Interreg IV A Pohjoinen

Transkriptio

1 Interreg IV A Pohjoinen Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Kemi E. Seppänen

2 Interreg IVA Pohjoinen Interreg IVA Pohjoinen on EU-ohjelma, jos stimuloi rajat ylittävää yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sekä saamelaisalueella. Tarkoituksena on vahvistaa alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä tukemalla rajat ylittäviä hankkeita. Ohjelmakausi on

3 Interreg IV A Pohjoinen Alueita Suomesta, Ruotsista, Norjasta Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa; Norrbotten, Västerbottenin neljä pohjoisinta kuntaa; Finnmarkin, Tromsin ja Nordlandin maakunnat EAKR-rahoitus koko ohjelmakaudella on 74 M Suomen valtion vastinrahoitus yhteensä noin 2,1 M Hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus Vastinrahoittajia Lapin liitto, ELY-keskus

4 Ohjelman nykytila Päätöstilanne Päätöstilanne hallintokomitean kokouksen jälkeen Budjetti Hyväksytyt % Jäljellä % Prio % % Prio % % Prio % % Prio % %

5 Prioriteetit 1) Elinkeinoelämän kehittäminen Alueen elinkeinoelämä käsittää vuonna 2013 useita ja liikevaihdoltaan vahvempia yrityksiä, jotka toimivat niin uusilla kuin toimivillakin toimialoilla hallinnollisista rajoista huolimatta 2) Tutkimus, kehitys ja koulutus Alueen tutkimus- ja koulutuslaitokset perustavat vuoteen 2013 mennessä yhteisiä tutkimus- ja koulutusympäristöjä, jotka vahvistavat alueen strategisten alojen kilpailukykyä ja jotka osallistuvat aktiivisesti Euroopan t&k-ympäristöihin 3) Alueellinen toimivuus ja identiteetti Alueen yhteenkuuluvuus on 2013 mennessä vahvistunut useilla rajat ylittävillä yhteyksillä ja yhteydenpidoilla, jotka helpottavat tiedonkulkua sekä henkilöiden, palvelujen ja tavaroiden liikkumista rajan yli sekä kehittävät yhteistyötä pitkällä aikavälillä. 4) Saamen osaohjelma Saamelaisalue on 2013 mennessä vahvistanut saamelaista kulttuuri- ja elinkeinoelämää luomalla edellytyksiä laajempaan ja rakenteellisempaan elinkeinoelämän yhteistyöhön ja keskittymällä yhteisiin ratkaisuihin saamelaiskulttuurin ainutlaatuisuuden kehittämisessä.

6 Prioriteetti 1 Elinkeinoelämän kehittäminen, osatavoitteet PK-yritykset kehittävät uusia strategisten kehittämisalojen tuotteita Luovat rajat ylittäviä verkostoja ja liikesuhteita Laajentavat strategisten kehittämisalojen markkinoitaan Kohderyhmä: Pienet ja keskisuuret yritykset, kunnalliset kehitysyhtiöt ja muut sidosryhmät, yliopistot ja tutkimuslaitokset.

7 Prioriteetti 1 Esimerkkejä tuettavista toimista: Rajat ylittävän liikeneuvonnan menetelmät Yritysyhteistyö markkinoiden kehittämisessä ja kansainvälistymisessä Toimiala- ja yrityskohtaiset osaamisen kehittämisohjelmat ja yhteiset laadunvarmistamisperiaatteet Rajat ylittävät panostukset alueen öljy ja kaasutuotannon mukanaan tuoman kehittämispotentiaalin hyödyntämiseksi Yritysten ja tutkimus- ja kehittämislaitosten välinen yhteistyö (liiketoiminnallinen kehittämisyhteistyö) Nuorten kannustaminen elinkeinoelämän kehittämistyöhön

8 Prioriteetti 2 Tutkimus-, kehitys- ja koulutus, osatavoitteet Strategisten alojen koulutusyhteistyön kehittäminen Elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa Yrittäjyyteen, innovaatioihin ja menestyksellisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen liittyvien mekanismien tunnistaminen Kohderyhmä: Yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset sekä julkinen sektori.

9 Prioriteetti 2 Esimerkkejä tuettavista toimista: Strategisten yhteistyösopimusten ja tutkimusareenoiden kehittäminen Yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden kehittäminen Uusi yhteinen koulutustoiminta Uudet ratkaisut, jotta etäisyyksistä riippumatonta tekniikkaa ja virtuaalisia oppimisympäristöjä voidaan käyttää koulutusyhteistyössä. Oppilas-, opettaja-, harjoittelija- ja tutkijavaihto Uusien yrittäjyyskasvatukseen liittyvien menetelmien ja -työtapojen kehittäminen kouluihin

10 Prioriteetti 3 Alueellinen toimivuus ja identiteetti, osatavoitteet Kehittää rajat ylittäviä ratkaisuja, jotka helpottavat tiedon levittämistä ja henkilöiden ja tavaroiden liikkumista rajan yli Rajat ylittävän palvelu-, infrastruktuuri ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ja syventäminen Rajat ylittävän kulttuuri- ja kokemustenvaihdon sekä tiedon lisäämistä edistävien toimintojen edistäminen Kohderyhmä: Paikalliset yhteisöt, kunnat, viranomaiset, yhdistykset, sidosryhmät, nuoriso.

11 Prioriteetti 3 Esimerkkejä tuettavista toimista: Yhteisten julkisten palvelujen ja yhteisen infrastruktuurin kehittäminen Rajakuntien yhteisten rakenteiden kehittäminen Viranomaisyhteistyö esim. ympäristökysymyksissä (menetelmien ja tiedon lisääminen, yhteiset seurantaprosessit, inventointi jne.) Maiden välisten tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkumista estävien rakenteellisten ongelmien vaikutuksen vähentäminen Alueen nuorison keskinäisiä yhteyksiä kehittävät pienimuotoiset hankkeet Asukkaiden omaa alueen tietämystä lisäävien tiedotuskanavien kehittäminen Työmarkkinoiden yhtenäistymistä edistävät toimet Luonnon ja yhteisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kehittäminen Ympäristön ja teknologian aiheuttamien riskien ehkäiseminen (esim. tulvasuoja)

12 Prioriteetti 4 Saamen osaohjelma, osatavoitteet Elinkeinojen lisääminen vahvistamalla perinteisiä elinkeinoja ja kehittämällä uuden ajan saamelaisia elinkeinotoimintoja Yhteistyön kehittäminen paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti voimavarojen koordinoimiseksi ja pysyvien yhteistyösopimusten luomiseksi Saamelaisten ja saamelaisalueen olojen ja elinehtojen esilletuonti Saamen kielen vahvistaminen Rajat ylittävän osaamisen, tutkimustoiminnan ja dokumentoinnin kehittäminen kielellisten, kulttuuristen ja elinkeinoelämän edellytysten luomiseksi. Kohderyhmä: saamelaiset elinkeinon harjoittajat, saamelaisyhdyskunnat ja poronhoitoalueet, saamelaisyhdistykset, saamelaiset toimiala- ja kulttuurijärjestöt, saamelaiset järjestöt, muut toimialajärjestöt, laitokset, julkiset laitokset ja elimet ja niin edelleen, saamelainen elinkeinoelämä, vastaavat järjestöt, korkeakoulut ja yliopistot, muut koulutuslaitokset, museot, yritykset, kunnat ja maakäräjät.

13 Prioriteetti 4 Esimerkkejä tuettavista toimista: Palveluyritysten, tuotteiden ja menetelmien kehittäminen ja markkinointi järjestämällä yhteisiä areenoita elinkeinojen harjoittajille. Strategisten ympäristötoimien kehittäminen, joiden lähtökohtana ovat saamelaisten tarpeet ja saamelaisten tietous. Verkottumistoimet, jotka edistävät saamelaista kulttuuriteollisuutta ja saamelaista kulttuuritoimintaa Temaattiset yhteistyöhankkeet, aiheena esimerkiksi ympäristö, tasa-arvo, perinteinen saamelainen tietous ja alkuperäiskansaa koskevat kysymykset Verkostojen ja tutkimuslaitosten, koulujen, elinkeinoelämän ja toimialajärjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen pohjautuen saamelaisten tarpeisiin Saamelaisilla aihealueilla toteutettavat yhteiset osaamisen kehittämistoimet Saamen kielen kehittämistoimet, esimerkiksi yhteinen opetusaineisto, materiaalit, koulutukset, mediatarjonta ja niin edelleen. Toiminnot, jotka kiinnostavat saamelaisia nuoria ja jotka luovat kohtaamispaikkoja, esimerkiksi nuorisoseminaarit ja nuorisotapahtumat, verkottuminen, uusi IT-tekniikka, nuorisoportaali ja niin edelleen

14 Hakeminen Hanketyypit Valmisteluhanke/ esiselvitys Varsinainen päähanke

15 Hakeminen/ valmisteluhanke Esiselvitys/ valmisteluhanke Osallistujat vähintään kahdesta maata, poikkeuksellisesti yhden maan toimijalle. Esiselvitys/valmistelevan hankkeen tunnuspiirteitä ovat: Yksinkertaistettu hakulomake Hakuaika ja päätöstenteko on jatkuva. Tukea myönnetään enintään 6 kuukaudeksi. Tuen suuruus on korkeintaan euroa, enintään 60 % hankkeen julkisesta rahoituksesta. Prioriteetissa 4 voi myönnetyn tuen osuus olla 65 % hankkeen julkisesta rahoituksesta. Kansallinen julkinen vastinrahoitusosuus on oltava vähintään 40 % prioriteettien 1-3 hankkeissa ja vähintään 35 % prioriteetin 4 hankkeissa. Jos hankkeeseen osallistuu norjalainen yhteistyöosapuoli, on hankkeessa oltava norjan rahoitusta, ja tuen osuuden on oltava 50 % kaikkien prioriteettien hankkeissa. Asia valmistellaan asianomaisessa sihteeristössä ja päätöksen tuen myöntämisestä tekee hallintoviranomainen. Tuloksena loppuraportti + mahdollisesti päähankkeen täydellinen raportti

16 Hakeminen/ päähanke Hankkeen kelpoisuutta Interreg IV A -ohjelmaan ja koko hankkeen EU-tuen osuutta hallinnoi ohjelman hallintoviranomainen, Norrbottenin lääninhallitus. Kansallisen valtion vastinrahoituksen myöntää kansallinen tukiviranomainen. Hakijan on toimitettava vähintään kaksi hakemusta: EUtukea varten on toimitettava hakemus hallintoviranomaiselle, eli Norrbottenin lääninhallitukselle, ja kansallista tukea varten kansallista vastinrahoitusta myöntävälle viranomaiselle, eli Lapin liitolle tai Lapin ELY-keskukselle. Norjan osalta EU-rahoitushakemus (Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR) ja Norjan Interregrahoitushakemus toimitetaan Norjan Interreg-sihteeristölle.

17 Hakeminen/ päähanke Jatkuva haku Ennen jokaista hallintokomitean kokousta ilmoitetaan kuitenkin päivämäärä, johon mennessä toimitetut rahoitushakemukset käsitellään normaalisti hallintokomitean seuraavassa kokouksessa edellyttäen, että hakemus on toimitettu täydellisenä. Seuraava deadline

18 Hakeminen/ päähanke Hankeaika enintään 36 kk EU-tuen maksimi 60% (prioriteetit 1-3) tai 65% (prioriteetti 4) Norjan Interreg-rahoituksen maksimi 50% Päähakija (Lead Partner) Ruotsista tai Suomesta Vastaa toteutuksen aikana hankkeen taloudesta, hankkeen yhteydenpidosta sihteeristön ja hallintoviranomaisen kanssa, yhteistyösopimuksesta Norjalainen toimija voi olla toiminnasta vastaava LP Rajoittuvalla alueella (Västerbottenin lääni) tehtävään yhteistyöhön on mahdollista saada tukea (20% ohj. tasolla) Saamen osaohjelma: Venäjän Kuolanniemimaan saamelaisten kanssa toteutettava rajat ylittävä yhteistyö mahdollista (10% osaohj. tasolla)

19 Hakeminen/ päähanke Tausta mihin hankkeella haetaan ratkaisua? Onko aiempia selvityksiä jne.? Tarkoitus ei aina mitattavissa, ilmaisee suuntauksen Tavoitteet mitattava (indikaattorit), realistinen, määräaikainen Kohderyhmä Toimet aikataulutettuna ja vastuutettuna kuluineen Lisäarvo raja-alueen kannalta katsottuna (oltava!) Tulokset (laadulliset kuvattuna, määrälliset indikaattoreilla) Vaikutukset (tuen päättymisen jälkeen) Muuta: ks. Hakuohjeet

20 Hakeminen/ päähanke Alkuperäinen hakemus lähetetään: Länsstyrelsen i Norrbottens län (Prioriteetit 1-3) Hakemus lähetetään sähköisesssa muodossa osoitteeseen norrbotten@lansstyrelsen.se Sametinget (Prioriteetti 4) Hakemus lähetetään sähköisesssa muodossa osoitteeseen kansli@samteinget.se Hakemus Esiselvitys/valmisteluhanke Budjetti Ympäristövaikutuksen arviointi Tasa-arvo ja integraatio/moninaisuus vaikutusten arviointi Saamen kielen käyttöä koskeva arviointilomake Vastinrahoitustodistus Indikaattorit Prioriteetti 1 Elinkeinoelämän kehittäminen Prioriteetti 2 Tutkimus, kehitys ja koulutus Prioriteetti 3 - Alueellinen toimivuus ja identiteetti Prioriteetti 4 Saamen osaohjelma rajaton kehitys Muuta mahdollisesti tarvittavaa: täydellinen hankekuvaus, rekisteröintitodistus, todistus nimenkirjoitusoikeudesta, tilinpäätös/toimintakertomus, selvitys myönnetystä julkisesta tuesta, todistus vastinrahoituksesta sekä veroviranomaisen todistus arvonlisäveroilmoituksesta.

21 Kansallinen vastinraha Kansallista valtion vastinrahoitusta voidaan myöntää vain kansallisten toteuttajien kansallisiin kustannuksiin. Tukea tulee hakea vapaamuotoisella hakemuksella, josta on käytävä ilmi seuraavat tiedot: Hankkeen yksilöintitiedot mm. nimi, toteutusaika Hakijat: kaikki suomalaiset osatoteuttajat, kansallinen vastaava osatoteuttaja nimettynä; kaikkien tuen hakijoiden osalta y-tunnukset sekä yhteyshenkilöiden yhteystiedot Kansalliseen vastinrahoitukseen hyväksyttävät kustannukset menolajeittain; sekä yhteenvetona, eriteltynä toteutusvuosittain että eriteltynä kullekin osatoteuttajalle vuosittain Suunnitelma kansallisten kustannusten rahoittamisesta, mukaan luettuna Lapin liitolta haettava tuen määrä; sekä yhteenvetona eriteltynä toteutusvuosittain että eriteltynä kullekin osatoteuttajalle vuosittain Jokaisen osatoteuttajan viralliset allekirjoitukset Hakemukseen on liitettävä jäljennös hallintoviranomaiselle toimitetusta hankehakemuslomakkeesta sekä selvitys hakemuksen allekirjoittajien nimenkirjoitusoikeudesta Todistus verojen maksamisesta (hakijan pyydettävä verohallinnosta) Jäljennökset osatoteuttajien keskinäisistä sopimuksista hankkeen toteuttamisesta Sopimuksesta on käytävä ilmi ainakin sopimusosapuolet ja niiden osuus hankkeen toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista sekä siirrettävän tuen määrästä. Sopimuksessa on kuvattava lisäksi julkisia hankintoja koskevat menettelyt, kirjanpitovelvollisuus, tuen käytön valvonta- ja tiedonantomenettelyt sekä hankkeen toteuttamiseen liittyvät muut ehdot.

22 Tie onnistuneeseen hankkeeseen 1. Rajat ylittävä lisäarvo 2. Innovatiivinen idea 3. Ohjelman strategiset kehittämisalat Perusteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyö Luovat elinkeinot ja matkailuelinkeino Informaatio- ja kommunikaatioteollisuus (ICT) Uudet energiamuodot ja ympäristöteknologia Testaustoiminta Palvelusektorin kehittäminen 4. Täydentäviä toimenpiteitä 5. Elinkeinoelämän osallistuminen 6. Relevantit toimijat 7. Tulosten hyödyntäminen 8. Hankkeen pitkän aikavälin vaikuttavuus 9. Kestävä kehitys 10. Hankkeen talous

23 Minimikriteerit Hanke on ohjelman mukainen Vastinrahoitus on selvä Raja-alueellinen merkitys Kumppanit vähintään kahdesta maasta Ei saa olla kilpailua vääristävä Otettava huomioon horisontaaliset kriteerit hakemusvaiheessa

24 Priorisointikriteerit Edistää kestävää kehitystä (taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti) Edistää tasa-arvoa Edistää uusien työpaikkojen syntymistä/ nykyisten säilymistä Innovatiivisuus Aktivoi uusia toimijoita yhteistyöhön Vahvistaa identiteettiä Luonteeltaan monenkeskeinen Edistää maiden välisten yhteyksien ja yhteistyön ylläpitämistä pitkällä aikavälillä Hankkeessa on huomattava osa yksityistä rahoitusta Saamen osaohjelmassa lisäksi: vahvistaa saamen kieltä

25 Horisontaalisista kriteereistä Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta huolehtia omistaan (Brundtlandin komissio) Kaiken mitä teemme pitää olla pitkällä tähtäimellä kestävää! Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuna. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten että miesten tasa-arvo. ( Sopimus Euroopan Unionista)

26 Ympäristökriteerit Vaikuttaako luonnon ympäristöön, biologiseen moninaisuuteen ja uhanalaisiin lajeihin? Vaikuttaako negatiivisesti ympäristöön (päästöt, melu, muu luontoa vahingoittava toiminta)? Edistääkö luonnonvarojen (mm. energia) tehokkaampaa käyttöä? Vaikuttaako alueen kulttuuriympäristöön ja arvoihin? Edistääkö ympäristöä säästävien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja/tai energiamuotojen kehittämistä? Lisääkö osallistujien/ kohderyhmien ympäristötietoisuutta? Edistääkö uusiutuvien energiamuotojen käyttöä? Onko seurauksena ympäristölle/terveydelle vaarallisten kemiallisten tms. tuotteiden käyttöä vai vastaavasti ympäristötuotteiden käyttöä? Edistääkö kestävien kuljetusratkaisujen kehittämistä?

27 Tasa-arvon ja integraation/ moninaisuuden kriteerit Määritelmiä: Tasa-arvo koskee naisia ja miehiä. Naisilla ja miehillä on yhtä paljon valtaa kehittää yhteiskuntaa ja omaa elämäänsä. Samat mahdollisuudet, oikeudet ja vaatimukset kaikilla elämän alueilla. Samanarvoisuus tarkoittaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta sukupuolesta, sukupuolen ylittävästä identiteetistä tai ilmaisusta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai muusta vakaumuksesta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai iästä riippumatta (Moninaisuus)

28 Tasa-arvon ja integraation/ moninaisuuden kriteerit Kohdistuvatko hankkeen toimet sekä miehiin että naisiin? Edistävätkö hankkeen toimet stereotyyppisten sukupuolimallien poistamista? Onko hankkeen alkuvaiheessa ajankohtaista tilastotietoa naisista/miehistä? Onko hankkeen organisaatiossa tasapuolinen sukupuolijakauma? Mitkä roolit naisille/miehille on jaettu hankkeen organisaatiossa? Edistävätkö hankkeen toimet moninaisuuden lisääntymistä raja-alueen kehitystyössä? Näkyykö moninaisuus hankkeen organisaatiossa? Onko kaikilla ryhmillä mahdollisuus osallistua hankkeen toimiin ja tapahtumiin? Tiedotus/ markkinointi näkyykö siinä organisaation/yhteiskunnan moninaisuus? Minkälainen on organisaation arvomaailma?

29 Tasa-arvon ja integraation/ moninaisuuden kriteerit Moninaisuustietoinen Kyky nähdä ja hyödyntää erilaisuutta. Ymmärtää, kuinka tausta, kulttuuri ja ryhmään kuuluminen vaikuttaa minuun ja muihin. Kyetä huomioimaan nämä seikat päätöksiä tehtäessä ja valitessa toimintatapoja. Reaktiossani muihin ihmisiin ei oikeastaan ole kysymys, niistä muista -vaan kysymys on ensisijaisesti minusta itsestäni!

30 Esimerkkejä Hyväksyttyjen hankkeiden kuvauksia mm.

31 Yhteystiedot/ lisätietoa Prioriteetit 1 3 INTERREG IV A Pohjoinen Ohjelman sihteeristö Norbottenin läänin lääninhallitus S LULEÅ Puh., vaihde: +46 (0) Kotisivut: Prioriteetit 1 4 Troms Fylkeskommune Regional utviklingsetat N-9296 TROMSØ Puh., vaihde: Kotisivut: Prioriteetit 1 4 infopiste Lapin Liitto PL 8056, FIN ROVANIEMI Puh., vaihde: +358 (0) Kotisivut: Prioriteetti 4 Saamen osaohjelma Ohjelman sihteeristö Saamelaiskäräjät S KIRUNA Puh., vaihde: +46 (0) Kotisivut: Prioriteetti 4 Nord-Trøndelag fylkeskommune Fylkets Hus, Interreg-sekretariat N-7735 STEINKJER Puh., vaihde: Kotisivut: