FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTO-OPAS

Transkriptio

1 FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTO-OPAS Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO: YLEISTÄ FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOKOULUTUKSESTA 3 VALINTAPERUSTEET JA HAKEMINEN JATKOTUTKINTO- KOULUTUKSEEN 4 Valintaperusteet 4 Jatko-opiskelijaksi hakeminen 5 Erikoispsykologikoulutuksen valintaperusteet ja hakeminen 6 Tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta ja jatkokoulutusamanuenssi 6 Jatko-opintosuunnitelma 6 Tutkimussuunnitelma 7 OHJAUSASIAKIRJA, ILMOITTAUTUMINEN JA OPINTOJEN RAHOITTAMINEN Ohjausasiakirja 7 Ilmoittautuminen 7 Opintojen rahoittaminen 8 JATKOTUTKINTOJEN RAKENNE 9 Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen 9 Lisensiaatintutkimus tai tohtorinväitöskirja 10 Erikoispsykologikoulutus ja tutkinnon rakenne 10 OPINNÄYTTEIDEN TARKASTAMINEN JA ARVOSTELEMINEN 12 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvosteleminen 12 Väitöskirjan tarkastaminen ja arvosteleminen 12 Muutoksenhaku 14 VÄITÖSKIRJOJEN JULKAISEMINEN 15 VÄITÖSTILAISUUDEN KULKU 16 LIITTEET: Liite 1: Jatkotutkintoja koskevat säädökset ja määräykset Liite 2: Jatko-opintojen ohjausasiakirja Liite 3: Väittelylupahakemus Liite 4: Jatkokoulutuksen prosessit 2

3 YLEISTÄ FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOKOULUTUKSESTA Jatkotutkintokoulutus on filosofisen tiedekunnan keskeinen tehtävä. Jatkotutkintokoulutuksessa opiskelija saavuttaa valmiudet toimia vaativissa akateemisissa tutkimus- ja opetustehtävissä sekä akateemista ammattitaitoa vaativissa yhteiskunnan asiantuntijatehtävissä. Koulutus toteutetaan tiiviissä yhteydessä tiedekunnassa tehtävän tutkimustyön kanssa. Jatkotutkinto-opiskelijat valitaan filosofiseen tiedekuntaan tieteenaloittain. Jatkotutkinnolla tarkoitetaan tässä oppaassa filosofian, kasvatustieteen, psykologian ja teologian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Tutkinto Filosofian tohtori (FT) ja Filosofian lisensiaatti (FL) Kasvatustieteen tohtori (KT) ja Kasvatustieteen lisensiaatti (KL) Psykologian tohtori (PsT) ja Psykologian lisensiaatti (PsL) Teologian tohtori (TT) ja Teologian lisensiaatti (TL) Pääaine / Oppiaine englannin kieli ja kääntäminen, englannin kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli ja kääntäminen, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen, venäjän kieli ja kulttuuri, yleinen kielitiede, suomen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, kulttuurintutkimus, psykologia, kasvatustieteiden ja teologian alojen oppiaineet kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, kasvatussosiologia, erityispedagogiikka, kotitaloustiede, käsityötiede psykologia PsL tutkinto on mahdollista suorittaa myös ammatillisesti painottuneessa Psykonetin organisoimassa erikoispsykologikoulutuksessa läntinen teologia: eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia, systemaattinen teologia, uskonnonpedagogiikka ortodoksinen teologia: eksegetiikka, kirkkohistoria, kirkkomusiikki, käytännöllinen teologia, systemaattinen teologia ja patristiikka Jatkotutkintoja koskevat yleiset säädökset ja määräykset sisältyvät valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004; ks. jatkotutkintoa koskevat säädökset ja määräykset, liite 1). Tässä oppaassa esitetyn lisäksi tiedekunnan eri osastoilla tai oppiaineilla voi olla omia käytäntöjä jatko-opintojen suorittamiseksi. Tiedekunnan järjestämästä jatkokoulutuksesta, sen kehittämisestä ja organisoinnista vastaa dekaanin asettama tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta yhdessä hallintopalvelukeskuksen, erityisesti jatkokoulutusamanuenssin kanssa. Tiedekunta kerää jatko-opiskelijoilta säännöllisesti palautetta koulutuksen laadun arviointia ja kehittämistä varten. Itä-Suomen yliopiston järjestämän jatkotutkintokoulutuksen rakenteista ja toiminnasta tiedotetaan myöhemmin. 3

4 VALINTAPERUSTEET JA HAKEMINEN JATKOTUTKINTOKOULUTUKSEEN Valintaperusteet Kelpoisuudesta tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin on säädetty yliopistolaissa (558/ luku, 37 ) seuraavasti: Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; taikka 2) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa jatko-opiskelijaksi valinnan edellytyksenä on hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai soveltuvassa lähiaineessa tai muut niitä vastaavat opinnot. Hakijan pro gradu -tutkielman tai sitä vastaavan opinnäytetyön arvosanan tulee vastata vähintään hyviä tietoja (ts. arvosanan on oltava vähintään cum laude approbatur tai 3/5). Jos hakijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly pro gradu -tutkielmaa tai sitä vastaavaa opinnäytetyötä tai sen arvosana on alempi kuin edellä on mainittu, edellytetään, että hakija esittää tieteellisiä lisäansioita valintansa perusteiksi. Lisäansioiden riittävyyden arvioi oppiaineen professori hyväksyessään tai evätessään hakijan tutkimussuunnitelman ja jatkoopintosuunnitelman. Haettaessa lisensiaatin tutkinnon ammatillisesti suuntautuneeseen vaihtoehtoon on edellytyksenä lisäksi kelpoisuus kyseiselle ammattialalle (ks. myös erikoispsykologin koulutukseen hakeminen). Tiedekunta voi edellyttää hakijalta täydentäviä opintoja, jotka merkitään jatko-opintosuunnitelmaan. Tämä koskee erityisesti hakijoita, joiden jatkotutkinnon pääaine vaihtuu maisterin tutkinnon pääaineesta. Suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavaksi hyväksytään ulkomailla suoritettu Master-tasoinen tutkinto. Bolognan julistukseen sitoutuneissa maissa suoritetut tutkinnot hyväksytään sellaisenaan, muualla suoritetut tutkinnot arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen. Tutkinnon tulee olla jatkotutkinnon pääainetta vastaavalta alalta ja suoritettu hakuajan päättymiseen mennessä. Hakijat, jotka ovat opiskelleet suomea vieraana kielenä ja hakevat opiskelemaan jatkotutkintoa suomen kieli pääaineenaan, arvioidaan tapauskohtaisesti, koska suomi vieraana 4

5 kielenä -opinnot eivät vastaa suomi äidinkielenä -opintoja. Heidät voidaan osoittaa erilliseen kokeeseen, ja heiltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Jatkotutkintokoulutukseen valinnan tärkeimpänä perusteena on pääaineen professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma. Lisäksi hyväksynnän edellytyksenä on se, että tiedekunnassa on riittävä asiantuntemus lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan ohjaamiseen. Vähintään yhden ohjaajista tulee aina olla Itä-Suomen yliopistosta. Jatko-opiskelijaksi hakeminen Jatko-opiskelijaksi voi hakea kolme kertaa lukuvuoden aikana. Hakuajat päättyvät 30.8., ja Hakemus osoitetaan filosofisen tiedekunnan dekaanille ja se toimitetaan filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskukseen jatkokoulutusamanuenssille (Tulliportinkatu 1, Educa, PL 111, Joensuu). Tiedusteluihin vastaa jatkokoulutusamanuenssi (sähköposti: kaisu.kortelainen(at)uef.fi). Hakulomakkeen saa jatkokoulutusamanuenssilta ja verkkosivuilta ( Hakemukseen liitetään kopiot aikaisemmista korkeakoulututkinnoista ja todistukset muista hakukelpoisuuteen liittyvistä ansioista. Pyydettäessä alkuperäiset todistukset tulee esittää jatkokoulutusamanuenssille ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Filosofinen tiedekunta suosittelee, että jo hakuvaiheessa hakijoiden tavoitetutkinto on tohtorin tutkinto (poikkeuksena ammatillista lisensiaatintutkintoa suorittavat). Tieteellisen lisensiaatintutkinnon voi halutessaan tehdä välitutkintona, vaikka opinto-oikeus myönnettäisiin tohtorin tutkintoon. Koulutukseen hakevan tulee etukäteen ottaa yhteyttä suunnittelemansa jatkotutkinnon pääaineen professoriin. Hakemukseen tulee aina liittää professorin hyväksymä ja puoltama jatkoopintosuunnitelma sekä tutkimussuunnitelma. Jatko-opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkistetaan jatko-opintoihin vaadittavien tutkintojen soveltuvuus sekä mahdollinen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli AHOT-menettely. Filosofisen tiedekunnan jatkokoulutusamanuenssi tarkistaa ja valmistelee hakemukset valintakäsittelyä varten. Dekaanin asettama filosofisen tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta tekee hakemusten perusteella dekaanille esityksen jatkokoulutukseen valittavista jatko-opiskelijoista. Päätöksen jatko-opiskelijaksi ottamisesta tekee tiedekunnan dekaani. Päätöksestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti. Opinto-oikeutta ei myönnetä, jos hakemus on puutteellinen, hakija ei täytä valinnan ehtoja tai tiedekunnasta puuttuvat tutkimuksen edellyttämät ohjausresurssit tai asiantuntemus. Opintooikeuden myöntämättä jättämisen perusteista ja valitusmenettelystä ilmoitetaan hakijalle päätöksen yhteydessä. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Itä- Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Määräaika oikaisupyynnön tekemiseen on neljätoista (14) päivää päätöksen ilmoittamisesta. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa Itä-Suomen yliopiston kirjaamoon määräaikaan mennessä. Myöhässä saapuneita oikaisupyyntöjä ei tutkita. 5

6 Erikoispsykologikoulutuksen valintaperusteet ja hakeminen Edellisistä ohjeista poiketen erikoispsykologin koulutukseen haetaan valtakunnallisessa haussa. Koulutukset alkavat yleisimmin kahden vuoden välein. Hausta ilmoitetaan Psykologi-lehdessä ja Psykonetin kotisivulla Internetissä ( Hakulomakkeita sekä lisätietoja hakumenettelyistä ja koulutuksesta saa yliopistojen psykologian laitoksilta sekä erikoisalojen sihteereiltä. Pohjakoulutuksena edellytetään psykologian maisterin tai sitä vastaava tutkinto, joka oikeuttaa psykologin ammatin harjoittamiseen. Valinnan edellytyksenä on vähintään kaksi vuotta psykologian alaan liittyvää työkokemusta valmistumisen jälkeen. Lisäksi edellytetään mahdollisuutta työskennellä erikoisalaan liittyvissä tehtävissä koulutuksen aikana. Aikaisemmin lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneille voidaan myöntää erillinen erikoistumisopintoja koskeva opinto-oikeus. Filosofisen tiedekunnan dekaani hyväksyy opiskelijat Psykonetin järjestämän valinnan jälkeen. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti. Tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta ja jatkokoulutusamanuenssi Dekaani asettaa toimikaudekseen tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunnan osastojen esittämistä professoreista ja heidän varahenkilöistään (4+4). Lisäksi toimikuntaan valitaan 2 jatko-opiskelijajäsentä ja heille varajäsenet. Opiskelijajäsenet osallistuvat toimikunnan kokouksiin sikäli kuin eivät ole jäävejä käsiteltävien asioiden suhteen. Heidän lisäkseen toimikunnan puheenjohtajana toimii dekaanin määräämä tiedekunnan professori ja sihteerinä jatkokoulutusamanuenssi. Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunnan tehtävänä on tehdä esitys dekaanille jatkokoulutukseen valittavista hakijoista, kehittää ja suunnitella tiedekunnan jatkokoulutusta sekä valmistella ohjaajien lausuntojen perusteella dekaanille esitykset tiedekunnan jatkokoulutusapurahojen myöntämisestä. Jatkokoulutusamanuenssin tehtävänä on hakijoiden ja jatko-opiskelijoiden neuvonta, jatkoopiskelijahakemusten tarkistaminen ja valmistelu valintakäsittelyä varten, apurahahakemusten tarkistaminen ja valmisteleminen päätöksentekoa varten, tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunnan sihteerinä toimiminen, tiedekunnan jatkokoulutuksen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen osallistuminen sekä tiedottaminen. Jatko-opintosuunnitelma Jatko-opintoihin haettaessa jokaisen jatko-opiskelijan tulee laatia jatko-opintosuunnitelma oppiaineen professorin ja mahdollisten muiden ohjaajien ohjauksessa. Suunnitelmassa esitetään tutkintoon sisältyvät opinnot, mahdolliset täydentävät opinnot sekä niiden suoritustavat ja alustava aikataulu. Jatko-opintosuunnitelman hyväksyy dekaani opiskeluoikeuden myöntämisen yhteydessä. Lisensiaatin tutkinnon suorittaneelta ei vaadita jatko-opintosuunnitelmaa. Hakija laatii jatko-opintosuunnitelman lomakkeelle, jonka saa jatkokoulutusamanuenssilta tai tiedekunnan verkkosivuilta ( 6

7 Tutkimussuunnitelma Jokaisen hakijan on laadittava hakemuksen liitteeksi alustava tutkimussuunnitelma oppiaineen professorin ja muiden ohjaajiensa ohjauksessa. Väitöskirjan tutkimussuunnitelman suositeltava pituus on noin 8 15 sivua. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä: 1) tutkimuksen nimi, tarkoitus ja tutkimusongelmat 2) tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat, keskeiset käsitteet ja yhteys aihepiiristä aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen 3) tutkimuksen aineiston kokoaminen ja sen analysointi 4) tutkimuseettiset periaatteet 5) arvio tutkimuksen toteuttamisen aikataulusta 6) rahoitussuunnitelma 7) ohjaajat Hyväksyttyä tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelmaa voidaan muuttaa ohjaajien ja jatkoopiskelijan välisellä keskinäisellä sopimuksella. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne on esitettävä dekaanille hyväksyttäviksi. Tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelmaan mahdollisesti liittyvät erimielisyydet ohjaajan/ohjaajien ja opiskelijan välillä ratkaisee dekaani, joka voi saattaa asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi, mikäli hän pitää asiaa periaatteellisesti tärkeänä. OHJAUSASIAKIRJA, ILMOITTAUTUMINEN JA OPINTOJEN RAHOITTAMINEN Ohjausasiakirja Kun jatko-opinto-oikeus on myönnetty, jatko-opiskelija ja hänen ohjaajansa laativat keskinäisen ohjausasiakirjan, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet (liite 2). Väitöskirjalla voi olla yksi tai useampia ohjaajia. Ensimmäinen ohjaaja on yleensä oman yliopiston pääaineen professori. Hän hyväksyy ja huolehtii rekisteröitäväksi jatko-opintoihin sisältyvät opintosuoritukset, ja hänen hyväksyntänsä opiskelijan tulee saada ennen kuin jättää lisensiaatintutkimuksensa/väitöskirjansa käsikirjoituksen tarkastettavaksi tiedekuntaan. Toiset ohjaajat ovat professoreita, dosentteja tai tohtoreita, ja he voivat olla myös muualta kuin Itä- Suomen yliopistosta. Ulkopuoliselle ohjaajalle maksetaan ohjauspalkkioita korkeintaan 10 tunnilta (dekaanin päätös 75/2010). Ohjaajat sopivat keskenään työnjaosta tutkimuksen ohjaamisessa ja ilmoittavat siitä opiskelijalle. Ohjausasiakirjan ja siihen myöhemmin tulevat muutokset hyväksyy dekaani. Jos jatko-opiskelija ja ohjaajat eivät löydä keskenään ratkaisua ohjaukseen liittyvässä ongelmatilanteessa, he voivat kääntyä dekaanin puoleen. Ilmoittautuminen Kun opiskelijalle on myönnetty jatko-opinto-oikeus ja ohjausasiakirja on allekirjoitettu, hänen tulee ilmoittautua jatko-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston opiskelijarekisteriin. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on vapaaehtoista jatko-opiskelijoille. Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua läsnäolevaksi ainakin niiden lukukausien aikana, jolloin hän suorittaa jatkotutkintoon liittyviä 7

8 opintoja. Niiden lukukausien aikana, jolloin jatko-opiskelija ei suorita aktiivisesti opintojaan, hän voi ilmoittautua poissaolevaksi. Lisätietoa ilmoittautumisesta löytyy verkkosivulta Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelijan tulee hankkia UEF-käyttäjätunnus, jolla hän pääsee käyttämään yliopiston intraa, WebOodia ja muita verkkopalveluita. Lisätietoa käyttäjätunnuksista löytyy verkkosivulta Opintojen rahoittaminen Jatko-opintoja voidaan suorittaa pää- tai sivutoimisesti, jolloin niitä voidaan rahoittaa eri tavoin. Valtakunnallisiin tutkijakouluihin varsinaisiksi tutkijakoulutettaviksi valituille maksetaan palkkaa, yleensä enintään neljän vuoden ajan. Tutkijakouluissa voi olla myös omarahoitteisia tutkijakoulupaikkoja, joihin voivat hakea ne jatko-opiskelijat, jotka ovat saaneet rahoituksen muualta. Säätiöiden ja rahastojen apurahat mahdollistavat eripituisia päätoimisia työskentelyjaksoja muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista löytyy esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston jatkokoulutussivuilta ( tutkimus- ja innovaatiopalvelujen Internet-sivuilta tai TURA-tietokannasta ( Tiedekunnan jatkokoulutusapurahat ovat haettavana läsnä olevaksi ilmoittautuneille jatkokoulutettaville kaksi kertaa vuodessa (hakuajat kevätlukukaudella ja syyslukukaudella). Hakuaika ja - ohjeet ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla ( ja jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalla. Apuraha myönnetään enintään puoleksi vuodeksi kerrallaan. Jatkokoulutusamanuenssi valmistelee apurahahakemukset tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunnan käsittelyä varten. Apurahojen myöntämisestä päättää dekaani toimikunnan esityksen perusteella. Jatko-opintoihinsa rahoituksen saaneelle opiskelijalle voidaan myöntää yliopistolta työskentelytila, mikäli tiedekunnalla on tilaresursseja käytettävissään. Ensisijalla ovat ne jatko-opiskelijat, joiden rahoitus edellyttää yliopiston tarjoamia työtiloja, toisella sijalla ovat tiedekunnan apurahalla työskentelevät ja kolmannella muulla rahoituksella työskentelevät jatko-opiskelijat. Tiedekunta myöntää myös apurahoja ulkomaanmatkakuluihin. Ulkomaanmatka-apurahojen hakuajat ja -ohjeet ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla ja jatko-opiskelijoiden sähköpostilistalla. Apurahoja kotimaan matkoihin myöntävät osastot omien ohjeidensa mukaisesti. Apurahoja myönnetään myös väitöskirjan kielentarkastus-, painatus- ja muihin julkaisukustannuksiin (ks. tarkemmat ohjeet kohdasta Väitöskirjojen julkaiseminen ). 8

9 JATKOTUTKINTOJEN RAKENNE Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtavat opinnot rakentuvat kahdesta osasta (I ja II): I Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen (60 op): II Lisensiaatintutkimus tai tohtorinväitöskirja I) Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen (60 op) Tutkijan taitoihin ja työelämään valmentautumiseen sisältyvät opinnot suoritettuaan jatkoopiskelijalla on valmiudet tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja pätevyys toimia oman alansa asiantuntijana. Hän hallitsee tutkimuksen tekemisen tieteenfilosofiset ja eettiset periaatteet, hänellä on perustiedot tieteellisen kirjoittamisen taidoista ja hän hallitsee oman tutkimuksensa kannalta keskeiset tutkimusmetodit. Hän tuntee oman tieteenalansa perinteitä sekä ajankohtaista keskustelua ja osaa esitellä omaa tutkimustaan oman alan tutkijoille ja/tai hallitsee tieteellisen artikkelin kirjoittamisen. Tiedot oman tieteenalan tai hänen tutkimustaan tukevan sivuaineen sisällöistä ovat syventyneet. Hän tuntee akateemisen tai muun työelämän, projektien tai tieteellisten seurojen käytäntöjä ja vaatimuksia. Hän osaa esiintyä akateemisissa opetustilanteissa, erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja konferensseissa ja/tai on tutustunut tieteellisen julkaisemisen prosesseihin. Maisterista suoraan tohtoriksi etenevän on suoritettava Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen -opinnot (kohdat 1. 3.) ennen väitöskirjan jättämistä esitarkastukseen. Soveltuvan lisensiaatin tutkinnon suorittaneelta ei vaadita tohtorin tutkinnon suorittamiseen muita opintoja kuin väitöskirja. Tiedekunnan ulkomaalaisopiskelijoille järjestetään englanninkielistä opetusta tiedekunnan jatkokoulutusperiaatteiden mukaisesti. Tiedekunnassa ja osastoissa järjestetään pysyvää englanninkielistä jatkokoulutusta ja seminaareissa käytetään englannin kieltä tarpeen mukaan. Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen sisältää kohdat: 1) Yleiset jatko-opinnot (10 op): - Tieteenfilosofia ja etiikka (yhteensä 4 op) - Tieteellinen kirjoittaminen jatko-opiskelijoille (2 op) - Tutkimusmetodit (4 op) 2) Tieteenalakohtaiset jatko-opinnot (40 op): - Oman tieteenalan tutkijaseminaari (10 op) - Muita tieteenalakohtaisia jatko-opintoja ja/tai jatkotutkimusta tukevan sivuaineen opintoja (yhteensä 30 op). 3) Akateemiset ja muut työelämätaidot (10 op): - Esiintyminen akateemisissa tilaisuuksissa 9

10 - Akateemiset opetus- ja muut asiantuntijatehtävät mukaan lukien akateemisten taitojen soveltaminen työelämään - Julkaisuprosessit Tarkemmat tavoitteet ja suoritustavat on kuvattu filosofisen tiedekunnan jatkokoulutuksen opetussuunnitelmassa. II) Lisensiaatintutkimus tai tohtorinväitöskirja Lisensiaatintutkimukseksi tai väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografiatyyppinen tutkimus tai artikkelitutkimus. Artikkelitutkimuksella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu filosofisen tiedekunnan riittäväksi katsomasta määrästä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai käsikirjoituksia sekä niiden perusteella itsenäisesti laaditusta yhteenvedosta. Lisensiaatintutkimuksessa on oltava vähintään kaksi ja artikkeliväitöskirjassa vähintään kolme julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia. Jos artikkeleihin sisältyy yhteisjulkaisuja, on väitöskirjan tekijän selkeästi osoitettava oma itsenäinen osuutensa joko käsikirjoituksen yhteenvedossa tai erillisessä liitteessä. Tämä ohje ei koske erikoispsykologikoulutukseen sisältyvää lisensiaatintutkimusta, joka kuvataan seuraavassa alaluvussa. Erikoispsykologikoulutus ja tutkinnon rakenne Erikoispsykologikoulutus on psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painotettu tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa psykologian lisensiaatin tutkintoon jollakin psykologian erikoisalalla (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, OPM:n asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksen tarkoituksena on tuottaa uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa erikoisosaamista. Lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja systemaattisen tutkimuksen edistäminen. Erikoispsykologin koulutus voidaan suorittaa seuraavilla erikoisaloilla: Kehitys- ja kasvatuspsykologia Neuropsykologia Psykoterapia Terveyspsykologia Työ- ja organisaatiopsykologia Lisätietoja koulutuksesta ja kustakin erikoisalasta osoitteesta Koulutuksen järjestää yliopistojen psykologian laitosten muodostama Psykologian yliopistoverkosto Psykonet. Erikoispätevyys rekisteröidään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain perusteella (L 559/94). Lisensiaatin tutkinnon todistuksesta käy ilmi, että tutkinto on suoritettu erikoispsykologin koulutuksena, sekä asianomainen erikoisala. Kaikkien yliopistojen 10

11 antamat todistukset ovat sisällöltään yhdenmukaiset. Jo aiemmin lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet voivat saada erikoispsykologikoulutuksesta erillisen todistuksen. Tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto on suunniteltu niin, että se voidaan suorittaa työn ohella noin neljässä vuodessa. Psykonet järjestää kunkin erikoisalan koulutuksen valtakunnallisesti yhteisenä, ja kaikkien erikoisalojen opinnot voidaan suorittaa kaikissa psykologian koulutusta antavissa yliopistoissa. Tutkinto suoritetaan siinä yliopistossa, jossa opiskelija on kirjoilla, mutta tutkintoon kuuluvan lisensiaatintutkimuksen ohjaajat voivat olla myös muusta yliopistosta. Itä- Suomen yliopiston psykologian oppiaineessa jatko-opiskelijoita opiskelee kaikilla erikoisaloilla, oppiaineen painopisteen mukaisesti eniten työn ja organisaatioiden psykologiassa. Erikoispsykologikoulutuksessa tutkinnon rakenne on seuraava: 1) J Erikoistumisopinnot (65 op) Erikoistumisopinnot suoritetaan systemaattisena ohjelmana, johon kuuluu perehtymistä erikoisalan teoriaan, käytäntöön ja menetelmiin. Ohjelmien järjestämistapa vaihtelee erikoisaloittain. Aikaisemmin hankittu koulutus voidaan ottaa huomioon ja integroida soveltuvin osin opintoihin. Opinnot voi suunnitella joustavasti myös yksilölliset suuntautumiset huomioiden. Opiskeluun kuuluu myös koulutuksen aikana hankittu, ohjattu työkokemus. 2) J Tutkimusmenetelmäopinnot (15 op) Tutkimusmenetelmäopinnot integroidaan omaan lisensiaatintutkimukseen siten, että ne tukevat tutkimuksen laadintaa. Vaadittavat opinnot vaihtelevat erikoisaloittain ja opiskelijoiden omien tarpeiden mukaan. 3) J Lisensiaatintutkimus (40 op) Tutkimus kirjoitetaan omalta erikoisalalta. Tutkimusraportin tai artikkelin suositeltava enimmäispituus on sivua ja sen kirjoittamisessa noudatetaan psykologian alan julkaisujen kirjoitusohjeita. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös jo julkaistu tai tieteelliset vaatimukset täyttävä, julkaistavaksi aiottu käsikirjoitus. Hyväksytty tutkimus arvostellaan asteikolla: hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Katso tarkemmat tiedot koulutuksesta verkkosivuilta: 11

12 OPINNÄYTTEIDEN TARKASTAMINEN JA ARVOSTELEMINEN Lisensiaatintutkimuksen tarkastajan sekä väitöskirjan esitarkastajan ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja väitöskirjan esitarkastus eivät saa ilman erityistä syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajalle. (Itä- Suomen yliopiston tutkintosääntö ) Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvosteleminen Lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitus tulee jättää arvostelua ja hyväksymistä varten tiedekuntaan kolmena kappaleena. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvoston delegointipäätöksen ( ) mukaisesti dekaani määrää osaston johtajan tekemän esityksen perusteella arvostelua varten vähintään kaksi tarkastajaa, joista ainakin toisen tulee olla mahdollisuuksien mukaan muualta kuin Itä-Suomen yliopistosta. Tarkastajilla tulee olla tohtorin tutkinto tai vastaavat tieteelliset ansiot. Työn ohjaaja ei saa toimia tarkastajana. Tarkastajaksi ei tule nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja opiskelijan kanssa jatko-opintojen aikana tai joka on muuten esteellinen. Tarkastajien on annettava kirjallinen lausunto, johon sisältyy arvosanaehdotus. Tutkimuksen tekijällä on oikeus antaa vastine tarkastajien lausunnoista. Hyväksytty lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Ennen opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Lisensiaatintutkimuksen arvioimiseksi voidaan järjestää tarkastustilaisuus. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa se oppiaine, johon tutkimus on tehty. Jos tarkastustilaisuus järjestetään, jättävät tarkastajat lausuntonsa tilaisuuden jälkeen. Väitöskirjan tarkastaminen ja arvosteleminen Väitöskirjan käsikirjoitus tulee jättää väittelyluvan myöntämistä varten tiedekuntaan kolmena kappaleena. Samalla väitöskirjan laatija hakee väittelylupaa lomakkeella (liite 3). Tiedekuntaneuvoston tekemän delegointipäätöksen ( ) mukaisesti dekaani määrää osaston johtajan esityksen perusteella käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Heidät valitaan, mikäli mahdollista, muualta kuin omasta tiedekunnasta. Vähintään yhden esitarkastajista tulee olla muualta kuin Itä-Suomen yliopistosta. Väitöskirjan ohjaaja ei saa toimia esitarkastajana, eikä tehtävään tule nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja opiskelijan kanssa jatko-opintojen aikana tai joka on muuten esteellinen. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen pohjalta. Väittelyluvan saamisen ehtona on lisäksi, että vieraskielisen väitöskirjan kieliasun on tarkistanut kyseisen kielen asiantuntija. 12

13 Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto julkisen väitöstilaisuuden jälkeen. Tiedekuntaneuvoston tekemän delegointipäätöksen ( ) mukaisesti dekaani määrää osaston johtajan esityksen perusteella väitöskirjan arvostelemista varten yhden tai kaksi vastaväittäjää, kustoksen ja tiedekunnan edustajan. Kustos on yleensä ohjaava professori ja hänen tehtävänään on ohjata väitöstilaisuuden kulkua. Vastaväittäjän tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen dosentin tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Vastaväittäjäksi ei tule nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja opiskelijan kanssa jatko-opintojen aikana tai joka on muuten esteellinen. Tiedekunnan edustaja on vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut oppiaineen tai lähiaineen edustaja. Hänen tehtävänään on tutustua väitöskirjaan ja seurata väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuuden jälkeen kustos, vastaväittäjä(t) ja tiedekunnan edustaja kokoontuvat keskustelemaan väitöskirjan arvosanasta. Kustos kirjoittaa lausunnon väitöstilaisuuden kulusta. Sekä vastaväittäjä(t) että tiedekunnan edustaja jättävät väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjasta ja väitöstilaisuudesta oman kirjallisen lausuntonsa. Vastaväittäjä(t) ja tiedekunnan edustaja esittävät omissa lausunnoissaan hyväksyttävälle väitöskirjalle arvolausetta approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Ennen opintosuorituksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan näiden lausuntojen pohjalta. Väitöskirjan laatua arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1) Aiheen valinta, tutkimusongelma ja tutkimustehtävän rajaus Aihe on informaatioarvoltaan merkittävä ja tutkimus tuottaa tieteenalan kannalta uutta tietoa tai se on uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimustehtävä ja -kysymykset on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimustehtävä kytkeytyy mielekkäästi aikaisempaan tutkimukseen. 2) Käsitteellinen selkeys Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja perusteltuja. Niitä on analysoitu ja arvioitu kriittisesti ja monipuolisesti laadukasta tieteellistä kirjallisuutta käyttäen. 3) Tutkimusmetodologia ja -menetelmät Tutkimus on metodologisesti perusteltu. Tutkimuksen tekijä osoittaa tuntevansa aikaisemman teoreettisen ja metodologisen keskustelun. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät esitellään ja perustellaan. Tutkimuksen tekijä osoittaa, että niiden avulla pystytään ratkaisemaan asetetut tutkimusongelmat. 4) Aineisto Tutkimuksessa käytetty aineisto on laadukas ja tutkimuksen aiheen kannalta relevantti sekä riittävä. 5) Tulosten esittely ja johtopäätökset Tutkimustulokset on eritelty tutkimustehtävään nähden johdonmukaisesti ja monipuolisesti. Tutkimustulosten merkitys tieteenalan kannalta on arvioitu relevantisti. Tutkimuksessa esitellään keskeiset jatkotutkimusavaukset sekä arvioidaan sen yhteiskunnallinen ja kansainvälinen merkittävyys. 6) Työn kokonaisuus ja esitystapa Tutkimuksen kokonaisuus on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan johdonmukainen sekä kieliasultaan selkeä. Tekstissä keskitytään olennaiseen. Tutkimus on tehty itsenäisesti ja se osoit- 13

14 taa kriittistä omaperäistä ajattelua suhteessa aiempaan tutkimukseen, tutkimusmenetelmiin ja - käsitteisiin. ARVOSTELUASTEIKKO: Kaikissa arvosanoissa edellytetään, että tutkimus noudattaa kaikilta osin hyvää tutkimuseettistä käytäntöä. Laudatur Aiheensa puolesta kunnianhimoinen tutkimus on kaikki edellä esitetyt keskeiset arviointikriteerit huomioon ottaen erityisen ansiokas. Eximia cum laude approbatur Tutkimuksessa on keskeiset arviointikriteerit huomioon ottaen useita huomattavia ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Magna cum laude approbatur Tutkimuksessa on arviointikriteerit huomioon ottaen selkeitä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Cum laude approbatur Tutkimus on hyvin tehty ja kirjoitettu. Se on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Sen tutkimusongelmat, metodit ja lopputulokset on hyvin perusteltu ja se perustuu relevanttiin aineistoon. Tutkimuksen erityisansioilla voidaan kompensoida joissakin edellä mainituissa kriteereissä mahdollisesti ilmenneitä puutteita. Non sine laude approbatur Tutkimuksessa on arviointikriteerit huomioon ottaen selkeitä puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Lubenter approbatur Tutkimuksessa on arviointikriteerit huomioon ottaen useita huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Approbatur Tutkimuksessa on vakavia puutteita, mutta se täyttää minimissään sekä tiedekunnan määritelmän väitöskirjaksi että tutkimuseettiset kriteerit. Muutoksenhaku Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai syventävien opintojen tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvostelun tiedoksisaannista (Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö , 27 ). Muutoksenhakulautakunnalle osoitetun oikaisupyynnön on oltava perillä määräaikaan mennessä Itä-Suomen yliopiston kirjaamossa. Myöhässä saapuneita oikaisupyyntöjä ei tutkita. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. 14

15 VÄITÖSKIRJOJEN JULKAISEMINEN Väitöskirjan voi julkaista sähköisessä ja/tai painetussa muodossa. Mikäli teos julkaistaan painettuna, sähköisessä muodossa julkaiseminen on suositeltavaa. Valmiiseen väitöskirjaan tulee sisältyä englanninkielinen tiivistelmä. Väitöskirjan on oltava julkisesti nähtävillä yliopiston kirjastossa molemmilla kampuksilla Joensuussa ja Savonlinnassa vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Filosofisen tiedekunnan väitöskirjat voi julkaista Itä-Suomen yliopiston sarjassa Publication of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities and Theology. Väitöskirjan tekijän on otettava etukäteen yhteyttä sarjan päätoimittajaan. Julkaisusarjan ohjeita löytyy tiedekunnan intrasta ( ja yliopiston verkkosivuilta ( Väittelijän täytyy huolehtia itse kirjan painamisen aikataulun noudattamisesta ja taittamisesta. Kaikki sarjassa ilmestyvät väitöskirjat julkaistaan myös elektronisessa muodossa, artikkeliväitöskirjoista vain yhteenveto-osa. Väitöskirjan painomäärästä saa ohjeita jatkokoulutusamanuenssilta ja sarjan toimittajalta. Väitöskirjan voi julkaista myös yliopiston ulkopuolisella kustantajalla. Siinä tapauksessa väittelijän täytyy huolehtia, että väitöskirjaa toimitetaan yliopistolle ohjeiden mukainen määrä. Ohjeita saa jatkokoulutusamanuenssilta. Jos väitöskirjaa ei julkaista, täytyy julkaisematonta käsikirjoitusta toimittaa tiedekunnalle ohjeiden mukainen määrä. Ohjeita saa jatkokoulutusamanuenssilta. Jatkokoulutusamanuenssi huolehtii väitöskirjan lähettämisestä kustokselle, tiedekunnan edustajalle, vastaväittäjälle ja tiedekuntaneuvoston tohtorijäsenille. Väittelijän tulee huolehtia, että jatkokoulutusamanuenssi saa tiedekunnan kappaleet ajoissa, mielellään noin kaksi viikkoa ennen väitöstä. Väittelijän tulee itse toimittaa väitöskirja rehtorille ja esitarkastajille. Tarkempia ohjeita: Tiedekunnalta voi hakea apurahaa väitöskirjan painatus- ja muihin julkaisukustannuksiin sekä vieraskielisen väitöskirjan kielentarkastuskuluihin. Apurahaa myönnetään todellisten kustannusten mukaisesti, kuitenkin korkeintaan 1500 euroa. Väitöskirjan tekijän on haettava tätä apurahaa vapaamuotoisella hakemuksella, johon sisältyy realistinen laskelma kustannuksista ja johon on liitetty tositteet kuluista. Hakemus osoitetaan dekaanille ja se toimitetaan filosofisen tiedekunnan jatkokoulutusamanuenssille (Tulliportinkatu 1, Educa, PL 111, Joensuu). Jatkokoulutusamanuenssi käsittelee hakemukset ja dekaani tekee päätöksen apurahan myöntämisestä. 15

16 VÄITÖSTILAISUUDEN KULKU Väitöstilaisuuden ajankohdan ja paikan vahvistaa tiedekunnan dekaani. Väitöstilaisuuden käytännön järjestelyissä (tilavaraukset, salin koristelu, juomat jne.) avustaa osaston henkilökunta ja jatkokoulutusamanuenssi. Tilaisuuden kahvitarjoilusta vastaa väittelijä itse. Hän vastaa myös mahdollisen vastaväittäjän kunniaksi järjestettävän karonkan käytännön järjestelyistä, kutsuista ja tarjoilusta. Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia väitöstilaisuuden alkamisajaksi ilmoitetun tasatunnin jälkeen. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät perinteisen akateemisen tradition mukaan frakkia ja tummia liivejä (tai virkapukua ilman kunniamerkkejä), tummaa pukua tai tummaa asua. Osapuolet sopivat pukeutumiskoodista keskenään. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo tai tutkinto, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Sen jälkeen hän esittelee väittelijän, tarkastettavana olevan väitöskirjan ja vastaväittäjän/vastaväittäjät. Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta. Kuulijoita tervehditään lausumalla: Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (dosentti, tohtori jne.) filosofisen tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteellisen tutkimuksen piirissä ja muita yleisluonteisia kysymyksiä. Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän alkulausunnon seisaaltaan esitelmäpaikallaan katse suunnattuna vastaväittäjään. Vastaväittäjän lopetettua alkulausuntonsa vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomionsa tutkimuksen metodisiin kysymyksiin ja yleisiin tutkimustuloksiin, minkä jälkeen siirrytään yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Painovirheiden oikaisemista vältetään väitöstilaisuudessa. Väittelijä voi sen sijaan antaa vastaväittäjälle ja myös yleisölle huomaamistaan virheistä kirjallisen luettelon, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoonsa. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi aikaa. Jos väitöstilaisuus kestää yli kolme tuntia, pidetään tauko, jonka alkamis- ja päättymisajankohdan kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisaalleen nousten loppulausuntonsa, jonka väittelijä kuuntelee myös seisaaltaan katse vastaväittäjään suunnattuna. Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjastani, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta. 16

17 Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin esitettyyn huomautukseen ja että käytetyissä puheenvuoroissa pysytään asiassa. Kustos julistaa seisaalleen nousten väitöstilaisuuden päättyneeksi lausuen: Väitöstilaisuus on päättynyt. Väitöstilaisuudesta poistuu ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja väittelijä. 17

18 Liite 1. JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET: Yliopistolaki luku Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin 37 Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; taikka 2) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

19 10 luku Muutoksenhaku 82 Oikaisumenettely Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. Opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen sekä syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun opintosuorituksen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (N:o 794/2004) 5 luku Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä

20 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimisen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opinja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 23 Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet.

21 Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 24 Lisensiaatin tutkintoon sisältyvä erikoistumiskoulutus Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö, Opiskelijat Tiedekunnassa on tutkinto-opiskelijoita ja erillisopiskelijoita. Erillisopiskelija voi suorittaa yliopistossa määrätyn ajan erikseen määriteltyjä opintoja. Jatko-opiskeluoikeus myönnetään hakemuksesta, jonka yhteydessä hakijan on tehtävä esitys ohjaajista, henkilökohtaisesta jatko-opinto-suunnitelmasta ja tutkimussuunnitelmasta. Ohjaajista ainakin yhden tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. 13 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Perusopiskelija tekee opintojensa alussa suunnitelman opintojensa suorittamiseksi. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) pohjautuu siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa sekä voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Opiskelijalla on oikeus muuttaa HOPSiaan koko opintojensa ajan. Opiskelija vahvistuttaa HOPSinsa omasta koulutuksestaan vastaavassa yksikössä. Jatko-opiskelijat tekevät HOPSiin rinnastettavan jatko-opintosuunnitelman hakiessaan jatkoopinto-oikeutta. Tiedekunnat antavat HOPSiin ja jatko-opintosuunnitelmaan liittyen tarkempia ohjeita. 14 Opintojen hyväksilukeminen Hyväksilukemiset voidaan myöntää käyttäen joko opintojen korvaamista tai opintojen sisällyttämistä tutkintoon. Opintojen korvaamisessa opiskelijalle kirjataan korvattava Itä-Suomen yliopiston opintojakso. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.

22 Opintojen korvaaminen muualla suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan tutkintorakenteen vaatimuksia. Opiskelija voi hakea opintojakson tai opintokokonaisuuden korvaamista myös osoittamalla sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan vaatimuksia vastaavan aiemmin muutoin hankitun osaamisen. Muualla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon edellyttää, että opinnot vastaavat tasoltaan tiedekunnan tutkintorakenteen vaatimuksia. Aiempien suoritusten perusteella ei voi hyväksilukea syventävien opintojen tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. 25 Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan hyväksyminen Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja väitöskirjan esitarkastus eivät saa ilman erityistä syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja ovat julkisia opinnäytteitä. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän, jonka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen dosentin tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Julkaistu väitöskirja on asetettava yliopiston kirjastoon julkisesti nähtäväksi viimeistään kymmenen (10) päivää ennen väitöstilaisuutta. Akateeminen rehtori antaa asiasta tarkemman ohjeen. Julkisen tarkastuksen jälkeen on tiedekunnan määräämän vastaväittäjän tai vastaväittäjien annettava kahden viikon kuluessa tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Vastaväittäjä tai tiedekuntaneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen voi esittää väitöskirjan hylkäämistä koskevan kirjallisen vaatimuksen perusteluineen. 27 Opintosuoritusta koskeva muutoksenhaku Yliopistolain 82 :n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Mikäli arvostelun suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena opetusta antavan yksikön toimistoon tai yliopiston kirjaamoon. Opiskelijan ilmoittaessa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tarkastajan tulee merkitä päätös päivättynä suorituspapereiden jäljennökseen, jonka opiskelija saa maksutta.