VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI MaaliPOTKU osahanke projektipäällikkö Marita Pitkänen aluekoordinaattori Heta Leino aluekoordinaattori Tiina Nurmela

2 2 Sisällysluettelo 1. OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ TERVEYSHYÖTYMALLI SISÄLTYY KUNTIEN JA TERVEYSPALVELUORGANISAATIOIDEN STRATEGIOIHIN YHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN YLI KUNNAN HALLINTORAJOJEN SEKÄ YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA TERVEYSKESKUKSET OVAT SITOUTUNEET TERVEYSHYÖTYMALLIN MUKAISEEN TOIMINTAAN TERVEYSHYÖTYMALLIN TAVOITTEET JA MITTARIT ON SOVITTU JA OTETTU KÄYTTÖÖN JOHTAMISESSA JOKAISELLA PITKÄAIKAISSAIRAALLA POTILAALLA ON POTILAAN KANSSA YHDESSÄ LAADITTU YKSILÖLLINEN JA STRUKTUROITU HOITOSUUNNITELMA ERILAISIA OMAHOIDON TYÖKALUJA ON OTETTU KÄYTTÖÖN, KUTEN RYHMÄOHJAUS, TERVEYSVALMENNUS JA SÄHKÖISIÄ OMAHOIDON PALVELUJA JOKAISELLE PITKÄAIKAISPOTILAALLE ON MÄÄRITELTY HOIDON TOTEUTUKSESTA VASTAAVA TYÖNTEKIJÄ, JOKA ON KIRJATTU HOITOSUUNNITELMAAN PITKÄAIKAISSAIRAAN TERVEYSKESKUSKÄYNTI ON ENNALTA SUUNNITELTU JA VASTUUT ON MÄÄRITELTY TERVEYSKESKUSTEN PALVELUVALIKOIMA ON RAKENNETTU POTILAIDEN PALVELUTARPEEN MUKAISESTI KEHITTÄMISTYÖSSÄ OTETAAN KÄYTTÖÖN VAIKUTTAVAKSI TODETUT LÄHESTYMISTAVAT JA MENETELMÄT POTILAAN KANSSA TEHTÄVÄSSÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA KÄYTETÄÄN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSIA JA MUITA NÄYTTÖÖN PERUSTUVIA TIETOLÄHTEITÄ NOUDATETAAN YHTEISESTI SOVITTUJA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖJÄ AVAINASIAKKAAT MÄÄRITELLÄÄN JA TUNNISTETAAN TIETOJÄRJESTELMÄN AVULLA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN RIIHIMÄEN TERVEYSKESKUKSEN KY:SSÄ TERVEYSHYÖTYMALLI SISÄLTYY KUNTIEN JA TERVEYSPALVELUORGANISAATIOIDEN STRATEGIOIHIN YHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN YLI KUNNAN HALLINTORAJOJEN SEKÄ YKSITYISEN JA 3. SEKTORIN KANSSA TERVEYSKESKUKSET OVAT SITOUTUNEET TERVEYSHYÖTYMALLIN MUKAISEEN TOIMINTAAN TERVEYSHYÖTYMALLIN TAVOITTEET JA MITTARIT ON SOVITTU JA OTETTU KÄYTTÖÖN JOHTAMISESSA JOKAISELLA PITKÄAIKAISSAIRAALLA POTILAALLA ON POTILAAN KANSSA YHDESSÄ LAADITTU YKSILÖLLINEN JA STRUKTUROITU HOITOSUUNNITELMA ERILAISIA OMAHOIDON TYÖKALUJA ON OTETTU KÄYTTÖÖN, KUTEN RYHMÄOHJAUS, TERVEYSVALMENNUS JA SÄHKÖISIÄ OMAHOIDON PALVELUJA JOKAISELLE PITKÄAIKAISPOTILAALLE ON MÄÄRITELTY HOIDON TOTEUTUKSESTA VASTAAVA TYÖNTEKIJÄ, JOKA ON KIRJATTU HOITOSUUNNITELMAAN PITKÄAIKAISSAIRAAN TERVEYSKESKUSKÄYNTI ON ENNALTA SUUNNITELTU JA VASTUUT ON MÄÄRITELTY TERVEYSKESKUSTEN PALVELUVALIKOIMA ON RAKENNETTU POTILAIDEN PALVELUTARPEEN MUKAISESTI KEHITTÄMISTYÖSSÄ OTETAAN KÄYTTÖÖN VAIKUTTAVAKSI TODETUT LÄHESTYMISTAVAT JA MENETELMÄT POTILAAN KANSSA TEHTÄVÄSSÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA KÄYTETÄÄN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSI JA MUITA NÄYTTÖÖN PERUSTUVIA TIETOLÄHTEITÄ NOUDATETAAN YHTEISESTI SOVITTUJA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖJÄ AVAINASIAKKAAT MÄÄRITELLÄÄN JA TUNNISTETAAN TIETOJÄRJESTELMÄN AVULLA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA VAMMALAN ALUESAIRAALAN ALUEELLA TERVEYSHYÖTYMALLI SISÄLTYY KUNTIEN JA TERVEYSPALVELUORGANISAATIOIDEN STRATEGIOIHIN YHTEISTYÖTÄ TEHDÄÄN YLI KUNNAN HALLINTORAJOJEN SEKÄ YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA TERVEYDENHUOLLON ORGANISAATIOT OVAT SITOUTUNEET TERVEYSHYÖTYMALLIN MUKAISEEN TOIMINTAAN TERVEYSHYÖTYMALLIN TAVOITTEET JA MITTARIT ON SOVITTU JA OTETTU KÄYTTÖÖN JOHTAMISESSA

3 3 4.5 JOKAISELLA PITKÄAIKAISSAIRAALLA POTILAALLA ON POTILAAN KANSSA YHDESSÄ LAADITTU YKSILÖLLINEN JA STRUKTUROITU HOITOSUUNNITELMA ERILAISIA OMAHOIDON TYÖKALUJA ON OTETTU KÄYTTÖÖN, KUTEN RYHMÄOHJAUS, TERVEYSVALMENNUS JA SÄHKÖISIÄ OMAHOIDON PALVELUJA JOKAISELLE PITKÄAIKAISPOTILAALLE ON MÄÄRITELTY HOIDON TOTEUTUKSESTA VASTAAVA TYÖNTEKIJÄ, JOKA ON KIRJATTU HOITOSUUNNITELMAAN PITKÄAIKAISSAIRAAN TERVEYSKESKUSKÄYNTI ON ENNALTA SUUNNITELTU JA VASTUUT ON MÄÄRITELTY TERVEYSKESKUSTEN PALVELUVALIKOIMA ON RAKENNETTU POTILAIDEN PALVELUTARPEEN MUKAISESTI JA PALVELUJA KEHITETÄÄN OMAHOITOON, ITSEHOITOON JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN. KEHITETÄÄN ESIM. RYHMÄVASTAANOTTOJA, TERVEYSVALMENNUSRYHMIÄ JA ENNALTAEHKÄISEVIÄ PALVELUJA POTILAAN KANSSA TEHTÄVÄSSÄ PÄÄTÖKSENTEOSSA KÄYTETÄÄN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSIA JA MUITA NÄYTTÖÖN PERUSTUVIA TIETOLÄHTEITÄ NOUDATETAAN YHTEISESTI SOVITTUJA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖJÄ, OTETAAN KÄYTTÖÖN KÄYNTISYIDEN KIRJAAMINEN AVAINASIAKKAAT MÄÄRITELLÄÄN JA TUNNISTETAAN TIETOJÄRJESTELMÄN AVULLA. HYVINVOINTISTRATEGIAN ARVIOINTIA JA KEHITTÄMISTÄ TUKEVAN AJANTASAISEN TIEDON TUOTTAMINEN, ASIAKASRYHMIEN KARTOITTAMINEN VIESTINTÄ VERKOSTOITUMINEN TALOUS

4 4 1. Osahankkeen organisoituminen MaaliPotkun osahankkeeseen ovat kuuluneet Sastamalan perusturvakuntayhtymä (vuoden 2012 alusta Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut), Vammalan aluesairaala, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Sastamalan perusturvakuntayhtymään kuuluivat kunnat Sastamala, Punkalaidun, Lavia ja Kiikoinen, joiden väestöpohja oli yhteensä noin asukasta. Vuoden 2012 organisaatiomuutoksen kautta perusturvakuntayhtymä muuttui Sastamalan seudun sosiaalija terveyspalveluiksi ja Lavia jäi tämän alueen ulkopuolelle. Vammalan aluesairaala tuottaa palveluja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen alueen kuntien lisäksi Hämeenkyrön, Ikaalisten, Parkanon, Kihniön, Ylöjärven ja Huittisten kunnille. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (FSTKY) muodostuu Kanta-Hämeen viidestä kunnasta, jotka ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Alueella asuu noin asukasta. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa seudullisesta perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Forssan seudun väestörakenne painottuu selkeästi ikääntyvään väestöön. Riihimäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muodostuu kolmesta kunnasta, jotka ovat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Alueella asuu noin asukasta. Hausjärven ja Lopen kunnat sekä Riihimäen kaupunki järjestävät perusterveydenhuollon palvelut kuntayhtymän toimesta väestövastuuperiaatetta noudattaen. Osahankkeelle perustettiin ohjausryhmä, jossa on 2-3 henkilöä jokaisesta osahankkeen organisaatiosta. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä 8 kertaa vuorotellen Sastamalassa, Forssassa ja Riihimäellä. Lisäksi paikkakunnittain ovat toimineet alueelliset ohjausryhmät, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden edustajien lisäksi on ollut mukana järjestöjen ja kuntien edustajia. 4

5 5 Sastamalan alueellinen ohjausryhmä on kokoontunut 6 kertaa, Forssan ohjausryhmänä toiminut terveydenhuollon kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli MaaliPotkun asioita 19 kertaa ja Riihimäen ohjausryhmä10 kertaa. Lisäksi jokaisessa organisaatiossa on toiminut käytännön kehittämistoimintaan paneutuneita kehittämistiimejä. Jokaisessa MaaliPotkun organisaatiossa on ollut hankkeen koordinaattori / projektipäällikkö, jolle on varattu työaikaa Potkuhankkeeseen Riihimäellä 100 %, Sastamalassa 50 %, Vammalan aluesairaalassa 40 % ja Forssassa pääasiassa 50 %. Lisäksi hankkeessa on ollut FSTKY: lukuun ottamatta osa-aikaisia hanke- ja projektiyöntekijöitä suunnitellen, pilotoiden ja juurruttaen uusia toimintakäytäntöjä. Sotesissa on ollut viisi hanketyöntekijää, joiden työaika on ollut % työajasta. Vammalan aluesairaalassa on ollut kaksi hanketyöntekijää, joiden työaika on ollut 20 % työajasta. MaaliPOTKUlla on ollut kaksi edustajaa Väli-Suomen Potku-hankkeen ohjausryhmässä. MaaliPOTKUn alueelliset hankkeen koordinaattorit ovat osallistuneet säännöllisesti Potku-hankkeen projektipäälliköiden kokouksiin sekä yhteisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin MaaliPOTKUn organisaatioiden yhteistyö MaaliPOTKUn organisaatiot ovat maantieteellisesti noin sadan kilometrin etäisyydellä toisistaan. Yhdistävänä tekijänä MaaliPOTKUssa on ollut terveyspalvelujen rakenteen samankaltaiset haasteet kullakin paikkakunnalla. Riihimäellä Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö ja Sastamalassa Vammalan aluesairaala ja perusterveydenhuolto toimivat rinnakkain, jolloin yhteistyön edistäminen ja työnjaon selkiyttäminen ovat yhteisiä tavoitteita. Forssassa alueellinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat jo samassa organisaatiossa. Kehittämistarpeiden arvioiminen, kokemusten ja ratkaisujen jakaminen ovat olleet ohjausryhmien kokoontumisissa keskeisellä sijalla. MaaliPOTKUn alueet ovat myös väestöpohjaltaan suunnilleen samankokoisia. Forssan ja Sastamalan alueella väestö on ikärakenteeltaan varsin vanhusvoittoisia. 5

6 6 Osahankkeessa on tehty yhteistyötä mm. järjestämällä kolme yhteistä seminaaria vuorotellen kullakin paikkakunnalla ja niihin on järjestetty kuljetukset muilta paikkakunnilta. Seminaarien teemat ovat liittyneet terveyshyötymallin keskeisiin sisältöihin kuten esim. sähköisiin palveluihin, päätöksenteon tukeen, terveysvalmennukseen ja asiakaslähtöisyyteen. Osahankkeessa on tehty myös yhteisiä hankintoja koulutuksista. Esimerkiksi voimaannuttavasta työotteesta hankittiin sama koulutus kaikille paikkakunnille. Maali- POTKUn paikallinen projektipäällikkö ja aluekoordinaattorit ovat jakaneet keskenään kokemuksia käytännön toteutukseen liittyvistä asioista. Käytännössä kullakin paikkakunnalla on ollut omat alueelliset tavoitteensa ja painotukset ovat olleet hiukan erilaisia. Yhteiset seminaarit osallistujia: Potkun aloitusseminaari Forssa 61 Potkua terveydenhoitoon. Terveyshyötymallin käytäntöjä , Sastamala 55 Oman elämänsä sankariksi , Riihimäki MaaliPotkun organisoituminen Forssan alueella Pitkäaikaissairaiden palveluiden kehittäminen ja erilaisten ongelmien ennaltaehkäisy ovat olleet keskeisiä asioita kuntayhtymän strategiassa. Kuntayhtymässä on systemaattisesti kehitetty terveydenhuollon toimintaa ja luotu hyviä uusia ja toimivia käytäntöjä alueen väestön terveyspalveluiden järjestämiseksi kustannustehokkaalla tavalla. MaaliPOTKU-hankkeen toiminnasta ja kokonaistoteutuksesta vastaamaan muodostettiin projektiryhmä, joka aloitti toimintansa Projektiryhmän tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa hanketta siten, että hankkeelle osoitetut tavoitteet ja tehtävät saavutettiin. Projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 19 kertaa. FSTKY:n hankkeessa toimi yksi palkattu työntekijänä nimikkeellä aluekoordinaattori. Aluekoordinaattorin tehtävänä oli vastata hankkeen koordinoinnista ja dokumentoinnista. Hanketyöntekijän vaihtuessa hanke oli kaksi kuukautta ( ) ilman hanketyöntekijää ja projektiryhmä vastasi hankkeesta. 6

7 7 Aluekoordinaattorin työpanos vaihteli hankkeen aikana %:iin. Suurimman osan ajasta aluekoordinaattori työpanos oli 50 %. Pilottiryhmissä mukana ollut perusterveydenhuollon henkilöstö kuului projektiryhmään ja osallistui projektiryhmän kokouksiin. Tämän lisäksi pilottiryhmät ja aluekoordinaattori kokoontuivat työpajamuotoisesti suunnitellessaan ja kehittäessään valmistellun vastaanoton toimintaa ja omahoitolomaketta sen työvälineenä. Työpajat, joita oli kuusi kertaa ( , , , , ja ), pidettiin Tammelan terveysaseman kokoustiloissa. Erikoissairaanhoidon Omahoito-pisteen kehittämistyöpajoja pidettiin Korkeavahan kokoustiloissa hankkeen aikana neljä kertaa ( , , ja ) MaaliPotkun organisoituminen Riihimäen alueella Riihimäki MaaliPotkua hallinnoi organisaation ohjausryhmä, joka kokoontui 10 kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa hanketta siten, että hankkeelle osoitetut tavoitteet ja tehtävät saavutettiin Potku I hankeaikana. Hankeaikana tavoitteena oli parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Riihimäen vastaanotolla yhdessä johdon ja henkilökunnan kanssa kehitettiin ja käyttöönotettiin sydämen vajaatoimintapotilaan terveyshyötymallinmukaista hoitopolkua, joka hankeen päätyttyä on sovellettavissa koko kuntayhtymän vastaanotoilla pitkäaikaissairaiden potilaiden terveyshyötymallin mukaiseen hoitoon. Vastaanoton sairaanhoitajista, lääkäreistä ja avustavasta henkilökunnasta koottiin koordinaatioryhmä, joka toimi kehittäjänä ja mallin juurruttajana vastaanottotyön arjessa. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimi Potku aluekoordinaattori. Koordinaatioryhmä kokoontui hankeaikana yhteensä 11 kertaa. Riihimäki MaaliPOTKU aluekoordinaattori toimi Potku I hankkeessa 100 % työajalla

8 MaaliPotkun organisoituminen Sastamalan alueella Alueellinen ohjausryhmä Sastamalan perusturvakuntayhtymä ( alkaen Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut) ja Vammalan aluesairaala ovat tehneet koko Potku-hankkeen ajan tiivistä yhteistyötä alueellisen palveluvalikoiman ja yhtenäisten toimintakäytäntöjen edistämiseksi. Sastamalan MaaliPotkulla on ollut oma ohjausryhmä, joka on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet kummankin organisaation, kuntien sekä paikallisen Diabetesyhdistyksen, Sydänyhdistyksen ja Mielenterveysyhdistyksen edustajat. Ohjausryhmä on vahvistanut alueelliset tavoitteet ja valvonut projektin toteutumista. Toiminnallinen organisoituminen Sastamalan Potku-hanketta on toteutettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Molempien organisaatioiden johtoryhmät ovat muodostaneet yhdessä hankkeen toiminnallisen johtoryhmän, joka on kokoontunut yhteensä kolme kertaa. Johtoryhmä määritteli hankkeen alueelliset tavoitteet, ja on sen jälkeen seurannut ja arvioinut terveyshyötymallin mukaisen kehittämistoiminnan etenemistä sekä määritellyt yhteiset linjaukset kehittämistyön jatkolle. Kehittämistiimit Käytännön kehittämistyötä varten perustettiin aluksi kolme kehittämistiimiä; diabetespotilaan hoidon kehittämistiimi, mielenterveyspotilaan hoidon kehittämistiimi sekä asiakaslähtöisen ryhmätoiminnan kehittämistiimi. Diabetespotilaan ja mielenterveyspotilaan hoidon kehittämistiimissä on ollut sekä Sastamalan perusterveydenhuollon että Vammalan aluesairaalan henkilöstön edustajia siten, että mukana on ollut johdon, lääkäreiden, diabetesneuvolan terveydenhoitajien, vastaanoton sairaanhoitajien, kotihoidon, aluesairaalan sisätautien avo- ja osastohoidon sekä psykiatrian akuuttivastaanoton edustus. Asiakaslähtöisen ryhmätoiminnan tiimissä on ollut neljän alueen terveydenhoitajat, osastonhoitaja ja projektipäällikkö. 8

9 9 Kehittämistiimeissä on aluksi perehdytty kehitettävänä olevaan ilmiöön, suunniteltu ja kehitetty tarvittava materiaali sekä sovittu käytännön toimeenpanosta. Kehittämistiimeille on varattu säännöllinen kokoontumisaika, joka on varattu tiimin jäsenten aikatauluihin. Esimerkiksi diabetespotilaan kehittämistiimille on varattu säännöllinen yhden tunnin kokousaika viikoittain. Tiimin kokouksissa on suunniteltu toimintaa ja käyty läpi käytännön kokemuksia esimerkiksi hoitosuunnitelman laatimisesta tai valmistellusta vastaanotosta. Eri ammattiryhmien edustajat ovat osaltaan vieneet omissa työyhteisöissään eteenpäin sovittuja käytäntöjä. 2. Tavoitteiden toteutuminen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä Seuraavassa Potku-hankkeen tavoitteiden toteumista tarkastellaan erikseen kullakin paikkakunnalla: Forssan, Riihimäen sekä Sastamalan alueilla. Tässä luvussa kuvataan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän MaaliPOTKU -hankkeen kehittämistoimintaa ja tuloksia POTKU- hankkeen tavoitteiden ja oman osahankkeen tavoitteiden mukaisesti Terveyshyötymalli sisältyy kuntien ja terveyspalveluorganisaatioiden strategioihin. FSTKY: Terveyshyötymallia viedään eteenpäin organisaation eri tasoilla. Hyödynnetään olemassa olevia rakenteita ja tiivistetään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Terveyshyötymallia on viety eteenpäin organisaation eri tasoilla. Terveyshyötymallista tiedottamisessa on hyödynnetty olemassa olevia rakenteita ja on pyritty tiivistämään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja järjestämällä niitä. Terveyshyötymalli näkyy seuraavissa kuntayhtymän suunnitelmissa: Terveyden edistämissuunnitelma 2012, FSTKY:n strategia vuoteen 2015, Potilasturvallisuussuunnitelma ja valmisteilla oleva Terveydenhuoltolain mukainen sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. 9

10 10 FSTKY:n MaaliPOTKU-hankkeen ohjausryhmänä toimi terveydenhuollon kuntayhtymän johtoryhmä, jonka jäsenet johtavat omia vastuualueitaan. MaaliPOTKU-hanketta on esitelty johtoryhmässä ja johtoryhmä on tehnyt hankkeen toimintaan liittyviä päätöksiä. Näin ollen organisaation johto on ollut tietoinen hankkeesta ja sen päämääristä. Väli-Suomen Potku-hankkeen hankelääkärit tekivät keväällä 2012 kyselyn organisaatioiden johdoille terveyshyötymallin tuntemuksesta ja näkemyksiä hankkeesta. FSTKY:n johdon sitoutumista hankkeeseen voidaan kritisoida kyselyyn osallistumisaktiivisuuden perusteella. Koko MaaliPOTKU-hankkeesta oli vastannut kyselyyn vain kolme ylimmän johdon vastaajaa, joissa ei liene mukana vastaajia FSTKY:stä. Kyselyyn vastaaminen tapahtui Webropol-kyselynä ja olisi vienyt aikaa noin 10 minuuttia. Jatkossa tuleekin arvioida FSTKY:ssä johtoryhmän roolia hankkeiden ohjausryhmänä. Projektin ohjausryhmän tulisi olla työhönsä sitoutunut ja aktiivisesti projektia eteenpäin vievä. Nykyisellä järjestelyllä projektin asiat hukkuvat koko johtoryhmän laajaan asialistaan. Terveyshyötymalli on saatu näkymään organisaation suunnitelmiin, mutta mallista tiedottamista ja juurruttamista käytännön työhön tulee jatkaa Yhteistyötä tehdään yli kunnan hallintorajojen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa FSTKY: Yhteistyön mallintaminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä eri kuntien eri hallintokuntien, erityisesti liikuntatoimen, kanssa. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:een, jonka viidentenä toiminnalle laadittuna standardina on jatkuvuus ja yhteistyö. Standardissa edellytetään, että organisaation toimintasuunnitelmaan sisältyy jatkuva yhteistyö terveydenhuollon ja eri sektoreiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. (Terveyden edistämissuunnitelma 2012.) Yhteistyötä on tehty jo aiemminkin eri kansalais- ja potilasjärjestöjen kanssa, kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton, Sydänyhdistyksen ja Diabetesyhdistyksen kanssa. 10

11 11 Evl-seurakunnan kanssa on tehty yhteistyötä järjestettäessä vertaistukiryhmätoimintaa raskaana oleville ja synnyttäneille nuorille äideille. Forssan kaupungin liikuntatoimen kanssa on tehty yhteistyötä esittelemällä asiakkaille liikunta- ja ryhmätoimintaa liikuntatoimen liikuntakalenterista. MaaliPOTKU-hankkeen aikana on pyritty aktiivisesti monipuolistamaan ja tiivistämään yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kansalais- ja potilasjärjestöt: Potilasjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä on pyritty laajentamaan alueen kaikkiin kansalais- ja potilasjärjestöihin. Hankkeen aikana ( ) osallistuttiin seudun yhdistysten, julkisen sektorin ja yritysten yhteiseen tapahtumaan, Yhdessä mielellämme - messuille. Päivän tapahtumassa MaaliPOTKU-hankkeella oli oma ständi, jossa Mailis Simola ja Heta-Maija Leino kertoivat hankkeesta ja Terveyshyötymallista. Syksyllä 2011 FSTKY:n yhtymäjohtaja Markku Puro kutsui kokoon ensimmäisen kerran kuntayhtymän alueella toimivista potilasjärjestöistä koostuvan asiakasraadin (tapaaminen oli ). Seuraava tapaaminen järjestettiin keväällä 2012 ( ). Kuntayhtymän alueen potilasjärjestöjen yhteystiedoista pidetään ajan tasalla olevaa tiedostoa, jonka perusteella kutsut lähetettiin. Jokaisesta järjestöstä kutsuttiin kaksi edustajaa. Kuntayhtymän yhtymäjohtaja toimii asiakasraadin kokoonkutsujana. Tavoitteena on saada aikaan kehittävää keskustelua terveyteen ja sairauteen liittyvistä ajankohtaisista asioista kaksi kertaa vuodessa kuntayhtymän tiloissa kuntayhtymän edustajien ja potilasjärjestöjen edustajien välillä. Tilaisuuksissa on esitelty muun muassa Terveyshyötymallia ja MaaliPOTKU-hankkeen toimintaa sekä keskusteltu Terveydenhuoltolain edellyttämästä hoitosuunnitelmasta. Asiakasraadin lisäksi kansalais- ja potilasjärjestöt ovat mukana erilaisissa potilasohjausja ryhmätoimintamalleissa. Järjestöjen kehittämistä ryhmäohjausmalleista on käytetty Mannerheimin lastensuojeluliiton kehittämää Siskot-ryhmää ja Diabetesliiton Diabetes Keskustelut -ryhmätyömallia. Potilasjärjestön roolina on ollut myös tarjota ryhmien toiminnalle toimintatiloja, kuten Sydänyhdistyksen antama kuntasalivuoro painonhallintaryhmälle. 11

12 12 Potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat tulevat olemaan mukana muun muassa potilasturvallisuutta varmistavassa ryhmässä vuodesta 2013 alkaen (Potilasturvallisuus yhteinen asiamme). Liikuntatoimi Forssan kaupungin liikuntatoimen kanssa on tehty jo usean vuoden ajan yhteistyötä. Forssan kaupungin liikuntatoimi julkaisee liikuntakalenteria, jossa on tiedot erilaisista liikuntaryhmistä. FSTKY:n henkilökunnan roolina on ollut ohjata asiakkaita liikuntakalenterissa jo olemassa oleviin ryhmiin. MaaliPOTKU-hankkeen aikana on pyritty luomaan uusia toimintatapoja, kuten olla mukana suunnittelemassa ja kokoamassa ryhmää sairauden tai muun tavoitteen mukaan. Forssan kaupungin liikuntatoimessa koetaan hankalaksi tavoittaa ihmiset, herättää heidän kiinnostuksensa liikuntaan ja kohdistaa liikuntapalvelut niitä tarvitseville. Nyt liikkuvat hyväkuntoiset, mutta ongelmana on saada liikkumaan ne, jotka siitä todella hyötyisivät. Terveydenhuollossa on mahdollisuus tavoittaa henkilöt, jotka eniten hyötyisivät liikunnasta. Yhteistyö Forssan liikuntatoimen kanssa on koettu joustavaksi ja erityisryhmien perustaminen yhteistyössä helpoksi. Tärkeää on yhteistyön ja ryhmän toiminnan suunnittelun aloittaminen riittävän ajoissa. Syksyn ryhmien toiminta tulee suunnitella valmiiksi edellisessä toukokuussa ja kevään toiminnan suunnittelu tulee olla valmis joulukuussa. Niin sanotut suuret linjaukset tehdään liikuntatoimessa keväisin seuraavaksi vuodeksi. Uuden ryhmän perustamisen minimikoko tulisi olla 10. Periaatteessa asiakkaat sitoutuvat osallistumaan ryhmän toimintaan koko kaudeksi, mutta tähän voidaan tehdä poikkeuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tutustumiskäynnit ryhmiin 1-2 kertaa ja vasta sen jälkeen sitoutuminen ryhmän toimintaan. Terveydenhuoltohenkilöstön tehtävänä on ryhmistä tiedottaminen sopiville asiakasryhmille ja ryhmien kokoaminen. Esimerkkinä Forssan liikuntatoimen kanssa tehdystä yhteistyöstä on miesten painonhallintaryhmä, joka aloitti toimintansa keväällä Tammelan liikuntatoimen kanssa aloitettiin yhteistyöneuvottelut toukokuussa Tammelassa, samoin kuin Forssassa, on ollut haasteena oikean asiakasryhmän tavoittaminen. 12

13 13 Yhteistyö päätettiin aloittaa ohjaamalla syksyllä alkavaan ryhmään 40- vuotistarkastuksessa käyviä, liikunnasta hyötyviä tammelalaisia miehiä. Terveydenhoitaja antaa ryhmän toiminnasta asiakkaalle tiedotteen ja asiakas itse tekee päätöksen osallistumisesta ja ilmoittautuu ryhmään. Apteekit Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhteistyötä ja luoda uusia yhteistyömalleja alueen apteekkien kanssa. Tavoitteena oli myös palveluiden asiakaslähtöisyys, joka perustuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Apteekkien kanssa on oltu yhteydessä jossain määrin myös aiempien projektien yhteydessä. Selviä yhteistoimintamuotoja ei kuitenkaan ole aiemmin luotu. Lokakuussa 2011 MaaliPOTKU-hankkeen aluekoordinaattori lähetti kutsut sekä postitse että sähköpostin välityksellä kuntayhtymän alueella toimivalle seitsemälle apteekille. Ensimmäinen tapaaminen apteekkareiden, apteekkien yhteyshenkilöiden ja MaaliPOT- KUn projektiryhmän välillä pidettiin pääterveysaseman kokoustilassa Tapaamisessa keskityttiin potilaan itsehoitoon liittyvään lääkitykseen ja siinä ilmenneihin ongelmiin. Ensimmäisestä kokoontumisesta saatujen kokemusten perusteella päätettiin kokoontumisia jatkaa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Toisessa tapaamisessa ( ) koettiin tärkeäksi edelleen laajentaa yhteistyötä ja järjestää apteekkien, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilökunnalle yhteistä koulutusta. Päädyttiin järjestämään kolme, sisällöltään samaa, työpajamuotoista koulutuskertaa syys- ja lokakuussa Koulutuksen tarpeesta ja sisällöstä keskusteltiin MaaliPOT- KU-hankkeen projektiryhmän ja apteekkien yhteistyötapaamisessa. Ensimmäiseen pajaan osallistui 10 apteekkien henkilökuntaan kuuluvaa ja 24 terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvaa. Terveydenhuollon henkilökuntaa oli sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Seuraavat työpajat olivat ja FSTKY on luonut kumppanuussuhteen Terveystalon kanssa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään alueellisia terveyspalveluja. 13

14 14 Kolmannen sektorin toimijoista ja heidän yhteystiedoistaan on olemassa listat, joita laatu- ja kehittämispäällikkö Raija Vähätalo on pitänyt ajan tasalla. Ne löytyvät sähköpostista/intranetistä kansiosta Yleiset kansiot Terveyden edistäminen Yhdistykset. Järjestöt jakavat tietoa eri asiakasryhmien erityistarpeista ja kokonaiselämäntilanteen hoidosta. Tätä tietoa terveydenhoitohenkilöstö käyttää lisätäkseen omaa ammattitaitoaan tavoitteenaan kyetä ymmärtämään entistä paremmin erilaisten asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä. Kolmannen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä on tärkeää muistaa terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntijuus terveyden- ja sairaudenhoidossa. Hankaluudet: Terveydenhuollon ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on pitkälle riippuvaista toimijoiden omasta halusta ja kiinnostuksesta. Yhteistyötä vaikeuttaa taloudellisten resurssien puute, riittämätön toisen osapuolen toiminnan tunteminen ja heikko tiedonkulku. (Laamanen, Ala-Kauhaluoma & Nouko-Juvonen 2002.) Kehittämisideat: Yhteistyötä voidaan lisätä tutustumalla toiseen osapuoleen, motivoimalla yhteistyöhön ja sopimalla yhdessä toimintakäytännöistä. Terveydenhuollossa tulee pyrkiä hyödyntämään kolmannen sektorin kyky tunnistaa julkista palvelujärjestelmää paremmin järjestelmän ulkopuolelle jääneet. Terveydenhuollossa tulee vahvistaa ja tukea järjestöjen yhteisöllisyyteen perustuvaa toimintaa ja osallistujien haluun auttaa toisia. Entistä tärkeämmäksi tämä tulee tulevaisuudessa, kun terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit vähenevät Terveyskeskukset ovat sitoutuneet terveyshyötymallin mukaiseen toimintaan FSTKY: Palveluita tuottavat tiimit ja tahot on valmennettu CCM-mallin mukaiseen toimintaan. Pilottina on monisairaan / pitkäaikaissairaan potilaan hoitotiimin / tiimien valmennus ja arviointi. Potilasryhmäksi on valittu sydämen vajaatoimintapotilaat. 14

15 15 Terveyshyötymallia tuotiin hankkeen aikana tutuksi erilaisten koulutusten ja työpajojen avulla. Tammikuun 21. päivänä 2011 Matti Rekiaro kertoi Terveyshyötymallista ja Potku-hankkeesta FSTKY:n perusterveydenhuollon henkilökunnalle. Tilaisuuteen osallistui 47 henkilöä. Toukokuussa 2011 järjestettiin Voimavaraistava työote ja Motivoiva haastattelu työskentelyvälineenä koulutukset (10.5. ja ). Koulutus toteutettiin osittain työpajamuotoisesti ja niissä oli yhteensä 78 osallistujaa. Valittiin avainhenkilöt, jotka aloittivat uuden toiminnan suunnittelun ja kehittämisen. Avainhenkilöt valittiin Pääterveysaseman ryhmä 3:sta ja Tammelan terveysasemalta. Pilotoinnissa olivat mukana Arto Kannisto (pta), Aura Karjalainen (Tla), Päivi Martinson (Tla), Anitta Mero (Tla, kevät 2012 alkaen) ja Mailis Simola (pta). Pilottiryhmien avainhenkilöt ja aluekoordinaattori kokoontuivat työpajoissa kuusi kertaa (15.6., 31.8., ja sekä ja ). Työpajojen lisäksi pilottiryhmä osallistui projektiryhmän kokouksiin. Onnistumiset: Pilotoinnissa mukana olleet henkilöt olivat innostuneita ja halukkaita kehittämään uusia toimintamalleja. Luotiin uusi toimintamalli terveyshyötymallia toteuttavaan valmisteltuun vastaanottoon. Hankaluudet: Valittu potilasryhmä koettiin haasteelliseksi. Potilaat olivat iäkkäitä ja tottuneet luottamaan ja toteuttamaan terveydenhuoltohenkilöstön ohjeita. Heidän oli vaikea muuttaa ajattelutapaansa. Ongelmana oli myös resurssien puute. Hoitosuunnitelmavastaanoton kehittäminen ja hoitosuunnitelmien tekeminen uuden mallin mukaisesti vei paljon aikaa ja siihen ei ollut resursoitu lisähenkilökuntaa. Muun työn ohessa tehty valmistellun vastaanoton suunnittelu ja kehittäminen koettiin haasteelliseksi ja rankaksi. Myös muulta terveydenhuoltohenkilökunnalta tuli kritiikkiä uutta toimintatapaa kohtaan, koska sen koettiin työllistävän henkilökuntaa entistä enemmän. 15

16 16 Valmistellun vastaanoton mallia, ja hoitosuunnitelmien tekoa kehitetyn mallin mukaisesti, ei onnistuttu juurruttamaan hankkeen aikana pilottiryhmien ulkopuolelle. Kehittämisehdotuksia: Terveyshyötymallin mukaista toimintaa tulee alkaa säännöllisesti toteuttaa kuntayhtymässä. Henkilökunnan motivointiin tulee panostaa ja tiimien tulee varata suunnitellusti resurssia hoitosuunnitelmien teolle. Hoitosuunnitelmille tulee esimerkiksi varata jokaisen tiimin ajanvarauslistaan säännöllisesti aika, jolloin hoitosuunnitelmia tehdään, esimerkiksi yksi hs/tiimi/vko. Kehitetään perusterveydenhuollon toimintaohjeisiin, kohtaan Kansansairaudet, yhteistyömallit, malli sydämen vajaatoimintapotilaan hoidosta terveyshyötymallin mukaisesti Terveyshyötymallin tavoitteet ja mittarit on sovittu ja otettu käyttöön johtamisessa FSTKY:n MaaliPOTKU-hankeessa otettiin käyttöön SWOT ja ACIC. SWOT-analyysit tehtiin projektiryhmässä ja johtoryhmässä ACIC-arvioinnit tehtiin keväällä 2011 ja 2012, sekä hankkeen ohjausryhmänä toimineessa johtoryhmässä, että molemmissa pilottiryhmissä. Arvioinnit koottiin yhteen projektiryhmässä ja niistä tehtiin yhteisarviointi. ACIC-arviointeihin osallistui keväällä 2011 johtoryhmässä, Forssan ja Tammelan pilottiryhmissä ja projektiryhmässä yhteensä 30 henkilöä. Arviointeihin osallistui keväällä 2012 johtoryhmässä 10, Forssassa viisi, Tammelassa neljä ja projektiryhmässä 10 henkilöä eli yhteensä 29 henkilöä. Yksi PACIC-kysely testattiin asiakkaalla. Lomake osoittautui hänen kohdallaan vaikeasti ymmärrettäväksi ja vastausten perusteella hän koki saavansa hyvää hoitoa jo ennen hoitosuunnitelman tekoakin. Muilta hoitosuunnitelmapotilailta ei PACIC:a FSTKY:stä kerätty. Tähän on syynä se, että hoitosuunnitelmien tekeminen aloitettiin vasta syksyllä 2011, jolloin saatuja tuloksia ei olisi voitu Potku-hankkeessa enää hyödyntää. 16

17 17 MaaliPOTKU-hankkeen puolivälissä tehdyssä SWOT-analyysissä hankkeen vahvuuksiksi arvioitiin ministeriön rahoitus, kansallinen suuntaus perusterveydenhuollon vahvistamiseen, asiantuntijatuki, asenteiden muokkaus, laaja-alainen verkostoituminen ja yhteiset koulutukset. Heikkouksiksi arvioitiin maantieteellisesti pitkät välimatkat eri osahankkeiden välillä, passiivinen viestiminen väestölle, paikallistason resurssien puute ja hankkeissa tehtävä päällekkäinen työ. Mahdollisuuksiksi arvioitiin hankkeen hyvä ajankohta, viestinnän laaja verkosto, laaja-alaisen uuden toimintatavan kehittäminen, asenteiden muokkaus, muiden osaamisen hyödyntäminen omaan käyttöön ja resurssien vapautuminen jatkossa tehokkaampaan käyttöön. Uhkana pidettiin hankejohdon väsymistä, rahoituksen riittämättömyyttä, tekniikan ylikorostumisen myötä syrjäytymisen mahdollista lisääntymistä, jatkumattomuutta ja ajan riittämättömyyttä mallin juurruttamiseen. ACIC-arvioinnista saatujen tulosten perusteella terveyshyötymallin mukainen toiminta on edistynyt FSTKY:ssä hankkeen aikana. Kaikkien kuuden osa-alueen keskiarvo oli ensimmäisessä mittauksessa vuonna ,3 ja toisessa mittauksessa vuonna ,6. Alkumittauksen keskiarvo 4,3 kuvaa perustukea pitkäaikaissairauksien hoidolle. Toisessa mittauksessa arvioitiin pitkäaikaissairauksien tuen olevan jo hyvin lähellä varsin kehittynyttä tukea (kehittyneen tuen raja-arvo on 6 ). Heikoimmin toimivaksi osa-alueeksi arvioitiin vuonna 2012 Tiedon tehokäyttö eli mahdollisuudet kliinisten tietojärjestelmien hyödyntämiseen (keskiarvo 2,8). Muiden arvioitavana olleiden osa-alueiden parhaiten toimiviksi osa-alueiksi arvioitiin Kytkennät yhteisöön (keskiarvo 6,7), Omahoidon tuki (keskiarvo 6,5) ja Palveluvalikoima (keskiarvo 6,3). Parhaiten toimiviksi käytännöiksi osa-alueiden sisällä arvioitiin suunnitellut vastaanottokäynnit ja kumppanuudet kuntien ja kolmannen sektorin kanssa (keskiarvo 8). Lähes yhtä toimivina käytäntöinä pidettiin ylimmän johdon osallistumista suunnitelmalliseen hoidon kehittämiseen, omahoidon tukea, potilaiden ja heidän perheidensä huolenaiheiden huomioon ottamista, tehokkaita käyttäytymisen muutokseen tähtääviä interventioita ja vertaistukea sekä hoidon jatkuvuutta. 17

18 18 Heikoimmin toimiviksi käytännöiksi osa-alueiden sisällä arvioitiin erikoissairaanhoidon osallistuminen perusterveydenhuollon kehittämiseen (keskiarvo 4), kannustimien ja ohjeistusten käyttö, omahoidon tarpeiden ja aktiviteettien arviointi ja dokumentointi sekä palveluvalikoiman seuranta (keskiarvo 5). Onnistumiset: Parhaiten ACIC-arvioinnin mukaan oli edistytty osa-alueessa Kytkennät yhteisöön. Tässä pyydettiin arvioimaan kytkentöjä terveyspalvelun tuottajan ja yhteisön resurssien välillä. Arvioinnin keskiarvo oli parantunut kahdella 4,7:stä 6,7:ään. Potilaan hoidon kytkeminen ulkoisiin resursseihin arvioitiin toteutuvan nyt tehtävään osoitetun henkilön tai tehtävän avulla. Samoin arvioitiin, että kumppanuuksia kunnan muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa oli muodostettu, tarkoituksena kehittää hoitoa tukevia ohjelmia ja käytäntöjä. Alueellisten hyvinvointi- ja terveyssuunnitelmien arvioitiin koordinoivan pitkäaikaissairauksien hoito-ohjeita, toimenpiteitä tai resursseja yhden tai kahden kroonisen sairauden hoidossa. Hankaluudet: Kliiniset tietojärjestelmät oli edelleen vuonna 2012 heikoiten toimiva osa-alue ja sen keskiarvo oli parantunut muihin osa-alueisiin verrattuna heikoiten ensimmäisestä arvioinnista (0,8 pistettä). Arvioitiin, että listaa tiettyä tautia sairastavista potilaista ei ole saatavissa samoin kuin ei myöskään ole saatavissa muistutteita hoitohenkilökunnalle. Arvioitiin, että palautetta annetaan tiimille edelleen harvoin eikä henkilökohtaista palautetta anneta lainkaan. ACIC-arviointi osoitti, että johtoryhmän tekemä toiminnan arviointi eroaa melko paljon työtekijätason tekemästä arvioinnista. Johtoryhmä arvioi omahoidon tuen toimivan heikommin kuin mitä työntekijätaso arvioi. Palveluvalikoima-osion toimivuuden arvioivat kaikki samalla tavalla. Sen sijaan kaikki muut osa-alueet johtoryhmä arvioi paremmin toimiviksi kuin mitä pilottiryhmät arvioivat. 18

19 19 Johtopäätökset: Kokonaisarvion mukaan Terveyshyötymallin mukaisessa toiminnassa on tapahtunut kehitystä. FSTKY:n yhteisen sisäisen arvioinnin kaikkien kuuden osa-alueen keskiarvo nousi +1,3 pistettä. Arvio nousi perustuesta pitkäaikaissairauksien hoidolle lähelle tasoa varsin kehittynyttä tukea pitkäaikaissairauksien hoidolle. Kehittämisehdotuksia: Johtoryhmää tulee aktiivisemmin informoida eri hankkeista ja niihin liittyvistä toiminnan osa-alueista. Eri toimipisteissä toimivan henkilökunnan ja johtoryhmän säännöllisiä tapaamisia tulee toteuttaa aktiivisemmin. Hanketyöntekijän tulisi tehdä aktiivisemmin yhteistyötä myös johtoryhmään päin ja tuoda hanketta ja siihen liittyviä ongelma-alueita esille tapaamisissa. Toisaalta ohjausryhmässä toimivien tulee itsekin omalla aktiivisuudellaan pyrkiä ajantasaistamaan omia tietojaan. Ongelmat rekistereiden tai muistutteiden saatavuudesta eivät aina johdu tietojärjestelmistä vaan järjestelmään kirjatun tiedon rakenteesta ja sisällöstä. Jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota rakenteiseen kirjaamiseen ja sen onnistumiseksi tarjota asiantuntijan antamaa säännöllistä ja ajan tasalla olevaa koulutusta. Pilottiryhmät kokivat, että erikoissairaanhoito ei osallistu riittävästi perusterveydenhuollon kehittämiseen. Vaikka ACIC-arvioinnin perusteella yhteistyö on lisääntynyt, tähän kannattanee luoda jatkossa yhä uusia yhteisiä toimintamalleja. ACIC-arviointia kannattanee käyttää kuntayhtymässä jatkossakin toiminnan mittarina, mutta aineistoa on tarkasteltava kriittisesti. Mittarin käytössä olevat termit ovat vaikeaselkoisia ja ne saatetaan ymmärtää eri tavoin eri ryhmissä. Mittarin soveltuvuudesta Suomeen ei ole vielä olemassa tutkimusnäyttöä. Myös PACIC:n käyttöä kannattanee harkita uudelleen. 19

20 20 ACIC-arvioinnissa tuli esille puutteet palautejärjestelmässä. Palautejärjestelmää tulee kehittää ja erityisesti kiinnittää huomiota palautteen säännölliseen, oikea-aikaiseen, kannustavaan, kehittävään ja tavoitteelliseen antamiseen. Tulee muistaa, että erittäin suuri merkitys on sillä, kuka palautteen antaa Jokaisella pitkäaikaissairaalla potilaalla on potilaan kanssa yhdessä laadittu yksilöllinen ja strukturoitu hoitosuunnitelma FSTKY: Jokaisella pitkäaikaissairaalla / monisairaalla on CCM-mallin näkökulmasta laadittu kuntoutus- ja seurantasuunnitelma FSTKY:ssä valittiin MaaliPOTKU-hankkeessa pilotoitavaksi potilasryhmäksi sydämen vajaatoimintapotilaat. Tavoitteena oli kerätä kokemuksia tästä potilasryhmästä ja sen jälkeen myöhemmin laajentaa hoitosuunnitelmien tekoa muihinkin potilasryhmiin Terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Aloitettiin koulutuksella, jonka tavoitteena oli osata tunnistaa sydämen vajaatoimintapotilaan oireita, tietää vajaatoimintaa pahentavia tekijöitä, osata hoitaa vajaatoimintapotilasta ja tunnistaa siihen liittyviä ongelmatilanteita. Koulutus järjestettiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa ja sen pidettiin sisätautien ylilääkäri Hannu Sulonen FSTKY:n koulutustilassa Koulutukseen osallistui 34 henkilöä perusterveydenhuollosta. Tilaisuudessa keskusteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä vajaatoimintapotilaan hoidossa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yksilöllisten hoitosuunnitelmien tekoa FSTKY:ssä. Kehittämistyön aikana FSTKY:n henkilökunta osallistui Potku-hankkeen järjestämiin hoitosuunnitelmavastaanoton työpajoihin Tampereella ( kolme henkilöä, kaksi henkilöä, kaksi henkilöä). Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin kaksi pilottiryhmää, joissa suunniteltiin hoitosuunnitelmien tekoa, tehtiin hoitosuunnitelmia, arvioitiin ja kehitettiin toimintaa. Potilaan omahoitoa tukevien hoitosuunnitelmien kehittäminen aloitettiin omahoitolomakkeen suunnittelusta. 20

21 21 Kesäkuussa 2011 päätettiin muokata Riihimäen omahoitolomaketta yksinkertaisemmaksi ja omiin tarpeisiimme sopivammaksi. Lomaketta muokattiin kesäkuun 2011 aikana pilottiryhmien työpajassa ( ), jonka lisäksi keskustelua käytiin lomakkeen sisällöstä sähköpostin välityksellä. Omahoitolomake valmistui pilottiryhmien käyttöön Ensimmäisille potilaille lomakkeet annettiin/lähetettiin etukäteen ennen vastaanotolle tuloa täytettäväksi elokuussa Lokakuussa pidetyssä työpajassa lomaketta arvioitiin ja keskusteltiin lomakkeen käyttökokemuksista. Potilaat olivat kokeneet omahoitolomakkeen täyttämisen etukäteen, yksin kotona, vaikeaksi. Potilaat eivät osanneet asettaa omalle hoidolleen tavoitteita, vaikka tavoitteiden sijaan lomakkeessa käytettiin sanoja pärjääminen ja toiveet hoidolle. Tavoitteiden lisäksi lomakkeessa pyydettiin potilasta kirjaamaan kaikki käyttämänsä lääkevalmisteet, myös luontaistuotteet. Potilaan täyttämä todellinen lääkelista kaikkine vitamiineineen ja linimentteineen toikin selkeää hyötyä antaen hoitohenkilökunnalle todellista tietoa potilaan lääkityksen kokonaisuudesta. Vaikka lomakkeen täyttäminen muilta osin osoittautui jonkin verran vaikeaksi, sen kuitenkin arvioitiin auttavan potilasta pohtimaan uudella tavalla omaa terveyttään ja hoitoaan sekä omaa osuutta hoitoonsa. Tämän vuoksi omahoitolomakkeen käyttöä päätettiin jatkaa osana hoitosuunnitelman laatimisprosessia. Tavoitteena oli aloittaa hoitosuunnitelmien tekeminen kahdessa pilottiryhmässä elokuussa Tavoite saavutettiin Forssassa. Forssan ensimmäinen hoitosuunnitelma tehtiin ja Tammelan Tavoitteena oli saada kumpaankin ryhmään 10 potilasta ja heille hoitosuunnitelmat vuoden loppuun mennessä. Syyskuun lopussa oli valmiina kuusi hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelmavastaanotto aloitettiin potilaan ja sairaan- tai terveydenhoitajan tapaamisella, jossa käytiin läpi potilaan täyttämää Omahoito-lomaketta. Tämän jälkeen tapaamiseen tuli mukaan lääkäri. Läsnäolon malli todettiin nopeasti huonoksi. Jos hoitaja ja lääkäri olivat molemmat yhtä aikaa samassa tilassa potilaan kanssa, se häiritsi potilasta ja potilas yritti miellyttää kumpaakin vuorotellen. Tämän vuoksi muutettiin toimintatapaa ja potilas oli ensin hoitajan luona ja sen jälkeen yksin lääkärin luona. 21

22 22 Hoitosuunnitelman kirjaaminen osoittautui haasteelliseksi. Elokuussa 2011 päätettiin, ettei käyntisyytä kirjata, vaan odotetaan uutta Effica-päivitystä. Päivityksen tulo viivästyi ja käyntisyiden kirjausta ei tehdä vieläkään syyskuussa Syyskuussa 2011 päätettiin tilata Efficaan hoitosuunnitelmaa varten oma lomake. Uutta lomaketta ei kuitenkaan hankkeen aikana tullut käyttöön. Lääkärit kirjaavat hoitosuunnitelman toistaiseksi Tiivistelmä-lehdelle kunnes uusi rakenteinen kirjaaminen tulee käyttöön. Tiivistelmä-lehti on tilaltaan liian pieni hoitosuunnitelmalle, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei toistaiseksi ole. Hoitajat kirjaavat joko Yle-lehdelle (sairaanhoitajat) tai Th-lehdelle (terveydenhoitajat). Hoitosuunnitelmien tekoon varattiin aikaa ensimmäisille potilaille 30 minuuttia, joka todettiin liian lyhyeksi ajaksi. Potilaan kanssa käytävään keskusteluun aika olisi riittänyt, mutta kirjallisen suunnitelman teko vei enemmän aikaa. Hoitosuunnitelman tekemiseen pilottipotilaiden kanssa kului aikaa seuraavasti: - Potilas oli hoitajan luona 30-60min (Forssa) tai 30min (Tammela) ja lääkärin luona 30min. Kirjaaminen sisältyi Forssassa hoitajan vastaanottoon, mutta Tammelassa kirjaus tapahtui vastaanoton ulkopuolella ja siihen kului aikaa noin aikaa 20min. Lisäksi hoitajalta kului aikaa ajanvaraukseen ja vastaanoton suunnitteluun. Tammelassa hoitaja soitti jokaiselle potilaalle ja kertoi hoitosuunnitelmavastaanoton ajanvarauksesta sekä informoi hoitosuunnitelmavastaanoton sisällöstä. Ongelmana hoitosuunnitelmien teossa oli pilotointiin valittujen monisairaiden potilaiden korkea ikä ja huono kunto. Potilaiden keski-ikä oli 79 vuotta ja he sairastivat sydämen vajaatoiminnan lisäksi muun muassa diabetesta, verenpainetautia ja sepelvaltimotautia. Niinpä kaikille ryhmään etukäteen valituille potilaille ei voitukaan tehdä hoitosuunnitelmaa. Vaikka uusia potilaita saatiinkin lisää, oli vuoden 2011 lopussa tehty yhteensä 16 Terveyshyötymallin mukaista hoitosuunnitelmaa. Hankkeen päättyessä Terveyshyötymallin mukaisesti tehtyjen hoitosuunnitelmien tarkkaa lukumäärää ei ollut saatavissa, koska systemaattista hoitosuunnitelman kirjaamista potilastietojärjestelmään ei ole käytetty. 22

23 23 Terveyshyötymallin mukaisessa toiminnassa on ollut vaikeutena saada asiakkaat ymmärtämään oma vastuunsa omasta terveydestään ja velvollisuus aktiiviseen osallistumiseen omassa hoidossaan. Kehittämisehdotuksia: Hoitosuunnitelmien tekemisen juurruttaminen vaatii jatkuvaa koulutusta. Effican uuden ohjelmapäivityksen ja rakenteisen kirjaamisjärjestelmän tultua käyttöön, tulee muistaa arvioida valmistellun vastaanoton käytäntöjä uudelleen. Tulee myös arvioida ja seurata hoitosuunnitelmien laatua jatkossa. Laadun seurannan keinona tulee harkita esimerkiksi sisäistä auditointia. Toimintamalleja, joita kehitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä, tulee suunnitella ja kehittää. Tulisi tehdä yhteistyötä ja miettiä yhteisiä toimintatapoja, joiden avulla potilaan hoitoa suunnitellaan kokonaisvaltaisemmin ja toteutetaan terveyshyötymallin mukaisesti. Poistamalla päällekkäisiä toimintoja ja tekemällä potilaan hoito näkyväksi hoitosuunnitelmalla saadaan pitkän aikavälin kuluessa kustannussäästöjä. FSTKY:ssä käytössä oleva yhteinen potilastietojärjestelmä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä kuntien vanhustenhuollossa helpottaa merkittävästi yhteistyötä. Tulee harkita erilaisten muistutusten käyttöä. Voisi ottaa käyttöön esimerkiksi muistutukset hoitosuunnitelmien vuosikontrolleista ja ajan varauksesta omahoitajalle. Muistutuksen johdosta potilaille osattaisiin antaa suoraan aika hoitosuunnitelmavastaanotolle. Asiakkaalle lähetettävään muistutukseen liitettäisiin lisäksi ohje, miten vastaanotolle tulee valmistautua. Sähköiset potilastietojärjestelmät mahdollistavat erilaiset poiminnat tietokannoista, joita tulee jatkossa hyödyntää. Tämä kuitenkin edellyttää rakenteista kirjaamista. Jatkossa tuleekin hyödyntää mahdollisuudet poimintoihin. 23

24 Erilaisia omahoidon työkaluja on otettu käyttöön, kuten ryhmäohjaus, terveysvalmennus ja sähköisiä omahoidon palveluja FSTKY: Ryhmäohjauksen ja -vastaanottojen kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Potilaan voimaannuttaminen omaan hoitoonsa yhteistyössä terveydenhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Erilaisista omahoidon työkaluista on FSTKY:ssä ollut käytössä muun muassa riskitestit, kirjalliset potilasohjeet, lääkkeiden pakkausselosteet, ohjaus terveystietoa sisältäville Internet-sivuille, omahoitopisteet, yksilöllinen ohjaus puhelimessa ja vastaanotoilla. Vastaanottojen kehittäminen terveyshyötymallin mukaiseksi ja potilaita voimaannuttavaksi on ollut hankkeen yksi päätavoitteista. Työ aloitettiin Omahoito-lomakkeen kehittämistyöllä. Tutustuttiin eri hankkeissa kehitettyihin lomakkeisiin, mutta päädyttiin oman lomakkeen kehittämiseen. FSTKY:ssä on aktiivisesti kehitetty erilaisia ryhmäohjausmenetelmiä. Yhä enenemässä määrin niissä pyritään tekemään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kolmas sektori on yhteiskumppanina esimerkiksi koulutusten järjestäjänä, fyysisten toimintatilojen tarjoajana tai olemalla mukana ryhmien toiminnan järjestelyissä ja aktiivisena toimijana. Sähköisten omahoidon palveluiden kehittäminen on käynnissä kuntayhtymässä. Hankkeen aikana on käyty tutustumassa Espoon terveysasemalla käytössä olevaan eomahoitoon ja Terveyskansioon ( A. Honkala, H.-M. Leino, P. Martinson, J. Ruohonen, K. Ruohonen ja R. Vähätalo). Medixinen kehittämään potilaan omahoitoa tukevaan sähköiseen informaatioteknologiaan on tutustuttu (H. Hutka-Ojanen, L. Pelli ja P. Kivistö) ja sekä (H. Hutka-Ojanen ja H.-M. Leino). 24

25 25 Kuntayhtymän kotisivuilla on jo useamman vuoden ajan ollut suojattu Kysy asiantuntijalta palvelu, jossa Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän väestövastuualueen asukkaat ja FSTKY:n työterveyshuoltoyksikön sopimusasiakkaat ovat voineet maksuttomasti tehdä kysymyksiä valitsemastaan aihepiiristä siihen erikoistuneilta terveydenhuollon asiantuntijoilta. Palvelun kautta voidaan vastata lyhyisiin, käynnissä olevaan hoitoon liittyviin kysymyksiin ja antaa tutkimusvastauksia arviointeineen. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymisen. FSTKY:ssä tehtävä ryhmäohjaus ja siihen liittyvä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa: Neuvolat: - Nuoria, odottavia äitejä ohjataan ns. Siskot-ryhmiin, jonka toiminnasta vastaa pääsääntöisesti evl-seurakunnan päiväkerhonohjaajat. Ryhmän toiminta perustuu Mannerheimin lastensuojeluliiton ja oululaisen neuvolan kehittämään toimintamalliin. Sekä FSTKY:n neuvoloiden terveydenhoitajat että seurakunnan työntekijät ovat saaneet Siskot-ryhmän toimintaan joitakin vuosia sitten koulutuksen. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on ollut lähinnä rekrytoida nuoria äitejä ryhmään ja kertoa ryhmän toiminnasta. Ohjelmassa on 24 tapaamista, jotka alkavat raskauden puolivälin jälkeen jatkuen kunnes lapsi täyttää puoli vuotta. Ryhmässä tuetaan äidin jaksamista, vuorovaikutusta, parisuhdetta ja parhaimmillaan ryhmän osallistujat saavat erittäin hyvää vertaistukea toisiltaan. Ryhmän olemassa oloon ollaan neuvolassa erittäin tyytyväisiä, koska terveydenhuollolla ei ole resursseja näin laajaan, resursseja vaativaan toimintaan. - Lastenneuvolat osallistuvat päivähoidon hyvinvointiryhmiin. Niissä tehdään yhteistyötä päiväkodin henkilökunnan, terveydenhoitajan, puheterapeutin, lasten vanhempien ja mahdollisesti jonkin muun erityistyöntekijän kanssa. - Aikuisneuvolan elämäntapamuutosryhmän järjestelyissä olivat mukana terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi Forssan liikuntatoimi ja Sydänyhdistys. Sydänyhdistys tarjoaa ryhmälle kuntosalitilat, jossa liikunnanohjaaja ohjaa laitteiden käyttöä. Terveydenhoitajat antavat tietoa suunnitteilla olevasta ryhmästä lääkäreille. - Esitettä, jossa kerrotaan muun muassa ryhmän vetäjän yhteystiedot, jaetaan ryhmän toiminnasta kiinnostuneille asiakkaille vastaanotoilla. Ryhmän toiminnan sisällön suun- 25

26 26 nittelun, aikataulujen järjestelyn ja ryhmän koolle kutsumisen ovat hoitaneet lääkärinvastaanottojen terveydenhoitajat. o Toiminnan sisältö lähtee asiakkaiden tavoitteista. Jokaiselle ryhmälle ja sen jäsenelle asetetaan omat tavoitteensa. o Ryhmän kooksi on päätetty viisi osallistujaa, jolloin ryhmä mahtuu kokoontumaan terveydenhoitajan huoneeseen. Tällöin on helppo tutustua terveydenhoitajan käytössä olevaan, terveyttä edistävään materiaaliin. o Ryhmä kokoontuu yhteensä kahdeksan kertaa terveydenhoitajan luona; ensin viikon välein ja sitten harvemmin 1kk, 2kk ja 4kk kuluttua. o Ensimmäisessä ryhmässä aloitti keväällä 2012 viisi miestä, joiden yhteisenä tavoitteena oli painonhallinta. Ryhmään pääsyn edellytyksenä oli painoindeksi yli 30. Kevään kuluessa miehet olivatkin saaneet pudotettua painoaan yhteensä yli 10kg. o Ryhmän yhteinen liikunta jatkuu syksyllä Ryhmä jatkaa toimintaansa niin halutessaan. o Palautetta ryhmästä ja kehittämisehdotuksia toiminnalle kerätään viimeisessä tapaamisessa syksyllä Sisätautien osasto 2: - Osasto 2:lla on toiminut vuoden 2011 keväästä alkaen ensisijaisesti tyypin 2 diabeetikoille ja heidän omaisilleen tarkoitettu Diabetes Keskustelut -ryhmä. Ryhmätyömallin mukaisesti toimiva ryhmä kokoontuu joka kolmas keskiviikko sairaalan toisessa kerroksessa, osastolla 11, psykiatrian taustaryhmähuoneessa. Ryhmä kootaan tarjoamalla osasto 2:lla hoidossa olleille tai oleville diabetespotilaille mahdollisuus osallistua ryhmäohjaukseen. Mallin on kehittänyt Healthy Interactions yhteistyössä kansainvälisen diabetesjärjestön IDF Euroopan kanssa. Diabetesliitto kouluttaa keskustelukarttoja käyttävät ohjaajat ja maksuttoman koulutuksen ja materiaalit tarjoaa Lilly. Ryhmää vetävät vuorotellen kaksi diabeteshoitajaa ja jalkahoitaja. o Osaston henkilökunta esittelee potilaille ryhmän toimintaa ja kutsuu ryhmään. o Ryhmän toiminnassa painotetaan potilaan motivoitumista omista tarpeista lähtevään elämäntapamuutokseen. o Ryhmän koko on vaihdellut eri tapaamiskertoina 1-9 henkilön välillä. Hyvänä ryhmäkokona ohjaajat pitävät 4-6 henkilöä. 26

FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto

FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto 1(12) FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto 1.11.2012 31.10.2014 Jenni Rouhiainen Aluekoordinaattori FSHKY 2(12) Sisältö Rekrytointi hankehenkilöstö... 3 Kokoukset... 3 Tiedotus ja viestintä... 9 Verkostoituminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Johdatus teemaan Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7-8-2.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste KASTE I 2008-2011 KASTE II 2012-2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 7.12.2010 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä 7.12.2010 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle POTKU -ohjausryhmä 7.12.2010 hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso 8.10. seminaarin palautteet Seuraava seminaari pidetään keväällä Kaikki yhteensä

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot