Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen"

Transkriptio

1 Rajattomat mahdollisuudet INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti 2010

2 Operatiivinen ohjelma Tavoite: Alueellinen yhteistyö Tukeen oikeutetut alueet: Pohjoinen Pohjoinen osa ohjelmasta käsittää seuraavat tukeen oikeutetut alueet: Ruotsi Suomi Norja NUTS III: Norrbottenin lääni sekä Skellefteån, Sorselen, Malån ja Norsjön kunnat Västerbottenin läänissä. NUTS III: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin läänit (Norjan Interreg-varat) Rajoittuvia alueita Västerbottenin läänissä ovat seuraavat kunnat: Storuman, Vilhelmina, Dorotea, Åsele, Lycksele, Vindeln, Bjurholm, Robertsfors, Vännäs, Nordmaling ja Uumaja. Ohjelmassa on myös päätetty hyödyntää artiklan 21(3) mukaista mahdollisuutta rahoittaa toimia Euroopan yhteisöön kuulumattomissa maissa Sápmi-osaohjelma Sápmi-osaohjelma käsittää seuraavat tukeen oikeutetut alueet. Ruotsi Suomi Norja NUTS III: Norrbottenin lääni, Västerbottenin lääni, Jämtlannin lääni ja osa Taalainmaan läänistä (Idren saamelaiskylän alue) NUTS III: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa Finnmarkin, Tromssan, Nordlandin, Pohjois- Tröndelagin ja Etelä-Tröndelagin läänit sekä osa Hedmarkin läänistä (Elgån poronhoitoalue) (Norjan Interreg-varat) Västernorrlandin lääni on oikeutettu tukeen rajoittuvana alueena asetuksen nro 1080/2006 (EY) artiklan 21(1) mukaisesti. Ohjelmassa on myös päätetty hyödyntää artiklan 21(3) mukaista mahdollisuutta rahoittaa toimia Euroopan yhteisöön kuulumattomissa maissa. Saamen osaohjelmassa mahdollisuutta hyödynnetään Venäjän Kuolan niemimaan saamelaisten kanssa toteutettavaan yhteistyöhön. Ohjelmakausi: Ohjelmanumero: CCI: 2007CB163PO032 Ohjelman nimi: INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti toteutuksesta Raportointivuosi: 2010 Seurantakomitean vuosiraportin hyväksymispäivämäärä:

3 1 YHTEENVETO SUOMEN-, SAAMEN- JA ENGLANNINKIELELLÄ KATSAUS OPERATIIVISEN OHJELMAN TOTEUTUKSEEN Toteutus Rahoitustieto Kehitys suhteessa kokonaisvaltaisiin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin Ohjelman vaikutukset miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen Tietoa yhdenmukaisuudesta yhteisön lainsäädännön kanssa Huomattavat ongelmat ja toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi Muutoksia operatiivisen ohjelman toteutuksessa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Täydentävyys muiden välineiden kanssa Seuranta- ja arviointitoimenpiteet PRIORITEETTI 1 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analysointi Läpileikkaavat teemat prioriteetissa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista PRIORITEETTI 2 TUTKIMUS, KEHITYS JA KOULUTUS Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analyysi Läpileikkaavat teemat prioriteetissa Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista PRIORITEETTI 3 ALUEELLINEN TOIMIVUUS JA IDENTITEETTI Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analysointi Läpileikkaavat teemat prioriteetti Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista PRIORITEETTI 4 SAAMEN OSAOHJELMA RAJATON KEHITYS Nykyisen toteutustilanteen kuvaus Kehityksen analyysi Saavutettujen tulosten kuvaus ja analysointi Läpileikkaavat teemat prioriteetti Merkittävät asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaiset muutokset Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN Tiedotustoiminnat viestintäsuunnitelman puitteissa Vuotuinen konferenssi Tiedotustoiminnan arviointi Liitteet Liite 1: Hyväksytyt hankkeet 2010 Liite 2: Budjetti, päätetty ja palautetut varat Liite 3: Yhteisön tukimäärärahojen kumulatiivinen jakautuminen menoluokittain Liite 4: Indikaattorit 3

4 1 Yhteenveto suomen-, saamen- ja englanninkielellä Ohjelma etenee asetettujen tavoitteiden ja pyrkimysten mukaisesti. Joulukuun viimeiseen päivään 2010 mennessä tehdyt päätökset kattavat 57 prosenttia ERDFbudjetista ja 46 prosenttia Norjan Interreg-varojen budjetista. Hyväksytyistä hankkeista 58 oli käynnissä ja 27 päättynyt vuoden vaihtuessa. Tällä hetkellä varoja on myönnetty hankkeisiin kaikilla strategisilla kehitysalueilla palvelusektorin kehittämistä lukuun ottamatta. Rahoitusta on myönnetty eniten kehitysalueille perusteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten välinen yhteistyö ja kestävän energiatuotannon teknologia-, tuote- ja palveluyritystoiminta. Ohjelman kaksi muuta vahvaa strategista kehitysaluetta ovat informaatio- ja kommunikaatioteknologia sekä luovat elinkeinot ja matkailuteollisuus. Prioriteetissa 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen) on joulukuun viimeiseen päivään 2010 mennessä päätetty yhteensä 40 prosentista ERDF-budjetista ( ) ja 44 prosentista Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 18 hanketta on käynnissä ja kuusi päättynyt, joista yksi oli päähanke. Päättyneen päähankkeen myötä syntyi rajat ylittävä palveluiden ja tuotteiden kehittämisverkosto uudistuvan energian alalle, ja hanke tarjosi 28 henkilölle mahdollisuuden kehittää osaamistaan tällä alalla. Prioriteetissa 2 (Tutkimus, kehitys ja koulutus) on joulukuun viimeiseen päivään 2010 mennessä päätetty yhteensä 81 prosentista ERDF-budjetista ( ) ja 47 prosentista Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 16 hanketta on käynnissä ja neljä päättynyt. Kaikki päättyneet hankkeet olivat esiselvityshankkeita. Tällä hetkellä tuloksia ei ole vielä esitettävissä, mutta jo nyt voidaan todeta, että suurin osa hyväksytyistä hankkeista keskittyi tutkimusyhteistyön kehittämiseen. Prioriteetissa 3 (Alueellinen toimivuus ja identiteetti) on joulukuun viimeiseen päivään 2010 mennessä päätetty yhteensä 62 prosentista ERDF-budjetista ( ) ja 36 prosentista Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 13 hanketta on käynnissä ja 12 päättynyt, joista seitsemän oli päähankkeita. Päättyneet hankkeet ovat tuottaneet useita selvityksiä liittyen yhteisen infrastruktuurin ja rajakuntien palveluihin. Lisäksi hankkeen ansiosta on perustettu rajakuntien yhteinen vesihuoltopalvelu. Kulttuurivaihtoon liittyvään toimintaan on tähän mennessä osallistunut ja kokemusvaihtoon liittyvään toimintaan 726 henkilöä. Prioriteetissa 4 (Saamen osaohjelma rajaton kehitys) on joulukuun viimeiseen päivään 2010 mennessä päätetty yhteensä 51 prosentista ERDF-budjetista ( ) ja 56 prosentista Norjan Interreg-varoista ( ). Yhteensä 11 hanketta on käynnissä ja viisi päättynyt, joista kaksi oli päähankkeita. Yksi päättyneistä hankkeista tuotti uutta tietoa matematiikan opetuksesta saamelaisesta näkökulmasta. Yhteensä 73 henkilöä on osallistunut saamelaisen kulttuurin näkyvyyttä edistävään kulttuuritoimintaan. 4

5 Čoahkkáigeassu (saamenkielinen yhteenveto) Prográmma joatkkašuvva biddjojuvvon ulbmiliid ja intenšuvnnaid mielde. Gitta maŋemus beaivvi juovlamánus 2010 leai 57 % ERDF-budjeahtas mearriduvvon ja 46 % norgga interregruhta-budjeahtas. Mieđihuvvon prošeavttain ledje 58 prošeavtta ain jođus ja 27 ledje loahpahuvvon jahkeloahpas. Otna dilis gávdnojit mieđihuvvon prošeavttat visot strategalaš ovdánahttinsurggiid siskkobealde earret bálvalussuorggis. Eanas ruhtadeapmi lea mieđihuvvon surggiide ovttasbargu gaskal vuođđoindustriija ja smávva- ja gaskasturrosaš fitnodagaid ja teknihka-, buvtta- ja bálvalusfitnodatdoaimma bistevaš energiijaortnega siskkobealde. Siskkobealde vuoruhuvvon suorggi 1 ovdáneapmi fitnodateallimis leai maŋemus beaivvi juovlamánus % ( evro) mearriduvvon ERDF-budjeahtas ja 44 % ( evro) norgga interregruhta-budjeahtas. Oppalaččat leat 18 prošeavtta jođus ja guhtta leat loahpahuvvon ja okta dain lea váldoprošeakta. Čađahuvvon prošeakta lea mielddisbuktan rádjerasttildeaddji fierpmádaga virge- ja buvttaovddideami várás ođasmahttojuvvon energiija suorggis ja 28 olbmo leat ožžon gelbbolašvuođa ovdáneami áššis. Siskkobealde vuoruhuvvon suorggi 2 dutkan, ovdáneapmi ja oahpahus leai maŋemus beaivvi juovlamánus % ( evro) mearriduvvon ERDF-budjeahtas ja 47 % ( evro) norgga interregruhta-budjeahtas. Oppalaččat leat 16 prošeavtta jođus ja njeallje leat loahpahuvvon ja visot prošeavtta leat leamaš ovdaguorahallamat. Otna dilis eai gávdno bohtosat muhto sáhttá gávnnahit dan ahte eanas oassi mieđihuvvon prošeavttain leat bidjan fokusa dutkanovttasbarggu ovdáneapmái. Siskkobealde vuoruhuvvon suorggi 3 guovlluguovdasaš doaimmalašvuohta ja identitehta leai maŋemus beaivvi juovlamánus % ( evro) mearriduvvon ERDF-budjeahtas ja 36 % ( evro) norgga interregruhtabudjeahtas. Oppalaččat leat 13 prošeavtta jođus ja 12 leat loahpahuvvon ja dain leat čieža prošeavtta leamaš váldoprošeavttat. Čađahuvvon prošeavttat leat mielddisbuktan sierralágán guorahallamiid mat leat čadnon oktasaš infrastruktuvrra ja rádjegielddalaš bálvalusa ovdáneapmái. Oktasaš rádjegielddalaš bálvalus čáhcefálaldagas lea maiddái ásahuvvon. Doaimmain mat leat čadnon kultuvralonohallamii leat dán rádjái olbmo oassálastan ja doaimmain mat leat čadnon vásáhuslonohallamii leat 726 olbmo oassálastan. Siskkobealde vuoruhuvvon suorggi 4 Oasseprográmma Sápmi - rádjekeahtes ovdáneapmi leai maŋemus beaivvi juovlamánus % ( evro) mearriduvvon ERDF-budjeahtas ja 56 % ( evro) norgga interregruhtabudjeahtas. Oppalaččat leat 11 prošeavtta jođus ja vihtta leat loahpahuvvon ja dain leat guokte prošeavtta leamaš váldoprošeavttat. Okta čađahuvvon prošeavttain lea mielddisbuktan ođđa máhtu oahpahusa birra matematihkas sámi oaidninčiegas. Ollislaččat leat 73 olbmo dán rádjái oassálastan kultuvrralaš doaimmain mat leat mielddisbuktan sámekultuvrra čalmmostahttim. 5

6 Summary (englanninkielinen yhteenveto) The programme in general is proceeding in accordance with the objectives and intentions set for it. Up to the end of December 2010, 57 % of the ERDF budget and 46 % of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. Of the projects approved, 58 projects were ongoing and 27 had concluded at year s end. As things stand, projects have been approved within all strategic development areas except within development of the service sector. Most financing has been granted to the following two areas: co-operation between the base industries and small and mediumsized companies and technology, product and services enterprise within a sustainable energy system. Two other major, strategic development areas in the programme are information and communications technology and creative businesses and the visitor industry. Within priority area 1, development of trade and industry, up to the end of December 2010, 40 % (4,441,614 Euros) of the ERDF budget and 44 % (1,261,426 Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 18 projects are ongoing and six are concluded of which one has been a main project. The completed project has resulted in a cross-border network for services and product development within the field of renewable energy. In addition, 28 persons have undergone competency development within this field of activities. Within priority area 2, research, development and education, up to the end of December 2010, 81 % (6,686,640 Euros) of the ERDF budget and 47 % (940,020 Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 16 projects are ongoing and four are concluded of which all projects have been preliminary studies. There are currently no results to report but it can be stated that the majority of the projects approved focus on the development of research collaboration. Within priority area 3, regional functionality and identity, up to the end of December 2010, 62 % (5,101,520 Euros) of the ERDF budget and 36 % (680,304 Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 13 projects are ongoing and 12 are concluded of which seven projects have been main projects. The projects realised have resulted in different studies connected with the development of common infrastructure and inter-municipal services. Furthermore, a joint intermunicipal service within water supply has been established. In activities associated with cultural exchange and experience-sharing, a total of 13,605 and 726 persons respectively have participated until now. Within priority area 4, the Sápmi sub-programme development across borders, up to the end of December 2010, 51 % (2,230,751 Euros) of the ERDF budget and 56 % (1,028,126 Euros) of the budget for Norwegian Interreg funds have been decided. In total, 11 projects are ongoing and 5 are concluded of which two projects have been main projects. One of these completed projects has resulted in new knowledge concerning education in mathematics from a Sami perspective. In addition, a total of 73 persons have so far participated in cultural activities that have contributed to enhancing the visibility of Sami culture. 6

7 2 Johdanto Vuosiraportista käy ilmi, kuinka Interreg IVA Pohjoinen -ohjelman toteuttaminen etenee suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja ohjelman tarkoitukseen. Raportti ei ole vain väline ohjelman toteuttamisen seurantaan ja ohjaukseen, vaan se auttaa myös tuomaan näkyville niitä saavutuksia, jotka on aikaansaatu EU-varojen sekä maiden julkisen vastinrahoituksen, yksityisten panostusten ja norjalaisten varojen avulla. Interreg IVA Pohjoinen on rakennerahasto-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea ja edistää rajojen ylitse tapahtuvaa yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien välillä. Ohjelman tavoitteena on edistää ja kehittää rajojen ylitse tapahtuvaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä kansalaisten, yritysten, viranomaisten järjestöjen ym. välillä. Interreg IVA Pohjoinen ohjelma-alue Yhteistyötä harjoitetaan neljän prioriteetin välityksellä: 1. Elinkeinoelämän kehittäminen 2. Tutkimus, kehitys ja koulutus 3. Alueellinen toimivuus ja identiteetti 4. Osaohjelma Sápmi rajaton kehitys Kolme ensimmäistä prioriteettia koskee ohjelman Pohjoista osaa ja ne muodostavat yhdessä täydentävän rakenteen. Ohjelman tavoitteena on selkeä suuntautuminen elinkeinoelämään ja ensimmäinen prioriteetti, "Elinkeinoelämän kehittäminen", muodostaa Pohjoisen osan ytimen. Kaksi muuta prioriteettia, "Tutkimus, kehitys ja koulutus" ja "Alueellinen toimivuus ja identiteetti", vahvistavat olennaisilta osin elinkeinoelämää ja yhteishengen luomista ohjelma-alueella. Neljäs prioriteetti, "Sápmi rajaton kehitys" sisältää periaatteessa saman ajatuksen kuin Pohjoinen aluekin, mutta siinä asetetaan kuitenkin saamen kieli ja kulttuuri erityisasemaan. Ohjelmakausi käsittää vuodet Ohjelman kokonaissumma on yhteensä noin 74 miljoonaa euroa, mistä summasta 33 miljoonaa euroa on EU-tukea ja 8,6 miljoonaa euroa Norjan valtion Interreg-varoja. Lisätietoja ohjelmasta on verkkosivuilla 7

8 3 Katsaus operatiivisen ohjelman toteutukseen Tässä osassa esitetään katsaus operatiivisen Interreg IVA Pohjoinen -ohjelman toteutuksen edistymiseen sekä kuvaillaan vaikutukset, jotka ohjelmalla on ollut yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseen miehille ja naisille. Kukin prioriteetti kuvataan erikseen edempänä raportissa. 3.1 Toteutus Saapuneet hakemukset Raportointivuona 2010 ohjelmassa oli kaksi EU-rahoitushakemusten hakukierrosta, jotka päättyivät 3.5. ja Esiselvityshankkeiden hakemuksia otettiin vastaan jatkuvasti. Ohjelman sihteeristö vastaanotti vuonna 2010 yhteensä 49 hakemusta, joista yhdeksän koski esiselvityshankkeita. Marraskuussa jätetyt hakemukset käsiteltiin hallintokomitean kokouksessa maaliskuussa Ohjelmaan oli mennessä tullut yhteensä 224 hakemusta. Taulukko mennessä saapuneet hakemukset prioriteeteittain Prioriteetti Yhteensä 1.Elinkeinoelämän kehittäminen 2. Tutkimus, kehitys Ja koulutus 3. Alueellinen toimivuus Ja identiteetti 4. Sápmi osaohjelma rajaton kehitys Hakemuksia yhteensä Hakemusten määrä on pysynyt hyvällä tasolla siitä huolimatta, että hakemuksia vastaanotettiin edellisvuotta vähemmän. On kuitenkin otettava huomioon, että vuonna 2009 EU-tukihakemuksille oli kolme hakukierrosta, eli yksi enemmän kuin vuonna Myös kaikkien prioriteettien hakemusmäärä pysyi suunnilleen samalla tasolla. Tämä osoittaa, että ohjelma herättää alueella edelleen kiinnostusta. Hakemusten määrän voidaan olettaa vähenevän edelleen sitä mukaa, kun prioriteeteissa tehdään päätöksiä Nykyinen päätöksentekotilanne Vuonna 2010 hallintokomitea piti kaksi kokousta: Ruotsissa Pajalassa ja Kokkolassa Suomessa. Vuonna 2010 hallintoviranomainen teki tukipäätöksiä 24 hankkeelle, joista kahdeksan oli esiselvityshankkeita. Hyväksytyt hankkeet ja niiden lyhyet kuvaukset on esitetty liitteessä 1. Yhteensä kahdeksan hanketta hylättiin, joista yksi oli esiselvityshankehakemus. Vuosiraportin taulukkojen ja tekstien tiedot perustuvat tietoihin siltä päivältä, jolloin hallintoviranomainen on virallisesti julkaissut päätökset mennessä oli hyväksytty yhteensä 87 hakemusta. Peruttujen hakemusten määrä on vähentynyt kaikissa prioriteeteissa prioriteettia 4 (Saamen osaohjelma rajaton kehitys) lukuun ottamatta. Tällä alueella peruttujen hakemusten määrä on lisääntynyt edellisvuosiin verrattuna, joskin vain kolmella. 8

9 Kokonaisvaltaisesti katsottuna ohjelman toteutustilanne vaikuttaa hyvältä. Taulukko 2 Hyväksyttyjen, hylättyjen ja peruttujen hakemusten määrät mennessä Prioriteetti Yhteensä 1.Elinkeinoelämän kehittäminen Myönnetty Hylätty Peruttu Tutkimus, kehitys ja koulutus Myönnetty Hylätty Peruttu Alueellinen toimivuus ja identiteetti Myönnetty Hylätty Peruttu Saamen osaohjelma - rajaton kehitys Myönnetty Hylätty Peruttu Hakemuksia yhteensä* 190 Kaikki prioriteetit yhteensä Myönnetty Hylätty Peruttu *) *Hyväksyttyjen, hylättyjen ja peruttujen hakemusten määrät on haettu NYPS-järjestelmästä mennessä oli vastaanotettu yhteensä 224 hakemusta ja 34 hakemusta oli sihteeristön valmisteltavana. Monen-/kahdenvälinen osanotto hankkeisiin Seuraavassa kaaviossa esitetään monen- ja kahdenvälisen hankeosallistumisen jakautuminen maittain ja prioriteeteittain. Kaavio osoittaa, että valtaosa ohjelman hankkeista on Suomen ja Ruotsin välisiä kahdenkeskisiä hankkeita. Monenvälisten ja Suomen ja Ruotsin välisten kahdenkeskisten hankkeiden määrät kasvoivat eniten. Prioriteettien 1 3 monen- ja kahdenvälisten hankkeiden suhteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, kun taas Saamen osaohjelman prioriteetissa monenvälisten hankkeiden määrä on kasvanut. Tällä hetkellä Saamen osaohjelmassa on meneillään yhtä monta monenvälistä kuin Ruotsin ja Norjan välistä kahdenvälistä hanketta. Kaikki kolme maata osallistuvat edelleen aktiivisesti ohjelman toteuttamiseen. Norja on osallistunut tutkimusyhteistyöhön entistä enemmän, ja prioriteetissa 2 on hyväksytty kaksi uutta monenvälistä projektia. Myös Saamen osaohjelman monenvälisten hankkeiden lisääntyminen on erittäin myönteistä. 9

10 Kaavio 1 Monenvälisyys/kahdenvälisyys hanketoiminnassa prioriteettia kohden projektien määrä Se/Fi/No Se/Fi Sv/no Fi/No Yhteensä Prioriteetti 3 Päähakija (Lead Partner) Seuraava kaavio osoittaa päähakijoiden määrän jakauman maittain ja prioriteeteittain. Suomalaisten ja ruotsalaisten päähakijoiden määrä on kasvanut yhteensä yhtä paljon raportointivuoden aikana. Ruotsalaisten päähakijoiden määrä on kasvanut eniten prioriteetissa 1 ja suomalaisten prioriteetissa 2. Kaavio 2. Päähakijat maittain mennessä prioriteettien mukaan Määrä 30 Lead Partner Suomi Lead Partner Ruotsi Yhteensä Prioriteetti 10

11 Ohjelman suomalaisten ja ruotsalaisten päähakijoiden määrän välillä ei ollut merkittävää eroa. Suurin osa päähakijoista tulee Ruotsista, ja vain prioriteetissa 2 päähakijoina on enemmän suomalaisia kuin ruotsalaisia. Varsinaisia syitä maiden väliselle päähakijoiden jakaumalle ei ole löytynyt. Kaikki päähakijat ovat julkisia toimijoita lukuun ottamatta Saamen osaohjelmaa, jossa yksi päähakijoista on aatteellinen yhdistys. Päähakijoiden joukossa on mm. kuntia, kunnallisia kehitysyhtiöitä, säätiöitä, alueellisia julkishallinnon toimijoita sekä kansallisia julkisia organisaatioita. Ohjelman toteuttamiseen osallistuu tällä hetkellä noin 160 toimijaa. Nuorten osallistuminen ohjelman toteuttamiseen Nuorisonäkökulma otetaan huomioon kaikissa Pohjoinen-ohjelman prioriteeteissa. Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja päättäjiä, joten on erittäin tärkeää, että heille annetaan mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen. Seuraava kaavio osoittaa ohjelman toteuttamiseen osallistuneiden nuorten määrät prioriteeteittain. Kaavio osoittaa, että tähän mennessä rajat ylittävään yhteistyöhön on osallistunut yhteensä 114 nuorta. Suhteessa eniten nuoria on ohjelmaan osallistunut Saamen osaohjelmassa. Prioriteeteilta 1 ja 2 ei ole vielä saatu tätä asiaa koskevia tietoja. Kaavio 3 Ohjelman toteuttamiseen osallistuneiden nuorten määrä prioriteeteittain mennessä Nuorten määrä Odotettu tulos Tulos Prio 1 Prio 2 Prio 3 Prio 4 *) Tulokset on saatu aiheeseen liittyvistä indikaattoreista, jotka on esitetty indikaattoriliitteessä Odotuksiin nähden nuoret ovat jo hyvin edustettuina prioriteetin 4 Saamen osaohjelma toteuttamisessa, sillä kuudessa prioriteetin hyväksytyssä hankkeessa kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Lisäksi yhden hankkeen tavoitteena on löytää rajat ylittäviä kohtaamispaikkoja nuorille, alkuperäiskansaan kuuluville yrittäjille. 11

12 Prioriteetissa 3 tavoitteita ei ole vielä saavutettu yhtä hyvin. Tuloksista ei kuitenkaan voida tällä hetkellä tehdä laajempaa analyysiä, sillä vasta muutama ohjelman päähanke viety päätökseen. Niistä hankkeista, joille myönnettiin rahoitusta vuonna 2010, vain viisi on ilmoittanut yhdeksi indikaattorikseen hankkeeseen osallistuvien nuorten määrän. Neljä näistä hankkeista on päätetty prioriteetissa 4. Lisäksi prioriteetissa 3 on tällä hetkellä käynnissä yksi hyväksytty nuorisohanke. Strategiset kehittämisalueet Ohjelmassa on osoitettu strategisia kehitysalueita prioriteetille 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen) ja prioriteetille 2 (Tutkimus, kehitys ja koulutus) (ks. luvut 4 ja 5). Kaavio 3 osoittaa, miten rahoitus jakautuu eri strategisten kehitysalueiden kesken prioriteeteissa 1 ja 2 yhteensä. Rahoitusta on myönnetty eniten tekniikka-, tuote- ja palveluyrittämiseen kestävän energiatuotannon alalla. Edellisvuosiin verrattuna yhteistyö on lähtenyt käyntiin myös testaustoiminnan ja ympäristöteknologian alueilla. Tällä hetkellä ohjelmasta puuttuu ainoastaan palvelusektorin kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Kaavio mennessä myönnetty EU-rahoitus ja Norjan Interreg-rahoitus yhteensä strategisten kehitysalueiden mukaan prioriteeteissa 1 ja Euro EU Norjan IR Perusteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyö Luovat elinkeinot ja matkailuelinkeino Informaatio- ja kommunikaatioteollisuus (ICT) Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen sekä ympäristöteknologia Kestävän energiatuotannon teknologia-, tuote- ja palveluyritystoiminta Testaustoiminta Palvelusektorin kehittäminen Muu Strategisten kehitysalueiden toteutumistilanne vaikuttaa suhteellisen hyvältä. Palvelusektorin kehittämistä lukuun ottamatta kaikki kehitysalueet ovat mukana ohjelmassa. Kaavio osoittaa, että kaksi kehitysaluetta on muita vahvempia. Näillä kehitysalueilla on selkeä yhteys raaka-ainepohjaiseen perusteollisuuteen, josta alueen elinkeinoelämä on edelleen riippuvainen. Kaksi muuta vahvaa aluetta ovat informaatio- 12

13 ja viestintäteknologia sekä luovat elinkeinot ja matkailuteollisuus. Kaikkien kolmen maan välinen yhteistyö audiovisuaalisen teollisuuden alalla on hyvä esimerkki uudesta, luovasta elinkeinosta, joka on syntynyt tämän ohjelmakauden aikana. Kahdeksalle matkailuteollisuuden hankkeelle on myönnetty rahoitusta, joista neljä oli päähankkeita. Päähankkeiden määrä oli hieman odotettua pienempi. Tämä saattaa selittyä sillä, että näillä aloilla on viimeisen 3 4 vuoden aikana tapahtunut rakenteellisia muutoksia kaikissa kolmessa maassa, mikä on puolestaan vaikuttanut yhteistyön edellytyksiin. Toinen mahdollinen selitys on vuoden 2008 taloudellinen taantuma. Testaustoiminta ja ympäristöteknologia on osoitettu ohjelmassa strategisiksi kehitysalueiksi, joilla on valtavaa kasvupotentiaalia. Audiovisuaalisen teollisuuden yhteistyön lisäksi testaustoiminta on hyvä esimerkki uudesta, tämän ohjelmakauden aikana syntyneestä yhteistyöalueesta. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen ja ympäristöteknologian yhteistyössä on potentiaalia ja tarvetta lisäkehitykselle. Toivottavasti yhteistyö lisääntyy myös tulevaisuudessa. Palvelusektorin kehittämisen kehitysalue ei ole käynnistynyt ohjelmakauden aikana. Ohjelman lähtökohtana tällä kehitysalueella on ollut ohjelma-alueen demografiset muutokset, kuten ikääntyvä väestö. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia julkisia palveluita, ja palvelusektorilla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö saattaa olla ratkaisevaa toimivan palvelutason takaamiseksi. Tämä kehitysalue on ohjelma-alueella kansallisesta näkökulmasta melko uusi, joten rajat ylittävän yhteistyön olosuhteiden voidaan olettaa parantuvan ajan myötä 3.2 Rahoitustieto Päätetyt ERDF- ja norjalaiset IR-varat: Alla olevissa taulukoissa on esitetty ohjelman rahoitussuunnitelma ja lopullisille tuensaajille myönnettyjen varojen osuus rahoitussuunnitelmasta. Siitä selviää myös, paljonko on jäljellä ottaen huomioon palautukset päättyneistä hankkeista. Taulukko 3 Myönnetyt ja palautetut ERDF-varat prioriteettia kohden. Tilanne ERDF per Kehys euro Myönnetty euro Myönnetty % Palautettu euro Kehyksestä jäljellä euro Kehyksestä jäljellä % 1. Elinkeinoelämän kehittäminen % % 2. Tutkimus, kehitys ja koulutus % % 3. Alueellinen toimivuus ja identiteetti % % 4. Saamen osaohjelma % % 5. Tekninen tuki % % Yhteensä EUROA % % Ohjelmassa on mennessä tehdyt päätökset kattavat yhteensä euroa (57 %) EAKR-budjetista (summaan sisältyy myös TA-tuki). Päätöksiä on tehty nopeiten prioriteeteissa 2 (Tutkimus, kehitys ja koulutus) ja 3 (Alueellinen toimivuus ja 13

14 identiteetti). Liitteen 2 mukaisesti mennessä on myönnetty yhteensä euroa kansallista julkista vastinrahoitusta ja euroa yksityistä vastinrahoitusta. Päätöksiä on tehty hitaiten prioriteetissa 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen), jossa on toistaiseksi jaettu vain 40 prosenttia EAKR-rahoituksesta. Hakemusten määrä prioriteetissa 1 on vähentynyt edellisvuosiin verrattuna, mutta tässä vertailussa on otettava huomioon, että vuonna 2010 hakukierroksia oli aiempia vuosia vähemmän. Rahoitusta palautettiin eniten prioriteetissa 3 (Alueellinen toimivuus ja identiteetti). Suurin osa palautuksista koskee yksittäistä hanketta ( euroa), joka peruttiin hakijan pyynnöstä siksi, ettei hanketta voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myös prioriteetissa 4 (Saamen osaohjelma rajaton kehitys) palautukset ( euroa) liittyvät yksittäiseen, peruttuun hankkeeseen mennessä tehdyt päätökset kattavat yhteensä euroa (46 prosenttia) Norjan Interreg-rahoituksesta. Norjassa rahoitusta on myönnetty eniten prioriteetissa 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen), jossa on päätetty yhteensä euron jakamisesta. Norjan kansallista julkista vastinrahoitusta on päätetty jaettavaksi ja yksityistä vastinrahoitusta euroa (ks. liite 2). Taulukko 4 Myönnetty ja palautettu norjan interreg rahoitus per prioriteetti per Norjan interreg rahoitus per Budjetti euro Myönnetty euro Myönnetty % Palautettu euro Jäljellä kehyksestä euro Jäljellä kehyksestä % 1. Elinkeinoelämän kehittäminen % % 2. Tutkimus, kehitys ja koulutus % % 3. Alueellinen toimivuus ja identiteetti % % 4. Saamen osaohjelma % % Yhteensä EURO % % Päätettyihin EAKR-rahoituksiin verrattuna vuosi vaikuttaa edellisvuoden tapaiselta. Prioriteetissa 1 (Elinkeinoelämän kehittäminen) on myönnetty yhtä paljon Norjan Interreg-rahoitusta kuin EAKR-rahoitusta. Saamen osaohjelmassa on myönnetty suhteessa enemmän Norjan Interreg-rahoitusta kuin EAKR-rahoitusta, kun taas prioriteeteissa 2 ja 3 Norjan Interreg-rahoitusta on myönnetty EAKR-rahoitusta vähemmän. Tämän selittää se, että Norjassa toteutettavien hankkeiden määrä suhteessa hyväksyttyjen hankkeiden kokonaismäärään kussakin prioriteetissa on suurimmillaan prioriteeteissa 1 ja 4. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ohjelman tilanne on hyvä niin päätetyn EAKRrahoituksen kuin Norjan Interreg-rahoituksenkin tason suhteen. 14

15 Komission maksut Neuvoston asetuksen (EY) nro 1083/2006 mukaan komissio on maksanut ennakkomäärän Norrbottenin läänin lääninhallitukselle. Ennakkomäärä (yhteensä ,45 euroa) on maksettu kolmessa erässä vuosina Todentamisviranomainen on tähän mennessä ohjelmakauden aikana lähettänyt komissiolle kuusi menoilmoitusta asiaankuuluvine maksuhakemuksineen. Näistä neljä lähetettiin vuonna Menoilmoituksia ja maksuhakemuksia jätettiin SFCjärjestelmän kautta huhti-, kesä-, loka- ja joulukuussa Todentamisviranomainen on saanut komissiolta yhteensä ,70 euroa vastaavan summan maksatuksia, joka vastaa ennakkorahoitusta sekä maksuhakemuksia 1 5. Taulukossa 5 esitetään erittely komission maksatuksista. (Joulukuussa 2010 lähetettyä kuudetta maksuhakemusta vastaava maksatus suoritettiin tammikuussa 2011, joten se raportoidaan seuraavassa vuosiraportissa.) Taulukko 5 Komission maksatukset mennessä Komission maksatukset EURO 2007 Joulukuu Ennakkomaksu , Toukokuu Ennakkomaksu , Huhtikuu Ennakkomaksu , , Marraskuu Välimaksu , Joulukuu Välimaksu , Toukokuu Välimaksu , Heinäkuu Välimaksu , Lokakuu Välimaksu , ,25 Yhteensä: ,70 Varojen maksut Euroopan aluekehitysrahastosta. Käsiteltyjen maksuhakemusten määrä kasvoi 48 prosentilla vuonna 2010: hallintoviranomaiset käsittelivät 107 maksuhakemusta raportointivuoden aikana, kun vuonna 2009 vastaava määrä oli 72. Vuonna 2010 hallintoviranomaiset tekivät päätöksiä yhteensä euron maksuista, mikä tarkoittaa, että tähän mennessä maksupäätöksiä on tehty yhteensä eurosta. Raportointivuonna 2010 maksutahti nopeutui 22 prosentilla vuoteen 2009 verrattuna, kun verrataan vuosittain maksettuja summia. Todentamisviranomaisen suorittamat maksut olivat vuonna 2010 yhteensä euroa, ja maksettu summa mennessä oli yhteensä euroa. Suoritetut maksut jakautuvat prioriteettien mukaan seuraavasti ( mennessä): prioriteetille 1 on maksettu euroa (noin 28 prosenttia myönnetystä tuesta) prioriteetille 2 on maksettu euroa (noin 16 prosenttia myönnetystä tuesta) 15

16 prioriteetille 3 on maksettu euroa (noin 47 prosenttia myönnetystä tuesta) prioriteetille 4 on maksettu euroa (noin 28 prosenttia myönnetystä tuesta) prioriteetille 5 on maksettu euroa (noin 55 prosenttia myönnetystä tuesta). Prioriteetissa 2 maksettu summa on matalampi kuin myönnetyn tuen määrä. Tämä saattaa johtua siitä, että monilla prioriteetin 2 hankkeilla on vain kaksi katsauskautta vuodessa, kun muilla niitä on kolme. Käytännöt ovat vuoden aikana muuttuneet niin, että nykyisin kaikilla hyväksytyillä hankkeilla on kolme katsauskautta vuodessa. Todentamisviranomainen suorittaa viimeiset hallintoviranomaisen vuonna 2010 päättämät maksut ( euroa) vuoden 2011 aikana. Taulukko 6 osoittaa ohjelman toteutumisasteen EU-tukien ja jäsenmaiden rahoituksen maksuina prioriteeteittain ohjelman rahoitussuunnitelmaan verrattuna (asetuksen (EY) nro 1828/2006 muutosta koskevan asetuksen (EU) nro 832/2010 liitteen I taulukon mukaisesti). Taulukko 6 Rahoitustiedot Toteutumisaste Kaikki rahoitustiedot on ilmoitettava euroina Toimenpideohjelman kokonaisrahoitus (unionin ja kansallinen) Unionin rahoitusosuuden laskentaperuste = julkiset menot Tuensaajien maksamien todennettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä Vastaava julkinen rahoitusosuus Toteutumisaste (%) a b c d julkiset menot: e = d/a Prioriteetti 1 ERDF ,33% Prioriteetti 2 ERDF ,66% Prioriteetti 3 ERDF ,22% Prioriteetti 4 ERDF ,13% Prioriteetti 5 ERDF ,06% Yhteensä ,37% Tietoja rahastoista saadun tuen käytön jakaumasta Liitteessä 3 tilitetään yhteisön tuen kumulatiivinen jakauma kategorioittain. Priorisoitujen alueiden koodit, rahoitusmuoto, aluetyyppi, elinkeinohaara ja alue ovat asetuksen nro (EY) 1828/2006 liitteen II taulukkojen mukaiset. Takaisin maksettu tai uudelleen käytetty tuki Asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 98 mukaan jäsenvaltion tulee suorittaa rahoitukselliset korjaukset, joita vaaditaan, kun on todettu yksittäisiä tai järjestelmästä johtuvia väärinkäytöksiä toimenpiteissä tai operatiivisissa ohjelmissa. Asetuksen (EY) nro 1083/2006 artiklan 57 mukaan jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen tulee varmistaa toimenpiteen kesto ja vaatia takaisin väärin maksettuja rahamääriä. 16

17 Hallintoviranomainen on päättänyt vuonna 2010 väärin maksettujen summien takaisinperinnästä. Takaisinperintä koskee tapausta, jossa tarkastusviranomaiset havaitsivat, ettei asetuksen (EY) nro 1828/2006 artiklan 9 mukaista ilmoitusvelvoitetta ollut noudatettu. Takaisinperintä on suoritettu vuoden aikana. 3.3 Kehitys suhteessa kokonaisvaltaisiin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin Analyysissä kuvaillaan yleisesti ohjelman kehitystä suhteessa Pohjoisen alueen ja Saamen osaohjelman tavoitteisiin ja ohjelman pyrkimyksiin. Analyysi tehdään ohjelman pitkäaikaisvaikutuksia mittaavien, ennakkoon valittujen indikaattoreiden perusteella. Muut indikaattorit esitetään kunkin prioriteetin yhteydessä tai liitteessä 4. Pohjoinen Pohjoinen-ohjelman kokonaistavoite on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteishenkeä. Ohjelma pyrkii suuntautumaan elinkeinoelämään ja edistämään uusien tai jo olemassa olevien yritysten kasvua kilpailijoihin nähden sekä ohjelma-alueella että muualla maailmassa. Ohjelma pyrkii myös lisäämään rajat ylittäviä yhteyksiä ja verkostoja, jotka pitkällä aikavälillä auttavat vahvistamaan alueellista yhteishenkeä. Parantunut kilpailukyky elinkeinoelämän vahvistuminen Tarkoituksena on, että pk-yritykset voivat kasvattaa liikevaihtoaan osallistumalla ohjelmaan. Ohjelman odotetaan myös luovan uusia yrityksiä ja työpaikkoja ohjelmaalueelle. Tässä esitetään ohjelman seurauksena syntyneiden uusien työpaikkojen kokonaismäärä uusien työpaikkojen syntymisen indikaattorina. Indikaattoriliitteessä esitetään uudet työpaikat prioriteeteittain. Indikaattori Määritelmä Mitta Odotettu tulos Uudet työpaikat Yrityksen tai Kokonaismäärä 110 organisaation suoraan naiset hankkeen toiminnan miehet 60 tuloksena syntyneet 50 uudet työpaikat, jotka ovat olemassa Interreg IVA Pohjoisen ohjelman tuen päätyttyä ja joita ei olisi olemassa ilman hanketta. Uusyrittäjyys Liikevaihto Uusien yritysten syntyminen Uusien yritysten määrä naisten omistamat miesten omistamat molempien omistamat Hankkeeseen Liikevaihtoaan lisänneiden osallistuneiden yritysten yritysten määrä lisääntynyt liikevaihto naisten omistamat miesten omistamat molempien omistamat Tulos Toteuma %

18 Kuvaus ja analyysi: Koska kyseisiin indikaattoreihin liittyviä hankkeita ei ole vielä viety päätökseen, tässä vuosiraportissa ei voida esitellä aiheeseen liittyviä tuloksia. Parantunut kilpailukyky - tutkimus- ja koulutusympäristön vahvistuminen Osallistumisella eurooppalaisen tutkimus- ja koulutusympäristön toimintaan on ohjelmassa merkittävä rooli vahvojen rajat ylittävien tutkimusympäristöjen luomisessa. Ohjelma tukee EU:n tutkimusohjelman hakemusten valmistelua, mikäli toiminta on osa suurempaa, Interreg IVA Pohjoinen -ohjelman rahoittamaa tutkimusprojektia. Eurooppalaiseen tutkimusohjelmaan osallistumalla voidaan luoda parempia taloudellisia edellytyksiä alueen tutkimuslaitosten väliselle pitkäjänteiselle yhteistyölle. Ohjelmassa tätä seurataan hyväksyttyjen hakemusten määrän kautta. Yhteisten koulutusohjelmien kehittäminen saattaa pitkällä aikavälillä tukea kansainvälistymistä, huippuosaamista ja työvoiman tasaista saatavuutta alueella. Ohjelman tavoitteena on kehittää yhteisiä koulutusohjelmia, joiden toiminta jatkuu ohjelman tuen päättymisen jälkeenkin. Indikaattori Määritelmä Mitta Odotettu tulos Tulos Euroopan tutkimus- FP 7, CIP, CRAFT Hakemusten määrä 6 0 ja ohjelmista - FP 7 2 koulutusympäristöihi myönnettyjen - CIP 2 n osallistuminen hakemusten määrä - CRAFT 2 Toteuma % Koulutusyhteistyö Yrityksen tai organisaation suoraan hankkeen toiminnan tuloksena syntyneet uudet työpaikat, jotka ovat jäljellä Interreg IVA Pohjoisen tuen jälkeen ja joita ei olisi olemassa ilman hanketta Raja-alueellisten koulutusohjelmien määrä 5 0 Kuvaus ja analyysi: Koska kyseisiin indikaattoreihin liittyviä hankkeita ei ole vielä viety päätökseen, tässä vuosiraportissa ei voida esitellä aiheeseen liittyviä tuloksia. Kirjoitushetkellä Suomen ja Ruotsin pohjoisalueiden rooliksi on muodostunut Euroopan prosessiautomaation yhteistyön ja kehityksen johtaminen, eli alueilla toimii Euroopan johtava tutkimus-, innovaatio- ja osaamiskeskus (Centre of Innovation, ProcessIT). Työtä tehdään yhteistyössä itävaltalaisten ja puolalaisten sekä jatkossa myös saksalaisten, britannialaisten ja norjalaisten yritysten ja yliopistojen kanssa. Yhteistyö koskee massa- ja paperintuotantoa, metalli-, kaivos- ja mineraaliteollisuutta, öljy- ja kaasuteollisuutta, kemian- ja energiateollisuutta, elintarviketeollisuutta, infrastruktuuria ja lääketeollisuutta. 18

19 Alueellinen yhteenkuuluvuus rajat ylittäviä yhteyksien lisääntyminen Yksi ohjelman tärkeimmistä tehtävistä on lisätä yhteyksiä maanrajojen yli ohjelmaalueella. Rajat ylittävä yhteistyö riippuu pitkällä aikavälillä erilaisista tukirakenteista, kuten toimivista kuljetusjärjestelmistä, joihin sisältyvät alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta vahvistavat infrastruktuuri- ja liikenneratkaisut henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä tietoliikennerakenteet. Uudet infrastruktuuriratkaisut helpottavat tiedonvälitystä sekä ihmisten ja tuotteiden liikkuvuutta ohjelma-alueella. Indikaattori Määritelmä Mitta Odotettu tulos Tulos Infrastruktuuri ja Alueen toimivuutta Uusien ratkaisujen määrä 2 0 liikenneyhteydet parantavat, uudet infrastruktuuriratkai sut Infrastruktuuri ja liikenneyhteydet Tiedonlevitys Rajat ylittävä henkilöliikenteen infrastruktuuri, joka on jäljellä heti ohjelman tuen loppumisen jälkeen Uudet informaatiokanavat, jotka ovat jäljellä ohjelman tuenjälkeen ja joita ei olisi olemassa ilman hanketta Rajat ylittävien yhteyksien määrä henkilöliikenteessä Informaatiokanavien määrä Toteuma % Kuvaus ja analyysi: Koska kyseisiin indikaattoreihin liittyviä hankkeita ei ole vielä viety päätökseen, tässä vuosiraportissa ei voida esitellä aiheeseen liittyviä tuloksia. Alueellinen yhteenkuuluvuus rajat ylittävien kontaktien lisääntyminen Ohjelma on tärkeässä osassa luotaessa uusia areenoita ja tapaamispaikkoja nykyistä laajemmalle kulttuuri- ja kokemusvaihdolle sekä tietojen liikkuvuudelle ohjelmaalueella. Ohjelman rahoittamat hankkeet antavat paitsi osallistujilleen, myös alueen asukkaille ja erilaisten yksityisten ja virallisten organisaatioiden edustajille mahdollisuuden osallistua rajat ylittäviin toimintoihin. Kokemusvaihdon ja osaamisen parantamisen indikaattorina esitetään alla ohjelman rahoittamiin toimintoihin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärä. Indikaattoriliitteessä esitetään osallistujat prioriteeteittain. Indikaattori Määritelmä Mitta Odotettu tulos Kokemusten vaihto ja osaamisen kohottaminen Kulttuuriyhteistyö Kokemusten vaihto ja osaamisen kohottaminen yhdistettynä rajaalueen kehitykseen Alueen kulttuurin säilyttäminen ja esiin tuominen Toimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrä - naiset - miehet Kulttuuritoimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrä - naiset - miehet Tulos Toteuma % 19,1 17,5 20,6 680,3 745,8 614,7 19

20 Kuvaus ja analyysi: Ohjelma on tähän mennessä tarjonnut mahdollisuuden kokemusten ja tietojen vaihtoon yhteensä 726 henkilölle. Kansainvälisen kilpailun ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen lisäksi työpajoissa ja seminaareissa on käsitelty rajakuntien yhteistyön edistämismahdollisuuksia mm. terveydenhoidon, koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Rajat ylittävä toiminta on lisännyt alueiden tietoutta toisistaan ja niiden välisiä yhteyksiä. Ohjelma on jo saavuttanut tavoitteensa kulttuuritoimintoihin osallistujien määrässä. Alueen historiaa ja kulttuuriperintöä esittelevä näyttely on houkutellut runsain mitoin kävijöitä. Tietoisuus alueiden yhteisestä kulttuuriperinnöstä on lisääntynyt, mikä puolestaan on vahvistanut yhteistä alueellista identiteettiä. Sapmi Saamen osaohjelman yleistavoitteena on kehittää saamelaista kulttuuri- ja elinkeinoelämää käyttämällä kaikkia saamelaisen yhteiskunnan voimavaroja. Kehittämisen lähtökohtana on ekologinen ja pitkän aikavälin resurssien hyödyntäminen. Rajat ylittävän yhteistyön kehittämiseksi ja jalostamiseksi strategiana on hyödyntää saamelaisalueen kaikkia voimavaroja taloudellisen kasvun ja vetovoiman lisäämiseksi sekä korostaa saamelaisaluetta voimavarana sekä saamelaisille itselleen että muille alueen asukkaille. Saamen kieli ja kulttuuri Saamen kielellä ja kulttuurilla on keskeinen rooli saamelaisyhteisössä. Saamen osaohjelman tavoitteena on edistää saamen kielen vahvistamista ja säilyttämistä panostamalla mm. koulutukseen sekä koulutusmateriaaleihin ja -ympäristöihin. Saamen kielen kehittäminen on sekä horisontaalinen kriteeri että Saamen osaohjelman osatavoite. Saamelaisessa kontekstissa kulttuurin käsite on varsin laaja, ja se käsittää myös saamelaisyhteiskunnan elämän perustan. Saamelaisalueella on runsaasti toimintoja, jotka voidaan luokitella kulttuuriteollisuuden alle. Kulttuuritoiminnot, kuten musiikki, joiku, teatteri, kirjojen ja lehtien julkaiseminen, multimedia, valokuvaus, elokuva, taide ja museotoiminnot, ovat saamelaisyhteisön elämän merkityksellisiä osia, jotka rikastavat saamelaista kulttuuria ja tekevät siitä näkyvää. Saamen osaohjelmassa myös saamelaisyhteiskunnan olojen näkyvyyden lisääminen on tärkeää tietojen kehittämiselle sekä yhteiskunnan sisällä että sen ympärillä. Indikaattori Määritelmä Mitta Odotettu tulos Tulos Toteuma % Saamen kielen kehitys Erityisesti saamen kielen kehitystä Hankkeiden määrä ,6 Saamelaiskulttuuri edistävät hankkeet Saamelaiskulttuurin säilyttäminen ja/tai esiin tuominen Kulttuuritoimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrä ,3 - naiset - miehet ,0 16,5 20

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen Rajattomat mahdollisuudet INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti 2011 Operatiivinen ohjelma Tavoite: Alueellinen yhteistyö Tukeen oikeutetut alueet: Pohjoinen Pohjoinen osa ohjelmasta käsittää seuraavat

Lisätiedot

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen

Rajattomat mahdollisuudet. INTERREG IVA Pohjoinen Rajattomat mahdollisuudet INTERREG IVA Pohjoinen Vuosiraportti 2009 Operatiivinen ohjelma Tavoite: Alueellinen yhteistyö Tukeen oikeutetut alueet: Pohjoinen Pohjoinen osa ohjelmasta käsittää seuraavat

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Ohjelma-alue Pohjoinen ja Sápmi Pinta-ala: Pohjoinen n. 380 221 km 2, Sápmi: n. 388 350 km² (sisältää Kuolan niemimaan Venäjällä). Asukasluku: n.1,4 miljoonaa asukasta,

Lisätiedot

Vuosiraportti 2008. INTERREG IVA Pohjoinen CCI: 2007CB163PO032

Vuosiraportti 2008. INTERREG IVA Pohjoinen CCI: 2007CB163PO032 Vuosiraportti 2008 INTERREG IVA Pohjoinen CCI: 2007CB163PO032 1 JOHDANTO... 3 2 OPERATIIVISEN OHJELMAN TOTEUTUKSEN SEURANTA... 5 2.1 Kehityksen tulokset ja analyysi... 5 2.1.1 Toteutuksen edistyminen...

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Interreg IV A Pohjoinen

Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A Pohjoinen Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Kemi 13.10.2010 E. Seppänen Interreg IVA Pohjoinen Interreg IVA Pohjoinen on EU-ohjelma, jos stimuloi rajat ylittävää yhteistyötä Suomen,

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Hankkeiden valintamenetelmät ja - perusteet Interreg V A Pohjoinen 2014-2020

Hankkeiden valintamenetelmät ja - perusteet Interreg V A Pohjoinen 2014-2020 Hankkeiden valintamenetelmät ja - perusteet Interreg V A Pohjoinen 2014-2020 1. Johdanto Seurantakomitean tehtävänä on hyväksyä hankkeiden valinnassa käytetyt valintaperusteet asetuksen (EU) nro 1303/2013,

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

InterregNews. Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet

InterregNews. Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet Interreg IVA Pohjoinen ohjelmasta tukea saaneet uudet hankkeet Ohjelman hallintokomitea kokoontui 25-26 huhtikuuta Hammerfest:ssa. Kokouksessa priorisoitiin seuraavia hankkeita : Prio 1 UNELMA, Oulun yliopisto,

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) L 337/46 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1255/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA)

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Kajaani 14.12.2015 Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Jouni Ponnikas Kainuun liitto www.interreg-npa.eu Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1. Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 7.2.2012 (Scandic Continental) Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite 2007-2013 Tavoitteella

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen

Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15. Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Tervetuloa! Tiedotustilaisuus 2010-06-15 Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg IV A Pohjoinen Interreg ja alueellinen kehittäminen Maa 1 Maa 2 Interreg IVA Nord /Pohjoinen Perusta kansalliset kehittämistoimenpiteet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 16.1.2012 TEM/147/09.10.02/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 9. haku, ml. strategisten hankkeiden haku (16.1.

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

INTERREG IVA Pohjoinen

INTERREG IVA Pohjoinen INTERREG IVA Pohjoinen Euroopan alueellinen yhteistyö Rajat ylittävä yhteistyö INTERREG IVA POHJOINEN CCI 2007CB163PO032 Hyväksytty komissiossa 12.12.2007/K/2007/6130 2 1 Johdanto... 5 1.1 Ohjelman kehittämisprosessi...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot