Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä:"

Transkriptio

1 MAASEUTUOHJELMA LIITE 2 TEEMARYHMÄ 1: ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1.1 Yleistä Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä: Martti Kolehmainen Kainuun maaseutukeskus Seppo Kulju Kajaanin yrittäjät ry Seppo Tuhkanen MTK Kainuu Teemaryhmän työhön on osallistunut myös Markku Haatainen, maanviljelijä. Teemaryhmän aihealue: perusmaatalouden elinkeinot, erikoismaatalous, maatalouden liitännäis ja sivuelinkeinot, maaseutumatkailu, etä ja joustotyö, yrittäjyys ja uudet maaseudun elinkeinot ja toimintamuodot ( Kh:n toimialue ) Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Tehtyjä toimenpiteitä Tutustumismatka eriluonteisiin maaseutuyrityksiin Kuopin kauppahalli Korholan hevostila Roinilan tila Kangasniemellä (200 lehmää +330 possua) RantaKeurula/Maatilamatkaulukartano Hannulassa Niemisjärven Sininen kaivohuone Väisäsen Kotiliha Oy Hanna Nissinen työskenteli materiaalin kokoajana ja tutkimushaastattelijana aikavälille Työn jäsentelyyn käytetään kaupungin käytössä olevaa talousarviorakenteen mallia: Toimintaympäristön muutossuunnat ( SWOT analyysi ) Visio 2008 Strategiset tavoitteet Toimenpiteet

2 2. Visio vuodelle 2008 KAJAANIN MAASEUTU ON KASVAVA JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANNATTAVALLE MAASEUTUYRITTÄMISELLE JA ASUMISELLE 3. Strategiset tavoitteet Perusmaatalous säilyy Erikoismaataloustuotanto kasvaa Maaseutu tarjoaa houkuttelevan/vaihtoehtoisen asumismuodon Elinkeinorakenne monipuolistuu Yrittäjät verkostoituvat Peruspalvelut säilyvät 4. Toimenpiteet: 1. Valitaan painopistealueet 2. Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealoille 3. Suunnataan koulutus valituille painopistealoille 4. Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantaasumisen mahdollistama kaava 5. Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6. Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä

3 5. Vastuutaho/aikataulu/kustannukset/rahoitus TOIMENPIDE VASTUUTAHO AIKATAULU KUSTANNUKSET RAHOITTAJA 1 TEkeskus Ei kustannuksia Valitaan MTK painopistealueet Elinkeinokesku s 2 Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealueille 3 Suunnataan koulutus valituille painopistealueille 4 Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantarakentamisen mahdollistama kaava 5 Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6 Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä TEkeskus MTK Elinkeinokesku s Elinkeinokesku s Sipake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s MTK Ei kustannuksia Elinkeinokeskus

4 6. SWOT analyysi HEIKKOUDET ikääntyvä väestö pienenevä kansantalous suppea elinkeinorakenne hallanarka alue pieni kapasiteetti lyhyt kasvukausi olematon tuotekehitys kansainväliset suhteet rahan puute UHAT nuorison poismuutto kohtuullinen maan hinta maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista maatilojen usko romahtaa maalaismaisema kasvaa umpeen sukupolvenvaihdosten vaikeutuminen VAHVUUDET hyvä identiteetti lähiruoka puhtaus hyvä imago valoisa kesä MAHDOLLISUUDET potentiaalinen markkina EU lainsäädäntö Osittainen etätyö Vesistöt Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö Ohjausryhmän kommentteja : kohtuullinen maan hinta voi olla uhka, koska maan myynti tonteiksi on helppoa ja siten mahdollisesti vaikeuttaa viljelyä kaavoituksella voidaan varmentaa tonttimaan ja viljelysmaan suhdetta pellon odotusarvo voi olla haitta alueilla, joille on rakennuspaineita

5 SEURAAVASSA VIELÄ TARKISTAMATON JA OIKOLUKEMATONTA TAUSTATIETOA 1. YLEISTÄ MAATALOUDEN KEHITYKSESTÄ Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on maaseutua. Tällä perustella Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Mekaanisesti lasketun ns. lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v enää maatilalla. Tällöin hajaasutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä henkeen. Samaan aikaan kesämökkien määrä olisi kasvanut kappaleesta mökkiin. Kajaanissa on nyt noin xxx kesämökkiä ja vuonna 2020 arviodaan mökkejä olevan xxxx kpl Uudelle aluepolitiikalle on tarvetta, mutta siltä puuttuu laajalti hyväksytty keinovalikoima. Uudet aluepolitiikan keinot tulevat olemaan ympäristöpolitiikan tapaan ohjaavia, mutta perustuvat tietoyhteiskuntavaiheen logiikalle. Suomessa on v alussa tilastojen mukaan noin maaseutuyritystä, joista ei ole sidosta maatilaan. Maatiloja on kaikkiaan Niistä on puhtaita maatiloja ja loput saavat osan elannostaan muusta yritystoiminnasta. Maaseudulla ei lukujenkaan valossa ole enää ole "pääelinkeinoja" eikä "sivu tai liitännäiselinkeinoja". On vain yrityksiä, joiden tuote ja kustannusrajauksen tärkeimpänä selittäjänä on yrittäjien tapauskohtainen osaaminen. Kajaanin osalta pitää tarkentaa lukuja xxxxx klp Tulevien vuosien maaseutupolitiikkaa rakennetaan lähtien oppimiskäyräajattelusta, jossa kylä kehittyy yhdessäoloorganisaatiosta hanketyön kautta elinkeinotoiminnan edistäjäksi. Leader toiminnassa on mm harjoiteltu tätä tilannetta varten. Maaseudun laajaalainen, ohjelmallinen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi, vaikka käytössä olevat resurssit ovat maatalouteen verrattuna vähäisiä. Maaseutupolitiikkaan sisältyy myönteisiä mahdollisuuksia, joita maatalouden puolella ei lyhyellä tähtäyksellä ole. Yksittäisistä elinkeinopoliittisista ratkaisuista eniten maaseutuun vaikuttaa tulevaisuuden energiapoliittiset linjaukset. Jo Kansallisessa metsäohjelmassa (1999) pyritään lisäämään voimakkaasti energiapuun käyttöä. VTT Energia on laskenut, että Kioton ilmastosopimuksen ehtojen täyttäminen edellyttää joko sitä, että puuhakkeen osuus energiantuotannosta nostetaan 20 % v mennessä tai yhtä 1350 MW ydinvoimalaa. Energiapolitiikan suureen linjaa ei kunnan tai kaupungin tasolla voidavaikuttaa. Virallisia odotuksia kohdistuu myös maaseutumatkailuun. Tällä hetkellä runsaat 1400 tilaa tarjoaa ravitsemus ja matkailupalveluja. Viljelijöiden omistamia mökkejä arvioidaan olevan kpl. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama maaseutumatkailun teemaryhmä on asettanut tavoitteeksi, että v mennessä maaseutumatkailun liikevaihto kymmenkertaistetaan 1,5 miljardiin markkaan. Tarkista Kajaani

6 Ympäristöpolitiikan puolelta voidaan arvioida, että Naturan ja metsäpolitiikan ekologisoinnin jälkeen toiminnan keskiöön nousee vesistöjen suojelu ja hoito. Vesiluonto on toistaiseksi jäänyt ympäristöpolitiikassa vähälle huomiolle. Näissä asioissa "varhaisella herääjällä" on etulyönti. Koko Suomen mitassa maaltamuutto ja maatalouden huono kannattavuus ovat luomaisillaan antautumismielialaa ja toivottomuutta. Varsinkin tuottajaväestö on henkisesti kovilla. Muuttotappioalueilla taistellaan autioitumista vastaan. Kajaanin kaupunkialueella tilanne on kuitenkin toinen. Täällä maaseudulla on todelliset mahdollisuudet, kunhan toimeen tartutaan. Lähimenneisyydessä ja varmasti myös tulevaisuudessa maassamme on vallalla pyrkimys tuottaa ainoastaan kokonaisia työpaikkoja. Nykyinen sosiaaliturvamme on kehitetty kokonaisia työpaikkoja ajatellen. Tarjolla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta: olet joko kokoaikatöissä tai olet työttömänä. Työttömänä kaikenlainen työn on periaatteessa kiellettyä jos et halua menettää sosiaalisia etuuksiasi. Koska työttömänä ollessa ei saa tehdä töitä, on seurauksena mm. suureksi paisunut harmaa talous. Nykyisillä työn teettämisen ja työn vastaanottamisen malleilla ei löydy kokoaikaista, riittävän hyvin maksettua työtä kaikille. Tästä on ollut seurauksena massatyöttömyyden juurtuminen erityisesti Kainuun maaseuduille. Tällä hetkellä työ on maaseudulla koostuu pienistä palasista eikä niistä helposti synny pitkäaikaisia palkkatyösuhteita tai täysaikaista yritystoimintaa. Maaseutualueen työttömät ovat suuren osan vuotta työttöminä ja lopun vuotta useimmiten julkisen sektorin työllisyystöissä tai pienissä yhteiskunnan tarjoamissa projektiluonteisissa pätkätöissä. Yksityisen sektorin tarjoamat työpaikat ainakin Kainuussa ovat maaseudulla erittäin rajoittuneet. Työttömyysaste on maaseutualuilla välillä 2540 %. Tämän seurauksena on syrjäisen maaseudun työikäisistä jopa yli puolet vuoden aikana työttömänä. Näin ollen jatkuva vajaatyöllisyys on todellisuutta suurelle osalle väestöä. Maaseudun työ ja toimeentulo on voitava kerätä pienistä palasista ja sille on luotava järkevät puitteet. On edistettävä vajaatyöllisyyden markkinoita, jotta päästäisiin irti nykyisestä työttömyyden ja pätkätöiden noidankehästä, joka johtaa yhä enenevissä määrin joko syrjäytymiseen kotiseudulla tai poismuuttoon suuriin kaupunkeihin. Ennen kaikkea maaseudun yritystoimintaan on panostettava entistä enemmin ja toisaalta luotava puitteet yritystoiminnan kannattavalle kasvulle Kajaanin maaseudulla. On myös säilytettävä uusia yrittäjiä varten tarpeelliset asunnot ja muu infra ja palvelustruktuuri. Kajaanin maaseutu autioituu jos monitoimisuudelle eikä "pienistä puroista" elämänmuodolle anneta tilaa. On kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja täysaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon. Maaseudulle sopivat työn ja toimeentulon rakenteet on elvytettävä nykyaikaisella tavalla perustulon turvaavan yritystoiminnan avulla. On käännettävä ajatukset pois suuruuden ekonomiasta omiin resursseihin ja siihen pienuuteen, jonka varassa maaseudulla on elettävä. Uuden tekniikan avulla voidaan luoda verkostoja, jotka nostavat pienet yksiköt suuremmiksi kuin ne sinällään ovat. Pieni, riippumaton paikallinen talous voi tarjota runsaasti pysyviä työpaikkoja. On syytä tukea ja kehittää monimuotoisuutta, hajauttamista ja paikallisuutta.

7 Uuden maaseutuyrittämisen keskeisiä lähtökohtia ovat kysyntälähtöisyys, palveluiden ja tuotteiden laatu sekä muutosten haistelu ja seuraaminen. Kajaanin maaseudulle tarvitaan uusia liikeideoita ja palveluita. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpainon tulee olla koulutuksessa ja tiedon siirrossa. Kehittämistoimien pitäisi kohdistua tuotekehitykseen, yrittäjyyden edistämiseen, markkinoinnin ja liikkeenjohdon parantamiseen, yhteistyön ja verkottumisen edistämiseen. Kajaanilaisen maaseudun ominaispiirteet etenkin matkailussa ovat oman arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa. Luonto on myös kajaanilaisen maaseudun kestävä vahvuustekijä. Erityisesti Paltaniemen maaseudun luonnonläheisyys ja kulttuuriperintö antavat lähtökohdat kehittää elämysten rikkauteen perustuvaa laadullisesti korkeatasoista matkailuyrittämistä. Maaseutumatkailuyritykset muodostavat elinvoimaisen toimintaverkoston yrityspalvelujen, asiakkaiden majoituksen ja virkistyksen, kokousten ja vierailuohjelmien järjestelyissä. Kansainvälistymisen mukana lisääntyy myös nuorten ja perheiden kiinnostus kainuulaiseen luontoon, kulttuuriin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tämä luo matkailualalle tilaa kohtuuhintaiseen majoitus, ravintola ja retkeilypalvelujen järjestämiseen koko Kainuussa. 1.1 Yrittämisen kynnys alemmas maaseudulla Uuden Kainuun hallintokokeilulain turvin maaseutuyrittämistä tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Verotuksellisin keinoin voidaan yritysten syntyyn vaikuttaa oleellisesti. Maaseudun pienimmiltä yrittäjiltä voitaisiin hallintokokeilun turvin poistaa arvonlisävero tai vähintäänkin voitaisiin nostaa verorajaa oleellisesti nykyisestä. Kajaaninkin maaseudulla on monia yrittäjiä, jotka ovat päättäneet rajoittaa liikevaihtoaan verorajan ylärajalle, koska tuotteiden hinnoittelu ei kestä arvonlisäverorasitusta. Maaseudulla pienyrittämistä rajoittaa muun muassa ylihygienisoiva elintarvikelainsäädäntö, joka estää tehokkaasti pienimuotoisen elintarvikejalostuksen syntymistä. Maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset ja tuet maksetaan nykyään vain maatilatalouden harjoittajille eli niin kutsutuille liitännäiselinkeinoille. Tästä rajoituksesta voitaisiin luopua ja tukien olisi koskettava kaikkia maaseudulla toimivia yrittäjiä. Uusiutuva kotimainen energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventioita. Hakkeen käyttö tuo runsaasti työtä. Metsästä ja pelloilta saatavan bioenergian tuottamisen ja korjaamisen on arvioitu voitavan luoda maaseudulle jopa uutta työpaikkaa.

8 1.2 Elintarvikkeiden jatkojalostus Maaseutu on tähän asti elänyt maasta ja sen kasvusta, mutta vain vähän kasvun jalostamisesta ja markkinoinnista. Tähän tekstiä.. Suomalaisille luomutuotteille on luotava pysyvä jalansija KeskiEuroopan markkinoille. 1.3 Maaseudun uusasuttaminen Maaseudun uusista asukkaista vain osa tulee työskentelemään maatalouden parissa. Monilla heistä on työpaikka keskuksissa ja he pendelöivät päivittäin. Maaseutu on erinomainen paikka tehdä myös etätyötä, jolloin tarve päivittäisiin työmatkoihin poistuu. Osa saa toimeentulonsa käsityöläisyydestä, palveluista ja hoivatyöstä tai tietotyöstä tai näiden ja kansalaisrahan yhdistelmistä. Uusasuttamisen yksi tavoite on maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja palvelujen parantaminen sekä käden että ammattitaitoa omaavien miesten ja naisten työllistyminen. Maaseudulle muuttavien myötä saadaan hyödynnetyksi se tieto ja osaaminen, minkä muuttajat tuovat. Mikäli näitä uudisasukkaita saadaan runsaasti paikkakunnalle, sillä saattaa olla huomattava myönteinen vaikutus paikkakunnan yritysilmastoon. Tähän lisää tekstiä Etätyö Etätyö on nähty yhtenä uuden maaseudun keskeisistä mahdollisuuksista. Etätyön kehittäminen on työttömyyyden aiheuttaman turvattomuuden vuoksi pysähdyksissä. Etätyölle pitää taata samanvertaiset oikeudet kuin "oikeallekin" työlle niin, että etätyöntekijä voisi turvallisin mielin irtautua asumaan maaseudulle. Työministeriön tutkimuksen mukaan, jopa viidennes työssäkäyvistä voisi olla mahdollisia etätyön tekijöitä jos niin halutaan. Etätyön edistäminen avaisi maaseudulle arvaamattomat kehittymisen mahdollisuudet. Etätyön edistämiseksi voidaan vaikka toimialakohtaisesti harkita vero ja työvoimakustannushelpotuksia etätyötä suosiville työnantajille. 1.5 Kylätoiminta Suomi on ollut kylätoiminnan kehityksessä maailman johtava maa. Kylätoimintaosaamista viedään myös muihin maihin, joissa tällainen yhteistoiminnan muoto on tuntematon. Maaseudulla on mahdollista kehittää moninaisia yhteisöllisyyden muotoja. Erilaiset kyläpalvelut vaikkapa halonhakkuu naapurin mummolle ja kimppakyytien tarjoaminen luovat talkooja yhteisvastuun henkeä maaseudulle. Uusosuustoiminta voi olla merkittävä tapa tuottaa tulevaisuudessa hyvinvointipalveluita kylillä. Maaseutualueiden tiedotustoiminnalle tulee osoittaa voimakas tuki ja tehostettu huomio. Paikallistason sosiaalisten yhteyksien, kulttuurista tiedottamisen ja talonpoikaisjärjen viljelemisen lisäämiseksi on nykyaikainen tietoverkko ja nopeat tiedotusmenetelmät sekä viestinnän vastuuhenkilö alueellisia avainsanoja. Yhteisöllisyys on voimavara maaseudun monimuotoisen kulttuurin, ja suomalaisten erityispiirteiden vaalimisessa ja säilyttämisessä. Paikalliseen toimintaan on hyvä sisällyttää kansallisen kulttuurimme erityispiirteiden vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. Latomaisemamme ja maaseudun muut erityispiirteet, aidat, veräjät, niityt ja aukiot,

9 rakennustaajamat ja museotiet, raitit ja polut ovat huomion arvoisia tekijöitä kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja muussa toiminnassa. Miljöön suojeluun tähtääville toimenpiteille tulee voida ohjata taloudellinen ja henkinen tuki. 1.6 Perinteisen kulttuurin vaaliminen Talonpoikaiskulttuurille, esiisiemme ja äitiemme kansanviisaudelle, tähän tekstiä 2. KAJAANIN MAASEUDUN KEHITYSNÄKYMIÄ TARKISTA LUVUT!!! 2.1. Yritystoiminta Kajaanin maaseutualueella toimii xxx yritystä, jotka ovat tyypiltään joko maatiloja, maaseutuyrityksiä tai maaseudulle sijoittuneita yrityksiä. Kajaanin kaupunki on koonnut omaa käyttöään varten yritysrekisteriä, sillä ilmeisesti mikään virallinen tilastoiva taho ei sellaista halua tuottaa. Koko metsäpintaala on xxx plus valtion omistamat maat. Puuston kokonaismäärä on x miljoonaa kuutiometriä. Metsätiloja on yhteensä xxx kpl ja niiden keskikoko xx ha. Maatilojen hallussa oleva metsäala on xxx ha (v.xx). Muualla asuvia metsänomistajia oli xx kpl. Kajaain kaupungissa on tilastoitua peltoa xxx ha, josta koko viljelyala xxxx ha ja aktiivitilojen käytössä yhteensä xxxx ha (1997). Viljalajeista eniten viljellään xxx. Vuonna xxx välitti kaupungin maaseututoimi kauttaan ministeriön ja TEkeskuksen myöntämiä investointitukia yhteensä xx m verran. Kaupungin kautta välitettiin maatalouspoliittisia peltoala ja kotieläintukia xxx m. Vuonna 2002 maatiloja tilastoitiin xx kpl. joista päätuotantosuunnan mukaan ryhmitellen: viljanviljelytiloja xx muu kasvinviljely xx maidontuotantotiloja xx lihakarjantuotantotiloja xx lammastaloustiloja xx sikatiloja xx siipikarjataloustiloja xx hevostaloustiloja xx Luomutuotantoa on xx tilalla. Ns. passiivitiloja (luopumiseläkkeellä) on xx kpl Aktiivitilojen lukumäärä on noin xx kpl. Maataloustukia hakeneiden tilojen luku oli xx. Tiloista xx kpl oli peltoa alle 10 ha, xx kpl 1030 ha ja xx kpl yli 30 ha. Vuonna 2002 maatiloilla asui kaikkiaan xxx henkeä Muita maaseutuyrityksiä on xx kpl, joista maatilojen yhteydessä toimivia n. xx kpl. Yritykset jakaantuivat seuraavasti hoitoalan palveluyrityksiä x huoltoasema ja kahvilatoiminta x

10 2. TEHTY HAASTATTELU kuljetus ja autoala xx muu palveluala x opetustoiminta x puu ja metsäala xx rakennusalan palveluja xx vaatetus ja tekstiili xx lahjatavaroita ja matkamuistoja xx liikeelämää palveleva toiminta xx maanrakennus ja koneurakointi xx matkailu xx (?) metallityöt ja koneenkorjaus xx Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin haastattelukysely, joka kohdistui etupäässä maaseudulla toimiviin yrittäjiin. Haastattelut tehtiin kesä heinäkuussa Vastanneista viljelijöitä ja muita yrittäjiä oli suhteessa saman verran. Otanta oli ohjattu maantieteellisesti kattamaan koko kunnan. Haastatteluihin osui kokoluokaltaan suuria ja pieniä yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Kysymykset koskivat yrityksen taustatietoja, aikeita, koettuja esteitä, asumista, Kajaaniin liittyviä arvostuksia sekä avoimia kysymyksiä. 2.1 Yhteenveto haastatteluista Kajaanin kaupunkia ympäröivän maaseudun johtaviksi elinkeinoiksi koettiin maa ja metsätalous. Kaikkien aloja koskien koettiin, että tuet pitäisi suunnata suoraan yrityksille niin, että investoinnit ja työllistäminen olisivat mahdollisia. Nyt tukien saaminen on ongelmallista, koska lyhyellä tähtäimellä katsottuna tukien katsotaan hyödyttävän vain yrittäjää, ei yhteiskuntaa. Kouluttaminen ja konsultointi eivät olleet kohdanneet aina yrittäjien oikeita tarpeita ja osa kursseista koettiin turhina. Myös erilaisiin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nousi esille, että nykyisin luodaan visio ja saadaan hankkeelle vetäjä, mutta hankkeen tekijöiden ja toteuttajien palkkaus on vaikea toteuttaa tai sen suunnittelu unohdetaan kokonaan. Pelkona on myös yritysten lopettaessa sekä kaupungista että maaseudulta nuoren työvoiman ja aivokapasiteetin siirtyminen suuriin kasvukeskuksiin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Tällöin usealle ikääntyvälle yrittäjälle yrityksen toimintaa jatkavan henkilön löytäminen on vaikeaa. Yksi nykypäivän yrittämisen perustyökaluista nousi selkeästi esille tietoverkot tulisi saada yrittäjien ulottuville ja yhteysnopeuden tulisi olla laajakaistan luokkaa.

11 2.1.1 Maanviljely Haastatteluissa nousivat esille voimakkaimmin maanviljelyn sisältä erityisesti kasvien tuotanto ja puutarhatalous. Perusmaataloutta esiintyy miltei jokaisella kylällä, ja kylät, joista perusmaanviljely oli loppunut, koettiin kuoleviksi kyliksi maiseman muuttuessa, peltojen vesoittuessa ja talojen autioituessa. Tällaisia kyliä miellettiin olevan eniten eteläisessä Kajaanissa ja niissä sijaitsevan nykyisin vain lähinnä normaaleja asuintaloja sekä lomaasutusta. Maatalousala mielletään elinvoimaiseksi varsinkin taajamien läheisyydessä. Tilojen määrän ei uskota vähentyvän, sillä nykyiset tilat ovat elinkelpoisia ja niissä on nyt suhteellisen nuoret yrittäjät tai sukupolvenvaihdos tulossa. Tilakoon oletetaan kasvavan viljelyn tehostamisen myötä. Perusmaatalouden säilyminen on tärkeää kylien säilymisen kannalta ja siksi se tahdottaisiin turvata kaavoituksella. Puutarhayritykset ovat keskittyneet taajaman ympäristöön (Parkinniemi, Kuluntalahti, Koutaniemi). Olosuhteet hyvä alue, vesistöjen läheisyys, ei hallan arkaa seutua ja historialliset taustat ovat tuoneet vahvasti näitä yrityksiä eteenpäin. Nyt puutarhataloudessa suunnataan myyntiä Oulun varaan neljännes tuotannosta menee Oulun alueelle. Kasvihuonetuotannossa koetaan löytyvän kasvunvaraa. Tomaatti, kurkku ja erikoisvihannekset ovat mahdollisia vientituotteita, mutta avomaavihannesten talvituotanto koettiin mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Maanviljelyn kohdalla kaivattaisiin tiiviimpää vuorovaikutusta kaupungin ja viljelijöiden välillä. Useat haastatelluista kokivat myös, että kunta ei pystyy tukemaan yrittäjiä. Paikalliselle ruokaaineiden jalostustoiminnalle löytyisi tilaa, jos lähiruuan käyttö saataisiin yleistymään. Raakaaineiden tuottaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa esim. kaupungin kilpailuttaessa tarjoukset ja tällöin paikallista tuottajaa ei voida ottaa huomioon, kun hinta ei ole kilpailukykyinen. Kilpailukykyisyyden saavuttamiseksi tuotteet tulisi jalostaa tarpeeksi korkealle, jolloin hinnoittelun avulla pystyttäisiin perimään hyvä ja tuottava markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljelijöitä tulisi kannustaa kohti yhteistoiminnallisuutta ja osallistumista. Tässä törmätään kuitenkin viljelijöiden aikapulaan. Yhteistoiminnallisuudelle koettiin olevan tilausta muun muassa verkostoitumisen ja esimerkiksi yhteisten työkoneiden hankinnassa toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi. Maanviljelyn vahvuutena olisi löydettävä keinoja hyödyntää valoisa kesä ja alueelle ominaiset luonnonolot Muu elintarviketuotanto Elintarvikkeidenjatkojalostuspiste koetaan tarpeelliseksi, sillä se mahdollistaisi uusien viljelijöiden ja yrittäjien esilletuloa alueella. Pienelle yritykselle ei ole markkinoita, jos jalostusmahdollisuus puuttuu. Jatkojalostamon tulisi keskittyä puolivalmisteiden tekemiseen suurkeittiöiden tarpeisiin, koon olisi oltava suuri kilpailukyvyn saamiseksi ja markkinaalueena tulisi olla myös muu Suomi Kainuun lisäksi. Myös pienteurastamolle olisi tilaus, mikäli se toimisi jatkojalostamon yhteydessä. Pienteurastamon yhtenä etuna ja mahdollisuutena voitaisiin nähdä riistalintujen hyödyntäminen.

12 Jatkojalostusyksikön kautta pienet tilat voisivat mahdollisesti verkostoitua. Erikoisviljelyä ei voi lisätä, jos ei ole markkinoita. Markkinoiden syntymiseen tarvittaisiin jatkojalostusyksikkö. Jatkojalostuspisteen perustaminen vaatisi tarkan markkinaselvityksen Metsätalous Metsätalouden kohdalla mielipiteet jakautuivat kahtia: Osa haastatelluista piti metsätaloutta loppuneena metsien omistuksen siirryttyä suuryhtiöille, kun toiset taas kokivat metsätalouden elinvoimaisena elinkeinona. Kajaanin kaupungin ympäristössä on metsä ja puunjalostusteollisuuteen liittyviä osia mekaanisen puutalouden muodossa. Ympäristöstä pystyttiin nimeämä ainakin sahayrittäjiä, metsäkoneyrittäjiä sekä rakennusmateriaalituotantoon liittyvää yrittämistä. Metsätalousyrittämisen taustalla on usein maatila ja tämän kautta metsätalouden uskotaan säilyvän yhtenä peruselinkeinoista niin pitkään kuin perusmaataloutta harjoittavat tilat tulevat säilymään. Puutalouden kannattavuuden lisäämiseksi nousi ajatus puutavaran jalostamisesta lähiseudulla. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi rakennusosien ja huonekalujen valmistus. Nykyisin suuri osa raakapuusta viedään pois ja jalostusarvon ollessa matala, myös pääomat siirtyvät toisille alueille. Metsäkoneyrittäjien määrä on vähenemään päin koneistamisen myötä tehokkuuden kasvaessa. Yksiköt pitäisi kuitenkin kasvattaa suuremmiksi kannattavuuden suhteen. Metsäkoneyrittäjien keskiikä on korkea ja jatkajia ei oleteta löytyvän helposti suurien alkuinvestointien takia Hevostalous Hevostalous on keskittynyt Kuluntalahden ympärille ja sen koettiin olevan selkeässä kasvussa. Kuluntalahteen on perustettu uusia talleja ja hevostaloustoimintaa on pyörittämässä nuoria yrittäjiä. Tämä turvaa yrittämisen jatkumisen, mutta ongelmaksi voi muodostua tulevaisuudessa hevosharrastuksen kalleus ja asiakkaiden löytyminen. Hevosharrastajien määrä riippuukin koko Kajaanin kehittymisestä. Yhtenä mahdollisena panostuksen kohteena voisi olla Kuluntalahden hevostalouskeskus. Tärkeäksi koettiin myös se, että nykyiset hankkeet hevostaloudessa saatetaan loppuun. Kysymyksiä herätti myös pärjääkö Kajaanin pieni ravirata kilpailussa Suomen muiden raviratojen kanssa palkintorahojen ja järjestettyjen ravien suhteen.

13 2.1.5 Hoivapalvelut Hoivapalveluita pidetään nousevana alana. Suurimmalla osalla hoivaalan yrityksistä ei ole maataloustaustaa ja ne ovat keskittyneet Salmijärven suuntaan. Nyt hoivaalan yrityksiä on neljä. Esille haastatteluissa tuli tulevaisuudessa mahdollisuudet sekä vanhusten ateriapalveluiden, että lasten päivähoidon järjestämiseen kylillä. Jälkimmäiseen löytyy asiakaskuntaa kaupungin lähiympäristössä asuvista nuorista perheistä, joiden vanhemmat käyvät töissä kaupungissa. Maaseudun ikärakenteen puolestaan tukisi ateriapalvelua Matkailu Maaseutumatkailuyrityksiä on Kajaanin ympäristössä vähän. Vuokatin matkailu ja sen vaikutuspiiri ulottuu Kajaanin kaupungin ympärille majoitusyms. elinkeinopalveluina. Tämä matkailu ruokkii erilaisia sivuelinkeinoja, maaseutumatkailua ja niiden elintarvike ja ruokapalveluita. Matkailun osalta luonto ja omaleimainen kulttuuri ovat arvoja, joita ei ole vielä hyödynnetty täysin. Hyödyntäminen on kuitenkin tehtävä niin, että malli rakennetaan itse, eikä sitä haeta kauempaa. Vuokatti on oma maailmansa ja muiden ympäristöön ja kulttuuriin liittyvien asioiden tulee lähteä omasta perinteestä, sillä matkailijat eivät tule katsomaan kopioituja asioita. Kuitenkin Vuokatin matkailumagneettien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä Vuokatin vieraat ovat potentiaalisia kulttuurimatkailupalveluiden käyttäjiä. Maaseudun majoituspalveluiden suhteen ongelmaksi nousee välimatka Vuokatin ja Kajaanin välillä jo 50 kilometrin välimatka on usein liian pitkä mahdollisille asiakkaille. Kajaanissa itsessään ei järjestetä tarpeeksi kiinnostavia tapahtumia, jotka toisivat matkailijoita alueelle. Matkailun heikkoutena on omiin asioihin uskomisen puute ja resursoinnin hajanaisuus. Myös pitkäkestoisen suunnittelun puute estää kehitystä, kun hyötyjä haetaan liian suoraan lyhyellä tähtäimellä. Parhaiten matkailua tuettaisiin rakentamalla taustoja yhteiskunnan rahoittamille erilaisille kulttuuriperintöön liittyville kohteille. Kaikki kulttuuriperintökohteet tulisi suojella ja vanhojen kylämiljöiden, kuten Paltaniemen rakenne tulisi pitää yhtenäisenä kaavoituksen avulla. Maanviljely ja matkailu tukevat toisiaan ja näin maatilamatkailulle löytyy mahdollisuuksia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin eläinten monimuotoisuuden ylläpidon kalleus ja asioiden toimimaan saaminen sopusoinnussa. Eläimien pidossa ongelmana on myös turistikauden lyhyt kesto, sillä eläimet pitää elättää myös talven ylitse. Oulujärvi Koutaniemen ympärillä on koettiin olevan käyttämätön elementti ja esille tuli myös mahdollisuus rakentaa matkailu ja kalastus Paltaniemen ympärille. Järveen ja järvimatkailuun panostaminen voisi tuottaa tulosta.

14 Paltaniemen kulttuuriperintö on vahvuus ja asema museokylänä on tuleva olemaan arvokas tulevaisuudessa. Käytännön toimivuus ja tuottavuus ovat kuitenkin hieman ongelmallisia, kun historiallinen perintö pitäisi osata hyödyntää sekä ylläpitää Kainuun helmi mainetta ja historiallista asemaan kulttuurikeskuksena. Asioiden hinnoitteluun ja kulttuurimaisemanhoitoon kaivattaisiin ohjausta ja tukea. Tulisi myös ymmärtää, että kulttuurimaisema säilyy vain maanviljelyn kautta ja matkailun kannalta mm. lehmien laiduntaminen kuuluu peltoperinteeseen. Paltaniemellä on yksi kaupungin laajimmista peltoalueista, mutta maatalouden kehitys ei kuitenkaan ole pysynyt ajan mukana kulttuuriperinnön säilyttämisen asettamien esteiden vuoksi. Paltaniemi halutaan säilyttää maaseutuna ja uudisasutusta tulisi rajoittaa, sillä uhkana on alueen muuttuminen lähiöksi. Liian tiheä asutus tulee vaikuttamaan negatiivisesti maanviljelyn määrään ympäristöpaineiden kautta, kun haju ja meluhaitat halutaan minimoida, jolloin eläinten pitäminen ja maanviljelyn harjoittaminen käyvät mahdottomaksi. 3. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET. 4. TUTUSTUMISMATKA MAATILAYRITTÄMISEEN AJANKOHTA: MATKAILIJAT: Airi Heikkinen Anu Tervonen Seppo Tuhkanen Martti Kolehmainen Heidi Soivuori 13.8 KESKIVIIKKO 8.00 LÄHTÖ KAJAANISTA KUOPIO Lähtö elinkeinokeskuksen sisäpihalta, Välikadun puolelta, 13.8 keskiviikkona klo Matkaa varten varattu ilmastoitu 8+1 VW bussi. Tutustuminen Kuopion kauppahalliin, esittelijänä Reijo Savolainen/ Torin liha > Entinen kauppahalliyhdistyksen puheenjohtaja n.15 vuoden ajan. Lounas 12.00> KORHOLAN TILA/maatilamatkailuun keskittyvä hevostila

15 Esittelijänä yrittäjä Marjukka Korhonen, aikaa varattu n.1 1 ½ h tila ollut ennen lypsytila, viimeiset lehmät lähtivät maaliskuussa juuri valmistunut kenttä, maneesi.. peltoja/viljelyä ym. historia 1700 luvulta lähtien kahvia ROINILAN TILATEURASTAMO/ Kangasniemi Yrittäjä Heikki Manninen esittelee. Tutustumiseen aikaa varattu n. 2h. 200 lehmää possua! Laajennus käynnissä Lisätietoja yrityksestä voi käydä lukemassa wwwsivuilta: RANTAKEURULA / Maatilamatkailukartano Majoitus 2hlö huoneissa (liinavaatteet talon puolesta) Sauna, iltapalaa (Lohta, salaattia, leipää) Lisätietoa yrityksestä: Torstai 9.00 Aamiainen Ranta Keurulan Yrittäjä(t) esittelee toimintaansa (yrittäjäpariskunta Mirja ja Esko Riipinen) Keskisuomalainen lehdestä tulee mahdollisesti samaan aikaan toimittaja tekemään juttua maatilamatkailusta NIEMISJÄRVEN SININEN KAIVOHUONE/ Hankasalmi Yrittäjä Pia Päiviö Poikolainen esittelee, aikaa varattu n.2h. Kahvit sekä pientä purtavaa Niemisjärven Sininen Kaivohuone =Hyvän olon koulutuskeskus Uusi yritys, suosittu opintomatkailun kohde perheyritys Luontaishoitajakoulutus, fengshuikonsultti koulutus Lyhytkursseja (yrteistä voimaa, unelmakurssi, ravintoterapia, fengshui ) Tilaustarjoilua (te lalliset, teemajuhlat ja menut) Hoitoja: shiatsu, klassinen hieronta, korvakynttilähoito. Feng shui, yrtit, shiatsu koulutusta suositus: yrittämisen esimerkki Lisätietoja yrityksestä wwwsivuilta: VÄISÄSEN KOTILIHA OY/ Taipale

16 KAJAANI Tutustutaan toimitiloihin, yrittäjä Pirjo Väisänen esittelee. Huom! Jos haluatte ostaa kotiin viemisiä myymälästä, varatkaa esim. kylmälaukku. Jos on aikaa ja halua: 13.8 Roinilan tilan jälkeen pikavisiitti: MÄKIAHON JUUSTOLA Toimiala Leipäjuuston ja camemberttyyppisen HumuPekka juuston valmistus Kansallispuiston nimikkojuusto, VanhaPenttilän suoviinillä maustettu NatuStella Jokioisten MTTkoemeijerin juustoja myynnissä Lähiseudun viljatuotteiden ja käsitöiden myynti Maidontuotantotilan tila ja yritysesittelyt Osoite Sinikka ja Pekka Hytönen kysytty alustavasti ja ajankohta ok Niemisjärven Sininen kaivohuone Yritysesittelyn jälkeen: Kärkkäälän kylä/ Hankasalmi. Esimerkiksi puualan yritykseen tutustuminen.

OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä

OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä 19 OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapinta-alasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on

Lisätiedot

TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS. 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä

TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS. 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria. 9 OSA C: TEEMANA OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT Tehtävät Teemaryhmä tarkasteli osaamisen ja peruspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuuden muutossuuntia Kajaanin maaseutualueella. Toiminnan alueiksi rajattiin

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot