Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä:"

Transkriptio

1 MAASEUTUOHJELMA LIITE 2 TEEMARYHMÄ 1: ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1.1 Yleistä Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä: Martti Kolehmainen Kainuun maaseutukeskus Seppo Kulju Kajaanin yrittäjät ry Seppo Tuhkanen MTK Kainuu Teemaryhmän työhön on osallistunut myös Markku Haatainen, maanviljelijä. Teemaryhmän aihealue: perusmaatalouden elinkeinot, erikoismaatalous, maatalouden liitännäis ja sivuelinkeinot, maaseutumatkailu, etä ja joustotyö, yrittäjyys ja uudet maaseudun elinkeinot ja toimintamuodot ( Kh:n toimialue ) Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Tehtyjä toimenpiteitä Tutustumismatka eriluonteisiin maaseutuyrityksiin Kuopin kauppahalli Korholan hevostila Roinilan tila Kangasniemellä (200 lehmää +330 possua) RantaKeurula/Maatilamatkaulukartano Hannulassa Niemisjärven Sininen kaivohuone Väisäsen Kotiliha Oy Hanna Nissinen työskenteli materiaalin kokoajana ja tutkimushaastattelijana aikavälille Työn jäsentelyyn käytetään kaupungin käytössä olevaa talousarviorakenteen mallia: Toimintaympäristön muutossuunnat ( SWOT analyysi ) Visio 2008 Strategiset tavoitteet Toimenpiteet

2 2. Visio vuodelle 2008 KAJAANIN MAASEUTU ON KASVAVA JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANNATTAVALLE MAASEUTUYRITTÄMISELLE JA ASUMISELLE 3. Strategiset tavoitteet Perusmaatalous säilyy Erikoismaataloustuotanto kasvaa Maaseutu tarjoaa houkuttelevan/vaihtoehtoisen asumismuodon Elinkeinorakenne monipuolistuu Yrittäjät verkostoituvat Peruspalvelut säilyvät 4. Toimenpiteet: 1. Valitaan painopistealueet 2. Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealoille 3. Suunnataan koulutus valituille painopistealoille 4. Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantaasumisen mahdollistama kaava 5. Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6. Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä

3 5. Vastuutaho/aikataulu/kustannukset/rahoitus TOIMENPIDE VASTUUTAHO AIKATAULU KUSTANNUKSET RAHOITTAJA 1 TEkeskus Ei kustannuksia Valitaan MTK painopistealueet Elinkeinokesku s 2 Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealueille 3 Suunnataan koulutus valituille painopistealueille 4 Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantarakentamisen mahdollistama kaava 5 Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6 Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä TEkeskus MTK Elinkeinokesku s Elinkeinokesku s Sipake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s MTK Ei kustannuksia Elinkeinokeskus

4 6. SWOT analyysi HEIKKOUDET ikääntyvä väestö pienenevä kansantalous suppea elinkeinorakenne hallanarka alue pieni kapasiteetti lyhyt kasvukausi olematon tuotekehitys kansainväliset suhteet rahan puute UHAT nuorison poismuutto kohtuullinen maan hinta maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista maatilojen usko romahtaa maalaismaisema kasvaa umpeen sukupolvenvaihdosten vaikeutuminen VAHVUUDET hyvä identiteetti lähiruoka puhtaus hyvä imago valoisa kesä MAHDOLLISUUDET potentiaalinen markkina EU lainsäädäntö Osittainen etätyö Vesistöt Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö Ohjausryhmän kommentteja : kohtuullinen maan hinta voi olla uhka, koska maan myynti tonteiksi on helppoa ja siten mahdollisesti vaikeuttaa viljelyä kaavoituksella voidaan varmentaa tonttimaan ja viljelysmaan suhdetta pellon odotusarvo voi olla haitta alueilla, joille on rakennuspaineita

5 SEURAAVASSA VIELÄ TARKISTAMATON JA OIKOLUKEMATONTA TAUSTATIETOA 1. YLEISTÄ MAATALOUDEN KEHITYKSESTÄ Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on maaseutua. Tällä perustella Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Mekaanisesti lasketun ns. lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v enää maatilalla. Tällöin hajaasutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä henkeen. Samaan aikaan kesämökkien määrä olisi kasvanut kappaleesta mökkiin. Kajaanissa on nyt noin xxx kesämökkiä ja vuonna 2020 arviodaan mökkejä olevan xxxx kpl Uudelle aluepolitiikalle on tarvetta, mutta siltä puuttuu laajalti hyväksytty keinovalikoima. Uudet aluepolitiikan keinot tulevat olemaan ympäristöpolitiikan tapaan ohjaavia, mutta perustuvat tietoyhteiskuntavaiheen logiikalle. Suomessa on v alussa tilastojen mukaan noin maaseutuyritystä, joista ei ole sidosta maatilaan. Maatiloja on kaikkiaan Niistä on puhtaita maatiloja ja loput saavat osan elannostaan muusta yritystoiminnasta. Maaseudulla ei lukujenkaan valossa ole enää ole "pääelinkeinoja" eikä "sivu tai liitännäiselinkeinoja". On vain yrityksiä, joiden tuote ja kustannusrajauksen tärkeimpänä selittäjänä on yrittäjien tapauskohtainen osaaminen. Kajaanin osalta pitää tarkentaa lukuja xxxxx klp Tulevien vuosien maaseutupolitiikkaa rakennetaan lähtien oppimiskäyräajattelusta, jossa kylä kehittyy yhdessäoloorganisaatiosta hanketyön kautta elinkeinotoiminnan edistäjäksi. Leader toiminnassa on mm harjoiteltu tätä tilannetta varten. Maaseudun laajaalainen, ohjelmallinen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi, vaikka käytössä olevat resurssit ovat maatalouteen verrattuna vähäisiä. Maaseutupolitiikkaan sisältyy myönteisiä mahdollisuuksia, joita maatalouden puolella ei lyhyellä tähtäyksellä ole. Yksittäisistä elinkeinopoliittisista ratkaisuista eniten maaseutuun vaikuttaa tulevaisuuden energiapoliittiset linjaukset. Jo Kansallisessa metsäohjelmassa (1999) pyritään lisäämään voimakkaasti energiapuun käyttöä. VTT Energia on laskenut, että Kioton ilmastosopimuksen ehtojen täyttäminen edellyttää joko sitä, että puuhakkeen osuus energiantuotannosta nostetaan 20 % v mennessä tai yhtä 1350 MW ydinvoimalaa. Energiapolitiikan suureen linjaa ei kunnan tai kaupungin tasolla voidavaikuttaa. Virallisia odotuksia kohdistuu myös maaseutumatkailuun. Tällä hetkellä runsaat 1400 tilaa tarjoaa ravitsemus ja matkailupalveluja. Viljelijöiden omistamia mökkejä arvioidaan olevan kpl. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama maaseutumatkailun teemaryhmä on asettanut tavoitteeksi, että v mennessä maaseutumatkailun liikevaihto kymmenkertaistetaan 1,5 miljardiin markkaan. Tarkista Kajaani

6 Ympäristöpolitiikan puolelta voidaan arvioida, että Naturan ja metsäpolitiikan ekologisoinnin jälkeen toiminnan keskiöön nousee vesistöjen suojelu ja hoito. Vesiluonto on toistaiseksi jäänyt ympäristöpolitiikassa vähälle huomiolle. Näissä asioissa "varhaisella herääjällä" on etulyönti. Koko Suomen mitassa maaltamuutto ja maatalouden huono kannattavuus ovat luomaisillaan antautumismielialaa ja toivottomuutta. Varsinkin tuottajaväestö on henkisesti kovilla. Muuttotappioalueilla taistellaan autioitumista vastaan. Kajaanin kaupunkialueella tilanne on kuitenkin toinen. Täällä maaseudulla on todelliset mahdollisuudet, kunhan toimeen tartutaan. Lähimenneisyydessä ja varmasti myös tulevaisuudessa maassamme on vallalla pyrkimys tuottaa ainoastaan kokonaisia työpaikkoja. Nykyinen sosiaaliturvamme on kehitetty kokonaisia työpaikkoja ajatellen. Tarjolla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta: olet joko kokoaikatöissä tai olet työttömänä. Työttömänä kaikenlainen työn on periaatteessa kiellettyä jos et halua menettää sosiaalisia etuuksiasi. Koska työttömänä ollessa ei saa tehdä töitä, on seurauksena mm. suureksi paisunut harmaa talous. Nykyisillä työn teettämisen ja työn vastaanottamisen malleilla ei löydy kokoaikaista, riittävän hyvin maksettua työtä kaikille. Tästä on ollut seurauksena massatyöttömyyden juurtuminen erityisesti Kainuun maaseuduille. Tällä hetkellä työ on maaseudulla koostuu pienistä palasista eikä niistä helposti synny pitkäaikaisia palkkatyösuhteita tai täysaikaista yritystoimintaa. Maaseutualueen työttömät ovat suuren osan vuotta työttöminä ja lopun vuotta useimmiten julkisen sektorin työllisyystöissä tai pienissä yhteiskunnan tarjoamissa projektiluonteisissa pätkätöissä. Yksityisen sektorin tarjoamat työpaikat ainakin Kainuussa ovat maaseudulla erittäin rajoittuneet. Työttömyysaste on maaseutualuilla välillä 2540 %. Tämän seurauksena on syrjäisen maaseudun työikäisistä jopa yli puolet vuoden aikana työttömänä. Näin ollen jatkuva vajaatyöllisyys on todellisuutta suurelle osalle väestöä. Maaseudun työ ja toimeentulo on voitava kerätä pienistä palasista ja sille on luotava järkevät puitteet. On edistettävä vajaatyöllisyyden markkinoita, jotta päästäisiin irti nykyisestä työttömyyden ja pätkätöiden noidankehästä, joka johtaa yhä enenevissä määrin joko syrjäytymiseen kotiseudulla tai poismuuttoon suuriin kaupunkeihin. Ennen kaikkea maaseudun yritystoimintaan on panostettava entistä enemmin ja toisaalta luotava puitteet yritystoiminnan kannattavalle kasvulle Kajaanin maaseudulla. On myös säilytettävä uusia yrittäjiä varten tarpeelliset asunnot ja muu infra ja palvelustruktuuri. Kajaanin maaseutu autioituu jos monitoimisuudelle eikä "pienistä puroista" elämänmuodolle anneta tilaa. On kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja täysaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon. Maaseudulle sopivat työn ja toimeentulon rakenteet on elvytettävä nykyaikaisella tavalla perustulon turvaavan yritystoiminnan avulla. On käännettävä ajatukset pois suuruuden ekonomiasta omiin resursseihin ja siihen pienuuteen, jonka varassa maaseudulla on elettävä. Uuden tekniikan avulla voidaan luoda verkostoja, jotka nostavat pienet yksiköt suuremmiksi kuin ne sinällään ovat. Pieni, riippumaton paikallinen talous voi tarjota runsaasti pysyviä työpaikkoja. On syytä tukea ja kehittää monimuotoisuutta, hajauttamista ja paikallisuutta.

7 Uuden maaseutuyrittämisen keskeisiä lähtökohtia ovat kysyntälähtöisyys, palveluiden ja tuotteiden laatu sekä muutosten haistelu ja seuraaminen. Kajaanin maaseudulle tarvitaan uusia liikeideoita ja palveluita. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpainon tulee olla koulutuksessa ja tiedon siirrossa. Kehittämistoimien pitäisi kohdistua tuotekehitykseen, yrittäjyyden edistämiseen, markkinoinnin ja liikkeenjohdon parantamiseen, yhteistyön ja verkottumisen edistämiseen. Kajaanilaisen maaseudun ominaispiirteet etenkin matkailussa ovat oman arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa. Luonto on myös kajaanilaisen maaseudun kestävä vahvuustekijä. Erityisesti Paltaniemen maaseudun luonnonläheisyys ja kulttuuriperintö antavat lähtökohdat kehittää elämysten rikkauteen perustuvaa laadullisesti korkeatasoista matkailuyrittämistä. Maaseutumatkailuyritykset muodostavat elinvoimaisen toimintaverkoston yrityspalvelujen, asiakkaiden majoituksen ja virkistyksen, kokousten ja vierailuohjelmien järjestelyissä. Kansainvälistymisen mukana lisääntyy myös nuorten ja perheiden kiinnostus kainuulaiseen luontoon, kulttuuriin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tämä luo matkailualalle tilaa kohtuuhintaiseen majoitus, ravintola ja retkeilypalvelujen järjestämiseen koko Kainuussa. 1.1 Yrittämisen kynnys alemmas maaseudulla Uuden Kainuun hallintokokeilulain turvin maaseutuyrittämistä tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Verotuksellisin keinoin voidaan yritysten syntyyn vaikuttaa oleellisesti. Maaseudun pienimmiltä yrittäjiltä voitaisiin hallintokokeilun turvin poistaa arvonlisävero tai vähintäänkin voitaisiin nostaa verorajaa oleellisesti nykyisestä. Kajaaninkin maaseudulla on monia yrittäjiä, jotka ovat päättäneet rajoittaa liikevaihtoaan verorajan ylärajalle, koska tuotteiden hinnoittelu ei kestä arvonlisäverorasitusta. Maaseudulla pienyrittämistä rajoittaa muun muassa ylihygienisoiva elintarvikelainsäädäntö, joka estää tehokkaasti pienimuotoisen elintarvikejalostuksen syntymistä. Maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset ja tuet maksetaan nykyään vain maatilatalouden harjoittajille eli niin kutsutuille liitännäiselinkeinoille. Tästä rajoituksesta voitaisiin luopua ja tukien olisi koskettava kaikkia maaseudulla toimivia yrittäjiä. Uusiutuva kotimainen energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventioita. Hakkeen käyttö tuo runsaasti työtä. Metsästä ja pelloilta saatavan bioenergian tuottamisen ja korjaamisen on arvioitu voitavan luoda maaseudulle jopa uutta työpaikkaa.

8 1.2 Elintarvikkeiden jatkojalostus Maaseutu on tähän asti elänyt maasta ja sen kasvusta, mutta vain vähän kasvun jalostamisesta ja markkinoinnista. Tähän tekstiä.. Suomalaisille luomutuotteille on luotava pysyvä jalansija KeskiEuroopan markkinoille. 1.3 Maaseudun uusasuttaminen Maaseudun uusista asukkaista vain osa tulee työskentelemään maatalouden parissa. Monilla heistä on työpaikka keskuksissa ja he pendelöivät päivittäin. Maaseutu on erinomainen paikka tehdä myös etätyötä, jolloin tarve päivittäisiin työmatkoihin poistuu. Osa saa toimeentulonsa käsityöläisyydestä, palveluista ja hoivatyöstä tai tietotyöstä tai näiden ja kansalaisrahan yhdistelmistä. Uusasuttamisen yksi tavoite on maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja palvelujen parantaminen sekä käden että ammattitaitoa omaavien miesten ja naisten työllistyminen. Maaseudulle muuttavien myötä saadaan hyödynnetyksi se tieto ja osaaminen, minkä muuttajat tuovat. Mikäli näitä uudisasukkaita saadaan runsaasti paikkakunnalle, sillä saattaa olla huomattava myönteinen vaikutus paikkakunnan yritysilmastoon. Tähän lisää tekstiä Etätyö Etätyö on nähty yhtenä uuden maaseudun keskeisistä mahdollisuuksista. Etätyön kehittäminen on työttömyyyden aiheuttaman turvattomuuden vuoksi pysähdyksissä. Etätyölle pitää taata samanvertaiset oikeudet kuin "oikeallekin" työlle niin, että etätyöntekijä voisi turvallisin mielin irtautua asumaan maaseudulle. Työministeriön tutkimuksen mukaan, jopa viidennes työssäkäyvistä voisi olla mahdollisia etätyön tekijöitä jos niin halutaan. Etätyön edistäminen avaisi maaseudulle arvaamattomat kehittymisen mahdollisuudet. Etätyön edistämiseksi voidaan vaikka toimialakohtaisesti harkita vero ja työvoimakustannushelpotuksia etätyötä suosiville työnantajille. 1.5 Kylätoiminta Suomi on ollut kylätoiminnan kehityksessä maailman johtava maa. Kylätoimintaosaamista viedään myös muihin maihin, joissa tällainen yhteistoiminnan muoto on tuntematon. Maaseudulla on mahdollista kehittää moninaisia yhteisöllisyyden muotoja. Erilaiset kyläpalvelut vaikkapa halonhakkuu naapurin mummolle ja kimppakyytien tarjoaminen luovat talkooja yhteisvastuun henkeä maaseudulle. Uusosuustoiminta voi olla merkittävä tapa tuottaa tulevaisuudessa hyvinvointipalveluita kylillä. Maaseutualueiden tiedotustoiminnalle tulee osoittaa voimakas tuki ja tehostettu huomio. Paikallistason sosiaalisten yhteyksien, kulttuurista tiedottamisen ja talonpoikaisjärjen viljelemisen lisäämiseksi on nykyaikainen tietoverkko ja nopeat tiedotusmenetelmät sekä viestinnän vastuuhenkilö alueellisia avainsanoja. Yhteisöllisyys on voimavara maaseudun monimuotoisen kulttuurin, ja suomalaisten erityispiirteiden vaalimisessa ja säilyttämisessä. Paikalliseen toimintaan on hyvä sisällyttää kansallisen kulttuurimme erityispiirteiden vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. Latomaisemamme ja maaseudun muut erityispiirteet, aidat, veräjät, niityt ja aukiot,

9 rakennustaajamat ja museotiet, raitit ja polut ovat huomion arvoisia tekijöitä kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja muussa toiminnassa. Miljöön suojeluun tähtääville toimenpiteille tulee voida ohjata taloudellinen ja henkinen tuki. 1.6 Perinteisen kulttuurin vaaliminen Talonpoikaiskulttuurille, esiisiemme ja äitiemme kansanviisaudelle, tähän tekstiä 2. KAJAANIN MAASEUDUN KEHITYSNÄKYMIÄ TARKISTA LUVUT!!! 2.1. Yritystoiminta Kajaanin maaseutualueella toimii xxx yritystä, jotka ovat tyypiltään joko maatiloja, maaseutuyrityksiä tai maaseudulle sijoittuneita yrityksiä. Kajaanin kaupunki on koonnut omaa käyttöään varten yritysrekisteriä, sillä ilmeisesti mikään virallinen tilastoiva taho ei sellaista halua tuottaa. Koko metsäpintaala on xxx plus valtion omistamat maat. Puuston kokonaismäärä on x miljoonaa kuutiometriä. Metsätiloja on yhteensä xxx kpl ja niiden keskikoko xx ha. Maatilojen hallussa oleva metsäala on xxx ha (v.xx). Muualla asuvia metsänomistajia oli xx kpl. Kajaain kaupungissa on tilastoitua peltoa xxx ha, josta koko viljelyala xxxx ha ja aktiivitilojen käytössä yhteensä xxxx ha (1997). Viljalajeista eniten viljellään xxx. Vuonna xxx välitti kaupungin maaseututoimi kauttaan ministeriön ja TEkeskuksen myöntämiä investointitukia yhteensä xx m verran. Kaupungin kautta välitettiin maatalouspoliittisia peltoala ja kotieläintukia xxx m. Vuonna 2002 maatiloja tilastoitiin xx kpl. joista päätuotantosuunnan mukaan ryhmitellen: viljanviljelytiloja xx muu kasvinviljely xx maidontuotantotiloja xx lihakarjantuotantotiloja xx lammastaloustiloja xx sikatiloja xx siipikarjataloustiloja xx hevostaloustiloja xx Luomutuotantoa on xx tilalla. Ns. passiivitiloja (luopumiseläkkeellä) on xx kpl Aktiivitilojen lukumäärä on noin xx kpl. Maataloustukia hakeneiden tilojen luku oli xx. Tiloista xx kpl oli peltoa alle 10 ha, xx kpl 1030 ha ja xx kpl yli 30 ha. Vuonna 2002 maatiloilla asui kaikkiaan xxx henkeä Muita maaseutuyrityksiä on xx kpl, joista maatilojen yhteydessä toimivia n. xx kpl. Yritykset jakaantuivat seuraavasti hoitoalan palveluyrityksiä x huoltoasema ja kahvilatoiminta x

10 2. TEHTY HAASTATTELU kuljetus ja autoala xx muu palveluala x opetustoiminta x puu ja metsäala xx rakennusalan palveluja xx vaatetus ja tekstiili xx lahjatavaroita ja matkamuistoja xx liikeelämää palveleva toiminta xx maanrakennus ja koneurakointi xx matkailu xx (?) metallityöt ja koneenkorjaus xx Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin haastattelukysely, joka kohdistui etupäässä maaseudulla toimiviin yrittäjiin. Haastattelut tehtiin kesä heinäkuussa Vastanneista viljelijöitä ja muita yrittäjiä oli suhteessa saman verran. Otanta oli ohjattu maantieteellisesti kattamaan koko kunnan. Haastatteluihin osui kokoluokaltaan suuria ja pieniä yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Kysymykset koskivat yrityksen taustatietoja, aikeita, koettuja esteitä, asumista, Kajaaniin liittyviä arvostuksia sekä avoimia kysymyksiä. 2.1 Yhteenveto haastatteluista Kajaanin kaupunkia ympäröivän maaseudun johtaviksi elinkeinoiksi koettiin maa ja metsätalous. Kaikkien aloja koskien koettiin, että tuet pitäisi suunnata suoraan yrityksille niin, että investoinnit ja työllistäminen olisivat mahdollisia. Nyt tukien saaminen on ongelmallista, koska lyhyellä tähtäimellä katsottuna tukien katsotaan hyödyttävän vain yrittäjää, ei yhteiskuntaa. Kouluttaminen ja konsultointi eivät olleet kohdanneet aina yrittäjien oikeita tarpeita ja osa kursseista koettiin turhina. Myös erilaisiin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nousi esille, että nykyisin luodaan visio ja saadaan hankkeelle vetäjä, mutta hankkeen tekijöiden ja toteuttajien palkkaus on vaikea toteuttaa tai sen suunnittelu unohdetaan kokonaan. Pelkona on myös yritysten lopettaessa sekä kaupungista että maaseudulta nuoren työvoiman ja aivokapasiteetin siirtyminen suuriin kasvukeskuksiin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Tällöin usealle ikääntyvälle yrittäjälle yrityksen toimintaa jatkavan henkilön löytäminen on vaikeaa. Yksi nykypäivän yrittämisen perustyökaluista nousi selkeästi esille tietoverkot tulisi saada yrittäjien ulottuville ja yhteysnopeuden tulisi olla laajakaistan luokkaa.

11 2.1.1 Maanviljely Haastatteluissa nousivat esille voimakkaimmin maanviljelyn sisältä erityisesti kasvien tuotanto ja puutarhatalous. Perusmaataloutta esiintyy miltei jokaisella kylällä, ja kylät, joista perusmaanviljely oli loppunut, koettiin kuoleviksi kyliksi maiseman muuttuessa, peltojen vesoittuessa ja talojen autioituessa. Tällaisia kyliä miellettiin olevan eniten eteläisessä Kajaanissa ja niissä sijaitsevan nykyisin vain lähinnä normaaleja asuintaloja sekä lomaasutusta. Maatalousala mielletään elinvoimaiseksi varsinkin taajamien läheisyydessä. Tilojen määrän ei uskota vähentyvän, sillä nykyiset tilat ovat elinkelpoisia ja niissä on nyt suhteellisen nuoret yrittäjät tai sukupolvenvaihdos tulossa. Tilakoon oletetaan kasvavan viljelyn tehostamisen myötä. Perusmaatalouden säilyminen on tärkeää kylien säilymisen kannalta ja siksi se tahdottaisiin turvata kaavoituksella. Puutarhayritykset ovat keskittyneet taajaman ympäristöön (Parkinniemi, Kuluntalahti, Koutaniemi). Olosuhteet hyvä alue, vesistöjen läheisyys, ei hallan arkaa seutua ja historialliset taustat ovat tuoneet vahvasti näitä yrityksiä eteenpäin. Nyt puutarhataloudessa suunnataan myyntiä Oulun varaan neljännes tuotannosta menee Oulun alueelle. Kasvihuonetuotannossa koetaan löytyvän kasvunvaraa. Tomaatti, kurkku ja erikoisvihannekset ovat mahdollisia vientituotteita, mutta avomaavihannesten talvituotanto koettiin mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Maanviljelyn kohdalla kaivattaisiin tiiviimpää vuorovaikutusta kaupungin ja viljelijöiden välillä. Useat haastatelluista kokivat myös, että kunta ei pystyy tukemaan yrittäjiä. Paikalliselle ruokaaineiden jalostustoiminnalle löytyisi tilaa, jos lähiruuan käyttö saataisiin yleistymään. Raakaaineiden tuottaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa esim. kaupungin kilpailuttaessa tarjoukset ja tällöin paikallista tuottajaa ei voida ottaa huomioon, kun hinta ei ole kilpailukykyinen. Kilpailukykyisyyden saavuttamiseksi tuotteet tulisi jalostaa tarpeeksi korkealle, jolloin hinnoittelun avulla pystyttäisiin perimään hyvä ja tuottava markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljelijöitä tulisi kannustaa kohti yhteistoiminnallisuutta ja osallistumista. Tässä törmätään kuitenkin viljelijöiden aikapulaan. Yhteistoiminnallisuudelle koettiin olevan tilausta muun muassa verkostoitumisen ja esimerkiksi yhteisten työkoneiden hankinnassa toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi. Maanviljelyn vahvuutena olisi löydettävä keinoja hyödyntää valoisa kesä ja alueelle ominaiset luonnonolot Muu elintarviketuotanto Elintarvikkeidenjatkojalostuspiste koetaan tarpeelliseksi, sillä se mahdollistaisi uusien viljelijöiden ja yrittäjien esilletuloa alueella. Pienelle yritykselle ei ole markkinoita, jos jalostusmahdollisuus puuttuu. Jatkojalostamon tulisi keskittyä puolivalmisteiden tekemiseen suurkeittiöiden tarpeisiin, koon olisi oltava suuri kilpailukyvyn saamiseksi ja markkinaalueena tulisi olla myös muu Suomi Kainuun lisäksi. Myös pienteurastamolle olisi tilaus, mikäli se toimisi jatkojalostamon yhteydessä. Pienteurastamon yhtenä etuna ja mahdollisuutena voitaisiin nähdä riistalintujen hyödyntäminen.

12 Jatkojalostusyksikön kautta pienet tilat voisivat mahdollisesti verkostoitua. Erikoisviljelyä ei voi lisätä, jos ei ole markkinoita. Markkinoiden syntymiseen tarvittaisiin jatkojalostusyksikkö. Jatkojalostuspisteen perustaminen vaatisi tarkan markkinaselvityksen Metsätalous Metsätalouden kohdalla mielipiteet jakautuivat kahtia: Osa haastatelluista piti metsätaloutta loppuneena metsien omistuksen siirryttyä suuryhtiöille, kun toiset taas kokivat metsätalouden elinvoimaisena elinkeinona. Kajaanin kaupungin ympäristössä on metsä ja puunjalostusteollisuuteen liittyviä osia mekaanisen puutalouden muodossa. Ympäristöstä pystyttiin nimeämä ainakin sahayrittäjiä, metsäkoneyrittäjiä sekä rakennusmateriaalituotantoon liittyvää yrittämistä. Metsätalousyrittämisen taustalla on usein maatila ja tämän kautta metsätalouden uskotaan säilyvän yhtenä peruselinkeinoista niin pitkään kuin perusmaataloutta harjoittavat tilat tulevat säilymään. Puutalouden kannattavuuden lisäämiseksi nousi ajatus puutavaran jalostamisesta lähiseudulla. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi rakennusosien ja huonekalujen valmistus. Nykyisin suuri osa raakapuusta viedään pois ja jalostusarvon ollessa matala, myös pääomat siirtyvät toisille alueille. Metsäkoneyrittäjien määrä on vähenemään päin koneistamisen myötä tehokkuuden kasvaessa. Yksiköt pitäisi kuitenkin kasvattaa suuremmiksi kannattavuuden suhteen. Metsäkoneyrittäjien keskiikä on korkea ja jatkajia ei oleteta löytyvän helposti suurien alkuinvestointien takia Hevostalous Hevostalous on keskittynyt Kuluntalahden ympärille ja sen koettiin olevan selkeässä kasvussa. Kuluntalahteen on perustettu uusia talleja ja hevostaloustoimintaa on pyörittämässä nuoria yrittäjiä. Tämä turvaa yrittämisen jatkumisen, mutta ongelmaksi voi muodostua tulevaisuudessa hevosharrastuksen kalleus ja asiakkaiden löytyminen. Hevosharrastajien määrä riippuukin koko Kajaanin kehittymisestä. Yhtenä mahdollisena panostuksen kohteena voisi olla Kuluntalahden hevostalouskeskus. Tärkeäksi koettiin myös se, että nykyiset hankkeet hevostaloudessa saatetaan loppuun. Kysymyksiä herätti myös pärjääkö Kajaanin pieni ravirata kilpailussa Suomen muiden raviratojen kanssa palkintorahojen ja järjestettyjen ravien suhteen.

13 2.1.5 Hoivapalvelut Hoivapalveluita pidetään nousevana alana. Suurimmalla osalla hoivaalan yrityksistä ei ole maataloustaustaa ja ne ovat keskittyneet Salmijärven suuntaan. Nyt hoivaalan yrityksiä on neljä. Esille haastatteluissa tuli tulevaisuudessa mahdollisuudet sekä vanhusten ateriapalveluiden, että lasten päivähoidon järjestämiseen kylillä. Jälkimmäiseen löytyy asiakaskuntaa kaupungin lähiympäristössä asuvista nuorista perheistä, joiden vanhemmat käyvät töissä kaupungissa. Maaseudun ikärakenteen puolestaan tukisi ateriapalvelua Matkailu Maaseutumatkailuyrityksiä on Kajaanin ympäristössä vähän. Vuokatin matkailu ja sen vaikutuspiiri ulottuu Kajaanin kaupungin ympärille majoitusyms. elinkeinopalveluina. Tämä matkailu ruokkii erilaisia sivuelinkeinoja, maaseutumatkailua ja niiden elintarvike ja ruokapalveluita. Matkailun osalta luonto ja omaleimainen kulttuuri ovat arvoja, joita ei ole vielä hyödynnetty täysin. Hyödyntäminen on kuitenkin tehtävä niin, että malli rakennetaan itse, eikä sitä haeta kauempaa. Vuokatti on oma maailmansa ja muiden ympäristöön ja kulttuuriin liittyvien asioiden tulee lähteä omasta perinteestä, sillä matkailijat eivät tule katsomaan kopioituja asioita. Kuitenkin Vuokatin matkailumagneettien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä Vuokatin vieraat ovat potentiaalisia kulttuurimatkailupalveluiden käyttäjiä. Maaseudun majoituspalveluiden suhteen ongelmaksi nousee välimatka Vuokatin ja Kajaanin välillä jo 50 kilometrin välimatka on usein liian pitkä mahdollisille asiakkaille. Kajaanissa itsessään ei järjestetä tarpeeksi kiinnostavia tapahtumia, jotka toisivat matkailijoita alueelle. Matkailun heikkoutena on omiin asioihin uskomisen puute ja resursoinnin hajanaisuus. Myös pitkäkestoisen suunnittelun puute estää kehitystä, kun hyötyjä haetaan liian suoraan lyhyellä tähtäimellä. Parhaiten matkailua tuettaisiin rakentamalla taustoja yhteiskunnan rahoittamille erilaisille kulttuuriperintöön liittyville kohteille. Kaikki kulttuuriperintökohteet tulisi suojella ja vanhojen kylämiljöiden, kuten Paltaniemen rakenne tulisi pitää yhtenäisenä kaavoituksen avulla. Maanviljely ja matkailu tukevat toisiaan ja näin maatilamatkailulle löytyy mahdollisuuksia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin eläinten monimuotoisuuden ylläpidon kalleus ja asioiden toimimaan saaminen sopusoinnussa. Eläimien pidossa ongelmana on myös turistikauden lyhyt kesto, sillä eläimet pitää elättää myös talven ylitse. Oulujärvi Koutaniemen ympärillä on koettiin olevan käyttämätön elementti ja esille tuli myös mahdollisuus rakentaa matkailu ja kalastus Paltaniemen ympärille. Järveen ja järvimatkailuun panostaminen voisi tuottaa tulosta.

14 Paltaniemen kulttuuriperintö on vahvuus ja asema museokylänä on tuleva olemaan arvokas tulevaisuudessa. Käytännön toimivuus ja tuottavuus ovat kuitenkin hieman ongelmallisia, kun historiallinen perintö pitäisi osata hyödyntää sekä ylläpitää Kainuun helmi mainetta ja historiallista asemaan kulttuurikeskuksena. Asioiden hinnoitteluun ja kulttuurimaisemanhoitoon kaivattaisiin ohjausta ja tukea. Tulisi myös ymmärtää, että kulttuurimaisema säilyy vain maanviljelyn kautta ja matkailun kannalta mm. lehmien laiduntaminen kuuluu peltoperinteeseen. Paltaniemellä on yksi kaupungin laajimmista peltoalueista, mutta maatalouden kehitys ei kuitenkaan ole pysynyt ajan mukana kulttuuriperinnön säilyttämisen asettamien esteiden vuoksi. Paltaniemi halutaan säilyttää maaseutuna ja uudisasutusta tulisi rajoittaa, sillä uhkana on alueen muuttuminen lähiöksi. Liian tiheä asutus tulee vaikuttamaan negatiivisesti maanviljelyn määrään ympäristöpaineiden kautta, kun haju ja meluhaitat halutaan minimoida, jolloin eläinten pitäminen ja maanviljelyn harjoittaminen käyvät mahdottomaksi. 3. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET. 4. TUTUSTUMISMATKA MAATILAYRITTÄMISEEN AJANKOHTA: MATKAILIJAT: Airi Heikkinen Anu Tervonen Seppo Tuhkanen Martti Kolehmainen Heidi Soivuori 13.8 KESKIVIIKKO 8.00 LÄHTÖ KAJAANISTA KUOPIO Lähtö elinkeinokeskuksen sisäpihalta, Välikadun puolelta, 13.8 keskiviikkona klo Matkaa varten varattu ilmastoitu 8+1 VW bussi. Tutustuminen Kuopion kauppahalliin, esittelijänä Reijo Savolainen/ Torin liha > Entinen kauppahalliyhdistyksen puheenjohtaja n.15 vuoden ajan. Lounas 12.00> KORHOLAN TILA/maatilamatkailuun keskittyvä hevostila

15 Esittelijänä yrittäjä Marjukka Korhonen, aikaa varattu n.1 1 ½ h tila ollut ennen lypsytila, viimeiset lehmät lähtivät maaliskuussa juuri valmistunut kenttä, maneesi.. peltoja/viljelyä ym. historia 1700 luvulta lähtien kahvia ROINILAN TILATEURASTAMO/ Kangasniemi Yrittäjä Heikki Manninen esittelee. Tutustumiseen aikaa varattu n. 2h. 200 lehmää possua! Laajennus käynnissä Lisätietoja yrityksestä voi käydä lukemassa wwwsivuilta: RANTAKEURULA / Maatilamatkailukartano Majoitus 2hlö huoneissa (liinavaatteet talon puolesta) Sauna, iltapalaa (Lohta, salaattia, leipää) Lisätietoa yrityksestä: Torstai 9.00 Aamiainen Ranta Keurulan Yrittäjä(t) esittelee toimintaansa (yrittäjäpariskunta Mirja ja Esko Riipinen) Keskisuomalainen lehdestä tulee mahdollisesti samaan aikaan toimittaja tekemään juttua maatilamatkailusta NIEMISJÄRVEN SININEN KAIVOHUONE/ Hankasalmi Yrittäjä Pia Päiviö Poikolainen esittelee, aikaa varattu n.2h. Kahvit sekä pientä purtavaa Niemisjärven Sininen Kaivohuone =Hyvän olon koulutuskeskus Uusi yritys, suosittu opintomatkailun kohde perheyritys Luontaishoitajakoulutus, fengshuikonsultti koulutus Lyhytkursseja (yrteistä voimaa, unelmakurssi, ravintoterapia, fengshui ) Tilaustarjoilua (te lalliset, teemajuhlat ja menut) Hoitoja: shiatsu, klassinen hieronta, korvakynttilähoito. Feng shui, yrtit, shiatsu koulutusta suositus: yrittämisen esimerkki Lisätietoja yrityksestä wwwsivuilta: VÄISÄSEN KOTILIHA OY/ Taipale

16 KAJAANI Tutustutaan toimitiloihin, yrittäjä Pirjo Väisänen esittelee. Huom! Jos haluatte ostaa kotiin viemisiä myymälästä, varatkaa esim. kylmälaukku. Jos on aikaa ja halua: 13.8 Roinilan tilan jälkeen pikavisiitti: MÄKIAHON JUUSTOLA Toimiala Leipäjuuston ja camemberttyyppisen HumuPekka juuston valmistus Kansallispuiston nimikkojuusto, VanhaPenttilän suoviinillä maustettu NatuStella Jokioisten MTTkoemeijerin juustoja myynnissä Lähiseudun viljatuotteiden ja käsitöiden myynti Maidontuotantotilan tila ja yritysesittelyt Osoite Sinikka ja Pekka Hytönen kysytty alustavasti ja ajankohta ok Niemisjärven Sininen kaivohuone Yritysesittelyn jälkeen: Kärkkäälän kylä/ Hankasalmi. Esimerkiksi puualan yritykseen tutustuminen.

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos

Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos 28.11.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot