OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä"

Heidi Alanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 19 OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapinta-alasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on maaseutua. Tällä perustella Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Mekaanisesti lasketun ns. lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v enää maatilalla. Tällöin haja-asutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä noin henkeen. Samaan aikaan kesämökkien määrä olisi kasvanut kappaleesta mökkiin. Suomessa oli vuonna 2000 tilastojen mukaan noin maaseutuyritystä, joista ei ollut sidosta maatilaan. Maatiloja oli kaikkiaan noin Niistä oli puhtaita maatiloja ja loput saivat osan elannostaan muusta yritystoiminnasta. Maaseudulla ei lukujenkaan valossa ole enää "pääelinkeinoja" eikä "sivu- tai liitännäiselinkeinoja". On vain yrityksiä, joiden tuoteja kustannusrajauksen tärkeimpänä selittäjänä on yrittäjien tapauskohtainen osaaminen. Virallisia odotuksia kohdistuu myös maaseutumatkailuun. Tällä hetkellä runsaat 1400 tilaa tarjoaa ravitsemus- ja matkailupalveluja. Viljelijöiden omistamia mökkejä arvioidaan Suomessa olevan kpl. Koko Suomen mitassa maaltamuutto ja maatalouden huono kannattavuus ovat luomaisillaan antautumismielialaa ja toivottomuutta. Varsinkin tuottajaväestö on henkisesti kovilla. Muuttotappioalueilla taistellaan autioitumista vastaan. Kajaanin kaupunkialueella tilanne on kuitenkin toinen. Täällä maaseudulla on todelliset mahdollisuudet, kunhan toimeen tartutaan. Kajaanissa oli vuonna 2002 noin 80 maatilaa ja noin 1300 kesämökkiä. Vuonna 2008 arvioidaan aktiivimaatilojen määrän pysyvän 80 tilan tuntumassa ja kesämökkien määrän lisääntyvän vajaaseen 1400 mökkiin. Lähimenneisyydessä ja varmasti myös tulevaisuudessa maassamme on vallalla pyrkimys tuottaa ainoastaan kokoaikaisia työpaikkoja, joita ajatellen nykyinen sosiaaliturvamme on kehitetty. Olet joko kokoaikatöissä tai olet työttömänä. Suureksi paisunut harmaa talous johtunee siitä, että vaihtoehtoja kokoaikaisen työn ja työttömyyden väliltä puuttuu. Mikäli näitä vaihtoehtoja kyettäisiin löytämään, voitaisiin Kajaaniinkin maaseudulle juurtunutta massatyöttömyyttä oleellisesti helpottaa. Tällä hetkellä maaseutualueen työttömät ovat suuren osan vuotta työttöminä ja lopun vuotta useimmiten julkisen sektorin työllisyystöissä tai pienissä yhteiskunnan tarjoamissa projektiluonteisissa pätkätöissä. Yksityinen sektori tarjoaa niukasti työpaikkoja Kajaanin maaseudulla.

lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v. 2020 enää 46 000 maatilalla. Tällöin haja-asutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä noin 600 000 henkeen.

2 20 Maaseudun työ ja toimeentulo on voitava kerätä pienistä palasista. Osaaikaisen työn markkinoiden edistäminen auttaa pääsemään irti nykyisestä työttömyyden ja pätkätöiden noidankehästä. Näin vähennetään syrjäytymistä ja poismuuttoa maaseudulta. Maaseudun yritystoimintaan on panostettava entistä enemmän ja luotava puitteet yritystoiminnan kannattavalle kasvulle Kajaanin maaseudulla. Infra- ja palvelustruktuurin säilyttäminen tulevia yrittäjiä varten on välttämätöntä. Täysiaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon on kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja. Kajaanin maaseudulle tarvitaan uusia liikeideoita ja palveluita. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpainon tulee olla koulutuksessa ja tiedon siirrossa. Kehittämistoimien pitää kohdistua tuotekehitykseen, yrittäjyyden edistämiseen, markkinoinnin ja liikkeenjohdon parantamiseen, yhteistyön ja verkottumisen edistämiseen. Kajaanilaisen maaseudun ominaispiirteet ovat oman arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa, etenkin matkailussa. Luonto on myös kajaanilaisen maaseudun kestävä vahvuustekijä. Erityisesti Paltaniemen maaseudun luonnonläheisyys ja kulttuuriperintö antavat lähtökohdat kehittää elämysten rikkauteen perustuvaa laadullisesti korkeatasoista matkailuyrittämistä. Maaseutumatkailuyritykset muodostavat elinvoimaisen toimintaverkoston yrityspalvelujen, asiakkaiden majoituksen ja virkistyksen, kokousten ja vierailuohjelmien järjestelyissä. Kansainvälistymisen mukana lisääntyy myös nuorten ja perheiden kiinnostus kainuulaiseen luontoon, kulttuuriin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tämä luo matkailualalle tilaa kohtuuhintaiseen majoitus-, ravintola- ja retkeilypalvelujen järjestämiseen koko Kainuussa. Uuden Kainuun hallintokokeilulain turvin maaseutuyrittämistä tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Verotuksellisin keinoin voidaan yritysten syntyyn vaikuttaa oleellisesti. Maaseudun pienimmiltä yrittäjiltä voitaisiin hallintokokeilun turvin poistaa arvonlisävero tai vähintäänkin voitaisiin nostaa verorajaa oleellisesti nykyisestä. Kajaaninkin maaseudulla on monia yrittäjiä, jotka ovat päättäneet rajoittaa liikevaihtoaan verorajan ylärajalle, koska tuotteiden hinnoittelu ei kestä arvonlisäverorasitusta. Maaseudulla pienyrittämistä rajoittaa muun muassa vaativa elintarvikelainsäädäntö, joka rajoittaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen syntymistä. Maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset ja tuet maksetaan nykyään vain maatilatalouden harjoittajille ja heidän liitännäiselinkeinoilleen. Tästä rajoituksesta voidaan hallintokokeilumallin turvin luopua ja tukien tulee koskea kaikkia maaseudulla toimivia yrittäjiä. Uusiutuva kotimainen energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventioita. Hakkeen käyttö tuo runsaasti työtä. Metsästä ja pelloilta saatavan bioenergian tuottaminen ja korjaaminen voisi luoda maaseudulle jopa uutta työpaikkaa.

Infra- ja palvelustruktuurin säilyttäminen tulevia yrittäjiä varten on välttämätöntä. Täysiaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon on kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja.

3 SWOT-ANALYYSI HEIKKOUDET - Ikääntyvä väestö - Pienenevä kansantalous - Suppea elinkeinorakenne - Hallanarka alue - Pieni kapasiteetti - Lyhyt kasvukausi - Olematon tuotekehitys - Kansainväliset suhteet - Rahan puute VAHVUUDET - Hyvä identiteetti - Lähiruoka - Puhtaus - Hyvä imago - Valoisa kesä UHAT - Nuorison poismuutto - Kohtuullinen maan hinta - Maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista - Maatilojen usko romahtaa - Maalaismaisema kasvaa umpeen - Sukupolvenvaihdosten vaikeutuminen MAHDOLLISUUDET - Potentiaalinen markkina - EU-lainsäädäntö - Osittainen etätyö - Vesistöt - Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö - Kohtuullinen maan hinta

- Kohtuullinen maan hinta - Maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista - Maatilojen usko romahtaa - Maalaismaisema kasvaa umpeen - Sukupolvenvaihdosten

4 22 2 VISIO VUODELLE 2008 Kajaanin maaseutu on kasvava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kannattavalle maaseutuyrittämiselle ja asumiselle. 3 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Perusmaatalous säilyy Varmistetaan sukupolvenvaihdokset Vähintään kaksi (2) sukupolvenvaihdosta vuodessa. Maatilojen määrä vähintään 78 TE-keskus Erikoismaataloustuotanto kasvaa Tuetaan investointeja Tutkimustoiminnan lisääminen ja tulosten hyödyntäminen ne u- vonnassa Investointien määrä Erikoistilojen lukumäärä MTT TE-keskus Tiedotetaan rahoitusjärjestelyistä Järjestetään tutustumiskäyntejä alan yrityksiin Vähintään kaksi (2) tiedotustilaisuutta vuodessa Tutustumiskäyntien lukumäärä Elinkeinorakenne monipuolistuu Lisätään mahdollisuuksia etätyöhön Tiedotetaan maaseudulla yrittämisen mahdollisuuksista Maaseudulla toimivien yritysten lukumäärä Maaseudulla asuvien ihmisten lukumäärä Kain. maaseutukeskus Yrittäjät verkostoituvat Valitaan painopistealueet Sidosryhmät ja yrittäjät verkostoituvat keskenään Yrittäjät kansainvälistyvät Kansainvälisten projektien lukumäärä Kain, maaseutukeskus

Maatilojen määrä vähintään 78 TE-keskus Erikoismaataloustuotanto kasvaa Tuetaan investointeja Tutkimustoiminnan lisääminen ja tulosten hyödyntäminen ne u- vonnassa Investointien määrä Erikoistilojen

5 23

Samankaltaiset tiedostot

TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS. 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä

TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia