Metsäluonto biotalouden puristuksessa

Transkriptio

1 Metsäluonto biotalouden puristuksessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija, MMT WWF Suomi Joensuu

2 WWF IN SHORT +100 WWF is in over 100 countries, on 5 continents WWF has over 5,000 staff worldwide 1961 WWF was founded In M WWF has over 5 million supporters

3 Suomen luonnon monimuotoisuus > eliölajia 430 luontotyyppiä

4

5 Lähde: M. Kettunen & P. ten Brink 2013

6 Luonnonmetsien ominaispiirteitä Kuolleen puuston suuri määrä Vanhat puut Puuston korkea ikä / nuoret luonnonmetsät Monipuulajisuus Metsän erirakenteisuus (alikasvos, pensaskerros) Metsäpalon jäljet Kliimaksivaiheen sulkeutunut pienilmasto Maapohjan märkyys (korvet, rämeet, luhdat, tulvat) Jatkuva, joskin tavallisesti hidas muutostila Laajuus, kytkeytyneisyys

7 Metsäluonnon tila Suomessa Lajien uhanalaisuus 814 uhanalaista metsälajia 776 silmälläpidettävää metsälajia 100 metsälajia hävinnyt Luontotyyppien uhanalaisuus 70 % metsäluontotyypeistä uhanalaisia Lähes kaikki korpityypit Suomi sitoutunut (YK, EU) pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen 2020 mennessä, mutta uhanalaistumiskehitys on jatkunut.

8 Metsälajien uhanalaisuus

9 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Lähde: Suomen ympäristökeskus

10 Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Lähde: Suomen ympäristökeskus

11 Mitä biotalous on, mitä uutta siinä? Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouden tulee ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä ja säästää ympäristöä Esim. 80% Äänekosken tehtaan tuotannosta tulee olemaan sellua Alan huonon maineen peittäminen Uusi brändi taloudelle? Vihreä talous, kiertotalous, luonnonpääoma, degrowth, ekologinen kapitalismi, kestävä kehitys, ekotehokkuus, hiilineutraalius, resurssiviisaus

12 Hallituksen tavoite lisätä hakkuita Vuotuinen kasvu 105 milj. m 3, mahdollinen lisäkasvu tulee luonnon kustannuksella Hakkuukertymä v milj. m 3 Teollisuuden investoinnit milj. m 3 Fossiilisten korvaaminen jos vain puulla 33 milj. m 3 WWF:n teettämä laskelma, max. 70 milj. m 3 Metsien käyttöä ollaan lisäämässä, mutta suojelupanostusta vähentämässä Kestämätön yhtälö, sillä jo nykytilanne on heikko

13 Hakkuukertymä v oli 68 Mm 3

14 Uhanalaisuuden syyt: metsien hoito- ja uudistamistoimet Noin 4 % metsistä luonnontilaisen kaltaisia (45 % suojelualueilla) 70 % metsämaan metsistä korkeintaan 80-vuotiaita Lahopuun määrä vähentynyt 95 % luonnonmetsien tilanteesta Useimmat metsätyypit ovat luontaisesti monipuulajisia Luonnonmetsissä lehtipuuta voi olla % tilavuudesta Korvista ja rämeistä % ojitettu km teitä Avohakkuita vuosittain ha Metsäpalojen vähentyminen 1950-luvulla keskim ha/vuosi, 2000-luvulla: 643 ha/vuosi

15

16 Luonnonmetsät 1850: 50 % 1950: 25 % 2010: 4,4 % Elinympäristön pintaalan pienentyessä kymmenesosaan, puolet lajeista häviää. Luonnonmetsien määrä alittanut tuon kynnyksen, joten noin 1000 lajia elää sukupuuttovelassa (n luonnonmetsistä riippuvaista lajia) Lähde: P. Keto-Tokoi & T. Kuuluvainen 2011: Suomalainen aarniometsä

17 Lähde: T. Kuuluvainen ym. (toim.) 2004: Metsän kätköissä

18 Reunavaikutus 50 m, jopa 100 m - Pieni-ilmaston muuttuminen - Lajiston muutos ympäristön muuttuessa - Muutokset lajien vuorovaikutussuhteissa Lähde: T. Kuuluvainen ym. (toim.) 2004: Metsän kätköissä

19 Uudistuskypsyysrajat poistettiin metsälain uudistuksessa valtio hakkaa 60-vuotiaita metsiä Kainuussa

20 Todella vanhojen (yli 140-vuotiaiden) metsien määrä on puolittunut Alle 20-vuotiaiden metsien määrä on yli kolminkertaistunut Suomen metsistä 55 % on alle 60-vuotiaita, ja 35 % on alle 40-vuotiaita. Lähde: J. Kotiaho, julkaisematon / Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 6/2016

21 Luonnonmetsissä lahopuuta %, tavallisimmin % koko puuston määrästä Luonnonmetsissä m 3 /ha, tavallisesti m 3 /ha Etelä-Suomen talousmetsissä 4 m 3 /ha, suojelualueilla m 3 /ha

22 Lahopuun määrä Lähde: Luonnonvarakeskus 2016

23 Lähde: J. Stokland ym Kuollut puu on täynnä elämää (Fennoskandia) Sienet Kotelosienet 751 Kantasienet 1270 Jäkälät 220 Limasienet 150 Sammalet 97 Hyönteiset Kovakuoriaiset 1257 Kaksisiipiset Pistiäiset Muut hyönteiset > 160 Punkit 300 Sukkulamadot > 100 Selkärankaiset 54 Yhteensä

24 Maanmuokkauksen pitkäaikaisvaikutuksista monimuotoisuuteen ei ole tarkkaan tietoa. Nykyään suurin osa mätästystä. Päätehakkuu + äestys = maalahopuun tilavuushävikki 80 %

25 Soiden ojitus - Suoala alun perin 10,4 milj. ha -10 % raivattu pelloksi % suojeltu - 53 % ojitettu metsänkasvatusta varten - Ojituksista % ollut kannattamattomia (1 1,5 milj. ha) Lähde: Laiho ym. 2016, Metsätiet. aikakauskirja

26 Ojittamattomien soiden määrän romahdus Lähde: VMI / Luonnontila.fi

27 90 % metsätalouden kiintoainekuormasta peräisin kunnostusojituksista

28 Metsäteiden yhteispituus Lähde: Metsäntutkimuslaitos

29 Metsäteiden pirstoma maisema - Metsäteiden reunavaikutus voi kantaa 10-kertaisesti tien leveyden verran metsään - Tieuran leveys n. 8 m - Optimaalisten kuljetusmatkojen (400 m) ulkopuolella arvioidaan olevan enää 1 % metsätalouden maasta ja puuston tilavuudesta Lähde: P. Keto-Tokoi & T. Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä

30 Valtion omistamat maa- ja vesialueet Tumman vihreällä suojellut Vaalean vihreällä suojelemattomat Lähde: Metsähallitus

31 Metsien suojelutilanne Suomessa Suojeluaste Koko Suomi Tiukasti suojelu metsämaa 5,7 % Tiukasti suojeltu metsä- ja kitumaa 9,5 % Etelä-Suomi Tiukasti suojeltu metsämaa 2,6 % Tiukasti suojeltu metsä- ja kitumaa 2,9 % Tilastoinnin harhat Vaikuttavuusongelma Määräaikaiset rauhoitukset Talousmetsien monimuotoisuuskohteet (eivät pysyviä) Kohteet, joissa hakkuut sallittuja Kitumaahan ei kohdistus suurta metsätalouspainetta, eikä kitumaa ratkaise useimpien metsälajien ahdinkoa

32 Luonnonsuojelulailla toteutettu Natura-alue

33 Lainsäädännöstä ei turvaa Metsälaki on metsänhoitolaki Lain tavoitteena biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen Yksi pykälä tätä koskien: 20 pienialaisiksi rajattavaa elinympäristöä, jotka metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä Metsälain arvioitu heikentävän luonnon monimuotoisuutta

34 Kemera Puuntuotannossa yksityistaloudellinen kannattamattomuus on sama asia kuin kansantaloudellinen kannattamattomuus Kemera sisältää ympäristölle haitallisia tukia Metsäteiden rakentaminen, kunnostusojitukset, taimikon perkaus/harvennus, jos suoritetaan kaavamaisesti aiemmin myös kantojen nosto, energiapuun korjuu (lahopuu vähentyminen) Markkinat eivät tue luonnon monimuotoisuuden säilymistä milj. /vuosi, josta ympäristötuki muutamia miljoonia Metsäkeskuksessa 400 henkilöä käsittelee hakemuksia

35 Metsäsertifiointi FSC 5 % suojelua + 5 % erikoishakkuita Aina säästettävät elinympäristöt Lahopuun säästäminen Lehtipuustoisuuden säilyttäminen Käsittelemättömät suojakaistat Järeät säästöpuut Kesähakkuiden välttäminen Uhanalaisten lajien huomiointi PEFC Lähinnä edellyttää lakien tai alan yleisten normien noudattamista Sen yli menevät muutamat asiat ovat joko A) vapaaehtoisesti noudatettavia B) Huomioitavat piirteet / elinympäristöt erittäin harvinaisia C) Vaikutukseltaan hyvin vaatimattomia

36 A B C D

37 A B C D

38 Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Lahopuun määrä nopeaan kasvuun Kunnostusojitusten välttäminen Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen laaja käyttöönotto Poimintahakkuut ja pienaukot Kesähakkuiden välttäminen Aina säästettäviä elinympäristöjä lisää Uhanalaisten lajien esiintymien huomiointi Lehtipuiden säästäminen, sekapuustoisuuden suosiminen Kiertoajan pidentäminen Maltillinen energiapuun korjuu, ei kantoja Metsäneuvonta ratkaisevassa asemassa!

39 Näkökulmia METSO-ohjelmaan Myönteistä Tavoite: pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja lajien taantuminen, vakiinnuttaa suotuisa kehitys Tärkein metsien suojelun työkalu Liennyttänyt monen tahon suhtautumista luonnonsuojeluun Laaja kannatus (keväällä organisaatiota vetosi rahoituksen puolesta) Innovatiivinen hanketoiminta Heikkouksia Kohteet pieniä ja heikosti kytkeytyneitä Ei suunnitelmallista, vaikka sijainti on olennainen Ei yksin riitä riittävään suojelutasoon Määräaikainen rauhoitus ei kustannustehokasta luonnonsuojelua ELY:n aktiivisuus maanomistajiin päin ollut rajoitettua

40

41 Suojelun suuntaviivoja Suomi sitoutunut 17 % suojeluasteeseen, joka tulee toteuttaa alueellisesti kattavasti ja luontotyyppien osalta edustavasti protection should cover especially areas of particular importance for biodiversity and ecosystem services, ecologically representative and well connected systems of protected areas integrated into the wider landscapes Metsämaan (runsaspuustoiset) metsien suojelu on prioriteetti Tarvitaan suunnitelmallisuutta toimivan suojelualueverkoston laajentamiseen ha nostaa suojelu Suomen metsä- ja kitumaan suojeluastetta noin prosenttiyksikön verran METSO-ohjelmasta pitäisi tulla pysyvä suojelun instrumentti Luonnonsuojelun toteuttamisen määrärahoja leikattiin viime vuonna eniten kaikista momenteista

42 Suojelualueverkoston kehittäminen Metsähallituksen tulostavoite johtaa vanhojen metsien hakkuisiin Kansallispuistot suosittuja (2,6 milj. kävijää), aluetalouden kannalta merkittäviä (141 milj. ) Valtion retkeilyalueet ja virkistysmetsät suojelualueiksi Luontojärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan-esitys ( ha) Soidensuojelun täydennysohjelma ( ha) täydentäisi metsien suojelua puustoisten soiden osalta 58 kunnan ja seurakunnan metsiä kartoitettu valtion tuella löytyi ha Metso-kelpoista metsää Ennallistaminen: ennallistaa heikentyneitä elinympäristöjä vähintään 15 % vuoteen 2020 mennessä, nyt 7,5 % vuoteen 2050 mennessä

43 Lähde: A. Valkeapää ym. 2009: Suomen metsät ja metsäpolitiikka

44 Luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle vahva tuki 81 % seuraa luonto- ja ympäristöasioita (Tiedebarometri 2016) Monimuotoisuuden turvaaminen tärkein metsiä koskevassa päätöksenteossa huomioitava asia, 85 % sitä mieltä (Valkeapää ym. 2009) 89 % suomalaisista kokee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen hakkuiden lisäämistä tärkeimpänä (TSN Gallup / WWF 2015) 54 % suomalaisista metsän aineettomia arvoja ja luontoarvoja korostavia (Horne ym. 2004) 30 % metsänomistajista pitää tärkeimpänä metsänkasvatuksen päämääränään monimuotoisuuden turvaamista, 54 % monitavoitteisia ja virkistyskäyttäjiä (Hänninen ym. 2011, Kumela & Hänninen 2011) 70 % vastustaa avohakkuita (Valkeapää ym. 2009) Luonnontilaisimmat alueet kansallispuistoissa suosituimpia (Metsähallitus 2015) Hallittu hoitamattomuus ei häiritse lähivirkistysmetsissä (Hauru 2015) Miellyttävimmät metsät: isot puut, pensaskerros, yhtenäinen vihreä kenttäkerros, monipuulajisuus, luonnontilaisuuden tuntu (Karjalainen & Sievänen 2006)

45 wwf.fi Ratkaistaan asiat yhdessä! Tule mukaan!