Hyvät leikit kestävät. Olisiko kahvia lainata? kylpyhuone > s. 20. Äidiltä pojalle. Tuunaa. uudeksi. Nykyajan naapurietiketti > s. 12. > s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvät leikit kestävät. Olisiko kahvia lainata? kylpyhuone > s. 20. Äidiltä pojalle. Tuunaa. uudeksi. Nykyajan naapurietiketti > s. 12. > s."

Transkriptio

1 sukas asiakaslehti VVO:n asukkaille numero 1 helmikuu 2009 Olisiko kahvia lainata? Nykyajan naapurietiketti > s. 12 Äidiltä pojalle Hyvät leikit kestävät > s. 8 Tuunaa kylpyhuone > s. 20 uudeksi VVO:n juhlavuosi 40 vuotta hyvää vuokra-asumista!

2 40 vuotta vuokra-asumisen asialla Hyvä lukija, käsissäsi on VVO:n 40-vuotisjuhlajulkaisu. Tässä lehdessä haluamme kertoa sinulle VVO:sta ja toiminnastamme. VVO perustettiin vuonna Tuolloin kaupunkeihin muutti paljon ihmisiä ja vuokra-asunnoista oli huutava pula. Aluksi toimintamme oli pienimuotoista. Asuntoja oli vain vuotta myöhemmin VVO:sta on tullut suurin valtakunnallinen vuokra-asuntoja tarjoava yritys. Meillä on lähes asuntoa 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. VVO:n toiminta on alusta asti perustunut asukkaat huomioiviin arvoihin. Perusstrategiaksi valittu asiakasläheisyys ei ole vain sanoja. Asiakasläheisyys näkyy muun muassa siinä, että hoidamme itse asuntojen vuokrauksen, isännöinnin ja uusien vuokrakohteiden rakennuttamisen. Tiedämme mitä tarjoamme ja keitä meillä asuu. Olemme kehittäneet yhteistyötä asukkaidemme kanssa. Lisäämme asumisviihtyvyyttä luomalla yhteisöllisiä toimintamalleja ja annamme asukkaille vaikutusmahdollisuuden omaan asumiseen liittyvissä asioissa. Väylinä ovat esimerkiksi asukashallinto ja asukas aktiivitoiminta. Avainasukasohjelman avulla palkitsemme asukkaitamme erilaisilla etuuksilla. Emme ole unohtaneet visioissamme historiaa ja sen asettamia velvoitteita. Haluamme olla vuonna 2012 maamme merkittävin ja asiakkaidemme parhaaksi arvostama vuokra-asuntoyritys. Tämän vision toteuttamissa sinä asukkaanamme olet avainasemassa! Olli Salakka, toimitusjohtaja > uutiset ja tapahtumat talvi 2009 Vuokralaisvaikuttaja Matti Alén in memoriam VVO:n Asukashallituksen pitkäaikainen varapuheenjohtaja ja VVO Asunnot Oy:n hallituksen jäsen, rakennusmestari Matti Alén menehtyi vaikean sairauden murtamana 16. joulukuuta 2008 Vantaalla. Matti Alén oli tinkimätön vuokralla asumisen puolestapuhuja ja monipuolinen asukasaktiivi. Matti toi vahvan panoksensa VVO:n asukashallinnon eri tehtävissä ja toiminnan kehittämisessä yli kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän oli asukashallituksen edustajana aktiivisesti kehittämässä korjausrakentamiseen ja eksperttitoimintaan liittyviä toimintatapoja. Opimme tuntemaan hänet innovatiivisena ja toimeliaana miehenä, joka oli aina valmis auttamaan ja tukemaan muita. Rakennusmes tarin ammattitaidolla Matti oli ide oimassa ja käyn nistämässä Vantaalla monia talokohtaisia remontti- ja omatoimiryhmiä 90-luvun lama-aikana. Asukkaat tekivät talkoilla muun muassa piha-, sauna- ja huoneistoremontteja. Matti ideoi myös koko perheen linnunpönttötalkoot useana peräkkäisenä keväänä. Innokkaana luontoharrastajana Matti oli lisäksi organisoimassa talotoimikuntien kummipuistotoimintaa yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Monet hauskat sieniretket sekä sieni- ja pajutyökurssit olivat Matin järjestämiä. Vuokralaisten edunvalvoja Matti Alén antoi panoksensa monella tasolla Vuokralaisten Keskusliiton toimintaan. Hän toimi useita vuosia VKL:n valtuuskunnan jäsenenä sekä Koivukylän että Vantaan Vuokralaisyhdistyksen puheenjohtajana. Matti Alén toimi myös Vantaan asunto-oikeuden vuokralaispiirejä edustavana jäsenenä useita kausia aina asunto-oikeuksien lakkauttamiseen asti. > Ulla Rannikko asukas Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, Helsinki, puh , faksi Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh Toimitus Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) Tuottaja Stiina Honkamaa, Kynämies, puh. (09) Paino Punamusta, Tampere Paperi Novapress Silk 90 g/m 2 Painosmäärä kpl ISSN vuosikerta. Kannen kuva: Arto Wiikari. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava lyhyesti > VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin vuokraasuntoa ja tarjoaa kodin lähes asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen 12 VVO-kotikeskusta, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. 2 asukas helmikuu 2009

3 > helmikuu sisältö VVO 40 vuotta Juhlavuoden kunniaksi alkuperäisasukas Seppo Fagerström muistelee vuosia VVO:n talossa Malminiityntiellä. 12 meidän talo Nykyajan naapurietiketti. Miten naapurien kanssa ollaan tekemisissä, niin että kaikkien on mukava asua samassa talossa? 16 kodinhoito Huolehdi viherkasveista keväällä. Aloittelijakin onnistuu, kun valitsee itselleen sopivat kasvit. 20 pintaremppaa Tuunaa kylpyhuone uudeksi sisustustarroilla. 22 kodin talous VVO:n tavoitteena on aina ollut vuokra-asumisen arvostuksen nostaminen omistusasumisen tasolle. 24 ympäristö Energia-asiantuntija tietää, että kiinteistön ylläpitokustannukset pysyvät kurissa, kun energiaa käytetään järkevästi. 26 fiksu idea VVO:n tamperelaiset senioriasukkaat päättivät ottaa selvä internetin ihmeellisestä maailmasta. 28 palvelut Helsingin Arabianrannassa on Suomen älykkäin hissi. 30 vapaa-aika Pilkkiminen on rentouttava harrastus, joka sopii kaikenikäisille. Uusi palsta! 34 meidän keittiössä Valmistetaan juhla-ateria 70-luvun hengessä. 08 tervetuloa! 10 uutisikkuna 19 vinkki 33 ristikko 36 lukijakilpailu 34 kommentti Ei kurjuutta kummempaa -tokaisu on nykyisin monen huulilla kerrottaes sa kuulumisia. Ironisissa sanoissa on mukana ripaus katkeraa totuutta. Vaikeita aikoja eletään monessa kodissa. Iloa arkeen voi ehkä löytää pienistä asioista. Tässä lehdessä kerromme kuinka aurinko hellii pilkkiretkeläistä ja miten mullan vaihto saa uuden vehreän kasvun alulle. Kesää kohti ollaan jälleen menossa! Rentouttavaa lukuhetkeä juhlanumeron äärellä! Marjaana Kivioja helmikuu 2009 asukas 3

4 teksti Anita Järvisalo kuvat Arto Wiikari ja Seppo saarentola Lottovoitolta se siinä huutavassa asuntopulassa tuntui, kun saimme tiedon VVO:n asunnosta, palaa Seppo Fagerström muistoissaan vuoteen Elettiin jo seuraavan vuoden tammikuuta, Fagerström pääsi viimein muuttamaan vaimonsa ja kahden pienen lapsen kanssa upouuteen kerrostaloon Vantaan Malminiityntielle, sillä rakennustyöläisten lakko oli pitkittänyt muuttoa pari kuukautta. Asunto tuntui luksukselta jo sen tähden, että edellinen koti, talonmiehen asunto Frihersin VPK:n talossa, ei juuri mukavuuksia sisältänyt. Pelkästään sisävessa, amme ja juokseva vesi tuntuivat ylellisiltä. Alkuaikoina lapset eivät juuri olisi muuta tehneetkään kuin lotranneet ammeessa, naurahtaa Fagerströmin vaimo Elvi. Lapsille paikka oli muutenkin mieluinen: kolmen kerrostalon kiinteistöön muutti paljon ikätovereita. Pihalla leikittiin sisälletulohuutoon asti. Kotiäitinä minä toimin hoitotätinä myös usealle työssäkäyvän naapurin lapselle. Muutenkin meille sai aina tulla leikkimään joskus lapsia oli kylässä toistakymmentä. Illalla seitsemän aikaan keitin heille iltateen ja sen jälkeen patistelin koteihinsa. Ei se viihtyminen neliöistä ollut kiinni. 56 neliöön mahduttiin hyvin muutenkin koko perhe. Olohuoneesta rajattiin kirjahyllyllä aikuisten makuusoppi, lapset jakoivat varsinaisen makuuhuoneen, Elvi innostuu muistelemaan. Malminiit monta hyvää syytä VVO teetti asukkaillaan kyselyn, miksi he asuvat vuokralla. Kysely tehtiin messujen yhteydessä ja syitä tuli esiin ainakin sata. Vastauksia tuli laidasta laitaan. Ei kertainvestointeja. Ei remonttihuolia. Mutta kyllä: riippumattomuutta ja joustavuutta. Asumismuoto mukautuu perhe- ja elämäntilanteeseen. asua vuokralla Huoletonta, turvallista, vapaata ja hauskaa sitä on vuokralla asuminen. Kiinteät vesi- ja sähkömaksut. Asuntoon pääsee kiinni pienellä rahalla. Sekin ilahduttaa, ettei tarvitse tehdä lumitöitä tai hiekoittaa. Jää rahaa muuhun Vuokra-asumista perustellaan huomattavasti kirjavammin kuin omistusasumista, paljastuu myös tuoreesta tutkimuksesta. Jenni Selosmaa ja Martti Puohiniemi toteavat raportissaan, että moni vuokra-asuja arvostaa elämässään muuta kuin omaa 4 asukas helmikuu 2009

5 Asukastoiminta lisää viihtyvyyttä Myönteistä asennetta perää ahkerasti myös asukastoimikunnassa toiminut ja nykyään siinä varapuheenjohtajana toimiva Seppo. Yhteisiä tapahtumia ja talkoita on järjestetty säännöllisesti ja ajettu muutenkin asukkaiden asiaa. Ensi kesänä on tarkoitus rakentaa grillikatos. Tarvikkeet ovat jo odottamassa. Nyt toivoisimme, että mukaan saataisiin taas nuoria perheitä, joille siirtää vastuu, toteaa eläkepäiviään viettävä Seppo. Kolme vuotta sitten Fagerströmit muuttivat nykyiseen asuntoon viereisestä rapusta. Nyt ensimmäisestä kerroksesta käsin on myös nivelvaivoista kärsivän Elvin helpompi käydä saunassa ja pyykkituvassa. Pyykkitupaa käytämme paljon, isäntä kantaa korin ja minä täytän koneet. Pyykkitupa on muutenkin kovassa käytössä. Siellä on erikseen pesukone ja kuivaushuone matoille. Syksyllä kiinteistössä aloitettiin nettikahvila, joka pienen tauon jälkeen pyörähtää taas keväällä käyntiin. Yksi kiinteistön asukkaista on lupautunut opastamaan tietokoneen käyttöä. Hyvä paikka tämä on ollut, ja täällä tulemme asumaan niin kauan kuin suinkin itse pystymme. Tänne on myös moni alkuperäinen asukas palannut myöhemmin, kehaisee pariskunta kuin yhdestä suusta. a Seppo ja Elvi Fagerström ovat asuneet VVO:n talossa lähes 40 vuotta. Malminiitty on VVO:n ensimmäisiä kohteita, joista VVO aloitti toimintansa. VVO:n ensimmäiset kiinteistöt: Malminiityntie 12, 16, 20, 22 - Vantaa Koivukyläntie 47 - Vantaa Karhuntie 16 - Hämeenlinna Lentokonetehtaankatu 5 - Tampere yntiellä jo lähes neljä vuosikymmentä asuntoa. Monet nauttivat sitoutumattomuudesta, omistusasumiseen liittyvää pitkää pankkilainaa pidetään kahlitsevana. Sitoutumattomuudessa päästään myös toteuttamaan vapauden ihannetta. Kun elämän päämäärä ei ole asunnon omistaminen, voidaan pyrkiä toteuttamaan muuta tavoitetta, ehkä jotain ylevämpää arvopäämäärää. Matkustelua, kilpatason urheiluharrastusta mitä tahansa. Ei tarvitse olla mummoksi asti velkainen. Tulevaisuudessa väestön asumisen tarpeet erilaistuvat. Myöskään asumiseen ei voida soveltaa yhtä rintamamiestalomallia. >> helmikuu 2009 asukas 5 Monessa tapauksessa vuokra-asunto on vastaus asumisen joustavuuden tarpeeseen. Kuten laulussa sanotaan: Väliaikaista kaikki on vaan : nuoruusikä, perhe-elämä pienten lasten kanssa, seniorivuodet. Eri elämänvaiheissa tarvitaan erilaista asuntoa, vaikka kaikki menisikin suunnitelmien mukaan. Käyttöhuolet pois Kun toimintakyky esimerkiksi ikääntymisen tai sairastumisen vuoksi heikkenee, tarvitaan erilaisia palveluja. Takuuvarma laatu isännöinti pelaa. Ei vastuuta asunnon putkirempasta.

6 Haastattelussa toimitusjohtaja Olli Salakka VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka kannustaa asukkaita osallistumaan oman talon toimintaan. teksti Karita Sainio kuvat Kari Hautala VVO:n taloissa asuu lähes asukasta. Onko yksittäisellä asukkaalla mahdollisuus saada äänensä kuuluviin? Ehdottomasti! VVO:n perinteisiin kuuluu aktiivinen asukastoiminta, johon jokaisella on mahdollisuus osallistua esimerkiksi talotoimikunnan kautta. Talotoimikunnalle tai isännöitsijälle voi myös kertoa toiveitaan koskien omaa asumisviihtyvyyttä. Omaan elinympäristöön voi vaikuttaa myös esimerkiksi remontti- ja muuttoetujen kautta. Elämisen kustannukset tuntuvat nousevan jatkuvasti. Pystyykö VVO pitämään vuokrat kohtuuhintaisina? Hoito- ja rahoituskustannusten jatkuva nousu aiheuttaa myös VVO:lle kustannuspaineita. Olemme kuitenkin pystyneet pitämään vuokrankorotukset maltillisina yleiseen vuokramarkkinatasoon verrattuna. Vuokramme ovat asuntojen sijaintiin ja kiinteistöjen kuntoon nähden varsin kohtuullisia. Lisäksi toteuttamamme energiaohjelma esimerkiksi vähensi vuokrien korotustarvetta. Ekologisuus trendinä on jäänyt pysyäkseen. Miten tämä näkyy VVO:lla? Teemme pitkäjänteistä työtä asumisesta syntyvien ympäristörasitusten vähentämiseksi. Yhtenä esimerkkinä ovat rakenteilla olevat matalaenergiakerrostalot, jotka kuluttavat 70 prosenttia vähemmän tilojen lämmitysenergiaa kuin tavalliset kerrostalot. Kehitämme myös vanhoja kiinteistöjä kohti ympäristöystävällisempää asumista. Myös yhteisöllisyys on muodikas puheenaihe. Millä tavoin yhteisöllisyys rakentuu 2000-luvun pihapiireissä? VVO:n taloissa yhteisöllisyys muodostuu esimerkiksi kerhotilojen ja talkoiden kautta. Yhteisöllisyydellä on merkittävä rooli asumisviihtyvyydessä. Haluankin rohkaista jokaista osallistumaan asuintalon toimintaan! Yhteisen tekemisen kautta pääsee tutustumaan naapureihinsa ja luomaan oman talon tunnelmaa. Asuntomarkkinoiden tulevaisuuden näkyvyys on hämärtynyt ja yleinen varovaisuus lisääntynyt. Miten tämä näkyy VVO:lla? Vuokra-asuntojen kysyntä on lisääntynyt. Omistusasunto ei ole vain mahdollisuus, se on myös riski. Vuokralla asuminen tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen asumiseen ja VVO:n taloissa voi asua pitkäaikaisesti. VVO on isojen omistajien, kuten Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen, Eläkevakuutusyhtiö Varman sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, omistama yhtiö, jolla on 40 vuoden kokemus asuntomarkkinoista. Taantumasta huolimatta pystymme kasvattamaan edelleenkin asuntokantaamme. Tavoitteenamme on olla vuoteen 2012 mennessä merkittävin ja asiakkaiden parhaaksi arvostama vuokraasuntoyritys. monta hyvää syytä >> Myös mukava, tuttu naapurusto koetaan turvallisuustekijäksi. Selosmaan ja Puohiniemen tutkimuksen mukaan vuokra- ja omistusasuminen koetaan turvallisiksi ihan tasapuolisesti. Turvallisuus on henkilökohtainen kokemus, jota määrittelevät ihmiset, asuinalueen piirteet ja jatkuvuus. Olen asunut VVO:lla 30 vuotta, palvelu pelaa. Naapurit ovat kivoja. Jos naapuri on rasittava, on helppo lähteä. Vuokra-asumista perustellaan luovasti myös vertaamalla sitä avoliittoon. asua vuokralla Vuokra-asunnosta on helpompi lähteä käytännön tasolla, jos tarve niin vaatii, vaikka siihen saattaakin muodostua yhtä syvä tunneside kuin avopuolisolla avopuolisoon. Tutkimuksen mukaan asuminen on ylipäätään kaksijakoinen asia: hyvin yksityinen, mutta toisaalta sen kautta kerrotaan muille asioita itsestä. Asuminen paljastaa asioita itsestä ja muista. Kukapa ei haluaisi olla kuten vuokra-asuja? Siis huoleton, riippumaton, velaton ja osa mukavaa naapurustoa. teksti Pasi Kostiainen: Merkitysanalyysi asumisesta ja sen turvallisuudesta 2008 / Puohiniemi & Selosmaa kuvat VVO 6 asukas helmikuu 2009

7

8 > tervetuloa teemme yllätysvierailun naapurustossa Meidän piha muuttuu, hyvä leikki kestää teksti Anita Järvisalo kuvat Arto Wiikari ja seppo saarentola Piha Pasilan puistotie 6:ssa on tyhjä pimeän talvi-illan laskeuduttua kaupungin ylle. Ohi kulkevan ratikan ääni kantautuu rappukäytävän ovelle asti. Sisällä kuudennessa kerroksessa kahdeksanvuotias Elmeri Kumpulainen esittelee sirkuskouluunsa hankittuja vanteita ja näyttää temppuja flowerstickeillä. Elmerin mielestä ulkona leikkiminen pimeällä on joskus hieman jännittävää, eikä 1980-luvun alussa rakennetun kotitalon pihassakaan näy illalla paljon samanikäisiä kavereita. Kotikaksiossa on myös parhaillaan menossa remonttipuuhia. Siksi parhaan kaverin Antonin kanssa keksitään pleikkariin uusia hienoja pelejä hurjine juonineen asukaspuisto Sannassa. Viimeksi kehiteltiin pesukarhun valtakunta, ekaksi keksittiin tarina ja henkilöt ja sitten piirrettiin pelille kannet, kertoo Elmeri keksinnöstä, johon ei varsinaista Play Station- konetta edes tarvita. Muutenkaan äiti ei anna lupaa pelata pleikkaria kuin muutaman kerran viikossa. Elmeri kaivaa laatikosta kumisia Smurffeja. Ne ovat peruja äidiltä, joka keräsi niitä lapsena. Jos ei ole kaveria, leikin välillä näillä, järjestelen ja silleen. Elmerin äiti Susanna Aho hymähtää nähdessään tutut hahmot ja pohtii, että televisio ja tietokone ovat kapseloineet lapsia liikaa neljän seinän sisälle. Hän heittäytyy muistelemaan lapsuutensa pihaleikkejä soukkalaisessa kerrostalolähiössä Espoon perukoilla 1970-luvun lopussa. Oman kerrostalon viereinen kallio ja metsä kuuluivat alueeseen, jonka talon lapset käsittivät meidän pihaksi. Olihan se erilaista. Lapsia oli aika paljon ja kaikki me olimme yhtä suurta jengiä, tytöt ja pojat. Yhdessä pelattiin kirkonrottaa tai rakenneltiin hienoja neppisratoja tunneleineen. Tikulla vedettiin hiekkaan viivat ruutuhyppelyyn. Paras kai niistä leikeistä oli kymmenen tikkua laudalla. Oli jännää odottaa tikkujen lentoa ja sitä kuka ne pääsisi potkaisemaan ilmoille. Eivät äidin leikit Elmerille kuitenkaan vieraita ole. Hän kertoo, että steinerkoulun välitunneilla pelataan myös peffistä, vaikka heillä se tunnetaan persiksenä ja siitä on kehitetty myös penkkipersis -variaatio. Ja kymmenen tikun sijasta laudalle asetetaan kolme tikkua. Vanha kuka pelkää mustaa miestä on muuttunut kuka pelkää merirosvoksi. Plektra pysyy Elmerin sormissa kitaraa Ja aasia leikitään niin, että saa kaksi kertaa yrittää osua pallolla sovittuun alueeseen seinässä. Jos ei onnistu, saa aina kir- näppäillessä. jaimen. Häviäjä on se, jolla saa ekana koko sanan AASI! huutomerkin kanssa. a 8 asukas helmikuu 2009

9 helmikuu 2009 asukas 9

10 > uutisikkuna Ison Britannian kuningatar Elisabeth kruunaa vanhimman poikansa Walesin prinssiksi. Kuva Hulton-Deutsch Collection/ CORBIS Astronautit Neil Armstrong ja Edwin Aldrinliputtivat Amerikan puolesta kuun pinnalla. Kuva NASA/Roger Ressmeyer/ CORBIS Jarkko ja Laura kisailivat Suomen Euroviisukarsinnoissa. Kuva Jorma Blomqvist/skoy Tiesitkö, että vuonna 1969 VVO perustettiin Ensimmäinen toimisto oli Helsingin Kalliossa, Hämeentiellä. vuoden alussa voimaan tullut keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-olutta elintarvikeliikkeissä. Alkoholilaki salli myös Alkon myymälöiden avaamisen maalaiskunnissa. tieliikennelain muutoksella määrättiin jalankulkijoille ehdoton kielto ylittää katu punaisen valon palaessa. Suomessa avattiin ensimmäinen sähköistetty rataosuus Helsinki-Kirkkonummi-liikenteelle. Suomen valtion virastoissa siirryttiin ympärivuotisesti viisipäiväiseen työviikkoon, jota jo kolmena edellisenä vuotena oli noudatettu kesäkuukausina. Ison-Britannian kuningatar Elisabet II löi poikansa kruununprinssi Charlesin Walesin prinssiksi. tehtiin ensimmäinen miehitetty kuulento: Apollo laskeutui Kuun pinnalle. Neil Armstrongista tuli ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen ja Buzz Aldrinista toinen. Suora tv-lähetys, johon odotettiin kuvaa Kuusta, alkoi aamuyöllä klo ensimmäinen Suomessa tehty sarjavalmisteinen henkilöauto lähti Uudenkaupungin autotehtaalta. Rekisteritunnuksella EKA-96 varustettu Saab 96 luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle. lasten suosikiksi sittemmin Pikku Kakkosessa noussut Kössi Kenguru esiintyi ensimmäisen kerran mustavalkoisena. Euroviisuissa Suomea edustivat Jarkko & Laura kappaleellaan Kuin Silloin Ennen. Sijoitus oli 12:s. Kenen kadulla asut? Monet VVO-talot sijaitsevat kadulla, joka on nimetty henkilön mukaan. On Gunnel Nyma nin-, Valpuri Innamaan- ja Hans Gutzeitin katua. Oletko koskaan miettinyt, millainen henkilö mahtoikaan olla kotikatusi nimen takana? Tässä esittelyssä Väinö Auer. Suotutkija nousi maailmanmaineeseen Maantieteilijä ja geologi Väinö Auer ( ) ansaitsi nimikkokatunsa Helsinkiin uraauurtavalla tutkimustyöllään. Hän nousi kirjaimellisesti suosta maailmanmaineeseen, Auer nimittäin tutki muun muassa soita. Auer opiskeli Helsingin yliopistossa tohtoriksi ja suuntasi tekemään uraauurtavaa tutkimustaan Patagoniaan ja Tulimaahan. Palattuaan Suomeen hänet nimitettiin maantieteen professoriksi Auer tutki Patagoniaa 1930-luvun lopulla ja etenkin alueen turvesoita ja niiden muodostumista jääkausien jälkeen. Hän toimi sodan jälkeen Argentiinan hallituksen neuvontajana. Aueria kiinnosti myös alkuperäisväestön asema. Suomeen Auer palasi 1953 ja työskenteli sen jälkeen Helsingin yliopiston maantieteen professorina sekä geologian ja paleontologian professorina vuoteen Maineeseen noussut suomalainen tiedemies sai nimikkokatunsa Helsingin Kumpulaan. VVO:lla on huoneistoja Väinö Auerin katu 10:ssä, hyvien palvelujen sekä maauimalan lähellä. kuva: Suomen Kuvapalvelu 10 asukas helmikuu 2009

11 Helpota elämääsi e-laskulla VVO ottaa e-laskupalvelun käyttöön maaliskuussa Sinun on VVO:n asukkaana jatkossa mahdollista vastaanottaa kuukausittain sähköinen vuokralasku verkkopankkiisi ja maksaa se kätevästi parilla napin painalluksella. Paperiseen laskuun verrattuna e-lasku on vaivaton ja turvallinen, koska kaikki tarvittavat tiedot ovat jo valmiina lomakkeella. Sinun tulee vain tarkastaa ja hyväksyä lasku siinä kaikki. E-laskun käyttöönotto on myös ekoteko. Sähköinen lasku vähentää paperin määrää ja säästää luontoa. Tee e-laskusopimus netissä E-laskusopimus tehdään omassa verkkopankissa. Sopimuksen tekoon tarvitset e-laskutunnuksen ja viitenumeron, jotka löytyvät vuokranmaksuerittelystä. E-laskuratkaisut vaihtelevat pankeittain tutustu oman pankkisi e-laskuratkaisuun pankkisi internet-sivuilla tai käy juttelemassa asiasta pankissasi. E-laskun käyttöönotto katkaisee suoraveloitussopimuksen. VVO:n vuokran voi kuitenkin jatkossakin maksaa perinteisesti paperisella vuokranmaksuerittelyllä. Myös pankin maksupalvelusopimus säilyy ennallaan. Jos sinulla ei siis ole verkkopankkipalvelua etkä aio ottaa sitä käyttöön, vuokranmaksusi jatkuu nykyiseen tapaan vielä tämän vuoden ajan. Voita mini-pc! Kaikki VVO:n asukkaat, joilla on VVO:n e-lasku käytössään , osallistuvat automaattisesti mini-pc:n arvontaan. Arvonta suoritetaan Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kansallinen suoraveloitus päättyy SEPA:n (Single European Payment Area) myötä kansallinen suoraveloitus tulee poistumaan Suomesta vuoteen 2011 mennessä. VVO:lla suoraveloitus lopetetaan vuonna Suoraveloituksen päättymisestä ilmoitetaan vielä erikseen. Vuokrat voi suoraveloitusmahdollisuuden poistumisen jälkeen maksaa perinteisesti paperisella laskulla 2 tai e-laskulla. Pankin kanssa on myös mahdollista sopia maksupalvelusta. E-lasku korvaa suoraveloituksen. E-lasku on maksuton, sähköinen laskujen maksutapa. E-laskusopi- 3 mus tehdään omassa verkkopankissa. Sopimuksen tekoon tarvitset vuokranmaksuerittelystä viitenumeron ja e-laskutunnuksen. E-laskun käyttöönotossa saat apua ja neuvoja 4 omasta pankistasi, osoitteesta tai VVO:n vuokravalvonnasta. oma juttusi > asukasposti meille! Haloo, kuuleeko kerhohuone? Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, Helsinki. Kuvia ei palauteta. Vantaalla Keikarinkuja 1:ssä testattiin tammikuun alussa innokkaina uutta teknologiaa. Kerhohuoneen remontti valmistui juuri ennen vuodenvaihdetta ja samalla kerhohuone sai uudenlaisen avaimen : ovenavaus tapahtuu kännykän avulla. Idea kännykkälukkoon lähti kun kahdelle eri taloyhtiöön kuuluvalle VVO:n kiinteistölle haluttiin yhteiskäyttöön sama kerhohuone. Kerhohuoneelle asukas pääsee soittamalla kännykällään annettuun numeroon. Keikarinkujalla kännylukko avaa myös kiinteistön ulko-oven, erillistä avainta kiinteistöstä toiseen ei tarvita. Numeron asukas saa, kun hänet on rekisteröity käyttäjärekisteriin. Asukkaalle kännykkälukon käyttäminen on maksutonta. Vastaavanlaisia ratkaisuja on käytetty kuntosaleilla, idean isät, isännöitsijä Eero Puranen ja tekninen isännöitsijä Markku Hallberg, toteavat. Miksei sama tekniikka voisi toimia kerhohuoneillakin? Kännykkälukkoa tulivat testaamaan asukkaat Sanna Osenius ja Jonna Juvonen. Tällainen on loistava idea, Jonna toteaa. Kerhohuoneellemme on hankittu uusia tavaroita, joten on tärkeää tietää keitä kerhohuoneella käy, Sanna jatkaa. Jokainen käyttäjä tunnistetaan avauksen yhteydessä GSM-numeron perusteella, joten kävijöistä jää järjestelmään aina jälki. Kännykkälukko ratkaisee myös monia aikataulu- ja turvallisuusongelmia. Kivaa, ettei tarvitse enää päivystää kotona kerhohuoneen avainten luovuttamista, Sanna ja Jonna kiittävät. Avaimet eivät kännykkälukkoa käyttämällä huku, eikä poismuuttaneiden perään tarvitse soitella avaimista, Sanna ja Jonna lisäävät. Poismuuttanut asukas poistetaan käyttäjärekisteristä, jota hallinnoi toistaiseksi isännöitsijä. Turvallisuutta lisää myös se, että järjestelmä lähettää auki jääneestä ovesta tekstiviestin pääkäyttäjälle. Mikäli käyttökokemukset ovat järjestelmästä hyvät, on mahdollista, että kännykkälukko asennetaan useampiinkin VVO:n taloihin. On hienoa, että järjestelmää voidaan hyödyntää muutoinkin kuin lukitukseen. Sen avulla voidaan lähettää myös tekstiviesti valituille asukkaille, esimerkiksi vesikatkoksista, isännöitsijä Puranen kertoo. > Teksti ja kuva: Sari Tikkanen helmikuu 2009 asukas 11

12 > meidän talo ihmisiä, asioita ja ilmiöitä teksti Karita Sainio kuvat Kari Hautala ja seppo Saarentola Olisiko kahvia lainata? Nykyajan kerrostaloasumisen etiketti on hämärtynyt. Kuuluuko rappukäytävässä tervehtiminen edelleen hyviin tapoihin ja voiko naapuriin mennä lainaamaan tulitikkuja? VVO:n aluepäälliköt ja isännöitsijä kokoontuivat tapakouluttaja Kaarina Suonperän kanssa virkistämään muistia naapurietiketistä. 40 vuotta sitten, VVO:n alkutaipaleella, suomalaiseen kerrostaloasumiseen vaikutti muuttovirta maalta kaupunkeihin. Samanikäiset, perheelliset ihmiset muuttivat yhteisiin pihapiireihin. Yhteiset lähtökohdat ja ikärakenteet muodostivat luonnostaan yhteisöllisyyden ja tapakulttuurin. Tänä päivänä taloissa asuu niin perheellisiä kuin sinkkujakin, nuoria, vanhuksia ja kaikkia siltä väliltä. Ihmiset tulevat hyvin eri lähtökohdista. Moni on muuttanut yksin kaupunkiin, suvun jäädessä kotiseudulle. Samalla kerrostalossa asumisen tapakulttuuri on hiipunut ja hämärtynyt. Miten naapureiden kanssa ollaankaan tekemisissä niin, että kaikkien on mukava asua samassa talossa? Isännöitsijä Jatta Pietilä, aluepäällikkö Petteri Puolanne ja aluepäällikkö Nina Silvonen sekä tapakouluttaja Kaarina Suonperä kokoontuivat kahvipöydän ääreen keskustelemaan naapurietiketistä. Etkö tunne ketään? Tervehdi. Tervehdi hymyillen kainosti, tervehdi naama punaisena, tervehdi ohimennen, tervehdi kädestä pitäen innokkaana. Muista, ettei kyläytymisen aloittamiseen tarvita kuin yksi tervehdys kahden ihmisen välillä. Maalla tervehditään jokaista. Kun auto ajaa vastaan, heilautetaan kättä, oli vastaantuleva sitten tuttu tai tuntematon. Tervehtimällä tunnustetaan toisen olemassaolo ja kerrotaan, että hänet on huomioitu. Maalaisidentiteetti ei ymmärrä tervehtimättä jättämistä. Nykyajan kerrostaloasumisessa tervehtiminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Ihmiset eivät tunne toisiaan samassa rapussa, saatikka sitten samassa talossa. Oman pihapiirin ihmisten ohi kävellään päivittäin tervehtimättä. Jos tutun näköinen naapuri istahtaa samaan bussiin, katsotaan tiukasti ulos ikkunasta. >> 12 asukas helmikuu 2009

13 helmikuu 2009 asukas 13

14 Lainaamalla jakaa arjen naapurin kanssa. Lähikauppaan samaan aikaan sattuessa pälyillään hyllyille ja kassajonossa katsotaan maahan. Tervehtiminen koetaan oudoksi ja monimutkaiseksi. Pelätään, että tervehtimisellä nolaa itsensä. Minulle on jatkuva yllätys, että ihmiset eivät tervehdi rappukäytävässä. Olen karjalaisen äidin tytär, joka hokee päivää, päivää ja suurin piirtein halaa vastaantulijoita, Suonperä nauraa. Yhteisöllisyys alkaa tervehtimisestä. Se on pieni askel, joka voi johtaa elinikäiseen ystävyyteen. Se voi olla myös vain kohtelias tapa, huomionosoitus toiselle. Riittää, kun katsoo silmiin ja sanoo päivää. Hymyileminen on jo lottovoitto! Aluksi kannattaa kuitenkin toivottaa hyvää huomenta ja hyvää päivää, ei terve, moi tai kivat sulle. Kun joku sanoo pihalla hyvää huomenta, tulee päivästä ihan toisenlainen, Suonperä jatkaa. Rohkea kerrostaloasukas jää jopa juttelemaan kuulumisia. Jutunjuurta voi keksiä perinteisesti säästä: taas sataa! Ihastella voi naapurin hiustenväriä, koiraa tai autoa. Samalla ilmaisee, että pitää toista mielenkiintoisena ja tutustumisen arvoisena. Myös juoruaminen on yhdentyyppistä rupattelua, small talkia. Kunnon juorut jakamalla lähentyy naapurin kanssa. Juoruaminen ei kuitenkaan sovi olla ilkeää, eikä siten saa leimata ketään, Pietilä muistuttaa. Lainaa tilkka sokeria tai jauhoja ja palauta lämpimäisten kera. Jollet saa tiukkaa purkin kantta auki, soita naapurin ovikelloa ja pyydä apua. Tarjoa purkista maistiaiset. Viikonloppuaamuna on mukava herätä hitaasti. Pyjaman päälle aamutakki, tohvelit jalkaan ja kahvinkeitin päälle. Ei ole kiirettä. Kahvikuppi keittiönkaapista, lusikka vetolaatikosta ja maito... on loppu! Rentoutunut aamu romahtaa niskaan pitääkö nyt lähteä lähikauppaan? Vai uskaltaisiko sitä soittaa naapurin ovikelloa, ja pyytää pientä maitolirausta kahvikuppiin. Onko kohteliasta soittaa melkein tuntemattoman naapurin ovikelloa? Totta kai, itsehän on hölmö ja kärsii, jos ei mene, Suonperä tokaisee ja sanoo, että lainaaminen on sallittua kaupunkiasumisessakin. Lainaamalla jakaa arjen naapurin kanssa. Lainata voi polkupyörää, poraa tai kukkavaasia. Samoin voi antaa vastalainauksia: esimerkiksi lainata itseään naapuriin mummoksi, lapsenhoitajaksi tai koiranulkoiluttajaksi. Jokainen keskustelijoista kertoo lainaavansa naapureilta. Ryhmä kuitenkin kokee, että lainauskulttuuri on hiipumassa. Lähikaupat ja huoltoasemat ovat nykyisin aina avoinna ja puuttuvat tavarat saa helposti. Myös jos naapuria ei tunne, ei tiedä, mitä oven takaa löytyy. Varovaisuus on järkevää. Ennen lainaamista tutustuminen kannattaakin aloittaa rappukäytävässä tai pihapiirissä tervehtimällä. Lainaus- ja rupattelukulttuurin hiipuminen on sääli. Se kertoo siitä, miten olemme eriytyneet yhteisöistämme, Suonperä toteaa. Tapakouluttaja Kaarina Suonperä (vas. ylh.), aluepäällikkö Petteri Puolanne, isännöitsijä Jatta Pietilä ja aluepäällikkö Nina Silvonen kokoontuivat keskustelemaan naapurietiketistä. 14 asukas helmikuu 2009

15 Harmittavatko vapaamatkustajat ja muut passiiviset? Muista, että heitäkin tarvitaan, jotta sinun osallisuutesi näkyisi paremmin. Yhteisöllisyyden kulmakivi on vapaus. Niin suomalaisen asumisen kuin VVO:n perinteisiin kuuluvat talkoot. Talkoissa esimerkiksi haravoidaan, istutetaan taimia ja siivotaan pyöräkellari. Tarkoituksena on parantaa yhdessä asumismukavuutta ja samalla tutustua naapureihin. Koska talkoissa pakerretaan yhteisen hyvän vuoksi, onko niistä poisjääminen hyväksyttävää? Jokaisella voi olla jokin este. Ihminen voi olla lomalla, sairas tai hän ei vain ole sosiaalinen. Osa asukkaista myös ajattelee, että koska he maksavat vuokran, heidän ei tarvitse osallistua pihan kunnostamiseen. Tämänlaiseen ajatteluun on asukkailla oikeus, Silvonen sanoo. Talkoot ovat vapaaehtoisia. Jollekin niihin osallistuminen käy joskus, jollekin ei käy koskaan ja jollekin käy aina se on jokaisen valittavissa. VVO:n talkoot ovat kyllä olleet pidetty tapa, niissä on usein mukana paljon ihmisiä, Pietilä jatkaa. Monissa taloissa järjestetään niin hauskoja tapahtumia, että voisi harmittaakin, jos ei ole mukana. Talkoissa ei ole väliä, mitä siellä tehdään, vai tehdäänkö mitään. Tärkeintä on, että laitetaan grilli kuumaksi ja saadaan porukka kasaan. Ei haravointi haittaa tee, mutta se ei ole pääasia, Puolanne toteaa. Entäpä sitten ne asukkaat, jotka valuvat paikalle vasta, kun työt ovat tehty. Tai osallistuvat talkoisiin vain grillillä istumalla. Heihin voi suhtautua Suonperän ajatusmallin mukaisesti: Kiva kun tulit, ei ollakaan nähty aikoihin. Jäikö jotakin hampaankoloon? Pitäkää kylän kahinat: leikkimielinen, piiloonjääneiden paineiden purkupäivä. Säkkitappeluita, kumoonlaulua ja roolipelien pehmeitä bofferimiekkoja. Elämään kuuluu virheitä, niitä tekee jokainen. Ristiriidat ja niiden selvittäminen ovat myös osa yhteisöllistä asumista. Mitä tehdä, kun tietää, että on käytöksellään pahoittanut naapurin mielen? Tulppaanin kanssa ovelle ja vilpitön anteeksipyyntö. Harvassa ovat ne, jotka lyövät tulppaanin takaisin. Anteeksipyytämisen pitäisi muutenkin olla meillä vähän herkemmässä. Sitä pitäisi opettaa myös lapsille, Suonperä sanoo. Yleisimmin epäsopua aiheuttaa melu. Yläkerran lapset pomppivat pomppupalloilla ja kaatavat palikkatorneja. Alakerran kaveri soittaa pianoa. Seinänaapurissa juhlitaan. Kerrostaloasumiseen kuuluvat äänet, joita tulee suvaita. Sietokynnystä pitää olla. Ei voida vaatia, että kuljetaan sukkasillaan ja kattilan kannet eivät tipahtele, Pietilä sanoo. Juhliminenkin kuuluu elämään. Jokaisessa perheessä juhlitaan joskus, eikä sitä voi kieltää. Juhlat eivät kuitenkaan kuulu joka viikonloppuun. Niistä on myös hyvä ilmoittaa etukäteen naapureille. Silloin melua sietämätön voi halutessaan lähteä pois, Silvonen kertoo. Jos juhlien luonteeseen sopii, voi naapurit kutsua mukaan, Suonperä muistuttaa. Melullakin on rajansa. Taloyhtiöiden pelisäännöt ovat olemassa, jotta asumisviihtyvyys säilyisi. Toisten huomioimatta jättäminen on epäkohteliasta asumista. Asumisrauha on jokaisen oikeus. Muutitko juuri? Eikö kukaan tunne sinua, vaikka olet asunut naapurustossa jo kymmenen vuotta? Vaihda Täällä vartioin minä -kyltit omaan valokuvaasi ja tervetuloa-kutsuun. Uusi asukas on kohteliasta toivottaa tervetulleeksi taloon. Joissakin VVO:n taloissa talotoimikunnan puheenjohtaja käy asukkaan luona tervehtimässä ja kertomassa talon toiminnasta. Myös naapurit voivat toimia. Esimerkiksi yhdessä hankittu tervetuliais-ruokakori luo lämmintä yhteisöllisyydentunnetta. Uskaltaisiko sitä soittaa naapurin ovikelloa, ja pyytää pientä maitolirausta kahvikuppiin? Jokainen haluaa tulla huomioiduksi ja näin kuulua joukkoon. Uuden asukkaan voi kutsua yhdessä kylään, toinen keittää kahvit ja toinen paistaa korvapuustit, Suonperä ehdottaa. Yhä useammasta talosta löytyy nykyisin maahanmuuttajia. Ulkomaalaiset naapurit kaipaavat tietoa uudesta kotimaastaan. Meille yksinkertaiset asiat, kuten hanaveden juomakelpoisuus, kierrättäminen tai internetliittymän hankinta eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä maahanmuuttajille. Monikulttuurisuus on positiivinen asia. On kivaa, että on erilaisia ihmisiä ja tapoja. Vastuullinen naapuruus on yhä enenevissä määrin myös erilaisuuden ja eri kulttuurien hyväksymistä ja niiden kunnioittamista, Suonperä sanoo. Yksinäisen asukkaan ei tarvitse olla ulkomaalainen tai vasta muuttanut. Hän voi olla henkilö, joka on asunut naapurissa jo vuosia. Tutustuminen on vain jäänyt. Aikaisemmin me pistäydyimme kahville tuon tuosta ja myös kutsuimme toisiamme kahville. Nykyisin, jos kutsuu jonkun kotiinsa, hankitaan siivooja, pestään kristallit ja hakataan matot pihalla, Suonperä miettii. Helppo tapa tutustua toisiin on järjestää talotoimikunnan yhteiset juhlat, joiden toteuttamista myös VVO tukee. Buffet-pöytä, musiikkia ja rentoa rupattelua. Tutustumisen resepti on yllättävän helppo. a Sitaatit Meri Lähteenoksan kirjasta Viisas arki Opas yhteisöllisyyteen (Like Kustannus) helmikuu 2009 asukas 15

16 > kodinhoito kasvit kevätkuntoon teksti Minna Kataja kuvat arto wiikari ja seppo saarentola Kasveja kannattaa vaalia keväällä Viherkasvi kotona virkistää mieltä ja puhdistaa usein huoneilmaa. Aloittelijakin onnistuu, kun muistaa valita omalle luonteelleen ja huoneisiinsa sopivat kasvit. Erilaiset ruukut, simpukat, kivet ja värisora tekevät kasveista inspiroivan sisustajalle. Keväällä valon määrän lisääntyessä alkaa kasvien kasvukausi. Silloin huonekasvit tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Mietittävänä on, tarvitseeko kasvi uuden mullan, ruukun tai muita toimenpiteitä. Maaliskuussa kasvukauden alussa kannattaa vilkaista huonekasveja ja kurkistaa pohjareiästä juuria. Jos kasvi näyttää huonokuntoiselta tai sen kasvu pysähtyneeltä, kannattaa vaihtaa multa. Isoille kasveille riittää, kun multa vaihdetaan kolmen vuoden välein. Kasvia piristää, jos pintamullaksi vaihdetaan pari senttiä uutta multaa, kertoo puutarhaneuvoja Maarit Sallinen-Uusoksa Marttaliitosta. 16 asukas helmikuu 2009

17 Decoupage eli siirtokuvakoristelu Tarvikkeet: lasittamaton saviruukku (+alusta) servettejä vesiliukoista askartelumaalia vedenkestävää lakkaa servettilakkaa siveltimiä ja/tai vaahtomuovinpala sakset Kasvi, jonka multa vaihdetaan, kannattaa kastella hyvin edellisenä päivänä. Siten kasvin nestejännitys on hyvä, kun se istutetaan uudelleen, ja multapaakut irtoavat hyvin. Ruukkujen koko mietitään kasvin mukaan: pienet kasvit tarvitsevat ympärilleen noin senttimetrin tilan kun taas suuret kasvit tarvitsevat 2 3 senttimetriä ympärilleen. Ruukkuja on hyvä kierrättää ja ruukut on kasvia vaihtaessa hyvä pestä, etteivät mahdolliset tuholaiset siirry kasviin ruukun välityksellä. Ruukun voi pestä tavallisella astianpesuaineella, neuvoo Maarit Sallinen-Uusoksa. Lahjaksi taimi tai pistokas Taimi tai pistokas on kiva lahja tai tuliainen ystävälle. Jos kasvissa on juuria todella paljon ja niitä on kiertynyt juuripaakun alle, voi kasvin jakaa tai poistaa ylimääräisiä juuria veitsellä, kertoo Maarit Sallinen-Uusoksa. Hänen mukaansa taimea istutettaessa on hyvä valita pohjareiällinen ruukku, pohjareiän päälle kannattaa laittaa perinteisesti ruukunpala. Ruukun pohjalle kasataan soraa tai lekasoraa 1 3 senttimetriä. Tämän salaojakerroksen päälle laitetaan multaa, ja sen päälle siirretään kasvi yhtenäisenä paakkuna. Juuripaakun ympärille tiivistetään multa käsillä tai tikun avulla, ja juuripaakku asetetaan mullan kanssa entiseen kasvusyvyyteen. Pohjareiällistä ruukkua käytetään alusastian kanssa, jotta vesi pääsee valumaan pois. Kun taimi on istutettu, kastellaan multa, jos se on kuivaa. Kasvi saa rauhassa juurtua muutaman päivän, eikä sitä laiteta suoraan auringonpaisteeseen. Kun multa on vaihdettu, ei kasvia kannata lannoittaa muutamaan viikkoon, sillä se saa mullasta riittävästi ravinteita, kertoo Sallinen-Uusoksa. Aloittelijakin onnistuu, kun muistaa valita luonteelleen ja huoneisiinsa sopivat kasvit. Erilaisia pistokkaita Pistokas otetaan yleensä keväällä mullan vaihdon yhteydessä, ja tuttavilta voi pyytää pistokkaita kivannäköisistä kasveista. Monet kasvit, kuten vaahtera-aulio, kiinanruusu, piispankukka, ahkeraliisa ja verenpisara kehittävät juuria vesilasissakin. Pistokkaita voi ottaa eri tavalla, tunnetuimpia ovat oksapistokas, versopistokas ja lehtipistokas. Pistokkaiksi otetaan hyväkuntoisia latvoja. Niistä alin lehtipari poistetaan ja laitetaan vesilasiin, jonka päälle voi laittaa muovin. Latvasta otettu pistokas voidaan tökätä myös suoraan multaan, sanoo Sallinen- Uusoksa Kun pistokas istutetaan, käytetään hiekkapitoista multaa, eikä vahvaa kukkamultaa. Kun pistokas on kasteltu hyvin, laitetaan sen päälle muovipussi, että sillä on kasvihuonemaiset olosuhteet, ja pussiin voi tehdä muutaman reiän. Pistokas suojataan suoralta auringonpaisteelta, ja se laitetaan valoisaan ja lämpimään paikkaan. Kun otetaan lehtipistokas, katkaistaan lehtiä ja lehtiruotia senttimetrin palanen ja työnnetään se multaan. Pistokas voidaan juurruttaa myös vedessä. Jos kotona on paljon viherkasveja, ja niistä otetaan uusia kasveja, on vaarana saada myös kylkiäisiä eli tuholaisia. Uutta kasvia kannattaa pitää aluksi muista erillään ja seurata sen vointia. Talvella voi lehtien >> 1 Puhdista ruukku. Poista hintalaput ym. tarrat, ettei ruukun pinnalle jää liimaa tai rasvaa. Käytettyjä saviruukkuja voi myös maalata, kunhan puhdistaa ne hyvin ja antaa kuivua. 2 Maalaa ruukku laadukkaalla siveltimellä, josta ei irtoa karvoja, tai tuputa vaahtomuovin palalla halutun pinnan aikaansaamiseksi. Anna kuivua. Toista maalaus tarvittaessa. 3 Leikkaa servetistä haluttu kuva/kuvat. Kuori alimmaiset kerrokset pois. Servetistä käytetään vain päällimmäinen ohut kerros. 4 Vaaleat värit ovat parhaita ruukun maalaamiseen servetin läpikuultavuuden takia. Jos kuitenkin haluaa käyttää tummia värejä, on hyvä maalata ruukkuun kuvan kohdalle vaalealla maalilla Sivele servettilakkaa ruukkuun siihen kohtaan, mihin kuvan haluat. Asettele leikattu kuva lakatun kohdan päälle ja sivele varovasti servetin päältä keskeltä reunoihin servettilakka-siveltimellä. Anna kuivua. Lopuksi lakkaa ruukku vedenkestävällä lakalla kauttaaltaan. Anna kuivua hyvin. Toista lakkaus. Kun lakka on kuivunut kunnolla, eikä ole enää tahmea, on ruukku käyttövalmis. teksti Pirjo Kaipio kuvat Anna-Leena Väätänen helmikuu 2009 asukas 17

18 Talvella suihkutus kerran päivässä ja varovainen kastelu saavat kasvit selviämään pimeimmän ajan ylitse. alapinnoille tulla herkästi punkkeja. Kannattaa seurata, näkyykö lehtien alapinnoilla pientä liikettä. Lehtikirvoja voi torjua esimerkiksi mäntysuopaliuossumutteella. Suosikkeja ja uutuuksia Suomalaisissa kodeissa viihtyvät kukat, jotka selviävät vähällä valolla. Kestosuosikkeja ovat saintpauliat eli paavalinkukat, kliiviat, traakkipuut, viirivehkat, anopinkielet. Uusia tulokkaita ovat helppohoitoinen palmuvehka ja perhoskämmekkä, sillä se on suhteellisen helppo orkideaksi, kertoo Maarit Sallinen-Uusoksa. Helppohoitoisia huonekasveja ovat myös juorut, rönsylilja, piikkikruunu, malakanlaikkuvehka, kultaköynnös, pullojukka, rahapuu ja erilaiset kaktukset, hän jatkaa. Saintpaulia vaatii enemmän altakastelua, kliiviaa taas ei ole aivan helppo kukittaa. Pitkäikäinen, kiiltäväpintainen palmuvehka saattaa kasvaa puolesta metristä metriin. Kasvi ei ole kovin vaatelias kasteltava ja se voi hyvin kuivahtaakin välillä. Palmuvehka, komerokukka, tyytyy vähään valoon, ja voidaan sijoittaa esimerkiksi eteiseen. Anopinkielen kastelu ja valo-olosuhteet eivät ole niin säntilliset, mainitsee Sallinen-Uusoksa muutamia esimerkkejä. 18 asukas helmikuu 2009 Myös muratin suosio on lisääntynyt. Murattia saa pylväsmäisenä ja roikkuvana, minullakin on kotona sitä ympyräksi kieputettuna, ja sen voi laittaa kesäksi ulos, joten kasvista on moneksi, kertoo puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen Uudenmaan Martoista. Valitse sopiva kasvi Maarit Sallinen-Uusoksan mukaan laiskan kastelijan kannattaakin valita helppohoitoisia kasveja, jotka pärjäävät vähällä vedellä. Isolehtiset, nopeasti kasvavat sekä kukkivat kasvit tarvitsevat runsaasti vettä, nahkealehtiset kasvit ja kaktukset pärjäävät niukalla kastelulla. Keväällä kasvukautena kasveja kannattaa kastella enemmän. Kasvin valitseminen olosuhteiden mukaan on olennaisen tärkeää. Jos kasvit sijoitetaan kauaksi ikkunasta, tulee valita kasveja, jotka pärjäävät vähällä valolla, tai hankkia kasvilamppuja tai loisteputkia kasveille. Viime vuosina suosittu on ollut melko helppohoitoinen orkidea, perhoskämmekkä, jonka kukinta kestää usein monta kuukautta mutta kasvilla on myös jaksoja, jolloin se ei kuki. Perhoskämmekkä vaatii kastelun altapäin kerran viikossa. Kasvi on hakemaisessa mullassa pohjareiällisessä ruukussa, joka nostetaan vesiastiaan kerran viikossa. Kasvia pidetään vesiastiassa muutama minuutti, jona aikana kasvin juuret imevät vettä pohjareiän kautta, kertoo Sallinen-Uusoksa. Kaupassa on valittavana monenlaisia lannoitteita puikkoja, rakeita, pillereitä ja liuoslannoitteita. Monille kasveille, esimerkiksi orkideoille ja kaktuksille, on oma lannoitteensa. Annostusohjeen seuraaminen on tärkeää, ja lannoittaminen saa olla mielellään niukkaa kuin liiallista. Lannoitusaika on myös tärkeä, kasveja lannoitetaan niiden kasvukaudella maaliskuusta syyskuuhun. Tasainen lannoitusmäärä joka kerta on myös kasville hyväksi, neuvoo Uusoksa. Simpukoita, käpyjä ja värisoraa Kukkapurkkiin mullan pinnalle voi laittaa simpukoita, kiviä tai käpyjä. Tämä vähentää hieman kukkien kastelutarvetta, koska mullan pinnalla on kate. Erikoisiinkin astioihin kannattaa istuttaa, kunhan muistaa, että ruukun sisällä tulee olla pohjareiällinen astia, josta vesi pääsee valumaan. Lasittamattomaan saviruukkuun laitettu kasvi vaatii enemmän kastelukertoja kuin esimerkiksi lasitettu ruukku tai muoviruukku, mainitsee Maarit Sallinen-Uusoksa. Suojaruukkuna voi käyttää värikkäitä, trendikkäitä ruukkuja ja niitä voi vaihdella sisustuksen mukaan. Nykyään on suosittua tuunaus, ja ruukkuihin liimataan myös erilaisia kankaita, kertoo Kirsi Tuominen. Multaa ja mullan pintaa voidaan koristella erivärisillä sorilla. Olin hiljattain Madeiralla, ja näin siellä paljon läpinäkyviin ruukkuihin istutettuja kasveja, joissa oli hiukan multaa ja kerroksia värisoraa. Sorien avulla saa lisäväriä pieneen pimeään huoneeseen, Tuominen mainitsee. Marttaliitto järjestää luentoja ja kursseja puutarhanhoidosta ja kasvien hoidosta. a

19 > vinkki Rullat kauniisti esille teksti Stiina Honkamaa kuva Seppo Saarentola Oletko koskaan ajatellut, miksi WC-paperirullat ovat aina niin tylsästi telineessä? Telinehän harvoin on mikään silmiä hivelevä kaunistus. Kun käyttää hieman mielikuvitusta, rullat saa esille paljon hauskemmallakin tavalla. Yksi helppo ja kätevä idea on laittaa rullat koriin. Koreja löytyy kaupoista monenlaisia ja edullisesti. Sellaisen voi myös punoa itse. Kun korin sovittaa WC-tilan värimaailmaan ja tyyliin, siitä tulee myös hauska sisustuselementti. Rullia mahtuu koriin kerralla enemmänkin, joten hädän hetkellä ei tarvitse penkoa kaappia, joka pahimmassa tapauksessa sijaitsee vielä WC:n ulkopuolella. Tiesitkö muuten, että rullia on saatavilla eri värejä ja tuoksuja? helmikuu 2009 asukas 19

20 > pientä pintaremppaa kylpyhuone uuteen uskoon Tuunaa tarroilla pesutila uudeksi teksti Jari Kupiainen kuvat Seppo saarentola ja Asuntomessut Kylpyhuonetta voi uudistaa pienelläkin vaivalla. Mitä jos sisustaisit pesutilan uuteen uskoon tarroja kiinnittämällä? Vain mielikuvitus on rajana. Kylpyhuonetta käytetään päivittäin, joten sen on hyvä olla silmää miellyttävä. Aamusi alkaa virkeämmin, kun pesutila on hauskasti sisustettu. Illalla nukkumattikin heittää paremmin unihiekkaa, kun suoritat iltapesut mukavassa ympäristössä. VVO:n taloissa varsinaiset kylpyhuoneremontit tapahtuvat kaikki VVO:n kautta. Et voi siis porata seiniin reikiä, muuttaa sähkölaitteita tai rikkoa laattapintaa. Mikään ei kuitenkaan estä pientä tuunausta. Koristele tarroilla Kun kylpyhuoneesi kaipaa pientä uudistusta, keinoja on monia. Tarroilla koristeleminen on nopeaa ja vaivatonta, ja saat uudennäköisen kylpyhuoneen käden käänteessä. Tarroja saa kaikissa sateenkaaren väreissä, ja niitä löytyy kaikenmuotoisia esimerkiksi kukkaa, lusikkaa, eläinhahmoa tai graafista kuviota. Sisustustarrojen koot vaihtelevat. Kuvio voi peittää pienen laatan eli kooltaan se on silloin 15x15 cm. Myös isompia tarroja on tarjolla. Tarrat voit kiinnittää laattaan ja irrottaa, silloin kun sinusta siltä tuntuu. Lattiassa tarrat eivät pysy. Jotkut tarrat kestävät kiinnittämistä useammankin kerran. Muista kuitenkin poistaa tarrat, kun muutat asunnosta pois. Puhdista kiinnityspinta Sisustustarroja kiinnittäessä on pari asiaa, jotka on syytä pitää mielessä. Tarra kannattaa aina asettaa puhtaalle, siistille, rasvattomalle ja mahdollisimman tasaiselle pinnalle. Epätasaiselle, märälle tai liukkaalle pinnalle tarra ei tartu tai se irtoaa pinnasta pian. Puhdista pinta liasta ja pölystä, irrota taustapaperi, asettele tarra suoraan, vedä taustapaperi pois ja paina tarrapinta kiinni seinään. Paina samalla tarrasta ilmakuplat pois keskeltä reunoille. Suurikuvioinen tarra kannattaa ensin kiinnittää maalarinteipillä haluttuun kohtaan ja toimia sen jälkeen aivan kuin kiinnittäisit seinään pientä tarraa. Kaakelisaumassa tarra ei yleensä pysy. Tarra kannattaakin leikata saumojen kohdalta auki terävällä veitsellä. Tässä kohtaa täytyy erityisesti varoa, ettei vahingoita laatan tai sauman pintaa. Useimmat tarrat kestävät kuumaa ja kylmää. Tarran tuotetiedot ja tarkat kiinnitysohjeet voit tarkistaa pakkauksesta tai myyjän nettisivuilta. Työtäsi helpottaa, jos kokeilet tarttuvuutta pienellä tarrapalalla ennen varsinaista kiinnittämistä. Sitten vain tuunaamaan kylpyhuonetta tarroilla uuteen kevätuskoon! a pikkunikseillä uutta Sisustustarrojen lisäksi löytyy liuta muitakin vaivattomia tapoja saada uutta puhtia pesutilaan. Voit esimerkiksi kiinnittää saippuapullon tai paperitelineen imukupilla seinään, hankkia värikkäitä pyyhkeitä, asentaa kauniin suihkuverhon tai ostaa vaikkapa uuden vessankannen. Vanha kansi pitää kuitenkin säilyttää ja laittaa takaisin, kun muutat asunnosta pois. Useimmat tahtovat kylpyhuoneen vaikuttavan mahdollisimman avaralta. Vaaleat pinnat tekevät huoneen suuremman tuntuiseksi kuin se onkaan. Oikeilla väreillä ja tekstiileillä pääset tähän tavoitteeseen. Toisaalta jos pidät esimerkiksi tuhannen ja yhden yön -tunnelmista, mikään ei estä käyttämästä vaikkapa tummansinistä sisustusvärinä kylpyhuoneessakin. Kun haluat kylpyhuoneeseen katseenvangitsijan, valitse värikkäitä kylpyhuonetarvikkeita ja tekstiilejä. Älä kuitenkaan käytä liikaa eri värejä, sillä se muuttaa pesutilan rauhattomaksi. Voit uudistaa kylpyhuonetta myös peilillä tai kasveilla. Hanki koristeellinen peili pesutasolle tai nosta kasvi kaapin päälle. Muista kuitenkin, että kasvi tarvitsee valoa ja kastelua. 20 asukas helmikuu 2009

21 Sisustustarroilla saa helposti näyttävän kylpyhuoneen. Tarroja voi tiedustella rautakaupoista ja sisustustavarataloista tai hankkia verkkokaupoista > > > ja > helmikuu 2009 asukas 21

22 > kodin talous vuokra-asuminen teksti Tauno Tuomivaara kuva ARTO WIIKARI kuvitus Janne Harju Asukastoiminnalla lisää tyytyväisyyttä asumisviihtyvyyteen VVO:n tavoitteena on asukkaiden yhteistoiminta ja toimintavapauteen perustuva asuminen. Teoriaa vai käytäntöä? Asiaa pohtimassa asukashallituksen puheenjohtaja Jarmo Natunen ja liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen. VVO:n toimintastrategian lähtökohtana on asiakkaan myönteinen palvelukokemus. Lisäksi VVO:n asukkaille halutaan tarjota turvallista ja parempaa asumista. Näiden tavoitteiden toteuttaminen on ollut mahdollista vain voimakkaalla ja aktiivilla asukastoiminnalla. Asukastoiminta onkin nykyisin näkyvin osa VVO:n maineesta. Voidaan sanoa, että lakimääräinen vuokralaisdemokratiakin on syntynyt VVO:n esimerkin pohjalta. VVO:n asukastoiminta on keskeinen asumisviihtyvyyttä lisäävä tekijä. Jokaiseen taloyhtiöön voidaan valita talotoimikunta. Talotoimikunnat harjoittavat yhteistoimintaa kotikeskusalueittain ja 14 kotikeskusalueen edustajat muodostavat valtakunnallisen asukashallituksen. Sen valitsemat kaksi henkilöä kuuluvat lisäksi VVO Asunnot Oy:n hallitukseen. Ihmiset haluavat vaikuttaa asuinympäristöönsä ja meidän kauttamme sitä voidaan tehdä. Pystymme vaikuttamaan asioihin. Asukkaiden vaihtuvuus on kuitenkin suuri ja kaipaamme jatkuvasti uusia aktiivisia ihmisiä. Erikoisalaa ei tarvitse osata. Kiinnostus yhteisiin asioihin riittää, toteaa asukashallituksen puheenjohtaja Jarmo Natunen. Asukastoiminta liittyy myös keskeisesti kiinteistönhoitoon sekä energia- ja turvallisuusasioihin. Energia-asioissa asukkaiden pitkäaikainen myötävaikutus näkyy selvästi. 80-luvun alusta sähkönkulutus on alentunut neljänneksellä, ja vettä käytetään nykyään 40 prosenttia vähemmän. Viihtyvyyttä taas lisää VVO:n järjestelmä, jossa asukkaiden on mahdollista tehdä itse remontteja. Uudelle asukkaalle tarjottavien etujen lisäksi pitkäaikaista asumista palkitaan avainasiakaseduilla. Asukkaiden yhteistyöhön on varattu myös rahaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi talkoisiin tai grillijuhliin. VVO:n asukkaiden kiinnostus yhteisiin asioihin näkyy asukashallituksen puheenjohtajan saamassa yhteydenottojen määrässä. Saan parhaimmillaan kymmeniä puheluja päivässä, Natunen kertoo. Usein puhelut koskevat asukkaiden keskinäisiä asioita. Tärkeitä yhteydenpidon asioita ovat myös uusien talotoimikuntien puheenjohtajien opastukset ja yleensä paikallisen asukastoiminnan tukeminen. Asukashallituksen puheenjohtaja toimii linkkinä omistajan ja asukkaiden välillä. Natunen tuli hallituksen toimintaan mukaan vuonna Täytyy olla jämerä molempiin suuntiin ja pitää sanansa. Pienet huomionosoitukset lisäävät myös asukashenkeä. Vien esimerkiksi kukkakimpun, kun taloyhtiöön syntyy lapsi, hän sanoo. 22 asukas helmikuu 2009

23 Tehokas palvelujärjestelmä VVO:lla on tehokas vuokrausjärjestelmä. Asuntoja vapautuu lähes yhdeksän tuhatta vuodessa, ja vuokralaisilla on kuukauden irtisanomisaika. Siitä huolimatta käyttöaste on lähes 99 prosenttia. Se tarkoittaa täyskäyttöä jos remontin alaisia taloja ei lasketa mukaan, asuntovuokrauksen liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen sanoo. VVO:n tavoitteena on mahdollisimman korkea käyttöaste. Lisäksi nopea ja tehokas vuokraustoiminta säästää kuluja. Merkittävä tekijä on, että VVO:n talot rakennutetaan itse omalla rakennuttamisorganisaatiolla. Taloilla on useimmiten myös tutut arvostetut suunnittelijat. Erottavana tekijänä moniin kilpailijoihin nähden on myös oma markkinointi, isännöinti ja taloushallinto. Oma henkilökuntamme hoitaa asiakaspalvelun, Saastamoinen toteaa. Yhtiön omat asuntomarkkinoijat esittelevät kohteen. Isännöitsijät tuntevat talonsa ja järjestävät niihin palvelut kohteen luovutuksesta sen elinkaaren loppuun saakka. Yhteen asukkaan kannalta merkittävään seikkaan Saastamoinen ennakoi muutosta. Huoltotoiminnan kehittäminen on meillä lähitulevaisuuden keihäänkärki. VVO:n maine syntyy paljolti huoltotoiminnan kautta, minkä vuoksi palvelun kehittämiseen ja sen tasoon halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Huoltoyhtiöiltä kaivataan samanlaista aitoa asiakasläheisyyttä, kuin oli parhaimmillaan talomiestoiminnassa. Vuokra-asuminen lisääntyy Perinteisesti on totuttu siihen, että talouden laskukautena omistusasuntojen kysyntä vähenee ja vuokra-asuntojen kysyntä lisääntyy. Parina viime vuonna on kuitenkin havaittu uusi ilmiö. Vuodesta 2005 ovat yhtä aikaa omistusasunnot menneet kaupaksi ja vuokraasuntojen kysyntä kasvanut. Aikaisemmin toinen oli aina laskussa ja toinen nousussa. Viime aikojen kriisi on kuitenkin muuttanut tilanteen tai pitäisikö sanoa, että normalisoinut, Saastamoinen sanoo. Saastamoinen arvelee, että Suomi on menossa pitkällä tähtäimellä eurooppalaiseen suuntaan. Keski-Euroopassa asuinalueella on väliä, mutta ei asunnon hallintamuodolla. Tulevaisuudessa VVO aikoo lisätä rakennuskantaansa kasvukeskuksissa. Mukana ovat sekä pääkaupunkiseutu että maakuntakeskukset. Haemme parhaita vapaita tontteja. Vuokra-asukkaillamme ovat samat vaatimukset kuin omistusasujillakin, talojen pitää esimerkiksi olla laadukkaita ja niiden on sijaittava hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuntokannan kasvattaminen edellyttää myös kunnilta nykyistä suurempaa tonttitarjontaa. Kuntien on myytävä kohtuuhintaisia tontteja hyviltä paikoilta. Lisäksi tarvitaan valtiolta asiallisia rahoitusratkaisuja. Näin saadaan vuokrataso pysymään asukkaiden maksukyvyn rajoissa. Natunen puolestaan uskoo, ettei nykyihminen välttämättä halua omistaa asuntoaan. VVO:n asukkaana voi olla kehdosta hautaan. Nykyisin VVO:lla on myös seniori- ja palvelutalokohteita yhä enemmän tarjolla, hän sanoo luvun laman opetus on se, että kiinnostus asukastoimintaan voi kasvaa. Työttömät asukkaat voidaan saada mukaan talon omatoimihuoltoon, ja VVOhenki ja toiminta taloissa voimistuu. Talkootoimintaan saadaan mukaan paljon niitä ihmisiä, jotka eivät ole kokouksissa mukana, mutta käytännön yhteistyössä kyllä, visioi Natunen. a helmikuu 2009 asukas 23

24 > ympäristö säästetään energiaa teksti Terhi Friman kuvat Jyrki Luukkonen Tarkka energiankäyttö hyödyttää kaikkia Energia-asiantuntija Pasi Kujansuu tarkkailee työkseen VVO:n kiinteistöjä. Hän tietää, että kun energiaa käytetään järkevästi, kiinteistön ylläpitokustannukset pysyvät kurissa. Kiinteistönpitotekniikan insinööri Pasi Kujansuu astui marraskuun alusta uusiin saappaisiin. Energia-asiantuntijana Kujansuu tarkkailee kaikkien VVO:n kiinteistöjen energiaasioita. VVO on työpaikkana entuudestaan tuttu, sillä mies ennätti aikaisemmin toimia teknisenä isännöitsijänä Tampereen, Porin ja Rauman alueilla. Hän myös täydentää ammattitaitoaan alalta opiskelemalla ammattikorkeakoulussa jatkotutkintoa. Kujansuun tontti ei ole aivan pieni. VVO:lla on noin noin asuntoa ympäri Suomen yli 50 eri paikkakunnalla. Pohjoisimmat kohteet sijaitsevat Rovaniemellä, eteläisimmät ovat Helsingissä. Kiinteistöjä hoitaa yli 120 huoltoyhtiötä. Kohteita ja yhteistyökumppaneita siis riittää. Kujansuun tehtävänä on toimia energiaasioissa isännöitsijöiden ja muiden päivittäistä toimintaa ohjaavien henkilöiden tukena, kiinteistönhoidon opastajana sekä prosessien kehittäjänä. Olen vähän sellainen energiapoliisi, Kujansuu kuvailee. Yksittäisten asukkaiden huolia Kujansuu ei lupaa kantaa, siihen ei aika yksinkertaisesti riitä. Hän sanookin, että oman talon ongelmissa ja kysymyksissä kannattaa aina ottaa yhteyttä ensin huoltoyhtiöön. Energian hinta kasvusuunnassa Energia-asiantuntija Kujansuu ei halua puhua pelkästään energiansäästöstä vaan energianhallinnasta. Säästö sanana kalskahtaa ikävältä ja luo vaikutelmaa siitä, että tinkiä pitää. Asukkaan pitää saada elää mukavasti, turvallisesti ja terveellisesti. VVO:n asunnoissa huoneilman lämpötilaksi pyritään säätämään Motivan hyvän sisäilman vaatimusten mukainen astetta. Kujansuu muistuttaa, että asukkaan ei pidä koskea omassa kodissaan ilmanvaihtoja lämmönsäätölaitteiden säätöarvoihin. On kuitenkin tärkeää, että asukas muistaa puhdistaa venttiilit. Kun koko talossa on tasainen lämpötila ja ilmanvaihto, tilanne on kaikille tasapuolinen. Lämmityspattereiden termostaateilla tehdään huonekohtaista hienosäätöä, ja asukas voi hakea mieleisensä lämpötilan. Tärkeää on myös ilmoittaa heti huoltoyhtiöön, jos havaitsee vikoja ja puutteita tai vuotoja vesikalusteissa. Yksittäinen asukas voi hallita energiankäyttöään muun muassa tuulettamalla nopeasti ja tehokkaasti, pitämällä ikkunat kiinni sekä tarkkailemalla omaa vedenkäyttöään. Kerrostalojen lämmitysenergiasta peräti 40 prosenttia kuluu lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Kotitalouksissa vettä kuluu pääasiassa peseytymiseen ja astioiden tiskaamiseen. Energia on kallistunut ja hinnat tulevat nousemaan jatkossakin. Tämä koskee sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja vettä. Vuokrien hinnasta suuri osa kuluu juuri energiaan. On jokaisen asukkaan etu, että kiinteistön energiakulut pidetään kurissa. Vaikka kovia pakkastalvia ei enää tulisikaan, energiaa kuluu silti. Myös kostean ulkoilman kuivatus syö energiaa, Kujansuu sanoo. 24 asukas helmikuu 2009

25 PromisE on rakennusten ympäristöluokitus, jossa rakennukset luokitellaan ympäristövaikutusten osalta asteikolla A-E. Luokituksessa on suuri merkitys kiinteistön energiatehokkuudella. Ympäristöluokitusta käytetään kiinteistöjen arviointiin, vertailuun ja kehittämiseen. VVO:n kiinteistöt on luokiteltu PromisE:lla. MERA eli matalaenergiarakentaminen. MERA-talon erityispiirre on, ettei huoneistoissa ole ollenkaan lämmityspattereita tai lattialämmitystä. MERA-talo on tiivis ja eristetty tehokkaasti. Tarvittava huonelämpö syntyy pääosin asuvista ihmisistä ja laitteista. VVO:lle on rakenteilla kaksi MERA-kohdetta. AESS on asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus, jonka ympäristö-, kauppa- ja teollisuusministeriöit sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA solmivat vuonna Ensisijaisena tavoitteena on lisätä asuinkiinteistöjen energiatehokkuutta pienentämällä energian ominaiskulutusta. Tavoitteena on asuntojen lämpöenergian- ja vedenkulutuksen vähentäminen 15 % vuoteen 2012 mennessä. AESS:ssa on mukana noin 10 prosenttia kerros- ja rivitaloista. Energia-asiantuntija Pasi Kujansuun tärkeimpiin työvälineisiin kiinteistöissä lukeutuvat hoksottimet ja lämpömittari. Portaisiin riittää alempikin lämpötila Kujansuun tärkeimpiin työvälineisiin kentällä lukeutuvat hoksottimet ja lämpömittari. Niiden avulla hän tarkkailee kiinteistön eri tilojen lämpötiloja. VVO:lla on monenlaisia ja monenikäisiä rakennuksia, joissa on erilaisia rakenteita ja teknisiä järjestelmiä. VVO panostaa kiinteistöjensä korjauksiin enemmän kuin kilpailijat. Korjaustoiminnassa tähdätään ratkaisuihin, jotka parantavat kiinteistöjen energiataloutta. Tärkeintä on kuitenkin se, miten kiinteistöä käytetään päivittäin, Kujansuu tietää. Kerrostaloissa isoja energiasyöppöjä saattavat olla yhteistilat. Porrashuoneissa riittää mainiosti asteen lämpötila, joskus hän on mitannut jopa 29 astetta porrashuoneesta. Talojen saunatilat ovat usein turhan suuria ja niiden lämmitys vie siksi turhan paljon energiaa. Saunavuorot pitää järjestää tiiviisti, jotta tiloja ei pidettäisi turhaan lämpiminä. Talojen energiankulutuksia seurataan VVO:n käytössä olevalla internet-sovelluksella. Suurin osa taloista on reaaliaikaisessa seurannassa, ja kulutuksia voidaan seurata tunnin tarkkuudella. Esimerkiksi vesivuotoihin pääsee käsiksi helposti ja ne voidaan korjata nopeasti ennen kuin ne aiheuttavat suuria kuluja. Sovellukseen on myös asetettu hälytysrajat kiinteistökohtaisista kulutusnousuista. Toimenkuvaan kuuluu porsaanreikien hakeminen Kevään 2009 aikana Kujansuun aikoo kiertää kaikki aluetoimistot ja päivittää kiinteistöjen kiinteistökohtaiset strategiat energia-asioiden kehittämiseksi. Tärkeintä on tutkia kiinteistöjä paikalla ja pyrkiä löytämään pahimmat porsaanreiät, joista energiaa pääsee karkaamaan, Kujansuu kuvailee. VVO on kiinnittänyt erityistä huomiota energianhallintaan jo pitkään. Se on mukana asuinkiinteistöjen energiansäätösopimuksen (AESS) tavoitteissa. Toisin kuin muut, kiinteistöjen sähkönkulutus on saatu laskusuuntaan. VVO on myös kartoittanut kiinteistönsä aikaisemmin PromisE-luokituksella sekä nyt valmistuvilla energiatodistuksilla. Kiinteistöjen uudistuotanto tulee olemaan energiatodistuksen A-luokkaa. Ensimmäiset MERA-konseptin mukaiset matalaenergiatalot ovat rakennusvaiheessa, energia-asiantuntija kiittelee. a helmikuu 2009 asukas 25

26 > fiksu idea internetin maailmaan Elämysmatka internetiin Ryhmä VVO:n tamperelaisia senioriasukkaita päätti ottaa selvää internetin ihmeel lisestä maailmasta. Joukkoa kiinnosti, kannattaisiko vähentää yhdessäoloa ja hurahtaa nettiin. Jo alkeiskurssilla paljastui, että internet se vasta yhdessä tekemistä onkin. min. Askelpalautin, miukumauku ja kauttaviiva. Pienen arkailun jälkeen jopa arvoituksellinen Alt Gr saa kyytiä. Leevi Alilaa naurattaa. Merkit on ripoteltu näppäimistölle miten sattuu. Olisi sopinut laittaa kirjaimet aakkosjärjestykseen, hän lohkaisee. Alila käyttää tietokonetta ensimmäistä kertaa elämässään. Omat lapset patistivat hänet nettimaailmaan. Alila onnistui välttelemään tietokonetta kymmenen vuotta. Sitten rimpuilu sai riittää. Nyt kurssille osallistuu myös puoliso. Ihminen ei ole koskaan liian vanha oppimaan. Perehtymällä nettimaailmaan ymmärrän kenties paremmin myös viittä lastenlastani, Ritva Alila sanoo. Alilat kuten kaikki muutkin kurssilaiset asuvat Rientolankatu 5:n senioritalossa. Ajatus tietokonekurssissa syntyi talon kerhotiloissa. Tähän asti siellä on seurusteltu, leivottu ja tehty käsitöitä. Ryhmän puuhanaisen Kerttu Halmesvirran mukaan kerhotiloihin on kokoonnuttu kuin kylän yhteiselle kaivolle. Nettimaailman uskotaan tuovan yhdessäoloon uutta sisälteksti Jukka Vuolle kuvat Rami Marjamäki 26 asukas helmikuu 2009 Tampereen kaupunginkirjaston kirkkaankeltainen internet-bussi seisoo Rientolankadun pysäköintialueella. Netti-Nyssen takaovi käy. Ikäihmiset kapuavat bussiin ja asettuvat kuuntelemaan internet-ohjaaja Matti Ketosta. Paniikkia ei synny, vaikka Ketonen ei heti lupaakaan nettiyhteyttä. Huomenna mennään nettiin. Tänään tutustutaan tietokoneeseen ja opetellaan hiiren ja näppäimistön käyttöä. Yhdeksän oppilasta istuu hiljaa ja kuuntelee. Vasta kun luento on ohi, bussi herää eloon. Netti- Nyssen etuosassa sijaitsevat työasemat vallataan hetkessä. On pakko päästä kokeilemaan. Tietokoneet avataan, ja näytöille ilmestyy ensimmäinen harjoitustehtävä. On aktivoitava viisi kuvaa hiirtä käyttämällä. Kysymyksiä satelee, ja Ketonen ja toinen internet-ohjaaja Helena Kortelainen vastailevat sen minkä ehtivät. He ovat nähneet saman innostuksen ennenkin. Netti-Nyssessä ovat istuneet niin työyhteisöt kuin esikoululaisetkin. Rohkaisun ja kannustuksen myötä bussissa näppäillään ja klikkaillaan aina vaan rohkeam-

27 Kuvissa: Alh.vas. ohjaaja Helena Kortelainen, asumispalveluvastaava Tarja Mellenen ja Kerttu Halmesvirta, Leevi Alila ja ohjaaja Matti Ketonen, Tarja Mellanen ja Pirkko Saastamoinen. töä. Ensin on kuitenkin päästävä sinuiksi tietokoneen kanssa. Mikä Caps Lock? Halmesvirta ihmettelee, kun ruudulle syntyy vain isoja kirjaimia. Pirkko Saastamoinen hakee tuntumaa kirjoittamiseen pitkän tauon jälkeen. Saastamoinen jäi eläkkeelle palkanlaskijan työstään kymmenen vuotta sitten. Hänen työuransa aikana palkanlaskenta mullistui moneen kertaan, mutta internet oli vasta tuloillaan. Aimo Malin tottui tietokoneeseen työssään aaltopahvitehtaalla ja myöhemmin taksinkuljettajana, mutta internet on hänellekin vielä outo asia. Malin luottaa kuitenkin oppimiskykyynsä ja hankkii kurssin jälkeen kannettavan tietokoneen sähköpostia ja verkkopankkia varten. Veikko Selanderkin harkitsee asiointia verkkopankissa. Jos en opi kaikkea tällä kurssilla, kymmenvuotias lapsenlapseni on luvannut kouluttaa lisää, Selander kertoo. Kurssilaiset, senioritalon asukkaat ovat hellineet ajatusta kerhotilan yhteisestä nettikoneesta. Siksi he vilkuilevat Esa Fagerlundin Mikä ihmeen Caps Lock? suuntaan. Fagerlund on VVO:n projektipäällikkö ja suunnittelee työkseen asumisviihtyvyyttä lisääviä palveluja. Idea yhteisestä nettikoneesta on hyvä. Työelämän jättäneet seniorit asuvat taloa kokopäiväisesti. On tärkeää, että he viihtyvät. Asukastoimintaa tukemalla haluamme pidentää ikäihmisten kotona-asumisaikaa, Fagerlund kertoo. Fagerlundin mukaan VVO panostaa senioriasuntojen uudistuotannon ohella jo ole- massa olevan asuntokannan kunnostukseen ja asuinympäristön kehittämiseen. Tekniset ratkaisut, kuten hissien rakentaminen ovat osa panostusta, miksei siis asukkaiden yhteinen tietokonekin? Fagerlund kuuluu alueelliseen yhteistyöelimeen, joka etsii keinoja tuoda asumispalvelut lähelle asukasta. Luotettavia palveluntuottajia haetaan verkostoitumalla. Yhteisöllisyys on tämän päivän muotisana. Meillä se toteutuu käytännössäkin. Internet on yhteisöllisyyttä. Se lisää yhdessäoloa ja mahdollistaa yhteydenpidon sukulaisiin. Tietokone on ikäihmiselle erinomainen tapa ylläpitää muistia. On salasanaa ja muuta muistettavaa, Mellanen kertoo. Koulutustilaisuus päättyy. Kaksi tuntia vierähti kenenkään pyytämättä taukoa. Tänään ei päästy nettiin, mutta seuraavilla kurssijaksoilla sinne mennään varmasti. Netti- Nysse tyhjenee. Iloiset ikäihmiset hyvästelevät opettajansa ja muistuttavat Esa Fagerlundia kerhotilan tietokoneesta. Näyttää, kuin Fagerlund olisi jo tehnyt myönteisen hankintapäätöksen. a helmikuu 2009 asukas 27

28 > kunnossapito ja palvelu sujuvaa hissimatkailua teksti Pasi Kostiainen kuvat Anneli hongisto Kotitalon ovi on jo lähellä. On siis aika ottaa avainkortti esille. Kun korttia vilauttaa alakerran lukijalaitteelle alkaa tapahtua: valot syttyvät koko porraskäytävään, ovi avautuu automaattisesti. Muutamat askeleet hissille, joka on tullut valmiiksi paikalle ovikin on kutsuvasti auki. Kun hissiin on astunut, nappia ei tarvitse painaa. Hissi tietää jo avainkorttia luettuaan, mihin kerrokseen ollaan menossa. Edellinen kuvaelma ei ole tulevaisuuteen sijoittuvasta futuristisesta tieteiselokuvasta. Tuo on jo nykypäivän arkea Helsingin Arabianrannassa. Kahden vuoden kehittelyn tulos Hissiprojekti lähti liikkeelle kaksi vuotta sitten, jolloin hissiyhtiö KONE kysyi VVO:lta taloa, johon voitaisiin kokeilla uudentyyppistä automaattihissiä. Kokeilu haluttiin tehdä oikean elämän kohteessa. Talossa, jossa asutaan. Pilottitaloksi valittiin Gunnel Nymanin kadun kerrostalo, rappu 4 B. Rappuun on kaksi sisäänkäyntiä eri kerroksissa, joten hissille oli luvassa sopivasti haasteita. Asukkaat joutuivat sietämään remonttia jonkin aikaa, mutta nyt heillä on sadonkorjuun aika. He voivat Sutjakkaasti automaattihissillä 28 asukas helmikuu 2009

29 Nykyiseen, lähes alusta loppuun automatisoituun muotoonsa hissi on kehittynyt vähitellen. Uusimpia ominaisuuksia ovat automaattisesti syttyvät porrasvalot sekä hissin oven valoverho. Valoverhon läpikulkeminen valitsee kerroksen ja sulkee hissin ovet, kun hissiin on tultu sisälle, Kuivalainen kertoo. nauttia Suomen hienoimmasta ja nykyaikaisimmasta automaattihissistä. Suoraan sanottuna: naapureissa taidetaan olla kateellisia, isännöitsijä Sami Kuivalainen sanoo. Itse hissi näyttää hämäävästi tavalliselta, tosin teräksisessä kuoressaan uudelta ja luotettavalta. Painonapit ovat selkeät, punainen valo syttyy hohtamaan määränpäänä olevan kerroksen numeron taakse. Seinällä on tuttu Hissillä kulkeminen sujuu avainkortilla helposti. kyltti, jonka mukaan hississä saa kuljettaa korkeintaan kahdeksaa ihmistä tai kaikkiaan 630 kilon edestä massaa. Vierailijoille hissi toimii ihan normaalisti. Nappia painetaan, hissi tulee. Ovet aukeavat. Pari askelta sisälle, ja taas nappia painamalla sinne minne halutaan. Ja jos hissinostalgia iskee, voi kuka tahansa asukaskin tulla rappuun avaimillaan ja käyttää hissiä ihan tavalliseen tapaan nappeja painellen. Helppo, ylellinen ja turvallinen Asukkaat ovat olleet hienoon hissiinsä tietysti varsin tyytyväisiä. Erityisesti lapsiperheet ja ikääntyneet ihmiset ovat kokeneet sen helpottavaksi. Sisäänkäynti kotiin tuntuu ylelliseltä, kun ovat aukeavat valmiiksi ja hissi vie suoraan oikeaan kerrokseen. Eräs yläkerrassa asuva herrasmies kehui hissiä. Hän sanoi, että puuttuu vain ääni, joka toivottaa: Tervetuloa kotiin! Ja totta kai liikuntaesteitä vähentävä hissi on myös turvallisempi vaihtoehto. Naapurirapuissa 4B:n hissiä on katseltu uteliaina. Koko talon hissien kunnostaminen automaattiseksi on suunnitteilla. KONEesta on kerrottu, että vastaavaan kuntoon voidaan laittaa kaikki viiden vuoden ikäiset ja sitä uudemmat hissit, isännöitsijä Kuivalainen kertoo. Hissin kehitystyö ei pääty tähän. Oven ripoja repimättä ja hissin nappuloita painelematta pääsevät tulevaisuudessa sisään taloon paitsi avaimenperän tai avainkortin haltijat, myös heidän vieraansa. Jatkovisio on, että kun ovipuhelimella otetaan puheyhteys asuntoon, sisältä pystytään avaamaan paitsi alaovi, myös ohjaamaan hissi toimimaan kuten tultaisiin itse sisään. Valot syttyvät, hissin ovi aukeaa ja se vie suoraan oikeaan kerrokseen, Kuivalainen maalailee. Tämäkin toteutuu varmasti nopeammin ennen kuin tuollainen hissi saadaan kuvattua sci fi -elokuvaan. Ennen vanhaan hissillä matkustaminen oli jotain ihan muuta. Alakerrassa kassit kädestä ja kaivamaan avainta taskusta, kampeamaan ovea auki ja tavarat sisälle, valot rappukäytävään, hissin luokse, nappia painamaan ja odottamaan. Sitten ovi auki ja ostokset sisälle vähän kerrassaan niin, että hissin oven saa pidettyä jalalla auki. Yläkerrassa sama show. Tuohon ei ole paluuta. Ei ainakaan Gunnel Nymaninkatu 4 B:ssä. a helmikuu 2009 asukas 29

30 > vapaa-aika rentoutumista jäällä 30 asukas helmikuu 2009

31 Teksti Pasi Kostiainen kuvat seppo saarentola ja istockphoto Pilkkiminen on henkireikä Pilkkiminen on ajaton harrastus, joka sopii kaikenikäisille ja kevyellekin kukkarolle. Pilkkiminen on ajaton harrastus. Tarvitaan vain jäätynyt järvi tai meri, pieni repullinen varusteita ja päälle lämpimät vaatteet. Kun istuu jakkaralla raikkaassa pakkasilmassa ja kala nykii, kokee samaa onnea, jonka äärellä ovat olleet niin isät kuin isoisätkin. On hiljaista, on kiireetöntä. Maisema on muuttumaton. Jäähän porattu avanto on henkireikä, sen avulla pääsee eroon arkikiireistä. Toisin kuin esimerkiksi virvelöinti, pilkkimiseen ei tarvita edes erillistä kalastuslupaa. Pilkkiminen rinnastetaan ongintaan, joten sen harjoittaminen kuuluu yleiskalastusoikeuksien, vesialueiden jokamiehenoikeuksien piiriin. Pilkkijä narraa ennen kaikkea ahvenia, mutta koukkuun voi tarttua myös särkiä, lahnoja, haukia, kuhia, siikoja tai mateita. Jos kala syö, puuha on oikeaa hyötyongintaa. Mutta vaikka ei söisikään, harrastus on kerta kaikkiaan terveellistä: ulkoilua raittiissa ilmassa, mielen lepuuttamista, voimia vaativaa kairaamista ja liikuntaa kunnon pilkkipäivään mahtuu kävelyä monen kilometrin verran. Mahtavaa puuhaa. Varsinkin, kun alkuun pääsee helposti ja edullisesti. Pienillä hankinnoilla alkuun Etukäteen pilkkijän on varustauduttava kalastusvälineillä, kylmään vuodenaikaan sopivilla varusteilla ja turvavälineillä vaikka eihän kukaan varmaankaan tietoisesti mene heikoille jäille. Perusvarusteita ovat jääkaira, pilkkivapa ja pilkki sekä kauha, jolla jäisen sohjon saa raivattua syrjään avannosta. Pilkkejä on karkeasti jaotellen kolmenlaisia. Pienimmät tunnetaan nimellä mormuska tai morri. Pystypilkkiä voi puolestaan käsitellä morria rivakammin ottein. Ja tasapainopilkki >> sallii sitten kaikkein kovimmat otteet, sitä temmotaan terävin vedoin. Syötiksi suositellaan muun muassa kalastajat. com -nettisivulla kastematoja, kärpäsen toukkia tai kalastusliikkeissä myytäviä keinotekoisia matoja tai toukkia. Surviaissääsken toukkia pidetään parhaina syötteinä, mutta niiden säilyvyys on huono. Lisäksi pilkkiretkelle kannattaa ottaa mukaan kokoontaitettava pilkkijakkara. Useimmiten suositaan helmikuu 2009 asukas 31

32 Harrastuksen alkuun pääsee helposti ja edullisesti. Koska ollaan ulkona talvisäässä, on syytä harrastaa kerrospukeutumista. Vaikka veden- ja tuulenpitävä pilkkihaalari on suositeltava asu, kannattaa varautua siihen, että varusteita kantaessa ja reikää kairatessa tulee hiki. Ja istuessa on taas sitten kylmä. Ratkaisu tähän ongelmaan on vanha kunnon kerrospukeutuminen. älä pilki heikoilla jäillä Heikoille jäille ei kannata mennä pilkkimään. Se on perusohje, joka kannattaa pitää mielessä. Ohje saattaa kalleimmillaan olla henkikullan arvoinen. Oudoille, itselleen vieraille vesille kannattaa uskaltautua vain, jos pilkkiseuralainen on kokenut ja tuntee vedet. Jäälle ei voi lähteä, ellei ole varma sen kestävyydestä koko sillä alueella, jolla aikoo liikkua! Kokenutkaan pilkkijä ei lähde jäälle ilman asianmukaisia turvavarusteita. Jäänaskaleita on syytä roikuttaa kaulassa, silloin ne ovat helposti ulottuvilla, jos jää pettää. Kaulassa on hyvä pitää myös pilliä, jotta siihen puhaltamalla voi hälyttää apua heti veden varaan joutuessa. Kun jään päälle on taas päässyt, kannattaa palata siihen suuntaan, josta on ollut tulossa. Ensin tulee kieriä, kontata ja ryömiä, kunnes jää on varmasti tarpeeksi vahvaa. Lämpimään kannattaa hakeutua mahdollisimman nopeasti. reppujakkaraa, jossa kalastusvälineet kulkevat kätevästi mukana. Selän rasituksen kannalta on hyvä, jos reppu on niin iso, että siihen mahtuu myös pilkkipönttö. Paluumatkallahan tuo saalisastia on toivottavasti varsin painava. Parhaat reput nielevät kalaa jopa 25 kiloa. Kunnon repuissa on lisäksi valmiiksi mietityt paikat pilkkivavoille ja muille tarvikkeille. Vaikka varusteet hankkisi urheiluliikkeestä upouusina, jo alle satasella pääsee alkuun. Ylärajaa pilkkivehkeidenkään hinnalla ei tunnu olevan, sillä hankittavissa on myös huippuluokan urheilukalastusvälineitä. Syvyys ratkaisee Kun on päässyt jäälle ja kairannut sopivan terävällä kairalla avannon, on pilkin eli vieheen valinnan aika. Tärkeä tieto pilkkijälle on veden syvyys. Matalassa, alle viisimetrisessä vedessä riittää lyhyt ja kevyt pilkki. Syvässä eli yli viisimetrisessä vedessä painava pilkki toimii paremmin, koska se painuu nopeammin pohjaan. Pilkin valintaan vaikuttavat myös millaisessa vesistössä ollaan sekä sää ja vuodenaika. Pimeän keskitalven aikaan kannattaa luottaa kirkkaisiin pilkkeihin. Kevät on tummien pilkkien aikaa. Värikoukuilla pilkkiessä ei yleensä käytetä syöttiä lainkaan. Sitten alkaa syönnistä riippuen pidempi tai lyhyempi odottelu. Ilmastonmuutos uhkaa Pilkkimisen riemun ovat löytäneet suomalaisten lisäksi muut pohjoismaalaiset sekä kanadalaiset ja venäläiset. Yhdysvalloissa pilkitään Suurten järvien alueella. Sinnekin harrastuksen ovat vieneet pohjoismaiset siirtolaiset. Pilkkimisen suosiota ei uhkaa oikeastaan mikään muu laji. Harvassa harrastuksessa yhdistyvät pilkkimisen tavoin golfin ylellinen verkkaisuus, metsästäjän viettiä hivelevä saalistaminen ja rauha tai niin haluttaessa sosiaalisuuskin. Tummaksi pilveksi pilkkijöiden taivaalle on kuitenkin ilmestynyt monista muista yhteyksistä tuttu vitsaus: ilmastonmuutos. Viime talvikaudella Etelä-Suomen asukkaiden kairat saivat ruostua rauhassa kellarikomeroissa. Ei tullut talvea, ei tullut jäätä. Ei tullut pilkkikelejä. Ehkä pilkkimisen pelastus on siinä, että laji on nykyisin ympärivuotinen! Pudasjärvellä järjestetään jopa kesäpilkin MM-kilpailut, jossa pilkki ujutetaan veteen styroksiin kairatun avannon kautta. Kisoihin osallistuu niin talvisin kuin kesäisinkin monenikäisiä ihmisiä. On suuri väärinymmärrys, että pilkkiminen on ukkoutuva laji. Parhaimmillaan varusteiden ja saaliiden kantamisesta huolehtii koko perhe. Moni VVO:n kotikeskus tai taloyhtiö järjestää tänäkin vuonna oman pilkkitapahtuman, johon voivat osallistua kaikki pilkkimisestä innostuneet. a 32 asukas helmikuu 2009

33 Ristikko 1/2009 laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Osallistu kilpailuun, ja voita Iittalan tyylikäs Mariskooli-malja! Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi mennessä joko sähköpostitse tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta Nimi Osoite Viime numeron voittajat: Viime lehden ristikon voittaja oli Esko Saari Lahdesta ja lukijakilpailun voittaja Raili Hakanen Lahdesta. Onnittelut voittajille! Viime lehden 4/2008 ristikon ratkaisu: helmikuu 2009 asukas 33

34 > meidän keittiössä juhlamakuja 70-luvulta ruokaohjeet Irene Kiuru, paitsi keitetty broileri-ohje muokattu kirjasta 70-luku tarjottimella, 2002, Schildts kuvat Kari Hautala ja ISTOCKPHOTO Juhlamakuja vuosien takaa VVO:n pyöreiden vuosien kunniaksi teemme makumatkan menneeseen. Tarjoamme maukkaan juhlamenun 1970-luvulta, jolloin valttia ruuanlaitossa oli selkeys ja kotimaisuus. kotiruoka oli vielä kunniassaan. Ravintoloissa ruokailu oli tuolloin harvinaista ja kallista 70-luvulla herkkua. Arkena syötiin helposti valmistettavia ruokia kuten keittoja, patoja ja laatikoita. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä paneuduttiin ruuanlaittoon ajan kanssa ja myös perheiden isät kiinnostuivat ruuanlaitosta 1970-luvulla. Viikonloppuisin tarjoiltiin perheaterian yhteydessä yleensä myös kotimaisista marjoista tehtyä jälkiruokaa. Tyypillisiä olivat esimerkiksi kiisselit ja paistokset luvulla perhe söi tavallisesti arkenakin yhdessä vanhempien töistä tulon jälkeen. Jauheliha nousi suureksi suosikiksi raaka-aineena 1970-luvulla. Uutuutena kauppoihin tulivat katkaravut ja säilyketonnikala. Samoihin aikoihin Suomeen rantautunut pizza oli erityisesti nuorten suosikki. Vihannes- ja kalapakasteet löivät myös näihin aikoihin itsensä läpi luvun ruokaa voidaan kutsua lähiruuaksi, koska raaka-aineet olivat yleensä kotimaisia. Marjoja ja juureksia säilöttiin paljon itse. Terveellisyydestä tuli monelle kotikokille tavoite. Lehtien ruokapalstat ja television ruokaohjelmat yleistyivät ja näin kotikokitkin pääsivät ihmettelemään julkkisten keittiöitä ja saivat tärkeää tietoa ruuan terveellisyydestä ja erilaisista valmistustavoista. a 34 asukas helmikuu 2009

35 juhlava menu viikonlopuksi 1970-luvun tyyliin ohjeet neljälle Katkarapuleivät 4 paahtoleipäviipaletta margariinia leipien voiteluun 4 isoa salaatinlehteä g katkarapuja 2 kpl keitettyä kananmunaa 2 kpl tomaatteja 1 dl majoneesia koristeluun persiljaa ja sitruunasiivuja (suolaa ja mustapippuria myllystä) Sulata ja valuta katkaravut. Keitä kananmunat koviksi. Levitä margariini leipäviipaleille. Laita salaatinlehdet, katkaravut, kananmunalohkot, tomaattilohkot ja majoneesi leiville ilmavasti. Koristele leivät persiljanupuilla ja sitruunaviipaleilla. Mausta leivät halutessasi mustapippurilla ja suolalla. Kerroskiisseli puolukasta puolukkakiisseli 0,5 l vahvaa ja makeaa puolukkamehua 2,5 rkl perunajauhoja maitokiisseli 0,5 l maitoa 2, 5 rkl perunajauhoja 3 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria koristeluun tuoreita marjoja Mittaa kattilaan kylmä puolukkamehu ja perunajauhot. Sekoita ainekset pohjaa myöten sekaisin. Kuumenna mehu-jauhoseosta hellästi sekoittaen ja ota kattila levyltä, kun kiisseli saostuu ja alkaa kuplia. Lopeta sekoittaminen kun mehu sakenee kiisseliksi, näin saat sileän ja kauniin kiisselin ilman ylimääräisiä ilmakuplia. Kiisseli ei saa kiehua enää sakenemisen jälkeen. Sekoita toisessa kattilassa maito, sokeri, vaniljasokeri ja perunajauhot. Sekoita ainekset hyvin pohjaa myöten. Kuumenna maitoseosta koko ajan sekoittaen, kunnes se sakenee kiisseliksi. Ota kattila liedeltä. Kiisseli ei saa kiehua sakenemisen jälkeen. Kaada annosmaljoihin kerros mehukiisseliä, jäähdytä hieman ja lisää marjakiisselin päälle kerros maitokiisseliä, jäähdytä. Koristele kiisselimaljat marjoilla. Keitetty kokonainen broileri lisukkeena riisiä, säilöttyjä punajuuria, suolakurkkua, mustaherukkahilloa ja kaali-porkkanaraastesalaattia 1 tuore kokonainen broileri kylmää vettä 2 tl suolaa 2 porkkanaa 1 sipuli 1 laakerinlehti 10 kokonaista valkopippuria 10 kokonaista maustepippuria persiljan varsia Laita broileri isoon kattilaan ja lisää vettä siten, että broileri peittyy. Anna veden kiehahtaa ja poista vaahto, lisää mausteet kattilaan. Paloittele sipuli ja porkkanat ja lisää ne kattilaan. Keitä broileri kypsäksi, eli noin min. Kastike: 2, 5 rkl voita tai öljyä 2, 5 rkl vehnäjauhoja n. 5 dl broilerin keitinlientä (siivilöitynä) ripaus suolaa ja pippuria ½ sitruunan mehu kermaa Sulata rasva tai lämmitä öljy kattilassa. Sekoita sulaan rasvaan jauhot. Lisää keitinliemi vähitellen koko ajan sekoittaen. Anna kastikkeen kypsyä ja saostua muutama minuutti. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Voit halutessasi maustaa kastikkeen kermalla. Keitä lisäkeriisi kypsäksi paketin ohjeen mukaan. Varaa noin 1 dl keittämätöntä riisiä ruokailijaa kohden. Tarjoile kanan keitinliemessä kypsyneet porkkanat ja sipulilohkot kanan ja riisin kera. Irene Kiuru on kokki ja ruuanharrastaja, joka nauttii aidoista mauista ja hyvästä seurasta. Hän on tehnyt erilaisia ravintola-alan töitä keittiömestariksi asti. Tuttuja ovat niin a la carte - ja lounasravintolat kuin cateringkin. Matkustelen mielelläni ja tutustun uusiin makuihin. Oma suuntaukseni ruuanlaitossa on kuitenkin selkeät maut ja yksinkertaiset esillepanot. Ei liikaa krumeluureja eikä mausteita. Ei tarvitse olla kokki tehdäkseen ruokaa. Vaikeinta ruuanlaitossa on keksiä, mitä tarjota arkena, kun raahautuu väsyneenä töiden jälkeen kotiin ja pitäisi ruokkia nälkäiset suut jollain helpolla ja nopealla, mutta maukkaalla ruualla. Juhlaruokia onneksi ehtii yleensä suunnitella ja valmistella rauhassa. Omia reseptejä on hauska vaihtaa ystävien kanssa. Pidän ystävättäreni kanssa ruokakerhoa 4-6 kertaa vuodessa. Jokaiselle tapaamiselle kootaan ruoka ja juomat jonkin teeman mukaan. helmikuu 2009 asukas 35

36 Yhteystiedot VVO-KOTIKESKUKSET Salomonkatu 5 B, 2. krs Helsinki Aulangontie Hämeenlinna Väinönkatu Jyväskylä Rantakatu 3 a Järvenpää Maljalahdenkatu Kuopio Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs Lahti VVO:N OMISTUS- ASUNTOJEN MYYNTI Pääkaupunkiseutu Avoinna ma pe Mannerheimintie 168a Helsinki Salomonkatu 5 B, 2. krs, Helsinki Tampere Kyllikinkatu 15 b, Tampere Avoinna ma pe Ainonkatu Lappeenranta Saaristonkatu Oulu Koskikatu Rovaniemi Kyllikinkatu 15 b Tampere Tuureporinkatu Turku Vernissakatu 1, 3. krs Vantaa vvo-kotikeskukset ovat avoinna ma pe AVAINASUKASPALVELU Avoinna ma pe Laajakaistayhteys, VVO-verkko Avoinna ma pe VUOKRAVALVONTA Avoinna ma pe Lukijakilpailu 1/2009 Voita Iittalan Citterio 98 -aterimet Mikä on tämän lehden paras juttu? Kerro meille, mikä oli mielestäsi lehden kiinnostavin juttu, entä vähiten kiinnostava? Mikä ihastutti, entä ärsytti? Puuttuiko lehdestä jotain tai oliko jotain taas liikaa? Onko mielessäsi aihe, josta haluaisit lukea enemmän? Entä olisiko omassa talossasi tapahtumia, talkoita, yhteisiä harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on erittäin tervetullutta, joten ota rohkeasti meihin yhteyttä! Vastanneiden kesken arvotaan Iittalan upea 16-osainen aterinsetti! Lähetä vastaus mennessä joko sähköpostitse: tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/ Asukas-lehti, PL 40, Helsinki. 36 asukas helmikuu 2009 Osallistua voit myös netissä:

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

Matot halutulla designilla.

Matot halutulla designilla. Matot halutulla designilla. Aulamaton tummat ja usein harmaat sävyt ovat luonnollisesti hyviä syksyllä ja talvella, kun matto on kovalla koetuksella. Ulkona on likaista ja jaloissa kantautuu sisälle lunta,

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero.

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. KERROSTALO A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. uima-allas

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

SIVU 1. laittaa mikä tahansa geeli tai akryyli. TrendyNailWraps kynsikalvot ovat erittäin kestäviä ja saatavilla 50 erilaisena mallina.

SIVU 1. laittaa mikä tahansa geeli tai akryyli. TrendyNailWraps kynsikalvot ovat erittäin kestäviä ja saatavilla 50 erilaisena mallina. TrendyNailWraps kynsikalvot on valmis- tettu Yhdysvalloissa erityiselle laminoidulle pinnalle, joka on niin kestävä että sen pintaa voidaan karhentaa. TrendyNailWraps kynsikalvojen päälle voidaan laittaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Tee taulu Ryhdy taiteilijaksi ja tee taulu vanhoista lehdistä ja kuviopapereista. Casco-liimapuikko. Helppo levittää Helppo pestä pois Kiinnittää heti

Tee taulu Ryhdy taiteilijaksi ja tee taulu vanhoista lehdistä ja kuviopapereista. Casco-liimapuikko. Helppo levittää Helppo pestä pois Kiinnittää heti Tee taulu Ryhdy taiteilijaksi ja tee taulu vanhoista lehdistä ja kuviopapereista. Casco-liimapuikko Helppo levittää Helppo pestä pois Kiinnittää heti Tee taulu Nämä tarvitset Aikakauslehtiä tai kuviopaperia,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

SABLONIMAALAUS Persoonallisia sisustuksia

SABLONIMAALAUS Persoonallisia sisustuksia OPAS GUIDE SABLONIMAALAUS Persoonallisia sisustuksia 1 Ideoi, innostu ja onnistu yhdessä Tikkurilan kanssa Sablonimaalaus tuo käyttöösi loputtomasti uusia mahdollisuuksia muokata maalilla sisustuksesi

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

muutamassa minuutissa Pystytät

muutamassa minuutissa Pystytät X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Yhteiset tilat ja naapuruus

ASUMISPAKKI- koulutus Yhteiset tilat ja naapuruus ASUMISPAKKI- koulutus Yhteiset tilat ja naapuruus 1 Yhteiset tilat ja niiden käyttö Yleisiä tiloja ovat sauna, pukuhuoneet, kellarikomerot, urheiluvälinevarastot, pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kerho-

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

Tee itse. 5 helppoa jouluvinkkiä

Tee itse. 5 helppoa jouluvinkkiä Tee itse 5 helppoa jouluvinkkiä Askartele lautasliinarenkaita Onko sinulla vanhoja kuluneita farkkuja, joita et enää käytä? Voit askarrella niistä lautasliinarenkaita ja kattaa pöydän koreasti joulun alla.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Kohde: koulu Käyttäjinä: opiskelijat, opettajat, sekä muita henkilöitä Kasveina: anopinkieliä, viikunoita, traakkipuita, orkidea, isolehtistä murattia silkkikasvina(?)

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Avaimenperä kivestä. Helmikuu

Avaimenperä kivestä. Helmikuu Avaimenperä kivestä Kaikilla meillä on paikkoja, joihin tarvitsee avaimen. Tässä nopea vinkki miten kauniista kivistä voi tehdä avaimenperän, joko jokapäiväiseen käyttöön tai vaikka mökin avaimeen. - voimaa

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot