi suunniteltu ja vastuutettu. 1) stj, thp, pap, esimiehet Talousarviotavoitteiden johtaminen kuntastrategiasta Tavoitteet kattavat olennaiset asiakokonaisuudet ja perustehtävät (ml. konserni) Tavoitteiden selkeys, mitattavuus, yhteys resursseihin jne. 1) Tavoitteiden asettamisen epäonnistuminen ) Tavoitteet ovat selkeitä ja mitattavia. Tavoitteet ovat strategian suuntaisia. 2) Tavoitteiden toteutumisen seuranta on hankalaa/ei onnistu ) Tunnusluvut ja mittarit mietitty etukäteen, varmistettu tunnuslukujen saatavuus järjestelmistä. 3) Lainsäädännön vaatimukset ja resurssit eivät kohtaa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 4

71 Talousarvion täydellisyys (kaikki tiedossa olevat menot ja tulot on budjetoitu) 1) Palvelurakenteen muutostilanteissa tiedon siirtyminen jää puutteelliseksi ) Muutoksen riittävä vaiheistaminen ja tiedon siirtäminen sovittava riittävän tarkasti. 2) Muutosten generoimat ennakoimattomat kustannukset. 2) vaikutusten ennakkoarviointi 3) Lainsäädännön muutokset (aikataulu) ja talousarvion valmistelu eivät kohtaa Talousarvion seuranta ja talousarviomuutokset 1) Toiminnan muutosta ei huomioida talousarviossa ) Talousarvion valmisteluvastuut sovittuina 2) Talousarvion valmistelu ja toiminta ovat erillään ) Talousarvion valmistevastuut sovittuina, valmistelukeskustelut 3) Henkilövaihdoksissa (avainhenkilöt) tieto ei kulje riittävästi ) Talousarvion kustannuspaikkojen ja tilien sisältö on avattu riittävästi 3) Johto 4) Menojen kirjautuminen tileille ei vastaa tunnuslukujen ja tilastotietojen tarpeeseen ) Talousarviorakenteen kehittäminen Tavoitteiden toteutuminen (toteutumista uhkaavien riskien tunnistaminen) 1) Siiloajattelu = kustannusten säästäminen jossain toiminnossa vai aiheuttaa säästöä isommat kustannukset toisessa toiminnossa ) Toimintayksiköiden rajat ylittävä prosessien tunnistaminen. 1) Sotejory Toteutumaraportointi, määrärahaseuranta, poikkeamat 1) Usean työntekijän yhteisvastuu kustannuspaikan menoista aiheuttaa epäselvyyttä kokonaistilanteesta ) Esimiestason seurantaosaamisen vahvistaminen. 2) Toteumaraporttien signaaleihin ei reagoida ) Soten ja palvelualueiden johtoryhmissä säännönmukainen toteuman seuranta, tiedon vieminen toiminnasta vastaaville. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 5

72 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala: Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle PÄÄTÖKSENTEKO Päätöksenteossa noudatetaan säädöksiä ja määräyksiä 1) Päätösten puuttuminen tai puutteellisuus. 2) Puutteellinen lakien, säädösten ja määräysten tuntemus ) Selkeästi määritellyt vastuut ja oikeudet. Päätösten kustannusvaikutusten tunteminen. 2) Päätösten perustelu lakipykälillä 1) Toimintasäännön jalkauttaminen kevät ) Koulutus Päätösten valmistelu ja ennakkoarviointi (riittävän laajasti, vrt. Suomen Kuntaliiton suositus Vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa ) 1) Päätösten ennakkoarviointia ei tehdä. 2) Riittämätön valmisteluaika. 3) Valmistelussa olevan kokonaisuuden riittämätön hahmottaminen ) Ennakkoarviointitoimintatava n systemaattinen käyttö. 2) Riittävien resurssien (valmisteluaika ja osaaminen) varmistaminen päätöksenteon pohjaksi. 3) Valmistelussa rajapintojen tunnistaminen ja moniammatillisuuden hyödyntäminen. 1) stj, thp, pap Päätösten tiedoksianto Päätöksenteon delegointi ja ottooikeus 1) Toimintasäännössä määriteltyjen oikeuksien ja delegoinnin ristiriita ) Toimintasäännön ja tehvänkuvien täsmääminen, rinnakkainen kehittäminen. Kevät 2015 toimintasäännön uudistaminen. 6 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

73 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 7

74 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala: Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma Henkilöstön riittävyys/saatavuus 1) Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ongelmat ) Organisaation erityisosaamisten tunnistaminen. Tarvittaessa olemassa olevan henkilöstön kouluttaminen. 1) Henkilöstöhalli nto, johto, esimiehet 2) Lyhytaikaisten sijaisten käyttö työvoimavaltaisissa tehtävissä vaikuttaa palvelun laatuun ja lisää hallinnon työmäärää ) Varahenkilöjärjestelmän riittävyys ja toimivuus Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen (esim. perehdytys, koulutus) 1) Tulevien osaamistarpeiden ja niissä tapahtuvien muutosten ennakointi on puutteellista. 2) Perehdytys ei toimi riittävän tehokkaasti. 3) Koulutussuunnittelu ei ole riittävän pitkäjänteistä ) Osaamisvaateet huomioidaan rekrytoinneissa ja koulutuksissa. Toimintaympäristön muutosten ennakointi. 2) Perehdyttäminen suunnitellaan tehtävän mukaan, tapahtuu kirjallisen perehdyttämislomakkeen mukaan, perehtyjän vastuu puuttuvan osaamisen kysymisestä 3) Työntekijöiden 1) Tehtäväaluekohtaiset strategiat 3) Tehtäväaluekohtaiset 8 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

75 tarvitsemien määräaikaisten koulutusten aikatauluttaminen resurssien varaamiseksi, erityisosaamisen tarpeen tunnistaminen ja sen suunnittelu pitkällä aikavälilllä. ohjelmat säännöllisten koulutusten toteuttamisesta Työhyvinvointi (sis,työterveyshuolto, työsuojelu yms.) 1) Epäselvyydet työssä ja työprosesseissa aiheuttavat vaihtuvuutta. 2) Ajantasaisen turvallisuussuunnitelmien puute. 3) Riittämätön työterveyshuollon hyödyntäminen. 4) Työnohjauksen vähäisyys ) Prosessien omistajuuden määrittely ja prosessin toimivuudesta huolehtiminen. 2) Turvallisuussuunnitelmien päivittäminen on merkittynä vuosikelloon. 3) Varhaisen tuen keskustelujen hyödyntäminen. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 9

76 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala: Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle TIETOJÄRJESTELMÄT toimialan näkökulma Tietojärjestelmien toimivuus 1) Joudutaan käyttämään kahta järjestelmää, koska sama järjestelmä ei vastaa kaikkiin tarpeisiin (esim. etuisuuksien maksaminen/laskutus) ) Järjestelmiin ei voi vaikuttaa. Osaaminen keskiössä 1) Koulutusvastuut sovittuina 2) Riittämätön osaaminen järjestelmän sisällön määrittelyssä ja käyttöönottovaiheessa. 3) Riittämättömät resurssit toiminnan muutosvaiheessa järjestelmään tarvittavien uusien toimintojen tekemiseen. 4) Käytön osaaminen kapenee, ellei ole resurssia kouluttaa jatkuvasti uusia työntekijöitä ) Substanssiosaamisen, tekniikkaosaamisen ja prosessinhallinnan yhdistäminen 3) Muutosten ennakointi ja järjestelmän rakentamiseen tarvittavan ajan ennakointi 4) Jatkuvan kouluttamisen suunnitelma, resurssointi 2) Sovitaan kunkin muutosproses sin käynnistyessä. 3) Sovitaan kunkin muutosproses sin käynnistyessä, 4) Peruskoulutus rungon olemassaolo ja toimiva koulutussuunn itelma. Käyttöoikeudet ja salassapito 1) Käyttöoikeudet eivät ole työhön nähden riittävät tai ovat liian laajat ) Puutteellinen perehdytys tietosuojaan ja salassapitoon/vaitiolovelvollisuuteen voi aiheuttaa tietämättömyydestä johtuvia )Sotessa tulossa lakisääteinen tietosuojan omavalvontasuunnitelma. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 10

77 virheitä. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 11

78 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala: Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle HANKINNAT Julkiset hankinnat (kilpailutus) 1)Tiedon puute tehdyistä hankintasopimuksista )Tieto voimassaolevista hankintasopimuksista. Säännöllinen koulutus hankinnoista. Asiantuntijaavun saaminen kilpailutuksissa. 1) Luettelo sopimuksista sovitussa paikassa 2) Hankintaosaamisen puute. 3) Palvelustrategian puute (mitä tuotetaan, mitä hankintaan ostopalveluna) ) Koulutus, yhteistyö RHL- Datan kanssa. Pienhankinnat (omat hankintaohjeet) 1) Hankintaohjeiden tuntemattomuus ) Sähköisen hankintajärjestelmän käyttökoulutus Hankintasopimusten seuranta ja hallinta 1) Aikatauluriski (sopimusten voimassaolo, option käytöstä ilmoittaminen, kilpailutuksen käynnistäminen) ) Sopimusten hallinnan käytännöt on sovittu, ajantasaisuus, vastuut. tdocjärjestelmän käyttökoulutus. 2) Hankinnan sisällön ohjaamisen osaaminen heikkoa ) Hankinnan huolellinen valmistelu, taustiedon hankkiminen, muutostarpeiden tunnistaminen. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 12

79 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala: Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle SOPIMUKSET JA PROJEKTIT Sopimusten hallinta (sopimuksen noudattaminen, voimassaolo, irtisanominen, optiovuodet) 1) Aikatauluriski (sopimusten voimassaolo, option käytöstä ilmoittaminen, kilpailutuksen käynnistäminen) ) Vuosikelloon sopimusten läpikäynti, vastuutus. 2) Sopimusten toteutumisen seurannassa puutteita Projektit (käynnissä olevat ja suunnitellut): asettaminen, ohjeistus, talousarvio, toteutuminen, seuranta ja rahoituksen hakeminen 1) Samanaikasiet hankkeet jäävät helposti pinnallisiksi, niillä ei saada aikaan toivottua muutosta ) Projektin vaatiman resurssin tunnistaminen etukäteen ja resurssien varmistaminen. Projektiin osallistuminen lähtee toiminnan kehittämistarpeista. 13 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

80 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle OMAISUUS Kiinteistöjen kunto Koneet ja laitteet 1) Epäkuntoisesta koneesta tai laitteesta ei ilmoiteta huoltoon tai ei toimiteta korjattavaksi. 2) Määräaikaishuoltoja ei toteuteta ) Omavalvontasuunnitelmissa ohjeistus koneiden ja laitteiden huollosta, vastuut nimettyinä. Investointisuunnitelma; tarvekartoitukset, kustannusarviot, tulorahoituksen riittävyys, poistotaso Inventoinnit ja varastot 14 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

81 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PROSESSIT Ostot 1) Voimassaolevien sopimustenmukaisuuden tarkistaminen ei toimi ostolaskuissa ) Laskujen asiatarkistaja ja hyväksyjä tuntevat sopimuksessa sovitut asiat. Arvonlisäverokäytäntöjen osaaminen. Myynnit 1) Asiakasmaksupäätökset eivät ole ajantasaisia ) Laskutus ei toimi ajantasaisesti Kirjanpito ja tilinpäätös (ml. konsernitilinpäätös) Palkanlaskenta ja palvelussuhdeasiat 1) Puutteet työ- ja virkaehtosopimusten hallinnassa vaikuttavat kustannuksia lisäävästi Matkalaskut 1) Liikalaskutus oman auton käytöstä LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9 15

82 Kunta: RIIHIMÄKI Toimiala Laatijat: Pvm: Riskin kuvaus (tunnistaminen) Mikä voi aiheuttaa riskin? Seuraukset? a) Vaikut us 1-6 b) Todennäköis yys 1-6 Kokon aisarvi o (a*b) Toimenpiteet riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi Vastuuhenkil ö/toimiala Riskien hallinnan toimenpiteiden seuranta ja raportointi - miten, milloin - kuka - kenelle TIEDONKULKU Tiedonkulku (johdolle, kuntalaisille, henkilöstölle, sidosryhmille) Tiedottaminen (kuntalaisille, sidosryhmille) 1) Suunnitelmallinen tiedottaminen on puutteellista. 1) Epäonnistuminen tiedottamisen ajoittamisessa ) Tiedottamissuunnitelman laatiminen 16 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 9

83 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 81 Dno KH/15/ / Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma Sotela 10/ Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2017 talousarvion Talousarviossa kaupunginvaltuusto on hyväksynyt toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalouden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla. Riihimäkistrategian päämääriin liittyvät taloussuunnitelmakauden hallintokunnan kehittämiskohteet ja talousarviovuoteen kohdistuvat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet muodostavat raportoitavan kokonaisuuden. Talousarviovuotta koskevien tavoitteiden vastuutuksen tekee kukin toimielin käyttösuunnitelmaa hyväksyessään. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialan kuvaus, kehittämiskohteet ja toiminnalliset tavoitteet ovat LIITTEENÄ. Hallintosäännön 24 :n mukaan toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmalla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämät määrärahat ja tuloarvion alemmille tasoille. Toimielin päättää, millä tasolla käyttösuunnitelma toimielimen osalta hyväksytään. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää päätösvaltaa alaisilleen viranhaltijoille. Toimielimet vastuuttavat ja aikatauluttavat valtuuston asettamat tavoitteet. Käyttösuunnitelma tulee laatia myös investointiosaan vuodelle 2017 varatuista määrärahoista, LIITTEENÄ. Investointiosaan on sosiaali- ja terveyslautakunnalle varattu euroa. Talousarvion toteutuminen raportoidaan kaupunginhallitukselle vähintään viisi kertaa vuodessa. Kaupunginvaltuustolle taloudesta raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle talousarvion toteutumisesta raportoidaan kuukausittain. (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että - sosiaali- ja terveyslautakunnan sitovuustaso on tulosalue ja sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy tulosaluetasoisen käyttösuunnitelman (yhteispalveluyksikkö, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, aikuisten ja vammaisten palvelut, koti- ja vanhuspalvelut sekä terveyspalvelut) - sosiaali- ja terveysjohtaja vahvistaa tulosyksikkötasoisen ja vastuualuetasoisen käyttösuunnitelman - palvelualuepäälliköt vahvistavat oman tulosalueensa kustannuspaikkatasoiset käyttösuunnitelmat ja suorittavat määrärahojen jaon tileille

84 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 82 - palvelualuepäälliköt vastaavat vuoden 2017 toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta omilla vastuualueillaan - vastuualueiden ja toimintayksiköiden esimiehet vastaavat omien vastuualueidensa ja yksiköiden osalta tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä sekä seurannasta - sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista tulosaluetasolla toukokuussa ja syyskuussa sekä tilinpäätöksen yhteydessä - sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään muiden kuukausien kokouksissa erillisenä liitteenä talousarvion toteumaraportti. Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku asiaote/taloushallinto, sosiaali- ja terveysjohtaja, palvelualuepäälliköt, talous- ja hallintopäällikkö, palveluesimiehet, palveluvastaavat oikaisuvaatimus Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh

85 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

86 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

87 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

88 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

89 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

90 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

91 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

92 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

93 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

94 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

95 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

96 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

97 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

98 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

99 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

100 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

101 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

102 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 10

103 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 101 Dno SOTELA/55/ / Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätös kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuonna 2017 Sotela 11/ Valtiovarainministeriö on antanut päätöksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja päätöksen kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta kunnille vuonna Päätöksen mukaisesti Riihimäen kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2017 on euroa. Maksuerittely on OHEISENA. Maksettava summa on euroa vähemmän kuin vuonna (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee päätöksen tiedoksi. Päätös: Täytäntöönpano päätösote/kaupunginhallitus, talousjohtaja Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa talous- ja hallintopäällikkö Laura Natunen puh

104 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 11

105 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 11

106 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 11

107 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 11

108 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 11

109 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 11

110 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 108 Dno SOTELA/25/ / Perhepalveluiden sosiaaliohjaajan nimikkeen muuttaminen kuntoutuksen ohjaajaksi Sotela 12/ Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on kehitetty lapsiperheiden ja nuorten palveluita. Asiakastyössä on tullut näkyväksi asiakkaiden ongelmien monimuotoisuus ja haasteellisuus. Monet lapset ja perheet tarvitsevat sosiaaliohjauksen ja perhetyön rinnalle kuntoutusta ja hoitoa arkielämän ongelmatilanteisiin. Tähän tarpeeseen on vastattu jo vuonna 2015 perustamalla ryhmämuotoisen päiväperhekuntoutuksen rinnalle ympärivuorokautinen perhekuntoutus ja perustamalla psykiatrisen sairaanhoitajan sekä toimintaterapeutin vakanssit. Kuntoutukset ovat näyttäytyneet toimivana ja tarpeellisena tukimuotoina perheille. Kuntoutuksen osaamista on vahvistettu myös mittavilla henkilöstön koulutuksilla. Myös sosiaalihuoltolaki korostaa sosiaalisen kuntoutuksen merkitystä asiakastyössä. Kuntouttavalla työotteella pyritään vahvistamaan asiakkaan toimintakykyä oman arkensa asioissa. Tämä panostus kuntouttavaan työotteeseen on näyttäytynyt vaikuttavana, joten toimintaa on asianmukaista vahvistaa valittuun suuntaan. Tällä hetkellä Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on kaksitoista sosiaaliohjaajaa. Sosiaaliohjaajat työskentelevät sosiaaliohjauksen ja perhetyön sekä kuntoutuksen tehtävissä. Perhepalveluissa asiakastyössä työskentelee myös kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja yksi toimintaterapeutti. Tätä moniammatillisuutta tulisi edelleen vahvistaa hoidon ja kuntoutuksen osaamisella. Yhden sosiaaliohjaajan nimike tulee muuttaa kuntoutuksen ohjaajan nimikkeeksi. Sosiaaliohjaajan nimike on suojattu ja sillä nimikkeellä eivät voi toimia muut kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöt. Nimikemuutoksella mahdollistetaan muidenkin kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden mahdollisuus hakeutua tehtävään. Kyseeseen voi tulla sosiaalihuollon tutkintojen ohella muun muassa toimintaterapeutin tai yhteisöpedagogin tutkinto. Kuntouttavaa työotetta on hyvä vahvistaa myös sosiaaliohjauksessa ja perhetyössä. Henkilöstön moniammatillinen osaaminen on asiakaan etu. Tällöin hänellä on mahdollisuus saada laaja-alaisempaa tukea arkeensa. Nimikemuutos koskee tällä hetkellä täyttämättä olevaa sosiaaliohjaajan vakanssia. Nimikemuutoksella ei ole kustannusvaikutuksia.

111 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 109 (mm) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että sosiaaliohjaajan nimike muutetaan kuntoutuksen ohjaajan nimikkeeksi alkaen Päätös: Täytäntöönpano päätösote, palvelualuepäällikkö, perhepalveluiden palveluesimies Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa palvelualuepäällikkö Marjo Mutanen, puh

112 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 110 Dno SOTELA/83/ / Mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen hankinta Sotela 13/ Sotela 180/ Mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen hankinta kilpailutettiin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti syksyllä Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , että mielenterveyskuntoutujien asumispalvelupaikan palveluntuottajaksi osakokonaisuudessa I (tehostettu palveluasuminen Riihimäen kaupungin osoittamassa tilassa) valitaan Sinivida Oy. Osakokonaisuuden II (tehostettu palveluasuminen palveluntuottajan tiloissa) palveluntuottajiksi valitaan SiniVida Oy, Attendo Oy (Villa Häitilä), Oljamikoti Oy, Mainio Vire Oy sekä Mikeva. Sopimukset astuivat voimaan sopimuksen allekirjoituspäivästä, kuitenkin aikaisintaan ja ne ovat voimassa kaksi (2) vuotta eli asti. Hankintaan on sopimuksessa sisällytetty kaksi yhden (1) vuoden mittaista optiokautta (1. optiokausi on ja 2. optiokausi on ). Sopimuksen mukaisesti optioiden käyttöönotosta päätetään viimeistään kolme (3) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Riihimäen kaupunki on varannut oikeuden käyttää tarvittaessa optioita vain osaan päätetyistä tuotteista. Palvelun hinta on sovittu sopimuksissa kiinteäksi (varsinainen sopimuskausi), jonka jälkeen hintoja voidaan tarkistaa palvelun yleistä ja todellista kustannuskehitystä vastaavaksi, kuitenkin korkeintaan kerran ennen kummankin optiovuoden alkamista. (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että sosiaali- ja terveystoimi käynnistää neuvottelut ensimmäisen optiokauden käyttämisestä sopimuskumppaneiden kesken ajalle Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Sotela 13/ Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan , että sosiaali- ja terveystoimi käynnistää neuvottelut mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen hankinnasta ensimmäiselle optiovuodelle ajalle Sosiaali- ja terveystoimi on käynyt neuvottelut osakokonaisuudessa I (tehostettu palveluasuminen Riihimäen kaupungin osoittamassa tilassa) palveluntuottaja Sinivida Oy:n kanssa. Osakokonaisuuden II (tehostettu palveluasuminen palveluntuottajan tiloissa) neuvottelut option käyttöönottamisesta on käyty palveluntuottajien SiniVida Oy, Attendo Oy (Villa Häitilä), Oljamikoti Oy, Mainio Vire Oy sekä Mikevan kanssa.

113 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 111 Sopimuksen mukaisesti hintoja voidaan tarkistaa palvelun yleistä ja todellista kustannuskehitystä vastaavaksi, kuitenkin korkeintaan kerran ennen kummankin optiovuoden alkamista. Mahdollisten hintaneuvottelujen pohjana on käytetty sopimuksen mukaisia palvelun yleisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä; sosiaalipalvelujen ansiotasoindeksin vaikutusta 70 % palvelun hinnasta ja elinkustannusindeksin vaikutusta 30 % palvelun hinnasta. Mikäli palveluntuottaja on halunnut esittää hinnantarkistuksia em. mukaisesti, palveluntuottajan on tullut ilmoittaa hinnantarkistuksesta sekä lisäksi perustella palvelun yleinen ja todellinen kustannustason nousu sekä toimittaa tätä koskeva esitys kirjallisesti tilaajalle viimeistään puolta vuotta ennen optiokauden alkua. Määräaikaan mennessä hinnankorotusesityksen toimittivat Sinivida Oy ( ) ja Mainio Vire Oy/Ykköskoti Lotta ( ). Sinivida Oy on esittänyt palvelun hintaan 0,69 % korotusta ja Mainio Vire Oy/Ykköskoti Lotta on esittänyt palvelun hintaan 0,9 % korotusta. Lisäksi Mainiovire Oy/Ykköskoti Lotta esittää aterioiden hintaan 0,12 % korotusta. Ateriamaksujen tulee olla sama riippumatta siitä asuuko asiakas kaupungin vai palveluntuottajien tiloissa. Riihimäen kaupunki ei ole nostanut ateriahintoja vuodelle Kaikki palveluntuottajat SiniVida Oy, Attendo Oy (Villa Häitilä), Oljamikoti Oy, Mainio Vire Oy/Ykköskoti Lotta sekä Mikeva ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa jatkaa sopimuskautta ensimmäiselle optiokaudelle. OHEISENA on yhteenveto palvelujen hintamuutoksesta optiokaudelle (ln) Ehdotus/stj: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että 1. Osakokonaisuuden I osalta (tehostettu palveluasuminen Riihimäen kaupungin osoittamassa tilassa) sopimusta ensimmäiselle optiokaudelle jatketaan palveluntuottaja Sinivida Oy:n kanssa 2. Osakokonaisuuden II osalta (tehostettu palveluasuminen palveluntuottajan tiloissa) sopimusta ensimmäisellä optiokaudelle jatketaan palveluntuottajien Sinivida Oy, Attendo Oy (Villa Häitilä), Oljamikoti Oy, Mainio Vire Oy sekä Mikevan kanssa 3. Palveluntuottajien hinnankorotusesitys tulee perustua maaliskuun sosiaalipalvelujen ansiotasoindeksiin sekä maaliskuun elinkustannusindeksiin 4. Sinivida:n tekemä perusteltu hinnankorotusesitys hylätään

114 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Sinividan tekemä hinnankorotusesitys hyväksytään sidottuna maaliskuun sosiaalipalvelujen ansiotasoindeksiin sekä maaliskuun elinkustannusindeksiin 6. Mainio Vire Oy/Ykköskoti Lotan tekemä perusteltu hinnankorotusesitys hylätään palvelutuotannon osalta 7. Mainio Vire Oy/Ykköskoti Lotan hinnankorotusesitys palvelutuotantoon hyväksytään sidottuna maaliskuun sosiaalipalvelujen ansiotasoindeksiin sekä maaliskuun elinkustannusindeksiin 8. Mainio Vire Oy/Ykköskoti Lotan tekemä perusteltu hinnankorotusesitys hylätään ateriahinnan osalta 9. Muut sopimusehdot jatkuvat samansisältöisinä ensimmäiselle optiokaudelle Päätös: Täytäntöönpano Muutoksenhaku päätösote/aikuisten- ja vammaisten palvelualuepäällikkö, aikuis- ja vammaispalvelujen palveluesimiehet oikaisuvaatimus Lisätietoja antaa talous- ja hallintopäällikkö Laura Natunen, puh

115 Mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasuminen hankinta/ option käyttöönotto OSAKOKONAISUUS I Palvelujen hinnat: Hinta vrk asti Hinta vrk Muutos-% Muutos Sinivida Oy 85,75 86,30 0,64 % 0,55 OSAKOKONAISUUS II Palvelujen hinnat: Hinta vrk asti Hinta vrk Muutos-% Muutos Sinivida Oy 95,75 96,36 0,64 % 0,61 Attendo Oy 104,87 104,87 0 % 0 (Villa Häitilä) Oljamikoti Oy 106,49 106,49 0 % 0 Mainio Vire Oy/Ykköskoti Lotta 106,50 107,18 0,64 % 0,68 Mikeva 106,50 106,50 0 % 0 Riihimäen kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi PL 125, RIIHIMÄKI LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 13

116 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 114 Dno D/2/ / Oikaisuvaatimus palkkaa koskevassa asiassa Sotela 14/ Sotela 186/ Päätös, jota oikaisuvaatimus koskee: Sosiaali- ja terveysjohtaja , Nro 98/2016 Muutoksenhaussa esitetyt vaatimukset: Viranhaltija on hakenut muutosta sosiaali- ja terveysjohtajan päätökseen, jolla on päätetty maksaa hänelle sosiaalityöntekijän ja johtavan sosiaalityöntekijän palkan erotus takautuvasti irtisanomisajalta korkolain 4 :n 1 momentin mukaisesti. Muilta osin hakemus on hylätty. Hakija vaatii, että kaupunki maksaa hänelle jo myönnetyn palkanerotuksen lisäksi ajalta ,16 euroa kuukautta kohden eli yhteensä 4 971,60 euroa laillisine viivästyskorkoineen siitä päivästä lukien kuin kyseisen kuukauden palkka on maksettu. Lisäksi hän vaatii tähän mennessä syntyneiden asianajokulujensa korvaamista 2 424,32 eurolla (sis. alv). Hakija väittää, että Riihimäen kaupunki ei ole tehnyt sellaista hallintolain vaatimukset täyttävää päätöstä, johon vedoten palkka ylipäätään olisi voitu alentaa riippumatta siitä, oliko irtisanomisperuste olemassa tai ei. Hän on perustellut väitettään sillä, ettei kaupunki ole käyttänyt viranhaltijalain 37 :ä perusteena päätöksessä Hänen mielestään ei ole ylipäätään ollut olemassa mitään sellaista lain vaatimukset täyttävää päätöstä, jolla on voitu määrätä hänen oikeuksistaan ja palkastaan. Päätös ei hänen mukaansa täytä hallintolain vaatimuksia. Päätös on hakijan mielestä perusteluiden osalta epäselvä eikä siitä voida päätellä, mihin selvitykseen päätös perustuu. Kaupunki ei ole hänen mielestään ylipäätään tällöin vedonnut siihen, että sillä on ollut päätöstä tehdessä laillinen irtisanomisperuste. Hakija katsoo edelleen, että kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 ei oikeuta viranomaista yksipuolisesti alentamaan viranhaltijan palkkaa. Hänen mielestään Riihimäen kaupungilla ei ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista irtisanomisperustetta eikä täten oikeutta alentaa hänen palkkaansa. Hakija perustelee väitettään sillä, että kaupungilla ei ole hänen mielestään ollut 37 :n mukaista irtisanomisperustetta, koska työ ei ole vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Kaupunki on hakijan käsityksen mukaan ottanut uuden työntekijän samaan tai samankaltaiseen virkatehtävään, jota hän hoiti aikaisemmin. Uudesta perustetusta virasta maksettiin sama palkka kuin hänelle aiemmasta virasta. Tämä osaltaan osoittaa hänen mielestään, että virkatehtävät olisivat vaativuudeltaan samanlaisia. Ainakin työ oli sellaista, jota olisi voitu ja olisi tullut tarjota hänelle kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n nojalla. Hakijan mukaan hänellä on lisäksi hallintolain 6 :n mukaiseen luottamuksensuojaperiaatteeseen nojaten oikeus luottaa siihen, että

117 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 115 viranomainen noudattaa antamaansa ilmoitusta siitä, että palkka ei alene. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan hallintolain 6 :n luottamuksensuojan periaatteeseen ja viitataan kuulemismuistioon Ko. muistiossa Tilannekatsaus-otsikon alla kohdassa 2 on todettu, että viranhaltijan olisi hyvä itse miettiä uuden toimenkuvan luonnetta ja että palkkaus tulee kuitenkin pysymään nykyisellä tasolla. Päätöksen perustelut: Kaupunginvaltuusto päätti lastensuojelun organisaation uudistamisen yhteydessä lakkauttaa johtavan sosiaalityöntekijän viran Hakijan kanssa pidettiin yhteistoimintamenettelyn mukainen kuulemistilaisuus Tuossa tilaisuudessa hänelle kerrottiin johtavan sosiaalityöntekijän viran lakkauttamisesta, toimenpiteen perusteista ja vaikutuksista. Tämän jälkeen hänen kanssaan neuvoteltiin yhteistoimintalain mukaisesti edelleen , , ja Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelualuepäällikkö teki päätöksen, jolla hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudessa tehtävässä perhepalveluiden ja -arvioinnin sosiaalityöntekijänä on 3 147,43 euroa. Tehtävän palkkaus perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin ja on samalla tasolla vastaavaa työtä tekevien sosiaalityöntekijöiden palkkauksen kanssa. Kaupungin palkkausjärjestelmä ja työntekijöiden yhdenvertaisuuden periaate ei mahdollista sellaista ratkaisua, jossa maksettaisiin sosiaalityöntekijän tehtävän hoitamisesta johtavan sosiaalityöntekijän palkkaa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 koskee työntekijän irtisanomista tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Kaupungin näkökulmasta on kiistatonta, että kaupungilla on ollut yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi laillinen irtisanomisperuste, koska viranhaltijan työt ovat uudistuksen seurauksena vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Hakijan uusi palkkaus on perustunut tehtävän vaativuuden arviointiin kuten kaikilla kaupungin työntekijöillä. Hänelle on sosiaali- ja terveysjohtajan päätöksellä maksettu nykyisen sosiaalityöntekijän viran ja aiemman johtavan sosiaalityöntekijän viran palkkojen erotus laskennalliselta irtisanomisajalta. Toinen vaihtoehto olisi ollut, ettei hakija olisi jatkanut kaupungin palveluksessa irtisanomisajan jälkeen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (jatkossa viranhaltijalaki) 37 :n mukaan Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun:

118 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 116 1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia; tai 2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua. Kunnan itsehallintoon kuuluu, että kunta voi itse ratkaista, millä tavoin sen järjestettävinä olevat tehtävät ja palvelut tuotetaan. Kunnalla on oikeus päättää palvelujen järjestämistavasta. Kunnan hallinnon ja tehtävien uudelleen järjestely organisatoristen syiden vuoksi voi merkitä tarvittavan henkilöstön määrän vähentämistä. Tässä tapauksessa Riihimäen kaupungin lastensuojelun organisaatiota on uudistettu erittäin merkittävästi ja johtavan sosiaalityöntekijän virka kävi tässä yhteydessä tarpeettomaksi. Käytännössä organisaatiouudistuksen seurauksena Riihimäen kaupungille muodostui viranhaltijalain 37 :n mukainen irtisanomisperuste, koska johtavan sosiaalityöntekijän työt vähentyivät olennaisesti ja pysyvästi. Kaupunki on yrittänyt etsiä muutoksenhakijalle uusia tehtäviä ja asian tiimoilta on pidetty useita kuulemistilaisuuksia. Kaupunki on myös aikanaan alkanut aktiivisesti kartoittaa mahdollisuuksia sijoittaa hakija uuteen virkasuhteeseen viranhaltijalain 37 :n 1 momentin toisen virkkeen mukaisesti. Kummankin osapuolen kannalta oli hyvä asia, että viranhaltijalle löydettiin kaupungin organisaatiosta uusi tehtävä. Hakijalla ei ole kuitenkaan oikeutta saada tästä uudesta tehtävästä johtavan sosiaalityöntekijän palkkaa, vaan palkkaus määräytyy tehtävän vaativuuden arvioinnin pohjalta niin kuin kaikissa kaupungin tehtävissä. Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että uusi perustettu virka on vaativuudeltaan samanlainen kuin hakijan lakkautettu virka. Väite ei pidä paikkansa. Nykyorganisaatiossa palveluesimies johtaa lastensuojelun sosiaalityön lisäksi Mäkikujan perhekeskusta ja toimii kahden osaston vastaavien ohjaajien esimiehenä. Aiemmin Mäkikujan perhekodilla oli oma johtaja. Palveluesimiehelle kuuluu kokonaisuudessaan noin viiden ja puolen miljoonan euron talousvastuu. Palveluesimies toimii johtavana viranhaltijana ja lastensuojelutiimin esimiehenä sekä vastaa taloudesta ja toiminnan kehittämisestä sekä mittavista ostopalveluista (4 miljoonaa euroa) tulosvastuullisesti. Palveluesimiehen tehtäväkenttä on erittäin laaja, monipuolinen ja vaativa. Johtavan sosiaalityöntekijän (lakkautettu virka) tehtäväkenttä käsitti pääasiallisesti ammatillista johtamista hallinnollisen esimiehisyyden rinnalla ja oli siten huomattavasti suppeampi. Riihimäen kaupungin palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin. Luonnollisesti ensivaiheessa (tammikuu 2015) on lähdetty siitä, että hakijalle pyritään kaikin tavoin löytämään sellaisia tehtäviä, joiden vaativuus mahdollistaisi palkkauksen pysymisen entisellä tasolla. Muistioiden perusteella työnantaja on monipuolisesti pohtinut erilaisia ratkaisuja toimenkuvan sisällöksi ja hakijalle on annettu monta tilaisuutta muokata uutta toimenkuvaa. Valitettavasti useiden kuulemistilaisuuksien jälkeenkään ( , , ja ) ei löydetty sellaista ratkaisua ja sellaista

119 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 117 toimenkuvaa, joka olisi mahdollistanut aiempaa tehtävää vastaavan palkkatason. Muistiota ei voida tulkita niin, että palvelualuepäällikkö olisi luvannut hakijalle palkkauksen säilyttämisen nykyisellä tasolla riippumatta uuden tehtävän sisällöstä. Käytännössä kaupungin palkkausjärjestelmässä tämän tyyppisen lupauksen tekeminen ei ole mitenkään mahdollista. Kaupungilla palkkaus perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin, minkä hakija kokeneena kaupungin työntekijänä hyvin tietää. Muistiosta irrotettu yksittäinen virke ei perusta luottamuksensuojaa palkkauksen osalta hallintolain 6 :n tarkoittamalla tavalla. Oikaisuvaatimusta koskevat asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. (ms, js) Ehdotus/pap: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Sotela 14/ Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaa koskevassa asiassa. Heli Pekkalin on valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä 186/ , jolla se on hylännyt Heli Pekkalinin tekemän oikaisuvaatimuksen koskien Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajan tekemää päätöstä nro 98/2016, jolla hän on osin hylännyt Heli Pekkalinin ja ja tekemät palkkavaatimukset. Pekkalin vaatii, että päätös kumotaan siltä osin kuin sillä on hylätty Pekkalin vaatimus palkan maksamisesta ajalle Tämän johdosta Hämeenlinnan hallinto-oikeus on pyytänyt Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa asiasta. Riihimäen kaupungin hallintojohtaja on valmistellut lausunnon, LIITE. Asiaa koskevat asiakirjat ovat nähtävissä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa. Ehdotus/stj:

120 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 118 Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa Hämeenlinna hallintooikeudelle liitteenä olevan lausunnon. Päätös: Täytäntöönpano asiaote/hämeenlinnan hallinto-oikeus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lisätietoja antaa sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni, puh

121 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Viranhaltijapäätökset Luettelo viranhaltijapäätöksistä LIITTEENÄ. Sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni: - :t /2016, 1 7/2017 Vs. palvelualuepäällikkö Jukka-Pekka Somera: - 35/2016 Palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama: - :t 66/2016 ja 1 3 /2017 Palvelualuepäällikkö Marjo Mutanen: - 27/2016 (js) Ehdotus/sti: Sosiaali- ja terveyslautakunta ei ota käsiteltäväkseen edellä mainituista päätöksistä ilmeneviä asioita. Päätös: Täytäntöönpano päätösote/saarni Mirja, Somera Jukka-Pekka, Kalliovalkama Kristiina, Mutanen Marjo Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91)

122 Sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni: 137/2016 Ohjaajan palkkahinnoittelu ja tehtäväkohtainen palkka 138/2016 Lastensuojeluasetuksen mukaisten itsenäistymisvarojen pankkitilien käyttöoikeudesta päättäminen 1/2017 Hoitajan palkkahinnoittelu ja tehtäväkohtainen palkka 2/2017 Osastonhoitajan sijaisen palkkahinnoittelu ja tehtäväkohtainen palkka 3/2017 Hoitajan palkkahinnoittelu ja tehtäväkohtainen palkka 4/2017 HTA:n perusteella maksettava henkilökohtainen lisä 5/2017 Lastensuojelun sijaishuollon palveluiden hankinta Sippolan koulukodin yksiköstä 6/2017 Osastoapulainen palkkahinnoittelu ja tehtäväkohtainen palkka 7/2017 Sosiaali- ja terveystoimen laskujen ja maksuosoitusten sekä palkkatilien hyväksyjät ja varahyväksyjät v.2017 Vs. palvelualuepäällikkö Jukka-Pekka Somera: 35/2016 Hoitaja Kivariin, vakanssi 3587 Palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama: 66/2016 Hoitaja kotihoitoon, vakanssi /2017 Kielteinen päätös asiakasmaksun alentamista koskevaan hakemukseen 2/2017 Turvapalvelun hankinta sosiaali- ja terveystoimen kotihoidon yksikköön 3/2017 Kotihoidon resurssilaskelmien ja johdon tuen hankkiminen Palvelualuepäällikkö Marjo Mutanen: 27/2016 Lastensuojelun sosiaalityöntekijä, vakanssi 3541 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 15

123 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 121 SOTELA/71/ / Ilmoitusasiat 1. Kuvajan ote 120/ : Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Vanhusneuvoston kokouksen muistio OHEISENA. 3. Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat : Kuntainfo 12a OHEISENA 4. Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky:n yhtymähallituksen kokouspöytäkirja OHEISENA 6. Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty jäljempänä luetellut käteiskassojen tarkastukset. Toimintakeskus Rivakka Psykiatrian työtoiminta Askartelu/Riihikoti Henkilökunnan ruokalippukassa/ Riihikoti Tarkastuskertomukset ovat nähtävillä kokouksessa. 7. Työterveyshuoltoa koskeva yhtiöittämisvelvoite siirtyy vuoden 2019 alkuun, Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedote 1/ OHEISENA (js) Ehdotus/stj: Merkitään tiedoksi. Päätös:

124 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 122 Täytäntöönpano Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (kuntal 91)

125 1 RIIHIMÄEN VANHUSNEUVOSTO Muistio 6/2016 Paikka: Kaupungintalo, 4. kerros., kokoushuone 2 Aika: klo Paikalla: + Mänty Marjatta, puheenjohtaja Riihimäen kansalliset seniorit ry. - Helenius Antti, varapuheenjohtaja Riihimäen eläkkeensaajat ry. + Hakala Anneli, varajäsen Riihimäen eläkkeensaajat ry. + Haapala Pentti VR Eläkeläisten liiton Riihimäen osasto ry. + Lehtonen Kari-Veli Riihimäen seudun senioriopettajat RISSO ry. + Toivanen Eino Eläkeliiton Riihimäen yhdistys ry. + Peltola Sinikka Riihimäen Seudun kristilliset eläkeläiset ry. + Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa kaupunginhallitus + Mattila Teija sosiaali- ja terveyslautakunta + Leskenmaa Kirsti tekninen lautakunta + Sihvonen Mervi kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto + Peltoniemi Anne Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky. + Uronen Riitta, sihteeri Riihimäen kaupunki, vanhusneuvoston sihteeri + Reijo Kurkela Riihimäen seudun Omaiset ja Läheiset ry, pj + Kirsti Gåpå Riihimäen seudun Omaiset ja Läheiset ry, hallituksen jäsen + Minna Heikkilä OmaisOiva-hanke, hankevastaava + Päivi Koppelmäki OmaisOiva-hanke, hanketyöntekijä 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Pentti Haapala ja Kari-Veli Lehtonen 3. Riihimäen seudun Omaiset ja läheiset ry:n edustajien tapaaminen Vanhusneuvosto on kutsunut Riihimäen seudun Omaiset ja läheiset ry:n edustajat kokoukseen. Kuultiin yhdistyksen edustajien puheenvuorot omaishoidon valtakunnallisesta tilanteesta, Riihimäen omaishoidontuen määristä suhteessa vertailukuntiin ja omaishoitolakiuudistuksesta. OmaisOiva hanke saa RAY:ltä jatkuvaa rahoitusta. Omaishoidolla hoidettavien prosenttiosuus ja omaishoitoon käytettävät määrärahat voisivat olla Riihimäellä suuremmat. Tällä hetkellä omaishoitajat toivovat hoidon vapaajärjestelyjä kotiin. Riihimäen omaishoitajat ovat tyytyväisiä siihen, että kotihoidossa on omaishoitajia varten kaksi hoitajaa, samoin Riihikodin lyhytaikaishoitojärjestelyihin on oltu tyytyväisiä. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

126 Uusi omaishoitolaki velvoittaa kunnat järjestämään vuodesta 2018 alkaen omaishoitajille valmennusta. OmaisOiva-hanke on järjestänyt yhteistyössä koti- ja vanhuspalvelun työntekijän kanssa valmennuskurssin omaishoitajille, seuraava kurssi järjestetään yhteistyönä huhtikuussa Valmennuskurssin vetäjiltä edellytetään kouluttajakoulutus. Vuoden 2018 alusta vastuu siirtyy kunnille ja RAY:n ohjeiden mukaan hanke ei voi sen jälkeen järjestää valmennusta sopimusomaishoitajille, sen sijaan niille, joilla ei vielä ole sopimusta, hanke voi järjestää valmennuksen. Valmennus maksaa noin 200 euro/valmennettava. Vanhusneuvosto toivoo, että omaishoidon tukea mainostettaisiin enemmän ja järjestettiin infoa asiasta. Minna Heikkilä kertoi palveluneuvojien roolista omaishoidon tuesta informoidessa, järjestetyistä omaishoidon infotilaisuuksista, messuille osallistumisesta, Vapaaehtoiskeskus Virsussa järjestetyistä tilaisuuksista ja järjestetyistä jalkautumisista kauppakeskuksiin. Todettiin, että omaishoidon tuen kriteerejä on väljennetty voimaan tulleissa omaishoidon tuen myöntämisohjeissa. Ohjeet on laadittu seudullisena yhteistyönä, palkkiot ovat Hausjärvellä ja Lopella pienemmät kuin Riihimäellä. 4. Vuoden 2016 toimintasuunnitelman toteutuminen Vuodelle 2016 vanhusneuvosto asetti seuraava tavoitteet: Vanhusneuvosto - pitää vuoden aikana 6 kokousta - seuraa aktiivisesti ikääntyneen väestön hyvinvointia ja iäkkäille suunnattujen palvelujen toteutumista - antaa lausuntoja ja tekee esityksiä vanhuksia koskevista asioista - suunnittelee ja organisoi vanhustenviikon ohjelman sekä järjestää tiedotus- ja yleisötilaisuuksia - seuraa kaupungin eri hallintokuntien toimintaa lautakuntaedustajiensa kautta - seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiouudistusta - toimii vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla 2 Vuoden 2016 aikana vanhusneuvosto - työstää järjestöjen esiin tuomia asioita - osallistuu vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman toteutumisen arviointiin - osallistuu Hämeen ja Päijät-Hämeen liiton yhdessä järjestämään vanhusneuvostojen seminaariin - osallistuu vanhusneuvostoille suunnattuihin koulutustilaisuuksiin - tutustuu kotisairaalatoimintaan tammikuussa - tutustuu taloyhtiötoimintaan maaliskuussa - järjestää yhteisen kokoontumisen Hyvinkään vanhusneuvoston kanssa toukokuussa - osallistuu järjestöjen yhteiseen liikuntatapahtumaan toukokuussa - tutustuu Vapaaehtoiskeskus Virsun toimintaan syyskuussa - osallistuu järjestöjen yhteiseen liikuntatapahtumaan lokakuussa - järjestää yleisötilaisuuden (aiheet yksinäisyys, alkoholinkäyttö) lokakuussa - järjestää kyselyn kotihoidosta ikääntyvien messujen yhteydessä - järjestää päättäjien tapaamisen marraskuussa - kokoontuu Riihimäen seudun Omaiset ja läheiset ry:n kanssa joulukuussa - pyydetään liikuntatoimea järjestämään tutustumistapahtuma lumikenkäilyyn LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

127 3 Todettiin, että yleisötilaisuus yksinäisyydestä ei ole toteutunut ja lumikenkäilytapahtumaa ei pystytty järjestämään. Vuoden toiminnasta raportoidaan toimintakertomuksessa, joka käsitellään vanhusneuvoston seuraavassa kokouksessa helmikuussa. Sihteerille tulee toimittaa tiedot tilaisuuksiin osallistumisista vuonna Vanhusneuvoston asettaminen vuosille Muutostietona asialistaan kaupunginhallituksen edustaja Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen toi kokoukseen tiedon, että nykyinen vanhusneuvosto voi jatkaa toimintaansa, kunnes uusi valtuusto on valittu. Kokouksen jälkeen vanhusneuvostolle toimitettiin asiaa koskeva esitys kaupunginhallitukselle Järjestöjen terveiset Riihimäen kansalliset seniorit ry: Kaupungin ystävänpäiväjuhlan yhteistyöhön kaksi edustajaa valittu, Raimo Nieminen ja Pekka Katajala, jotka tuovat keskusteluun myös eläkeläisyhdistysten laajemmankin yhteistoiminnan. Tammi-helmikuussa vanhusneuvoston lyhyt vuosikatsaus. Samoin sydänyhdistykseen esitys vanhusneuvoston toiminnasta. Riihimäen eläkkeensaajat ry: - VR Eläkeläisten liiton Riihimäen osasto ry: Vanhusneuvostolle tullut haaste on lähtenyt eteenpäin. Viime kokouksessa sovittiin Riihikodin vanhusten ulkoilutus keväälle, voisivatko järjestöt tehdä yhteistyötä tässä asiassa? Riihimäen seudun senioriopettajat RISSO ry: Vanhusneuvoston tiedotteet, ovatko julkisia? Todettiin, että ovat, löytyvät kaupungin nettisivuilta pöytäkirjan tarkastuksen jälkeen. Vanhusneuvoston jäsen on menossa seuraavaan hallituksen kokoukseen kertomaan vanhusneuvoston toiminnasta. Eläkeliiton Riihimäen yhdistys ry: Toimintasuunnitelmat on tehty ensi vuodelle, tapaamiset kahden viikon välein. Riihimäen seudun kristilliset eläkeläiset ry: Toimintaa kuukauden välein. Järjestöjen välistä yhteistyötä tarvitaan. Iloinen vanhuus tapahtumasta on jatkolähetetty materiaalia vanhusneuvostolle. Tilaisuudessa käsiteltiin mm. terveydenhoidon ja terveyden edistämisestä 50 vuoden aikana. 7. Sosiaali- ja terveyslautakunnan/ teknisen lautakunnan / kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston, terveyskeskuksen ja kaupunginhallituksen terveiset vanhusneuvostoa koskevissa asioissa. Sotela: - Tekla: - teklan edustajan huolena oli Uranuskodin vuokrankorotukset, Uranuskoti on Kotikulman kiinteistössä, vuokra korkeampi kuin Peltosaaren muissa taloissa. - Peltokujan asia: asialle ei ole enää mitään tehtävissä. Ainoa on mahdollisuus on, että taloyhtiöt tekevät valituksen kaavoitusyksikölle. Sovitusti asiasta on annettu tieto yhteydenottajalle. Taloyhtiö on valittanut jo kaavavaiheessa, mutta valitus ei mennyt läpi. - Palvelulinjojen reittimuutoksia on tehty ja asukkaiden toivomuksia on otettu huomioon, palautetta kerättiin mm. ikääntyvien messuilla. Kuvajaos: - erityisliikunnaohjaaja Taru Mikkonen kertonut liikunnan kehittämissuunnitelmasta vuosille Vanhukset, mielenterveyskuntoutujat ja omaishoitajat on huomioitu suunnitelmassa hyvin. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

128 4 - Anna Vesen organisoi Suomi 100 vuotta -ohjelmaa kaupunkiin, toimintaa on ideoitu ja saatu taloudellista tukea toimintaan. Terveyskeskus: - influenssarokotukset päättyvät 9.12., sen jälkeen rokotuksia saa vain ajanvarauksella. - OmaHämeen ikäihmisten palveluja suunnitteleva työryhmä toimii edelleen jakautuneena myös piempiin alaryhmiin. Alaryhmät: ympärivuorokautinen hoito, kotihoito ja palveluohjaus. - Geriatrian poliklinikan työmäärä on kasvanut niin, että jatkossa sinne ei voi ohjautua suoraan, vaan poliklinikalle vaaditaan aina lääkärin lähete. Kaupunginhallitus: - edustajan on korostanut, että asioista on tultava tietoa ennen päätösten tekoa. - kaupungin hyvinvointikertomus valmistuu kevään aikana. 8. Päättäjätapaaminen klo Puheenvuoron toimialoilta käyttävät - puheenjohtaja Tommi Räty, kaupunginhallitus - palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama, koti- ja vanhuspalvelut - sairaalan ylilääkäri Eeva Kataja, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky. - katupäällikkö Veera Bergström, katu- ja puistoyksikkö - kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pasi Koistinen, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 9. Muut esille nousevat asiat - Forssan seudun kuntien vanhusneuvostojen tapaaminen järjestettiin Riihikodissa Tapaamisessa vaihdettiin tietoja siitä, miten vanhusneuvostot toimivat ja mitä ovat saaneet aikaan. Vanhusneuvoston näkyvyydestä ja ideoista näkyvyyden toteuttamiseksi tulevassa OmaHämeessä keskusteltiin. Ikääntyville tärkeistä asioiden huomioon ottamista suunnittelussa, mm. sähköisten palvelujen suhteen korostettiin. Kaupunginjohtaja Sami Sulkko kävi tapaamassa vanhusneuvostoja. - matkalaskut, joita vanhusneuvostojen jäsenille on tullut kokouksiin tai koulutuksiin osallistumisista tulee toimittaa sihteerille. 10. Seuraava kokous: Seuraava kokous pidetään perjantaina klo 13.00, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Seuraavan kokouksen asialistalle tulevat asiat: - puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta - toimintakertomus vuodelta toimintasuunnitelma vuodelle Sovittiin, että jokainen vanhusneuvoston jäsen toimittaa sähköpostilla sihteerille ehdotuksensa toimintasuunnitelmaksi mennessä. - vanhuspoliittisen suunnitelman toimeenpano-ohjelman toteutumisen tarkastelu, pyydetään katsaus palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkamalta. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo ja kiitti vanhusneuvoston jäseniä hyvin aktiivisesta vuodesta. Marjatta Mänty puheenjohtaja Riitta Uronen sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat: LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

129 5 Pentti Haapala Kari-Veli Lehtonen LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

130 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki a/2016 Tämä kuntainfo korvaa annetun sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfon nro 12/2016, jossa täysimääräisen elatustuen määrän on ilmoitettu olevan lukien 155,49 euroa kuukaudessa lasta kohden. Oikea määrä on 155,50 euroa kuukaudessa lasta kohden. Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat Lain eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin (583/2008) mukaan eräiden elatusapujen, korvausten ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (1951:10=100) nousua vastaavasti. Vuotuinen muutos lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan. Lain tarkoittamia korvauksia ovat avioliittolain (234/1929), lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) ja vahingonkorvauslain (412/1974) tarkoittama elatusapu, rikosvahinkolaissa (1204/2005) tarkoitettujen tulojen tai elatuksen vähentymisestä tai elatusvelvollisen menetyksestä toistuvina avustuksina maksettavat korvaukset sekä elatustukilaissa (580/2008) tarkoitettu elatustuki. Elinkustannusindeksin pisteluku oli 1911 lokakuussa 2015 ja 1920 lokakuussa Elinkustannusindeksi nousi lokakuusta 2015 lokakuuhun ,47 prosenttia. Näin ollen laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin määriteltyjä elatusapuja, korvauksia ja elatustukia nostetaan 0,47 prosenttia lukien. Tarkistus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Täysimääräisen elatustuen määrä on lukien 155,50 euroa kuukaudessa lasta kohden. Nyt täysi tuki on 154,77 euroa kuukaudessa, joten tuki nousee 0,73 euroa kuukaudessa. Elatusapujen indeksitarkistustaulukko Korotus alkaen Korotus-% Mitä elatusapua koskee % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu % ennen vahvistettu ,30 % kaikkiin sopimuksiin Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

131 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2(4) ,38 % kaikkiin sopimuksiin ,57 % kaikkiin sopimuksiin ,63 % kaikkiin sopimuksiin ,17 % kaikkiin sopimuksiin ,00 % kaikkiin sopimuksiin ,26 % kaikkiin sopimuksiin ,47 % kaikkiin sopimuksiin Elatusapuohjeen rahamäärien indeksitarkistus Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi valmisteltiin oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä vuosina Se annettiin kunnille sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteella 7/2007. Ohje on julkaistu oikeusministeriön julkaisuna 2007:2 ja se on sekä suomen- että ruotsinkielisenä löydettävissä oikeusministeriön Internet-sivuilta. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa kuntien sosiaaliviranomaisten toimintaa, kun ne opastavat vanhempia elatusavun oikean määrän arvioimisessa ja harkitsevat, voidaanko vanhempien tekemä sopimus elatusavusta vahvistaa. Ohje perustuu lapsen elatuksesta annetun lain säännöksiin. Sillä ei kuitenkaan ole viranomaisten toimintaa sitovaa vaikutusta, vaan se on oikeudelliselta luonteeltaan elatusapujen määräytymisperusteita koskeva suositus. Ohjeessa olevat rahamäärät perustuvat sen valmisteluajan tilanteeseen. Jotta ohje säilyttäisi ajanmukaisuutensa, ohjeessa olevia rahamääriä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta prosenttimäärällä, joka vastaa elatusapuihin tulevaa indeksitarkistusta. Elatusavut nousevat 0,47 prosenttia vuoden 2017 alusta lukien. Muutoksen laskemisen jälkeen tulos on pyöristetty lähimpään tasaeuroon. Ohjeen kohdassa 4.2. olevat luonapitovähennysten summat on kuitenkin pyöristetty lähimpään 50 senttiin. Elatusapuohjeessa olevat rahamäärät ovat lukien seuraavat: - kohta Yleisten kustannusten määränä pidetään: lapsen ollessa 0 6-vuotias 297 euroa kuukaudessa; lapsen ollessa 7 12-vuotias 346 euroa kuukaudessa; lapsen ollessa vuotias 466 euroa kuukaudessa. - kohta : Yleisten elinkustannusten määränä pidetään: yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan osalta 597 euroa kuukaudessa; avioliitossa, avioliitonomaisessa suhteessa tai muussa parisuhteessa elävän henkilön osalta 502 euroa kuukaudessa. - kohta Jos vanhemman aviopuoliso on hyväksyttävästä syystä kokonaan tai osaksi vanhemman elatuksen varassa, vanhempi saa vähentää aviopuolisonsa yleisiin LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

132 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 3(4) elinkustannuksiin ja asumiskustannuksiin tarvittavan määrän. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin yleisten elinkustannusten osalta 502 euroa kuukaudessa ja asumiskustannusten osalta kohdan 1 5 kappaleen mukaan laskettu määrä. - kohta Jos vanhemman avopuoliso on avopuolisoiden yhteisen lapsen hoidon vuoksi kokonaan tai osaksi vanhemman elatuksen varassa, vanhempi saa vähentää avopuolisonsa elinkustannuksiin tarvittavan määrän, kuitenkin enintään 249 euroa kuukaudessa. - kohta Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat matkakustannukset otetaan huomioon sen vanhemman elatuskyvyn vähennyksenä, joka vastaa niistä. Kustannukset otetaan huomioon halvimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Vähennyksen saa kuitenkin tehdä vain siltä osin kuin kustannusten määrä lasta kohden ylittää 120 euroa kuukaudessa. Vähennyksen enimmäismäärä on 120 euroa kuukaudessa lasta kohden. Kohta Luonapitovähennyksen määrä ilmenee seuraavasta taulukosta: Luonapidon määrä keskimäärin 0 6-vuotias lapsi 7 12-vuotias lapsi vuotias lapsi alle 7 yötä kuukaudessa ei vähennystä ei vähennystä ei vähennystä 7 9 yötä kuukaudessa 31,50 33,50 37, yötä kuukaudessa 42,00 45,00 51, yötä kuukaudessa 54,50 58,50 64,00 Lisätietoja Elatustuki: hallitussihteeri Annika Juurikko, sosiaali- ja terveysministeriö, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@stm.fi Elatusapu: lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen, oikeusministeriö, puh , sähköposti: etunimi.h.sukunimi@om.fi JAKELU: Kunnat Aluehallintovirastot Eduskunnan oikeusasiamies Kansaneläkelaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomen Kuntaliitto LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

133 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 4(4) Oikeusministeriö Elatusvelvollisten Liitto ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Sosiaaliavustajat (Tukholma, Geneve ja Pietari) STM:n kuntainfot verkossa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

134 Sisällysluettelo YHALL, :00, Pöytäkirja -2 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Pöytäkirjan kansilehti (sisällysluettelo) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien vaali Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Talousarvion toteuma tammi-marraskuulta Liite: Tuloslaskelma 11_ Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esiin nousseet asiat Riihimäen terveysaseman muutostöiden tilanne Investointisuunnitelman muutos Tositteiden hyväksyjät vuonna Liite: Tositteiden hyväksyjät Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma , päivitys vuodelle Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Ympäristöterveydenhuollon tupakkalain toimivallan siirto viranhaltijoille Liite: Tupakkadelegointi Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Liite: Ympäristöterveydenhuollon maksutaksat alkaen Eläinlääkäreiden eläinlääkintähuoltolain 19 :n mukaisten palkkioiden vahvistaminen Liite: Eläinlääkäreiden palkkiot vuodelle Sairaanhoitajan toimien lakkauttaminen Viranhaltijapäätökset ja ohjeet ajalta Terveysvalvonnan johtajan päätöspöytäkirjat Kuntayhtymän laskutushinnat vuonna Liite: Laskutushinnat Tiedoksi merkittävät asiat Valitusosoitus LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

135 -2, YHALL :00 Sivu 1 Aika klo Paikka Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Riihimäen terveysasema, hallinnon neuvotteluhuone 4. krs, Penttilänkatu 5, Riihimäki Bitter, Riku Hopearuoho Sirpa Ihalainen Esko Eronen Juha Haapa-aho Leena Hemmi-Lahtinen Eira Kataja Janne Lahtinen Raila Pottonen Päivi Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Tiippana Risto Forss Jarmo Järvinen Sari Tiainen Juha Pitkämäki Tero Sukula Pirkko Poissa Rautiainen Marianna jäsen Käsitellyt asiat :t puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen, Janakkalan kunta va. johtava ylihoitaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä yhtymäjohtaja, esittelijä, sihteeri terveysvalvonnan johtaja Allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus ja allekirjoitus Riku Bitter Sirpa Hopearuoho Tero Pitkämäki puheenjohtaja :t , Paikka ja aika Riihimäki / 2016 puheenjohtaja 162 pöytäkirjanpitäjä :t Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen Esko Ihalainen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Pöytäkirja lähetetty klo 9-12 Riihimäen terveysasema, hallinto- ja taloustoimisto, kirjaamo 4. krs jäsenkuntien kunnanhallituksille Todistaa Tero Pitkämäki pöytäkirjan pitäjä LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

136 -1, YHALL :00 Sivu 2 Aika klo Paikka Käsiteltävät asiat Riihimäen pääterveysasema, hallinnon neuvotteluhuone 4. krs, Penttilänkatu 5, Riihimäki Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt. Puheenjohtajan toimeksiannosta Tero Pitkämäki, yhtymäjohtaja pöytäkirjanpitäjä LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

137 157, YHALL :00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

138 158, YHALL :00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VAALI Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yhtymähallituksen jäsenet Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen ja Esko Ihalainen. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

139 159, YHALL :00 Sivu 5 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Päätös: Tämän kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin esityslista YH 11/2016/TP/OK, jonka lisäksi käsiteltiin pöytäjakeluna jaetut :t 160 ja 172. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

140 160, YHALL :00 TK: 40/2016 Sivu 6 TALOUSARVION TOTEUMA TAMMI-MARRASKUULTA 2016 Vuoden 2016 tulosta on ennustettu koko kuntayhtymän tasolla. Marraskuun lopun ennusteen mukaan kuntayhtymän vuoden 2016 tulos tulee olemaan noin euroa ylijäämäinen. Ennusteessa on otettu huomioon kunnille joulukuussa tuleva maksuosuuksien vähennys ( euroa), marraskuun kirjanpidosta puuttuvat laskut, kesäkuussa maksetut lomarahat sekä vuoden lopussa kirjattavat jaksotukset. Talousarvion toteuma marraskuulta 2016 tuloslaskelmatasolla on liitteenä. Jäsenkuntien vuonna 2016 maksamat suoritukset ( euroa) kuntayhtymän alijäämän kattamiseksi (YH ) tullaan kirjaamaan joulukuussa tuloslaskelman kautta, jolloin kuntayhtymän ylijäämä vuodelle 2016 tulee olemaan noin euroa. Tulosalueiden johtajien arvioimat talousarvion riskit Kuntayhtymän tulosalueiden johtajilta on pyydetty marraskuun kirjanpitoraporttien valmistumisen jälkeen arviot taloustilanteesta ja mahdollisista ongelmakohdista talousarviossa. Alla esitetään tulosalueiden johtajien omat arviot talousarvion riskikohteista, jotka ovat vaarassa johtaa talousarvion ylityksiin ilman toimenpiteitä. Suun terveydenhuollon tulosalueella suurimmat ylitysriskit marraskuun toteuman perusteella ovat perustyöajan erilliskorvaukset noin euroa, erilliskorvaukset noin euroa ja asiantuntijapalvelut noin euroa. Perustyöajan erilliskorvausten ylitystä kompensoi noin euron säästöt hammaslääkärihenkilöstön palkkakuluissa. Avoterveydenhuollon tulosalueella suurimmat ylitysriskit marraskuun toteuman perusteella ovat ostetut laitospalvelut noin euroa, ostetut lääkäripalvelut noin euroa, päivystyspalveluiden ostot noin euroa ja hoitotarvikejakelu noin euroa. Ostettujen lääkäripalvelujen ylitystä kompensoi noin euron säästöt lääkärihenkilöstön palkkakuluissa. Sairaalan tulosalueella suurimmat ylitysriskit marraskuun toteuman perusteella ovat hoitotarvikkeet noin euroa ja röntgenpalvelut noin euroa. Hoitotarvikkeiden ylitysriski selittyy vieritestauksen lisääntymisenä, mikä nostaa hoitotarvikekustannuksia. Myös alkuvuodesta osastoilla jyllännyt noroepidemia lisäsi alkuvuodesta eristystarvikkeiden ja suojavarusteiden kulutusta. Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella ei marraskuun toteuman perusteella ole merkittäviä ylitysriskejä. Tukipalveluiden tulosalueella suurimmat ylitysriskit marraskuun toteuman perusteella ovat ICT-palvelut noin euroa ja toimistopalvelut noin euroa. Toimistopalveluiden ylitysriski selittyy laskutusperusteiden muutoksella. Vuoden 2016 alussa siirryttiin toimistopalveluiden osalta suoritepohjaiseen hinnoitteluun, mikä nostaa terveyskeskuksen maksuosuutta huomattavasti suurista laskumääristä johtuen. Liite: - Talousarvion toteuma marraskuulta 2016 (HA/TP) Päätösesitys/yhtymäjohtaja: LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

141 160, YHALL :00 TK: 40/2016 Sivu 7 Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi kuntayhtymän marraskuun lopun talousarviotilanteen. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: Tiedoksi: päätösote - jäsenkunnat - tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja - tammikuun yhtymähallitukseen - johtoryhmä - taloussuunnittelija - controller Lisätiedot: controller Hanna Ahola, puh LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

142 160, YHALL :00 / Liite: Tuloslaskelma 11_ RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUS Kohde: ei rajattu Toiminto: ei rajattu TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1-11/2016 Kumppani: ei rajattu Erittelykoodi: 1, 2 Koko organisaatio 160/YH/ aholaha :30 sivu 1(2) Sivu 8 ei rajattu ei rajattu ei rajattu 1 Alkuperäinen Talousarviomuutokset muutosten jälk / Talousarvio Toteutuma talousarvio 2016 TOIMINTATUOTOT Poikkeama MYYNTITUOTOT ,4 % MAKSUTUOTOT ,4 % TUET JA AVUSTUKSET ,3 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,5 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,6 % TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,2 % PALKAT JA PALKKIOT ,1 % HENKILÖSIVUKULUT ,2 % ELÄKEKULUT ,0 % MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,4 % PALVELUJEN OSTOT ,2 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,8 % MUUT TOIMINTAKULUT ,0 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,8 % TOIMINTAKATE ,8 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT ,0 % MUUT RAHOITUSTUOTOT ,9 % KORKOKULUT ,7 % MUUT RAHOITUSKULUT ,7 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ ,9 % VUOSIKATE ,5 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tot-% LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

143 160, YHALL :00 / Liite: Tuloslaskelma 11_2016 Sivu RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUS Kohde: ei rajattu Erittelykoodi: 1, 2 034aholaha Toiminto: ei rajattu Koko organisaatio :30 sivu 2(2) TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1-11/2016 Kumppani: ei rajattu ei rajattu ei rajattu ei rajattu 1 Alkuperäinen Talousarviomuutokset muutosten jälk / Talousarvio Toteutuma talousarvio 2016 Poikkeama SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,9 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET YHTEENSÄ ,9 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % POISTOERON MUUTOS ,8 % Tot-% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

144 161, YHALL :00 TK: 26/2016 Sivu 10 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA ESIIN NOUSSEET ASIAT Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tarkastuslautakunta kirjasi vuodelta 2015 laadittuun arviointikertomukseen kannanottoja ja havaintoja kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. Tarkastuslautakunta pyytää vielä tarkempia perusteluita kohtiin, joissa tavoitteet eivät ole toteutuneet. Tarkastuslautakunnan esiin tuomat toteutumattomat tavoitteet ja tulosalueiden johtajien niihin antamat selvitykset on seuraavassa käsitelty kohdittain. Kuntayhtymän yleisjohdon ja hallinnon tulosalueella vuonna 2015 toteutumatta jääneet strategiset tavoitteet Tiedonhallinta siten, että kuntayhtymän tilastointijärjestelmä tuottaa ydintoimintoja palvelevaa tietoa Kuntayhtymän toiminnassa tapahtuneet muutokset (Hausjärven ja Lopen osastojen muutot Riihimäelle ja kotisairaalan käynnistyminen) aiheuttivat haasteita tilastointijärjestelmän ylläpidolle. Suorite ja kustannustietojen käytettävyyttä kehitetään koko ajan ja kuntayhtymässä otetaan jatkossa käyttöön valtakunnallinen PDrg-järjestelmä. Järjestelmän avulla terveyskeskuksen toiminnasta ja sen kustannuksista saadaan tietoa, joka on vertailukelpoista muihin perusterveydenhuollon yksiköihin. Johdon ajankäytön selkeyttäminen siten, että työ kohdistuu toiminnan kannalta olennaisiin asioihin (kokouskäytäntöjen selkiyttäminen ja määrän rajoittaminen). Kuntayhtymän johtoryhmän työskentelykäytäntöjen uudistamisessa lähdettiin liikkeelle talousarvioprosessin uudistamisesta, joka on yksi merkittävimmistä johtoryhmää työllistävistä prosesseista. Talousarvioprosessin aikataulua muutettiin siten, että laadinta ajoittuu liki kokonaan kevääseen ennen kesälomien alkua. Tämä on vähentänyt johtoryhmän kokouksien tarvetta huomattavasti ja selkiyttänyt talous- ja toimintasuunnitelman laadintaa merkittävästi. Kannustavan palkkauksen arviointijärjestelmän luominen Työn vaativuuden arviointijärjestelmän laatiminen ei toteutunut toimintavuonna, koska valmisteluun ei ollut riittäviä resursseja. Arviointijärjestelmän rakentaminen aloitettiin keväällä 2016 ja sen on tarkoitus olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen ja muutoksiin sitoutunut ja osaava johto/esimiehet (tarvittavan koulutuksen järjestäminen kesken). Johtoryhmälle järjestettiin strategiapäivä , jossa kouluttajana oli kauppatieteiden tohtori Päivikki Kuoppakangas Turun kauppakorkeakoulusta. Koulutuspäivän aikana käsiteltiin strategisen johtamisen kokonaisuutta (arvot, visio, missio, strategiset painoalueet) sekä kuntayhtymän erityisiä kehittämiskohteita. Koulutuksessa käytiin mm. läpi miten kuntayhtymän strategiasta johdetaan tulosalueiden omia tavoitteita. Tämän lisäksi osa esimiehistä on omaehtoisesti suorittanut johtamiskoulutuksen opistojaksoja. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

145 161, YHALL :00 TK: 26/2016 Sivu 11 Tulosalueittain vuonna 2015 toteutumatta jääneet tavoitteet Avoterveydenhuollon tulosalue Hoitoon pääsyn turvaaminen: Riihimäellä lääkärijonon keskiarvo oli 20 päivää ja sairaanhoitajajonon 16 päivää (vrt. tavoitetaso T3 lääkärillä oli 14 päivää ja sairaanhoitajalla 3 päivää). Vastaanotolla tavoiteajat ylittyivät. Syynä tähän on pääasiassa ollut se, että tavoite perustuu vakanssien mukaisiin henkilöresursseihin, jotka eivät kuitenkaan kokonaan olleet käytettävissä. Vuoden 2015 henkilöstötilinpäätöksen mukaan Riihimäen vastaanotolla oli vakanssien mukaan laskettuna 45 henkilötyövuoden työpanos, josta oli käytössä vajaa 34. Lääkäriresurssien osalta vaje on ollut vielä suurempi kuin hoitohenkilöstössä. Keskimääräisiin jonotusarvoihin on nostavasti vaikuttanut erityisesti 2015 touko kesäkuun huono resurssitilanne, jolloin resurssiongelmat pidensivät myös jonotusaikoja. AvoHilmon ja Effican tilastojen hyödyntäminen päätöksenteossa. Mittareina käytetään mm. T3 (kolmas vapaa aika kiireettömään hoitoon), yksikkökohtaisia käyntisuoritteita, taloussuoritteita ja puhelintilastoja. Tilastoinnin hyödynnettävyydessä on edelleen kehitettävää, joten toimenpiteen tilaksi on tilinpäätöksen taulukossa merkitty kesken. Olemassa olevia tilastoja on kuitenkin hyödynnetty päivittäisessä päätöksenteossa. Opiskeluterveydenhuollossa päästään STM:n suosituksen mukaiseen oppilasmäärään lääkäriresurssin suhteen, kun 2017 saadaan käyttöön 50 % lääkäriresurssi, joka on talousarviossa hyväksytty. Sairaalan tulosalue Hoidon laadun lisääminen kotisairaanhoidon mobiilisovelluksen avulla. Kotihoidon mobiilisovelluksen hankinta toteutetaan Riihimäen seudun kuntien ja terveyskeskuksen yhteishankintana. Tarjouspyyntöä on valmisteltu syksyn 2016 aikana ja hankinta on tarkoitus toteuttaa tarjousten perusteella kevään 2017 aikana. Osastot keskitetty RYKS:iin vuoden 2015 loppuun mennessä (Hausjärven ja Lopen osastot muuttivat Riihimäen sairaalaan, mutta kuntoutus- ja muistiosastot ovat edelleen pääterveysasemalla). Osastojen siirtyminen Riihimäen sairaalan tiloihin riippuu sairaanhoitopiirin tilojen remonttiaikatauluista. Tällä hetkellä muisti- ja kuntoutusosastojen aikataulun mukainen muuttoajankohta on kesä Tukipalveluiden tulosalue Kannustavan palkkauksen arviointijärjestelmän rakentaminen (lomakkeisto valmiina, käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle). Kannustavan palkkauksen arviointijärjestelmän osalta viitataan aikaisemmin yleisjohdon tulosalueen vastaukseen asiassa. Henkilökunnan vuokravaatejärjestelmä ja pesulapalvelut käytössä keväällä LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

146 161, YHALL :00 TK: 26/2016 Sivu 12 Vuokravaatejärjestelmä otettiin henkilökunnan suojavaatteiden osalta käyttöön keväällä Vuokravaate- ja pesulapalvelun tuottaja on Päijät- Hämeen Tekstiilihuolto Oy. Ympäristöterveydenhuollon tulosalue Tarkastajaohjelman mobiilisovelluksen käyttöönoton selvittäminen vuonna 2015 ja käyttöönotto vuonna 2016 (pilottihankkeessa ilmeni, että sovellus ei toimi luotettavasti, joten sitä ei toistaiseksi otettu käyttöön) Terveysvalvonnan kuntatoimijoille tarkoitetun tarkastajaohjelman mobiilisovelluksen käyttöönotosta on luovuttu kokonaan, sillä sovelluksen kehitystyö on toimijan puolelta lopetettu. Sen sijaan parhaillaan kehitetään terveysvalvonnalle valtakunnallista valvontatietojärjestelmää, joka korvaa nykyiset kuntajärjestelmät. Valtakunnallisen järjestelmän käyttöönoton tavoiteajankohta on maakuntauudistuksen yhteydessä. Toisaalta mobiilisovelluksen käyttötarvekin on pienentynyt, koska tarkastajille on hankittu vuonna 2016 kannettavat tietokoneet, joissa tarkastajaohjelma toimii etäjärjestelmänä. Terveydensuojelu- ja elintarvikevalvonnassa vuosimaksun käyttöönoton valmistelu vuonna 2015 ja käyttöönotto vuonna 2016 (lainsäädäntömuutokset liittyen valvonnan maksullisuuteen eivät toteutuneet, joten vuosimaksuun siirtyminen ei ole mahdollista) Vuosimaksuun siirtyminen ei ole mahdollista lainsäädännöllisesti. Vuosimaksuun siirtymisen mahdollistavat lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan aikaisintaan maakuntauudistuksen yhteydessä (TP) Päätösesitys/yhtymäjohtaja: Yhtymähallitus päättää antaa esittelyosan mukaisen lisäselvityksen tarkastuslautakunnalle. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: päätösote - tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Tiedoksi: - johtoryhmä - taloussuunnittelija - controller Lisätiedot: yhtymäjohtaja Tero Pitkämäki, puh LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

147 162, YHALL :00 TK: 20/2016 Sivu 13 RIIHIMÄEN TERVEYSASEMAN MUUTOSTÖIDEN TILANNE Rakennushankkeen toteuma Pääterveysaseman I ja II-vaiheen tilamuutoksia varten on kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion investointisuunnitelmassa varattu yhteensä euroa. Määrärahalla toteutetaan muutostyö, joka kohdistuu entisen elintarvike- ja vesilaboratorion tiloihin ja nykyisen vastaanoton tiloihin. Yhtymähallitus hyväksyi I-vaiheen muutostyön urakoitsijat kokouksessaan (26 ). Työt aloitettiin maaliskuun puolivälissä. Elintarvike- ja vesilaboratorion muutostyöt valmistuvat kesäkuun lopussa ja suunnitellut sairaanhoitopiirin psykiatrian toiminnot muuttivat tiloihin syyskuun alussa. Hankkeen määrärahalla on kevään aikana tehty myös pako-ovia ja rakennetiivistyksiä terveysaseman vanhan osan 3 ja 4 kerroksen tiloihin. Remontoitavien tilojen tiivistyksiä ja muita huonekorjauksia on jatkettu syksyllä Samalla osaston vanhan siiven ilmanvaihdon parantamiseksi on hankittu ja asennettu uusi IV-kone. Toinen IV-kone on myös tilattu ja se asennetaan ja otetaan käyttöön alkuvuodesta. Rakennushankkeen I ja II-vaiheen määrärahan käyttö tilanteen mukaan on seuraava: Toteuma (urakat, työt, tarvikkeet) ,00 Määräraha ,00 Jäljellä määrärahaa (2016) ,00 Rakennushankkeen II-vaihe Työt jatkuvat rakennushankkeen II-vaiheessa keväällä 2017, kun nykyisissä vastaanoton tiloissa aloitetaan muutostyöt. Muutostöiden II-vaiheen rakennusurakka, LVI-urakka, sähköurakka sekä putkiurakka ovat parhaillaan kilpailutuksessa. Rakennuttajakonsulttina toimiva Insinööritoimisto Tapio Mustonen Oy hoitaa kilpailutuksen. Urakoitsijoiden valinnat tulevat yhtymähallituksen päätettäviksi tammikuun 2017 kokoukseen. Rakennuttajakonsulttina toimiva Insinööritoimisto Tapio Mustonen Oy on laatinut arvion rakennushankeen II-vaiheen kustannuksista. Kustannusarvio on noin euroa. Vuoden 2017 talousarviossa on varattu hankkeeseen euron suuruinen määräraha. Rakennushankkeen IIvaiheen suunnittelutyöt on tehty 2016 vuoden puolella, samoin IIvaiheeseen kuuluva IV-kone toimitetaan jo joulukuussa Osa IIvaiheen kustannuksista voidaan siten maksaa 2016 vuodelle myönnetystä määrärahasta. Vuodelle 2017 arvioidun määrärahan riittävyys nähdään kun II-vaiheen urakkatarjoukset on saatu. (TP) Päätösesitys/yhtymäjohtaja: Yhtymähallitus päättää merkitä Riihimäen terveysaseman rakennushankkeen tilanteen tiedoksi ja hyväksyä tehdyt toimenpiteet. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että Riku Bitter poistui kokouksesta jäävinä (osallisuusjäävi) tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana tämän pykälän käsittelyn ajan toimi I varapuheenjohtaja Sirpa Hopearuoho. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

148 162, YHALL :00 TK: 20/2016 Sivu 14 Täytäntöönpano: päätösote - Insinööritoimisto Tapio Mustonen Oy Tiedoksi: - taloussuunnittelija - controller - johtoryhmä - huoltopäällikkö - ylihoitaja, ky:n tilakoordinaattori Lisätiedot: yhtymäjohtaja Tero Pitkämäki, puh LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

149 163, YHALL :00 TK: 173/2016 Sivu 15 INVESTOINTISUUNNITELMAN MUUTOS Kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion investointiosassa on varattu euron suuruinen määräraha Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:n osakkeiden hankintaa varten. Osakkeista on maksettu myös varainsiirtovero 112,00 euroa. Varainsiirtovero on kirjattu saman investoinnin kuluksi, joten määräraha on tästä syystä ylittynyt. Määrärahaylitykset tulee käsitellä yhtymähallituksessa talousarviovuoden aikana, joten Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:n osakehankintaan varattuun investointimäärärahaan vuodelle 2016 tulee tehdä varainsiirtoveron suuruinen korostus. (TP) Päätösesitys/yhtymäjohtaja: Yhtymähallitus hyväksyy Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy:n osakehankinnan määrärahaksi vuodelle 2016 yhteensä euroa. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: päätösote - Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy Tiedoksi: - taloussuunnittelija - controller - johtoryhmä - RHL-Data/taloushallinnon palvelupäällikkö Lisätiedot: yhtymäjohtaja Tero Pitkämäki, puh LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

150 164, YHALL :00 TK: 241/2016 Sivu 16 TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT VUONNA 2017 Liitteenä on johtoryhmän valmistelema ehdotus vuoden 2017 talousarvion tositteiden hyväksyjistä. Tositteiden hyväksyjät ovat pääosin samat kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kuntayhtymän voimassa olevien taloudenhoitoa koskevien pysyväismääräysten ja -ohjeiden mukaan yhtymähallitus päättää vuosittain tositteiden hyväksyjät. Hyväksyjän on tarkastettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus ja muu palvelus on merkitty vastaanotetuksi, tosite on oikein tiliöity, ja että menojen suorittamiseen on käytettävissä määrärahaa. Hyväksyjä huolehtii myös siitä, että hyväksytty lasku palautuu ajoissa reskontraan. Liite: - Tositteiden hyväksyjät vuonna 2017 (TP) Päätösesitys/yhtymäjohtaja: Yhtymähallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan luettelon vuoden 2017 talousarvion tositteiden hyväksyjistä. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: päätösote - liitetään vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelmaan Tiedoksi: - taloussuunnittelija - controller - hallinto- ja taloustoimiston henkilöstö - palvelukeskus Lisätiedot: yhtymäjohtaja Tero Pitkämäki, puh LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

151 164, YHALL :00 / Liite: Tositteiden hyväksyjät 2017 Liite 164/YH/2016 Sivu 17 Tulosalue Hyväksyjä 100 Yleisjohto ja hallinto Yhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri, johtava ylihoitaja 200 Avoterveydenhuolto Ylihoitaja, avoterveydenhuollon ylilääkäri - paitsi kustannuspaikat: 2052 lääkinnällinen kuntoutus Apulaisylilääkäri 2053 erityistyöntekijät Apulaisylilääkäri 300 Suun terveydenhuolto Ylihammaslääkäri, hammashuollon osastonhoitaja 400 Sairaala Ylihoitaja, sairaalan ylilääkäri 500 Tukipalvelut Yhtymäjohtaja, taloussuunnittelija 600 Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonnan johtaja 9011 Rahoitus Yhtymäjohtaja Investoinnit Yhtymäjohtaja Yhtymäjohtajalla on lisäksi kaikkien ky:n laskujen hyväksymisoikeus Läpi koko talousarvion tili Hyväksyjä 4341 Mammografiatutkimukset johtava ylihoitaja 4343 Suolisto- ja papa-seulonta johtava ylihoitaja 4363 Postimaksut Yhtymäjohtaja, taloussuunnittelija 4364 Posti- ja telepalvelut Yhtymäjohtaja, taloussuunnittelija 4518 Lehdet Yhtymäjohtaja, taloussuunnittelija 4820 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat Yhtymäjohtaja, taloussuunnittelija koulutukset: 4397 Luottamushenkilökoulutus Yhtymäjohtaja 4398 Atk-koulutus Yhtymäjohtaja 4399 Yleisterveydenhuollon koulutus Johtajaylilääkäri, johtava ylihoitaja 4400 Hammashuollon koulutus Ylihammaslääkäri 4401 Ympäristöterveydenhuollon koulutus Terveysvalvonnan johtaja 4402 Johdon koulutus ja erityistarpeet Yhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri 4403 Talousosaston koulutus Yhtymäjohtaja 4404 Työnohjaus Johtava ylihoitaja 4405 Yhteistyökoulutus Yhtymäjohtaja 4406 Valmiuskoulutus Yhtymäjohtaja 4407 Eurokoulutus Johtajaylilääkäri Kirjallisuus: 4510 Kirjallisuus (yleisth) Johtava ylihoitaja, johtajaylilääkäri 4512 Hammashuollon kirjallisuus Ylihammaslääkäri 4513 Ympäristöterveydenhuollon kirjallisuus Terveysvalvonnan johtaja 4514 Talousosaston kirjallisuus Yhtymäjohtaja Terveyskeskusmateriaali: 4546 Terveyskeskusmateriaali yleisth Johtava ylihoitaja, johtajaylilääkäri 4547 Terveyskeskusmateriaali hammash Ylihammaslääkäri 4548 Terveyskeskusmateriaali ymp.th Terveysvalvonnan johtaja Tasetilit 1501 Keskusvarasto Yhtymäjohtaja, taloussuunnittelija 1506 Hammashuollon varasto Ylihammaslääkäri 2321 Rintamaveteraanikuntoutus 2016 Apulaisylilääkäri 2322 Veteraanien hammashuolto Ylihammaslääkäri 2323 Veteraanien silmälasikorvaukset Apulaisylilääkäri 2324 Rintamaveteraanikuntoutus 2017 Apulaisylilääkäri muut tasetilit Yhtymäjohtaja, taloussuunnittelija LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

152 165, YHALL :00 YTOS: 188/2016 Sivu 18 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA , PÄIVITYS VUODELLE 2017 Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) sekä ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö, elintarvikelaki (23/2006) 48, eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 10, tupakkalaki (549/2016) 84 ja terveydensuojelulaki (763/1994) 6 edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä on laadittu ympäristöterveydenhuollon lakialat kattava valvontasuunnitelma vuosille Valvontasuunnitelma koskee elintarvike-, tupakka- ja terveydensuojelulain mukaista valvontaa sekä nikotiinivalmisteiden myyntiä. Valvontasuunnitelmassa käsitellään myös eläinlääkintähuoltoa koskeva valvontasuunnitelma painopistealueineen. Kunnallisilla valvontayksiköillä ei ole velvoitetta laatia valvontasuunnitelmaa lääkelain mukaista nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa varten. Ympäristöterveys on kuitenkin liittänyt nikotiinivalmisteiden myynnin valvontasuunnitelman osaksi tupakkalain mukaista valvontasuunnitelmaa. Vuodelle 2017 tehdyssä päivityksessä on otettu huomioon muutokset toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä sekä valvontaa ohjaavien keskusvirastojen ohjeissa. Merkittävänä muutoksena on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antama ohje 10503/2 elintarvikehuoneistojen riskinarvioinnista. Elintarvikevalvonnan säännöllisen valvonnan valvontatarve on arvioitu uuden ohjeen mukaisena ja valvonnan tarve on pienentynyt vuodesta 2016 lähes 30 %. Myös terveydensuojelulakiin tulee joitakin valvontaa keventäviä muutoksia. Tehdyistä ilmoituksista ei enää tehdä pääsääntöisesti päätöstä ja vähäriskisimmistä kohteista, esim. kampaamot, parturit, auditoriot, kirkot, ei jatkossa tarvitse tehdä edes ilmoitusta. Valvontasuunnitelmasta on myös poistettu kuluttajaturvallisuusvalvonta, koska se siirtyi kunnilta turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesiin. Uuden tupakkalain myötä valvonta tulee koskemaan tupakkatuotteiden lisäksi myös sähkösavukelaitteita, niissä käytettäviä nesteitä sekä poltettavaksi tarkoitettuja kasviperäisiä tuotteita, kuten yrttisavukkeet. Uutena asiana tupakkalaissa on mahdollisuus määrätä tupakointikielto asuntoyhteisöön hakemuksesta. Tupakkalaki tuo myös merkittävän korotuksen valvonnasta perittäviin maksuihin, jonka seurauksena saattaa myyntipaikkojen määrä ja valvontatarve vähetä merkittävästi. Valvontasuunnitelmaan sisältyvät toimialoittain säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi muut valvontayksikön vastuulla olevat ja valvontaa tukevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Tällaisia tehtäviä ovat mm. ennalta suunnittelemattomat valvontatapaukset, asiakkaiden yhteydenotot ja niihin liittyvät selvitykset, ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, henkilökunnan koulutus sekä häiriötilannetoiminta, joista esimerkkinä epidemiaselvitykset. Nämä tehtävät ovat suurelta osin ympäristöterveydenhuollon ennaltaehkäisevää työtä ja niiden hoitamiseen on tärkeää varata riittävät henkilöresurssit ja työaika. Liitteet: - Vuoden ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivitys vuodelle Elintarvikelain valvontasuunnitelman päivitys vuodelle Elintarvikevalvonnan kohteet Viranomaisnäytteet laitoksista Terveydensuojelun valvontasuunnitelma päivitys vuodelle 2017 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

153 165, YHALL :00 YTOS: 188/2016 Sivu 19 - Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö - Suunnitelma Tupakkalain valvontasuunnitelman päivitys vuodelle Tupakka- ja lääkelain mukaisten kohteiden määrä, tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika - Valvontasuunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja sekä eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä , päivitys vuodelle 2017 (TP) Päätösesitys/yhtymäjohtaja: Yhtymähallitus hyväksyy Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle Pykälä tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: päätösote - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Tiedoksi: - ympäristöterveydenhuollon tulosalue Lisätiedot: terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula, puh LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

154 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 20 Liite 165/YH/2016 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

155 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 21 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue ja tehtävät Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen Koulutus Kohde- ja valvontatietojärjestelmä Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvontasuunnitelmat toimialoittain Yleistä Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu Tupakkalainvalvonta Eläinlääkintähuollon suunnitelma Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Suunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja raportointi... 9 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

156 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 22 3 (10) 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Hyvin toimivalla ympäristöterveydenhuollolla voidaan välttää tai vähentää epidemioita ja näin pienentää terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja. Ympäristöterveydenhuollolla voidaan ehkäistä epidemioiden lisäksi monia kroonisia sairauksia, jos ongelmaan puututaan ajoissa, esim. sisäilmaongelmat. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelmaasetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden teemana on valvonnan vaikuttavuus. Tavoitteena on riskiperusteinen ja kohdistettu valvonta, tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen, valvontamaksujen tehokas periminen sekä valvonnan näkyvyyden varmistaminen. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän valvontasuunnitelman laadinnassa on huomioitu ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä keskusviranomaisten antamat toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö. 2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1 Toimialue ja tehtävät Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on huolehtia yksilön elinympäristöön kohdistuvasta kansanterveystyöstä, elintarvikevalvonnasta, eläinlääkintähuollosta, ja muista terveyttä suojaavista viranomaistehtävistä. Kuntayhtymän toimialueena ovat Riihimäen kaupunki ja Janakkalan, Lopen sekä Hausjärven kunnat. Terveysvalvonnalla on jokaisessa kunnassa toimipiste, eläinlääkintähuollon toimipisteet ovat Riihimäellä ja Janakkalassa. Ympäristöterveysosastolla työskentelee vakituisissa viroissa/toimissa terveysvalvonnan johtaja, terveysvalvonnan sihteeri, hygieenikkoeläinlääkäri, seitsemän terveystarkastajaa, kaksi praktikkoeläinlääkäriä, klinikkaeläinhoitaja sekä valvontaeläinlääkäri. 2.2 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

157 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 23 4 (10) Tällä hetkellä olevat virat/toimet on esitetty taulukossa 1. Valvontayksikössä on pyritty tarkastajakohtaisesti erikoistumaan 1 2 valvonnan osaalueelle. Erikoistumisissa pyritään huomioimaan, että kaikille tärkeimmille toimialoille on perehtynyt vähintään kaksi terveystarkastajaa. Hygieenikkoeläinlääkärin tehtäviin kuuluu mm. laitos- ja ensisaapumisvalvontaa sekä alkutuotantokohteiden valvontaa.hänen vastuullaan on myös elintarvikevalvonnan toiminnan ohjaus, kehittäminen, seuranta ja arviointi. Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja näytteenotot, lausunnot ym. asiantuntijatehtävät, sekä valitusten, hakemusten ja ilmoitusten käsittely. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarpeen vaatiessa. Samoin valvontasuunnitelmien laatimiseen, toteutumisen arviointiin, raportointiin, laadun kehittämiseen on varattava aikaa. Tarvittaessa tehtäviä on hoidettava kiireellisyyden mukaan. Tällöin noudatetaan terveysvalvonnan laatukäsikirjan kiireellisyysluokitusohjetta. Yksikkö on tehnyt riskinarviointia valvontatarpeen määrittelemiseksi. Niissä tapauksissa joissa ei ole arviointia tehty, sovelletaan valvontatarpeen arvioinnissa valtakunnallisten ohjelmien riskinarviointeja. Pääsääntöisesti kohdekohtaiset riskinarvioinnit ovat vähentäneet resurssitarvetta. Tämä johtuu siitä, että toiminnot ovat kausiluonteisia tai vähäisiä ja toiminta on ollut lainsäädännön mukaista LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

158 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 24 5 (10) Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö ja vastuualueet. Lihavointi tarkoittaa, että henkilö on kyseisen toimialan ensisijainen vastuuhenkilö. Nimet Pirkko Sukula Mikaela Sauvala(va) Virka/toiminimike Toimipiste Terveysvalvonnan johtaja/riihimäki Hygieenikkoeläinlääkäri /Janakkala Erikoistuminen/vastuualueet Valvontaan käytetyn ajan jakautuminen toimialoittain htv, muuta huomioitavaa Hallinto Elintarvikevalvonta Terv.suojelu Elintarvikevalvonta Terv. valv. johtajan sijainen 0,8 0,1 0, ,1 Riitta Bagge Sari Tiinanen Seija Laakso Johanna Laine/Jenita Kuossari Leena Koskela Terveystarkastaja Riihimäki Terveystarkastaja Janakkala Terveystarkastaja Riihimäki Terveystarkastaja Riihimäki Terveystarkastaja Hausjärvi Terveydensuojelu Tupakkavalvonta Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu(lausunnot) Elintarvikevalvonta 1,0 Elintarvikevalvonta 1,0 Terveydensuojelu 0,6 0,7 0,3 YHTI-vastuuhenkilö 0,9 0,1 KUTI-vastuuhenkilö Erja Paavilainen Terveystarkastaja Riihimäki Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu 0,5 0,5 Vastuu laadun kehittämisestä ja laatukäsikirjan päivityksistä Terhi Asikainen Terveystarkastaja Janakkala Terveydensuojelu 1,0 Jonna Syrjänen Raisa Nevanlinna Eläinlääkäri(praktikko) Riihimäki Valvontaeläinlääkäri Riihimäki Praktiikka 1,0 Valvontaeläinlääkärin tehtävät 1,0 valmiuseläinlääkäri Iitamari Salo Eläintenhoitaja Riihimäki Eläinlääkärin avustaminen Toimistotehtävät 0,8 el.lääk.avustaminen. 0,2 eläinlääkintähuollon toimistotehtävät Merja Rautavirta Terveysvalvonnan sihteeri (osa-aikaisuus 0,6 htv)riihimäki Terveysvalvonnan toimistotehtävät. 0,6 terveysvalvonnan toimistotehtävät Satu Halonen Eläinlääkäri(praktikko) Janakkala Yhteensä käytettävissä Praktiikka 0,8 htv 13,0htv LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

159 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 25 6 (10) Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Käytettävissä kokonaisuudessa valvontaan ja sitä tukeviin tehtäviin, htpv Ssuunnitelmalliseen valvontaan htpv v.2017 Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Yhteensä 1694 (7,7 htv) 201(0,9htv) 11,9 % Lisäksi praktiikkaan(eläinten terveyden- ja sairaanhoito, eläintenhoitaja) 2,6 htv, eläinlääkintähuollon valvontatehtävät 1,0 htv, hallintoon 0,9 htv, toimistotehtävät 0,8 htv. 2.3 Koulutus Vuodelle 2017 laaditaan täydennyskoulutussuunnitelma henkilökohtaisten ja valvontayksikön koulutus- ja kehittymistarpeiden perusteella tiedossa olevien koulutusten ja koulutusmäärärahojen puitteissa. Jokainen tarkastaja ja eläinlääkäri osallistuvat vähintäänkin oman päävastuualueensa koulutuksiin ja tarpeen sekä koulutusmäärärahojen puitteissa myös muihin koulutuksiin. Koulutusvalinnoissa on päävalintakriteerinä koulutuksen ajankohtaisuus, esim. lainsäädännön uudistukset, valtakunnallisten ja alueellisten projektien työkokouspäivät sekä omien valvontasuunnitelmien painopistealueet. Tavoitteena on, että henkilöstöllä olisi keskimäärin kahdeksan (8) koulutuspäivää vuodessa. Jokaisesta koulutuksesta, johon osallistutaan, suoritetaan kirjallinen arvio sen tarpeellisuudesta ja soveltuvuudesta omaan tehtävään. Lisäksi koulutuksen sisältöä käydään läpi viikkopalavereissa ja koulutusmateriaali on kaikkien käytössä. 2.4 Kohde- ja valvontatietojärjestelmä Keskusvirastot ovat antaneet määräykset, joiden mukaan kunnan on ilmoitettava kohde- ja valvontatiedot sähköisesti käyttäen KUTI(Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittäminen) / YHTI (Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä) -järjestelmää. Keskitetyt tietojärjestelmät KUTI/YHTI sekä VYHA (Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallinnointi ohjelma) ovat jo pääosin korvanneet aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojenkeruulomakkeet. Myös elintarvikenäytteiden,talous- ja uimaveden laatutiedot tulee raportoida järjestelmän kautta. Tämä edellyttää, että tulosten sähköinen tiedonsiirto laboratorioiden tietojärjestelmistä kunnan järjestelmään ja edelleenkeskitettyyn järjestelmään toimii. Kuntayhtymässä on käytössä Digia Tarkastaja ohjelma. Ohjelmastä päivittämisestä ja käytettävyydestä vastaavat ohjelmalle nimetyt pääkäyttäjät ja vastuuhenkilöt. Ohjelman käyttöön liittyvistä kirjaamistavoista ja kaikkia käyttäjiä koskevista menettelytavoista sovitaan ja annetaan ohjausta erikseen yhteissä palavereissa. Valvontakohteet on syötetty järjestelmään KUTI/YHTI -luokitusta käyttäen. Ohjelmaan kirjataan myös kohteissa tehdyt suoritteet kuten tarkastukset, näytteenotot ja yhteydenotot. Valvontatietojärjestelmiin liittyvä kehitystyö vaikuttaa toimintaan sekä lisää voimavarojen tarvetta suunnittelukaudella. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

160 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 26 7 (10) Kohteiden kartoitus ja rekisterin päivitys tehdään saapuneiden ilmoitusten/hakemusten, paikallisten tiedotuskanavien, tarkastajien kenttätuntemuksen, viranomaisyhteistyön ja yritysrekistereiden kautta. 2.5 Viestintä Ympäristöterveysosaston laatukäsikirja sisältää viestintäsuunnitelman, joka sisältää viestinnän periaatteet. Suunnitelma sisältää viestinnän periaatteet, viestintävastuut, lainsäädäntöä, ohjeistusta ja tietoa yhteistyö ja kohderyhmistä, asiakaspalvelusta, neuvonnasta, opastuksesta ja kouluttamisesta sekä sisäisen ja ulkoisesta viestinnän tavoitteista ja tehtävistä. Viestinnän käytännön työskentelyä ohjaa vuosittain laadittava operatiivisen tason suunnitelma, joka sisältää seuraavan vuoden aikana toteutettavat viestintätoimenpiteet. Asiakaspalvelua hoitavat kaikki ympäristöterveyden työntekijät. Ympäristöterveydellä on oma toimistohenkilö, terveysvalvonnan sihteeri. Hän vastaa yhteystietojen päivittämisestä, osaston viralliseen sähköpostiosoitteen tulleiden viestien jakelusta, tiedotteiden ja päätösasiakirjojen sekä laskujen toimittamisesta asiakkaille. Häiriötilanteissa tiedotusvastuu on terveysvalvonnan johtajalla, ellei kokonaistilanne edellytä koko terveyskeskustasoista tiedottamista. Tarkempi ohjeistus häiriötilanne ja kriisitiedottamisesta sisältyy valmiussuunnitelmiin ja häiriötilanteiden toimintaohjeisiin (ruokamyrkytys- ja vesiepidemiat, säteilyvaaratilanteet, kemikaalionnettomuudet, kuntayhtymän valmiussuunnitelma). Neuvontaa ja opastusta annetaan tarkastuskäynneillä, ajankohtaisilla aihekohtaisilla tiedotteilla sekä kuntayhtymän internetsivuilla. Lisäksi toimijat voivat tarvittaessa tulla erikseen sovittuna aikana käymään toimistolla. Koulutusta lainsäädännön vaatimuksista, hygieniasta, tuoteturvallisuudesta ym. järjestetään kohderyhmittäin esim. elintarvikealan toimijat, yhteistyöorganisaatiot, ammattiryhmät, koululaiset, opiskelijat. 2.6 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon laeissa säädetään, että kunnan valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta maksu kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, mukaan lukien suunnitelmassa esitetyt maksulliset projektit, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Maksu on perittävä myös muista ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä maksullisiksi säädetyistä suoritteista, esim. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, hallinnollisten pakkokeinojen noudattamisen valvonta. Valvontamaksuja peritään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset ja maksuja peritään kunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Tuotot ohjautuvat ympäristöterveyden tulosalueelle. Ympäristöterveyden taksa on hyväksytty yhtymähallituksessa ja se on nähtävillä ympäristöterveyden internetsivuilla. Mikäli toimijalla on samassa kohteessa useita toimintoja ja kohteeseen tehdään valvontaa useamman lain perusteella samanaikaisesti, peritään yksi yhdistetty maksu. Yhdistetty maksu määräytyy toimenpiteeseen käytetyn ajan perusteella. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

161 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 27 8 (10) Rakennepoliittisen ohjelmantavoitteena on parantaa viranomaistoiminnan rahoittamista valvontamaksuilla. Valvonnan maksullisuuteen valmistellaan lainsäädäntömuutoksia. 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki edellyttävät, että viranomainen käyttää tutkimuksissaan viranomaisvalvontaan hyväksyttyjä laboratorioita. Kuntayhtymä käyttää viranomaistutkimuksissa akkreditoitua kansainvälisen standardin SFS täyttävää laboratoriota. Vuonna 2014 tehdyn kilpailutuksen perusteella viranomaisvalvontanäytteiden tutkimuksesta vastaa MetropoliLab Oy. Sopimus on voimassa ainakin vuoden 2017 loppuun ja lisäksi on mahdollista vielä optiovuosi Sopimukseen sisältyy myös erityistilanteisiin liittyvä näytteiden tutkiminen virka-ajan ulkopuolella sekä ennakkotiedon välittäminen ennen tulosten lopullista varmistumista esim. vesi- tai elintarvikenäytteiden laatuvaatimusten ylittyessä.. 3. Valvontasuunnitelmat toimialoittain 3.1. Yleistä Suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tällöin tarkastuskertomuksessa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen ja tietojen tallentaminen tietojärjestelmään.. Suunnitelmalliseen valvontaan tarvittavaa työaikaa laskettaessa on huomioitu kohteessa samalla tarkastuksella tehtävät useamman toimialan yhteistarkastukset. Matkoihin käytettävää aikaa ei huomioida kohdekohtaisessa tarkastussuunnitelmassa, mutta se on otettu huomioon arvioitaessa kokonaisresurssin tarvetta. Vuoden 2017 päivityksen liitteinä ovat toimialakohtaiset päivitetyt suunnitelmat. 3.2 Elintarvikevalvonta Liite I 3.3 Terveydensuojelu Liite II 3.4 Tupakkalainvalvonta Liite III 3.5 Eläinlääkintähuollon suunnitelma Liite IV LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

162 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 28 9 (10) 4. Erityistilanteisiin varautuminen 4.1 Toiminta erityistilanteissa Elintarvike- terveydensuojelu-, ja eläinlääkintähuoltolaissa on määräykset siitä, että kunnan on ennakolta varauduttava häiriöttilanteisiin. Ympäristöterveydessä on laadittu suunnitelmat ja toimintaohjeet vesi- ja elintarvikeperäisten epidemioiden (päivitetty 2016) ja säteilyvaaratilanteiden (päivitetty 2005) varalta. Epidemioiden selvitystyöryhmän kokoonpano on STM:n asetuksen elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) 4 :n mukainen. Epidemiaepäilytilanteissa tarvittavien näytteiden tutkimuksiin on talousarviossa varattu määrärahaa ja laboratoriopalvelun tarjouspyynnössä on edellytetty valitun laboratorion tarjoavan palvelua erityistilanteissa. 5. Suunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja raportointi Terveysvalvonnassa on käytössä jokaisen tarkastajan henkilökohtainen valvontasuunnitelma säännöllisen valvonnan osalta. Suunnitelman toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa suoriteseurannan kautta. Mikäli henkilökohtaisen suunnitelman toteutumisessa vuoden aikana on ongelmia, tehdään tehtäväjakoon tarvittaessa muutoksia. Valvontasuunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosittain yhtymähallituksessa. Arviointia hyödynnetään paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Taulukossa 3 on esitetty pääpiirteissään, mitä arviointi pitää sisällään. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

163 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu (10) Taulukko 3. Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Arviointikohde Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus Tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan) Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus Toiminnan kehittämistarpeet Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (Arviointi- ja ohjauskäynnit) Tarkastelu ja selvitys kaikkien toimialojen valvonnan kattavuus, huomioiden myös sen jakautuminen mahdollisen yhteistoiminta-alueen eri osiin valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutuminen erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisen toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle toteutuneiden tarkastusten lukumäärä valvontakohdetyypeittäin näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin valvontaprojekteihin osallistuminen valvonnasta kertyvät maksutulot toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan selvitys, paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan (VYHA) toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan seuraavalla toimintavuodella hyvät käytännöt, poikkeamat, kehittämiskohteet ja korjaavat toimenpiteet (VYHA) Mikäli suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, toteutumisen arvioinnissa tuodaan esille mahdolliset syyt (virkavapaat, yllättävät projektit, erityistilanteet yms.) ja esitetään korjaustoimenpiteitä. Puutteet edellisen vuoden tarkastusten toteutumisessa pyritään huomioimaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelman laadinnassa. Mikäli valvontasuunnitelman mukaisista tavoitteista on jääty merkittävästi, tulee tämä huomioida valvontatulojen kohdistamisessa esim. lisähenkilöstöön. Toteutumisen arvioinnin tulokset toimitetaan VYHA järjesttelmän kautta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka toimittaa ne edelleen keskusvirastoille. Eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi on esitetty liitteessä IV. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

164 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 30 Liite I LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

165 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 31 Liite I 2 (8) Sisällysluettelo Johdanto Tarkastukset Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheys Valvontakohteiden tarkastuksiin käytettävät resurssit ja aika Hallinnolliset pakkokeinot Näytteenotto ja tutkiminen Projektit ja painopistealueet Liitteet... 8 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16 2

166 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 32 Liite I 3 (8) Johdanto Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä huolehtii Hausjärven, Janakkalan ja Lopen kuntien sekä Riihimäen kaupungin alueella elintarvikelain mukaisesta valvonnasta. Ympäristöterveysosasto toteuttaa em. valvonnan. Elintarvikelain (23/2006) 48 mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Säännöksessä on määrätty suunnitelman vähimmäissisällöstä. Tämän valvontasuunnitelman mukainen tarkastustoiminta on toimijoille pääsääntöisesti maksullista. Valvontamaksuja peritään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Valvonnan maksullisuus perustuu elintarvikelain 71 :ään. Sen mukaan kunnan/kuntayhtymän on perittävä elintarvikealan toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Tässä suunnitelmassa esitetään elintarvikevalvonnan tavoitteet vuodelle Suunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon Elintarviketurvallisuusviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston laatima ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Elintarvikevalvontasuunnitelma on tarkoitettu kaikille kuntayhtymän elintarvikevalvontaa suorittaville ympäristöterveysosaston työntekijöille noudatettavaksi. Elintarvikevalvonnassa noudatetaan lisäksi ympäristöterveysosaston laatukäsikirjassa annettuja tarkastus-, näytteenotto-, toiminta- ja muita vastaavia ohjeita. Elintarvikelaissa on vaatimus valvontatietojen julkistamisesta. Oiva on valtakunnallinen elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset tehdään pääsääntöisesti Oiva-järjestelmän mukaisesti. Elintarvikehuoneistot arvioidaan tarkastuksella hymynaama -arvosanoin (A D). OIVA-järjestelmä käyttöönotto on tapahtunut vaiheittain seuraavasti: Vaihe I Tarjoilu- ja myyntipaikat, otettu käyttöön Vaihe II Elintarvikealan laitokset, otettu käyttöön: Vaihe III Muut ilmoitettavat elintarvikehuoneistot, otettu käyttöön: LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16 3

167 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 33 Liite I 4 (8) 1 Tarkastukset Elintarvikevalvonnan valvontakohteisiin tehdään tarkastuksia seuraavasti: a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset Ilmoituksen käsittelyn yhteydessä tehdään valvontakohteen alustava riskiluokitus ja päätetään, milloin huoneistoon tehdään ensimmäinen tarkastus (ns. alkutarkastus). Ensimmäinen tarkastus pyritään tekemään huoneiston toiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen kuukauden, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kuluttua huoneiston käyttöönotosta. Ensimmäinen tarkastus on maksullinen suunnitelmallinen tarkastus ja siinä yhteydessä tehdyn riskinarvioinnin perusteella päätetään vuosittain tehtävien tarkastusten määrä. Eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevän laitoksen hyväksymiseen liittyy aina tarkastuskäynti ennen hyväksymispäätöksen tekemistä. Hyväksymisen yhteydessä tehdään kohteen riskiluokitus ja päätetään, kuinka monta tarkastusta laitokseen tehdään vuosittain. Tarkastusmaksu sisällytetään päätösmaksuun. b) Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset Suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksista on laadittu kohdetyyppikohtainen valvontasuunnitelma (liite 1). Tarkastusten lukumäärät on suunniteltu tarkastettavan kohdekohteittain Eviran laatiman riskinarviointiohjeen perusteella. Säännölliset tarkastukset ovat maksullisia tarkastuksia. Tarkastuksissa selvitetään kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Tarkastus voi kattaa joko koko yrityksen toiminnan tai kohdentua elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisiin asiakokonaisuuksiin. Tarkastukset pyritään tekemään silloin kun valvontakohteessa on toimintaa. Tarkastus voi sisältää pelkästään asiakirjojen tarkastamista. Oiva- järjestelmään kuuluvissa kohteissa tarkastuksissa noudatetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamia arviointiohjeita ja lomakkeita. Tarkastuskertomus tehdään KUTI -järjestelmän ja Eviranetin kautta. Todettaessa seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, valvontaviranomainen antaa elintarvikealan toimijalle ohjeita, kehotuksia tai hallinnollisia pakkokeinoja epäkohtien poistamiseksi. Valvontaviranomainen seuraa, että toimija poistaa epäkohdat. Annettujen kehotusten noudattaminen varmistetaan määräajan jälkeen maksullisella uusintatarkastuksella. Ohjeiden noudattaminen tarkastetaan seuraavalla säännöllisellä tarkastuksella. Pakkokeinojen johdosta tehtävät jälkitarkastukset ovat maksullisia tarkastuksia. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16 4

168 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 34 Liite I 5 (8) c) Tilapäisiin tapahtumiin tehtävät tarkastukset Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi Erämessut, Riihimäki-Rock, Poronpolku, Mommilanjärven soutelu yms. Näihin tapahtumiin tehdään yleistarkastus, jossa tarkastetaan liikkuvien elintarvikehuoneistojen toimintaa. Tehtävät tarkastukset ovat toimijoille maksuttomia. d) Valituksiin, terveysvaaratilanteisiin ja ruokamyrkytysepäilyihin liittyvät tarkastukset Tarkastukset suoritetaan esim. kuluttajien, viranomaisten, terveydenhuollon esittämien toimenpidepyyntöjen perusteella. Näissä tilanteissa kiireelliset toimenpiteet saatetaan joutua tekemään elintarvikelain 63 mukaan viranhaltijan päätöksellä. Tarkemmat toiminta- ja tarkastusohjeet esitetään laatukäsikirjassa ja erillisessä ruokamyrkytys ohjeistuksessa. Ruokamyrkytyksiin ja valituksiin liittyvät tarkastukset eivät ole maksullisia. Mikäli tarkastuksen johdosta annetaan kehotuksia tai hallinnollisia pakkokeinoja, näiden valvontaan liittyvä tarkastus on maksullinen. e) Ensisaapumisvalvonnan tarkastukset Ensisaapumisvalvonta on toisesta EU-jäsenvaltiosta ja eräistä erityissopimusmaista Suomeen toimitettavien eläinperäisten elintarvikkeiden valvontaa. Eviralla on Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa sopimus (5626/0421/2015), jonka perusteella kuntayhtymä toimii paikallisena ensisaapumisvalvontaviranomaisena ja suorittaa ensisaapumisvalvontaa alueellaan Eviran ohjauksessa Eviran ensisaapumisvalvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontayksikön alueella on neljä ensisaapumispaikkaa. f) Venäjän viennin valvonta Alueella on kaksi laitosta, jotka on hyväksytty toimittamaan eläinperäisiä elintarvikkeita Venäjän / Tulliliiton alueelle. Laitoksiin tehdään kerran vuodessa vientivalvontajärjestelmään kuuluva maksullinen tarkastus. Tarkastuksella varmistetaan, että laitos täyttää viennin kohdemaan vaatimukset. Lisäksi jokaiselle vientierälle tulee laatia virallinen eläinlääkintötodistus. Todistuksen saa myöntää vain virkaeläinlääkäri, joka tuntee laitoksen toiminnan ja on käynyt Eviran edellyttämän Venäjän viennin koulutuksen. Hygieenikkoeläinlääkäri ja terveysvalvonnan johtaja ovat suorittaneet vaadittavan koulutuksen. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16 5

169 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 35 Liite I 6 (8) 2 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheys Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut elintarvikehuoneistojen ja -laitosten riskiluokitusta ja valvontatarpeen määritystä varten uuden valvontaohjeen. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille : Elintarvikevalvonnassa valvontakohteiden riskinarviointia ja tarkastustiheyttä määriteltäessä on tehty Eviran ohjeen 10503/2 (Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen) mukaisesti toiminnan riski (luonne ja laajuus) sekä valvontahistoria. 3 Valvontakohteiden tarkastuksiin käytettävät resurssit ja aika Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuollossa elintarvikevalvontaa tekee neljä terveystarkastajaa, terveysvalvonnan johtaja ja hygieenikkoeläinlääkäri. Tarkastukseen käytetty aika sisältää valmistautumisen, tarkastuksen ja tarkastuskertomuksen laadinnan sekä tietojärjestelmään kirjaamisen. Säännöllisen valvonnan tarkastuksien valvonta-ajat 2017 on määritelty Eviran riskiluokitusohjeen mukaisesti. Alkutuotantovalvontaa tehdään maidontuotantotiloilla erillisen kolmivuotissuunnitelman mukaisesti. Säännölliseen tarkastukseen kuluva aika on arvioitu ja esitetty kohdetyypeittäin liitteen 1 taulukossa. Säännölliseen valvontaan tarvitaan 108 htpv. Suunnitelmallisten tarkastusten määrä ja valvontaan käytettävä aika kohteittain on määritelty erillisessä Excel -taulukossa, joka on tallennettu ympäristöterveyden yhteiselle asemalle valvontasuunnitelma elintarvike 2017 kansioon (Tarkastajakohtaiset tarkastusmäärät_2017). Uusintatarkastukset, jotka kohteeseen tehdään tarkastuksessa havaittujen epäkohtien valvomiseksi, eivät sisälly taulukkoon. Kokonaisvalvonta-aika muodostuu suunnitelmallisesta valvonnasta ja korjattavaa tai huono Oiva-arvion eli C- ja D- arvosanan saaneiden kohteiden uusintatarkastuksista sekä alkutarkastuksista, viranomaisnäytteenotosta, muusta ennakoimattomasta valvonnasta kuten ruokamyrkytysepäilyjen selvittämisestä, valitusten käsittelystä, muiden viranomaisten esittämistä valvontapyynnöistä, valvontasuunnitelman laatimisesta, raportoinnista, ensisaapumisvalvonnasta ja projekteista sekä niihin liittyvistä näytteenotoista yms. Edellä mainittuihin tehtäviin on arvioitu käytettävän 860 htpv. Kaikkiaan elintarvikelain mukaisiin tehtäviin tarvittava työaika on arviolta 968 htpv. 4 Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa on Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus siirtänyt terveysvalvonnan johtajalle lievempien pakkokeinojen osalta, mutta esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta viranhaltijan antaman määräyksen tehostamiseksi LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16 6

170 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 36 Liite I 7 (8) tekee yhtymähallitus. Viranhaltijalle delegoituja pakkokeinoja ovat elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen, kielto, elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen, haltuunotto ja elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Hallinnollisten pakkokeinojen varalta on valvontayksikössä laadittu Eviran laatimien mallilomakkeiden mukaiset lomakepohjat. Valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset ja muut toimenpiteet hallinnollisen pakon valvomiseksi ovat toimijalle maksullisia. 5 Näytteenotto ja tutkiminen Valvonnan yhteydessä otetaan viranomaisnäytteitä pääasiassa omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Osa maksullisista viranomaisnäytteistä on jo etukäteen suunniteltuja valvontasuunnitelmaan kuuluvia viranomaisnäytteitä. Nämä laitoksista otettavat suunnitelmalliset viranomaisnäytteet on kuvattu liitteessä 2. Maksullisia viranomaisnäytteitä haetaan myös, jos omavalvontanäytteen toimituksesta tai oikeellisuudesta on epäilyksiä tai hallinnollisten pakkokeinojen valvomiseksi tarvitaan näytteenottoa. Näytteenottoa voi myös sisältyä kuluttajavalituksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin ja ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin. Näytteenottajana toimii terveystarkastaja tai koulutettu näytteenottaja. Näytteet tutkitaan laboratoriokilpailutuksessa valitussa laboratoriossa, joka täyttää standardin SFS vaatimukset ja käyttää ajantasaisia lainsäädännön edellyttämiä akkreditoituja menetelmiä. Kuntayhtymän näytteet tutkitaan MetropoliLab Oy:ssä, Viikinkaari 4, Cultivator II, Helsinki (metropolilab@metropolilab.fi). 6 Projektit ja painopistealueet 2017 Perustarkastusten yhteydessä toteutetaan lisäksi valtakunnallisesti ohjattuja projekteja. Evira on määritellyt valtakunnallisessa elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa suunnitelmassa vuosille painopisteet, jotka toteutetaan yhteistyössä eri keskusviranomaisten ja kuntien kanssa. Painopistealueet on lueteltu alla. Vuoden 2017 painopistealueet: 1. KUTI-kokonaisuuden käytön varmistaminen, tiedon käyttö ja päivitys. 2. Ravintolisätoimijoiden valvonnan yhdenmukaistaminen Oiva -järjestelmän käyttöönoton jälkeen. 3. Perehdytään uusiin elintarvikkeisiin ja teknologioihin sekä lähiruoka-asioihin. Esimerkiksi lähiruoan tarjonnan osuus ja sitä myötä erikoistuotteiden jalostaminen valvonta-alueella on lisääntymässä, mikä lisää viranomaisvalvonnan erikoistumisen tarvetta. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16 7

171 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 37 Liite I 8 (8) 4. Varmistetaan, että riskiperusteisuus toteutuu valvonnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja toteuttamisessa. 5. Parannetaan sähköistä asiakaspalvelua käyttäjäystävällisemmäksi kehittämällä valvontaa ja palveluja asiakkaiden tarpeet ja palautteet huomioiden. Ympäristöterveydenhuollon yksikössä toteutetaan seuraavat projektit vuonna 2017: 1. Suolapitoisuusprojekti toteutetaan leipomoissa ja valmistuskeittiöissä. Valvontaprojektin tarkoituksena on kartoittaa leipomoissa valmistettujen tuotteiden varsinainen suolapitoisuus. Leipomo-kohteista otetaan suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä elintarvikenäytteitä, näytteet pakastetaan ja lähetetään analysoitavaksi laboratorioon. Projektista laaditaan projektisuunnitelma sekä tuloksista raportti. 2. Kasvisten alkuperäprojekti on Eviran kansallinen projekti, johon valvontayksikkö osallistuu. Projekti toteutetaan Eviran myöhemmin toimitettavan ohjeistuksen mukaan kesällä Kartoitetaan liikkuvien elintarvikehuoneistojen ajankohtainen tilanne. Tarkastetaan muista valvonta-yksiköistä alueelle saapuneita liikkuvia huoneistoja. Projektista laaditaan projektisuunnitelma sekä tuloksista raportti. 4. Kartoitetaan ja tarkastetaan alueen reko- eli lähiruokapiirit. Internetin avulla kartoitetaan alueella toimivat lähiruokapiirit. Pyritään selvittämään, ovatko myytävät tuotteet kansallisen lähiruokapiiritoiminnan ohjeistuksen mukaisia. Projektista laaditaan projektisuunnitelma sekä tuloksista raportti. Liitteet liite 1: Elintarvikevalvonnan kohteet 2017 liite 2: Viranomaisvalvontanäytteenotto 2017 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16 8

172 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 38 Elintarvikevalvonnan kohteet 2017 liite 1 / 1 KUTI Toimintatyyppi Kohteiden lkm 11/2016 Tarkastustiheys Suunniteltu tarkastusmäärä 2017 Tark. kesto/ h [ka] Tarv. työaika (hth/v) ALKUTUOTANTO Maitotilat 51 0, MAITOALA E Maitonesteiden valmistus (>2milj.l/v) E Jäätelön valmistus VILJA- JA KASVISALA E Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuvia tuotteita 3 0,35-0,5 2 2,5 5 E Ruoka- ja kahvileipien valmistus 4 0,35-0,5 4 2,5 10 E Muiden viljatuotteiden valmistus 1 0, E Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 7 0,35-0,5 3 2,14 6,42 E Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta 1 0, ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS (muut kuin maito, liha, kala, muna, vilja-kasvis) E Makeisten valmistus 1 0, E Muu valmistus (esim. hiilihappojää, hunajapakkaamo, ravintolisät) 6 0, ,33 5 ELINTARVIKKEIDEN MYYNTI E Tukkumyynti 3 0, E Elintarvikkeiden vähittäismyynti 91 0, ,18 81 E Tori, suuret yleisötilaisuudet ELINTARVIKKEIDEN TARJOILU E Ravintolatoiminta (myös pizzeriatoiminta) 70 0, , E Grilli- tai pikaruokatoiminta 22 0, ,95 50 E Kahvilatoiminta (myös salaatti- ja patonkitarjoilua) 42 0, ,57 77 E Pubitoiminta, vain juomatarjoilua tai vähäistä elintarviketarjoilua (eli snackseja yms) ,35 0 0,2 0 E Suurtalous, laitoskeittiötoiminta (koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravintolat) 39 0, ,77 94 Suurtalous, keskuskeittiötoiminta ja pitopalvelu (laitoskeittiö, joka toimittaa ruokaa myös 16 0, E muualle) 81 Suurtalous, tarjoilukeittiötoiminta (ei ruoanvalmistusta tai vähäistä välipala- ja 83 0, ,36 E jälkiruokavalmistusta) 83 ELINTARVIKKEIDEN KULJETUS E Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä 5 0,35-0,5 0 2,2 0 ELINTARVIKKEIDEN VARASTOINTI JA PAKASTAMINEN E Eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi ELINTARVIKEKONTAKTIMATERIAALIT E Kantaktimateriaalit muovit 1 0, E Kontaktimateriaalit paperi ja kartonki 1 0, VÄHÄRISKINEN E Vähäriskinen, juusto 1 0, E Vähäriskinen, kananmuna 1 0, E Vähäriskinen, liha 4 0, htpv 108 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

173 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 39 Elintarvikevalvonnan kohteet 2017 liite 1 / 1 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

174 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ liite I / 2 a Sivu 40 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveys Elintarvikelain (23/2006) ja viennin osalta Venäjän maitolain nojalla tehtävä viranomaisvalvontanäytteenotto Päivitetty Valio Oy Riihimäen meijeri Näytteet Tutkimukset Näytteenottotiheys Raakamaidot kokonaisbakteerit, koliformit, 4-6 siilonäytettä 1xkk:ssa (1 näyte kauppasuppilosta jos mahdollista) Keräilyerä(reittimaito) salmonella, antibioottitutkimus, 2 näytettä 1 x kk:ssa(24 näytettä/vuosi); Raaka-ainemaito (muualle toimitettava) kokonaisbakteerit,enterobakteerit 1 näyte / kk Maito(myös gefilus), kerma, piimä enterobakteerit pe-päivänä näytteenotto 3xvuodessa;60 näytettä/vuosi Jogurtit, rahkavaahdot ym. (myös vientituotteet) viljely pe-päivänä: homeet, hiivat, enterobakteeri Näytteenotto 3xvuodessa; 60 näytettä/vuosi Ympäristö- ja tuotenäytteet (painopiste tuotteissa) listeria 20 näytettä 2 x vuodessa ympäristönäytteitä salmonella 10 näytettä 2 x vuodessa Talousvesi haju, maku, enterokokit, kok (22ºC), kolif., NH4, ph, sameus, sähkönjoht., väri, Mn, Fe 3 näytettä 2 x vuodessa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

175 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ liite I / 2 b Sivu 41 RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveys Elintarvikelain (23/2006) ja viennin osalta Venäjän maitolain nojalla tehtävä viranomaisvalvontanäytteenotto Päivitetty Valio Oy Turengin tehdas Näytteet Tutkimukset Näytteenottotiheys Raaka-ainemaito ESL-tuotteet kokonaisbakteerit Listeria monocytogenes 1x vuodessa / näytteenottoviikolla jokaisen toimittavan meijerin jokaisesta tuotenimikkeestä 2 näytettä(5 osanäytettä/näyte) 2 x vuodessa Äidinmaidonkorvike Ympäristö- ja laitenäytteet Listeria monocytogenes 1 näyte (10 osanäytettä/näyte) 2 x vuodessa Listeria monocytogenes 10 näytettä 3 x vuodessa Ympäristö- ja laitenäytteet kokonaisbakteerit Tarvittaessa 10 näytettä 1 x vuodessa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

176 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveys liite I / 2 c Sivu 42 Elintarvikelain (23/2006) ja viennin osalta Venäjän maitolain nojalla tehtävä viranomaisvalvontanäytteenotto Päivitetty Froneri Finland Oy Näytteet Tutkimukset Näytteenottotiheys Raaka-ainemaito Jäätelö kokonaisbakteerit Listeria monocytogenes 1x vuodessa / näytteenottoviikolla jokaisen toimittavan meijerin jokaisesta tuotenimikkeestä 2 x vuodessa jokaiselta tuotantolinjalta 1-4 tuotetta/kerta (5 osanäytettä) Ympäristö- ja laitenäytteet Listeria monocytogenes 2 x vuosi 10 näytettä/kerta Ympäristö- ja laitenäytteet kokonaiset Tarvittaessa 1 x vuosi 10 näytettä/kerta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

177 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 43 Liite II LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

178 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 44 Liite II 2(8) 1 Johdanto Säädösmuutokset Tarkastuksen sisällön määrittely Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä työaika Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Terveydensuojelun painopisteet Liitteet... 8 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

179 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 45 Liite II 3(8) 1 Johdanto Kuntayhtymän huolehtii Hausjärven, Lopen ja Janakkalan kuntien sekä Riihimäen kaupungin terveydensuojelulain mukaisesta valvonnasta. Ympäristöterveysosasto toteuttaa terveydensuojelulain mukaista valvontaa. Terveydensuojelulain 6 :n mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelma tulee laatia siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Terveydensuojelun valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat sekä terveydensuojelulaki että valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006). Lisäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen laatimassa valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelmassa on annettu tarkempia säännöksiä valvontasuunnitelman sisällöstä. Suunnitelman tavoitteena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää, selvittää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Suunnitelman avulla varmistetaan terveydellisten olosuhteiden turvallisuus (mm. koulujen, päiväkotien, talous- ja uimavesien) sekä valvonnan tasapuolisuus, yhdenmukaisuus ja laadukkuus. Valvontatiheys perustuu valtakunnalliseen riskiluokitukseen ja tehtyihin riskin arviointeihin. Valvontasuunnitelma sisältää tarkastusten määrittelyn, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden, tarkastukseen keskimääräisesti käytetyn ajan, viranomaisen toimesta tapahtuva näytteenoton ja näytteiden tutkimisen, sekä tiedon hyväksytyistä laboratorioista, joihin valvonta tukeutuu ja suunnitelman toteutumisen arvioinnista. Valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta sekä näytteiden tutkimisesta peritään toimijalta kuntayhtymän taksan mukainen maksu. 2 Säädösmuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan terveydensuojelulainsäädäntöä koskevia muutoksia, jotka huomioidaan valtakunnallisen valvontaohjelman päivityksissä niiden hyväksymisen jälkeen. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta on hyväksytty eduskunnassa. Laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Muuttumassa olevassa laissa valvontasuunnitelmia ja valvontaohjelmia koskevia säännöksiä kevennettäisiin poistamalla niiden suunnitteluun ja sisältöön liittyviä pakollisia vaatimuksia. Terveydensuojelulain mukaisesta ilmoitusmenettelystä poistettaisiin kunnallisen viranomaisen velvollisuus tehdä päätös ilmoituksen johdosta. Päätöksen sijaan toimijalle lähetetään todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Kohde tulee kuitenkin säännöllisen valvonnan piiriin heti kun ilmoitus otetaan vastaan, joten käyttöönottotarkastus on mahdollista tehdä harkinnan mukaan. Lisäksi terveydensuojelulain ilmoitusmenettelyä täsmennettäisiin vastaamaan muuta ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä. Jatkossa toiminnanharjoittajan oma vastuu toimintansa terveysvaikutuksista lisääntyy: riskit on tunnistettava ja niihin vaikuttavia tekijöitä on seurattava. Lisäksi omavalvontaa lisätään terveyshaittojen syntymisen estämiseksi. Sellaisesta toiminnasta, josta on säädetty LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

180 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 46 Liite II 4(8) laissa, pitää toiminnanharjoittajan kuitenkin vastaisuudessakin tehdä ilmoitus viranomaiselle 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Terveydensuojelulain muutos täsmentää myös talousveden valvontaan liittyvät määritelmät yhdenmukaisiksi juomavesidirektiivin ja elintarvikelain kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö voi jatkossa antaa asetuksen talousveden riittävästä käsittelystä ja säännöllisen riskinhallinnan perusteista. Vesihuollon häiriötilanteet, kuten talousveden välityksellä leviävät epidemiat, voivat aiheuttaa huomattavia kustannuksia kunnalle, elinkeinoelämälle ja kansalaisille. Kun talousveden valvonta perustuu riskinarviointiin, pystytään etukäteen arvioimaan kriittiset kohdat ja löytämään keinoja, joilla tällaiset häiriötilanteet voidaan estää ennakolta. Talousveden laatua ja valvontaa koskevia säännöksiä kevennettäisiin poistamalla vaatimus kunnan viranomaisen hyväksynnästä pieniltä talousvettä toimittavilta laitoksilta siirtämällä ne ilmoitusmenettelyn piiriin. Lisäksi terveydensuojelulain muutosehdotuksessa säädettäisiin samanlainen hyväksyntämenettely vettä talousvettä toimittavalle laitokselle (tukkulaitos) kuin talousvettä toimittavalla laitoksella on. Tukkulaitoksesta tulisi myös säännöllisen valvonnan kohde. Myös asetuksia valvontaohjelmasta (78/2011) ja kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) tullaan mahdollisesti muuttamaan. Uudistetun terveydensuojelulain mukaan suurten yleisötilaisuuksien jätehuolto ja hygieeniset olosuhteet tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset suurten yleisötilaisuuksien jätehuollosta ja hygieenisistä järjestelyistä. Terveydensuojelulain muutos edesauttaa kunnan terveydensuojeluviranomaista kohdentamaan terveydensuojelun valvonnan voimavaroja sinne, missä niitä eniten tarvitaan paikallisten terveysriskien ehkäisemiseksi. Solariumpaikat kuuluvat kunnan suunnitelmalliseen valvontaan. Lainedellytykset solariumin osalta ovat laajentuneet lähinnä omavalvonnan osalta. Laki edellyttää, että toiminnanharjoittaja valvoo, etteivät alle 18-vuotiaat käytä solariumia eikä itsepalvelusolariumeja enää sallita. Lisäksi aukioloaikoina paikan päällä pitää olla vastuuhenkilö. 3 Tarkastuksen sisällön määrittely Terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset jakaantuvat valvontasuunnitelman mukaisiin tarkastuksiin, asiakkaiden yhteydenottojen perusteella tehtäviin tarkastuksiin ja luvan- ja ilmoituksenvaraisten kohteiden hyväksymiseen tai käyttöönottoon liittyviin tarkastuksiin. Valvontasuunnitelman mukaisissa tarkastuksissa noudatetaan laatukäsikirjan mukaisia tarkastusohjeita, valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeistusta sekä Valviran terveydensuojelun valvontaohjeistusta. Ympäristöterveysosaston laatukäsikirjassa on kirjalliset ohjeet TsL 13 mukaisten huoneistojen tarkastuksien sisällöstä ja asiakirjan laatimisesta sekä asiakirjojen säilyttämisestä. Laatukäsikirjan kohdetyyppikohtaisissa tarkastusohjeiden mukaisesti tarkastus sisältää seuraavat kohdat: LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

181 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 47 Liite II 5(8) 1. Tarkastuksen valmistelu; asiakirjoihin tutustuminen, lainsäädäntöön ja tarkastusohjeisiin tutustuminen ja tarkastuksella tarvittavien välineiden kokoaminen. 2. Tarkastus; tarkastetaan kohteen päätöksenmukaisuus ja ohjeiden ja suositusten noudattaminen, arvioidaan pintojen kunto, puhtaus, siisteys sekä hygieenisyys aistinvaraisesti. Tarvittaessa tehdään mittaukset ja näytteenotto. Tarkastuksen sisältö kohdetyypeittäin on liitteessä II / Jatkotoimenpiteet; laaditaan tarkastusmuistio/pöytäkirja ja mahdollinen jälkivalvonta. Tarkastukseen käytetty aika sisältää valmistautumisen, tarkastukseen ja tarkastuskertomuksen laadintaan tarvittavan ajan. Talousvettä toimittavien laitosten (asetukset 1352/ 2015 ja 401/2001) osalta tarkastusten kohteina ovat vedenjakelualueet. Tarkastukseen voi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä esim. asiakirjatarkastuksia, kuten näytetulosten läpikäyntiä. 4 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä työaika Valvontatiheydet vuosille on määritetty kohdetyyppikohtaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisten kohdetyyppien ja tarkastusten määrät sekä tarkastussuunnitelmat vuosille ilmenee liitteestä II / 2. Suunnitelman mukaan vuosittaiseen säännölliseen valvontaan vuonna 2017 tarvitaan 78 htpv. Kohdetyyppien mukaisessa tarkastustiheyden määrittelyssä on käytetty lähtökohtana valtakunnallisen valvontaohjelman liitettä 1. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useamman terveydensuojelulain mukaisen kohdetyypin valvontatoimia, esim. majoitustoiminnan, kokoontumistilojen, talousveden, uimarannan valvontaa. Tarkastuksen yhteydessä arvioidaan tarkastustiheys kohdekohtaisesti, tässä arvioinnissa otetaan huomioon kohteen aikaisempi toiminta ja toimintatavat. Uuden kohteen osalta tarkastustiheyttä arvioidaan tarkastuksen yhteydessä. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin sekä valvottavan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Riskinarvioinnin kannalta merkittäviä tekijöitä ovat altistuvien määrä ja ikäjakautuma, altistavan tekijän vaarallisuus ja altistuksen kesto sekä toistuvuus. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat toiminnanharjoittajan toimintatavat, asiantuntemus sekä huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto. Valvontasuunnitelmassa olevien tarkastusten lisäksi merkittävä osa työstä koostuu tehtävistä, joiden määrää ei voida arvioida etukäteen. Tällaisia tehtäviä ovat mm. ilmoituksenvaraisten kohteiden käyttöönottoon liittyvät tarkastukset ja asiakkaiden yhteydenottojen perusteella suoritettavat tarkastukset kuten asunnontarkastukset ja valitukset. Merkittävän työajan käytön aiheuttaa julkisten tilojen sisäilmaongelmien viranomais- ja asiantuntijatehtävien hoitaminen kohteissa ja kuntien sisäilmatyöryhmissä toimiminen. Kaava-, ympäristölupa- ja rakennuslupalausuntojen määrä on kasvanut vuosittain ja niihin tarvittava työaika on lisääntynyt. Käytettävään kokonaistyöaikaan sisältyy myös omat ja valtakunnalliset projektit, asiantuntijatehtävät, epidemioiden ja erityistilanteiden selvittäminen, tarkastuskäynteihin kuulumaton näytteenotto, matka-ajat, koulutus sekä laadun kehittäminen. Edellä mainittuihin tehtäviin tarvittava työaika on arviolta 543 htpv. Terveydensuojeluun varattu kokonaistyöaika on 660 htpv. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

182 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 48 Liite II 6(8) 5. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Terveydensuojelun valvonnassa tukeudutaan usein näytteenottoon ja näytteiden tutkimiseen laboratorioissa. Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät melko tarkasti tarvittavat näytemäärät ja näytteistä tehtävät analyysit. Alueen uimaaltaille laadittuihin valvontaohjelmiin sisältyvä näytteenotto perustuu STM:n asetukseen uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista(315/2002). Näytteet ottaa kohteen terveystarkastaja tai koulutettu näytteenottaja. Kuntayhtymän alueen kunnallisten vesilaitosten sekä alueen muiden STM:n asetuksen 1352/ 2015 soveltumisalaan kuuluvien vesilaitosten kanssa on laadittu valvontatutkimusohjelmat, jotka sisältävät näytteenottosuunnitelmat ja näytteistä tehtävät tutkimukset. Näytteenottajina toimivat pääasiassa terveydensuojeluviranomaiset. Näytteenoton voi suorittaa myös muu kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on kuitenkin varmistettava talous- ja uimavesinäytteiden ottajan pätevyys. Näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Pätevyyden voi osoittaa esimerkiksi ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla. Sertifiointivaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton vaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi varmistaa pätevyyden tarkoituksenmukaiseksi katsomillaan tavoilla. Terveysvalvonnassa hyväksytyt näytteenottajat ovat suorittaneet talous- tai allasvesihygieenistä osaamista osoittavan testin ja heillä on vesityökortti. Hyväksytyillä näytteenottajilla on myös riittävästi kokemusta näytteenotosta. Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvänä maksullisena näytteenottoprojektina toteutetaan kampylobakteeritutkimukset kunnallisten vesilaitosten verkostoon lähtevästä ja vesitornien vedestä. Näytteenottoprojektista laaditaan projektisuunnitelma, jossa ohjeistetaan projektin käytännön toteutus, tiedottaminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Suunnitelmalliseen valvontaan eivät kuulu elintarvikehuoneistojen, päiväkotien, vanhainkotien tms. omaan käyttöön tarkoitetut kaivot. Kyseessä ei ole talousvettä toimittava laitos, koska se ei toimita vettä lopulliselle kuluttajalle vaan käyttää sitä itse. Kaivoista otetaan kuitenkin vesinäytteitä (1-3 vuoden välein) talousvesiasetuksen mukaisesti. Vuoden 2017 suunnitelmaan sisältyy muutama tällainen näytteenottokohde ja samassa yhteydessä tarkastetaan kaivo ja sen rakenteet. Alueella on STM:n asetuksen 354 / 2008 mukaisia pieniä yleisiä uimarantoja. Rantojen uimaveden laatua valvotaan säännöllisin väliajoin tehtävillä asetuksen mukaisilla tutkimuksilla. Näytteenotto tapahtuu kolme kertaa uimakauden aikana. Näytteenoton suorittaa terveystarkastaja tai koulutettu näytteenottaja. Niiden talviuintipaikkojen, joista on tehty terveydensuojelulain 13 :n 1 momentin mukainen ilmoitus, uimavedenlaatua seurataan kerran talviuintikaudella asetuksen mukaisilla analyyseillä. Kuntayhtymän laatukäsikirjassa on erilliset näytteenotto-ohjeet talousvedelle ja uimavesille(uima-altaat ja - rannat). Mikäli näyte todetaan laboratoriotutkimuksissa huonoksi, otetaan annettujen korjaustoimenpiteiden varmistamiseksi toimijalle maksullinen uusintanäyte. Näytteet tutkitaan laboratoriopalveluiden kilpailutuksessa valitussa laboratoriossa. Kilpailutuksessa on edellytetty laboratorion täyttävän standardin SFS vaatimukset ja vi- LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

183 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 49 Liite II 7(8) ranomaisnäytteissä tutkimusmenetelmien on oltava akkreditoituja. Valitun laboratorion kanssa tehdyssä sopimuksessa on edellytetty palveluiden tarjoamista erityistilanteissa virka-ajan ulkopuolella. Kuntayhtymän näytteet tutkitaan MetropoliLab Oy:ssä, Viikinkaari 4, Cultivator II, Helsinki (metropolilab@metropolilab.fi). Valvontasuunnitelman mukaiseen näytteenottoon tarvittava työaika on 39 htpv, Suunnitelmallinen näytteenotto: kohdetyyppi kpl viranomaisnäytteitä pieni yleinen uimaranta uima-altaat yms isot talousvettä toim. laitokset 2 80 Talousvettä toimittavat laitokset( käyttäjää tai m3/d), oman laitoksen tuottama vesi 6 43 Talousvettä toimittavat laitokset ( käyttäjää tai m3/d), ei omaa vesilaitosta Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 5000 käyttäjää tai yli 1000m3/d). Ei omaa vedenjakelualuetta. Alle 50 käyttäjää tai alle 10 m3/d tai muu asetuksen 401/2001 mukainen kohde LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

184 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 50 Liite II 8(8) 6. Terveydensuojelun painopisteet Talousvesi Toimintavuosi Vesilaitosten valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Vesilaitosten valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Erityistilanteiden harjoittelu. 2. Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Toimintavuosi Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) 3. Terveydellisten olojen valvonta Toimintavuosi Laadukkaat sisäilmaselvitykset o Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) o koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa o Koulujen ja päiväkotien radonpitoisuuden keskiarvo on suositeltavaa kysyä tarkastuskäynnin yhteydessä. o Osallistutaan valtakunnallisiin valvontaprojekteihin. Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) 4. Lausunnot Toimintavuosi Lausuntojen antaminen. Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen huomioiminen kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaavoitus, ympäristöluvat, YVA - menettelyt, erilaiset lausunnot rakennusviranomaiselle, jne. Liitteet liite 1: Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite 2: Säännöllisen valvonnan vuosittaiset tarkastusmäärät ja niihin tarvittava työaika LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

185 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 51 Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite II / 1 1 (5) Kohdetyypit Tarkastuksella huomioidaan Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot (lasten ja nuorten kohteet: kerhoja nuorisotilat, leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot) Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet Rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito Pesu- ja pukeutumistilat Käymälät ja muut sosiaalitilat Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Toiminnan aiheuttama melu Asiakasmäärät Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Harjoitettavan toiminnan laatu Käytettävän talousveden laatu Jätehuollon järjestelyt Majoitustoiminta, majoitushuoneistot (hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne.) Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet Rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito Varustelutaso Majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesu- ja saunatilat Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Toiminnan aiheuttama melu Asiakasmäärät Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Harjoitettavan toiminnan laatu Käytettävän talousveden laatu Jätehuollon järjestelyt Yleinen uimahalli, uimaallas, uimala tai kylpylä uimahalli Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

186 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 52 Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite II / 1 2 (5) uima-allas, uimala kylpylät ja vesipuistot Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen Tulosten ja poikkeamien raportointi terveydensuojeluviranomaiselle Onko poikkeamien johdosta ryhdytty toimenpiteisiin Allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä Vedenpuhdistuslaitteiden toiminta, niiden huolto ja käyttötarkkailu Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt Sauna- ja pesutilat Kalusteiden ja pintojen kunto Jätehuollon järjestelyt Kemikaalien käsittely ja varastointi Asiakasmäärät ja kirjanpito niistä Yleinen uimaranta Asetuksen (177/2008) mukainen uimaranta muu yleinen uimarannat Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Uimarannan siivous ja jätehuolto Yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja pukeutumistilat Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä ilmoitustaululla Kieltotaulu, jolla kielletään koirien ja muiden kotieläinten oleskelu uimarannalla Riskit uimaveden laadulle Kävijämäärät Asetuksen (177/2008) mukaisille uimarannoille uimavesiluokitus ja uimavesiprofiili Tiedottaminen Erityistilanteisiin varautuminen Päivähoitopaikat, lasten- tai ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito Siivousohjelma ja -välineet Käymälät Pesu- ja pukeutumistilat LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

187 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 53 Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite II / 1 3 (5) Vaatteiden käsittely Valaistus Ilmanvaihto Sisäilman laatu Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Käytettävän talousveden laatu Melu Jätehuolto, piha- ja leikkialueet Lapsimäärät ja tilojen riittävyys lapsimäärään nähden Vanhainkodit, palvelutalot ja muut asumispalvelut Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito Siivousohjelma ja -välineet Käymälät Pesu- ja pukeutumistilat Valaistus Ilmanvaihto Sisäilman laatu Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Käytettävän talousveden laatu Melu Jätehuolto Piha-alueet Asiakasmäärät Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely tai -hoitopaikka, solarium Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Harjoitettavan toiminnan laatu Toiminnan jatkuvuus Toiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat (melu, pöly, haju) Yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt Välineiden siisteys ja puhdistus Käsihygienia LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

188 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 54 Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite II / 1 4 (5) Työvaatteet Pesu- ja pukeutumistilat Käymälät Rakenteiden ja pintojen kunto ja huolto Ilmanvaihdon riittävyys Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Käytettävän talousveden laatu Kemikaalien käsittely ja säilytys, jätehuollon järjestelyt Saako asiakas tarvitsemiaan erityistietoja ja ohjeita Julkinen kuntosali tai liikuntatila Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus sekä huolto ja ylläpito Ilmanvaihto Siivousjärjestelyt Pesu- ja pukeutumistilat Käymälät Jätehuolto Talousvettä toimittavat Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä laitokset (STM asetus 461/2000) Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat Vähintään 5000 käyttäjää korjattu tai talousvettä tuotetaan Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten yli 1000 m3/d arviointi Talousvettä toimittavat Henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen laitokset Vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus käyttäjää tai Erityistilannesuunnitelmat ja varautuminen talousvettä tuotetaan Laitoksen suorittama käyttötarkkailu m3 päivässä Tilojen siisteys ja kunto Muu asetuksen Vedenottamoiden rakenteiden ja verkoston kunto sekä niiden (461/2000) kunnon seuranta mukainen kohde Saneeraaminen Kemikaalien käyttö ja varastointi Vedenlaadusta tiedottaminen LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

189 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 55 Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite II / 1 5 (5) Talousvettä toimittavat Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä laitokset (STM asetus 401/2001) Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat Alle 50 käyttäjää tai korjattu talousvettä tuotetaan Soveltaen samat kuin yllä alle 10 m3 päivässä Toiminnan laajuus (elintarvikealan yritykset, julkinen tai Muu asetuksen kaupallinen toiminta) (401/2001) mukainen kohde LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

190 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 56 Valvontakohdetyyppi TsL 13 1 mom. 1 kohdan kohteet 1 YHTI Julkiset huvi- ja kookontumishuoneistot (lasten ja nuorten kohteet : kerho- ja nuorisotilat, leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot) Kohteiden lukumäärä Tarkastustiheys Tarkastuksen kesto/h Tarvittava työaika liite II / tarkastusten lkm työaika (h) Painopistealueet tarkastusten työaika tarkastusten työaika tarkastusten työaika tarkastusten lkm (h) lkm (h) lkm (h) lkm 32 0, työaika (h) Majoitustoiminta, majoitushuoneistot (hotellit, hostellit, , maatilamatkailu, asuntolat jne.) Yleinen sauna Uimahalli, kylpylä tai vastaava Uimarannat, uimapaikat Koulu tai oppilaitos Päivähoitopaikat, lastentai ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat Vanhainkodit ja vastaavat Muut sosiaalialan yksiköt , ,5-0, ,5-0,3 2-6(5) ,5-0,3 2-6(5) LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

191 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely tai - hoitopaikka , Yleinen liikuntatila , a Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 5000 käyttäjää tai yli 1000m3/d) b Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 5000 käyttäjää tai yli 1000m3/d). Ei omaa vedenjakelualuetta a Talousvettä toimittavat laitokset( käyttäjää tai m3/d),oman laitosen tuottama vesi b Talousvettä toimittavat laitokset ( käyttäjää tai m3/d), ei omaa vesilaitosta (0,5*) Alle 50 käyttäjää tai alle 10 m3/d tai muu asetuksen 401/ ,5 (0,3*) mukainen kohde. Yhteensä htp/v yht *) jos vain jakelua Tarkastustiheys 2 1 0,5 0,3 0,25 0,2 kaksi kertaa vuodessa kerran vuodessa joka toinen vuosi kerran kolmessa vuodessa kerran neljässä vuodessa kerran viidessä vuodessa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

192 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 58 Liite III LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

193 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 59 Liite III 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto Tarkastuksen sisältö Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä aika Näytteenotto ja tutkiminen Painopistealueet Liitteet... 5 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

194 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 60 Liite III 3 (5) 1 Johdanto Ympäristöterveys huolehtii Hausjärven, Janakkalan ja Lopen kuntien sekä Riihimäen kaupungin alueella tupakka- ja lääkelain mukaisesta valvonnasta. Uusi tupakkalaki 549/2016 on tullut voimaan , mutta monissa valvontaan liittyvissä asioissa siirtymäaika on saakka. Uusi laki voi edellyttää nykyistä enemmän ennalta suunnittelemattomia tarkastuksia muun muassa asuntojen tupakansavuhaittatapauksissa. Tupakkalain 549/ a :n 1 momentin nojalla kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat tupakkalain lisäksi Valviran laatima valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Valvonnan tavoitteena on ihmiselle myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön lopettaminen sekä ehkäistä tupakkatuotteiden käytön aloittamista, nikotiiniriippuvuuden syntymistä sekä edistää tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista sekä suojella väestöä altistumiselta niiden savulle. Viranhaltioiden tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa valvontaa. Valvonnan tulee sisältää tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia. Tarkastuksessa tulee valvoa myyntiä, muuta luovuttamista, esilläpitoa, myynnin omavalvontaa, mainontaa ja muuta myynnin edistämistä samoin kuin tupakointikieltojen ja - rajoitusten noudattamista toimialueella. Vähittäiskaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla, joilla on lääkelain mukainen lupa myydä nikotiinikorvausvalmisteita, valvotaan nikotiinivalmisteiden myynnin omavalvontaa ja luvan mukaisuutta. Valvontasuunnitelma sisältää tarkastusten sisällön määrittelyn, valvontakohteiden määrän ja tarkastustiheyden, tarkastukseen keskimääräisesti käytetyn ajan, viranomaisen toimesta tapahtuva näytteenoton ja tutkimisen, sekä tiedon hyväksytyistä laboratorioista, joihin valvonta tukeutuu ja suunnitelman toteutumisen arvioinnin. Tupakkalain 44 ja 48 mukaan kuntayhtymän perii hakijalta/ilmoittajalta myyntiluvan hyväksymisestä ja ilmoituksen käsittelystä taksan mukaisen maksun. Lisäksi myyntiluvan haltijalta peritään tupakkalain 91 mukaan myyntipistekohtainen vuosittainen valvontamaksu. Valvontamaksut kattavat kaikki valvontasuunnitelmaan sisältyvät valvontatoimenpiteet. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

195 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 61 Liite III 4 (5) 2 Tarkastuksen sisältö Tupakka- ja lääkelain mukaiset valvontatarkastukset jakaantuvat valvontasuunnitelman mukaisiin tarkastuksiin sekä muuhun valvontaan, mikä ei vaadi säännöllisyyttä. Ympäristöterveyden laatukäsikirjassa on kirjalliset ohjeet tarkastuksen yleisestä sisällöstä, asiakirjan laatimisesta että asiakirjan säilyttämisestä. Tupakkalain suunnitelmallinen tarkastus sisältää seuraavat osiot: 1. Tarkastuksen valmistelu; asiakirjoihin, lainsäädäntöön, tarkastusohjeisiin ja kohteen aiempaan valvontaan tutustuminen sekä tarkastuksella tarvittavien välineiden kokoaminen, 2. Tarkastus voi kohdistua kohteen päätöksen ja ilmoituksen mukaisuuteen, annettujen ohjeiden ja säädösten noudattamiseen, omavalvonnan tasoon, henkilökunnan asiantuntemukseen ja toimintatapoihin, mainontaan, tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpitokiellon toteuttamiseen, tuotteisiin, tiloihin, olosuhteisiin sekä tarvittaessa voidaan suorittaa näytteiden ottoa ja mittauksia, 3. Jatkotoimenpiteet; laaditaan tarkastuskertomus ja suoritetaan mahdollinen seurantatarkastus. Tarkastuskertomus laaditaan jokaisesta tarkastuksesta ja se annetaan tiedoksi asianosaiselle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. Seurantatarkastus tehdään annettujen ohjeiden ja määräysten toteuttamisen tarkistamiseen. Seurantatarkastuksesta tehdään myös aina tarkastuskertomus. Tarkastuksessa käytetään keskusviranomaisen laatimia tarkastuslomakkeita. Lomakkeista käy ilmi tupakkalain mukaisten tarkastusten tarkempi sisältö. Nikotiinikorvaushoitotuotteiden valvonta kohdistuu myyntilupa-asioihin, myynnin valvontaan ja esilläpitoon. Tarkastustiedot kirjataan DigiaTarkastaja -järjestelmään. 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä aika Valvontatarve on määritelty valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelmassa esitettyjä tiheyksiä. Lääkelain myynnin valvontatiheys on sama kuin tupakkatuotteiden myynnin valvonta. Valvontasuunnitelman mukaisten myyntikohteiden ja erillisten tupakointitilojen tarkastusten määrät sekä käytettävä työaika ilmenevät liitteestä III / 1. Suunnitelman mukaan vuosittaiseen säännölliseen valvontaan tarvitaan 15 htpv. Valvontasuunnitelmassa olevien tarkastusten lisäksi osa työstä koostuu tehtävistä, joiden määrää ei voida arvioida etukäteen. Tällaisia tehtäviä ovat mm. myyntilupahakemusten sekä ilmoitusten käsittely ja niihin liittyvät tarkastukset, matka-ajat, uudentyyppisten valvontakohteiden selvittäminen ja, asiakkaiden yhteydenottojen ja valitusten perusteella suoritettavat tarkastukset. Käytettävään työaikaan sisältyy myös mahdolliset omat ja valtakun- LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

196 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 62 Liite III 5 (5) nalliset projektit, osallistuminen valvontahankkeisiin uuden tupakkalain muutosten toimenpanon toteuttamiseksi, koulutus, ohjaus, neuvonta, toiminta tupakkalain asiantuntijana sekä laadun kehittäminen. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on savuttomuuden valvonnan osalta poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Näiden suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Valvonnassa varaudutaan myös asuntoyhteisöjen tupakointikieltohakemusten käsittelyyn ja hallinnollisiin päätöksiin. Edellä mainittujen tehtäviin tarvittava työaika on arviolta 51 htpv. Yhteensä tupakka- ja lääkelainvalvontaan tarvittava työmäärä on v htpv. 4 Näytteenotto ja tutkiminen Valvonnan yhteydessä tapahtuva tupakointikieltojen ja -rajoitusten toteutumisen arviointi perustuu pääsääntöisesti aistinvaraiseen arviointiin savuttomuudesta. Tupakansavun kulkeutumista voidaan myös selvittää merkkisavututkimuksella tai käyttämällä passiivikeräintä. Passiivikeräimellä kerätyn näytteen analysoi Työterveyslaitos. 5 Painopistealueet Tupakointikieltojen ja - rajoitusten olosuhdevalvonta: Toimintavuosi Tupakointikiellot ja - rajoitukset Ulkoalueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet 2. Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myynti ja mainonta Toimintavuosi Myynti ja mainonta Tupakkalain mukaisten tuotteiden esilläpidon lainmukaisuuden valvonta Liitteet Liite 1 Tupakka- ja lääkelain mukaiset kohteet, tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

197 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 63 Tupakka- ja lääkelain mukaisten kohteiden määrä, tarkatustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika liite III / 1 Tupakka- ja lääkelain mukaiset kohteet Tiedossa olevien kohteiden lukumäärä Tarkastustiheys / vuosi Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (h) tarkastusten lkm työaika (h) tarkastusten lkm työaika (h) tarkastusten lkm työaika (h) Tupakointikiellot ja - rajoitukset Tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden myynti, mainonta ja esilläpito Ravintola tai muu ravitsemusliike, jossa on erillinen tupakointitila Vähittäismyynti (myös tukkumyymälät, joissa on vähittäismyyntiä) Tupakkatuotteiden tukkumyynti 7 0, , ,5 2 Nikotiini-korvausvalmisteet (läälelaki) Yhteensä 44 0, , yht. 15 htpv LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

198 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 64 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

199 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 65 Liite IV LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

200 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 66 Liite IV 2 (17) Sisällysluettelo 1 Johdanto Toimintaympäristö Suunnitelman kuvaus Voimavarat Henkilöstön resurssitarpeen kartoitus Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Tietojärjestelmät Yhteistyö ja viestintä Maksut Valvonnan toimeenpano Hankkeet ja valvonnan painopisteet Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Eläintautiepäilyt ja tapaukset Zoonoosien valvonta Terveysvalvontaohjelmat Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Muu tautiseuranta Eläinten keinollinen lisääntyminen Eläimistä saatavat sivutuotteet Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Eläinten hyvinvoinnin valvonta Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Tukivalvonta Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano Peruseläinlääkäripalvelu Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kiireellinen eläinlääkäriapu LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

201 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 67 Liite IV 3 (17) 9.4 Saatavuus- ja laatutavoitteet Ajanvaraus Saatavuus Toimitilat Välineresurssit Ostopalvelut Perustason ylittävät palvelut Laboratoriopalvelut Ohjaus Laatu Seuranta ja raportointi Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta Viranomaisen pyytämät raportit ja tilastot Palvelujen käytön tilastointi LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

202 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 68 Liite IV 4 (17) 1 Johdanto Eläinlääkintähuoltolain 765/ säädetään, että kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä laissa tarkoitetusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. 2 Toimintaympäristö Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hausjärven kunta, Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki sekä alkaen Janakkalan kunta ympäristöterveydenhuollon osalta. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävä on jäsenkuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen. Ympäristöterveydenhuolto on yksi kuntayhtymän neljästä tulosalueesta. Ympäristöterveydenhuollon tulosalueeseen kuuluvat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköt. Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus. Ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen väestömäärä oli noin Jäsenkunnittain asukkaita oli: Hausjärvi 8 730, Loppi ja Riihimäki sekä Janakkalassa Riihimäellä pääosa väestöstä (n. 97 %) asuu taajama-alueella. Lopella on kolme taajamaa (Loppi kk, Launonen ja Läyliäinen). Lopella on lisäksi n lomaasuntoa. Hausjärvellä on neljä taajamaa (Oitti, Ryttylä, Hikiä ja Monni) ja Janakkalassa taajamia on kaksi (Turenki jatervakoski). Kaikissa maaseutukunnissa asuu taajamissa noin 2/3 väestöstä. Alueella toimii useita yksityisiä ammatinharjoittajia sekä yksi pieneläinklinikka Riihimäellä ja yksi Janakkalassa. Virka-aikoina kunnallisten eläinlääkäripalvelujen tarpeen pääpaino on lemmikkieläinten hoidossa, sillä yksityiset ammatinharjoittajat hoitavat suurimman osan alueen nauta- ja hevospraktiikasta. Alueella lypsykarjatilojen määrä on vähentynyt nopeasti 2000-luvulla. Yhteistoiminta-alueella vuoden 2015 lopulla oli lypsykarjaa yhteensä 51 tilalla (Loppi 21, Riihimäki 5, Hausjärvi 11 ja Janakkala 14). Vuonna 2014 tilojen määrä oli Suunnitelman kuvaus Tässä suunnitelmassa kuvataan kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinlääkäripalveluiden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestäminen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alueella. Suunnitelma sisältää tiedot eläinlääkäripalveluiden tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä kuvauksen valvontakohteista, tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Lisäksi suunnitelma sisältää kuvauksen valvonnan toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

203 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 69 Liite IV 5 (17) 4 Voimavarat 4.1 Henkilöstön resurssitarpeen kartoitus Kuntayhtymän eläinlääkäripalveluiden ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatarve ja resurssitarve on esitetty lomakkeessa Resurssitarpeen kartoitus. Siihen ei ole tehty päivitystä vuoden 2017 osalta. 4.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Eläinlääkintähuollon yksikössä työskentelee Riihimäellä yksi kokoaikainen praktikkoeläinlääkäri (Riihimäen III kaupungineläinlääkäri), valvontaeläinlääkäri, eläintenhoitaja(0,8htv) ja toimistohenkilö (0,2 htv). Janakkalassa toimii praktikkoeläinlääkäri, jonka työaika on tällä hetkellä 0,8 htv. Praktikkoeläinlääkäreiden vuosilomien ja muiden pidempien poissaolojen varalle on käytössä sijaismäärärahaa noin kahden kuukauden ajalle. Lyhyet poissaolot ja päivystysvapaat hoidetaan vastavuoroisesti eläinlääkäreiden kesken. Praktikkoeläinlääkärin vastaanottotilojen päivittäisestä siivouksesta vastaa eläintenhoitaja ja toimistotilojen siivouksesta kuntayhtymän siivoustoimi. Janakkalan toimipisteen siivouksesta vastaa tilojen vuokranantaja. Eläinlääkintähuollolla on käytettävissä huollon ja ATKyksikön tukipalvelut. Eläinlääkintähuollon yksikön esimiehenä on terveysvalvonnan johtaja (I kaupungineläinlääkäri). Hänen hallinnollisena sijaisenaan toimii j hygieenikkoeläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri on toistaiseksi hoitanut maidontuotantotilojen tarkastukset. V alussa ne siirretään hygieenikkoeläinlääkärin vastuulle. Traces-tarkastuksia tekee jatkossa pääasiassa valvontaeläinlääkäri, tarvittaessa praktikot ja hygieenikko. Praktikkoeläinlääkäri vastaa praktiikan ohella tilojen terveydenhuoltokäynneistä sekä ante mortem tarkastuksista. Virka-ajan ulkopuolinen eläinlääkäripäivystys on järjestetty yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja Hyvinkään kaupungin kanssa. Sopimus mahdollistaa myös virka-aikana kiireellisen eläinlääkäriavun antamisen sopimusalueella. Sopimusalueeseen kuuluvat Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Hattula, Hyvinkää, Janakkala ja Hämeenlinna. 4.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Kuntayhtymän johtosäännössä on kuvattu henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Henkilöstöä rekrytoitaessa kuvataan hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimusten lisäksi kyseiseen virkaan/toimeen kuuluvien tehtävien pätevän hoidon edellyttämät muut vaatimukset. Hakemusten perusteella valitaan haastatteluun hakijamäärästä riippuen 1-5 hakijaa. Henkilöiden kelpoisuusvaatimusten täyttyminen varmistetaan alkuperäisistä todistuksista haastattelujen yhteydessä tai Eviran ylläpitämästä rekisteristä. Ammattitaitoa ylläpidetään mahdollistamalla henkilöstön osallistuminen oman alan maksuttomiin koulutuksiin, kuten Eviran ja Valviran sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämille koulutus- tai neuvottelupäiville. Lisäksi henkilöstöllä on koulutusmäärärahojen puitteissa mahdollisuus osallistua mm Suomen Eläinlääkäriliiton, Fennovet Oy:n, eläinlää- LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

204 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 70 Liite IV 6 (17) käreiden erikoisyhdistysten ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan järjestämiin koulutuksiin. Työnantajan maksaman koulutuksen lisäksi voi itse maksettuun koulutukseen saada palkallista vapaata. Koulutuksen on liityttävä työtehtäviin. Koulutustarpeet kartoitetaan vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Tulosalueelle laaditaan vuosittainen koulutussuunnitelma, joka perustuu henkilökohtaisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi järjestetään koko tulosalueelle yhteistä sisäistä koulutusta ajankohtaisista aiheista. Valvontasuunnitelmien toteutumisen seurannassa arvioidaan myös koulutussuunnitelmien toteutuminen. 5 Tietojärjestelmät Eläinlääkintähuollon käytössä olevien erilaisten tietojärjestelmien avulla saadaan hyödyllistä tietoa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tueksi. Pääsynhallinnan avulla haetaan käyttöoikeuksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnon alan viranomaistietojärjestelmiin. Terveysvalvonnan johtaja myöntää pääsyn järjestelmään eläinlääkintähuollon osalta. Eviranet on viran toimialan viranomaisille tarkoitettu extranet-palvelu, jossa on myös eläinlääkintähuollon aihepiiriin kuuluvaa tietoa. Kaikilla eläinlääkäreillä on pääsy Eviranetiin. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä on siipikarjan, nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien ja eräiden muiden eläintenpitäjien rekisteröintitiedot. rekisteriä käytetään hyödyksi eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonnassa. Valvontaeläinlääkärillä on pääsy tähän rekisteriin. Kartturi - sovelluksella hallinnoidaan helposti leviävien tautien vastustustoimenpiteitä. Sillä voidaan myös tehdä raportteja ja listoja alueen eläintenpitopaikoista. Kartturin käyttöoikeudet ovat valvontaeläinlääkärillä ja terveysvalvonnan johtajalla. Traces (Trade Controland Expert System) on EU-komission ylläpitämä, internetissä toimiva kansainvälinen järjestelmä, jonka tarkoituksena on elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden jäljitettävyyden ja valvonnan varmistaminen EU:n jäsenvaltioiden välisissä siirroissa sekä tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. Järjestelmää käyttävät sekä viranomaiset(mm. kunnaneläinlääkärit) että toimijat. Naseva eli nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä ja Sikava eli sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmä ovat Eläinten terveys ry:n omistamat ja ylläpitämät selainpohjaiset sovellukset, joita praktikkoeläinlääkärit käyttävät terveydenhuoltotyössä. Em. rekistereitä ja järjestelmiä pyritään käyttämään työssä tarpeen mukaan. Käyttökoulutukseen osallistutaan tarvittaessa. Eläinlääkäriohjelmistona on TeraKuun KliniQ, hankittu Ohjelmassa on mm. asiakasrekisteri potilastietoineen, lääke- ja tarvikehinnasto ja potilaslaskutus. Ohjelmaan voidaan luoda käyttäjätunnus myös sijaisina toimiville eläinlääkäreille. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

205 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 71 Liite IV 7 (17) Maidontuotantotilojen, eläinten hyvinvoinnin valvonnan ilmoituksenvaraisten ym. säännöllistä valvontaa edellyttävien kohteiden luettelot sekä tarkastuspöytäkirjat säilytetään eläinlääkäreiden ja toimistohenkilön käytettävissä olevissa atk-tiedostoissa. Tarkastuspöytäkirjojen allekirjoitetut kappaleet ovat myös paperiarkistossa. 6 Yhteistyö ja viestintä Eläinlääkärit osallistuvat aluehallintoviraston järjestämiin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksiin 2-3 kertaa vuodessa. Lisäksi pidetään yhteyttä aluehallintovirastoon tarvittaessa sähköpostilla ja puhelimella. Jokaisella viranhaltijalla on käytössään ajantasaiset vastuuhenkilöiden yhteystiedot. Koska eläinlääkintähuolto on osa terveyskeskuskuntayhtymää, yhteydenpito paikalliseen terveysviranomaiseen on sujuvaa. Terveysviranomaisiin tapahtuvia yhteydenpitomuotoja ovat johtoryhmän sekä ruokamyrkytys- ja hygieniatyöryhmien kokoukset. Terveysvalvonnan johtaja on jäsenenä näissä työryhmissä. Johtoryhmä ja hygieniatyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja ruokamyrkytystyöryhmä tarvittaessa. Ympäristöterveysosaston viestinnästä vastaa terveysvalvonnan johtaja. Osastolle laadittu viestintäsuunnitelma on päivitetty vuonna Suunnitelmassa kuvataan viestinnän periaatteet, tavoitteet ja tehtävät, tärkeimmät yhteistyö- ja kohderyhmät sekä seuranta ja kehittäminen. Osastolla ylläpidetään tiedotusvälineiden sähköpostiosoite-, puhelin- ja faksinumerotietoja. Normaalista omasta toiminnasta ja palveluista annetaan informaatiota internetsivujen, lehti-ilmoitusten, haastattelujen ja palveluesitteiden kautta. Uusista oleellisista muutoksista, esim. alueen eläintautitilanteessa, omassa toiminnassa tai lainsäädännössä, tiedotetaan aktiivisesti lehdistötiedotteiden, kohdennettujen tiedotejakeluiden tai kotisivujen ajankohtaista -osion välityksellä. Välitöntä tiedottamista edellyttävissä tapauksissa, esim. epäiltäessä helposti leviävää tai vaarallista eläintautia, tiedottaminen hoidetaan yhteistyössä aluehallintoviraston eläinlääkäreiden kanssa. Erityistilanteissa noudatetaan kuntayhtymän valmiussuunnitelmaa. 7 Maksut Eläinlääkintähuollossa kuntayhtymä perii klinikkamaksua muiden kotieläinten kuin hyötyeläinten omistajilta tai haltijoilta. Päivitetty taksa on otettu käyttöön Suurin muutos aiempaan oli klinikkamaksun perimisen aloittaminen myös Janakkalan vastaanotolla. Klinikkamaksun suuruus riippuu suoritetun toimenpiteen vaativuudesta (0-35 euroa+alv). Päivystysaikana ja ulkopaikkakuntalaisten osalta maksun suuruus on aina 35euroa+alv. Päivystysaikaan on alueella käytössä lisämaksullinen palvelunumero. Palvelu on otettu käyttöön Päivystyspuheluiden hinnat ovat päivystysaikoina kello välillä 1,51 /min ja kello välillä 3,00 /min. Arkipäivisin ma pe kello 8 16 puhelut ovat maksuttomia. Maksullisen päivystysnumeron käyttöönotosta ja puheluiden hinnoista on päätetty yhtymähallituksessa (Yh ). LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

206 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 72 Liite IV 8 (17) 8 Valvonnan toimeenpano Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän järjestämä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta toteuttaa eläintautilainsäädännössä ja eläinsuojelulainsäädännössä sekä helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa paikalliselle viranomaisvalvonnalle asetettuja velvoitteita. Valvonnan suuntaamisessa pyritään riskiperusteisuuteen ja valvontaa toteutetaan suunniteltuna sekä epäilyyn perustuvana. 8.1 Hankkeet ja valvonnan painopisteet Valvonnassa huomioidaan kohdennettujen tarkastusten ja toimintatapojen päivitysten kautta yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman painopistealueet vuosille Osallistutaan aktiivisesti aluehallintoviranomaisen ja keskusviranomaisen järjestämiin koulutuksiin. 8.2 Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Valvontaeläinlääkäri huolehtii oman alueensa eläinten terveyden valvonnasta ja on valmis tarvittaessa läänineläinlääkärin tai Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran määräyksestä toimimaan myös oman valvonta- alueensa ulkopuolella taudin vastustamistyössä. Valvontaeläinlääkäri on myös nimetty valmiuseläinlääkäriksi, joka saa vuosittain lisäkoulutusta aluehallintovirastolta helposti leviävien eläintautien vastustustyöhön. Taudinpurkaustilanteessa voivat praktikkoeläinlääkärit toimia tarvittaessa valvontaeläinlääkärin sijaisena tai taudinpurkauksen laajuudesta riippuen huolehtia muun eläinlääkintähuollon toiminnan varmistamisesta. Valvontaeläinlääkäri huolehtii Aluehallintoviraston laatiman valmiussuunnitelman päivityksestä kuntayhtymän tietohallintojärjestelmään. Kunnan toimivaltaiset viranomaiset tutustuvat suunnitelman sisältöön niin, että äkillisissä taudinpurkaustilanteessa ovat viiveettä kykeneviä toteuttamaan suunnitelmaa Eläintautiepäilyt ja tapaukset Epäillessään helposti leviävää tai vaarallista eläintautia on jokaisen eläinlääkärin ilmoitettava asiasta välittömästi valvontaeläinlääkärille tai asianomaiselle läänineläinlääkärille tai päivystävälle läänineläinlääkärille. Mikäli hän ei tavoita edellä mainittuja on hänen tehtävä ilmoitus Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikön eläinlääkärille. Saatuaan tiedon tautiepäilystä tai epäillessään helposti leviävää tai vaarallista eläintautia on valvontaeläinlääkärin ilmoitettava asiasta välittömästi asianomaiselle tai päivystävälle läänineläinlääkärille tai mikäli läänineläinlääkäriä ei tavoiteta, ilmoitus on tehtävä Eviran eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikön eläinlääkärille. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

207 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 73 Liite IV 9 (17) Muista taudeista, jotka on lueteltu vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (1346/1995) liitteissä 3-5, on ilmoitettava vastaavalla tavalla viimeistään seuraavana arkipäivänä. Valvontaeläinlääkäri antaa eläintautitilanteesta selvityksen läänineläinlääkärille ja huolehtii näytteenotosta. Läänineläinlääkäri antaa tarvittaessa tilalle rajoittavat määräykset. Toimija on velvollinen huolehtimaan saneeraussuunnitelman laatimisesta, jonka valvontaeläinlääkäri hyväksyy. Valvontaeläinlääkärin on myös valvottava saneeraussuunnitelman toteutumista. Perustellusta syystä läänineläinlääkäri voi lopulta perua rajoittavat määräykset. Kuukausittain lähetetään ilmoitus kuntayhtymän alueella todetuista eläintaudeista Etelä- Suomen Aluehallintovirastoon Zoonoosien valvonta Osa eläintaudeista voi tarttua myös ihmiseen aiheuttaen ihmisen sairastumisen, esimerkkinä salmonellatartunnat ja eräät influenssat kuten lintuinfluenssa. Valvontaeläinlääkärin epäillessä tällaista zoonoottista tartuntaa on hänen oltava yhteistyössä läänineläinlääkärin lisäksi terveydenhuollon (tartuntataudeista vastaavan tai johtavan lääkärin) kanssa. Valvontaeläinlääkärin on myös tehtävä tarvittavat ilmoitukset kunnan terveysviranomaisille ja muille eri tauteja koskevissa säädöksissä edellytetyille tahoille kuten esim. meijereille ja teurastamoille Terveysvalvontaohjelmat Pitopaikat voivat halutessaan liittyä vapaaehtoiseen terveysvalvontaan lampaiden ja vuohien maedi-visnan sekä scrapien varalta. Nautojen kotiteurastusilmoitusten seurannasta ja kotiteurastukseen liittyvästä BSEvalvonnasta vastaa valvontaeläinlääkäri. Suomessa syntyneistä, itsestään kuolleista naudoista ei enää tarvitse ottaa BSE -näytteitä Kana-, broileri- ja kalkkunaparvia, uudistuseläimiä tuottavia sikaloita, keinosiemennyssonneja tai raakamaitoa tilalta suoraan kuluttajille luovuttavia nautojen pitopaikkoja sekä siipikarjan vientilaitoksia koskee pakollinen salmonellavalvonta. Valvontaeläinlääkäri ja hygieenikkoeläinlääkäri valvovat siipikarjan salmonellavalvontaohjelman noudattamista toimialueensa pitopaikoissa. Valvontakäynneillään heidän on huolehdittava virallisesta näytteenotosta, tarkastettava pitopaikassa kerätyt tiedot tuotannosta, lintujen terveydentilasta, näytteenotoista, laboratoriotutkimusten tuloksista sekä pitopaikan tuotantohygieeniset olosuhteet. Käynnin yhteydessä tarkastetaan myös pakkaamotoiminta elintarvikelain mukaisesti. Lisäksi valvojan on annettava tarvittavassa määrin neuvontaa salmonellavalvonnan käytännön toteutuksesta. Valvontakäynnistään eläinlääkärin on laadittava tarkastuskertomus, josta annetaan jäljennös pitopaikan haltijalle ja läänineläinlääkärille Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

208 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 74 Liite IV 10 (17) Kalanviljelylaitoksia valvotaan Eviran vuosittaisten VHS-ohjelmien, lisävakuusohjelmien ja riskiperusteisen valvontaohjelman perusteella. Tarkastuksia ja näytteenottoja tehdään vastustettavien kalatautien esiintymisen selvittämiseksi ja niiden leviämisen ehkäisemiseksi. Tarkastustiheys ja näytteenotto riippuvat kasvatettavasta kalalajista. Tarkastuksella käydään läpi laitoksen kalakirjanpito sekä laitosten itse laatima omavalvonnan kuvaus, mikä on ollut edellytyksenä Eviran myöntämälle terveysluvalle. Tarkastuksessa käydään erityisesti läpi laitoksen toiminnassa tai sijainnissa olevat sellaiset seikat, joiden voidaan katsoa lisäävän laitoksen riskiä saada tai levittää tauteja. Tarkastuksessa käytetään Eviran lomaketta - vesiviljelylaitoksen tarkastuskertomus. Riihimäen seudun alueella ja Janakkalassa kalanviljelylaitokset voivat liittyä vapaaehtoiseen terveysvalvontaohjelmaan kalojen BKD:n osalta, johon yksittäiset laitokset voivat liittyä saadakseen itselleen BKD vapaan aseman kaupankäyntiä tai istutuksia varten. Kuntayhtymän alueella kalanviljelylaitosten valvonnasta ja tarkastuksista vastaa valvontaeläinlääkäri. Alueen valvontakohteista on ajan tasalla oleva luettelo yhteystietoineen ympäristöterveysosaston toimistolla ja valvontaeläinlääkärillä. Alueella sijaitsevat kolme vesiviljelylaitosta ovat kaikki pieniriskisiä luonnonravintolammikoita, joiden tarkastustiheys on joka neljäs vuosi. Mikäli tarkastuskäynneillä tai muilla seurantatavoilla ilmenee tekijöitä, jotka lisäävät laitoksen riskiä saada tai levittää tauteja, huomioidaan se valvontatiheyksissä. Tällä hetkellä alueella ei ole virkaeläinlääkäriä, joka olisi perehtynyt vesiviljelylaitosten valvontaan. Tämä huomioidaan täydennyskoulutussuunnitelmassa ja valvontaeläinlääkäri osallistuu vesiviljelylaitosten valvonnasta järjestettävään täydennyskoulutukseen Muu tautiseuranta Valvontaeläinlääkäri vastaa tautiseurannan edellyttämästä näytteiden ottamisesta sekä mahdollisen tilalle tehtävän saneeraussuunnitelman hyväksymisestä ja valvonnasta. Toimenpiteistä tehdään tarvittavat selvitykset ja ilmoitukset aluehallintovirastoon. Läänineläinlääkäri huolehtii rajoittavien määräysten antamisesta ja peruuttamisesta Eläinten keinollinen lisääntyminen Valvontaeläinlääkärin tulee huolehtia alueellaan hevosten alkionsiirtoon kuuluvien valvontatoimenpiteiden toteuttamisesta. Toistaiseksi alueella ei ole hevosten alkionsiirtoon liittyvää toimintaa. Sonniasemien, sonninspermavarastojen ja alkionsiirtoryhmien valvonta kuuluu kuntayhtymän valvontaeläinlääkärille. Aluehallintoviraston hyväksymissä karanteeneissa käydään valvontakäynnillä vähintään kerran vuodessa. Valvontakäynneillä varmistetaan, että karanteenit täyttävät hyväksymisen edellytykset ja että niiden toiminnassa noudatetaan säädettyjä vaatimuksia. Valvontaeläinlääkäri tiedottaa tarkastuksen tuloksista viipymättä toimijaa, aluehallintovirastoa ja Elintarviketurvallisuusvirastoa. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

209 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 75 Liite IV 11 (17) Eläimistä saatavat sivutuotteet Alueella on kuusi Eviran hyväksymää sivutuotteita käsittelevää laitosta, joita valvontaeläinlääkäri valvoo aluehallintoviraston tekemän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia tehdään riskiperusteisesti, vain jos tähän on selkeä tarve, ts. toiminnassa on havaittu riskejä tai epäkohtia. Tarkastuksessa havaitun puutteen korjaaminen on varmistettava uudella tarkastuskäynnillä tarvittaessa. Vuonna 2016 sivutuotevalvonta muuttuu maksulliseksi. Vuonna 2017 alueen sivutuotelaitoksiin ei kohdistu tarkastuksia. Tiloille muista syistä tehtävien tarkastuskäyntien ja sairaskäyntien yhteydessä kiinnitetään huomiota sivutuotteiden hävitystapoihin. Tarkastuksia tehdään tiloille, joilla on aikaisempien tarkastusten tai eläinluetteloista saatujen tietojen perusteella viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Haaskakäytöstä on tehtävä aloitusilmoitus valvontaeläinlääkärille ja jokaisesta vientikerrasta käyttöilmoitus. Saaduista ilmoituksista valvontaeläinlääkäri pitää luetteloa. Lisäksi aloitusilmoituksen tekijää neuvotaan ottamaan yhteyttä paikalliseen ympäristönsuojeluviranomaiseen. Käyttöilmoitusten perusteella valvontaeläinlääkäri valvoo, että haaska-aines on säädösten mukaista ja käy tarvittaessa tarkastamassa haaskapaikat. Mikäli haaskaksi ilmoitetaan tai tarkastuksilla todetaan haaskana käytettävän kiellettyjä sivutuotteita, niiden käyttö kielletään ja käytöstä ilmoitetaan Aviin ja Eviraan ja toimitaan jatkotoimenpiteiden osalta heidän ohjeidensa mukaisesti. Valvontaeläinlääkärillä on käytössä eläintenpitäjärekisterin osana toimiva haaskarekisteri Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Mikäli aluehallintovirasto ilmoittaa, että alueelle on saapunut tai saapuu eläimiä tai eläintuote-eriä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä, valvontaeläinlääkäri tarkastaa tilanteen, ottaa tarvittavat näytteet ja raportoi aluehallintovirastoa asiasta. Tarvittaessa läänineläinlääkäri tekee hallinnollisen päätöksen eläinten/tuotteiden palauttamisesta tai lopettamisesta/hävittämisestä. Läänineläinlääkäri tekee myös vastaavan päätöksen, jos kaupungineläinlääkäri tai alueen yksityiset eläinlääkärit tapaavat vastaanotollaan laittomasti maahantuodun eläimen Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Valvontaeläinlääkäri huolehtii alueellaan aluehallintoviraston pyynnöstä sisämarkkinakaupan tuontitarkastuksista. Läänineläinlääkäri tekee tarvittaessa hallinnollisen päätöksen eläinten/tuotteiden palauttamisesta tai lopettamisesta/hävittämisestä. Kuntayhtymän hygieenikkoeläinlääkäri, praktikkoeläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri huolehtivat sisämarkkinakaupan vientitarkastuksista ja tekevät tarvittavat kirjaukset Traces - järjestelmään. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

210 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 76 Liite IV 12 (17) Eläinten vienti EU-maiden ulkopuolelle edellyttää useimmiten eläinten terveyttä koskevaa todistusta. Vientimaan viranomaiset määrittävät ne ehdot, millä vienti voi tapahtua. Pääsääntöisesti viejä selvittää vientiehdot, joiden pohjalta kunnaneläinlääkäri laatii eläinlääkintötodistuksen. 8.3 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinsuojeluvalvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinsuojeluasetuksen ja niiden nojalla annettujen säädösten ja päätösten perusteella tehtävää valvontaa. Eläinsuojeluvalvontaa ovat epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset sekä luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuvat tarkastukset Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alueella eläinsuojeluviranomaisia ovat yhtymän valvontaeläinlääkäri, terveystarkastajat ja alueen poliisit. Kanta-Hämeen poliisilaitos on nimennyt viranomaisen, joka toimii yhteyshenkilönä poliisin ja valvontaeläinlääkärin välillä mm. vastaanottamalla valvontaeläinlääkärin tutkintapyyntöjä eläinsuojelurikkomusepäilyissä. Valvontaeläinlääkärillä on myös mahdollisuus siirtää vaikea tai pitkittynyt eläinsuojelutapaus aluehallintoviraston läänineläinlääkärin vastuulle tai toimia yhteistyössä tämän kanssa Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Eläinten huonosta kohtelusta tai hoidosta huolestuneet kuntalaiset tekevät ilmoituksen valvontaeläinlääkärille, joka kirjaa ilmoituksen eläinsuojelukansioonsa kohtaan ilmoituksen vastaanotto. Jos valvontaeläinlääkärillä on aihetta epäillä eläinsuojelulain vastaista menettelyä, hän suorittaa eläinsuojelutarkastuksen. Vähänkin haastavampia tarkastuksia on suositeltava tehdä yhdessä paikallisen poliisin tai terveystarkastajan kanssa. Tarkastuksesta laaditaan eläinsuojelutarkastuskertomus ja päätös. Yhtymässä on suositus käyttää tarkastuskertomuksen ja päätöksen tekoon sähköistä päätöspöytäkirjaa. Tarkastuksen kohteella on hallintolain mukainen oikeus tulla kuulluksi tarkastuksen aikana ja laatia kirjallinen selvitys ennen eläinsuojelutarkastuspäätöstä. Valvontaeläinlääkärin havaitessa eläinsuojelulain vastaista menettelyä, hän tekee eläinsuojelulain 42 :n mukaisen määräyksen korjata epäkohta määräajassa. Eläinsuojelutarkastuspäätöksestä eläinlääkäri toimittaa tarkastuskohteen allekirjoittaman kopion poliisille tiedoksi. Aluehallintovirastoon lähetetään myös oma kopio. Valvontaeläinlääkäri tekee uusintatarkastuksen kohteeseen määräajan umpeuduttua. Uusintatarkastuksella varmistetaan, onko määräystä noudatettu. Eläinsuojelutarkastuspäätös uusintatarkastuksesta toimitetaan poliisille ja aluehallintovirastoon viipymättä. Valvontaeläinlääkärin jätettyä tutkintapyynnön, poliisi aloittaa tarvittaessa esitutkinnan eläinsuojelurikkomuksista. Aluehallintoviraston eläinlääkäreillä on mahdollisuus tehdä havaituista eläinsuojelulain laiminlyönneistä maataloustukiin liittyviä täydentävien ehtojen tukileikkauksia. Valvontaeläinlääkäri säilyttää kopiot eläinsuojelutarkastuskertomuksista ja päätöksistä eläinsuojelukansiossaan toimipaikassaan sekä sähköiset päätöspöytäkirjat yhtymän suojatuissa tietokoneissa. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

211 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 77 Liite IV 13 (17) Eläinsuojelulain 44 :n mukaisissa tapauksissa, kun eläimiin kohdistuu tarpeetonta kipua ja tuskaa siinä määrin, että valvontaeläinlääkärin on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin heti, voi valvontaeläinlääkäri hankkia eläimille hoitoa, ruokaa, siirtää eläimet toiseen pitopaikkaan saamaan asiallista hoitoa tai jos em. toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia, lopettaa tai teurastuttaa eläimet. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alueella pieneläimet (koirat, kissat) voidaan sopimuksen mukaan siirtää eläinsuojeluyhdistyksen (Eläinten Auttajat ry) tiloihin. Nautojen ja hevosten kohdalla valvontaeläinlääkäri hankkii yhdessä poliisin kanssa tilalle hoitajan lomituspalvelun kautta ja rehua läheisiltä tiloilta. Mikäli valvontaeläinlääkärin päätöksellä em. toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia, hän lopettaa eläimet välittömästi tarpeettoman kivun ja tuskan välttämiseksi Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Eläinsuojelutarkastuksia tehdään myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit, sekä ravi- ja ratsutallit ja riistaeläintarhat. Ilman epäily tarkastuksia voidaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Valvontaeläinlääkäri hoitaa em. ilmoituksenvaraiseen toimintaan kohdistuvan säännöllisen tarkastuksen. Tavoitteena on tarkastaa luvan- ilmoituksenvarainen toiminta riskiperusteisesti 1-3 vuoden välein. 8.4 Tukivalvonta Aluehallintoviranomaisen vastuulle kuuluvien täydentävien ehtojen valvonta perustuu osittain kunnaneläinlääkäreiden ja muiden kunnan elintarvikevalvontaviranomaisten tarkastuksissa tehtyihin havaintoihin. Mikäli kunnan viranomaisten tekemissä eläinsuojelutarkastuksissa tai alkutuotannon hygieniavalvonnan tarkastuksissa havaitaan täydentävien ehtojen indikaattoreiden laiminlyöntejä, ilmoitetaan niistä välittömästi aluehallintoviranomaiselle. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

212 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 78 Liite IV 14 (17) 9 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 9.1 Peruseläinlääkäripalvelu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä on vuoden 2016 alusta alkaen ollut kaksi kokoaikaista praktikkoeläinlääkärin virkaa. Vastaanotot ovat Riihimäellä ja Janakkalassa. Eläintenhoitaja työskentelee Riihimäen vastaanotolla, hänen työaikansa on 80 % eläinlääkärin avustustehtäviin ja 20 % eläinlääkintähuollon toimistotehtäviin.. Riihimäellä pääosa praktiikasta on peruseläinlääkäripalveluiden antamista pieneläimille, Janakkalassa arviolta % suoritteista on sairasmatkoja. 9.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Nautatilojen terveydenhuoltosopimukset on tehty alueella pääasiassa tehty yksityisten eläinlääkäreiden kanssa. Alueella on ainoastaan yksi sikatila ja se on tehnyt terveydenhuoltosopimuksen kunnaneläinlääkärin kanssa. Mikäli tulevaisuudessa terveydenhuoltopalveluiden ja isoeläinpalveluiden kysyntä kunnaneläinlääkäreiltä alueella kasvaa, on alueen eläinlääkäreiden kesken mielekästä sopia työnjaosta ja erikoistumisesta. 9.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu Kunnan on järjestettävä kiireellinen eläinlääkäriapu alueellaan vakituisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Virka-ajan ulkopuolinen eläinlääkäripäivystys on järjestetty yhdessä Hämeenlinnan ja Hyvinkään eläinlääkäreiden kanssa. Sopimusalueeseen kuuluvat Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Janakkala, Hyvinkää, Hattula ja Hämeenlinna. Kuntayhtymän päivystysvelvollisuus on 2/6. Koska alueen karjatilojen määrä on vähentynyt ja pieneläimiä hoidetaan entistä enemmän yksityisillä eläinlääkäriasemilla myös päivystysaikaan, on suoritteiden määrä niin pieni, että eriytetylle suur- ja pieneläinpäivystykselle ei ole toistaiseksi tarvetta. 9.4 Saatavuus- ja laatutavoitteet Ajanvaraus Eläinlääkäri on tavattavissa arkipäivisin klo Kiinteää puhelinpalvelu- ja ajanvarausaikaa ei ole, mutta mikäli kiireellisen eläinlääkärinavun tarvitsijoita ei ole, niin eläinlääkäri hoitaa aamuisin klo 8-10 ajanvarausta ja puhelinneuvontaa. Eläinlääkärin ollessa estynyt vastaamaan puhelimeen esim. toimenpiteen vuoksi, eläintenhoitaja hoitaa puhelinpalvelua. Asiakkaalla on myös mahdollisuus jättää vastaajaan yhteydenottopyyntö Saatavuus Virka-aikana hoitavat eläinlääkärit pääsääntöisesti itse kiireelliset potilaat. Järjestely perustuu priorisointiin ja ajanvarauksen joustavuuteen. Mikäli eläinlääkäri ei itse pysty hoitamaan kiireellistä hoitoa vaativaa potilasta, ohjataan se ensisijaisesti kuntayhytymän toiselle praktikolle. Äkillisten ruuhkatilanteiden varalta päivystyssopimuksessa on sovittu kiireellisen eläinlääkäriavun antaminen päivystyksen lisäksi myös virka-aikana koko päivystys- LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

213 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 79 Liite IV 15 (17) alueella. Näin on varmistettu välitöntä hoitoa tarvitseville eläimille avun saanti tilanteissa, joissa alueen omat eläinlääkärit eivät pääse riittävän nopeasti paikalle. Keskimäärin kuukaudessa käy vastaanotoilla virka-aikana pieneläinpotilasta ja sairasmatkoja on Päivystyksessä painopiste on isoeläinmatkoissa. Virka-aikana hoidetuista pieneläimistä noin 20 % on saman päivän aikana tehtävää akuuttipraktiikkaa ja 80 % ajanvarauksella hoidettavia tehtäviä, esim. rokotukset, terveystarkastukset, ei-kiireelliset leikkaukset ja hoidot. Ei-kiireellisten peruseläinlääkäripalveluihin kuuluvien toimenpiteiden viive yhteydenotosta käyntiin on yleensä alle viikko, leikkausten osalta viive on 1-3 viikkoa. Tilastojen perusteella ovat erityisesti vastaanoton potilaskäyntien määrät kasvaneet runsaasti viime vuosina. Kuntayhtymän alueella virka-aikana eläinlääkärin yhdensuuntaisen matkan pituus eläintenpitopaikkaan tai vastaavasti omistajan matkan pituus vastaanotolle on pääosin alle 50 km. Päivystysseurannan perusteella päivystysalueella ei ole esiintynyt eläimelle haittaa aiheuttavia viiveitä palveluiden saatavuudessa. Palveluita on tarjolla kohtuullisella etäisyydellä, sillä päivystysmatkan pituus päivystyspisteestä eläintenpitopaikkaan tai eläinten omistajan matkan pituus pieneläinvastaanotolle on päivystysalueella lähes aina alle 100km. Lisäksi suurin osa alueen päivystysajan pieneläinpotilaista ohjautuu yksityisille klinikoille. Kuntayhtymän kunnat eivät subventoi sairaskäyntien ja terveydenhuollon käynneistä aiheutuvia matkakustannuksia. 9.5 Toimitilat Riihimäen eläinlääkärin vastaanottotilat sijaitsevat Pohjoinen Rautatienkatu 334, Riihimäki. Ne on vuokrattu Eläinten Auttajat ry:ltä. Huoneiston pinta-ala on 57m 2 ja siinä ovat erilliset odotus-, vastaanotto-, leikkaus- sekä sosiaalitilat. Kylmäsäilytystä edellyttäville lääkkeille on käytettävissä jääkaappi ja huumausaineiksi luokiteltaville lääkkeille lukittava kaappi. Kuntayhtymä huolehtii vanhentuneiden lääkkeiden ja käytettyjen neulojen hävittämisestä toimittamalla ne asianmukaisesti pakattuna Ekokem Oy:lle. Raadoille on varattu pakastin. Päivystäjälle on varattu yöpymistila, joka sijaitsee Riihimäen pääterveysasemalla noin kolmen kilometrin etäisyydellä vastaanotolta. Huoneistossa on lämmin autotalli, pyykinpesukone sekä ruokailu- ja peseytymistilat. Tiloihin on hankittu uhkatilanteiden varalta henkilöturvajärjestelmä. Janakkalassa eläinlääkärin vastaanotto- ja toimistotilat sijaitsevat osoitteessa Harvialantie 7 B Turenki. Tiloissa on erillinen odotus-, ja vastaanottotila, WC sekä varasto. Kiinteistön alakerrassa on suihku ja sauna ja toimistotilojen yhteydessä kahvihuone ruuanlaittomahdollisuuksineen. Kylmäsäilytystä edellyttäville lääkkeille on käytettävissä jääkaappi ja huumausaineiksi luokiteltaville lääkkeille lukittava kaappi. Raadoille on varattu pakastin. Vanhentuneiden lääkkeet, käytetyt lääkepullot ja neulat toimitetaan Ekokem Oy:lle. 9.6 Välineresurssit Molemmat vastaanottotilat on varustettu peruseläinlääkäripalvelun edellyttämin varustein. Riihimäen vastaanotolla eläinlääkärillä on käytössään mm. ultraäänilaite, mikroskooppi, LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

214 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 80 Liite IV 16 (17) otoskooppi, happimaskit, eläinvaaka, hammaskiven poistolaite(uä), V-mallinen leikkauspöytä, runsaasti leikkausinstrumentteja, elektrotomi, pöytäsentrifugi, mikrosirun lukulaite, kuonokopat, karvanleikkuri, kallistuva ja alas laskeutuva tutkimuspöytä ja satulatuoli. Isoeläimien hoitoa varten on eläinlääkärillä käytössään mm. astutusliinat, letkutusvälineet, leikkaussarja, kohturitilä, tainnutuspistooli, embryotomi. Työnantaja vastaa suojavaatehankinnoista. Kuntayhtymän välinehuollon palvelut ovat praktikkoeläinlääkärin käytettävissä. Janakkalassa eläinlääkärillä on käytössään mm. ultraäänilaite, teräspöytä, teräskourut kissoille ja koirille, isofluraanilla toimiva nukutuslaitteisto, satulatuoli, mikroskooppi, otoskooppi, eläinvaaka, hammaskiven poistolaite(uä), runsaasti leikkaus- ja muita instrumentteja, pöytäsentrifugi, mikrosirun lukulaite, kuonokopat, karvanleikkuri ja viljelykaappi. Isoeläimien hoitoa varten on eläinlääkärillä käytössään mm. hammasraspit, letkutusvälineet, leikkaussarja, kohturitilä, tainnutuspistooli ja embryotomi. Työnantaja vastaa myös suojavaatehankinnoista. Vuodelle 2016 on varattu määräraha molemmille vastaanotoille happigeneraattorin hankintaan. 9.7 Ostopalvelut Kuntayhtymässä ei ole tehty yksityisten palveluiden tuottajien kanssa sopimuksia peruseläinlääkäripalvelun, erikoiseläinlääkäripalvelun tai kiireellisen eläinlääkäriavun tuottamisesta 9.8 Perustason ylittävät palvelut Kunnan praktikkoeläinlääkäreiltä ei edellytetä erikoiseläinlääkäritason palveluita, sillä lähialueella on tarjolla riittävästi yksityisiä hevos- ja pieneläinklinikoita. Toistaiseksi klinikat ovat virka- ja päivystysaikaan tarvittaessa ottaneet kaikki heille ohjatut erikoiseläinlääkäritason hoitoa vaatineet potilaat, joita virkaeläinlääkärit eivät ole ehtineet tai ei ole ollut valmiuksia hoitaa. 9.9 Laboratoriopalvelut Eläinten kliiniset näytteet lähetetään pääasiassa tutkittavaksi ulkopuolisiin laboratorioihin. Veri-, kudos- ja erite-, ym. näytteet lähetetään tapauksesta riippuen joko Eviraan tai varsinkin pieneläinten osalta yksityisiin laboratorioihin, esim. Movet, Vetlab, Patovet. Maitonäytteet lähetetään pääasiassa tiloilta suoraan maitoauton mukana meijerin laboratorioon. Eviraan lähetettävät kokonaiset raadot lähetetään Eviran ohjeiden mukaan joko postitse tai matkahuollon kautta. Omistaja voi myös viedä itse näytteet Eviraan. Tartuntavaarallisen materiaalin lähettämisessä noudatetaan Eviran ohjeita. Näytteet ottanut eläinlääkäri huolehtii itse näytteiden lähettämisestä. Molemmilla vastaanotoilla on käytettävissä sentrifugi ja mikroskooppi, Janakkalassa myös lämpökaappi. 10 Ohjaus Eläinlääkintähuoltoa koskeva suunnitelma hyväksytään osana ympäristöterveyden- huollon yhteistä valvontasuunnitelmaa ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa monijäsenisessä toimielimessä, Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallituksessa. Myös suunnitelman toteutumisen raportti ja korjaustoimenpiteet käsitellään yhtymähallituksessa ennen sen lähettämistä aluehallintoviranomaiselle. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

215 165, YHALL :00 / Liite: Valvontasuunnitelma 2017 liitteet 10 kpl_ Sivu 81 Liite IV 17 (17) 11 Laatu Eläinlääkintähuoltoa koskevat palautteet ohjataan terveysvalvonnan johtajalle. Asiakaspalautteista pidetään kirjaa, niitä on kerätty kuntayhtymän palautejärjestelmään noin kymmenen vuoden ajan. Annettujen palautteiden määrä on melko pieni, vuosittain noin 5 kpl. Palautteet käsitellään aina palautteen saajan ja esimiehen kesken. Lisäksi tulosyksikön palautteiden käsittely ja niiden perusteella esiin tulleet kehittämistarpeet ovat osana vuosittain pidettävää johdon katselmusta. Jos asiakas antaa palautetta palvelusta tai hoidosta ja haluaa, että asiaa jatkokäsitellään, niin terveysvalvonnan johtaja pyytää palautteen antajaa ja palautetta saanutta eläinlääkäriä kirjaamaan oman näkemyksensä tapahtumasta. Tarvittaessa järjestetään tapaaminen, jossa mukana molemmat osapuolet sekä terveysvalvonnan johtaja. Mikäli näkemykset poikkeavat toisistaan eikä asiaa saada tapaamisessa sovittua, niin asiakkaalle kerrotaan jatkotoimenpidemahdollisuudet: kantelu läänineläinlääkärille, valitus kuluttajariitalautakunnalle tai lausuntopyyntö Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalta. Mikäli kyseessä on hoitovirhe, josta aiheutuu vahingonkorvausvastuu työnantajalle, niin korvauksista ja arviolautakunnan lausunnosta perittävästä maksusta vastaa työnantaja. Näiden varalta ei kuntayhtymällä ole vastuuvakuutusta. Toimintaa ja palveluita kehitetään saatujen palautteiden, valitusten ja asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella. 12 Seuranta ja raportointi 12.1 Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta Annettujen kieltojen ja määräysten noudattaminen varmistetaan määräaikojen umpeuduttua tehdyillä seurantatarkastuksilla. Tehdyistä seurantatarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja Viranomaisen pyytämät raportit ja tilastot Raporttien ja tilastojen lähettämisessä noudatetaan annettuja määräaikoja. Käyntiin liittyvistä tarkastuspöytäkirjoista ja raporteista sekä suoritteiden tilastoinneista ja niiden lähettämisestä asianomaisille viranomaisille vastaa suoritteen tehnyt kunnan-/valvontaeläinlääkäri. Korvausten hakeminen aluehallintoviranomaiselta on terveysvalvonnan johtajan vastuulla Palvelujen käytön tilastointi Kuntayhtymässä on useita vuosia tilastoitu kunnan järjestämien eläinlääkäripalveluiden käyttöä. Tilastot laaditaan kuukausittain kunta- (Hj, Lo, Rmk, Janakkala, Hyvinkää, Hämeenlinna, Hattula ja muut) ja eläinlääkärikohtaisesti. Niistä ilmenevät sairasmatkojen ja vastaanottokäyntien määrät virka- ja päivystysaikoina. Myös hoidettujen pieneläinten määrä merkitään. Vastaavasti kirjataan virantoimituksiin liittyvät tarkastukset ja näytteenotot. Kuukausitilastojen pohjalta laaditaan vuosiyhteenveto. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

216 166, YHALL :00 YTOS: 186/2016 Sivu 82 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN TOIMIVALLAN SIIRTO VIRANHALTIJOILLE Uusi tupakkalaki (549/2016) on astunut voimaan Uuden tupakkalain suurimpia muutoksia on se, että lain sääntelyn piirissä ovat tupakkatuotteiden lisäksi sähkösavukkeet, niissä käytettävät nesteet (nikotiinilliset ja nikotiinittomat) sekä poltettavaksi tarkoitetut kasviperäiset tuotteet (esim. yrttisavukkeet, vesipiipputupakka). Uuden tupakkalain mukaan asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennusten huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Kunta myöntää tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntiluvan hakemusten perusteella sekä valvoo tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkavälineiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden myyntiä ja muuta luovuttamista sekä markkinointi- ja esilläpitokieltoja. Kunta valvoo myös tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista sekä määrää tupakointikieltoja asuntoyhteisön hakemuksesta. Säädösperusta delegointien osalta on muuttunut, minkä vuoksi ne tulee päivittää. Toimielin voi siirtää sille määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Toimivaltaa ei kuitenkaan voida siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hallinnollisen pakon käyttämistä eikä valvontasuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaa. Hallinnolliseksi pakkokeinoksi katsotaan kiellon tehostaminen uhkasakolla tai teettämisuhalla. Myös myönnetyn myyntiluvan peruuttaminen on käsiteltävä toimielimessä. Liite: - Tupakkalain (549/2016) mukainen toimivallan siirtäminen (PS/TP) Päätösesitys/yhtymäjohtaja: Yhtymähallitus hyväksyy ympäristöterveydenhuoltoa koskevan johtosääntömuutoksen (20 ), joka koskee uuden tupakkalain (549/2016) mukaisen toimivallan siirtämistä liitteen mukaisesti. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Täytäntöönpano: päätösote - Tiedoksi: - ympäristöterveydenhuollon tulosalue Lisätiedot: terveysvalvonnan johtaja Pirkko Sukula, puh LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16

217 166, YHALL :00 / Liite: Tupakkadelegointi 2016 Sivu 83 Liite 166/YH/2016 Ympäristöterveys Tupakkalaki 549/2016 Pykälä Tehtävä Päätösvalta 8 Valvonnan suorittaminen tvj, hyg, tt Vähittäismyyntilupapäätöksen tekeminen tai hakemusta koskevan hylkäävän tai tutkimatta tvj, hyg koskevan päätöksen tekeminen 48 Nikotiininesteiden vähittäismyynti-ilmoituksen käsittely tvj, hyg, tt 50 Tukkumyynti-ilmoituksen käsittely tvj, hyg, tt 49 Tarkastus- ja läsnäolo-oikeus tvj, hel, tt, 79 Tupakointikiellon määrääminen asuntoyhteisöön, määrätyn tupakointikiellon peruuttaminen tvj, hyg 86 Tarkastus- ja näytteenotto-oikeus tvj, hyg, tt 87 Tiedonsaantioikeus tvj, hyg, tt 88 Tietojen luovuttamisoikeus tvj, hyg, tt 96 Säännösten vastaisen toiminnan kieltäminen tvj, hyg, tt tvj hyg tt = terveysvalvonnan johtaja = hygieenikkoeläinlääkäri = terveystarkastaja 1 / 1 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 16