ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

Transkriptio

1 Antti Lappo / WWF-Finland ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ Tampere Hanna-Liisa Kangas MMT WWF Suomi Ilmastovastaava

2 Raportti ladattavissa osoitteessa: wwf.fi/mediabank/2666.pdf

3 WWF WWF IN SHORT +100 WWF is in over 100 countries, on 5 continents WWF has over 5,000 staff worldwide 1961 WWF was founded In M WWF has over 5 million supporters 3

4 Mauri Rautkari / WWF-Canon Ilmastokriisi

5 Arktinen merijää oli 2012 syksynä pienimmillään koko mittaushistoriansa aikana Jürgen Freund / WWF-Canon on lisäksi todistettu ennätyksellisiä kuivuuksia, lämpötiloja, tulvia, myrskyjä ja ruoan hinnan nousua

6

7 Ilmasto lämpenee Ilmasto on lämmennyt noin 0,8 C Kansainvälisesti sovittu tavoite: alle 2 C Nykypolitiikka: 4-6 C Arktisen alueen pintalämpötiloja WWF, Hanna-Liisa Kangas 7

8 Suuret luonnonkatastrofit Lähde: Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos WWF, Hanna-Liisa Kangas 8

9 Jotta ilmastomuutos pystyttäisiin pysäyttämään alle kahden asteen, tulisi teollisuusmaiden vähentää päästöjään vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä Suomi ei ole onnistunut kääntämään päästöjään laskusuuntaan 10% 5% 0% -5% -10% -15% 6% EU-27 Tanska Saksa Suomi Ruotsi -11% -9% -15% -25% -20% -25% -30% Vuoden 2010 päästöt vertailuvuoteen 1990 verrattuna (Lähde Eurostat 2013). 9

10 Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii paljon uusiutuvaa energiaa, myös bioenergiaa Noin 75% tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista tulisi jättää hyödyntämättä Uusiutuva energia ratkaisussa avainasemassa The Energy Report WWF ja Ecofys ) Energiansäästö ja sähköistäminen 2) Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla 10

11 100% RE vuonna 2050: Energianlähteet 11

12 4-Mar-13 / 12

13 Hiilen kierto & metsäsektori

14

15 Who s winning the clean energy race? PEW 2012 Investoinnit ilmastoinnovaatioihin

16 Mauri Rautkari / WWF-Canon Luonnon monimuotoisuus

17 Suomen uhanalaisista lajeista 45 % on metsälajeja Viimeisen 10 vuoden aikana tilanne on pahentunut

18 Metsälajien uhanalaisuus Suomessa

19 Mauri Rautkari / WWF-Canon Yhteiskunnalliset ajurit Suomen metsäsektorilla

20 Jan Segerstam / WWF-Finland Metsät & ilmasto Yhteiskunnalliset ajurit metsäsektorilla 1/2 Massa- ja paperiteollisuuden rakennemuutos Kuitupuun kysyntä laskee teollisuusmaissa Metsäteollisuus palveluvaltaistuu Ympäristötietoisuuden kasvu ja kansainväliset monimuotoisuusvelvoitteet Tarve kasvattaa monimuotoisuutta Metsien virkistyskäyttö kasvaa

21 Michel Gunther / WWF-Canon Metsät & ilmasto Yhteiskunnalliset ajurit metsäsektorilla 2/2 Ilmastokriisi (Metsäsektorin mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä): Hiilinielun/varaston ylläpito ja kasvattaminen Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Energiaintensiivisten raaka-aineiden korvaaminen Puutalorakentamisen yleistyminen (osittain yhteydessä ilmastokriisiin) Sahatavaran kysynnän kasvu

22 Ajureiden tuomat tarpeet metsäsektorille 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve

23 Mauri Rautkari / WWF-Canon Miten vastata ajureiden tuomiin tarpeisiin? Tutkimustuloksia

24 Wild Wonders of Europe /Widstrand / WWF Metsät & Ilmasto Kiertoajan pidentäminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Lisää tukkipuun tarjontaa, ei selkeää trendiä energiapuun tarjonnassa (voidaan yhdistää pohjapinta-alan kasvattamiseen) 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Ei suurta vaikutusta monimuotoisuuteen 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Lisää hiilen sidontaa varsinkin männiköissä, vähentää päästöjä molemmissa

25 Kiertoajan pidentäminen

26 Wild Wonders of Europe /Sven Zacek / WWF Metsät & Ilmasto Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon lisääminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Lisää tukkipuun tarjontaa, voidaan toteuttaa niin, että lisää energiapuun tarjontaa 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Lisää monimuotoisuutta 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Todennäköisesti lisää maaperän hiilen sidontaa (ei tutkimustuloksia)

27 N.C. Turner / WWF-Canon Metsät & Ilmasto FSC sertifioinnin lisääminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä -? 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä -? 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Lisää monimuotoisuutta 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Lisääntynyt suojeluvelvoite saattaa lisätä hiilen sidontaa (ei tutkimustulos)

28 Wild Wonders of Europe /Niall Benvie / WWF Metsät & Ilmasto Energiapuun korjuu 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Vähentää tukkipuun tarjontaa (pitkällä aikavälillä), lisää energiapuun tarjontaa 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa (pitkällä aikavälillä) 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Heikentää monimuotoisuutta (tarvitaan lisää tutkimustietoa) 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Heikentää hiilen sidontaa (kantojen substituutiovaikutus pienpuuta ja hakkuutähdettä heikompi)

29 Kantojen noston ilmastovaikutus Kantojen nostoala nousi vuosien välillä sadasta hehtaarista hehtaariin Suomessa! Huom! Ilmastotieteen mukaan seuraavat vuosikymmenet ovat merkittäviä

30 Wild Wonders of Europe /Widstrand / WWF Suojelun lisääminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Ei lisää kysyntää 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Lisää monimuotoisuutta 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Lisää hiilen sidontaa

31 Mauri Rautkari / WWF-Canon WWF:n johtopäätöksiä

32 WWF:n johtopäätöksiä ajureista & tutkimustuloksista 1/2 I. Lisää suojelua II. Lisää eri-ikäismetsänhoitoa III.Lisää FSC -sertifioituja metsiä IV.Kiertoaikojen pidentäminen tasaikäisrakenteisissa metsissä V. Lisää energiapuun korjuuta (ottaen myös kestävyys- ja ilmastokysymykset huomioon)

33 WWF:n johtopäätöksiä ajureista & tutkimustuloksista 2/2 Seuraavilla toimenpiteillä liikaa epävarmuutta tai ajureiden kannalta negatiivisia vaikutuksia, joten tulisi harkita/lopettaa: Kantojen nosto Nykyisen metsänhoitokulttuurin ylläpitäminen

34 WWF: Vaikutukset Suomen bioenergiapolitiikkaan 1/2 WWF:n energiahierarkia 1) Energiansäästö & tehokkuus 2) Tuuli- ja aurinkoenergia, muut kestävät, ei-biomassapohjaiset uusiutuvat 3) Kestävästi tuotettu bioenergia 4) Fossililiset polttoaineet & ydinvoima Pitkällä aikavälillä bioenergia varattava kohteisiin, jossa sillä ei ole vaihtoehtoa Raskas laiva- ja lentoliikenne Teolliset prosessit

35 WWF: Vaikutukset Suomen bioenergiapolitiikkaan 2/2 Bioenergian tukipolitiikan tulisi noudattaa energiahierarkiaa Politiikan tulisi tukea tehokasta energiantuotantoa, ei laajaa energiapuun korjuuta Kestämätön bioenergia tulisi rajata tukipolitiikan ulkopuolelle Kannot

36 Juan Carlos DEL OLMO / WWF-Spain Kiitos!