KAAVOITUSKATSAUS 2017

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS

2 Sisällys... 0 Yleistä Kaavoitusprosessi Yleiset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitus Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma... 8 Yleiskaavoitus Akaan vahvistetut yleiskaavat Akaan strateginen kehityskuva Asemakaavoitus Laaditut asemakaavat ja suunnitelmat Vireillä olevat asemakaavat Vireille tulevat asemakaavat Rantakaavoitus Poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut Kaupunkikehitystoimi KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Rakennustarkastuss ELINKEINO- JA MARKKINAPALVELUT Mittaus- ja paikkatietopalvelut

3 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessaa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivätt ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Tämän lisäksi tulee kaavoituksen kuluessa tiedottaa yksityiskohtaisemmin kunkin kaavan osallisille riittävän vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi. Osallistaminen on lain mukaan keskeistä, ja sen on tarkoitus vähentää valituksia sekä lisätä asukkaiden tietoisuutta käynnissä olevista hankkeista. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, asukkaat, naapurit sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös rekisteröidyt yhteisöt (asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyh hdistykset ym.) sekä yritykset. Osallisia ovat myös viranomaiset, joiden toimialaan kaavalla on vaikutusta. Kaavoituksesta on tiedotettava niin, että osallisilla on mahdollisuus seurataa kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavoista tiedottaminen vaihtelee kaavamuodon ja kaavan merkittävyyden mukaan. Akaassa käytettyjä tiedottamiskeinoja ovat ilmoitukset Akaan Seutu lehdessä, maanomistajille ja muille osallisille lähetettävät kirjeet, kaavoista järjestettävät tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä suorat yhteydenotot suunnittelijoiden ja osallisten kesken. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävinä kolmessa paikassa: Akaan kaupungintalon 2. kerroksessa kaavoituksen ilmoitustaululla,, Akaan kaupunginkirjastossa ja Viialan kirjastossa, sekä Akaan kaupunginn internetsivuilla. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa kokonaiskuva Akaassa parhaillaan tekeillä olevista ja lähiaikoinaa aloitettavista yleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden mittaan tulla vireille muitakin kohteita. Kaavoituskatsauksen laatii elinvoimalautakunta ja se pannaan nähtäville samalla tavoin kuin kaava-asiakirjat. Kaavoituskatsaukseen voi tutustua myös Akaan kaupungin k internetsivuilla 2

4 KAAVOITUSPROSESSI Kaavoitustarpeeseen aloite tuleee yksityiseltä, kaavoittajalta tai luottamuselimeltä. Näin kaava saadaan vireille. Kaavatyöt priorisoi kaupunginhallitus kaavoitusoh hjelmissa. KAAVAN VIREILLE TULOSTA ILMOITTAMINEN (MRL 63 )) Yleensä samassa yhteydessä, kun laitetaan OAS tai kaavaluonnos nähtäville OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( OAS) (MRAA 34 ) Kuvailee miten osallistaminen järjestetään ja kuinka voi vaikuttaa. Samalla kerrotaan perustiedot suunnittelualueesta, kaavassa arvioitavista vaikutuksista ja mitä selvityksiä laaditaan Tarvittaessa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 266, MRA 355 ) Voidaan asettaa julkisesti nähtäville erikseen tai samaan aikaan kaavaluonnoksen / - ehdotuksen kanssa -> mahdollisuus jättää kirjallinen mielipide KAAVALUONNOS Kaavakartta, määräykset ja selostuss Vähintään 14 vrk julkisesti nähtävillää -> mahdollisuus jättäää kirjallinen mielipide Lausuntojen ja mielipiteiden käsittelyy Pienialaisissa ja vaikutuksiltaan vähäpätöisissä kaavoissa jää tämä vaihe väliin KAAVAEHDOTUS Kaavakartta, määräykset ja selostuss Vähintään 30 vrk julkisesti nähtävillää (MRL 65, MRA 27 ) -> mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus Lausuntopyynnöt (MRA 28 ), osallisten kuuleminen, lausuntojen ja muistutusten käsittely Tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 323 ) KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginvaltuusto - yleiskaavat ja muut laajuudeltaan merkittävät kaavat Kaupunginhallitus asemakaavat, asemakaavojen ajanmukaisuus Elinvoimalautakunta merkitykseltään vähäiset asemakaavat, vaiheittaiset asemakaavat Muutoksenhakumahdollisuus valittamalla hallinto-oikeuteen (MRL 1888, KunL) o Muutoksenhakumahdollisuuss valittamalla korkeimpaan oikeuteen, mikäli hallinto- oikeus hylkää valituksen o Lainvoimaisuus 30 päivää hyväksymisestä (ilman valituksia) v KAUPUNKIKEHITYSTOIMI Valmistelee kaikki kaavatt ja suunnitelmat Esittelee kaavat ja suunnitelmat luottamuselimille 3

5 YLEISET TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain 1 : ssä korostetaan, että tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteeksi asetetaan myös osallistumismahdollisuuksien, suunnittelun laadun, asiantuntemuksen monipuolisuuden sekä avoimen tiedottamisen turvaaminent n. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä esitetään alueiden käytön suunnittelun tavoitteiksi turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja j eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin-- taloudellisuutta, riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, rakennetun ympäristön kauneutta, kulttuuriympäristön vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, elinkeinoeläe ämän ja toimintaympäristön luominen. Lisäksi tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen toimintaedellytyksiä, palveluiden saatavuuttaa sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Nämä tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille ja niitä toteutetaan eri kaavamuotojen sisältövaatimuksien kautta. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Alueiden suunnittelua varten on neljä tasoa.. Näistä ensimmäinen on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joita ei ole esitetty kartalla, vaan sanallisena. Ne täydentävät kaavajärjestelmää valtakunnallisesta näkökulmasta. Tavoitteet jakaantuvat kahteen tyyppiin: yleistavoitteisiin, jotka ovat luonteeltaan alueiden käytön ja sen suunnittelun periaatteellisia linjauksia, sekä erityistavoitteisiin, jotka ovatt alueiden käyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita. VAT ei koske ainoastaan kaavoja, vaan myös muuta maankäyttöm öä, kuten poikkeamislupien myöntämistä, ympäristölu pia jne. Tavoitekokonaisuudet ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä s toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. VAT:n tavoitteiden uudistaminen on meneillään. Uudistetuilla tavoitteilla pyritään kohti elinvoimaista aluerakennetta ja hiilineutraali a yhteiskuntaa. 4

6 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVAA ASEMAKAAVA MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaann maakunnan liiton tulee huolehtiaa tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen s kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 222 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauk sia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallistenn tai maakunnallisten tavoitteiden t 5

7 kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 322 ). PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAA 2040 Maakuntavaltuuston hyväksymä. Voimaan tullessaan Pirkanmaan P maakuntakaava on kumonnut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakam aavan. Maakuntakaavan kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osaasuin- ja alueet, muun muassaa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuoltoo sekä energiahuolto), virkistys- jaa suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Kuva 1. Akaa maakuntakaavassa. 6

8 Akaan osalta maakuntasolla erottuvat Toijalan asemanseutu ja sen kehittäminen, sekä myös Helsinki Tampere moottoritien risteysalueen ja Akaan Pointin potentiaali. p Toijalan ja Viialan asemanseutujen tiivistäminen on yksi maakuntakaavann tavoitteita, koska ne ovat keskeisissä rooleissa Akaan osalta Tampereen kaupunkiseudun keskusakselinn kehittämisvyöhykkeessä, joka käsittää Tampereen, Lempäälän ja Akaan Toijalan sekä Viialan. Merkittävästi parannettavat Tampere Riihimäki rataosuus sekä valtatie 9 kulkevat Akaan läpi, joten niiden kehittäminen on Akaan näkökulmasta merkittävä asia. Kuva 2. Uudet ja merkittävästi parannettavat tie, radat ja asemat. 7

9 Kuva 3. Taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeet sekä maaseudun ja j matkailunn kehittämisen kohdealueet. PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Pirkanmaalle on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka maakuntahallitus on hyväksynyt Pirkanmaann liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta on sovittu aiesopimuksella, joka allekirjoitettiin lokakuussa Aiesopimuk ksen toteutumista seurattiin ja siihen kirjattujaa kehittämistoimia toteutettiin vuosina Aiesopimuksen seurantaryhmä on vuonna 2014 laatinut katsauksen aiesopimuksen kehittämistoimien etenemisest tä. (Seurantaryhmässää Etelä- Pirkanmaata edustaa Akaan kaupunkikehitysjohtaja) pirkanmaa.fi/maankaytto- on parhaillaan käsiteltävänä. liikenne/liikennejarjestelma/pirkanmaan-liikennejarjestelmasuunnitelma/. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmann päivittäminen tai kokonaan uudistaminen 8

10 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavaa on kunnann oma, kaikkein yleispiirteisin suunnitelma toimintojen sovittamisesta. Se on tapana tarkistaa koko kunnan alueella n. 20 vuoden välein. Viime aikoina yleisen tason suunnitteluun on tullutt erilaisia strategisia työkaluja, joilla voidaan ohjata yhdyskuntarakennetta. Seudulle voidaan laatia rakennemalli, kuntaan kehityskuva ja maaseudulle kyläsuunnitelma. Mikään näistä ei ole välttämätön,, mikään ei ole laissa velvoitettu laadittavaksi. Suunnitelmien sisältöäkään ei ole vakioitu. Kyse on siitä, mikä taso koetaan tärkeäksi, ja kuinka paljon suunnitteluun aiotaan satsata. Myöskään kehityskuvan laatimiseenn osallistumiselle ei ole lakisääteisiä ohjeita. Yleiskaavaa voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osaan kunnasta (osayleiskaava). Kunnat voivat myös laatiaa yhteisen yleiskaavan. Yleiskaava määrittäää yleispiirteisesti kunnan maankäyttöä ja toimintojen, kuten esim. asumisen, teollisuuden, tärkeiden liikenneyhteyksienn ja virkistysalueiden sijoittumista. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista. Yleiskaavan hyväksyy kunta. AKAAN VAHVISTETUT YLEISKAA AVAT Akaan kaupungin alueelle on laadittu vuosien saatossaa 1960-luvulta alkaen kymmenkunta yleiskaavaa tai yleiskaavatasoista suunnitelmaa luvulla laaditut ovat jo vanhentuneet muun muassa siksi, että ne on tehty Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken itsenäisinä pysymisen lähtökohdista. Useimmat yleiskaavat on myös laadittu oikeusvaiku utuksettomina, mikä vähentää niiden tehokkuutta maankäytön ohjauksen välineinä. Akaan alueelle on laadittu seuraavat yleiskaavalliset suunnitelmat (viim. 20 vuotta): Viialan yleiskaava (1994) Viialan keskustan osayleiskaava (1996, oik.vaik.) Kylmäkosken kirkonseudun osayleiskaava (1993) Toijalan yleiskaava 2020 (1998) Toijalan sataman osayleiskaava (1999) Kylmäkoski: Sontula-Sotkia-Kurisjärvi kylä- ja haja-asutusalueet osayleiskaava (2002) Yritys-Konhon osayleiskaava (2008 oik.vaik.) Sataman osayleiskaava ( 2010 oik.vaik.) 9

11 Yleiskaava-alueet AKAAN STRATEGINEN KEHITYS SKUVA Akaan maankäytön strateginen kehityskuva laadittiin kaupungin yleiskaavatyön tavoitteiden pohjaksi, ja sen avullaa haluttiin nostaa ajankohtaiset ja keskeiset teemat julkiseen keskusteluun ja esitellä niitä kartalla ja selostuksella. Perusselvitysraportti laadittiinn keväällä 2011, ja ohjausryhmä hyväksyi alustavan strategiapaperin toukokuussa Uuden strategisen kehityskuvan tai -kaavann laatimisen tarve harkitaan kaupungin strategiatyön yhteydessä alkuvuodesta

12 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, joka perustuu useimmiten yleiskaavan antamiin lähtökohtiin. Asemakaava on tarkin kaavamuoto ja se vaaditaan alueiden yksityiskohtaisen käytön järjestämiseen. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan mukaisina. Asemakaavalla vaikutetaan erityisesti lähiympäristön toimivuuteenn ja laatuun, viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavoja voidaan laatia koskemaan hyvin erikokoisia alueita; asemakaava voi koskea kokonaistaa asuntoaluetta asuin- ja j virkistysalueineen, joskus puolestaan vain yhtä tonttia. Asemakaava sisältää määräykset alueiden käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta, yleensä myös rakennusten korkeudesta ja sijoituksesta rakennuspaikalla, leikki- ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä ym. Mitä merkittävämmästä alueesta kunnan kannalta on kyse, sitä tarkemmin rakentamistapa on asemakaavassa säädelty. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja - määräykset. Asemakaavaan liittyy myös selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Aloite asemakaavan laatimiseen voi tulla myös yksityiseltä taholta, mutta sen hyväksymisestä vastaa aina kunta LAADITUTT ASEMAKAAVAT JA SUUNNITELMAT Ruususentien asemakaavan muutoss Hämeentie, korttelin 26 osan asemakaavan muutos Torkon teollisuusalueen asemakaava an muutos Kyröntie 35 asemakaava Asemanseudun kehittäminen Vuonna 2016 Toijalan asemanseudulle laadittiin opinnäytetyönä maankäytönm n tutkielma Toijala Hybrid. Diplomityönään suunnitelman tehnyt Janne Leino esitti ratkaisussaann variaatioita maankäytön kehittämiseksi asema-alueella. Esitys sisälsi mm. hyvinvointikeskuksen, liikuntahallin sekä toimisto- ja asuintilaa. Asemanseudun asemakaavan muutos on laadinnassa, jonka ensimmäinen vaihe on Akaan uuden hyvinvointikeskuksen asemakaavan muutoksen laatiminen ns. Matinpuiston alueelle. Hyvinvointikeskuksen ensimmäinen asemakaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2016, jonka jälkeen suunnittelua on jatkettu hankekaava ana. Kaavoituksen osalta hanke etenee konkreettisesti alkuvuodesta 2018 ja kytkeytyy aikataulullis esti erilliseen Hyvinvointikeskuksen suunnitteluprojektiin. 11

13 Asemanseudun kehittämisen jatkamisessa olennaisessa roolissa on suunnitteilla oleva uusi raakapuuterminaali Akaan Pointin alueelle, jolloin asemanseudullaa oleva terminaalialue vapautuu muulle maankäytölle. Kuva 4. "Toijala Hybrid", Janne Leino VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT Aseman seudun asemakaavan muutos, vaihe II Akaan hyvinvointikeskuksen asemakaavan muutos Haittilanmäen asemakaavan muutoss Tolvilan Turuntien eteläpuolisen alueen asemakaavan muutos Viialan entisenn museon ympäristön asemakaavan muutos Palokadun asemakaavan muutos Taapurintien vaiheittainenn asemakaavan muutos Alkkulan asemakaavan muutos Kurvolan vaiheittainen asemakaavann muutos Kaavojen materiaali ja ajantasaista tietoa onn Akaan kaupungin internet-sivuilla. VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT Satamatien ja Moottoritien liittymässä Nahkialanvuorenn entisen kaatopaikan alueella on tehty erilaisia selvityksiä uusien asemakaavahankkeiden käynnistämiseksi alueella. Niin ikään ainakin Toijalan Hinkan ja Viialan Sarasteen tilan alueita on tarkoituksenmukaista kaavoittaa lähivuosina. Toijalan keskustan aluetta on asemanseudun kehittämisen yhteydessä tarpeellista tutkia lähivuosina asemakaavallisesti. Asemakaavoitushankkeita saattaa tulla vireille enemmänkin, sillä niitä n käynnistetään tarpeen mukaan. 12

14 RANTAKAAVOITUS Ranta-asemakaava ohjaa pääasiassa vapaa-ajan asutuksen sijoittumista. Maanomistajalla on oikeus ranta-asemakaavan laatimiseen omistamalleen ranta-alueelle ja lähtökohtaisesti vastaa itse kaavan sekä tarvittavien selvityksien laatimisesta. Maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan tulee muodostaa tarkoituksent nmukainen kokonaisuus ja uuden rantarakennuspaikan tulee olla perusteltu maanomistajien tasapuolisen kohtelun osalta. Kunta päättää ranta- asemakaavan hyväksymisestä samojen vaiheiden kautta kuin asemakaavankin. Asemakaava-alueet 13

15 POIKKEAMISET JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUT Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa, eikä aluetta saa käyttää kaavan vastaisesti. Vähäisen poikkeamisen kaavastaa voi myöntää kunta. Rakennettaessa asemakaavoittamattomallee alueelle on selvitettävä, onko kyse suunnittelutarvealueesta. Suunnittelutarvealueeseen sisältyvät alueet, jotka vastaavat aiempaa taaja-asutuksen määritelmää. Niihin sisältyyy myös rakentaminen, jolla j on merkittäviä ympäristövaikutuksia tai josta on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai t haittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Akaan kaupungin rakennusjärjestyksessä on määritelty em. alueet. Rakennusjärjestys ml. suunnittelutarvealueet on tarkoitus uudistaa vuoden 2018 aikana. Ratkaisun antaminen on ikään kuin laajennettu rakennuslupamenettely. Rakentamisen erityiset edellytykset harkitaan. Erityisesti taajaman lievealueellaa on syytä olla o hyvissää ajoin yhteydessä kaavoitusyksikköön, mikäli suunnittelee rakentamista metsä- tai maatalousmam aalle. Suunnittelutarveratkaisun myöntää elinvoimalautakunta. Rantarakentamisessa päätösvalta oli aiemmin ELY-keskuksella, mutta siirtyi kunnille. Akaassaa huomattava osuus rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella tarvitsee suunnittelutarveluvan. Rakennustarkastaja ja suunnitteluavustajat neuvovat suunnittelutarveratkaisuihin liittyvissä asioissa. 14

16 KAUPUNKIKEHITYSTOIMI Kaupunkikehitystoimeen kuuluvat maankäyttöpalvelut sekä elinkeinopalvelut,, jonka toimialajohtajana toimii kaupunkikehitysjohtaja. Kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaa kaupunginhallitus ja elinvoimalautakunta. Kaupunginjohtajalle kuuluu strateginen maankäytön ohjaus. Käytännönn maankäytön suunnittelun, hallinnoinnin ja kaavatyön tekee kaupungin kaavoitusyksikkö. Kaavoitusta ja maankäyttöä koskevista asioista saa tietoa kaupungintalon 2. kerroksessa sijaitsevasta kaavoitusyksiköstää seuraavilta henkilöiltä: Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen / yleiskaavatyö maankäyttösopimukset maapolitiikka: maan osto ja myynti alueidenkäyttöluvat etuosto-oikeuspäätökset tonttien varauspäätökset osoitenumerointi ja asemakaavan ulkopuolisen tiestön nimeäminen KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Kaavasuunnittelija Pekka Seppänen / asemakaavoitusta koskevat kysymykset, selvitykset poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut rakentamistapaohjeet Suunnitteluavustajaa Helena Keva / helena.keva@akaa.fi Suunnitteluavustaja Liisaa Similä / asiakaspalvelu, valmiit asemakaavat, kaavaotteet tonttikauppojen valmistelu osoiteasiat kaavojen piirtäminen, nähtäville laitto, kuulutukset ja lausuntopyynnöt asiakaspalvelu, valmiit asemakaavat, kaavaotteet tonttikauppojen valmistelu kaavojenn nähtävillee laitto, kuulutukset ja lausuntopyynnöt osoiteasiat 15

17 RAKENNUSTARKASTUSS Vs. vastaava rakennustarkastajaa Anu Hytönen / anu.hytonen@akaa.fi Henri Salonen virkavapaalla rakennusluvat lupavalmistelu lautakuntaan rakentamismääräykset rakennusoikeuden määrää tontilla säilyttämis- ja kaupunkikuva-asiat maa-ainesluvat, maisematyöluvat Palvelusihteeri Asta Rajala / asta.rajala@akaa.fi Palvelusihteeri Jouni Salonen / jouni.salonen@akaa.fi neuvonta asiakirjatilaukset katselmuksien tilaaminen neuvonta asiakirjatilaukset katselmuksien tilaaminen ELINKEINO- JA MARKKINAPALVELUT Elinkeinopäällikkö Jari Jokinenn / jari.jokinen@akaa.fi aluekehittäminen uusien ja olemassa olevien yritysalueiden kehittäminen vs. Viestintä- ja markkinointisihteeri Anni Määttä / anni.maatta@akaa.fi Sini Kantola vanhempainvapaallaa kaupungin viestintä markkinointi Yritysneuvoja Jukka Huila / jukka. huila@ensimetri.fi Rahoitusneuvoja Piritta Forstén / piritta.forsten@valkeakoski.fi uusien yritysten perustaminen yritys ja hanketuet 16

18 MITTAUS- JA PAIKKATIETOPALVELUT Maanmittausinsinööri Heikki Knuutila / heikki.knuutila@akaa.fi Kiinteistösihteeri Soile Minkkinen / soile.minkkinen@akaa.fi tonttijaot kiinteistötoimitukset kaupan vahvistaminen mittaus- ja karttapalvelut kiinteistötoimitushakemukset otteet kiinteistötietojärjestelmästä kiinteistötoimitustenn valmistelu Suunnitteluavustaja Tero Taimela / tero.taimela@akaa.fi Kartoittaja Olli Hietanen / olli.hietanen@akaa.fi CAD-kuvat tonttikartat kiinteistötoimitustenn maastotyöt maastotyön johtaminen kartoitukset rakennusten paikann merkintä Akaassa Jyri Sarkkinen kaupunkikehitysjohtaja 17