Professori Vesa Poikela Lapin yliopistosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Professori Vesa Poikela Lapin yliopistosta"

Transkriptio

1 Lähde Osaavat ihmiset tekevät yrityksen tuloksen APO autoalan oma pätevöitymisohjelma johdattaa näyttötutkintoihin Koskisen Oy:ssä kannustetaan näyttötutkintojen suorittamiseen Teknologiateollisuudella oma näyttötutkintoja koskeva tiedotusprojekti liikkeelle Lähdel.1.06 A.indd :40:40

2 Osaavat ihmiset tekevät yrityksen tuloksen Professori Vesa Poikela Lapin yliopistosta on ennakoinut, että osaamisesta muodostuu tulevaisuudessa yritysten tärkein kilpailutekijä. Osaaminen voidaan yhdistää saumattomasti näyttötutkintoihin. Yrityksen kilpailukyky lähtee siitä, että sillä on palveluksessaan työmarkkinoilla kilpailukykyinen henkilöstö. Näyttötutkintojen sekä muutoinkin ammatillisessa koulutuksessa työskentelevillä on kunniakas, mutta myös haastava tehtävä edistää kaikkien maassamme toimivien yritysten kilpailukykyä antamalla hyvää tutkintoihin valmistavaa koulutusta ja järjestämällä työmarkkinoilla uskottavia näyttöjä. Näyttötutkinnot on tunnustettu myös työmarkkinajärjestöissä ihmisten ja yritysten tuloskuntoa edistäväksi tekijäksi. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt meille rahoitusta näyttötutkintojen tunnetuksi tekemiseen. Tarkoituksena on, että teknologiateollisuuden yrityksissä tunnettaisiin näyttötutkintojen antamat mahdollisuudet sekä yritysjohdon että työntekijöiden piirissä. Osaamisella menestystä -toiminnassa ovat ALVARin kanssa mukana alan työnantaja- ja työntekijäjärjestö sekä Opetushallitus. YIT:n henkilöstöpäällikkö Aimo Virtanen on todennut, että näyttötutkinnon suoritus on työntekijän näkökulmasta työllisyysvakuutus ja yrityksen näkökulmasta eräs kilpailukyvyn edistäjä. Ammatista tai tehtävästä riippumatta meille suomalaisille on tärkeää, että Suomella menee taloudellisesti hyvin. Tutkintojen ohella asiaan vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten työmotivaatio. Siihen työnantaja voi vaikuttaa antamalla työntekijöille mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista osaamistaan ja tukemalla näyttötutkintojen suorittamista. Osaavat ihmiset tekevät yrityksen tuloksen. Tämä toteamus on lainaus Autoalan Keskusliiton ja Ossi Jalosen organisoiman APO-toiminnan esitteestä. Osaltani väitän, että tämä pitää paikkansa myös koko suomalaisen kansantalouden suhteen. Toivotan kaikille valmistavan koulutuksen, näyttötutkintojen sekä niitä koskevan tiedotuksen parissa toimiville parasta myötätuulta tehtävien hoitamisessa. Kaikille näyttötutkinnon suorittaneille osaaville ihmisille toivotan menestystä sekä työssään että harrastuksissaan. Veikko Ollila päätoimittaja, projektijohtaja ALVAR 2 Lähdel.1.06 A.indd :40:51

3 SISÄLLYSLUETTELO JULKAISIJA ALVAR Lähde liikkeelle -lehden tarkoituksena on jakaa näyttötutkintotoimintaan liittyviä kokemuksia ja ajankohtaista tietoa. Ensimmäisen numeron toteutti ja julkaisi Etelä-Suomen lääninhallituksen ja ESR:n rahoittamana Näyttötutkinnot työelämän todellisuu deksi -projekti. Nyt Lähde liikkeelle -lehteä julkaisee Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus ALVAR. PÄÄTOIMITTAJA Veikko Ollila Projektijohtaja ALVAR TOIMITUSSIHTEERI Marja Koivunen Projektisihteeri Pedaklusteri-hanke TOIMITUS Tarja Haapala Jouni Kyllönen Rauno Mäkelä-Lammi Hilkka Tuominiemi ULKOASU JA TAITTO Asser Jaaro PAINOPAIKKA ArtPrint PAINOSMÄÄRÄ YHTEYSTIEDOT puh. (09) ALVAR, Kaarnatie 4, Helsinki ILMOITUSMYYNTI Marja Koivunen (09) Tarja Haapala (09) Toimitamme yhteistyökumppaneillemme ensimmäisen toimituksen toistaiseksi veloituksetta. Sen jälkeen perimme toimitus- ja postituskuluja seuraavasti: 10 kpl 10 + alv 22 % 20 kpl 20 + alv 22 % 50 kpl 40 + alv 22 % 100 kpl 70 + alv 22 % 150 kpl alv 22 % 200 kpl alv 22 % seuraavat 100 kpl alv 22 % ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu (178 x 242 mm) alv 22 % ½ sivu (178 x 120 mm) alv 22 % ¼ sivu (87 x 120 mm) alv 22 % ISSN Osaavat ihmiset tekevät yrityksen tuloksen... 2 Ammatiksi auto Päteväksi APO:lla... 4 Työelämän muutokset haastavat koulutuksen Lapsi tarvitsee hyvän päivähoidon Ajankohtaista lainsäädännön muutoksista Leipomoalan työpaikkaohjaajakoulutusta Mikäs miestä mietityttää Koskisella tiedetään miten puu kulkee Tähtimerkkien koulutushoroskooppi Omaehtoinen koulutus on vähittäiskaupan ammatillisen osaamisen kulmakivi Missä on lähin lukineuvolasi Mot en bättre och lättare tillvaro tack vare läsrådgivningens tjänster Läsproblem inget oöverkomligt handikapp längre Näyttötutkinto ammattitaidon tae? Teknologiateollisuuden näyttötutkintotoiminnan edistämisprojekti Hyvää Valiolta 100 vuotta Ympäristöhuolto on osa kestävää kehitystä Uusia tutkintoja ja tutkintojen perusteita Asiakaskysely Lähdel.1.06 A.indd :40:52

4 Ammatiksi auto Päteväksi APO:lla Autoalalla on valoisa tulevaisuus ja paljon työtä Suomessa. Autokanta on kasvanut ja uudistunut tasaisesti viime aikoina. Lisää koulutettuja osaajia tarvitaan jatkuvasti, sillä alan työt tehdään Suomessa. Autoalan pätevöitymisohjelmalla APO:lla on tukeva ja koeteltu kivijalka näyttötutkintojärjestelmä, jossa yhteistyössä toimivat alojensa osaajat. Autoalalle tulevalta henkilöltä vaaditaan yleensä ammatillinen perustutkinto. APO-ohjelmassa on mahdollista pätevöityä omassa työssään huippuosaajaksi ja kehittyä työntekijästä esimieheksi, päälliköksi tai johtajaksi asti. Ohjelma on neliportainen ammatillinen täydennyskoulutusohjelma, joka on luotu varmistamaan osaavan henkilöstön saantia autoalalle mekaanikosta autoliikejohtajaksi nyt ja tulevaisuudessa. APOssa toimivat autoliikkeet ja ohjelman toteuttamiseen sitoutuneet tutkintojen järjestäjät laajassa yhteistyössä. Koulutuksesta kiinnostuneiden yksilöiden ja koulutusta järjestävien oppilaitosten välillä toimii koordinaattori, jonka avulla koulutukset löytyvät helposti ja opiskelijarektyrointi toteutuu sujuvasti. Koulutuksen toteuttajat tekevät tutkinnon suorittajan alkutilanteen kartoituksen, henkilökohtaiset opiskeluohjelmat ja näyttösuunnitelmat. Ohjelma on sekä yrityksen että yksilön kehittämisohjelma. Autoalan yritykset käyttävät APOa myös rekrytoinnissaan, kertoo Autoalan Keskusliitto ry:n asiamies Ossi Jalonen. Sopivalle henkilölle tarjotaan työhönottotilanteessa sitoutumista APO-ohjelmaan. Työnantaja ilmaisee näin yrityksensä noudattavan urasuunnittelua ja henkilöstön kehittämistä, Jalonen jatkaa. Ihmiset pysyvät Jalosen mukaan myös hyvin työnantajansa palveluksessa ohjelman suoritettuaan. APO:n synty ja toimijat Idea APO-ohjelmasta syntyi jo 1980-luvulla, Jalonen kertoo. Käytännön pilottiohjelmat on aloitettu vuonna 2000 ja nykymuotoisina vuodesta Ohjelmaa lähtivät kehittämään Autoalan Keskusliitto ry AKL, Suomen Autotekninen liitto SATL, maahantuojista ja jälleenmyyjistä Aro-yhtymä/Autokeskus ja TEKSTI: TARJA HAAPALA PROJEKTIASIANTUNTIJA ALVAR KUVA JA KAAVIOT: AKL 4 Lähdel.1.06 A.indd :40:52

5 AKL:n asiamies Ossi Jalonen Maan Auto/Automaa sekä myöhemmin Delta Group jälleenmyyjineen. Vuonna 2005 kokonaisvastuu ohjelmasta siirtyi AKL:n hoitoon. Tutkintoihin johtavaa valmistavaa koulutusta järjestävät yhteistyössä RastorCollege, Työtehoseuran Aikuiskoulutus TTS, AEL ja myöhemmin ohjelmaan liittynyt Helsingin kauppakorkeakoulun JOKO Executive Education Oy, joka vastaa liikkeenjohdon koulutuksesta. Autojen maahantuojia kiinnostaa kouluttaa omien jälleenmyyjiensä henkilöstö APO-ohjelmalla. APO-ohjelmalla on johtoryhmä, johon kuuluvat edustajat AKL:stä, Suomen Autoteknisestä Liitosta SATL, automaahantuojaja jälleenmyyjäliikkeistä. APO-pankki Koordinaattorina ja APO-pankin ylläpitäjänä toimii Rastor. APO-pankkiin on koottu tiedot autoliikkeistä, alkavista koulutuksista ja koulutukseen ilmoitetuista opiskelijoista. Autoliikkeet pääsevät näkemään, missä ja mitä koulutuksia alkaa ja mihin tutkintoihin ne johtavat. Autoliike ilmoittaa henkilöstöään näihin koulutuksiin. Koordinaattori sijoittaa tulevat tutkinnon suorittajat oppilaitoksiin, jotka puolestaan ilmoittavat autoliikkeelle koulutuksen olevan kunnossa, ja tutkinnon suorittaminen voi alkaa. Tarvittaessa koordinaattori avustaa muun muassa rahoitusjärjestelyissä. Toistaiseksi APO-pankissa näkyvät vain erityisen kehitysryhmän, sertifi oitujen APOkouluttajien eli Rastorin, Työtehoseuran ja AEL:n järjestämät koulutukset. Sinne tulevat myös muiden, muualla maassa sijaitsevien autoalan kouluttajien ohjelmat näkyviin sitä mukaan kuin sertifi oinnin edellytykset täyttyvät. Ohjelma toimii netissä ja autoliikkeillä on siihen käyttäjätunnukset ja salasanat. 5 Lähdel.1.06 A.indd :40:52

6 Jalonen kehuu toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä järjestönsä jäsenyritysten keskuudessa. Ohjelmaan voi tutustua osoitteessa Mitä tutkintoja ohjelmassa voi suorittaa? Kaikissa nykyautoissa on tietokoneita ja erikoisosaamista vaativaa tekniikkaa. Siksi 1- tason tutkintoja suoritetaan paljon. Niitä ovat mekaanikkojen ja myyjien ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Erityisesti autosähkömekaanikon ammattitutkinnon suorittajia tarvitaan. Teknikkotutkinnon lakkauttaminen aikanaan toi paineita luoda 2-tason autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon, joka on suunnattu työnjohto- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiville. 3-taso on myynti- ja jälkimarkkinointijohdon johtamisen erikoisammattitutkinto, joka jakautuu myyntipäällikön, korjaamopäällikön, huoltopäällikön ja varaosapäällikön osaamisaloihin. 4-taso on liikkeenjohdon koulutus autoliikejohtajille. Siinä on mahdollista suorittaa myös johtamisen erikoisammattitutkinto. Työvoimasta pulaa Autoalalta poistuu eläkkeelle muutaman vuoden sisällä noin neljännes työvoimasta eli 6500 ammattiosaajaa. Heidän tilalleen ei tule riittävästi koulutettua uutta työvoimaa. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuu vuodessa noin 1100 alan perustutkinnon suorittanutta työhön autoalalle. Vajaus on noin 950 henkeä vuodessa. Uusia osaajia ei saada lisää myöskään naapurista ostamalla, vaan autoliikkeiden on koulutettava ja pätevöitettävä itse työntekijänsä. Kokonaistyövoiman vajaus on siis noin 5700 henkeä vuoteen 2011 mennessä. Alalle etsitään nuoria myös tiedotuskampanjoilla. Oppilaitosten opinto-ohjaajat, opot, ovat merkittävässä roolissa kertoessaan eri ammateista. Taitajakilpailut ja World Skills -tapahtumat ovat näyttäviä osaamisen osoittamisen paikkoja. Yritykset tietenkin tarjoavat työssäoppimispaikkoja ja pitävät yhteyksiä oppilaitoksiin. AKL tuottaa alansa informaatiota ja sen paikallisyhdistykset toimivat työllisyyden ja työpaikkojen hyväksi. Alan työvoimabarometri ennustaa noin neljän prosentin työvoiman kasvua vuositasolla ja työvoiman tarpeeksi yli 2000 henkilöä vuodessa. Lääke järkevään uusien osaajien koulut- 6 Lähdel.1.06 A.indd :40:54

7 EU-direktiivit määräävät autoalallakin monia asioita. Ympäristömääräykset on otettava huomioon toiminnassa. Yhteisyökumppaneiden kuten vakuutus- ja rahoitusyhtiöiden tuotteita on tunnettava ja markkinoitava. Noita asioita on sisällytetty APO-ohjelmaan. Tärkeitä linkkejä: tamiseen on oppisopimus. Henkilö opiskelee, tekee työtä työsuhteessa, saa palkkaa ja osoittaa näytöillä ammattitaitonsa. Tämä käy ammatinvaihtajillekin erinomaisesti. Myös Noste-ohjelma on kelpo rahoitusmuoto kriteerit täyttävälle työntekijälle. 7 Lähdel.1.06 A.indd :40:55

8 Osaamisen haasteena monet automerkit Petri Aarnio, jälkimarkkinoinnin aluejohtaja, Veljekset Laakkonen Oy Veljekset Laakkonen Oy:llä on toiminnassaan haasteena monet automerkit. Näiden korjaamo- ja huolto-osaamisen varmistamisessa APO-ohjelma on merkittävä. Maahantuojien kanssa on sovittu APO-ohjelma osaksi koulutusta. Maahantuojat kouluttavat vain ne asiat, jotka ovat merkkikohtaisia. Päällekkäistä koulutusta ei tehdä. Autoalan henkilöstöä koulutetaan keskimäärin enemmän kuin muiden alojen henkilöstöä. Asentajia koulutetaan vuositasolla 6 12 päivää. Autosähköasentaja kouluttautuu hyvinkin vähintään tuon 12 päivää. Automyyjän työ on muuttunut monipuolisemmaksi ja vaativammaksi. On osattava myydä myös yhteistyökumppaneiden tuotteita kuten vakuutuksia ja rahoitusta. Siksi ammattitutkinnon suorittamista suositaan. APO-ohjelmalla on haluttu taata jatkumo perusosaamisesta tutkintoihin. Koulutus on räätälöityä juuri Autotalo Laakkosen tarpeisiin. Esimerkiksi autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon on suorittanut jo kolmannes työnjohtajista. APO-ohjelma tarjoaa autoalalle sellaista, mitä muilla aloilla ei ole. Tekijöistä saadaan juuri sellaiset osaajat kuin tarvitaan. Valmistavaan koulutukseen ja tutkinnon suorittajiksi rekrytoidaan myös mielellään Noste-kelpoisia henkilöitä. Työssäoppijoille ja ammattiosaamisen näyttöjä suorittaville on niinikään paikkoja. Alan voi uskoa kiinnostavan, sillä auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen mukainen autoalan palkkakehitys on ollut suotuisa työntekijöille. Autoalalla on tapahtunut runsaasti keskittymistä eurooppalaiseen tapaan. Jälleenmyyjien määrä on vähentynyt ja trendi jatkuu. Maahantuojat voivat asettaa kriteereitä autoliikkeen laadulliselle toiminnalle ja halutessaan lisätä tai vähentää liikkeiden määrää. APO Automaa-ketjussa Ketjun päässä toimitusjohtaja Jukka Saloranta Automaa on ketjuyritys, jolla on kuusi liikettä: neljä pääkaupunkiseudulla sekä liikkeet Raisiossa ja Tampereella. Jotta voimme olla ketjutasolla vahvoja, meidän tulee hoitaa ketjutason asioita samalla tavalla riippumatta siitä ollaanko Raisiossa vai Helsingissä. Toisaalta tulee olla vahvat alueelliset liikkeet, jotka hoitavat alueellaan toimintaa markkinalähtöisesti. Vahvat liikkeet edellyttävät hyvää yksilötason osaamista, jonka ylläpitämisessä APO-ohjelman hyödyntäminen on avainasemassa. APO-ohjelma, joka tähtää aina ammatti- tai erikoisammattitutkintoon, on ilman muuta yksilötason pätevöitymistä, mutta ketjuyritys voi hyödyntää ohjelmaa myös yritystason asioiden valmentamiseen. Räätälöimällä ohjelman ketjukohtaiseksi voidaan ketjun strategiset ja operatiiviset tavoitteet kytkeä valmennusohjelmaan, kertoo Jukka Saloranta. Tätä ajatusta kuvaa hyvin AKL:n työstämä kuva vertikaalisesta APO:sta, johon voi piirtää lisää ketjutason osaamistavoitteita. Kun ohjelma räätälöidään yritystasolle, siihen voidaan liittää kaikki ne viestit, joihin johtajana haluat henkilöstösi valmennuksessa paneutuvan, tähdentää Saloranta. Automaa on ollut alusta asti voimakkaasti mukana kehittämässä ja hyödyntämässä APO-ohjelmaa. Vesa Savela, Maan Auto Oy:n nykyinen jälkimarkkinointijohtaja, on kuulunut alusta asti APO- johtoryhmään ja siten vaikuttanut ohjelman hyödyntämiseen myös Automaassa. Seuraava vaihe on tutkintoon johtavien ohjelmien räätälöinti vastaamaan, ei ainoastaan yksilötason kovaan ammatilliseen osaamiseen, vaan myös Automaan toiminnallisiin tavoitteisiin. Automaan henkilöstöstä 27 % on suorittanut ammatti- tai erikoisammattitutkinnon APO-ohjelman kautta. Yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa työmarkkinoilta poistuma on suurempi kuin työmarkkinoille tulijoiden määrä, APO-ohjelma ohjaa oikeaan suuntaan. Eli nopeasti muuttuvassa maailmassa on mahdollista yksilötasolla pätevöityä vastaamaan jatkuvasti muuttuviin työtehtäviin. Samalla lisäämme myös autoalan kilpailukykyä työnantajana, sillä harva ala on panostanut yhtä järjestelmällisesti henkilöstönsä ammatissa pätevöitymiseen, toteaa Saloranta. Henkilöstön kehittäminen Luonnollisesti kaikessa kehittämisessä avainasemassa on henkilöstön halu kehittyä ammatissaan. Kaikki koulutus ja valmennus on turhaa, jos yksilöllä ei ole halua osallistua niihin. Toisaalta henkilöllä tulee olla mahdollisuus kertoa halukkuudestaan pätevöityä ammatillisesti. Meillä Automaassa kehityskeskustelut toimivat kanavana ilmaista tämä halukkuus, jota esimiesten tulee luonnollisesti tukea ja joissain tapauksissa myös ehdottaa. Mistä osaajat jatkossa? Autoalan haluttavuus työnantajana ei ole koskaan noussut it-alan yritysten tasolle. Toisaalta autojen tekninen kehitys on edellyttänyt etenkin korjaamohenkilöstöltä hyvää elektroniikkaosaamista jo pitkään. Katalysaattorit tulivat autoihin pakollisiksi 1992, jonka jälkeen elektroniikka on lisääntynyt jatkuvasti. Tämä puolestaan on edellyttänyt etenkin vian etsinnässä elektroniikkaosaamisen ja tarvittavien laitteistojen käytön hallitsemista. Autoala, alalla toimivat yritykset ja alueelliset yhdistykset ovat panostaneet oppilaitosyhteistyöhön jakamalla tietoa sekä turvaamalla työssä oppimisen alan opiskelijoille. Toivottavasti tällä yhteistyöllä saadaan lisättyä autoalan houkuttavuutta työnantajana ja teknisesti edistyksellisenä alana, jolla on hyvä työskennellä. On tärkeää, että opintosuuntaa miettivien nuorten valikossa on aina myös autoala, jolla kuten AT ry:n ja AKL:n esitteessä todetaan, on valoisa tulevaisuus, kiteyttää Saloranta. 8 Lähdel.1.06 A.indd :40:56

9 Miten apo toteutuu oppilaitoksen näkökulmasta Näen APO-ohjelman hyvin briljanttina ideana autoalan henkilöstön ja toiminnan kehittämiseen. Se ei ole yritykselle vain tapa sitouttaa ihmisiä. Se on myös tapa kehittää omaa toimintaa laadun, ympäristön ja henkilöstön näkökulmasta. Se näkyy henkilöstössä, henkilöstön menestyksenä ja organisaation menestyksenä. Auto itsessään ei myy itseään, vaan se tarvitsee ihmisen, joka myy sen. Kaupan jälkeen se tarvitsee palvelut ja huoltoa. Mielestäni ohjelma on ollut hyvin onnistunut. Näin kertoo Kari Mattila, joka on ollut rehtori Keijo Mäenpään kanssa kehittämässä APOa toimiessaan vuosina Työtehoseuran Aikuiskoulutuskeskuksen koulutuspäällikkönä. TTS:ssa on monipuoliset APO-koulutukset. Ehkä huippuesimerkkinä on Koriakatemia, joka on perustettu osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan ylläpitämiseen alan teknologiamurroksen takia. TTS:lla on useita partnersopimuksia eri automerkkien maahantuojien kanssa. Sopimuksissa on mukana vakuutusyhtiöitä, joten kyseessä on monitahoinen paketti. Maan Auton kanssa on yhteistyösopimus varaosamyyjien osaamisen tunnistamisesta ja kehittämisestä APO-ohjelmassa. Alalle tulevalle ihmiselle pystytään järjestämään perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto sekä niihin valmistava koulutus. Yritys avaa omaa maailmaansa ja tuo esille omat tarpeensa. TTS tuo siihen kehittymispolun ja osaamisen. Yhden ihmisen organisaatiossakin tämän pystyy toteuttamaan, kun ihminen on valmis panostamaan muutamia tunteja alkuvaiheessa, niin että roolit, tavoitteet ja menetelmät tulevat selkeiksi. Ei ole kysymys lisätyön tekemisestä, vaan työn tekemisestä hieman toisella tavoin. Opiskelijarekrytointi Työtehoseuraan tulee opiskelijoita monista kanavista. Työvoimapoliittinen koulutus jakautuu kahteen: on rekrytointeja, joissa yritys on mukana ja on yksittäisiä opiskelijoita, Mattilan mielestä yritykseen on mentävä paikan päälle klo 16 kertomaan benchmarking esimerkkejä, kuinka eri yrityksissä on toimittu ja millaisia lopputuloksia saatu. Pk-yrittäjän näkemyksen muuttaminen onnistuu vain konkreettisten esimerkkien kautta. joista osa on työssä käyviä lisäkoulutuksen kysyjiä. Organisaatiot ovat itse generoineet ideoita, joita voi lähteä kehittämään. Toisessa ääripäässä on organisaatioita, jotka pyytävät kehittämistarpeensa selvittämistä ja koulutuksen järjestämistä. Alalla on kova osaajapula ja koulutustarve. Ongelmana on esimerkiksi ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähäisyys. Hakeutuvan vaiheen resurssointi Autopuolella TTS:ssa on kolmisenkymmentä henkilöä. Tiimissä on aina resurssia ja ammattiosaamista asiakkaan tarpeiden ja opiskelun alkutilanteen selvittämiseen. APOprosessi menee helposti organisaatiossa, joka on siihen sitoutunut. Tutkinnon suorittajat kokevat, että työnantaja on myös sitoutunut. Näyttöjen järjestäminen Autokorjaamoalan tutkintotoimikunta edellyttää, että tutkintosuoritukset näytetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Pelkästään oppilaitoksessa suoritettua näyttöä ei voi olla. Näyttöpaikkoja yhteistyöyrityksissä on riittävästi. PS. Haastattelun jälkeen Kari Mattila on siirtynyt EDUKAI:n rehtoriksi Kajaaniin. 9 Lähdel.1.06 A.indd :40:56

10 Työelämän muutokset haastavat koulutuksen Ammatillinen aikuiskoulutus pohjautuu vahvasti työelämän palvelu- ja kehittämistehtävään, jossa näyttötutkintojärjestelmän joustavuus ja työelämälähtöisyys pääsevät oikeuksiinsa. Näin näyttötutkinnoilla on työelämän tarpeita ja osaamisen kehittämistä painottava rooli. 10 Lähdel.1.06 A.indd :41:00

11 Kotimaisessa työelämässä tarvitaan lähitulevaisuudessa hyvää perustason ammattiosaamista. Eikä kyse ole pelkästään työntekijöiden käden taidoista, vaan heiltä odotetaan yhä enemmän oman työnsä kehittämistä, itsenäistä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja. Näistä taidoista on tullut erittäin tärkeä osa työtä. Kiistatta on havaittu, että työelämän muutokset ovat suhteellisen nopeita, alasta riippuen jopa sietämättömän nopeita. Työntekijä ei ikävä kyllä kykene juuri vaikuttamaan tähän muutosvauhtiin. Jatkuvat muutokset, kuten yritysten omistajan vaihdokset, lomautukset ja irtisanomiset, luovat työelämässä lähes aina epävarmuutta, mikä on ristiriidassa ihmisen perustarpeen turvallisuuden kaipuun kanssa. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea yrityksiä ja elinkeinoelämää muutosten virrassa mm. koulutuksen avulla. Aikuiskouluttajat osaamisen kehittäjinä Työntekijään kohdentuu siis hyvin erilaisia muutosvaatimuksia. Osa niistä on ammatillisia, osa yhteiskunnallisia. Kipein haaste usealle alalle on, miten selviydytään erityisesti tuotannollisista tehtävistä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähivuosina. Ratkaisuksi on esitetty mm. maahanmuuttajien rekrytointia ja jatkuvaa toimintaorganisaatioiden kehittämistä. Ne eivät yksistään riitä, sillä jo eläkekustannusten ja edessä häämöttävän työvoimapulan vuoksi on tärkeää, että eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa on voitava siirtää. Tarvitsemme osaamisen kehittämistä, jonka avulla ikääntyvien henkilöiden työkykyä voidaan ylläpitää. Nämä osaltaan vaikuttavat siihen, että ammatillisen aikuiskoulutuksen tarve ja merkitys tulee lisääntymään elinkeinoelämässä. Globaalit maailmanmarkkinat perustuvat jatkossakin vahvasti ammatilliseen perusosaamiseen. Vaikka kilpailukykyisyys edellyttää työvoimaltamme korkeita osaamisvaatimuksia, ei tämä tarkoita yritysten henkilöstön korkeakouluttamista. Pikemminkin kyse on siitä, että ammatillisessa aikuiskoulutuksessa annettavan tiedon tulee olla ajantasaista, ja koulutuksen järjestäjän toimintatavat tulee olla joustavia sekä kohdentua akuutteihin osaamisen puutteisiin kilpailukyvyn turvaajana. Vaatimukset korkeasta osaamisesta edellyttävät yhä kiinteämpää yhteistyötä ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten ja yritysten välillä. Käytännössä kummankaan osapuolen ei kannata jäädä odottamaan aloitussiirtoa. Verkottuminen ja aktiivinen yhteistyö varmentaa osaamisen riittävyyden yrityksessä, kunhan koulutusjärjestelmän jähmeyden ei anneta kahlita, ja osapuolilta löytyy tahtoa sekä osaamista ratkoa koulutukselliset ongelmat yrityslähtöisesti. Osaamista voidaan siirtää Osaamisen kehittäminen työpaikoilla korostaa ns. hiljaisen tiedon siirrettävyyden merkitystä. Ikääntyvän henkilöstön jäädessä eläkkeelle yritykset ja ala menettävät kokemuksen kautta opitun ja hankitun tiedon sekä taidon, jollei tiedon menetystä havaita ajoissa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen pedagoginen haaste onkin olla mukana varmistamassa hiljaisen tiedon siirtyminen. Huomioitavaa on, että hiljaisen tiedon siirtyminen edellyttää vastaanottajalta riittävää työ- ja oppimiskokemuksellista tarttumapintaa. Hiljaisen tiedon siirtäminen suoraan ekspertiltä noviisille ei onnistu. Hiljaisen tiedon siirtämisessä on päästy erittäin hyviin tuloksiin mentoroinnilla, jossa yritykset ovat saaneet käyttöönsä hyviä käytänteitä ja malleja, miten vahvan työkokemuksen omaavat ammattilaiset ovat tukeneet uusien ammattiosaajien kehittymistä. Mestari-kisälli perinteen hyödyt hiljaisen tiedon siirtämisessä on hyödynnetty onnistuneesti mm. rakennusalalla, teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Puute osaajista Useiden ammattialojen osaajista on lähitulevaisuudessa pulaa. Teollisuudessa ja rakentamisessa tarvitaan ammattiosaajia tuotannollisiin tehtäviin. Ammattinimikkeinä pulaa tulee olemaan mm. kirvesmiehistä, muurareista, LVI- ja sähköasentajista, hitsaajista, koneistajista, levysepistä sekä joistakin erikoisosaajista, kuten kylmälaiteasentajista. Ammattiosaajien puute ei ole pelkästään teollisuuden huoli. Esimerkiksi terveydenhuollossa tarvitaan lähihoitajia erityisesti vanhustenhuoltoon. Lisäksi useat palvelualojen työnantajat kaipaavat pikaisesti ammattiosaajia mm. ravintoloiden tarjoilu- ja ruoanvalmistustehtäviin, myynnin ja puhdistuspalvelun työtehtäviin. Tutkinnot työelämän tarpeisiin Ammatillinen aikuiskoulutus pohjautuu vahvasti työelämän palvelu- ja kehittämistehtävään, jossa näyttötutkintojärjestelmän joustavuus ja työelämälähtöisyys pääsevät oikeuksiinsa. Näin näyttötutkinnoilla on työelämän tarpeita ja osaamisen kehittämistä painottava rooli. Lähes 3000 tutkinnon osan valikoimasta on löydettävissä kullekin ammattialalle ja lähes kaikkiin työtehtäviin soveltuvat osaamisvaatimukset. Puitteet työssä olevan henkilöstön osaamisen kehittämiselle ovat olemassa näyttötutkinnoilla. JOUNI KYLLÖNEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, PEDAKLUSTERI-HANKE 11 Lähdel.1.06 A.indd :41:03

12 Lapsi tarvitsee hyvän päivähoidon Lapsen jättäminen päivähoitoon raastaa äidin mieltä varsinkin ensimmäisellä kerralla. Tuhannet kysymykset pyörivät päivän aikana päässä. Onko lapsella ikävä? Syökö lapsi ajallaan ja tarpeeksi? Nukahtiko lapsi päiväunille turvallisesti? TEKSTI JA KUVAT: MARJA KOIVUNEN, PROJEKTISIHTEERI PEDAKLUSTERI-HANKE Äiti soittelee päivähoitajalle pitkin päivää. Lopulta hän ei enää kehtaa tiedustella miten mikäkin yksityiskohta on hoitunut. Hoitajakin on alkanut jo kolmannen soiton jälkeen vaikuttaa kireältä ja kiireiseltä. Sydän sykkyrällä äiti yrittää keskittyä omaan työhönsä. Tilanne helpottaa päivä päivältä, jos kaikki menee hyvin. Lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä, ei itke perään. Luottamus hoitopaikkaan vahvistuu, ja äiti voi suunnata energiansa taas täysimääräisenä omien työtehtäviensä hoitamiseen. Sirkku Saini-Sjöman on myös erityislastentarhanopettaja ja sosiaalialan työnohjaaja, ja on työskennellyt tunne-elämältään häiriintyneiden lasten kanssa. Hän painottaa, että lapsen kehitystä ei voi kiirehtiä vaan sitä tulee ohjata. Hyvässä perhepäivähoidossa lapsella on aikaa tutkia, kokeilla ja oppia oppimaan itse. 12 Lähdel.1.06 A.indd :41:04

13 Omnia, Espoon seudun ammattiopisto järjestää oppisopimuskoulutusta perhepäivähoitajille Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Kirkkonummella. Omnia on mukana AiHe-projektissa, joka kehittää aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamista. Aihe-projekti on mm. kehittänyt perhepäivähoidon ammattitutkinnon suorittamiseen menetelmiä, joilla ohjausta voidaan viedä suorittajan työpaikalle eli hoitajan omaan kotiin. Näin käytäntö ja teoria kohtaavat arkityössä. Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittanut perhepäivähoitaja on jättänyt taakseen vanhat lapsenkasvatusmetodit : kiristyksen, uhkailun, pelottelun ja lahjonnan. Jotain on tullut tilalle, mutta ei itsestään, eikä ilman kouluttautumisen vaivaa. Tutkintoon valmistava koulutus antaa hoitajalle eväät laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja vankan ammattitaidon. Yksityisellä perhepäivähoitajalla on koulutukseen ja näyttöön hakeutumisessa ongelmana siihen tarvittava aika, kertoo Espoon Omnian aikuiskoulutuksen opettaja Sirkku Saini-Sjöman. Varahoitajia ei yksityisesti palkatulla hoitajalla ole. Espoossakin lopetti kaksi hoitajaa syksyllä valmistavan koulutuksen kesken, kun aikaa näyttöihin ei järjestynyt. Perhepäivähoitajan työtä ei ole arvostettu, ja se näkyy koulutukseen hakeutuvissa henkilöissä, Sirkku kertoo. Näillä vuosien työkokemusta omaavilla ihmisillä on kuva itsestään vain hoitajana. Koulutuksen aikana opiskelijan itsetunto alkaakin kasvaa kohisten. No, ei ehkä ihan kohisten. Aikuisen ihmisen minäkuva on muotoutunut vuosien kuluessa, eikä se hetkessä muutu toiseksi. Tietotekniikan opiskelu aloitetaan heti koulutuksen alussa. Opiskelussa käytetään Wordia ja Moodle-oppimisalustaa. Opiskelijoiden käytössä on paljon tietokoneita, joista osa sijaitsee luokkien ulkopuolella auloissa ja käytävillä. Näin kotitehtävän tekeminen onnistuu viime tingassakin. Sähköposti on oiva kommunikointiväline myös lapsen vanhempien ja hoitajan välillä. Viestejä voi lähetellä silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ei olla aikaan ja paikkaan sidottuja. Moni neljävitonen on sanonut, ettei ikinä opi käyttämään tietokonetta. Kaikki ovat taidon oppineet. Se on myös lähentänyt perheitä, kun perheen lapset ja isä ovat päässeet opettamaan äidille koneen käyttöä. Samalla perhepäivähoitajan työn sisältö on selkiytynyt läheisille: äiti onkin kodissaan töissä. Mua ei enää pelota se, että mun työstä voidaan puhua niin vaikeilla sanoilla, kun mä tiedän, mitä ne tarkoittaa. Koulutuksessa pyritään siihen, että perhepäivähoitaja pystyy ammatillisesti kommunikoimaan ja perustelemaan omia kasvatukseen ja lapsen päivähoitoon liittyviä ratkaisujaan. Tämä ei tarkoita sitä, että ulkopuolisten tai edes vanhempien kanssa keskusteltaessa käytettäisiin ammattikieltä. Opiskelu ei enää ole yksin puurtamista ja opitun tiedon visua panttaamista. Ryhmätöitä tehdään paljon ja tieto löydetään yhdessä. Se jaetaan muiden vertaisryhmien kanssa. Samalla opitaan keskustelemaan ja jakamaan tietoa. Ammatin kannalta on tärkeää verkostoitua, ja sen avulla saada tukiryhmä vaativan työnsä taakse. Jos ei opi leikkimään, eikä iloitsemaan, ei opi oppimaan Lapsi on huomisen aikuinen, eikä ole yhdentekevää minkälaiseksi hänen lapsuutensa muodostuu. Se ei ole pelkästään lomia ja laatuaikaa vanhempien kanssa. Lapsen päivähoidossa viettämä aika on kehittymisen ja onnellisen lapsuuden kannalta tärkeää. Hyvä hoitaja tukee lapsen terveen minäkuvan kehittymistä, ja huolehtii niin hengen kuin ruumiinkin tarpeista parhaalla mahdollisella tavalla. Perhepäivähoidossa lapsi ei ole yksi massasta, vaan häntä kohdellaan yksilönä. Ihanteellisessa perhepäivähoidossa vuorottelevat ulkoilu, lepo, ruokailu ja muut arkipuuhat. Sen lisäksi lapsella on tilaa ja aikaa leikkiä. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto tuli voimaan vuonna 2000, uudet perusteet saatiin vuoden 2006 alussa. Perhepäivähoitajan ammattitutkintoja suoritettiin 436 kpl vuonna 2004, ja ennakkotiedon mukaan 512 kpl vuonna Lähde: Tilastokeskus Koulutetulla hoitajalla on kanttia sanoa huolestuneille vanhemmille, että sinun lapsesi voi hyvin minun hoidossani ja saa kaikki tarvitsemansa virikkeet. 13 Lähdel.1.06 A.indd :41:06

14 Ravintolakokista perhepäivähoitajaksi Olin joskus omien lasten kanssa muskarissa, Nea oli silloin kaksi kuukautta vanha. Puistolan aluepäällikkö tuli kysymään, olisiko halukkaita äitejä perhepäivähoitajiksi. Mietin kaksi minuuttia ja päätin, että rupean. Tästä alkoi Helsingin Puistolassa asuvan Sanna Ekholmin ura perhepäivähoitajana. Sannan työpäivä alkaa klo 7.15, kun aamun ensimmäinen hoitolapsi, 4-vuotias Juuso saapuu hoitoon. Sitten tulee 3-vuotias Sami. Mukana pyörivät omat lapset, 4,5-vuotias Nora ja 2,5-vuotias Nea. Ennen kahdeksaa on jo aamupala syöty. Lasten syödessä aamupalaa Sanna valmistaa päiväruoan, joka on yleensä keittoa, risottoa tai pataruokaa. Yksi lapsista on allerginen, mikä asettaa omat vaatimuksensa ruoan suhteen. Sanna on koulutukseltaan ravintolakokki ja toimi ennen perhepäivähoitajaksi ryhtymistään Yhdysvaltain suurlähetystössä. Tältä pohjalta ruoanlaitto, kuten myös neljän viikon ruokalistan suunnittelu, sujuvat rutiinilla. Perhepäivähoitajaa ei vakinaisteta, ellei ammattitutkintoa ole suoritettu. Niin Sannakin lähti oppisopimuksella Helsingin kaupungin järjestämään koulutukseen. Siihen kuului työssä harjoittelun ja etäpäivien lisäksi kaksi lähipäivää kuukaudessa. Ongelmaksi oli tulla heti omien lasten hoito, jonka hinnaksi määrättiin 35 euroa/vuorokausi yhtä lasta kohden. Sinnikkään taistelun jälkeen hän sai lapsensa hoitoon varasijoituksena ilman maksua. Jos lapset olisi laitettu kokonaisena sijoituksena, hän olisi menettänyt kodinhoitotuen. Kunnallisessa hoidossa ei saa olla päivääkään, jos saa kodinhoitotukea, kertoo Sanna. Opiskelu oli rankkaa. Illat ja viikonloput Sanna istui tietokoneen ääressä. Lapset viettivät laatuaikaa isän kanssa. Opiskelun aikana kaikki tiedot piti hankkia itse, mitään ei tullut valmiiksi kirjoitettuna. Näin opittu myös pysyy parhaiten mielessä. Opiskelu antoi lisää käytännön työkaluja arkipäivän haasteisiin. Suhtautumisessa lapsiin ja myös lasten vanhempiin tuli lisää ymmärrystä. Sanalla sanoen, ammatillinen vuorovaikutus kohentui. Sanna viihtyy työssään lasten parissa. Tulevaisuuden haaveena on työ lastenkodissa ja sosionomin opinnot. Ravintolakokiksi hän ei enää aio palata. Joulun välipäivinä Sanna tuurasi Sirkan päiväkodissa. Kuvassa vasemmalta Sanna, Nora ja Nea. Virikkeitä ja piristystä opiskelusta Yhtään tuntia en halunnut jättää väliin, kertoo Marja Matikainen perhepäivähoitajan ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta. Marjan omat lapset olivat jo murrosiän kynnyksellä, kun hän aloitti uransa perhepäivähoitajana. Kanadassa vietetyt puolitoista vuotta olivat vieneet toimistotöitä tehneeltä HSO-sihteeriltä työpaikan. Ystävä pyysi kotona olevalta Marjalta, voisiko hän tuoda lapsensa tälle hoitoon. Marja lupasi. Kului pari vuotta, ja vuonna 1995 Marja suoritti perhepäivähoitajan perustutkinnon ja siirtyi kunnalliseksi perhepäivähoitajaksi. Kymmenen työvuoden jälkeen perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaminen tuntui hyvältä ajatukselta. Vain kulkeminen Laajalahdesta Espoon keskustassa sijaitsevaan Omniaan mietitytti. Lähipäivät olivat perjantai-iltaisin ja lauantaisin, joten matkasysteemeitä julkisilla kulkuvälineillä joutui miettimään. Pienen etsimisen jälkeen YTV:n Internet-sivuilta löytyivät toisiinsa nivoutuneet bussi juna bussi yhteydet. Koulutus oli sitä, mitä Marja tuli etsimään. Se antoi työkalut ja varmuutta arjen rutiineihin ja erilaisten tilanteiden hallintaan. Harjoitukset päiväkodeissa syvensivät omaa osaamista, ja työhön tuli erilainen ote. Perhepäivähoitajan työssä ongelmatilanne saattaa tulla eteen milloin vain, ja toimintapäätös on tehtävä heti. Todistukset koulutuksesta saatiin kakkukahvin kera , tutkintotodistus tulee tutkintotoimikunnalta myöhemmin. Vertaisryhmä ja koko koulutusryhmä on päättänyt pitää yhteyttä jatkossakin. Tallinnan matka on suunnitteilla. Meillä oli tosi vireä ja hyvähenkinen ryhmä, Marja kehaisee. Ulkoilukin on kasvatusta Marja liikkuu mielellään ulkona. Niinpä hän vie neljä 2 4-vuotiasta hoitolastaan päivit- 14 Lähdel.1.06 A.indd :41:06

15 täin ulos, satoi tai paistoi. Nuorin on vaunuissa, ja kolme vanhempaa kävelevät kiltisti vaunujen vieressä, kun karavaani suuntaa kohti lähellä olevaa puistoa. Kadun yli ei mennä ennen kuin on pysähdytty ja varmistettu, että autoja ei tule miltään suunnalta. Hankalammassa paikassa kaikkien kolmen lapsen on pidettävä vaunuista kiinni. Välillä otetaan eväät mukaan ja mennään retkelle. Metsässä on määrätty paikka Mörrimetsä, jossa käydään seuraamassa kuinka luonto muuttuu eri vuodenaikojen mukaan. Villa Elfi kissä käydään katsomassa lehmiä ja lampaita. Talvella käydään myös luistelemassa. Vain pienin lapsista on ilman luistimia. Lapset ovat oppineet vähäisestä iästään huolimatta pysymään luistinten päällä pystyssä ihan mallikkaasti. Päivähoitajan työ on yhteistyötä Kunnallisen perhepäivähoitajan ollessa lomalla, sairaana tai vaikkapa suorittamassa näyttöä, lapset voi viedä päiväkotiin. Kullakin lapsella on määrätty varahoitosuhde, ja se on aina samassa vertaisryhmässä. Päiväkodissa käydään myös jumppaamassa ja laulamassa. Lauluhetki oli pitkään kerran viikossa, sitten joka toinen viikko ja nyt se on kerran kuussa. Yhdessä muiden perhepäivähoitajien kanssa käydään mm. museoissa, teatterissa, konserteissa ja kirkossa. On myös kevätjuhlat, joulujuhlat ja vanhempainiltoja. Kontaktit muihin vastaavaa työtä tekeviin auttavat perhepäivähoitajaa jaksamaan vaativassa työssään. On kysymys neljän vieraan lapsen hoidosta ja vastuusta useammalle perheelle, sanoo Marja. Perhepäivähoitajayhdistys ruotsin kielen tukena Rinkebyssä Lapset ovat kaikkialla samanlaisia. He ovat kiinnostuneita, kun tulee vieraita. He piirtävät, maalaavat, laulavat ja leikkivät. Ihonvärillä ja toisen taustalla ei ole väliä. Helsingin kaupunki mahdollisti 12 oppisopimusopiskelijalle ja 3 opettajalle tutustumismatkan Tukholman Rinkebyn päivähoitoon ja monikulttuuriseen kumppanuustyöhön vanhempien kanssa. Päiväkotitoiminnassa korostuu toiminnallisuus, järjestetään mm. illanviettoja vanhempien valmistaman ruuan ympärillä. Lapsen aloittaessa päivähoidon jompikumpi vanhemmista voi olla tukena parin ensimmäisen viikon ajan. Hän tutustuu päivähoidon arkeen osallistumalla hoidossa kaikkiin päivän toimintoihin. Tällä hetkellä Rinkebyn ruotsinkieliset päiväkodit ovat kuitenkin puolityhjiä ja kunnallista perhepäivähoitoa ei ole lainkaan. Eri kansallisuudet erottautuvat toisistaan ja alueella elää perheitä, jotka eivät ole keskenään, eivätkä ruotsalaisen valtaväestön kanssa tekemisissä. Alueelle on perustettu erilaisia etnisiä ja uskonnollisia päiväkoteja ja ala-asteita. Pienet ryhmät erottautuvat toisistaan, ne eivät opi ruotsin kieltä, eivätkä osallistu ruotsalaisen yhteiskunnan toimintaan. Edes ruotsinkielisiä televisio-ohjelmia ei katsota ja lautasantenneja näkyykin joka puolella. Rinkebyssä on myös toisenlaista päivähoitoa. Seitsemän yksityistä perhepäivähoitajaa on perustanut yhdistyksen. Tämä yhdistys tarjoaa perhepäivähoitoa, joka profi - loituu hyväksi ruotsin kielen oppimisympäristöksi. Nämä hoitopaikat ovat erittäin suosittuja, eivätkä kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan. Matka tehtiin juuri ennen syksyn Pariisin mellakoita. Niiden myötä matka sai uuden luonteen. Ruotsissakin saattaa olla tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos, jonka suuntaa on vaikea ennakoida. Marja Matikainen ja hoitolapset Anniina 2 v, Niklas 3 v, Anni 4 v ja Jimi 4 v istuvat Laajalahden päiväkodin juhlasalin takan reunustalla. Kuva: Kuva-Ahti Lähdel.1.06 A.indd :41:08

16 Ajankohtaista lainsäädännön muutoksista Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta, asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen muuttumisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on vahvistettu. Säädökset tulivat voimaan TEKSTI: JOUNI KYLLÖNEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PEDAKLUSTERI-HANKE Pääosin lakiin kirjatut muutokset ovat keskeiseltä sisällöltään samanlaisia kuin tällä hetkellä voimassa olevissa laissa ja asetuksessa. Lain muutoksessa täsmennettiin useita näyttötutkintojärjestelmään liittyviä säännöksiä ja samalla joitakin säännöksiä nostettiin asetuksesta lakiin. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Lainsäädäntömuutoksissa uudistettiin ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat uusimuotoisiksi luviksi. Järjestämislupiin on otettu mukaan koulutuksen määrällinen säätely opiskelijatyövuosina, joka on tässä tapauksessa vähimmäistaso. Menettely muodostaa pidemmällä aikavälillä järjestäjille valtionosuuden laskennan vakaan ja ennustettavan pohjan, jota erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneet järjestäjät ovat toivoneet. Sen puitteissa järjestäjillä olisi mahdollisuus nykyistä pitkäjänteisemmin suunnitella toimintaansa useik- si vuosiksi eteenpäin. Järjestämislupa toimii ohjauksen välineenä muutenkin kuin toiminnan ja rahoituksen vakautta lisäävänä määrällisen säätelyn puitteissa. Tarvittaessa järjestämislupiin voidaan kirjata koulutusaloja ja erityistehtäviä koskevia määräyksiä. Oppisopimusmuotoisena toteutettavan lisäkoulutuksen järjestämislupiin kirjataan oppisopimusten vähimmäismäärä. Oppisopimusjärjestäjien määrä on vuosittain vakiintunut pitkälle samoille järjestäjille ja myös niille vahvistettu oppisopimusten määrä on ollut varsin vakaa. Järjestämislupien uusimisen yhteydessä kaikilla järjestäjillä olisi mahdollisuus hakea lupiin myös oppisopimusten määrää. Järjestely ei vaikuttaisi siihen yhteistyöhön, jota oppisopimuskoulutuksen vastuullisilla järjestäjillä on muiden oppilaitosten kanssa. Järjestämislupauudistuksen tavoitteena on lisäksi saada lisäkoulutuksen järjestämislupien määrä vastaamaan todellista järjestämisen tilannetta. Opetusministeriö ei halua säilyttää järjestämislupaa niillä yhteisöillä, jotka eivät tosiasiassa ole järjestäneet koulutusta tai ovat järjestäneet sitä satunnaisesti tai vähän. Lain muutoksen tavoitteena on, että ammatillista aikuiskoulutusta tarjotaan laadukkaasti maan eri alueilla ja eri koulutusaloilla. Siksi lakia esitettiin muutettavaksi niin, että koulutusta voidaan suunnitella, ohjata ja seurata nykyistä paremmin säilyttäen kuitenkin samalla järjestelmässä tarvittava joustavuus. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan tehtävä Ammatillinen lisäkoulutus on suunnattu työssä olevalle tai työkokemusta omaavalle aikuisväestölle. Onnistunut koulutuksen toteutus edellyttää työelämälähtöistä toimintamallia ja monipuolista yhteistyötä eri alojen ja erilaisten työpaikkojen kanssa. Työelämän muutostarpeiden seuraaminen ja niihin vastaaminen on muuttanut perinteisen oppilaitosmaisen koulutuksen toteutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjät 16 Lähdel.1.06 A.indd :41:10

17 hoitavatkin entistä useammin erilaisia työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä, joilla tarkoitetaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyviä erilaisille työyhteisöille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Nämä ovat muodostuneet koulutuksen järjestäjille tärkeiksi tehtäviksi pk-yritysten henkilöstön kouluttamisessa. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta tulee suunnata pienyrityksiin, joissa yleensä on suuria yrityksiä vähemmän henkilöstön kehittämisen ammattitaitoa ja joiden työntekijät osallistuvat koulutukseen keskimäärin vähemmän kuin suurten yritysten työntekijät. Toiminta edellyttää koulutuksen järjestäjiltä alueellisia, monialaisia koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyöverkostoja. Edellä olevista syistä johtuen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on otettu mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupiin. Lupahakemuksessa järjestäjältä odotetaan suunnitelmaa, millaista ja miten laajaa kehittämis- ja palvelutoiminta on. Lisäksi otetaan huomioon koulutuskohtaiset ja alueelliset erikoistumiset, mikä mahdollistaa pienten ja erikoistuneiden koulutusten järjestäjien osallistumisen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Tutkintomaksut Tutkintotoimikuntien rahoitus perustuu näyttötutkintoon osallistuvilta perittäviin tutkintomaksuihin (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 7 ). Tutkintomaksut kerättiin ja tilitettiin näyttötutkinnon ensimmäisen osan suorittamisen yhteydessä aina vuoden 2001 helmikuuhun saakka. Opetushallitus piti tätä käytäntöä huonosti toimivana, koska sen mielestä kaikkia tutkintomaksuja ei kerätty ja tilitetty Opetushallitukselle, mikä vaikutti myös maksukertymään. Tästä johtuen Opetushallitus muutti vuonna 2001 näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestäjille annettua ohjetta tutkintomaksujen tilittämisestä siten, että tutkintomaksut tilitetään Opetushallitukselle näyttötutkintoihin tai niiden osiin valmistavan koulutuksen aloittamisen yhteydessä. Tilittämisestä vastuu on ollut valmistavan koulutuksen järjestäjällä. Koska näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloittaminen ei tarkoita samaa kuin tutkintotilaisuuteen osallistuminen, täsmennettiin tutkintomaksujen tilityskäytäntöä ja tutkintomaksujen käyttötarkoitusta tässä lain muutoksessa. Lain muutoksessa tutkintomaksut määritellään siten, että ne vastaavat tutkintotoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Näin tutkintomaksuilla voidaan kattaa tutkintotoimikuntien ja Opetushallitukselle tutkintotoimikuntatyöstä aiheutuneet hallinnolliset kustannukset. Samalla lakia täsmennettiin niin, että tutkintomaksut perittäisiin näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintomaksu suoritetaan tutkinnon järjestäjälle, joka kokoaa maksut ja tilittää ne Opetushallitukselle. Näyttötutkintoon osallistuminen ei ole mahdollista ilman tutkintomaksun suorittamista. Tutkintotoimikunnat Tutkintotoimikuntia koskevia säännöksiä on täsmennetty mm. niin, että niiden todetaan toimivan Opetushallituksen yhteydessä. Opetushallituksella on lisäksi oikeus antaa tutkintotoimikunnille tarkentavia määräyksiä näyttötutkintojen käytännön järjestelyistä. Lisäksi laissa korostuu tutkintotoimikuntien virkavastuullisuus. Henkilökohtaistaminen Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatettavien henkilökohtaisten opiskeluohjelmien perusteita koskeva säännös nykyisestä asetuksesta (812/ mom) on kumottu. Uudistuneen lain mukaan (8 3 mom) koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia näyttötutkintoon ja siihen valmistavan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Tässä vaiheessa Opetushallitus ei tule antamaan erillistä määräystä henkilökohtaistamisesta. Näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistamisessa arvioidaan, miltä osin tutkintoon hakeutuvalla on aiemmin osoitettua osaamista (dokumentaatiota), miltä osin hänellä on edellytykset osallistua suoraan tutkintoon ja miltä osin hänen on hankittava lisää ammattitaitoa. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa suunnitellaan näyttöjen aikataulut ja järjestelyt tutkintoa suorittavan henkilön tilanteeseen soveltuviksi. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa suunnitellaan opiskelijalle hänen elämäntilanteeseensa ja oppimistyyliinsä soveltuva opiskelumuoto ja oppimistapa. Tutkintotodistukset Todistukset näyttötutkinnoista, näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta (OPH 37/011/1999, 38/ 011/1999) on kumottu. Tutkintotodistusten sisällöstä on säädetty uudistetulla asetuksella ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Todistusten sisältö säilyy pääosin entisellään. Uutena tietona todistukseen tullaan merkitsemään tutkinnon perustetta koskevat yksilöidyt tiedot, jolla tarkoitetaan näyttötutkinnon perusteen diaarinumeroa ja perustepäätöksen päivämäärää. Opetushallitus on antanut todistuksista uuden määräyksen, joka on tullut voimaan alkaen. Muut ohjeet Opetushallitus tullee antamaan näyttötutkintojen järjestämissopimuksien solmimisesta ohjeen tai suosituksen. Asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) on määritelty sopimuksen sisältö, jolla tutkintotoimikunnat ja tutkinnon järjestäjät sopivat näyttötutkintojen järjestämisestä. Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma ei jatkossa ole enää liite sopimukseen vaan osa sopimusta. Lisäksi jatkossa tutkintotoimikuntien sihteereitä pyydetään ottamaan solmitusta järjestämissopimuksesta kopio ja lähettämään se Opetushallitukseen. Opetushallituksen julkaisema näyttötutkinto-opas uudistetaan myös vuoden 2006 aikana, kunhan kaikki ammatilliseen aikuiskoulutukseen kuuluvat määräysmuutokset on saatu valmisteltua. Oppaassa tullee olemaan 2 osaa; tutkinnon järjestäjille ja tutkintotoimikunnille. Lisäksi sisältöä täydennetään mm. maahanmuuttajia koskevilla asioilla. 17 Lähdel.1.06 A.indd :41:12

18 Leipomoalan työpaikkaohjaajakoulutusta Pienten yritysten työntekijöiden on vaikea irrottautua työpaikkaohjaajakoulutuksiin, joita on tarjolla monesta suunnasta. AEL:ssä toimiva TELIprojekti järjesti yhdessä Hyvien näyttökäytäntöjen levitysprojektiin kuuluvan Näyttöjen sanansaattajan kanssa leipomoalan työpaikkaohjaajakoulutuksen pääkaupunkiseudulla. TEKSTI: HILKKA TUOMINIEMI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ AEL KUVAT: MARJA KOIVUNEN Leipomoalan opettaja Seppo Hirvijärvi toteutti opettajille suunnattua opettajien työelämäjaksoa toimimalla molemmissa kehitysprojekteissa yhteistyöhenkilönä. Hän kartoitti läntisellä Uudellamaalla leipomoalan yrityksiä, jotka toimivat työssäoppimispaikkoina elintarvikealan perustutkintoa suorittavien leipomoalan koulutusohjelman opiskelijoille. Hän jalkautui leipomoalan yrityksiin ja kertoi ammatillisen koulutuksen tulevista arviointimenetelmän muutoksista ja työssäoppimisen järjestämisen hyvistä yhteistyökäytänteistä. Näin saatiin leipomoalalta 19 työntekijää osallistumaan työpaikkaohjaajakoulutukseen, joka räätälöitiin heidän aikatauluunsa sopivaksi. TELI-projektin työpaikkaohjaajakoulutus koostuu kolmesta lähipäivästä, joista ensimmäinen toteutettiin yrityksissä. Toinen päivä järjestettiin laivaseminaarikoulutuksena, jolloin kaikki osallistujat olivat ei kenenkään maalla. Päivän aikana käytiin läpi työssäoppimisen käytäntöjä, nuoren kohtaamista, hänen arvomaailmaansa sekä elintarvikealan perustutkintoon kuuluvan leipomoalan koulutusohjelman opetussuunnitelman roolia ja sen sisältämää arviointia ammattiosaamisen näytöillä. Koulutukseen osallistujille oli annettu välitehtäväksi työpaikka-analyysin laatiminen. Yrityksen edustajat laativat työpaikka-analyysin, joka on hyvä markkinointiväline oppilaitoksille ja opiskelijoille. Sen tarkoitus on selvittää oppilaitoksen suuntaan, mitä asioita ko. työpaikassa opiskelijalla on mahdollista opiskella, mitä tuotteita ja työtehtä- Kari Schulzin (kuvassa toinen vasemmalta) mielestä koulutus on erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen, voisi olla jopa pakollinen. Se avasi asioita uudesta, opiskelijan oppimisen näkökulmasta. Arvioinnissa opiskelijan suoritusta pitäisi tarkastella siten, että hän on ymmärtänyt tekemänsä tai tekemättä jättämisensä. viä siellä tehdään, mitä koneita ja laitteita yrityksessä käytetään. Työpaikka-analyysi hyödyntää opetushenkilöstöä silloin, kun laaditaan opiskelijoille työssäoppimisen suunnitelmaa ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaa. Yrityksessä tehtävien työtehtävien avulla selvitetään, mitä asioita opiskelija voi yrityksessä oppia ja mihin opintokokonaisuuteen kuuluvia tavoitteita ja sisältöjä opiskelija voi osoittaa ammattiosaamisen näytöillä. Siihen voi lisätä myös tietoa yrityksen sijainnista, kulkuyhteydet, sekä mitä vaatimuksia yritys asettaa työssäoppijoille ja oppilaitokselle, kun opiskelija hakeutuu heille oppimaan uutta tai syventämään jo oppimiaan asioita. Vantaan ammattiopisto VARIAssa, Myyrmäen toimipisteessä toteutettiin kolmas 18 Lähdel.1.06 A.indd :41:12

19 Mikäs miestä mietityttää Elämme kovia aikoja: saat jäädä tai ULOS! Joutuu tekemään taikoja, jotta paranee tulos! Viimekin vuonna moni työkamu läks, pääsi kilometritehtaalle, työttömäks. Mia Koivula leipoi pullapitkoja. koulutuspäivä, jossa työpaikkaohjaajille järjestettiin aito tilanne toimia opiskelijoiden suoritusten arvioijana yhdessä alan opettajan kanssa. Päivän ohjelma rakennettiin oppilaitoksen työpäivän yhteyteen, jolloin kolme opiskelijaa arvioitiin ammattiosaamisen näytöillä. Näin työelämän edustajat tutustuivat myös oppilaitokseen sekä opiskelijoiden ammatillista osaamista koskevaan arviointimateriaaliin ja sen käyttöön. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa olevat jaettiin ryhmiin, ja he suorittivat yhdessä alan opettajan kanssa opiskelijan osaamisen arvioinnin. Opiskelijat olivat laatineet ammattiosaamisen näyttösuunnitelman yhdessä opettajansa kanssa aiemmin näyttöaineiston avulla. Heille oli myös ennalta selvitetty arviointikriteerit ja tavoitteet. Päivän lopuksi käytiin jokaisen opiskelijan kanssa arviointikeskustelu, jossa päätettiin näytön arvosanasta. Kaikki opiskelijat onnistuivat ammattiosaamisen näytöissään kiitettävästi, vaikka arviointilanne oli uusi ja erilainen. Työtehtävät olivat heille tuttuja, ja he olivat harjoitelleet niitä riittävästi. Tämä näkyi työskentelyn varmuudesta. Työpaikkaohjaajien mielestä parasta antia päivässä oli se, kun arviointikeskustelussa opiskelija osasi perustella tekemäänsä. Näin korostui opiskelijan ongelmanratkaisutaito, jota tarvitaan aina työelämässä. Ammat- Gira Grönman valmisti kahdenlaisia pikkuleipiä. tiosaamisen näytön arvioinnissa tarkoituksena ei ole arvioida vain tuotetta, vaan oppimisprosessia, miten opiskelija suoriutui työtehtävästään. Ei auta, jos mies tuntee putket, röörit, voi paikkasi viedä yli-insinöörit! Minä osaan asentaa, konettakin käyttää, se täytyy nyt myös todistuksella näyttää. Tuli uniinikin nää ajatukset villit, entäs jos soi ei enää tehtaan pillit? Jos huominen viimeinen päivä on, osaan homman, mut olen tarpeeton? Minä valvoin öitä, mietin tulevaisuuttain, sitten viimein aviisista idean sain; haeppa ensin esiin oppilaitos, jossa voit näyttää tietos ja taitos. Maksat tutkinnon ja läpäiset tentin näin hyödyntäen jokaisen sentin. Ja jos toimit vielä oikein sassiin, on mahdollisuus sulla ammattipassiin! Se parasta mainosta fi rmallekin on, kun henkilöstö suorittaa tutkinnon. Enkä sitä kiistä; on lohduttavaa, että ammattimies aina palkan saa! Tiina Honkarila 19 Lähdel.1.06 A.indd :41:13

20 Koskisella tiedetään miten puu kulkee Järvelässä sijaitseva perheyritys Koskisen Oy kouluttaa henkilöstönsä monitaitoiseksi. Työntekijöiden pitää tuntea ja osata omien tehtäviensä lisäksi myös naapurin työt ja ymmärtää koko tuotantoprosessi. Niinpä osaamisketju puun työstämisen eri vaiheissa ei missään olosuhteissa hevin katkea. TEKSTI JA KUVAT: MARJA KOIVUNEN, PROJEKTISIHTEERI, PEDAKLUSTERI-HANKE Esa Kallinen 20 Lähdel.1.06 A.indd :41:15

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen 20.9.2007 Tehokkuutta ja joustavuutta periaatteena toiminnan joustavuus ja luotettavuus aikaa, huomiota ja kunnioitusta asiakkaalle

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Tampere 4.6.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät,

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE 1.8.2016 ALKAEN Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula Sisältö 1) Näyttötutkintosihteeristö 2) Arvioijat 3) Tutkintotilaisuudet 4) Suoritusrekisteri

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Todistukset ja kansainväliset liitteet

Todistukset ja kansainväliset liitteet Todistukset ja kansainväliset liitteet Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Opetushallituksen todistusmääräys 56/011/2009, muut 1/011/2013 Tutkintotodistukset ammatillisen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ

HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISPÄIVÄ 23.10.2014 Hierojan tutkintotoimikunta, Kaisa Räisänen Muutoksia aikaisempiin käytänteisiin Arviointiesitykset ja dokumentit: Hyväksytyistä tutkintosuorituksista

Lisätiedot

Tutkintosuoritusten arviointi

Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 op)

NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 op) NÄYTTÖTUTKINTOMESTARI, KOULUTUSOHJELMA (25 op) Määräykset ja ohjeet 2016:16 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2016:16 ISBN 978-952-13-6302-3 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu) Taitto:

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot