Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen"

Transkriptio

1 Rajattomat mahdollisuudet INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti 2011

2 Operatiivinen ohjelma Tavoite: Alueellinen yhteistyö Tukeen oikeutetut alueet: Pohjoinen Pohjoinen osa ohjelmasta käsittää seuraavat tukeen oikeutetut alueet: Ruotsi Suomi Norja NUTS III: Norrbottenin lääni sekä Skellefteån, Sorselen, Malån ja Norsjön kunnat Västerbottenin läänissä. NUTS III: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin läänit (Norjan Interreg-varat) Rajoittuvia alueita Västerbottenin läänissä ovat seuraavat kunnat: Storuman, Vilhelmina, Dorotea, Åsele, Lycksele, Vindeln, Bjurholm, Robertsfors, Vännäs, Nordmaling ja Uumaja. Ohjelmassa on myös päätetty hyödyntää artiklan 21(3) mukaista mahdollisuutta rahoittaa toimia Euroopan yhteisöön kuulumattomissa maissa Sápmi-osaohjelma Sápmi-osaohjelma käsittää seuraavat tukeen oikeutetut alueet. Ruotsi Suomi Norja NUTS III: Norrbottenin lääni, Västerbottenin lääni, Jämtlannin lääni ja osa Taalainmaan läänistä (Idren saamelaiskylän alue) NUTS III: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa Finnmarkin, Tromssan, Nordlandin, Pohjois- Tröndelagin ja Etelä-Tröndelagin läänit sekä osa Hedmarkin läänistä (Elgån poronhoitoalue) (Norjan Interreg-varat) Västernorrlandin lääni on oikeutettu tukeen rajoittuvana alueena asetuksen nro 1080/2006 (EY) artiklan 21(1) mukaisesti. Ohjelmassa on myös päätetty hyödyntää artiklan 21(3) mukaista mahdollisuutta rahoittaa toimia Euroopan yhteisöön kuulumattomissa maissa. Saamen osaohjelmassa mahdollisuutta hyödynnetään Venäjän Kuolan niemimaan saamelaisten kanssa toteutettavaan yhteistyöhön. Ohjelmakausi: Ohjelmanumero: CCI: 2007CB163PO032 Ohjelman nimi: INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti toteutuksesta Raportointivuosi: 2011 Seurantakomitean vuosiraportin hyväksymispäivämäärä:

3 LIITTEET YHTEENVETO SUOMEN-, SAAMEN- JA ENGLANNINKIELELLÄ KATSAUS OPERATIIVISEN OHJELMAN TOTEUTUKSEEN Toteutus Rahoitustieto Kehitys suhteessa kokonaisvaltaisiin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin Ohjelman vaikutukset naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen Tietoa yhdenmukaisuudesta yhteisön lainsäädännön kanssa Huomattavat ongelmat ja toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi Muutoksia operatiivisen ohjelman toteutuksessa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Täydentävyys muiden välineiden kanssa Seuranta- ja arviointitoimenpiteet PRIORITEETTI 1 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analysointi Läpileikkaavat teemat prioriteetissa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista PRIORITEETTI 2 TUTKIMUS, KEHITYS JA KOULUTUS Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analyysi Läpileikkaavat teemat prioriteetissa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista PRIORITEETTI 3 ALUEELLINEN TOIMIVUUS JA IDENTITEETTI Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analysointi Läpileikkaavat teemat prioriteetissa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista PRIORITEETTI 4 SAAMEN OSAOHJELMA RAJATON KEHITYS Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analysointi Läpileikkaavat teemat prioriteetissa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN Tiedotustoiminnat viestintäsuunnitelman puitteissa InterReg Forum Open Days -tapahtuma LIITTEET Liite 1: Hyväksytyt hankkeet 2011 Liite 2: Budjetti, päätetty ja palautetut varat Liite 3: Yhteisön tukimäärärahojen kumulatiivinen jakautuminen menoluokittain Liite 4: Indikaattorit Liite 5: Itämeren strategia Liite 6: Julkinen kansallinen vastinrahoitus 3

4 1 Yhteenveto suomen-, saamen- ja englanninkielellä Ohjelma etenee asetettujen tavoitteiden ja pyrkimysten mukaisesti. Joulukuun viimeiseen päivään 2011 mennessä tehdyt päätökset kattavat 90 prosenttia EAKRbudjetista ja 80 prosenttia Norjan Interreg-varojen budjetista. Hyväksytyistä hankkeista 74 oli käynnissä ja 43 päättynyt vuoden vaihtuessa. Prioriteetissa 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen) on joulukuun viimeiseen päivään 2011 mennessä päätetty yhteensä 80 prosenttia EAKR-budjetista ( ) ja 78 prosenttia Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 23 hanketta on käynnissä ja 11 päättynyt, joista kaksi oli päähanketta. Päätöstilanne vaikuttaa hyvältä, mutta prioriteetissa on päättynyt vielä vähän päähankkeita. Ohjelma on tähän mennessä lisännyt muun muassa uusiutuvaan energiaan sekä malminetsintään ja kaivostoimintaan liittyvää osaamista ja yhteyksiä ohjelma-alueen elinkeinoelämässä. Prioriteetissa 2 (Tutkimus, kehitys ja koulutus) on joulukuun viimeiseen päivään 2011 mennessä päätetty yhteensä 101 prosenttia EAKR-budjetista ( ) ja 68 prosenttia Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 21 hanketta on käynnissä ja kuusi on päättynyt, joista kaksi oli päähanketta. Päätöstilanne vaikuttaa hyvältä, mutta tälläkin prioriteetilla on päättynyt vielä vähän päähankkeita. Yhteiseen koulutustoimintaan osallistuneiden määrällinen tavoite on jo saavutettu ohjelmassa. Ohjelman tuloksena on syntynyt myös rajat ylittävää musiikinopetusyhteistyötä. Prioriteetissa 3 (Alueellinen toimivuus ja identiteetti) on joulukuun viimeiseen päivään 2011 mennessä päätetty yhteensä 107 prosenttia EAKR-budjetista ( ) ja 86 prosenttia Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 22 hanketta on käynnissä ja 16 päättynyt, joista kahdeksan oli päähankkeita. Myös tässä päätöstilanne vaikuttaa erittäin hyvältä, ja suhteellisen monia hankkeita on jo päättynyt. Ohjelma on tähän mennessä tuottanut muutamia selvityksiä, jotka liittyvät rajat ylittävään infrastruktuurin ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi ohjelma on vaikuttanut siihen, että ohjelmaalueella on luotu kaksi uutta rajakunnallista infrastruktuuria/palvelua. Tähän mennessä kulttuurivaihtoon liittyvään toimintaan on osallistunut henkilöä ja kokemusten vaihtoon liittyvään toimintaan henkilöä. Prioriteetissa 4 (Saamen osaohjelma rajaton kehitys) on joulukuun viimeiseen päivään 2011 mennessä päätetty yhteensä 59 prosenttia EAKR-budjetista ( ) ja 86 prosenttia Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 8 hanketta on käynnissä ja 10 päättynyt, joista kuusi oli päähankkeita. Päätöstilanne vaikuttaa suhteellisen hyvältä, ja ohjelma on jo onnistunut edistämään saamen kielen ja kulttuurin säilyttämistä ja esiintuomista. Rajat ylittävän yhteistyön tuloksena on tuotettu muun muassa opetuksen tukimateriaalia uhanalaisen piitimensaamen kielen koulutukseen ja dokumentointiin sekä toteutettu eteläsaamelaisten lasten ja nuorten kielileiritoimintaa. Lisäksi yhteensä 250 henkilöä on tähän mennessä osallistunut kulttuuritapahtumiin, jotka ovat edistäneet saamelaiskulttuurin säilyttämistä ja esiintuomista. Komissio on myöntänyt muutoksen operatiivisen ohjelman rahoitussuunnitelmaan. Muutos tarkoittaa, että prioriteetista 1 siirretään kaksi miljoonaa euroa, jotka jaetaan siten, että prioriteetit 2 ja 3 saavat kumpikin miljoona euroa. 4

5 Čoahkkáigeassu (saamenkielinen yhteenveto) Prográmma joatkka daid bidjon ulbmiliid jelgii ja prográmma jurdagiid mielde. Gitta maŋemus beaivvi juovlamánus, 2011 lea mearriduvvon ahte 90 % ERDF-budjeahtas ja 80 % budjeahtas norgga interreg ruđain. Daid juolluduvvon prošeavttain ledje 74 prošeavtta jođus ja 43 loahpahuvvojedje jagi loahpas. Vuođuhuvvon guovllus 1 ovdáneapmi ealáhusas lea gitta maŋemus beaivvi juovlamánus 2011 mearriduvvon ahte 80 % ( euro) ERDF-budjeahtas ja 78 % ( euro) budjeahtas norgga interregaruđain. Oktiibuot leat 23 prošeavttat jođus ja 11 leat loahpahuvvon ja guokte dain leat váldoprošeavttat. Mearrádusdilli orru leahkime buorre muhto ain leat unnán váldoprošeavttat mat leat loahpahuvvon guovllus. Prográmma lea dán rádjái dagahan ahte earret eará lassánan oktavuođat ja dieđut ođasmahtti energiijas ja maid prospekteren- ja ruvkedoaimmas prográmmas ealáhusas. Vuoruhuvvon guovllus 2 dutkan, ovdáneapmi ja oahpahus lea gitta maŋemus beaivvi juovlamánnui 2011 mearriduvvon 101 % ( euro) ERDF-budjeahtas ja 68 % ( euro) budjeahtas norgga interregruđain. Oktiibuot 21 prošeavtta leat jođus ja guhtta leat loahpahuvvon ja guokte dain leat váldoprošeavtta. Mearrádusdilli orru leahkime buorre vaikko ain leat unnán váldoprošeavttat mat leat loahpahuvvon. Ulbmil lea ahte oassálasti olbmolohku oktasaš oahpahusbijuin lea juo ollašuvvon prográmmas. Prográmma lea maid dagahan rádjerasttildeaddji oahpahusovttasbarggu musihkkaoahpahusas. Vuoruhuvvon guovllus 3 guovllulaš doaimmalašvuohta ja identitehta lea gitta maŋemus beaivvi juovlamánnui 2011 mearriduvvon 107 % % ( euro) ERDF-budjeahtas ja 86 % ( euro) budjeahtas norgga interregruđain. Oktiibuot 22 prošeavtta leat jođus ja 16 leat loahpahuvvon ja gávcci dain leat váldoprošeavtta. Maid dán mearrádusdilli orru leahkime oalle buorre ja oalle máŋga prošeavttat leat loahpahuvvon. Prográmma lea dán rádjái mielddisbuktán moadde guorahallamiid čadnon ovdáneapmái rádjerasttildeaddji infrastruktuvrii ja bálválussii. Lassin vel prográmma lea dagahan ahte lea ráhkaduvvon guokte ođđa rádjegielddalaš infrastruktuvrrat/ bálvalusat prográmmaguovllus. Doaimmain čadnon kultuvrii- ja vásáhuslonuheapmái lea dássážii oktiibuot ja olbmo oassálastán. Vuoruhuvvon guovllus 4 Oasseprográmma Sápmi ráddjekeahtes ovdáneapmi lea gitta maŋemus beaivvi juovlamánnui 2011 mearriduvvon 59% ( euro) ERDF-budjeahta ja 86 % ( euro) budjeahtas norgga interregruđain. Oktiibuot 8 prošeavtta leat jođus ja 10 leat loahpahuvvon ja guhtta dain ledje váldoprošeavtta. Mearrádusdilli orru leahkime obba buorre ja prográmma lea dál juo buriin bohtosiiguin mielddisbuktán čalmmustahttimii ja seailluheapmái sámi kultuvrras ja gielas. Dat rádjerasttildeaddji ovttasbargu lea earret eará mielddisbuktán ahte pedagogalaš doarjjamateriálat oahpahussii, dokumentašuvdnii jávkanuhkiduvvon bidámsámegielas ja maid giellabeassedoaimmat oarjánsámi mánáide ja nuoraide. Lassin leat oktiibuot 250 olbmo dássážii oassálastán kultuvrralaš doaimmain mat leat veahkehan čalmmustahttit sámi kultuvrra. Kommišuvdna lea suoidnemánu 25 b mieđihan rievdadussii dan operatiiva prográmma ruhtadanplánas. Rievdadus oaivvilda ođđa juohkima ruđain vuoruhuvvon guovllus 1, 2 miljuvnna euron mii juolluduvvo goabbái 1 miljuvnna ruvnnu vuoruhuvvon guvlui 2 ja 3. 5

6 Summary (englanninkielinen yhteenveto) The programme in general is proceeding in accordance with the objectives and intentions set for it. Up to the end of December 2011, 90 % of the ERDF budget and 80 % of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. Of the projects approved, 74 projects were ongoing and 43 had concluded at year s end. Within priority area 1, development of trade and industry, up to the end of December 2011, 80 % ( Euros) of the ERDF budget and 78 % ( Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 23 projects are ongoing and 11 are concluded of which two were main projects. Decision-making situation is satisfactory even though few main projects have been completed within this area. The program has so far contributed to, among others, increased contacts and knowledge in the fields of renewable energy, mineral exploration and mining sector within the trade and industry program area. Within priority area 2, research, development and education, up to the end of December 2011, 101 % ( Euros) of the ERDF budget and 68 % ( Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 21 projects are ongoing and six are concluded of which two were main projects. Decision-making situation is satisfactory even though few main projects have been completed within this area. The objective regarding the number of persons that have participated in the joint educational activities has already been met within the framework of the program. The program has furthermore established cross-border cooperation in the field of musical education. Within priority area 3, regional functionality and identity, up to the end of December 2011, 107 % ( Euros) of the ERDF budget and 86 % ( Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 22 projects are ongoing and 16 are concluded of which eight projects were main projects. Decision-making situation is satisfactory in this area too and there are relatively quite a few projects that have already been implemented. So far, the program has resulted in a number of studies linked to development of cross-border infrastructure and service. Furthermore, the program has contributed to the establishment of two new cross-community infrastructures/services within the program area. In activities associated with cultural exchange and experience-sharing, a total of 13,605 and 1503 persons respectively have participated until now. Within priority area 4, the Sápmi sub-programme development across borders, up to the end of December 2011, 59 % ( Euros) of the ERDF budget and 86 % ( Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 8 projects are ongoing and 10 are concluded of which six projects were main projects. Decision-making situation is relatively satisfactory and the program has already contributed to highlighting and preservation of Sami culture and language. Cross-border cooperation has, among others, resulted in producing pedagogical support educational material, documenting of pitesamiska language that is under risk of disappearance as well as in language camp activities aimed for south Sami children and youth. In addition, a total of 250 persons have so far participated in cultural activities that have contributed to enhancing the visibility of Sami culture. On July 25, 2011 the Commission has decided on changes to the financial plan of the operational program. The changes concern redistribution of the funds in the amount of 2 mln euro from priority area 1 to priority area 2 (1 mln euro) and priority area 3 (1 mln euro). 6

7 2 Johdanto Vuosiraportista käy ilmi, kuinka Interreg IVA Pohjoinen -ohjelman toteuttaminen etenee suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja ohjelman tarkoitukseen. Raportti ei ole vain väline ohjelman toteuttamisen seurantaan ja ohjaukseen, vaan se auttaa myös tuomaan näkyville niitä saavutuksia, jotka on aikaansaatu EU-varojen sekä maiden julkisen vastinrahoituksen, yksityisten panostusten ja norjalaisten varojen avulla. Interreg IVA Pohjoinen on rakennerahasto-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea ja edistää rajojen ylitse tapahtuvaa yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien välillä. Ohjelman tavoitteena on edistää ja kehittää rajojen ylitse tapahtuvaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä kansalaisten, yritysten, viranomaisten järjestöjen ym. välillä. Interreg IVA Pohjoinen ohjelma-alue Yhteistyötä harjoitetaan neljän prioriteetin välityksellä: 1. Elinkeinoelämän kehittäminen 2. Tutkimus, kehitys ja koulutus 3. Alueellinen toimivuus ja identiteetti 4. Osaohjelma Sápmi rajaton kehitys Kolme ensimmäistä prioriteettia koskee ohjelman Pohjoista osaa ja ne muodostavat yhdessä täydentävän rakenteen. Ohjelman tavoitteena on selkeä suuntautuminen elinkeinoelämään ja ensimmäinen prioriteetti, "Elinkeinoelämän kehittäminen", muodostaa Pohjoisen osan ytimen. Kaksi muuta prioriteettia, "Tutkimus, kehitys ja koulutus" ja "Alueellinen toimivuus ja identiteetti", vahvistavat olennaisilta osin elinkeinoelämää ja yhteishengen luomista ohjelma-alueella. Neljäs prioriteetti, "Sápmi rajaton kehitys" sisältää periaatteessa saman ajatuksen kuin Pohjoinen aluekin, mutta siinä asetetaan kuitenkin saamen kieli ja kulttuuri erityisasemaan. Ohjelmakausi käsittää vuodet Ohjelman kokonaissumma on yhteensä noin 74 miljoonaa euroa, mistä summasta 33 miljoonaa euroa on EU-tukea ja 8,6 miljoonaa euroa Norjan valtion Interreg-varoja. Lisätietoja ohjelmasta on verkkosivuilla 7

8 3 Katsaus operatiivisen ohjelman toteutukseen Tässä osassa esitetään katsaus operatiivisen Interreg IVA Pohjoinen -ohjelman toteutuksen edistymiseen sekä kuvaillaan vaikutukset, jotka ohjelmalla on ollut yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseen miehille ja naisille. Kukin prioriteetti kuvataan erikseen edempänä raportissa. 3.1 Toteutus Saapuneet hakemukset Raportointivuona 2011 ohjelmassa oli kolme EU-rahoitushakemusten hakukierrosta, jotka päättyivät 1. maaliskuuta, 1. kesäkuuta ja 1.joulukuuta. Esiselvityshankkeiden hakemuksia otettiin vastaan jatkuvasti. Ohjelman sihteeristö vastaanotti vuonna 2011 yhteensä 56 hakemusta, joista yhdeksän koski esiselvityshankkeita. Joulukuussa jätetyt hakemukset käsiteltiin hallintokomitean kokouksessa huhtikuussa Ohjelmaan oli mennessä tullut yhteensä 279 hakemusta. Taulukko mennessä saapuneet hakemukset prioriteeteittain Prioriteetti Yhteensä 1.Elinkeinoelämän kehittäminen 2. Tutkimus, kehitys Ja koulutus 3. Alueellinen toimivuus * Ja identiteetti 4. Sápmi osaohjelma rajaton kehitys Hakemuksia yhteensä * Vuoden 2010 raportissa ilmoitettiin 14 hakemusta saapuneeksi prioriteettiin 3, joista yksi oli lisähakemus jo käynnissä olevaan hankkeeseen. Hakemusta ei olisi pitänyt laskea erikseen ja siitä syystä hakemusten määrää on alennettu 13:sta. Voidaan todeta, että hakemusten määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Hakemuksia on tullut enemmän kuin vuonna 2010, mikä voi aiheutua siitä, että ohjelmalla vuonna 2011 oli kolme hakukierrosta, kun vuonna 2010 niitä oli vain kaksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjelmaan kohdistuu alueella edelleen mielenkiintoa. Näyttää kuitenkin siltä, että hakemusten määrä on vähentynyt samalla, kun prioriteettien 2 ja 3 käytettävissä olevat varat ovat vähentyneet. Nykyinen päätöksentekotilanne Hallintokomiteoilla oli kolme kokousta vuonna 2011: Luulajassa, Ruotsissa, Bodössä, Norjassa ja Levillä, Suomessa. Vuonna 2011 hallintoviranomainen teki tukipäätöksiä 32 hankkeelle, joista neljä oli esiselvityshankkeita. Hyväksytyt hankkeet ja niiden lyhyet kuvaukset on esitetty liitteessä 1. Hylättyjä hankkeita oli yhteensä 11, joista neljä oli esiselvityshankkeita. Peruttujen hakemusten määrä on vähentynyt prioriteeteissa 2 ja 3, mutta sekä prioriteetissa 1 että prioriteetissa 4 peruttujen hakemusten määrä on lisääntynyt kolmella. Vuosiraportin taulukkojen ja tekstien tiedot perustuvat tietoihin siltä päivältä, jolloin hallintoviranomainen on virallisesti julkaissut päätökset. 8

9 Taulukko 2 Hyväksyttyjen, hylättyjen ja peruttujen hakemusten määrät mennessä Prioriteetti Yhteensä 1.Elinkeinoelämän kehittäminen Myönnetty Hylätty Peruttu Tutkimus, kehitys ja koulutus Myönnetty Hylätty Peruttu Alueellinen toimivuus ja identiteetti Myönnetty Hylätty Peruttu Saamen osaohjelma - rajaton kehitys Myönnetty Hylätty Peruttu Hakemuksia yhteensä* 248 Kaikki prioriteetit yhteensä Myönnetty Hylätty Peruttu *) Hyväksyttyjen, hylättyjen ja peruttujen hakemusten määrät on haettu NYPS-järjestelmästä mennessä oli vastaanotettu yhteensä 279 hakemusta ja 31 hakemusta oli sihteeristön valmisteltavana. Kokonaisvaltaisesti katsottuna ohjelman toteutustilanne vaikuttaa hyvältä. Joulukuun viimeiseen päivään 2011 mennessä oli saapunut yhteensä 279 hakemusta. Näistä on hyväksytty 119 hakemusta, joista 28 koski esiselvityshankkeita ja 91 päähankkeita. Hakijat peruivat yhteensä 75 hakemusta, ja 54 hakemusta hylättiin. Vuodenvaihteessa valmistelussa oli 31 hakemusta. Tavallisimpia syitä hankkeiden hylkäämiseen ovat olleet vastinrahoituksen puuttuminen, hankkeiden heikko rajat ylittävyys tai hankkeen heikko kytkös loppukäyttäjä ryhmään (esimerkiksi elinkeinoelämään). Hylkäämisen perusteena on myös voinut olla se, että hanke ei ole ollut ohjelman strategisten kehittämisalojen mukainen. Suuri osa hylätyistä hankkeista on, ohjelmasihteeristön kanssa käytyjen rakentavien keskustelujen jälkeen, jätetty työstettyinä versioina myöhempiin hakukierroksiin ja moni hanke on tuolloin voitu hyväksyä. 9

10 Monen-/kahdenvälinen osanotto hankkeisiin Seuraavassa kaaviossa esitetään monen- ja kahdenvälisen hankeosallistumisen jakautuminen maittain ja prioriteeteittain. Kaavio 1 Monenvälisyys/kahdenvälisyys hanketoiminnassa prioriteettia kohden projektien määrä Yhteensä Se/Fi/No Se/Fi Sv/no Fi/No Prioriteetti Kaavio osoittaa, että edelleenkin valtaosa ohjelman hankkeista on Suomen ja Ruotsin välisiä kahdenkeskisiä hankkeita. Kokonaisvaltaisesti katsottuna monenvälisten sekä Suomen ja Ruotsin välisten kahdenkeskisten hankkeiden määrät kasvoivat eniten. Monenvälisten hankkeiden määrä kasvoi eniten prioriteetissa 3. 10

11 Päähakija (Lead Partner) Seuraava kaavio osoittaa päähakijoiden määrän jakauman maittain ja prioriteeteittain. Kaavio 2. Päähakijat maittain mennessä prioriteettien mukaan Määrä 40 Lead Partner Suomi Lead Partner Ruotsi Yhteensä Prioriteetti Kokonaisvaltaisesti katsottuna suurimmalla osalla hankkeista on ruotsalainen päähakija (lead partner). Myös vuonna 2011 ruotsalaisia päähakijoita oli enemmän kuin suomalaisia. Vain prioriteetissa 2 päähakijoina on enemmän suomalaisia kuin ruotsalaisia. Kaikki päähakijat ovat julkisia toimijoita lukuun ottamatta Saamen osaohjelmaa, jossa yksi päähakijoista on aatteellinen yhdistys. Päähakijoiden joukossa on kuntia, kunnallisia kehitysyhtiöitä, säätiöitä, alueellisia julkishallinnon toimijoita sekä kansallisia julkisia organisaatioita. Ohjelman toteuttamiseen osallistuu tällä hetkellä noin 201 toimijaa, joita on 41 enemmän kuin edellisenä vuonna. 11

12 Nuorten osallistuminen ohjelman toteuttamiseen Nuorisonäkökulma otetaan huomioon kaikissa Pohjoinen-ohjelman prioriteeteissa. Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja päättäjiä, joten on erittäin tärkeää, että heille annetaan mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen. Seuraava kaavio osoittaa ohjelman toteuttamiseen osallistuneiden nuorten määrät prioriteeteittain. Kaavio 3 Ohjelman toteuttamiseen osallistuneiden nuorten määrä prioriteeteittain mennessä Nuorten määrä Odotettu tulos Tulos Prio 1 Prio 2 Prio 3 Prio 4 *) Tulokset on saatu aiheeseen liittyvistä indikaattoreista, jotka on esitetty indikaattoriliitteessä Kaavio osoittaa, että tähän mennessä rajat ylittävään yhteistyöhön on osallistunut yhteensä 327 nuorta. Osallistuminen on ollut suurinta Saamen osaohjelmassa, jonka nuorten osallistujien määrällinen tavoite on jo saavutettu. Prioriteetissa 2 yhteensä 103 nuorta on osallistunut rajat ylittävään yhteistyöhön koulutusyhteistyön kautta. Prioriteetilta 1 ei ole vielä saatu tätä asiaa koskevia tietoja. Niistä hankkeista, joille myönnettiin rahoitusta vuonna 2011, seitsemän on ilmoittanut yhdeksi indikaattorikseen hankkeeseen osallistuvien nuorten määrän. Neljä näistä hankkeista on päätetty prioriteetissa 1. 12

13 Strategiset kehittämisalueet Ohjelma-asiakirjassa on osoitettu strategisia kehitysalueita prioriteetille 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen) ja prioriteetille 2 (Tutkimus, kehitys ja koulutus) (ks. luvut 4 ja 5). Rajat ylittävän elinkeinoelämän yhteistyön strategiset kehitysalueet ovat seuraavat: Perusteollisuuden ja PK-yritysten välinen yhteistyö Luovat elinkeinot ja matkailuelinkeino Informaatio- ja kommunikaatioteollisuus (ICT) Uusiutuvien energiamuotojen ja ympäristöteknologian kehittäminen Kestävän energiatuotannon teknologia-, tuote- ja palveluyritystoiminta Testaustoiminta Palvelusektorin kehittäminen. Alla oleva kaavio osoittaa, miten rahoitus jakautuu eri strategisten kehitysalueiden kesken prioriteeteissa 1 ja 2 yhteensä. Kaavio mennessä myönnetty EAKR-rahoitus ja Norjan Interreg-rahoitus yhteensä strategisten kehitysalueiden mukaan prioriteeteissa 1 ja euro EU Norjan IR Perusteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyö Luovat elinkeinot ja matkailuelinkeino Informaatio- ja kommunikaatioteollisuus (ICT) Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen sekä ympäristöteknologia Kestävän energiatuotannon teknologia-, tuote- ja palveluyritystoiminta Testaustoiminta Palvelusektorin kehittäminen Muu Voidaan todeta, että strategisten kehitysalueiden toteutumistilanne vaikuttaa jatkossakin suhteellisen hyvältä. Kehitys on ollut myönteistä tai erittäin myönteistä kaikilla kehitysalueilla lukuun ottamatta uusiutuvien energiamuotojen ja ympäristöteknologian kehittämistä sekä palvelusektorin kehittämistä. Kaavio osoittaa, että kokonaisvaltaisesti katsottuna eniten rahoitusta on myönnetty tekniikka-, tuote- ja palveluyrittämiseen kestävän energiatuotannon alalla. Edelliseen vuoteen verrattuna rahoitus on lisääntynyt eniten informaatio- ja kommunikaatioteollisuuden (ICT) alueella. 13

14 3.2 Rahoitustieto Päätetyt EAKR- ja norjalaiset IR-varat: Alla olevissa taulukoissa on esitetty ohjelman rahoitussuunnitelma ja lopullisille tuensaajille myönnettyjen varojen osuus rahoitussuunnitelmasta. Siitä selviää myös, paljonko on jäljellä ottaen huomioon palautukset päättyneistä hankkeista komissio myönsi muutoksen operatiivisen ohjelman rahoitussuunnitelmaan. Seurantakomitea päätti pyytää rahoituksen jakamista uudelleen ohjelman prioriteettien kesken. Muutos tarkoittaa, että prioriteetista 1 siirretään kaksi miljoonaa euroa, jotka jaetaan siten, että prioriteetit 2 ja 3 saavat kumpikin miljoona euroa. Tämän muutoksen perusteella tämän vuosiraportin budjettitaulukkoja on muutettu operatiivisen ohjelman rahoitussuunnitelmaa koskevan muuttuneen päätöksen mukaisesti. Taulukko 3 Myönnetyt ja palautetut EAKR-varat prioriteettia kohden. Tilanne EAKR Myönnetty euro Myönnetty % Palautettu euro Kehyksestä jäljellä euro Kehyksestä jäljellä % per Kehys euro 1. Elinkeinoelämän kehittäminen % % 2. Tutkimus, kehitys ja koulutus % % 3. Alueellinen toimivuus ja identiteetti % % 4. Saamen osaohjelma % % 5. Tekninen tuki % % Yhteensä EUROA % % Ohjelmassa on mennessä tehdyt päätökset kattavat yhteensä euroa (90 %) EAKR-budjetista (summaan sisältyy myös TA-tuki). Päätöksiä on tehty nopeiten prioriteeteissa 2 (Tutkimus, kehitys ja koulutus) ja 3 (Alueellinen toimivuus ja identiteetti). Liitteen 2 mukaisesti mennessä on myönnetty yhteensä euroa kansallista julkista vastinrahoitusta ja euroa yksityistä vastinrahoitusta. Päätöksiä on tehty hitaiten prioriteetissa 4, jossa on tähän mennessä jaettu 59 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Hakemusten määrä prioriteetissa 4 on kuitenkin lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2011 hakemuksia saapui 14, ja vuonna 2010 hakemuksia saapui yhdeksän. Rahoitusta palautettiin eniten prioriteetissa 3 (Alueellinen toimivuus ja identiteetti). Suurin osa palautuksista koskee yksittäistä hanketta ( euroa), joka peruttiin hakijan pyynnöstä siksi, ettei hanketta voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myös prioriteetissa 4 (Saamen osaohjelma rajaton kehitys) palautukset ( euroa) liittyvät yksittäiseen, peruttuun hankkeeseen mennessä tehdyt päätökset kattavat yhteensä euroa 14

15 (80 prosenttia) Norjan Interreg-rahoituksesta. Norjassa rahoitusta on myönnetty eniten prioriteeteissa 1 ja 4 (86 % ja 87 % budjetista on sidottu). Norjan kansallista julkista vastinrahoitusta on päätetty jaettavaksi euroa ja yksityistä vastinrahoitusta euroa (ks. liite 2). Taulukko 4 Myönnetty ja palautettu norjan interreg rahoitus per prioriteetti per Norjan interreg rahoitus per Budjetti euro Myönnetty euro Myönnetty % Palautettu euro Jäljellä kehyksestä euro Jäljellä kehyksestä % 1. Elinkeinoelämän kehittäminen % % 2. Tutkimus, kehitys ja koulutus % % 3. Alueellinen toimivuus ja identiteetti % % 4. Saamen osaohjelma % % Yhteensä EURO % % Päätettyihin EAKR-rahoituksiin verrattuna vuosi vaikuttaa edellisvuoden tapaiselta. Prioriteetissa 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen) on myönnetty suhteessa yhtä paljon Norjan Interreg-rahoitusta kuin EAKR-rahoitusta. Saamen osaohjelmassa on myönnetty suhteessa enemmän Norjan Interreg-rahoitusta kuin EAKR-rahoitusta. Prioriteeteissa 2 ja 3 Norjan Interreg-rahoitusta on myönnetty EAKR-rahoitusta vähemmän. Tämän selittää se, että Norjassa toteutettavien hankkeiden määrä suhteessa hyväksyttyjen hankkeiden kokonaismäärään kussakin prioriteetissa on suurimmillaan prioriteeteissa 1 ja 4. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ohjelman tilanne on hyvä niin päätetyn EAKRrahoituksen kuin Norjan Interreg-rahoituksenkin tason suhteen. Ohjelmakauden aikana EAKR-rahoituksesta on myönnetty 90 prosenttia ja Norjan Interreg-rahoituksesta 80 prosenttia, kun ohjelmakauden ajasta on toteutettu 70 prosenttia. Komission maksut Neuvoston asetuksen (EY) nro 1083/2006 mukaan komissio on maksanut ennakkomäärän Norrbottenin läänin lääninhallitukselle. Ennakkomäärä (yhteensä ,45 euroa) on maksettu kolmessa erässä vuosina Todentamisviranomainen on tähän mennessä ohjelmakauden aikana lähettänyt komissiolle 10 menoilmoitusta asiaankuuluvine maksuhakemuksineen. Näistä neljä lähetettiin vuonna Menoilmoituksia ja maksuhakemuksia jätettiin SFCjärjestelmän kautta maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa Todentamisviranomainen on saanut komissiolta yhteensä ,13 euroa vastaavan summan maksatuksia, joka vastaa ennakkorahoitusta sekä maksuhakemuksia 1 9. Taulukossa 5 esitetään erittely komission maksatuksista. (Joulukuussa 2011 lähetettyä 10 maksuhakemusta vastaava maksatus suoritettiin tammi-/helmikuussa 2012, joten se raportoidaan seuraavassa vuosiraportissa.) 15

16 Taulukko 5 Komission maksatukset mennessä Komission maksatukset EURO 2007 Joulukuu Ennakkomaksu , Toukokuu Ennakkomaksu , Huhtikuu Ennakkomaksu ,15 Yhteensä ennakkomaksut , Marraskuu Välimaksu , Joulukuu Välimaksu , Toukokuu Välimaksu , Heinäkuu Välimaksu , Lokakuu Välimaksu , Tammikuu Välimaksu , Maaliskuu Välimaksu , Heinäkuu Välimaksu , Lokakuu Välimaksu ,62 Yhteensä välimaksut ,68 Yhteensä maksut: ,13 Varojen maksut Euroopan aluekehitysrahastosta. Käsiteltyjen maksuhakemusten määrä kasvoi jälleen edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua oli 37 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen Hallintoviranomainen käsitteli 147 maksuhakemusta raportointivuoden aikana, kun vuonna 2010 vastaava määrä oli 107. Vuonna 2011 hallintoviranomainen teki päätöksiä yhteensä euron maksuista, mikä tarkoittaa, että ohjelmakaudella on tähän mennessä tehty maksupäätöksiä yhteensä eurosta. Raportointivuonna 2011 maksutahti nopeutui 50 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna, kun verrataan vuosittain maksettuja summia. Todentamisviranomaisen suorittamat maksut olivat vuonna 2011 yhteensä euroa, ja maksettu summa mennessä oli yhteensä euroa. Suoritetut maksut jakautuvat prioriteettien mukaan seuraavasti ( mennessä): prioriteetille 1 on maksettu euroa (noin 32 prosenttia myönnetystä tuesta, vertailun vuoksi vuonna 2010 oli maksettu vastaavasti 28 prosenttia myönnetystä tuesta), prioriteetille 2 on maksettu euroa (noin 32 prosenttia myönnetystä tuesta, vertailun vuoksi vuonna 2010 oli maksettu vastaavasti 16 prosenttia myönnetystä tuesta), prioriteetille 3 on maksettu euroa (noin 35 prosenttia myönnetystä tuesta, vertailun vuoksi vuonna 2010 oli maksettu vastaavasti 47 prosenttia myönnetystä tuesta), prioriteetille 4 on maksettu euroa (noin 50 prosenttia myönnetystä tuesta, vertailun vuoksi vuonna 2010 oli maksettu vastaavasti 28 prosenttia myönnetystä tuesta), prioriteetille 5 on maksettu euroa (noin 55 prosenttia myönnetystä tuesta, vertailun vuoksi vuonna 2010 oli maksettu vastaavasti 55 prosenttia myönnetystä tuesta), 16

17 Todentamisviranomainen suorittaa viimeiset hallintoviranomaisen vuonna 2011 päättämät maksut vuoden 2012 aikana. Taulukko 6 osoittaa ohjelman toteutumisasteen EU-tukien ja jäsenmaiden rahoituksen maksuina prioriteeteittain ohjelman rahoitussuunnitelmaan verrattuna (asetuksen (EY) nro 1828/2006 muutosta koskevan asetuksen (EU) nro 832/2010 liitteen I taulukon mukaisesti). Toteuttamisaste perustuu suoritettuna oleviin maksuihin. Joulukuun luvut ovat mukana komissiolle lähetetyssä menoilmoituksessa 11, joka koskee joulukuun 2011 ja maaliskuun 2012 välistä kautta. Taulukko 6 Rahoitustiedot Toteutumisaste Kaikki rahoitustiedot on ilmoitettava euroina Toimenpideohjelma n kokonaisrahoitus (unionin ja kansallinen) Unionin rahoitusosuuden laskentaperuste = julkiset menot Tuensaajien maksamien todennettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä Vastaava julkinen rahoitusosuus Toteutumisaste (%) a b c d julkiset menot: e = d/a Prioriteetti 1 EAKR ,71% Prioriteetti 2 EAKR ,71% Prioriteetti 3 EAKR ,46% Prioriteetti 4 EAKR ,64% Prioriteetti 5 EAKR ,44% Yhteensä ,27% Tietoja rahastoista saadun tuen käytön jakaumasta Liitteessä 3 tilitetään yhteisön tuen kumulatiivinen jakauma kategorioittain. Priorisoitujen alueiden koodit, rahoitusmuoto, aluetyyppi, elinkeinohaara ja alue ovat asetuksen nro (EY) 1828/2006 liitteen II taulukkojen mukaiset. Takaisin maksettu tai uudelleen käytetty tuki Asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 98 mukaan jäsenvaltion tulee suorittaa rahoitukselliset korjaukset, joita vaaditaan, kun on todettu yksittäisiä tai järjestelmästä johtuvia väärinkäytöksiä toimenpiteissä tai operatiivisissa ohjelmissa. Asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaan jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen tulee varmistaa toimenpiteen kesto ja vaatia takaisin väärin maksettuja rahamääriä. Hallintoviranomainen on päättänyt vuonna 2011 väärin maksettujen summien takaisinperinnästä. Takaisinperintä koski tapausta, jossa tarkastusviranomainen havaitsi, että kirjatut, tukeen oikeuttavat kustannukset olivat tarkastushetkellä jonkin verran pienemmät kuin kansalliselle tarkastajalle toimitetussa selvityksessä. Takaisinperintä on suoritettu vuoden aikana. 17

18 3.3 Kehitys suhteessa kokonaisvaltaisiin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin Analyysissä kuvaillaan yleisesti ohjelman kehitystä suhteessa Pohjoisen alueen ja Saamen osaohjelman tavoitteisiin ja ohjelman pyrkimyksiin. Analyysi tehdään ohjelman pitkäaikaisvaikutuksia mittaavien, ennakkoon valittujen indikaattoreiden perusteella. Muut indikaattorit esitetään kunkin prioriteetin yhteydessä tai liitteessä 4. Pohjoinen Pohjoinen-ohjelman kokonaistavoite on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteishenkeä. Ohjelma pyrkii suuntautumaan elinkeinoelämään ja edistämään uusien tai jo olemassa olevien yritysten kasvua kilpailijoihin nähden sekä ohjelma-alueella että muualla maailmassa. Ohjelma pyrkii myös lisäämään rajat ylittäviä yhteyksiä ja verkostoja, jotka pitkällä aikavälillä auttavat vahvistamaan alueellista yhteishenkeä. Parantunut kilpailukyky elinkeinoelämän vahvistuminen Tarkoituksena on, että pk-yritykset voivat kasvattaa liikevaihtoaan osallistumalla ohjelmaan. Ohjelman odotetaan myös tuottavan uusia yrityksiä, tuotteita, palveluja ja työpaikkoja ohjelma-alueelle. Yksi ohjelman strategioista on tarjota alueen pienille ja keskisuurille yrityksille liiketoiminnan, palveluiden ja tuotteiden kehittämisen huippuosaamista. Osaamista kehittävät toimet ovat olennainen osa ohjelman mahdollisuuksia vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä. Indikaattori Määritelmä Mitta (odotettu tulos) Tulos Toteuma % Uudet työpaikat* Yrityksen tai Kokonaismäärä (110) 0 0 organisaation suoraan naiset (60) hankkeen toiminnan tuloksena syntyneet uudet työpaikat, jotka ovat olemassa Interreg IVA Pohjoisen ohjelman tuen päätyttyä ja joita ei olisi olemassa ilman hanketta. miehet (50) Osaamisen kehittäminen Uusyrittäjyys Tuotteet Menetelmät Palvelut Elinkeinoelämään suuntautuneet osaamista kehittävät toimenpiteet Uusien yritysten syntyminen Tuotteet, jotka syntyvät yrityksen innovaatiotoiminnan tuloksena Menetelmät, jotka syntyvät yrityksen innovaatiotoiminnan tuloksena Palvelut, jotka syntyvät yrityksen Toimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrä (500) naiset (200) miehet (300) Uusien yritysten määrä (9) naisten omistamat (3) miesten omistamat (5) molempien omistamat (1) Uusien tuotteiden määrä (20) Uusien tuotantomenetelmien määrä (10) Uusien palvelujen määrä (10) ,6 3 1,5 25 8,

19 innovaatiotoiminnan tuloksena Liikevaihto Hankkeeseen Liikevaihtoaan lisänneiden 0 0 osallistuneiden yritysten yritysten määrä (35) lisääntynyt liikevaihto naisten omistamat (10) miesten omistamat (20) molempien omistamat (5) *) Tässä esitetään ohjelman seurauksena syntyneiden uusien työpaikkojen kokonaismäärä. Indikaattoriliitteissä esitetään uudet työpaikat prioriteeteittain. Kuvaus ja analyysi: Ohjelman tuloksena ei ole vielä syntynyt uusia työpaikkoja, yrityksiä ja/tai tuotteita. Sitä vastoin yhteensä 28 elinkeinoelämän edustajaa on osallistunut osaamista tukevaan toimintaan uusiutuvan energian alalla. Osallistujat ovat oppineet lisää siitä, mitä eri maissa tällä hetkellä tapahtuu energia-alalla. Lisääntyneet tiedot ja taidot ja uudet kontaktit tarjoavat osallistujille uusia kehitysmahdollisuuksia. Parantunut kilpailukyky - tutkimus- ja koulutusympäristön vahvistuminen Osallistumisella eurooppalaisen tutkimus- ja koulutusympäristön toimintaan on ohjelmassa merkittävä rooli vahvojen rajat ylittävien tutkimusympäristöjen luomisessa. Ohjelma tukee EU:n tutkimusohjelman hakemusten valmistelua, mikäli toiminta on osa suurempaa, Interreg IVA Pohjoinen -ohjelman rahoittamaa tutkimusprojektia. Eurooppalaiseen tutkimusohjelmaan osallistumalla voidaan luoda parempia taloudellisia edellytyksiä alueen tutkimuslaitosten väliselle pitkäjänteiselle yhteistyölle. Ohjelmassa tätä seurataan hyväksyttyjen hakemusten määrän kautta. Yhteisten koulutusohjelmien kehittäminen saattaa pitkällä aikavälillä tukea kansainvälistymistä, huippuosaamista ja työvoiman tasaista saatavuutta alueella. Ohjelman tavoitteena on kehittää yhteisiä koulutusohjelmia, joiden toiminta jatkuu ohjelman tuen päättymisen jälkeenkin. Indikaattori Määritelmä Mitta (odotettu tulos) Tulos Toteuma % Euroopan tutkimus- FP 7, CIP, CRAFT Hakemusten määrä (6) 0 0 ja koulutusympäristöihi n osallistuminen ohjelmista myönnettyjen hakemusten määrä - FP 7 (2) - CIP(2) - CRAFT (2) Tutkimusyhteistyö Koulutusyhteistyö Ohjelman rahoittamat soveltavan tutkimuksen tutkimustoimet Yhteiset koulutusohjelmat jotka ovat syntyneet hankkeen toiminnan tuloksena ja jotka ovat olemassa Interreg IVA pohjoisen tuen jälkeen ja joita ei Hankkeiden määrä (20) 2 10 Raja-alueellisten koulutusohjelmien määrä (5)

20 Koulutus olisi olemassa ilman hanketta Yhteisiin koulutustoimiin osallistuneiden henkilöiden määrä Yhteisiin koulutustoimiin osallistuneiden henkilöiden määrä (100) naiset (40) miehet (60) Kuvaus ja analyysi: Toistaiseksi suhteellisen vähän hankkeita on päättynyt muodollisesti prioriteetissa 2, tutkimus, kehitys ja koulutus mennessä on päättynyt kaksi hanketta, joissa käsiteltiin rajat ylittäviä tutkimus- ja osittain myös koulutusympäristöjä. Yksi hankkeista on hakenut rahoitusta FP7-puiteohjelmasta, mutta sille ei ole sitä myönnetty. Yhteiseen koulutustoimintaan osallistuneiden koko ohjelmakauden määrällinen tavoite on jo saavutettu ohjelmassa. Kun otetaan huomioon, että tulos tulee päättyneestä hankkeesta, voidaan todeta, että yhteiseen koulutustoimintaan osallistuvien määrällinen tavoite on asetettu suhteellisen matalalle tasolle ohjelmassa. Koulutusyhteistyössä on saatu aikaa uusi rajat ylittävä yhteistyö korkeakoulu-/yliopistotasoista musiikinopetusta ohjelma-alueella tarjoavien oppilaitosten kesken. Ohjelmassa on käsitelty virtuaalista musiikinopetusta sekä tutkimuksen että koulutuksen näkökulmasta. Koska ohjelmaalueella on pitkät etäisyydet varsinkin yliopistopaikkakuntien ja harvaan asuttujen alueiden välillä, uusien etätekniikkaa hyödyntävien mahdollisuuksien ja menetelmien kehittäminen on tärkeää koko alueelle. Harvaan asuttujen alueiden asukkaat voivat pysyä kotiseudullaan, ja silti heillä on samat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Ohjelman tuloksena myös 182 henkilöä on toisaalta saanut osallistua laadukkaaseen virtuaaliseen musiikinopetukseen ja toisaalta he ovat voineet kehittää virtuaalisen musiikinopetuksen tietämystään alueella sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Alueellinen yhteenkuuluvuus rajat ylittäviä yhteyksien lisääntyminen Yksi ohjelman tärkeimmistä tehtävistä on lisätä yhteyksiä maanrajojen yli ohjelmaalueella. Rajat ylittävä yhteistyö riippuu pitkällä aikavälillä erilaisista tukirakenteista, kuten toimivista kuljetusjärjestelmistä, joihin sisältyvät alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta vahvistavat infrastruktuuri- ja liikenneratkaisut henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä tietoliikennerakenteet. Uudet infrastruktuuriratkaisut helpottavat tiedonvälitystä sekä ihmisten ja tuotteiden liikkuvuutta ohjelma-alueella. Indikaattori Määritelmä Mitta (odotettu tulos) Tulos Toteuma % Tutkimukset/tutkiel Tutkimusten/tutkielmien 2 40 mat, jotka ovat tajat määrä (5) ylittävän infrastruktuurin kehittämisen perustana Infrastruktuuri ja liikenneyhteydet Infrastruktuuri ja liikenneyhteydet Infrastruktuuri ja liikenneyhteydet Alueen toimivuutta parantavat, uudet infrastruktuuriratkai sut Rajat ylittävä henkilöliikenteen infrastruktuuri, joka on jäljellä heti Uusien ratkaisujen määrä (2) Rajat ylittävien yhteyksien määrä henkilöliikenteessä (2)

21 Tiedonlevitys ohjelman tuen loppumisen jälkeen Uudet Informaatiokanavien informaatiokanavat, määrä (2) jotka ovat jäljellä (media) ohjelman tuenjälkeen ja joita ei olisi olemassa ilman hanketta 0 0 Kuvaus ja analyysi: Ohjelmassa ei ole vielä luotu konkreettisia infrastruktuuriratkaisuja. Sen sijaan ohjelman tuloksena on kaksi selvitystä, joiden perusteella on sitten kehitetty edelleen rajat ylittävää infrastruktuuria, joka liittyy poltettavan jätteen kuljetuksiin. Kehitystyö jatkuu interreg-rahoituksella toimivassa jatkohankkeessa mennessä ohjelmassa oli myönnetty rahoitusta kahdeksaan hankkeeseen, jotka koskevat rajat ylittävän infrastruktuurin kehittämistä. Käynnissä olevien hankkeiden odotetaan tuottavan muun muassa rautatiekuljetuksiin liittyviä selvityksiä ja konkreettisen infrastruktuuriratkaisun, joka koskee henkilö- ja tavaraliikennettä. Tällä hetkellä ei ole hyväksyttyjä hankkeita, joissa käsitellään uusien informaatiokanavien kehittämistä. Alueellinen yhteenkuuluvuus rajat ylittävät julkiset palvelut ja infrastruktuuri Viranomais- ja rajakuntayhteistyö ovat myös priorisoituja yhteistyöalueita ohjelmassa. Kiinnostus raja-alueyhteistyöhön ja sen edellytykset ovat luonnollisesta syystä suurimmat raja-alueilla. Erilaisten viranomais- ja rajakuntayhteistyön kehittäminen koskien ympäristöä sekä julkisia palveluja ja infrastruktuuria voivat pitkällä aikavälillä olla vaikuttamassa siihen että alueen ihmiset voivat tulevaisuudessakin elää hyvinvoivalla alueella. Indikaattori Määritelmä Mitta (odotettu tulos) Tulos Toteuma % Viranomaisten välinen Rajat ylittävän Rajat ylittävien 0 0 yhteistyö viranomaisyhteistyön hallinto- ja/tai yhteistyösuunnitelma yhteisten hallinto- ja/tai yhteistyösuunnitelmien määrä (2) Viranomaisten välinen Rajat ylittävä Yhteistyöverkostojen 0 0 yhteistyö Rajakunnallinen yhteistyö Rajakunnallinen yhteistyö Rajakunnallinen yhteistyö viranomaisyhteistyö Tutkimukset/tutkielmat, jotka ovat rajakunnallisen palvelun ja/tai infrastruktuurin kehittämisen perustana Rajat ylittävä palvelutoiminta ja/tai infrastruktuuri Yhteisestä rajakunnallisesta palvelu- ja/tai infrastruktuuri yhteistyöstä hyötyvät asukkaat määrä (2) Tutkimusten/ tutkielmien määrä (3) Rajat ylittävien yhteisten palvelujen/ infrastruktuurien määrä (2) Henkilöiden määrä, joita rajakunnallinen palvelu ja/tai infrastruktuuri koskee (5 000)

22 Kuvaus ja analyysi: Ohjelmassa on nyt luotu kaksi yhteistä infrastruktuuria, mikä tarkoittaa, että yhteisten rajakunnallisten palveluiden/infrastruktuurin tavoite on jo saavutettu ohjelmassa. Tornionlaaksossa on rakennettu yhteinen vesi- ja jätehuollon infrastruktuuri Karesuvantoon. Haaparannan ja Tornion väliselle keskusta-alueelle on rakennettu tulvasuoja. Se toimii tulvanestorakenteena kevättulvien aikaan ja silloin, kun Tornionjoen suulle muodostuvat jääpadot aiheuttavat tulvia. Lisäksi tulvasuoja toimii kaupunkien välisenä kävelytienä. Tulvasuoja on ollut myös Haaparannan ja Tornion kaupunkien yhteisen keskusta-alueen jatkokehittämisen edellytys. Yhdessä nämä kaksi rajakunnallista infrastruktuuria vaikuttavat kaikkiaan henkilöön. Määrä ylittää myös rajakunnallisten palveluiden/infrastruktuurin piiriin kuuluvien henkilöiden määrää koskevan tavoitteen. Ohjelman tuloksena on jo 10 rajakunnallisten palveluiden ja/tai infrastruktuurin kehittämisen perusteena olevaa selvitystä. Selvitykset ovat valaisseet eri tavoilla haasteita ja tarpeita, jotka liittyvät toisaalta Pajalaan ja Kolariin perustettuihin kaivoksiin sekä toisaalta suomalaisen ja ruotsalaisen Tornionlaakson kuntien välisen hoitotyöyhteistyön syventämiseen. Ohjelma nimitti hankkeen Rajaton terveydenhuolto Region Stars 2012 kategoriaan Inclusive growth mutta hanke hävisi kovassa kilpailussa. Ohjelma on jo vaikuttanut siihen, että Tornionlaaksossa on voitu toteuttaa tärkeitä investointeja yhteiseen rajakunnalliseen infrastruktuuriin. Niissä kunnissa, joissa yhteistyö ei ole vielä saavuttanut konkreettista tasoa, ohjelma on vaikuttanut siihen, että rajakunnat ovat voineet yhdessä selvittää yhteistyön mahdollisuuksia ja esteitä. Alueellinen yhteenkuuluvuus rajat ylittävien kontaktien lisääntyminen Ohjelma on tärkeässä osassa luotaessa uusia areenoita ja tapaamispaikkoja nykyistä laajemmalle kulttuuri- ja kokemusvaihdolle sekä tietojen liikkuvuudelle ohjelmaalueella. Ohjelman rahoittamat hankkeet antavat paitsi osallistujilleen, myös alueen asukkaille ja erilaisten yksityisten ja virallisten organisaatioiden edustajille mahdollisuuden osallistua rajat ylittäviin toimintoihin. Kokemusvaihdon ja osaamisen parantamisen indikaattorina esitetään alla ohjelman rahoittamiin toimintoihin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä. Indikaattoriliitteessä esitetään osallistujat prioriteeteittain. Indikaattori Määritelmä Mitta (odotettu tulos) Tulos Kokemusten vaihto ja osaamisen kohottaminen Kulttuuriyhteistyö Kokemusten vaihto ja osaamisen kohottaminen yhdistettynä rajaalueen kehitykseen Alueen kulttuurin säilyttäminen ja esiin tuominen Toimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrä (3 800) naiset (1 820) miehet (1 980) Kulttuuritoimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrä (2 000) naiset (1 000) miehet ( 1 000) Toteuma % 39,5 27,6 50,

23 Kuvaus ja analyysi: Ohjelma on tähän mennessä vaikuttanut siihen, että yhteensä henkilöä on saanut mahdollisuuden osallistua rajat ylittävään kokemusten vaihtoon ja osaamisen kehittämiseen. Elinkeinoelämän kehittämisessä elinkeinoelämän, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä kehityksestä vastaavien viranomaisten edustajat ovat saaneet mahdollisuuden vaihtaa keskenään kokemuksia malminetsintä- ja kaivosalan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä ohjelma-alueella. Tutkimuksessa ja koulutuksessa rajat ylittävä kokemusten vaihto on liittynyt musiikinopetuksen etätekniikkaan ja vakavien pelien (serious games) kehittämiseen diabetesta poteville lapsille. Lisäksi ohjelma on vaikuttanut siihen, että on luotu kohtaamispaikkoja, joissa on voitu keskustella kansainvälisen kilpailun ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen sekä rajakuntayhteistyön yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Rajat ylittävä toiminta on lisännyt alueiden tietoutta toisistaan ja niiden välisiä yhteyksiä. Rajat ylittävä yhteistyö on tuottanut myös tärkeää lisäarvoa käsiteltyihin alueisiin liittyvien syvällisten tietojen ja osaamisen muodossa. Yhteisten toimintojen avulla eri maiden asiantuntijat ovat voineet jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan keskenään ja muiden toimintoihin osallistuneiden kanssa. Voidaan todeta, että kulttuuritoimintoihin osallistujien määrää koskeva ohjelman tavoite on jo saavutettu. Alueen historiaa ja kulttuuriperintöä esittelevä näytelmä on houkutellut runsain mitoin kävijöitä. Tietoisuus alueiden yhteisestä kulttuuriperinnöstä on lisääntynyt, mikä puolestaan on vahvistanut yhteistä alueellista identiteettiä. Lisäksi hankkeista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että mailla on edelleen paljon opittavaa toisistaan ja toisiltaan, vaikka maiden välillä on tehty yhteistyötä jo kauan. Sapmi Saamen osaohjelman yleistavoitteena on kehittää saamelaista kulttuuri- ja elinkeinoelämää käyttämällä kaikkia saamelaisen yhteiskunnan voimavaroja. Kehittämisen lähtökohtana on ekologinen ja pitkän aikavälin resurssien hyödyntäminen. Rajat ylittävän yhteistyön kehittämiseksi ja jalostamiseksi strategiana on hyödyntää saamelaisalueen kaikkia voimavaroja taloudellisen kasvun ja vetovoiman lisäämiseksi sekä korostaa saamelaisaluetta voimavarana sekä saamelaisille itselleen että muille alueen asukkaille. Saamen kieli ja kulttuuri Saamen kielellä ja kulttuurilla on keskeinen rooli saamelaisyhteisössä. Saamen osaohjelman tavoitteena on edistää saamen kielen vahvistamista ja säilyttämistä panostamalla mm. koulutukseen sekä koulutusmateriaaleihin ja -ympäristöihin. Saamen kielen kehittäminen on sekä horisontaalinen kriteeri että Saamen osaohjelman osatavoite. Saamelaisessa kontekstissa kulttuurin käsite on varsin laaja, ja se käsittää myös saamelaisyhteiskunnan elämän perustan. Saamelaisalueella on runsaasti toimintoja, jotka voidaan luokitella kulttuuriteollisuuden alle. Kulttuuritoiminnot, kuten musiikki, joiku, teatteri, kirjojen ja lehtien julkaiseminen, multimedia, valokuvaus, elokuva, taide ja museotoiminnot, ovat saamelaisyhteisön elämän merkityksellisiä osia, jotka rikastavat saamelaista kulttuuria ja tekevät siitä näkyvää. Saamen osaohjelmassa myös 23

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen Rajattomat mahdollisuudet INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti 2010 Operatiivinen ohjelma Tavoite: Alueellinen yhteistyö Tukeen oikeutetut alueet: Pohjoinen Pohjoinen osa ohjelmasta käsittää seuraavat

Lisätiedot

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen Rajattomat mahdollisuudet INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti 2009 Operatiivinen ohjelma Tavoite: Alueellinen yhteistyö Tukeen oikeutetut alueet: Pohjoinen Pohjoinen osa ohjelmasta käsittää seuraavat

Lisätiedot

InterregNews. Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet

InterregNews. Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet Ohjelman hallintokomitea kokoontui 25-26 huhtikuuta Hammerfest:ssa. Kokouksessa priorisoitiin seuraavia hankkeita : Prio 1 UNELMA, Oulun yliopisto,

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Vuosiraportti 2008. INTERREG IVA Pohjoinen CCI: 2007CB163PO032

Vuosiraportti 2008. INTERREG IVA Pohjoinen CCI: 2007CB163PO032 Vuosiraportti 2008 INTERREG IVA Pohjoinen CCI: 2007CB163PO032 1 JOHDANTO... 3 2 OPERATIIVISEN OHJELMAN TOTEUTUKSEN SEURANTA... 5 2.1 Kehityksen tulokset ja analyysi... 5 2.1.1 Toteutuksen edistyminen...

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Ohjelma-alue Pohjoinen ja Sápmi Pinta-ala: Pohjoinen n. 380 221 km 2, Sápmi: n. 388 350 km² (sisältää Kuolan niemimaan Venäjällä). Asukasluku: n.1,4 miljoonaa asukasta,

Lisätiedot

Interreg IV A Pohjoinen

Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A Pohjoinen Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Kemi 13.10.2010 E. Seppänen Interreg IVA Pohjoinen Interreg IVA Pohjoinen on EU-ohjelma, jos stimuloi rajat ylittävää yhteistyötä Suomen,

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

Hankkeiden valintamenetelmät ja - perusteet Interreg V A Pohjoinen 2014-2020

Hankkeiden valintamenetelmät ja - perusteet Interreg V A Pohjoinen 2014-2020 Hankkeiden valintamenetelmät ja - perusteet Interreg V A Pohjoinen 2014-2020 1. Johdanto Seurantakomitean tehtävänä on hyväksyä hankkeiden valinnassa käytetyt valintaperusteet asetuksen (EU) nro 1303/2013,

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA)

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Kajaani 14.12.2015 Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Jouni Ponnikas Kainuun liitto www.interreg-npa.eu Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1. Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 7.2.2012 (Scandic Continental) Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite 2007-2013 Tavoitteella

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15 Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Interreg ja alueellinen kehittäminen Maa 1 Maa 2 Interreg IVA Nord /Pohjoinen Perusta kansalliset kehittämistoimenpiteet

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) L 337/46 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1255/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 16.1.2012 TEM/147/09.10.02/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 9. haku, ml. strategisten hankkeiden haku (16.1.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-12-03. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-12-03. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-12-03 Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Tervetuloa Iltapäivän ohjelma 12.00 Esittäytyminen 12.15 Lyhyesti Interreg IV A Pohjoinen ohjelmasta 12.30

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Tervetuloa! Tervetuloa. www.interregnord.com. Interreg ja alueellinen kehittäminen. Tiedotustilaisuus 2011-04-13

Tervetuloa! Tervetuloa. www.interregnord.com. Interreg ja alueellinen kehittäminen. Tiedotustilaisuus 2011-04-13 Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2011-04-13 Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen www.interregnord.com Tervetuloa Iltapäivän ohjelma 12.00 Esittäytyminen Lyhyesti Interreg IV A Pohjoinen

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

INTERREG IVA Pohjoinen

INTERREG IVA Pohjoinen INTERREG IVA Pohjoinen Euroopan alueellinen yhteistyö Rajat ylittävä yhteistyö INTERREG IVA POHJOINEN CCI 2007CB163PO032 Hyväksytty komissiossa 12.12.2007/K/2007/6130 2 1 Johdanto... 5 1.1 Ohjelman kehittämisprosessi...

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot