TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS. 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS. 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä"

Transkriptio

1 TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on maaseutua. Tällä perustella Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Mekaanisesti lasketun ns. lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v enää maatilalla. Tällöin hajaasutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä noin henkeen. Samaan aikaan kesämökkien määrä olisi kasvanut kappaleesta mökkiin. Suomessa oli vuonna 2000 tilastojen mukaan noin maaseutuyritystä, joista ei ollut sidosta maatilaan. Maatiloja oli kaikkiaan noin Niistä oli puhtaita maatiloja ja loput saivat osan elannostaan muusta yritystoiminnasta. Maaseudulla ei lukujenkaan valossa ole enää ole "pääelinkeinoja" eikä "sivu tai liitännäiselinkeinoja". On vain yrityksiä, joiden tuote ja kustannusrajauksen tärkeimpänä selittäjänä on yrittäjien tapauskohtainen osaaminen. Virallisia odotuksia kohdistuu myös maaseutumatkailuun. Tällä hetkellä runsaat 1400 tilaa tarjoaa ravitsemus ja matkailupalveluja. Viljelijöiden omistamia mökkejä arvioidaan suomessa olevan kpl. Koko Suomen mitassa maaltamuutto ja maatalouden huono kannattavuus ovat luomaisillaan antautumismielialaa ja toivottomuutta. Varsinkin tuottajaväestö on henkisesti kovilla. Muuttotappioalueilla taistellaan autioitumista vastaan. Kajaanin kaupunkialueella tilanne on kuitenkin toinen. Täällä maaseudulla on todelliset mahdollisuudet, kunhan toimeen tartutaan. Kajaanissa oli vuonna 2002 noin 80 maatilaa ja noin 1300 kesämökkiä. Vuonna 2008 arvioidaan aktiivimaatilojen määrän pysyvän 80 tilan tuntumassa ja kesämökkien määrän lisääntyvän vajaaseen 1400 mökkiin. Lähimenneisyydessä ja varmasti myös tulevaisuudessa maassamme on vallalla pyrkimys tuottaa ainoastaan kokonaisia työpaikkoja. Nykyinen sosiaaliturvamme on kehitetty kokonaisia työpaikkoja ajatellen. Tarjolla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta: olet joko kokoaikatöissä tai olet työttömänä. Työttömänä kaikenlainen työn on periaatteessa kiellettyä jos et halua menettää sosiaalisia etuuksiasi. Koska työttömänä ollessa ei saa tehdä töitä, on seurauksena mm. suureksi paisunut harmaa talous. Nykyisillä työn teettämisen ja työn vastaanottamisen malleilla ei löydy kokoaikaista, riittävän hyvin maksettua työtä kaikille. Tästä on ollut seurauksena massatyöttömyyden juurtuminen erityisesti Kainuun maaseuduille.

2 Tällä hetkellä työ on maaseudulla koostuu pienistä palasista eikä niistä helposti synny pitkäaikaisia palkkatyösuhteita tai täysaikaista yritystoimintaa. Maaseutualueen työttömät ovat suuren osan vuotta työttöminä ja lopun vuotta useimmiten julkisen sektorin työllisyystöissä tai pienissä yhteiskunnan tarjoamissa projektiluonteisissa pätkätöissä. Yksityisen sektorin tarjoamat työpaikat ainakin Kainuussa ovat maaseudulla erittäin rajoittuneet. Työttömyysaste on maaseutualuilla välillä 2540 %. Tämän seurauksena on syrjäisen maaseudun työikäisistä jopa yli puolet vuoden aikana työttömänä. Näin ollen jatkuva vajaatyöllisyys on todellisuutta suurelle osalle väestöä. Maaseudun työ ja toimeentulo on voitava kerätä pienistä palasista ja sille on luotava järkevät puitteet. On edistettävä vajaatyöllisyyden markkinoita, jotta päästäisiin irti nykyisestä työttömyyden ja pätkätöiden noidankehästä, joka johtaa yhä enenevissä määrin joko syrjäytymiseen kotiseudulla tai poismuuttoon suuriin kaupunkeihin. Ennen kaikkea maaseudun yritystoimintaan on panostettava entistä enemmin ja toisaalta luotava puitteet yritystoiminnan kannattavalle kasvulle Kajaanin maaseudulla. On myös säilytettävä uusia yrittäjiä varten tarpeelliset asunnot ja muu infra ja palvelustruktuuri. Kajaanin maaseutu autioituu jos monitoimisuudelle eikä "pienistä puroista" elämänmuodolle anneta tilaa. On kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja täysaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon. Maaseudulle sopivat työn ja toimeentulon rakenteet on elvytettävä nykyaikaisella tavalla perustulon turvaavan yritystoiminnan avulla. On käännettävä ajatukset pois suuruuden ekonomiasta omiin resursseihin ja siihen pienuuteen, jonka varassa maaseudulla on elettävä. Uuden tekniikan avulla voidaan luoda verkostoja, jotka nostavat pienet yksiköt suuremmiksi kuin ne sinällään ovat. Pieni, riippumaton paikallinen talous voi tarjota runsaasti pysyviä työpaikkoja. On syytä tukea ja kehittää monimuotoisuutta, hajauttamista ja paikallisuutta. Uuden maaseutuyrittämisen keskeisiä lähtökohtia ovat kysyntälähtöisyys, palveluiden ja tuotteiden laatu sekä muutosten haistelu ja seuraaminen. Kajaanin maaseudulle tarvitaan uusia liikeideoita ja palveluita. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpainon tulee olla koulutuksessa ja tiedon siirrossa. Kehittämistoimien pitäisi kohdistua tuotekehitykseen, yrittäjyyden edistämiseen, markkinoinnin ja liikkeenjohdon parantamiseen, yhteistyön ja verkottumisen edistämiseen. Kajaanilaisen maaseudun ominaispiirteet etenkin matkailussa ovat oman arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa. Luonto on myös kajaanilaisen maaseudun kestävä vahvuustekijä. Erityisesti Paltaniemen maaseudun luonnonläheisyys ja kulttuuriperintö antavat lähtökohdat kehittää elämysten rikkauteen perustuvaa laadullisesti korkeatasoista matkailuyrittämistä. Maaseutumatkailuyritykset muodostavat elinvoimaisen toimintaverkoston yrityspalvelujen, asiakkaiden majoituksen ja virkistyksen, kokousten ja vierailuohjelmien järjestelyissä. Kansainvälistymisen mukana lisääntyy myös nuorten ja perheiden kiinnostus kainuulaiseen luontoon, kulttuuriin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tämä luo matkailualalle tilaa kohtuuhintaiseen majoitus, ravintola ja retkeilypalvelujen järjestämiseen koko Kainuussa. Uuden Kainuun hallintokokeilulain turvin maaseutuyrittämistä tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Verotuksellisin keinoin voidaan yritysten

3 syntyyn vaikuttaa oleellisesti. Maaseudun pienimmiltä yrittäjiltä voitaisiin hallintokokeilun turvin poistaa arvonlisävero tai vähintäänkin voitaisiin nostaa verorajaa oleellisesti nykyisestä. Kajaaninkin maaseudulla on monia yrittäjiä, jotka ovat päättäneet rajoittaa liikevaihtoaan verorajan ylärajalle, koska tuotteiden hinnoittelu ei kestä arvonlisäverorasitusta. Maaseudulla pienyrittämistä rajoittaa muun muassa ylihygienisoiva elintarvikelainsäädäntö, joka estää tehokkaasti pienimuotoisen elintarvikejalostuksen syntymistä. Maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset ja tuet maksetaan nykyään vain maatilatalouden harjoittajille eli niin kutsutuille liitännäiselinkeinoille. Tästä rajoituksesta voitaisiin luopua ja tukien olisi koskettava kaikkia maaseudulla toimivia yrittäjiä. Uusiutuva kotimainen energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventioita. Hakkeen käyttö tuo runsaasti työtä. Metsästä ja pelloilta saatavan bioenergian tuottamisen ja korjaamisen on arvioitu voitavan luoda maaseudulle jopa uutta työpaikkaa. 1.2 SWOT analyysi HEIKKOUDET ikääntyvä väestö pienenevä kansantalous suppea elinkeinorakenne hallanarka alue pieni kapasiteetti lyhyt kasvukausi olematon tuotekehitys kansainväliset suhteet rahan puute UHAT nuorison poismuutto kohtuullinen maan hinta maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista maatilojen usko romahtaa maalaismaisema kasvaa umpeen sukupolvenvaihdosten vaikeutuminen VAHVUUDET hyvä identiteetti lähiruoka puhtaus hyvä imago valoisa kesä MAHDOLLISUUDET potentiaalinen markkina EU lainsäädäntö Osittainen etätyö Vesistöt Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö

4 2. Visio vuodelle 2008 KAJAANIN MAASEUTU ON KASVAVA JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANNATTAVALLE MAASEUTUYRITTÄMISELLE JA ASUMISELLE 3. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Perusmaatalous säilyy Varmistetaan sukupolvenvaihdokset Tuetaan investointeja Sukupolvenvaihdokset vuodessa Maatilojen määrä Investointien määrä EKkeskus TEkeskus Erikoismaataloustuotanto kasvaa Tutkimustoiminnan lisääminen ja tulosten hyödyntäminen neuvonnassa vuodessa Erikoistilojen lukumäärä MTK EKkeskus TEkeskus Tiedotetaan rahoitusjärjestelyistä Tiedotustilaisuuksien lukumäärä EKkeskus Elinkeinorakenne monipuolistuu Järjestetään tutustumiskäyntejä alan yrityksiin Lisätään mahdollisuuksia etätyöhön Tiedotetaan maaseudulla yrittämisen mahdollisuuksista Tutustumiskäyntien lukumäärä Maaseudulla toimivien yritysten lukumäärä Maaseudulla asuvien ihmisten lukumäärä EKkeskus Yrittäjät verkostoituvat Valitaan painopistealueet Sidosryhmät ja yrittäjät verkostoituvat keskenään EKkeskus Yrittäjät kansainvälistyvät Kansainvälisten projektien lukumäärä

5 LIITE 1 1. TEHTY HAASTATTELUTUTKIMUS Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin haastattelukysely, joka kohdistui etupäässä maaseudulla toimiviin yrittäjiin. Haastattelut tehtiin kesä heinäkuussa Vastanneista viljelijöitä ja muita yrittäjiä oli suhteessa saman verran. Otanta oli ohjattu maantieteellisesti kattamaan koko kunnan. Haastatteluihin osui kokoluokaltaan suuria ja pieniä yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Kysymykset koskivat yrityksen taustatietoja, aikeita, koettuja esteitä, asumista, Kajaaniin liittyviä arvostuksia sekä avoimia kysymyksiä. 2.1 Yhteenveto haastatteluista Kajaanin kaupunkia ympäröivän maaseudun johtaviksi elinkeinoiksi koettiin maa ja metsätalous. Kaikkien aloja koskien koettiin, että tuet pitäisi suunnata suoraan yrityksille niin, että investoinnit ja työllistäminen olisivat mahdollisia. Nyt tukien saaminen on ongelmallista, koska lyhyellä tähtäimellä katsottuna tukien katsotaan hyödyttävän vain yrittäjää, ei yhteiskuntaa. Kouluttaminen ja konsultointi eivät olleet kohdanneet aina yrittäjien oikeita tarpeita ja osa kursseista koettiin turhina. Myös erilaisiin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nousi esille, että nykyisin luodaan visio ja saadaan hankkeelle vetäjä, mutta hankkeen tekijöiden ja toteuttajien palkkaus on vaikea toteuttaa tai sen suunnittelu unohdetaan kokonaan. Pelkona on myös yritysten lopettaessa sekä kaupungista että maaseudulta nuoren työvoiman ja aivokapasiteetin siirtyminen suuriin kasvukeskuksiin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Tällöin usealle ikääntyvälle yrittäjälle yrityksen toimintaa jatkavan henkilön löytäminen on vaikeaa. Yksi nykypäivän yrittämisen perustyökaluista nousi selkeästi esille tietoverkot tulisi saada yrittäjien ulottuville ja yhteysnopeuden tulisi olla laajakaistan luokkaa Maanviljely Haastatteluissa nousivat esille voimakkaimmin maanviljelyn sisältä erityisesti kasvien tuotanto ja puutarhatalous. Perusmaataloutta esiintyy miltei jokaisella kylällä, ja kylät, joista perusmaanviljely oli loppunut, koettiin kuoleviksi kyliksi maiseman muuttuessa, peltojen vesoittuessa ja talojen autioituessa. Tällaisia kyliä miellettiin olevan eniten eteläisessä Kajaanissa ja niissä sijaitsevan nykyisin vain lähinnä normaaleja asuintaloja sekä lomaasutusta. Maatalousala mielletään elinvoimaiseksi varsinkin taajamien läheisyydessä. Tilojen määrän ei uskota vähentyvän, sillä nykyiset tilat ovat elinkelpoisia ja niissä on nyt suhteellisen nuoret yrittäjät tai sukupolvenvaihdos tulossa. Tilakoon oletetaan kasvavan viljelyn tehostamisen myötä. Perusmaatalouden säilyminen on tärkeää kylien säilymisen kannalta ja siksi se tahdottaisiin turvata kaavoituksella.

6 Puutarhayritykset ovat keskittyneet taajaman ympäristöön (Parkinniemi, Kuluntalahti, Koutaniemi). Olosuhteet hyvä alue, vesistöjen läheisyys, ei hallan arkaa seutua ja historialliset taustat ovat tuoneet vahvasti näitä yrityksiä eteenpäin. Nyt puutarhataloudessa suunnataan myyntiä Oulun varaan neljännes tuotannosta menee Oulun alueelle. Kasvihuonetuotannossa koetaan löytyvän kasvunvaraa. Tomaatti, kurkku ja erikoisvihannekset ovat mahdollisia vientituotteita, mutta avomaavihannesten talvituotanto koettiin mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Maanviljelyn kohdalla kaivattaisiin tiiviimpää vuorovaikutusta kaupungin ja viljelijöiden välillä. Useat haastatelluista kokivat myös, että kunta ei pystyy tukemaan yrittäjiä. Paikalliselle ruokaaineiden jalostustoiminnalle löytyisi tilaa, jos lähiruuan käyttö saataisiin yleistymään. Raakaaineiden tuottaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa esim. kaupungin kilpailuttaessa tarjoukset ja tällöin paikallista tuottajaa ei voida ottaa huomioon, kun hinta ei ole kilpailukykyinen. Kilpailukykyisyyden saavuttamiseksi tuotteet tulisi jalostaa tarpeeksi korkealle, jolloin hinnoittelun avulla pystyttäisiin perimään hyvä ja tuottava markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljelijöitä tulisi kannustaa kohti yhteistoiminnallisuutta ja osallistumista. Tässä törmätään kuitenkin viljelijöiden aikapulaan. Yhteistoiminnallisuudelle koettiin olevan tilausta muun muassa verkostoitumisen ja esimerkiksi yhteisten työkoneiden hankinnassa toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi. Maanviljelyn vahvuutena olisi löydettävä keinoja hyödyntää valoisa kesä ja alueelle ominaiset luonnonolot Muu elintarviketuotanto Elintarvikkeidenjatkojalostuspiste koetaan tarpeelliseksi, sillä se mahdollistaisi uusien viljelijöiden ja yrittäjien esilletuloa alueella. Pienelle yritykselle ei ole markkinoita, jos jalostusmahdollisuus puuttuu. Jatkojalostamon tulisi keskittyä puolivalmisteiden tekemiseen suurkeittiöiden tarpeisiin, koon olisi oltava suuri kilpailukyvyn saamiseksi ja markkinaalueena tulisi olla myös muu Suomi Kainuun lisäksi. Myös pienteurastamolle olisi tilaus, mikäli se toimisi jatkojalostamon yhteydessä. Pienteurastamon yhtenä etuna ja mahdollisuutena voitaisiin nähdä riistalintujen hyödyntäminen. Jatkojalostusyksikön kautta pienet tilat voisivat mahdollisesti verkostoitua. Erikoisviljelyä ei voi lisätä, jos ei ole markkinoita. Markkinoiden syntymiseen tarvittaisiin jatkojalostusyksikkö. Jatkojalostuspisteen perustaminen vaatisi tarkan markkinaselvityksen Metsätalous Metsätalouden kohdalla mielipiteet jakautuivat kahtia: Osa haastatelluista piti metsätaloutta loppuneena metsien omistuksen siirryttyä suuryhtiöille, kun toiset taas kokivat metsätalouden elinvoimaisena elinkeinona. Kajaanin kaupungin ympäristössä on metsä ja puunjalostusteollisuuteen liittyviä osia mekaanisen puutalouden muodossa. Ympäristöstä pystyttiin

7 nimeämä ainakin sahayrittäjiä, metsäkoneyrittäjiä sekä rakennusmateriaalituotantoon liittyvää yrittämistä. Metsätalousyrittämisen taustalla on usein maatila ja tämän kautta metsätalouden uskotaan säilyvän yhtenä peruselinkeinoista niin pitkään kuin perusmaataloutta harjoittavat tilat tulevat säilymään. Puutalouden kannattavuuden lisäämiseksi nousi ajatus puutavaran jalostamisesta lähiseudulla. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi rakennusosien ja huonekalujen valmistus. Nykyisin suuri osa raakapuusta viedään pois ja jalostusarvon ollessa matala, myös pääomat siirtyvät toisille alueille. Metsäkoneyrittäjien määrä on vähenemään päin koneistamisen myötä tehokkuuden kasvaessa. Yksiköt pitäisi kuitenkin kasvattaa suuremmiksi kannattavuuden suhteen. Metsäkoneyrittäjien keskiikä on korkea ja jatkajia ei oleteta löytyvän helposti suurien alkuinvestointien takia Hevostalous Hevostalous on keskittynyt Kuluntalahden ympärille ja sen koettiin olevan selkeässä kasvussa. Kuluntalahteen on perustettu uusia talleja ja hevostaloustoimintaa on pyörittämässä nuoria yrittäjiä. Tämä turvaa yrittämisen jatkumisen, mutta ongelmaksi voi muodostua tulevaisuudessa hevosharrastuksen kalleus ja asiakkaiden löytyminen. Hevosharrastajien määrä riippuukin koko Kajaanin kehittymisestä. Yhtenä mahdollisena panostuksen kohteena voisi olla Kuluntalahden hevostalouskeskus. Tärkeäksi koettiin myös se, että nykyiset hankkeet hevostaloudessa saatetaan loppuun. Kysymyksiä herätti myös pärjääkö Kajaanin pieni ravirata kilpailussa Suomen muiden raviratojen kanssa palkintorahojen ja järjestettyjen ravien suhteen Hoivapalvelut Hoivapalveluita pidetään nousevana alana. Suurimmalla osalla hoivaalan yrityksistä ei ole maataloustaustaa ja ne ovat keskittyneet Salmijärven suuntaan. Nyt hoivaalan yrityksiä on neljä. Esille haastatteluissa tuli tulevaisuudessa mahdollisuudet sekä vanhusten ateriapalveluiden, että lasten päivähoidon järjestämiseen kylillä. Jälkimmäiseen löytyy asiakaskuntaa kaupungin lähiympäristössä asuvista nuorista perheistä, joiden vanhemmat käyvät töissä kaupungissa. Maaseudun ikärakenteen puolestaan tukisi ateriapalvelua Matkailu Maaseutumatkailuyrityksiä on Kajaanin ympäristössä vähän. Vuokatin matkailu ja sen vaikutuspiiri ulottuu Kajaanin kaupungin ympärille majoitusyms. elinkeinopalveluina. Tämä matkailu ruokkii erilaisia sivuelinkeinoja, maaseutumatkailua ja niiden elintarvike ja ruokapalveluita.

8 Matkailun osalta luonto ja omaleimainen kulttuuri ovat arvoja, joita ei ole vielä hyödynnetty täysin. Hyödyntäminen on kuitenkin tehtävä niin, että malli rakennetaan itse, eikä sitä haeta kauempaa. Vuokatti on oma maailmansa ja muiden ympäristöön ja kulttuuriin liittyvien asioiden tulee lähteä omasta perinteestä, sillä matkailijat eivät tule katsomaan kopioituja asioita. Kuitenkin Vuokatin matkailumagneettien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä Vuokatin vieraat ovat potentiaalisia kulttuurimatkailupalveluiden käyttäjiä. Maaseudun majoituspalveluiden suhteen ongelmaksi nousee välimatka Vuokatin ja Kajaanin välillä jo 50 kilometrin välimatka on usein liian pitkä mahdollisille asiakkaille. Kajaanissa itsessään ei järjestetä tarpeeksi kiinnostavia tapahtumia, jotka toisivat matkailijoita alueelle. Matkailun heikkoutena on omiin asioihin uskomisen puute ja resursoinnin hajanaisuus. Myös pitkäkestoisen suunnittelun puute estää kehitystä, kun hyötyjä haetaan liian suoraan lyhyellä tähtäimellä. Parhaiten matkailua tuettaisiin rakentamalla taustoja yhteiskunnan rahoittamille erilaisille kulttuuriperintöön liittyville kohteille. Kaikki kulttuuriperintökohteet tulisi suojella ja vanhojen kylämiljöiden, kuten Paltaniemen rakenne tulisi pitää yhtenäisenä kaavoituksen avulla. Maanviljely ja matkailu tukevat toisiaan ja näin maatilamatkailulle löytyy mahdollisuuksia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin eläinten monimuotoisuuden ylläpidon kalleus ja asioiden toimimaan saaminen sopusoinnussa. Eläimien pidossa ongelmana on myös turistikauden lyhyt kesto, sillä eläimet pitää elättää myös talven ylitse. Oulujärvi Koutaniemen ympärillä on koettiin olevan käyttämätön elementti ja esille tuli myös mahdollisuus rakentaa matkailu ja kalastus Paltaniemen ympärille. Järveen ja järvimatkailuun panostaminen voisi tuottaa tulosta. Paltaniemen kulttuuriperintö on vahvuus ja asema museokylänä on tuleva olemaan arvokas tulevaisuudessa. Käytännön toimivuus ja tuottavuus ovat kuitenkin hieman ongelmallisia, kun historiallinen perintö pitäisi osata hyödyntää sekä ylläpitää Kainuun helmi mainetta ja historiallista asemaan kulttuurikeskuksena. Asioiden hinnoitteluun ja kulttuurimaisemanhoitoon kaivattaisiin ohjausta ja tukea. Tulisi myös ymmärtää, että kulttuurimaisema säilyy vain maanviljelyn kautta ja matkailun kannalta mm. lehmien laiduntaminen kuuluu peltoperinteeseen. Paltaniemellä on yksi kaupungin laajimmista peltoalueista, mutta maatalouden kehitys ei kuitenkaan ole pysynyt ajan mukana kulttuuriperinnön säilyttämisen asettamien esteiden vuoksi. Paltaniemi halutaan säilyttää maaseutuna ja uudisasutusta tulisi rajoittaa, sillä uhkana on alueen muuttuminen lähiöksi. Liian tiheä asutus tulee vaikuttamaan negatiivisesti maanviljelyn määrään ympäristöpaineiden kautta, kun haju ja meluhaitat halutaan minimoida, jolloin eläinten pitäminen ja maanviljelyn harjoittaminen käyvät mahdottomaksi.

OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä

OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä 19 OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapinta-alasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on

Lisätiedot

Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä:

Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä: MAASEUTUOHJELMA 2004 2008 LIITE 2 TEEMARYHMÄ 1: ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1.1 Yleistä Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha

Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria. 9 OSA C: TEEMANA OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT Tehtävät Teemaryhmä tarkasteli osaamisen ja peruspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuuden muutossuuntia Kajaanin maaseutualueella. Toiminnan alueiksi rajattiin

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

asuminen haastaa palvelujen uudistamiseen Ympäristöä säästävä vapaa-ajan asuminen -seminaari Mäntyharju 29.6.2011 Manu Rantanen

asuminen haastaa palvelujen uudistamiseen Ympäristöä säästävä vapaa-ajan asuminen -seminaari Mäntyharju 29.6.2011 Manu Rantanen Muuttuva vapaa-ajan ajan asuminen haastaa palvelujen uudistamiseen Ympäristöä säästävä vapaa-ajan asuminen -seminaari Mäntyharju 29.6.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 29.6.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014 SPV MAATILALLA Seinäjoki 8.11.2014 Sukupolvenvaihdos on henkinen ja taloudellinen prosessi Kyse maatilan omistuksesta ja perheyrittäjyydestä (toimeentulosta) Onnistunut spv edellyttää henkistä, tuotannollista

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot