Taloudellinen katsaus Kevät 2016 ja julkisen talouden suunnitelma VM/KO ja BO

Transkriptio

1 Taloudellinen katsaus Kevät 216 ja julkisen talouden suunnitelma VM/KO ja BO

2 Bruttokansantuote määrän muutos, % Kiina (kausitasoittamaton) Yhdysvallat (kausitasoitettu) Euroalue (kausitasoitettu) Lähde: Kansalliset tilastoviranomaiset, VM

3 Tavaraviennin markkinaosuus¹ 27=1, trendi (HP) Espanja Saksa Italia Ruotsi Suomi ¹ Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, VM

4 Tavaroiden ja palvelujen vienti volyymi 25=1, kausitasoitettu Suomi Ruotsi Saksa Euroalue Lähde: Eurostat, VM

5 Työttömyysaste kausitasoitettu, % Euroalue Suomi Ruotsi Saksa Yhdysvallat Lähde: Macrobond, kansalliset tilastoviranomaiset

6 Teollisuuden ja kuluttajien luottamus saldo, kausitasoitettu Teollisuus Kuluttajat Pitkän aikavälin keskiarvo (teollisuus) Pitkän aikavälin keskiarvo (kuluttajat) Lähde: Euroopan komissio 6

7 16 Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, prosenttia Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM

8 3 Investoinnit suhteessa BKT:een, % Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Lähde: Tilastokeskus, VM

9 25 Tuotanto 199= Teollisuus Palvelut Alkutuotanto Rakentaminen Lähde: Tilastokeskus, VM

10 4 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 3 kk:n liukuva ka:n muutos vuodentakaiseen, % Metsäteollisuus Metalliteollisuus pl. Sähkö- ja elektroniikkateoll. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus -4 Lähde: Tilastokeskus

11 Kausitasoitettu tuotanto laski helmikuussa, vuodentakaisesta kasvua

12 Talouden keskeiset tunnusluvut 4/ BKT:n määrän muutos, % -,8 -,7,5,9 1,2 1,2 1,1 1,1 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,3 9, 8,7 8,4 8,1 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,4 68,8 69,1 69,4 69,7 Kuluttajahintainflaatio, % 1,5 1, -,2,3 1,3 1,5 1,7 1,8 Vaihtotase, % BKT:sta -1,6 -,9,1,1,1,3,3,3 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta -2,6-3,2-2,7-2,5-2,1-1,8-1,4-1,3 Valtio -3,7-3,8-3,1-2,9-2,6-2,2-1,7-1,5 Paikallishallinto -,7 -,8 -,7 -,7 -,6 -,6 -,7 -,8 Sosiaaliturvarahastot 1,8 1,3 1, 1,1 1,1 1, 1,,9 Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, % BKT:sta -1,2-1,5-1,3-1,5-1,4-1,4-1,2-1,3 Julkisyhteisöjen velka 1, % BKT:sta 55,4 59,3 63,1 65, 66,7 67,4 67,4 67,2 Valtionvelka 2, % BKT:sta 44,1 46,3 48,2 5, 51,6 52,4 52,6 52,5 Kuntien velka 1, % BKT:sta 7,3 8,2 8,6 9,1 9,5 9,9 1,3 1,8 1 EDP-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 12

13

14

15 Julkisen talouden alijäämät pienenenevät, mutta velka kasvaa edelleen 1 5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 1 5 Julkisen talouden alijäämä pienenee Valtion alijäämä pienenee, kuntien ei Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot -15 Lähde: Tilastokeskus, VM Julkisyhteisöjen velka Julkisen talouden velka ylitti 6 % BKT:sta 215 ja velkasuhde kasvaa koko ennustejakson ajan. EU:n velkakriteeri rikkoutuu Mrd. euroa (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM % BKT:sta (oikea asteikko) 15

16 Pitkällä aikavälillä

17 Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 8 % 7 % 7 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti 6 % Hoivatarve kasvaa 5 % 5 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy 4 % 3 % Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 17

18 Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat Talouden kasvu hidastuu Julkinen talous heikkenee 18

19 Terveys- ja hoivamenot kasvavat Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 213 milj. euroa Koulutuspalvelut Lasten päivähoito ja esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen Yhteensä Lähteet: STM ja VM 19

20 Kasvu nopeaa Ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu elvyttää taloutta Suomi Finanssipolitiikka kiristävää Lähde: Paul Krugman

21 Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on pitkällä aikavälillä runsaan 3 % BKT:sta (n. 7½ mrd. euroa) suuruinen epätasapaino.

22 Nopeavaikutteiset sopeutustoimet pienentäneet kestävyysvajetta Kevät 215 Syksy 215 Syksy 216 Velan hoitomenojen vaikutus,9,9,9 Perusrahoitusaseman vaikutus 1,3,2,2 Omaisuustulojen vähenemisen vaikutus,9 1,2 1, Ikäsidonnaisten menojen vaikutus 1,4 1, 1,1 S2 kestävyysvaje 4,6 3,3 3,2 Kevään 215 arvioon verrattuna Sopeutustoimet, ml. työttömyysvakuutusmaksun korotus pienentävät kestävyysvajetta runsaan 1½ prosenttiyksikköä. Talouden keskipitkän aikavälin näkymän heikentyminen kasvattaa vajetta noin,5 prosenttiyksikköä. Muiden laskennassa tehtyjen tarkistusten vaikutukset kumoavat toisensa. Eläkeuudistus Pienentää kestävyysvajetta n. 1 prosenttiyksikön. 22

23 Julkisen talouden velka uhkaa kasvaa kestämättömästi Valtio perusura Julkisyhteisöt perusura Paikallishallinto perusura Lähde: Tilastokeskus, VM 23

24 Julkisen talouden ajurit lähivuosina Sopeutustoimet Edellinen hallitus päättänyt n. 5 mrd:n ja istuva hallitus n. 3 mrd:n suuruisista toimista valtiotalouden kohentamiseksi 219 tasolla, koko julkisen talouden tasolla toimet vielä suurempia. Alhaiset korot Pienentävät valtion ja kuntien korkomenoja mutta myös työeläkelaitosten korkotuloja. Reaalitalouden heikko kehitys Pienemmät verotulot ja suuremmat työttömyydestä aiheutuvat menot. Väestön ikääntyminen Lisää terveys- ja hoivamenoja kunnissa ja työeläkelaitosten maksamia eläkemenoja. 24

25 Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma 25

26 Hallitusohjelman säästöjä ja rakenneuudistuksia Vuoteen 219 mennessä Nopeavaikutteisia säästöjä 4 mrd. Toimet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi 5 prosentilla (tai ehdolliset säästöt ja veronkorotukset) 1-1½ mrd. Vuoden 219 jälkeen Julkisen sektorin kustannusten karsinta 1 mrd. Sote ja muu julkisen hallinnon rakenteiden uudistaminen 3 mrd. Lisäksi työllisyyden ja kasvun tukemiseksi Neutraali verokokonaisuus Kertaluonteinen panostus 1 mrd. kärkihankkeisiin ja,6 mrd. liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen. 26

27 Julkisen talouden suunnitelma vuosille Julkisen talouden suunnitelma toimii samalla Suomen vakausohjelmana, joka toimitetaan komissiolle. Budjettitalouden menoissa ei ole huomioitu sote- ja aluehallintouudistuksen eikä kilpailukykysopimuksen neuvottelutulosta koska näiden menovaikutus on täsmentymätön. Finanssipolitiikan linja Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Lisäksi tavoitteena on julkisen talouden velkaantumisen taittaminen ja kestävyysvajeen kattaminen. Tämä tapahtuu hallitusohjelman mukaisesti säästöillä, uudistuksilla sekä kasvua tukevilla ja julkista palvelutuotantoa tehostavilla toimilla. Kokonaisveroaste ei nouse. Hallitus pitää kiinni 4 mrd. sopeutustavoitteesta vuoden 219 tasossa. Sen kattamiseksi päätettiin vuosien julkisen talouden suunnitelmassa täydentävistä sopeutustoimista. 27

28 Muutoksia tuloarvioissa Kehyskaudella budjettitalouden tulot kasvavat n. 1½ % / vuosi. Verotulojen kasvu n. 2 % / vuosi. Budjettitalouden tulojen muutokset suhteessa syksyn 215 JTS:ään: n. -1 milj. (v. 217), -24 milj. (v. 218), -32 milj. (v. 219). Tuloarviota alentaa hallituksen päätös makeisten ja jäätelön veron poistamisesta (-19 milj. euroa ) sekä makrotalousennusteen heikkeneminen (ml. korko-oletusten aleneminen). Makeisten ja jäätelön veron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi liikenteen polttonesteiden veroja korotetaan.

29 Muutoksia menoarvioissa - Budjettitalouden menot n milj. euroa korkeammalla tasolla kuin syksyn JTS:ssä - Turvapaikanhakijamenot lisäävät menoja noin,4 mrd. euroa/vuodessa - Korkomenot alentuneet n.,3 mrd. euroa/vuodessa - Uudet sopeutustoimet alentavat menoja noin,2 mrd. euroa/vuodessa Hallinnonalojen menot alenevat reaalisesti kehyskaudella keskimäärin,7 % vuosittain. Nimellisesti hallinnonalojen menot kasvavat vuosittain noin,5 %. Kehysmenot n. 44,4 mrd. euroa v. 217 alentuen 43,4 mrd. euroon v. 22 hallituksen säästöpäätösten seurauksena. Kehyksen ulkopuoliset menot n. 1,5 mrd. euron tasolla kehyskaudella. Turvapaikanhakijamääräarvioon liittyvän epävarmuuden takia on kehyksessä lisäksi 15 milj. euron varaus v

30 Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino Alijäämä: 215 (TP): -4,7 mrd. euroa 216 (LTA1): -5,4 mrd. euroa 217: -5,8 mrd. euroa 218: -4,8 mrd. euroa 219: -3,8 mrd. euroa 22: -3,3 mrd. euroa

31 Valtionvelkakehitys vuosina

32 Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen. kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen. työeläkerahastojen ylijäämä n. 1 % suhteessa BKT:seen. muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. % suhteessa BKT:seen. Hallitus arvioi, että edellä päätetyt tavoitteet johtavat keväällä 213 asetetun ja syksyllä 216 vahvistetun keskipitkän aikavälin tavoitteen (MTO) rakenteellinen rahoitusasema -,5 % BKT:sta, saavuttamiseen tai sitä vahvempaan rakenteelliseen rahoitusasemaan. Hallituksen vuoteen 219 asettamien alasektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden osalta valtiovarainministeriön ennusteen perusteella sekä paikallishallinto että valtiontalous eivät tule saavuttamaan tavoitteitaan.

33 Riskinä, että Suomi rikkoo EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osa VM:n ennusteen mukaan Suomi täytti ennaltaehkäisevän osan vaatimukset v Tänä vuonna rakenteellisen jäämän muutoksen poikkeama vaaditusta on lähellä merkittävää ja VM:n ennusteen mukaan ennaltaehkäisevän osan vaatimuksiin saattaa olla muodostumassa merkittävä poikkeama v Merkittävän poikkeaman menettely (SDP) mahdollinen, mikäli rakenteellinen jäämä ei parane vaaditusti Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osa ja liiallisen alijäämän menettely (EDP) Suomen julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen 3 prosentin viitearvon v. 214, mutta ylitys oli vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen, mikä tarkoittaa alijäämäkriteerin täyttyneen. Vuonna 215 alijäämä oli jälleen alle 3 % BKT:sta ja pysyy siellä valtiovarainministeriön ennusteen mukaan. Julkisyhteisöjen velka ylitti 6 prosentin viitearvon v. 215, mutta velkakriteerin voidaan mahdollisesti edelleen arvioida täyttyvän. 33

34 Julkisen talouden sopeutus ja uudet päätökset

35 Julkisen talouden sopeutus HO liitteessä 6 päätettiin hallituskaudella toteutettavista julkisen talouden sopeutustoimista yht. 4 mrd. euroa v. 219 tasossa. Säästölistan vaikutusarvio on muuttunut mm. inflaatioennusteiden alenemisen takia. HO:n mukaisten sopeuttamistavoitteiden saavuttamiseksi hallitus päätti syksyn 215 JTS:ssä eräistä lisäsäästöpäätöksistä, suurimpana KEL- ja KHIsidonnaisten etuuksien (pl. perustoimeentulotuki) indeksijäädytyksestä v Syksyllä 215 hallitus päätti eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumislisän yhdistämisen peruuttamisesta, jota korvattiin osittain lisäsäästöpäätöksillä. Vuosien JTS:n valmistelun yhteydessä on päätetty uusista säästötoimenpiteistä HO:n mukaisen 4 mrd. euron sopeuttamistavoitteen saavuttamiseksi. (ks. seuraava dia) Uusien päätösten myötä sopeutustoimien vaikutus julkiseen talouteen on yhteensä arviolta n. 3,8 mrd. euroa vuoden 219 tasolla ja ml. toimenpiteet, joiden vaikutukset ovat vielä täsmentymättömiä, 4, mrd. euroa. Keväällä 217 hallitus tulee päättämään kuntatalouden toteutumattomien säästöjen korvaamisesta esimerkiksi säätämällä kuntien sote-palveluille vähimmäismaksurajat tai päättämällä muista julkisen talouden säästöistä tai tulonlisäyksistä, kuten kiinteistöveron alarajan korotuksesta. 35

36 JTS sopeutuspäätöksiä - Lisäsäästöpäätöksiä 31 milj. euroa v. 217 julkisessa taloudessa nousten 37 milj. euroon v. 219 ns. 4 mrd. euron listan täyttämiseksi - Indeksisidotut menot 195 milj. euroa/v, OKM:n hallinnonalan säästöt n. 37 milj. euroa kuitenkin palautetaan - Kuntien vähimmäismaksurajat tai esim. kiinteistöveron alarajan nosto13 milj. euroa/v, päätetään kevään 217 kehysriihessä - Perusväylänpito 25 milj. euroa v. 218 nousten 35 milj. euroon Varsinainen kehitysyhteistyö 25 milj. euroa vuodesta Sairauspäivärahojen tulorajojen alennus 22 milj. euroa/v - Lisäksi päätettiin opintotukiuudistuksen toteuttamistavasta. Pitkän aikavälin säästövaikutus on 122 milj. euroa, eli pienempi kuin HO:ssa. Uudistuksen menoja vähentävä vaikutus kehyskaudella suurempi kuin HO liitteessä 6. HO:ssa uudistukselle asetettua säästötavoitetta kiristetään vuosittain 7,5 milj. eurolla ja loppu opintotukiuudistuksen HO:n ylittävästä laskennallisesta säästöstä, yht. 15 milj. euroa, kohdennetaan korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen sekä nuorten tutkijoiden tieteen edistämisen tukemiseen v

37 JTS merkittävimmät menolisäykset Käynnistetään 7 uutta liikennehanketta johon kohdistetaan yhteensä 764 milj. euroa. Takuueläkkeen korotus 1 milj. euroa vuonna 218 Biopankki, genomikeskus ja syöpäkeskus kohdistetaan yhteensä 5,8 / 6,7 / 3 / 1,5 milj. euroa vuosittain Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehityksen turvaamiseen 27 milj. e. vuonna 217 ja 7 milj. e vuonna 218 Vankilaverkon ylläpitoon ja Risen toimintakyvyn turvaamiseen 4 / 9 / 12 / 1 milj. euroa Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan v. 217 ja 218 työttömyysetuusmäärärahoista siten, että em. määrärahoista rahoitetaan peruspäivärahan määrä ja sen ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Palkkatuen ja starttirahan lisäämiseen käytetään lisäksi määrärahoja, jotka vapautuvat, kun työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun kulukorvaus poistetaan. 37

38

39 Kuntatalous

40 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja investoinnit, milj. euroa Vuosikate Käyttöomaisuuden poistot Nettoinvestoinnit 4

41 Kuntatalouden menorajoite Menorajoite koostuu valtion päätösperäisistä kuntien toimintamenoihin vaikuttavista toimista Kuntatalouden menorajoitetta kiristetään 23 milj. eurolla, ja se on 77 milj. euroa v Ts. hallituksen päättämät toimet mahdollistavat sen, että kuntien toimintamenojen taso on tämän verran alempi vuonna 219. Kuntatalouden menorajoite ei takaa sitä, että kuntien menot todellisuudessa alenevat tämän verran. Kunnat voivat itse päättää, missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. 41

42 Hallituksen toimien vaikutus kuntatalouteen v. 219, milj. euroa Menorajoite 77 Menorajoitteen toimiin liittyvä valtionapujen muutos -9 Valtionosuuksien indeksijäädytys -24 Maksuperusteiden muutokset 225 Kiinteistöveron korottaminen 1 Indeksisidonnaisten menojen lisävähennys -55 Yhteensä 71 Kuntatalouteen vaikuttavat myös edellisen hallituksen päättämät toimet, kuten yhteensä 9 milj. euron valtionosuusleikkaukset vv Kuntien tehtävien ja velvoitteiden 1 mrd. euron vähentämisohjelman toimia ei ole vielä sisällytetty JTS:aan. 42

43 Taustaa: talouspolitiikka

44 Nopeavaikutteiset toimet kohentavat julkista taloutta Sipilä 1(1) Julkisen talouden menoihin vaikuttavat toimenpiteet, vuotuinen muutos, netto, mrd. euroa Kulutusmenot -,3 -,2 -,1 -,2 -,1 Siirtomenot elinkeinoelämälle -,1 -,1 -,1 -,1, Siirtomenot kotitalouksille -,1 -,6 -,4 -,3 -, Muut siirtomenot -,4 -,2 -,1 -,1, Reaalisijoitusmenot, -,1, -,1, Muut menot,,,,, Yhteensä -,9-1,2 -,7 -,8 -,1 Julkisen talouden tuloihin vaikuttavat toimenpiteet, vuotuinen muutos, netto, mrd. euroa Ansiotuloverot -,5 -,3 -,1 -,2 -,3 Pääomatuloverot,1,,,, Yhteisöverot,1,1,,, Muut välittömät verot,, -,1,, Arvonlisäverot, -,1 -,2,, Muut välilliset verot,2,3,1,1, Työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut,2,,,1, Vakuutettujen maksamat sosiaaliturvamaksut,4,1,1,, Yhteensä,6 -,1 -,3, -,3 Lähde: Valtiovarainministeriö, Julkisen talouden suunnitelma,

45 Nopeavaikutteiset toimet kohentavat julkista taloutta Katainen/Stubb Lähde: Valtiovarainministeriö, Julkisen talouden suunnitelma,

46 Talouden ml. julkinen taloudenpito puitteet uudistuvat IMPLEMENTED REFORMS/MEASURES REFORMS/MEASURES IN THE PIPELINE 4 bn consolidation package: some 9% already specified in the Social and health care reform to cut expenditure growth by 3 bn by budget or in the spending limits decision; political commitment to 229: preparation under way, implementation expected in 219; find and specify the missing 1%. guided, coordinated and supervised by a special intra-government organization. Pension reforms: 25 reform took effect in 21, 215 reform takes Cut in public sector obligations by 1 bn in the long run: preparation effect in 217; pension system is sustainable. under way, implementation expected in 219. Municipalities reform : obligation to organize services Deregulation of rail transport, haulage, taxi: implementation together; municipalities in deficit to balance their finances either expected in 217. by their own or under the crises procedures specified in the Municipalities Act; from 444 municipalities in 24 to 336 municipalities in 212. Deregulation of bus transport: started in 214, full liberalization expected in 218. Deregulation of shop opening hours: fully liberalized from January 216. MEASURES SUPPORTING GROWTH AND JOBS MEASURES TO SUPPORT GROWTH AND JOBS Moderate wage agreements in Moderate wage agreements beyond 216: to be agreed in autumn 216 at the latest. Deregulation of settling wages locally: prepration/agreement under way with social partners. Transfering social security paid by employers to employees: preparation/agreement under way with social partners. Cut in unemployment benefits: duration, level and sanctions under scrutiny. 46

47 Taustaa: talouskehitys

48 Bruttokansantuote määrän muutos, % Lähde: Tilastokeskus, VM

49 Potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen osatekijät EU menetelmän mukaan, % Kokonaistuottavuus Pääomapanos Työpanos Potentiaalinen tuotanto Lähde: Tilastokeskus, VM

50 Maailmankauppa määrän muutos, % Maailmankauppa Suomen vienti Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis, Tilastokeskus, VM

51 21= Raaka-aineiden hinnat EUR Teollisuuden raaka-aineindeksi, euroalue (vasen asteikko) Raakaöljy (Brent, globaali spot-hinta, oikea asteikko) Lähde: Hamburgisches WeltWirtschafts Institut, Macrobond, VM EUR/barreli

52 Riskit pankkijärjestelmässä vakuudellisen Euriborin ja vakuudettoman Eonia-koronvaihtosopimuksen tuottoero, peruspistettä kk 3 kk Lähde: Macrobond

53 Yksikkötyökustannukset 25=1, nimelliset Suomi Ruotsi¹ Saksa¹ Euroalue¹ ¹ Euroopan komission ennuste Lähde: Euroopan komissio, Tilastokeskus, VM

54 Vaihtotase suhteessa BKT:een, % Vaihtotase Tavaroiden ja palvelujen tase Lähde: Tilastokeskus, VM

55 Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia Ansiotulot Tulonsiirrot Muut tulot, netto Pääomatulot, netto -6 Verot Sotumaksut Rakentaminen Lähde: Tilastokeskus, VM

56 15 Investoinnit määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia Rakentaminen Koneet ja laitteet T & K Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM

57 Kone- ja laiteinvestoinnit ja kapasiteetin käyttöaste Kone- ja laiteinvestoinnit, liukuvan vuosisumman muutos, % Kapasiteetin käyttöaste, teollisuus, 6 kk liukuva keskiarvo, % Lähde: Tilastokeskus

58 Kokonaistuotanto toimialoittain määrän muutos ja kasvuvaikutukset, prosenttia Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kokonaistuotanto Lähde: Tilastokeskus, VM

59 Nettoluotonanto sektoreittain suhteessa BKT:een, % Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Julkisyhteisöt Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Yritykset ja asuntoyhteisöt¹ Koko kansantalous 1) Sisältää rahoitussektorin vuosina Lähde: Tilastokeskus, VM

60 Tehdasteollisuus toimialojen osuus arvonlisäyksestä, prosenttia Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus Lähde: Tilastokeskus

61 Uudisrakentamisen volyymi-indeksi muutos vuodentakaiseen, prosenttia Asuinrakennukset Muu rakentaminen Lähde: Tilastokeskus

62 Palvelutuotanto muutos vuodentakaiseen, prosenttia ja saldoluku, 3kk Tuotannon suhdannekuvaaja, palvelut (vasen asteikko) Palvelualojen luottamusindikaattori (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio

63 2 Työllisyys prosenttia Työttömyysaste (vasen asteikko) Työttömyysaste=työttömät/työvoima ( vuotiaat) Työllisyysaste=työlliset/työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, VM Työllisyysaste (oikea asteikko)

64 Kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksi muutos edellisestä vuodesta, % Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi Lähde: Tilastokeskus, VM

65 6 Yksityinen kulutus ja reaalipalkat määrän muutos, % Yksityinen kulutus Reaalipalkat Lähde: Tilastokeskus, VM 65

66 Taustaa: julkinen talous

67 Valtion rahoitusjäämä % BKT:sta (oikea asteikko) Mrd. euroa (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM

68 Valtionvelka Mrd. euroa (vasen asteikko) % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM

69 1 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia Yhteensä Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Lähde: Tilastokeskus, VM

70 Julkisyhteisöjen tulot, verotulot ja menot suhteessa BKT:een, % Tulot Menot Verotulot Lähde: Tilastokeskus, VM

71 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen rahoitusjäämä¹ suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia Rakenteellinen rahoitusjäämä Rahoitusjäämä 1) Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM

72 Julkisyhteisöjen velka Mrd. euroa (vasen asteikko) % BKT:sta (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM

73 Valtion tulot ja menot miljardia euroa Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM

74 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5 Paikallishallinnon verot, valtionosuudet, kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisestä vuodesta, miljardia euroa (käyvin hinnoin) Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot & investoinnit yhteensä Lähde: Tilastokeskus, VM 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,

75 Paikallishallinnon velka Miljardia euroa (vasen asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM Suhteessa BKT:een (oikea asteikko)

76 Työeläkeyhtiöiden sijoituskanta (kaikki jäsenyhteisöt) Muut, mrd. euroa (vasen asteikko) Joukkovelkakirjalainat, mrd. euroa (vasen asteikko) Noteeratut osakkeet, mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) Lähde: Tilastokeskus, VM

77 25 Sosiaalietuudet, -avustukset ja sairaanhoitokorvaukset suhteessa BKT:een, % Ansioeläkkeet Peruseläkkeet Sairausvakuutus Työttömyysturva Muut Lähde: Tilastokeskus, VM

78 4 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 215, suhteessa BKT:een, % Eläkkeet Terveydenjuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyysaste Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME mallilla. Lähde: VM