NURMEKSEN ASEMAPUISTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 2 SISÄLTÖ NURMEKSEN ASEMAPUISTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JOHDANTO NURMEKSEN IMAGO JA KOUKUT TYÖ ASUMINEN VAPAA-AIKA EKOLOGISUUS SUUNNITELMA RATAPIHA, ASEMAPUISTO, VETURITALLIT RAATIHUONEENKADUN JA RATA-ALUEEN VÄLINEN ALUE SEKÄ SATAMAN JA MIKONNIEMEN VÄLINEN RANTA ASEMAPUISTON KORTTELIALUEET JA ASEMARAKENNUKSEN YMPÄRISTÖ NURMEKSEN ASEMAPUISTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnittelijat: Mikaela Neuvo, TKK, Arkkitehtuurin osasto Jenni Leinonen, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto Laura Hietakorpi, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos

3 3 1 JOHDANTO Nurmeksen Vanhassa Kauppalassa sijaitsee 1900-luvun alussa toimintansa aloittanut rautatieasema-alue, joka rajoittuu ruutukaava-alueen ja ratapihan väliin kapeana ja pitkänä vyöhykkeenä. Maisemallisesti upealla, etelään ja Pieliselle avautuvalla alueella on useita suojeltuja rakennuksia. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES Oy) VALUE -projektissa selvitetään millaisin yhdyskuntasuunnittelun keinoin voidaan kehittää itäsuomalaisen pikkukaupungin elinkeinorakennetta. Tuotettavaa mallia sovelletaan todelliseen kehittämiskohteeseen, jollaiseksi Nurmeksen kaupunki osoitti Asemapuiston alueen. Alueesta pyritään kehittämään tietointensiivisten ja luovien alojen etätyö- ja pienyrityspuisto; Yhdyskunta, jossa asuminen, työ, palvelut ja vapaa-aika yhdistyvät mahdollisimman joustavalla tavalla toisiinsa. (Pielisen Karjalan yhdyskuntasuunnittelun workshop, ohjelmalehti) Kehittämissuunnitelmassa lähtökohdiksi on asetettu muun muassa: - asumisen, työn ja palvelut yhdistävä ja yhteisöllisyyttä tukeva alue - olemassa olevan, suojellun miljöön ja rakennuskannan hyödyntäminen - ympäristöön sopiva täydennysrakentaminen - kattavat tietoliikenne- ja muut e- ja etätyötä tukevat palvelut - ekologiset ratkaisut Suunnittelukohteeseen kuuluvat varsinaisen asema-alueen lisäksi radan toisella puolella sijaitseva Mikonniemi sekä pari ruutukaavaan liittyvää kortteliosaa alueen luoteispuolella, jotka ovat tällä hetkellä lähinnä viheralueita. Suunnittelualuetta rajaavat ratapiha, viehättävistä vanhoista puurakennuksista muodostuva kaupunkirakenne, mitäänsanomaton linja-autoaseman alue, osittain hoitamattomat viheralueet ja Pielisen ranta Mikonniemessä. Suunnittelualueen pituus on noin 1,4 kilometriä ja leveys pääosin alle 150 metriä. Poikkeuksena tästä on noin 250 metriä leveä Mikonniemi. Suunnitelmassa on tarkasteltu myös varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolisia osia, kuten Pielisen rantaa, nykyistä torialuetta sekä satama-aluetta.

4 Kuva 1: Suunnittelualue 4

5 5 2 NURMEKSEN IMAGO JA KOUKUT Nurmeksen vetovoimatekijät eli koukut ovat Puu-Nurmeksen hyvin säilynyt puutaloale ja vehreä luonnonmaisema erinomaisine ulkoilureitteineen Nurmeksen Vanhan kauppalan alueella sekä Pielinen, jossa voi harrastaa esim. veneilyä, kalastusta ja talviurheilulajeja. Nämä kaikki ovat saavutettavissa suunnittelualueella. Tässä idyllisessä, stressittömässä ympäristössä voi elää rauhallisesti, pitkäjänteisesti ja ekologisesti, ns. slow life-tyyliin. Uudessa Asemapuistossa Vanhaa Kauppalaa täydentävänä osana kaikki tarvittavat palvelut ovat kivenheiton päässä. Sen varsinainen valtti miljöön lisäksi ovat uudentyyppiset, monipuoliset etätyömahdollisuudet, jotka mahdollistavat monen paluumuuttajan tai uusnurmeslaisen muuton alueelle. Etätyö yhdessä Nurmeksessa jo kukoistavan käsityöläis- ja pienyrityskulttuurin kanssa luo vireän ja tulevaisuuteen katsovan tunnelman koko Nurmekseen. Value -projektin tavoite Asemapuistosta asumisen, työn ja vapaa-ajan saumattomasti yhdistävänä alueena toteutuu suunnitelmassa. Miksi muuttaa syrjäseudulle Maaseudulle tai syrjäisiin maaseutukaupunkeihin, kuten Nurmekseen muutetaan harvoin. Harvaan asutulle seudulle muutto vaati useimmiten erityisen syyn: miksi muutto kohdistuu juuri kyseiselle paikkakunnalle? Luonnon läheisyys tai asuinpaikan viihtyisyys eivät yksin riitä houkuttamaan uusia asukkaita. Selkeä profiloituminen ja omien vahvuuksien löytäminen lisäävät kaupungin vetovoimaa. Yhä useamman ihmisen tehdessä tietotyötä ei olla enää yhtä paikkasidonnaisia. Kun työtä voi tehdä missä vaan, valitaan asuinpaikka muiden arvojen perusteella. Mitkä nämä arvot ovat Nurmeksen asema-alueelle? Mikä on nurmeslainen elämäntapa? Nurmeksen Asemapuistoon luodaan strategiaa tietointensiivisten ja luovien alojen etätyö- ja pienyrityspuistona, jossa asuminen, vapaa-aika ja työ liittyvät saumattomasti toisiinsa. Suurimmat kohderyhmät ovat paluumuuttajat, elämäntapamuuttajat ja asuinympäristömuuttajat. Paluumuuttajalle kotiseudun kaipuu on vain yksi syy muuttoon. Työpaikan saanti sekä mielikuva paikasta ovat tärkeämpiä muuttopäätöstä tehdessä. Elämäntilanteensa takia muuttava saattaa tulla paikkakunnalle työmahdollisuuden saatuaan tai puolison kotiseudun vuoksi. Asuinympäristömuuttajat ovat useimmiten arvojen ja elämän laadun perässä muuttavia lapsiperheitä. Heitä viehättää maaseudussa sen rauhallisuus, viihtyisyys ja luonnonläheisyys. Maaseutu nähdään myös hyvänä ja turvallisena kasvuympäristönä lapsille. Kausiasuminen on myös eräs keino maaseutukuntien elävöittämiseen. Kesäasukkaat vaikuttavat positiivisesti kunnan talouteen, palveluihin sekä infrastuktuuriin, kuten myös henkiseen ja sosiaaliseen pääomaan. Tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien leviämisen myötä maaseudulla on yhä useamman mahdollista tehdä etätyötä osa-aikaisesti, kakkosasunnoltaan käsin. Yksi kohderyhmä ovat myös seutukunnan sisällä muuttavat, jotka hakeutuvat parempaan asuin- ja työympäristöön. Kyläympäristössä sijaitseville viihtyisille vuokra-asunnoille on kysyntää, muttei tarjontaa. Maallemuuton helpottamisessa kylien vuokra-asunnot olisivat tärkeässä asemassa tarjotessaan mahdollisuuden kokeilla maalla asumista ilman taloudellisen sitoutumisen pakkoa. Myös edulliset työtilat, esimerkiksi käytöstä poistuneissa tuotanto- ja teollisuusrakennuksissa, ovat kysyttyjä. (Asuinmaaseutu , Maaseutuasumisen kehittämisohjelma, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2007

6 6 2.1 TYÖ Asemapuiston alueella työ ja asuminen yhdistyvät miellyttävällä ja ainutkertaisella tavalla. Alue tarjoaa useita sopivia, käyttötarpeen mukaan muuntuvia työtiloja erilaisille toimijoille. Suunnitelma mahdollistaa erikokoisten ja tyyppisten työtilojen sijoittamisen uudisrakennusten katutasoon samoin kuin erilliseen piharakennukseenkin asunnon välittömään läheisyyteen. Asemapuisto tarjoaa myös persoonalliseen vaihtoehdon työskennellä sekä osa-aikaiseen että ympärivuotiseen käyttöön soveltuvassa, mobiilissa etätyövaunussa. Työpiste kunnostetussa junavaunussa, upeiden järvimaisemien äärellä ja palveluiden läheisyydessä on mahdollisuus, joka löytyy vain Nurmeksesta. Asemapuiston alue tukeutuu kiinteästi Vanhassa Kauppalassa sijaitsevaan etätyökeskukseen, josta löytyy muun muassa atk- ja kokoustiloja. Uusi kulttuurikeskus Veturi vanhoissa veturitalleissa sekä uudisosassa tarjoaa laajan kirjon erilaisia paja-, ateljee- ja työskentelytiloja. Asemapuistossa on luonnollisesti myös kaikki tarvittavat tietoliikenneyhteydet. 2.2 ASUMINEN Työ, asuminen ja palvelut yhdistyvät Asemapuiston alueella saumattomasti toisiinsa. Tarjolla on useita erilaisia talo- ja asuntotyyppejä niin vanhoissa kuin uusissakin rakennuksissa. Alue ei profiloidu ainoastaan yhdelle ihmisryhmälle vaan muodostaa eläväisen yhteisön. Asemapuiston uudisrakennuksista löytyy useita vaihtoehtoisia asunto-työtila kombinaatioita sekä vapaa-ajan käyttöön sopivia ratkaisuja. Alueen upeisiin, vanhoihin rakennuksiin saadaan myös uusia mielenkiintoisia, asumista ja työtä yhdistäviä tilaratkaisuja. Asuntojen persoonalliset pohjaratkaisut ja tilajärjestelyt heijastavat asumisen arvoja parhaimmillaan. Yhteisöllisyys korostuu Asemapuiston suunnitelmassa onhan sosiaalisten suhteiden ylläpito tärkeä seikka erityisesti etätyötä tekeville. Viljelypalstat, hyötypuutarha, laajat vehreät yhteispihat sekä yhteinen sauna/leivintupa mahdollistavat hauskan yhteispuuhastelun työskentelyn vastapainoksi. Palveluiden osalta alue tukeutuu kiinteästi kävelymatkan etäisyydellä sijaitseviin Vanhan Kauppalan ja koko Nurmeksen jo nyt tarjoamiin palveluihin. 2.3 VAPAA-AIKA Hyvät, yhtenäiset kävely- ja ulkoilureitit miellyttävässä luonnon läheisessä ympäristössä Pielisen rannassa ja Mikonniemessä tarjoavat poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon luonnossa ja esim. lintujen tarkkailuun reitin varrella sijaitsevasta lintutornista. Mikonniemi on kokonaisuudessaan varattu ulkoilulle ja viihtymiselle. Siellä on kylmäkaraisukeskus saunatiloineen, takkahuoneineen ja spa-hoitohuoneineen sekä skeittipuisto nuorisolle. Mikonniemeen voi myös tulla vain rauhoittumaan ja ihailemaan upeaa luontoa. Pielisen läheisyys tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa esimerkiksi veneillen, meloen, luistellen, hiihtäen tai uiden. Satamassa sijaitsee pursiseuran talo ja melontavälinevarasto. Asemapuiston ydinosassa sijaitseva entinen tavaramakasiini on suunnitelmassa muuttunut kaikkien nurmeslaisten käyttöön tarkoitetuksi monitoimitaloksi ja Asemapuiston toisessa päässä oleva kulttuurikeskus Veturi, tarjoaa kulttuuritoimintaa niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Kulttuurikeskuksessa sijaitsee muun muassa puu- ja metallityöpaja. Vanha, historiallisesti arvokas sauna ja samassa rakennuksessa oleva leivintupa on kunnostettu Asemapuiston asukkaiden käyttöön.

7 7 2.4 EKOLOGISUUS Ekologisuus korostuu Asemapuiston suunnitelmassa. Suunnitelmassa kaupunkirakennetta tiivistetään ja vanhan keskustan aluetta täydennetään uudisrakennuksilla kuitenkin alueen puistomaisuus ja väljyys säilyttäen. Asemapuiston suunnittelualue sijaitsee liikenteen solmukohdassa. Linja-autoliikenne, juna-asema ja erilaiset kevyen liikenteen liikkumismuodot kohtaavat toisensa. Suunnitelmassa on pyritty siihen, ettei auton käyttö olisi välttämätöntä, vaan esimerkiksi lähijunaliikenne ja pyöräily voisivat kattaa liikkumistarpeet. Työ, asuminen ja palvelut sijaitsevat Asemapuistossa ja Vanhassa Kauppalassa lähellä toisiaan ja ovat näin helposti myös kävellen saavutettavissa. Asemapuiston vanhat rakennukset kunnostetaan ja otetaan uudiskäyttöön. Myös rakennusmateriaaleja käytetään uudelleen, esimerkiksi junanvaunuja mobiilityöpisteinä ja vanhoja ratapölkkyjä Asemapuiston porrastuksissa. Materiaalien ja tavaran kierrätystä edistetään kierrätyspisteillä. Alueella on ympärivuotisesti toimivia komposteja. Uudisrakennuksissa hyödynnetään moderneja, energiatehokkaita taloteknisiä ratkaisuja. Riittävät eristepaksuudet pudottavat lämmittämiseen tarvittavaa energian määrää. Asukkaat voivat tuottaa itse tarvitsemansa sähkön ja lämmön esimerkiksi katolle sijoitettavilla aurinkosähköpaneeleilla, maalämpöjärjestelmällä ja varaavalla takalla. Toisaalta perinnerakentamisesta otetaan mallia esimerkiksi suuntaamalla oleskelutilat ja pihat aurinkoisiin ilmansuuntiin ja luomalla hyvä pienilmasto pihoille rakennusmassojen sopivalla sijoittelulla. Uudisrakennuksissa käytetään pääosin uusiutuvia rakennusmateriaaleja, kuten puuta ja selluvillaa. Asuntojen tilat suunnitellaan muuntojoustaviksi ja monipuolisiksi. Elinkaariasuminen eli asunnon muuntuminen asukkaan tarpeiden mukaan eri elämänvaiheissa on suunnitelman päämäärä. Asemapuistossa toteutetaan urbaania maataloutta ; asukkaiden käytössä on viljelypalstoja sekä mahdollisuus lähiruokaan esimerkiksi yrittäjävetoisella jakelujärjestelmällä tai lähiruokatorin avulla.

8 8 3 SUUNNITELMA 3.1 RATAPIHA, ASEMAPUISTO, VETURITALLIT Suunnittelija Mikaela Neuvo, TKK, Arkkitehtuurin osasto Suunnittelukohde käsittää olemassa olevien rakennusten uusiokäytön, ratapiha-alueen, itse asemapuiston sekä veturitallien välittömän lähiympäristön. Aluetta yhdistää asemarakennukselta lähtevä kevyenliikenteenraitti, jonka ympärille toiminnot sijoittuvat ja jolle kulttuurikeskus Veturi muodostaa päätepisteen. Tavoitteena alueen kehittämisessä on ollut vanhan ja uuden luonteva yhdistäminen. Miten toteutetaan uusia visioita suojellussa miljöössä kajoamatta ympäristön historiallisiin arvoihin? Toimenpiteet alueelle ovat suurimmaksi osaksi pieniä mutta tärkeitä muutoksia. Kuva 2: Rakeisuuskuva

9 9 Vanhojen rakennusten uusiokäyttö Rautatie valmistui Nurmekseen vuonna Sen saapumisen myötä siihen asti tärkeän laivaliikenteen merkitys väheni ja liikenneolosuhteet kehittyivät. Asema-alue on rautatiesopimuksen myötä merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi asema-alueeksi. Sen suunnittelussa ja varsinkin vanhojen rakennusten käyttöönotossa on otettava nämä kulttuurihistorialliset arvot huomioon. Alueella on rakennuksia pääasiallisesti kolmelta eri ajanjaksolta: perustamisajalta 1910, vuodelta 1927 sekä sodanjälkeiseltä ajalta. Vuoden 1910 tienoilla valmistuneet asemarakennus, tavaramakasiini, asuinkasarmi, asemapäälliköntalo, sauna ja veturitallit ovat asemakaavassa suojeltuja, eikä niitä saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korjaus- ja muutostöitä tehdessä tulee huolehtia rakennusten rakennustaiteellisesti arvokkaan luonteen sekä kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämisestä. Suurin osa Asemapuiston suojelluista rakennuksista on tällä hetkellä vajaakäytössä. Yksi Value -projektin tavoitteista on olemassa olevan, suojellun miljöön ja rakennuskannan hyödyntäminen, näiden käytöstä poistuneiden rakennusten uudelleen käyttöönotto, perusparannus sekä sisätilojen päivittäminen nykyajan tarpeiden ja käyttötarkoitusten mukaisiksi. Jugend-tyyliä alueella edustavat asemarakennus (1910), asemapäälliköntalo (1908) sekä asuinkasarmi (1909). Nämä rakennukset ovat arkkitehti Thure Hellströmin suunnitelmia, kuten myös 1909 valmistuneet veturitallit. Alueen hierarkisesti merkittävin rakennus, asemarakennus on hyväkuntoinen ja tälläkin hetkellä kahvila- ja käsityömyymäläkäytössä. Sen asemaa alueen keskuksena vahvistetaan sijoittamalla sinne taitotalon toiminnot kuten: käsitöiden neuvonta- sekä harrastetilat. Asemarakennuksen ullakkoa on mahdollista myös hyödyntää kesäisenä näyttelytilana. Rakenteellisesti hyväkuntoinen Asemapäällikön talo otetaan suunnitelmassa yhdistettyyn asuin- ja työtilakäyttöön. Rakennus sijaitsee asemapuistossa lähellä asemarakennusta. Maahan kaivettu bunkkerimainen tila asemarakennuksen vieressä on ns. vara-asema, joka voi toimia vaikkapa alueen asukkaiden yhteisenä viinikellarina. Toisaalta tila tarjoaa myös mielenkiintoisen mahdollisuuden tuoda uutta innovatiivista teknologiaa vanhaan miljööseen sijoittamalla maan sisälle esim. huippumoderni videoneuvottelutila/muuttuva tila virtuaalinäyttelyille. Ns. Esson rakennus edustaa asema-alueella funktionalismin aikakautta. Nykyään rakennuksessa sijaitsevat Pikes Oy:n toimitilat. Torialueen liikenteellisten ja rakenteellisten muutosten myötä Esson rakennus on luonteva sijoituspaikka uudelle matkakeskukselle, jossa toimii niin matkahuolto, linja-auto- kuin taksiasemakin. Rakennuksessa sijaitsevat odotus-, lipunmyynti- ja wc-tilat asiakkaille sekä hallintotilat. Avoin, hallimainen tavaramakasiini laajoine lastauslaitureineen sijaitsee radan varressa. Sen avoin pohjaratkaisu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet tilan uusiokäyttöä pohdittaessa. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Asemapuistossa, lähellä kalajalostamoa. Se soveltuu niin tiloiltaan kuin sijainniltaankin hyvin asukkaiden virkistyskäyttöön monitoimitalona tai eräänlaisena kylätalona. Suuri hallimainen tila luo loistavat puitteet monenlaiselle yhteis- ja harrastetoiminnalle. Tarpeen mukaan se voi toimia bändiharjoitustilana, tanssi- tai jumppasalina, juhlatilana tai vaikkapa teatteriryhmän harjoitustilana. Pienemmät osat muuntuvat luontevasti sosiaali- ja pukeutumistiloiksi. Lastauslaiturin suuret ovet korvataan ikkunoilla, jolloin tilasta avautuu komea näkymä Pieliselle ja sitä tulee valoisa ja miellyttävä. Asemaraitin kunnostuksen myötä myös monitoimitalon ympäristöä on syytä päivittää ja täydentää sitä erilaisin ulko-oleskelualuein, joille talon toiminta levittäytyy kesäisin.

10 10 Kuva 3: Näkymä talleille Kuva 4: Näkymä sisäpihalta

11 11 Asema-alueella sijaitsee myös 1908 rakennettu yhteissauna ja samassa rakennuksessa oleva leivintupa. Rakennus on ajan kuluessa jäänyt vajaakäyttöön. Suunnitelmassa sauna ja leivintupa otetaan uudelleen alkuperäiseen käyttöönsä. Tällä hetkellä asuinkäytössä olevan asuinkasarmin asunnot ovat nykypäivän vaatimusten mukaan pieniä. Tilamuutoksin viidestä asunnosta muokataan kolme suurempaa asuntoa, joissa kaikissa on omat työtilat asuntojen yhteydessä työhuoneen muodossa. Asuinkasarmin talousrakennukset kunnostetaan ja ne säilyvät entisessä käytössään. Viehättävä jugendrakennus vastaa varmasti asemapuiston alueelta asuntoa etsivien toiveita. Vuonna 1909 valmistuneet veturitallit muodostavat yhdessä niiden välittömään läheisyyteen rakennettujen uudisrakennusten kanssa Nurmeksen alueelle uuden kulttuurikeskittymän. Avarat tilat otetaan käyttöön kulttuurin monitoimitiloina, joihin sijoitetaan erilaisia pajatiloja, esim. metalli-, puu- ja kierrätystyöpaja. Tallit soveltuvat erinomaisesti myös teatteri- ja elokuvatyöskentelyyn. Vehreän keskusaukion uudelle kulttuurikeskukselle muodostaa kääntöraidekuoppa, johon istutetaan kasveja. Moderni junanvaunupuisto Rautatie on tärkeä osa sekä Nurmeksen identiteettiä että sen historiaa. Se mahdollistaa alueen kehittymisen tulevaisuudessakin. Leveä ratapiha on raideliikenteen vähäisyyden huomioon ottaen kuitenkin nykyisellään ylimitoitettu. Ratapiha erottaa Nurmeksen keskusta-alueen Pielisestä. Parhaat rakennuspaikat jäävät raiteiden alle ja rannassa vajaakäyttöön huonon saavutettavuuden vuoksi. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet huomioiden ylimääräisten raiteiden purkaminen on epäedullista, sillä junaliikennettä halutaan pitkällä tähtäimelle elvyttää kestävän kehityksen nimissä. Moderni junanvaunupuisto tarjoaa ratkaisun siihen, miten osa rakennuspaikoista olisi tästä huolimatta mahdollista hyödyntää. Lähtökohtana on rautatien, juna-asemien sekä itse junien käyttäminen inspiraation lähteenä. Junanvaunuista muokattuja työ- ja asuintiloja sekä junanvaunumaisia mobiileja työ- ja asuintiloja sijoitetaan kahdelle pohjoisimmalle raiteelle näitä purkamatta. Vaunujen sekamelska muodostaa modernin etätyövaunupuiston, joka toimii alueen matkailunähtävyytenä ja antaa tälle oman persoonallisen leimansa. Kuva 5: Näkymä radan varrelta

12 12 Vaunut sijoitetaan radan vieressä kulkevan kevyenliikenteenraitin varrelle. Raitti alkaa asemarakennukselta ohittaen tavaramakasiinin (uuden monitoimitalon) noin puolimatkassa ja päätepisteessä sijaitsee kulttuurikeskus Veturi. Kulkuyhteys vaunuihin on ulko-oleskelutiloinakin käyttävien kevyiden laiturirakenteiden kautta. Laitureita on mahdollista tarpeen mukaan laajentaa suuremmiksi oleskelutasanteiksi tai pieniksi näköalaterasseiksi. Vaunut muuntuvat käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Ne voivat toimia työhuoneena, ateljeena, kesämökkinä, kahvilana, kirjastona, kauppana, rautatiemuseona tai vaikkapa vaunuhotellina. Vain mielikuvitus on rajana. Monipuolisuus ja ennakkoluulottomuus ovat vaunupuiston valtteja. Vaunut voivat olla vanhoista junanvaunuista tuunattuja työpisteitä tai moderneja puurakenteisia, junanvaunumaisia mobiileja rakennuksia. Puisto on helposti laajennettavissa ja muokattavissa oleva elävä kokonaisuus. Silloin kun tarve uudelle työpisteelle ilmenee, on oma työhuonevaunu helposti ajettavissa paikoilleen muiden vaunujen lomaan. Kokonaisuutena puisto on monimuotoinen ja tuo mieleen juna-asemien kuhisevan arjen. Vaunuja on mahdollista vuokrata myös väliaikaiseen käyttöön, vaikkapa kesätyöhuoneeksi joka ajetaan talveksi säilöön. Suojeltu Asemapuisto on jäänyt vuosien saatossa vajaakäyttöön, koska se helposti mielletään yksityisalueeksi, eikä suinkaan julkiseksi puistoksi. Tämä johtuu ennen kaikkea sen vaikeasta saavutettavuudesta. Puisto sijaitsee jalkakäytävää huomattavasti korkeammalle, eikä luontevia kulkuyhteyksiä puistoon juuri löydy. Koska puisto on museoviraston suojelema, ei siihen voida kohdistaa suuria muutoksia. Puurivejä, istutuksia sekä nurmikenttiä tulee museoviraston mukaan hoitaa perinteitä kunnioittavalla tavalla. Sen käyttöä pyritään kuitenkin aktivoimaan pienin muutoksin puiston sisällä sekä suuremmin toimenpitein puiston laidoilla. Asemapuiston eteläreuna pengerretään istuskelu- ja oleskelutasantein ja junaradan vieressä kulkevalta kävelyraitilta rakennetaan lisää porrasyhteyksiä puistoon. Materiaalina oleskelutasanteiden tukirakenteissa käytetään puretuista junaraiteista talteen otettuja ratapölkkyjä. Puiston halki, komeiden lehmusrivistöjen väliin merkitään kiveyksin joitakin kävelyreittejä. Osa puiston lehmuksista on todettu huonokuntoisiksi ja ne korvataan vastaavilla lajikkeilla, jotta asemapuiston alkuperäinen henki säilyy. Kalanjalostamon lähelle, metsän siimekseen rakennetaan pienimuotoinen lasten leikkijunapuisto, joka myös aktivoi puistoa. Kulttuurikeskus Veturi Vanhat veturitallit sekä niiden viereen sijoitetut uudisrakennukset, muodostavat Nurmekseen uuden kulttuurikeskittymän. Tarjolla on monipuolisia tiloja kuva-, teatteri- sekä elokuvataiteen harrastajille ja ammattilaisille. Veturitallit toimivat päätepisteenä modernille junanvaunu-puistolle, sekä tämän vieressä kulkevalle kävelyraitille. Vanhat veturitallit kunnostetaan erilaisiksi paja- ja ateljeetiloiksi. Ne säilytetään hyvin pitkälle nykyisessä ulkoasussaan. Uudet ja vanhat rakennukset muodostavat selkeän kokonaisuuden yhtenäisen geometriansa sekä materiaaliensa kautta. Vanhan ja uuden liitto tarjoaa mahdollisuuksia mielenkiintoisiin tilaratkaisuihin ja luovaan toimintaympäristöön.

13 13 Kuva 6: Laajakulma Tarkoitus on luoda yhtenäinen, muusta Nurmeksen rakennuskannasta poikkeava miljöö, joka muodostaa selkeän kokonaisuuden niin toiminnallisuutensa kuin ulkomuotonsakin puolesta. Uudisrakennusten massoittelu sekä materiaalimaailma saa inspiraationsa veturitalleista. Kulttuurikeskus ja ateljeeasuinrakennus sijoittuvat veturitallien tavoin säteittäin kääntöpöydän ympärille. Kaksikerroksisten rakennusten hallitseva materiaali on punatiili. Vanhat korkeat teollisuustilat ovat perinteisesti olleet taiteilijoiden suosimia. Veturitallit suurine ikkunoineen ja avarine sisätiloineen muodostavat mainiot puitteet juuri näille luovien alojen toimijoille. Hallimaisiin rakennuksiin sijoitetaan työpaja-, harraste- sekä ateljeetiloja. Tallien ylikunnostamista vältetään. Tiloihin kohdistetaan ainoastaan pieniä muutoksia jotta tallien alkuperäinen luonne säilyy. Rouhea ulkomuoto tarjoaa mainion vastaparin viimeistellyille uudisrakennuksille. Kulttuurikeskukseen sijoittuu näyttely-, esiintymis-, kokous-, hallinto sekä työskentelytiloja. Rakennus suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustavaksi, jotta se vastaa asukkaiden ja työntekijöiden muuttuvia tarpeita ja voi olla toiminnassa vielä sadankin vuoden kuluttua. Aulatilat avautuvat kääntöpöydälle ja sen yli Pieliselle. Rakennuksen eteläjulkisivua avataan suurin ikkunoin ja lasiovin ulko-oleskelualueille. Muut julkisivut ovat suljetumpia ja aukotus on hillittyä. Ateljeeasuinrakennuksessa sijaitsee kolme asunto-työtilaparia. Ateljee/työskentelytilat avautuvat suurin ikkunoin ja lasiovin oleskelualueille. Ohikulkijoilla on näin mahdollisuus pysähtyä seuraamaan asukkaiden työskentelyä. Tarvittaessa ateljeetiloja voidaan käyttää myös asukkaiden oleskelutiloina. Työtilojen ohella ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu loft-henkisiä keittiö- ja aputiloja. Varsinaiset asuintilat sijaitsevat toisessa kerroksessa. Rakennusmassaa avataan oleskeluparvekkein Pieliselle. Luonteeltaan rakennus on hyvinkin urbaani. Rakennusten väliin jää monipuolisia ulko-oleskelutiloja. Kääntöpöytäkuopan ympärille muodostuu keskusaukio, joka tarjoaa mainiot puitteet oleskelulle, ulkoilmatapahtumille sekä esimerkiksi kesäisille teatteriesityksille. Kääntöraidekuoppaa käytetään istutusaltaana ja se muodostaa kultuurikeskuksen vehreän keskustan. Vaihtoehtoisesti kääntöraidekuoppaan voidaan sijoittaa käännettävä esiintymislava kesätapahtumille. Kulttuuritoiminnan keskittäminen Nurmeksen kokoisessa kaupungissa keskusta-alueelle on kannattavaa hallinnon sekä saavutettavuuden kannalta. Ulkopuolisten on myös helpompi tutustua näin paikalliseen tarjontaan. Kulttuurikeskuksen sijainti alueella on myös merkittävä imagotekijä.

14 RAATIHUONEENKADUN JA RATA-ALUEEN VÄLINEN ALUE SEKÄ SATAMAN JA MIKONNIEMEN VÄLINEN RANTA Suunnittelija Laura Hietakorpi, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Suunnittelualue 3 käsittää Raatihuoneenkadun ja rata-alueen väliin jäävän lähes rakentamaton alueen ja lisäksi Pielisen ja rata-alueen välisen rantakaistaleen satamasta Mikonniemeen. Alueella on vain muutamia rakennuksia: Raatihuoneenkadulla on nykyisellään yksi puurakenteinen talo piharakennuksineen, ns. Taitotalo ja satamassa muutamia suojeltuja venevajoja, kioski ja varastorakennus sekä Mikonniemessä urheiluhalli. Raatihuoneenkatu Nykyisessä asemakaavassa Raatihuoneenkadun alue on puistoa, mutta todellisuudessa se on umpeenkasvanutta pusikkoa. Suunnittelun kuluessa kävi ilmeiseksi, että Raatihuoneenkadulle parhaiten sopiva rakentaminen on massoittelultaan hillittyä asuinrakentamista, jonka yhteydessä on erityyppistä työtilaa. Julkisemmat toiminnot keskittyvät asemarakennuksen ja veturitallien väliselle Asemapuiston ydinalueelle. Kuva 7: Raatihuoneenkatu

15 15 Suunnittelun pienmaisemallisina lähtökohtina olivat Raatihuoneenkadun suuntaisen näkymän eheyttäminen ja toisaalta näkymät kadulta, uusista asuintaloista ja pihoilta radan yli Pieliselle. Tärkeänä koettiin myös kirkko-kaupungintalo-satamamonumentaaliakselin korostaminen. Olemukseltaan alueen rakentamista leimaa Nurmeksen henki, joka tarkoittaa esimerkiksi mittakaavaltaan, kattomuodoiltaan, rakennusmassojen koolta ja pihojen väljyydeltä muun Vanhan Kauppalan henkeen sopivaa uudisrakentamista. Nurmeksen kaupunkirakenteelle on tunnusomaista vehreys, väljyys, rakennusten oivaltavat rinneratkaisut, palokujat, aidat ja erityisesti seesteinen yhteiselo vaara- ja järvimaisemien kanssa. Nämä kaikki olivat inspiraation lähteinä Raatihuoneenkadun kortteleissa. Koko Asemapuiston teemat; asumisen ja työn yhdistäminen, ekologisuus ja yhteisöllisyys ovat erottamaton osa myös Raatihuoneenkadun suunnitelmaa. Raatihuoneenkadun rakennukset ovat harjakattoisia, 1½-3- kerroksisia, rinteen mukaan porrastuvia puurakenteisia taloja. Talomassojen koko ja sijoittuminen kadunvarteen vaihdellen päätyä ja pitkää sivua lainaavat Puu-Nurmeksen perinteestä. Rakennukset muodostavat korttelikokonaisuuksia yhteispihojen ympärille. Rinnetonteilla piha on porrastettu kahteen tasoon. Kutakin yhteispihaa ympäröi kolme lähinnä paritaloiksi ajateltua asuintaloa. Rakennukset on sijoitettu niin, että asuintilat ja yhteispihan oleskelualue suuntautuvat edullisiin ilmansuuntiin (etelä-länsi). Asuinrakennusten välissä on cm korkea aita, joka suojaa asukkaiden yksityisyyttä, mutta sallii Pielis-näkymät Raatihuoneenkadun jalankulkijoille. Alarinteen puolella yhteispihaa rajaavat yksikerroksiset piharakennukset. Perhekokoisia asuntotyötiloja on uudisrakennuksissa yhteensä 28. Ulkoasultaan asuintalot ovat hillittyjä ja melko umpinaisia Raatihuoneenkadulle, mutta näyttävämpiä, reilusti moderneja pihalle ja Pieliselle päin. Epäsymmetrisen harjakaton ansiosta talot ovat 1½-kerroksisia kadun puolella, mutta 2- tai 3-kerroksisia pihan puolella. Talojen väritys on Puu-Nurmeksen perinteisten sävyjen mukainen. Kuva 8: Leikkauskuva, Raatihuoneenkatu

16 Kuva 9: Näkymä Raatihuoneenkadulta 16

17 17 Kuva 10: Näkymä tasanteelta Kuva 11: Talvinäkymä pihalta

18 18 Julkinen, puolijulkinen ja yksityinen tila limittyvät piharatkaisussa luontevasti. Kadulta (luonteeltaan julkinen) kuljetaan yhteispihalle (puolijulkinen) ja siitä asuntokohtaisen ulkotilan (puoliyksityinen) kautta asunnon sisätiloihin (yksityinen). Kadulta voidaan myös järjestää sisäänkäynti suoraan asunnon yhteydessä sijaitsevaan työtilaan (puolijulkinen) ja siitä edelleen asuintiloihin. Jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti pihalta, paritaloratkaisussa sekä kadun että pihan puolelta. Jokaisen asunnon yhteydessä on työtila, joka sijaitsee asuintiloissa tai piharakennuksessa. Asunnon yhteydessä oleva työtila voisi olla esimerkiksi tietotyöläisten etätyötilaa, muuta toimistotilaa, myymälätilaa Raatihuoneenkadun varrella tai lasten ja vanhusten hoivatilaa yhteispihan puolella. Kylmä piharakennus voi sisältää esimerkiksi saunan, verstastilaa tai asuinhuoneen kesäkäyttöön, ulkovälinevaraston tai muuta varastotilaa. Suunnittelussa on pyritty uusyhteisöllisyyteen mahdollistamalla monen sukupolven asuminen samassa pihapiirissä, muttei samassa taloudessa, jolloin lasten ja vanhusten tarvitsema apu ja hoiva olisivat lähellä ja saatavilla. Eri-ikäiset ja -tyyppiset asukkaat vilkastuttavat naapurustoa. Kuva 12: Pohjakuva

19 19 Kuva 13: Pohjakuva B Kuva 14: Pohjakuva C

20 20 Kuva 15: Pohja 1 Kuva 16: Pohja 1B

21 21 Kuva 17: Pohja 1C Kuva 18: 2. / 3.kerros

22 22 Kuva 19: 2. / 3.kerros Asukkaiden ekologisia elämäntapoja tuetaan monin tavoin. Rakennuspaikka tiivistää kaupunkirakennetta sisäänpäin. Se jo itsessään on ekologista, koska palvelut sijaitsevat kävely- tai pyörämatkan päässä samalla kun kaupunkikuva eheytyy. Piharakennusten alapuolella rinteessä on viljelypalstoja kotitarveviljelyyn. Aurinkopaneeleja voidaan sijoittaa talojen harjan etelä- tai länsisivuille. Jätteille on kierrätys- ja kompostointipisteet jokaisen yhteispihan laidalla. Maalämpöä voidaan käyttää talojen lämmitysjärjestelmänä. Uudisrakennusten ekologisuus on selviö. Niiden materiaali on pääasiassa puu, joka on perinteinen, kotimainen ja kierrätettävä materiaali. Rakennusten massoittelu on yksinkertaista, jotta vaipan pinta-ala on pieni ja lämpöhukka mahdollisimman vähäinen. Ikkuna-aukotus painottuu etelä-länsisuuntaan. Erityisesti oleskelutilat suuntautuvat edullisiin ilmansuuntiin lämmön ja valon takia. Asunnoilla on tarpeeksi kylmää säilytys- ja työtilaa piharakennuksissa ja kellareissa. Tilat ovat muunneltavissa, jotta ne joustavat asukkaiden tarpeiden mukaan ja elämäntilanteiden muuttuessa. Raatihuoneenkadun asukkaita rohkaistaan liikkumaan julkisilla liikennevälineillä ja jalan, mutta autoille on silti varattu oma tilansa. Ympäristön viihtyisyyden kannalta on oleellista, että paikoitus on hajautettu. Autotallit ovat alarinteessä ja osa piharakennuksia. Niihin ajetaan kadulta niin, että yhteispihat säilyvät autottomana vyöhykkeenä. Jokaisella paritalon puolikkaalla on autotallipaikka, jonka lisäksi lisäautopaikkoja on mahdollista sijoittaa alemmas rinteeseen. Olemassa oleva virkistysreitti radan ja uudisrakennusten välissä säilyy. Se kulkee asemarakennukselta radanviertä pitkin ja koukkaa sen jälkeen satamaan. Raatihuoneenkadulla on vain yksi olemassa oleva rakennus, Taitotalo. Sen nykyiset toiminnot ovat siirtymässä asemarakennukseen, jolloin Taitotalon käyttötarkoitus muuttuu asuin- ja työtilaksi.

23 23 Satama ja Pielisen ranta Sataman ja Pielisen rannan suunnitelma on tehty vaikuttavan luonnonmaiseman ehdoilla. Virkistysreitin lisäksi Pielistä ja sen maisemia hyödynnetään suunnitelmassa vesi- ja talviliikuntamuodoilla. Veden ääreen pääseminen on tehty helpoksi useista eri kohdista reitin varrella. Ranta ei kaipaa raskasta rakentamista, vaan tärkeintä on nykyisen käytön (kalastus, veneily, liikunta) jatkuminen ja uusien käyttömuotojen (melonta, lintujen tarkkailu, pursiseura) tarpeiden mukainen rakentaminen ja kohentaminen. Pyrkimyksenä on vahvistaa satama - Mikonniemi -välin virkistyskäyttöä ja tehdä Pielisen rannasta kaunis lähiliikunta-alue kaikille nurmeslaisille. Kirkko-kaupungintalo-satama -monumentaaliakselia on korostettu hillitysti valaisimin ja jättämällä Raatihuoneenkatu kaupungintalon kohdalta rakentamatta. Paikalla nykyisellään oleva jätepiste poistuu. Näin ollen kirkon ja kaupungintalon muodostaman jatkumon voi havaita satamasta katsoessaan. Satamassa säilyvät laivalaituri ja venepaikat, joiden yhteydessä on autopaikkoja ja huoltoajolle varattu tila. Sataman laiva- ja veneyhteys sijaitsevat lähellä aseman matkakeskusta ja ajatuksena on, että kesäinen laivaliikenne elpyisi ja olisi osa liikenteen solmukohtaa. Monumentaaliakselille sijoittuu uusi pursiseuran talo. Akselin uusi päätepiste satamassa on oleskelulaituri. Laivalaiturin tyhjillään oleva varastorakennus saa uuden käyttötarkoituksen kajakkivarastona. Sataman tarkempi suunnittelu sisältyy Vanhan Kauppalan projektiin. Virkistysreitti kulkee sataman läpi Pielisen rantaa kohti. Sataman ja Mikonniemen välinen osuus säilytetään virkistyskäytössä kuten nykyäänkin. Reittiä piristävät kolme valaisimin korostettua oleskelulaituria harkituissa kohdissa näkymän päätteinä. Lähimpänä satamaa sijaitsevan laiturin yhteydessä on luistimienvaihtomökki. Pienessä mökissä voi vaihtaa tai säilyttää talviurheiluvälineitä ja jatkaa sitten Pielisen jäälle. Keskimmäisen laiturin tyvessä on moderni, puurakenteinen lintutorni. Siitä voi tarkkailla läheistä naurulokkiyhdyskuntaa. Torni näkyy Asemapuistoon asti ja houkuttelee tutustumaan paremmin Pielisen rannan vapaaajanviettomahdollisuuksiin. Lähimpänä Mikonniemeä sijaitsevalla laiturilla voi istahtaa penkillä ja lukea opastaulusta radan ja Asemapuiston historiasta. Kuva 21: Leikkauskuva, ranta Mikonniemi Mikonniemi muodostaa yhdessä sataman ja Pielisen rannan kanssa elämyksellisen virkistysreitistön. Mikonniemi on kautta aikain ollut Vanhan Kauppalan ja kaikkien nurmeslaisten lähipuisto ja tulee suunnitelmassa säilymään sellaisena. Mikonniemessä on kokoonnuttu eri tapahtumien merkeissä ja kokoonnutaan vastakin, sillä uusi sauna- ja karaisukeskus on tarkoitettu kaikille nurmeslaisille ja kiinnostaa varmasti myös turisteja. Karaisukeskuksen altaat ovat erityisesti avantouimareiden kesäkäyttöön, mutta kokonaisuutena rakennus palvelee kaikkia uimareita ja saunojia. Mikonniemen toiminnot kytkeytyvät veturitallien kulttuurikeskukseen toiminnollisesti ja lyhyen välimatkan ansiosta.

24 24 Kuva 22: Leikkauskuva, Mikonniemi Kuva 23: Mikonniemen alue Uuden Mikonniemen toiminnot painottuvat liikuntaan ja vapaa-aikaan; laajennettu skeittipuisto, karaisukeskus, toimintapuisto ja tenniskentät. Mikonniemen nykyinen, huonokuntoinen urheiluhalli puretaan. Alueen autopaikat ovat radan toisella puolella Käärmekukkulan vieressä. Vain huoltoajo on sallittu radan eteläpuolella. Mainittuja toimintoja lukuun ottamatta niemi säilyy luonnontilaisena. Tavoite on säilyttää Mikonniemen metsäinen luonne sekä siellä liikuttaessa että vesiltä katsottaessa. Puusto myös suojaa hieman sahalta kuuluvalta melulta. Skeittipuisto sijoittuu samalle kohdalle kuin nykyinen, mutta on laajennettu ja kunnostettu. Sen parina on karaisukeskus Mikonniemen eteläkärjessä. Niiden välissä ovat olemassa olevat tenniskentät ja toimintapuisto, joka tarkoittaa ympäristötaiteen hengessä muokattua maastoa ja kuntoiluvälineitä sopivissa kohdissa. Suurin osa puustosta säilytetään. Lähiliikunta-alueen toimintapuiston on ajateltu hyödyttävän paitsi tavanomaisia kuntoilijoita, myös lapsia ja vanhuksia. Mikonniemen luonnonympäristö tarjoaa virikkeitä ja toimintapuisto liikuntataitojen harjoittelua omaan tahtiin.

25 25 Karaisukeskus on muistuma Mikonniemen kylpylämenneisyydestä. Se sisältää saunan, puku- ja pesutilat miehille ja naisille, takkahuoneen, pari pientä spa-hoitohuonetta, kaikkia edellä mainittuja palvelevan narikan ja wc:t sekä terassin. Terassilta johtaa laituri rantaan. Karaisukeskus toimii sekä kesä- että talviaikaan uimareiden ja saunojien yhteisenä rentoutumispaikkana. Avantouimareiden kesäkautta varten terassilla on karaisualtaita. Takkahuone ja terassi avautuvat etelään ja länteen aivan Pielisen huikaisevan maiseman tuntumassa. Jopa saunasta voi katsella järvimaisemaa. yrittäjät hoitohuoneissa? Kuva 24: Karaisukeskus Ulkoasultaan karaisukeskus on uniikki, mutta maastoon sopeutuva puurakenteinen rakennus. Ulko- ja sisätila limittyvät terassin ja isojen ikkunoiden ansiosta. Ympäröivä luonto jätetään niin koskemattomaksi kuin mahdollista. Eleetön ja tyylikäs, moderni muotokieli ja materiaalina lämminhenkinen, jopa maalaamaton puu sopivat Mikonniemen helmeen metsän keskellä.

26 Kuva 25: Karaisukeskus iltavalaistuksessa 26

27 ASEMAPUISTON KORTTELIALUEET JA ASEMARAKENNUKSEN YMPÄRISTÖ Suunnittelija Jenni Leinonen, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto Tämä suunnitelmassa Asemapuiston korttelialueeksi kutsuttu alue käsittää Kirkkokadun ja ratapihan välille jäävät korttelialueet sekä nykyisen torin ja asemarakennuksen lähistön. Nykyisen torin alue kuuluu pian valmistuvan Nurmeksen Vanhan Kauppalan kehittämissuunnitelmaan, joten sitä on käsitelty tässä suunnitelmassa vain yleisesti. Kuva 26: Suunnittelualue

28 28 Tavoitteet Keskeisiä aiheita Asemapuiston korttelialueen kehittämiselle ovat työn ja asumisen yhdistäminen, uuden ja vanhan rakennuskannan yhteensovittamisen problematiikka, rautatieaseman ja sen lähistön järjestelyt sekä nurmeslaisen hengen ja miljöön muodostaminen ja säilyttäminen. Tavoitteet ovat pitkälti koko Asemapuiston kehittämissuunnitelman tavoitteita; työn, erityisesti etätyön, ja asumisen yhdistäminen, miellyttävän ja paikan hengen mukainen miljöön muodostus, ekologisuus sekä yhteisöllisyys. Koko kehittämissuunnitelman toteutumisen kannalta olisi olennaista, että Asemapuiston alueen kokonaisomistajuus säilyisi Nurmeksen kaupungilla. Kuva 27: Rakeisuuskaavio Asemapuiston korttelialueesta suunnitellaan rauhallinen mutta eläväinen alue, jossa työ, asuminen ja palvelut yhdistyvät luontevasti. Uudisrakentamisen ja pihaympäristön mittakaava otetaan jo olemassa olevasta ympäristöstä. Alueen kaupunkirakennetta tulee eheyttää tarvittavissa kohdin. Asemapuiston korttelialueesta pyritään luomaan sosiaalinen, eläväinen ja vanhaa arvostava, mutta samalla uudelle avoin ympäristö, jossa eri ikäryhmiin ja elämäntilanteisiin kuuluvat ihmiset voivat viettää leppoisaa elämää yhdessä.

29 29 Kuva 28: Aksometria Alueelle tulee yksityisiä, puoliyksityisiä, puolijulkisia ja täysin julkisia osia. Kun alue sisältää sekä työtiloja että asumista, siitä voisi kuvitella muodostuvan juurikin tavoitellun tapainen eläväinen osa Nurmeksen kaupunkia. Yhteisöllisyys on siis myös yksi Asemapuiston alueen avainsanoista. Kirkkokadun ja ratapihan väliin jäävät alueet eheytetään selkeiksi kortteleiksi, joita rakennukset rajaavat. Suunnitelmassa on pyritty kuitenkin säilyttämään Nurmekselle ominainen väljyys ja vehreys sekä upeat maisemat Pieliselle. Tavoitteena on korostaa alueen puistomaisuutta onhan kyseessä Asemapuiston asuinkorttelit. Myös asemarakennuksen lähistöä sekä toria uudistetaan. Asemarakennuksen tärkeyttä pyritään korostamaan, koska onhan se koko Asemapuiston alueen sydän ja myös arvokkain rakennus. Nykyinen linja-autoasema pihoineen, tori ja sen ympäristö sekä asemarakennuksen ympäristö ovat tällä hetkellä hyvin väljää ja epäselvää tilaa. Tätä kokonaisuutta pyritään selkeyttämään, tiivistämällä ja uudelleen järjestelemällä aluetta ja sen funktioita. Liikenteellisesti alueesta luodaan mahdollisimman autoton ympäristö, olisihan tämä suotavaa jo ekologisia periaatteita tavoitellessa. Alueelle tulevat autot ohjataan saavuttaessa mahdollisimman pian paikoitusalueille, jotka sijaitsevat hajautetusti maantasossa joko paikoitusalueilla tai -talleissa. Kevyen liikenteen raitti kulkee alueen vierestä ratapihan laitaa pitkin. Alueen infrastruktuuri sisältää luonnollisesti muun muassa etätyön vaatimat modernit tietoliikenneyhteydet.

30 30 Kuva 29: Kaavio, liikenne Kuva 30: Kaavio, liikenteen solmukohdat

31 Kuva 31: Kaavio, paikoitusalueet 31

32 Kuva 32: Kaavio, kaikki yhdessä 32

33 33 Keinot Kirkkokadun varren rakennusrivistö eheytetään lisäämällä uudisrakennuksia tarvittaviin kohtiin. Kirkkokadun ja ratapihan väliselle alueelle muodostetaan olemassa olevien ja uudisrakennusten rajaamia kortteleita, joiden sisällä on väljät pihat sekä vapaampaa pienempien rakennusten sommittelua (paritaloja, apurakennuksia). Tämä on eräänlainen muistuma Kauppalan vanhojen pihapiirien rakenteesta, joissa keskenään erikokoiset rakennukset rajaavat pihapiirin. Korttelit ovat kuitenkin avonaisempia etelään ja samalla myös Pielisen maisemien suuntaan. Kirkkokadun ja ratapihan väliin muodostuu kaksi tämän kaltaista asuin-/työtilakorttelia. Lisäksi vanhan Esson viereen muodostuu yksi uusi kortteli, joka sisältää pääasiallisesti liike- ja työtilaa. Kuva 33: Kaavio, näkymät

34 34 Kuva 34: Kaavio, viheralueet Kuva 35: Mallipohjat

35 35 Kuva 36: Rakennusmoduulit Olemassa olevien rakennusten lisäksi kortteleita rajaavat pohjois- ja etelälaidalla itä-länsi suuntaiset uudisrakennukset (runkosyvyys 10 m). Näiden väliin jäävässä korttelitilassa rakennukset ovat pohjoisetelä suuntaisia ja kapeampirunkoisia (runkosyvyys 8 m). Tämän kaltainen korttelirakenne on tyypillistä aluetta ympäröivässä Vanhan Kauppalan kaupunkirakenteessa. Alueen katuja ja polkuja rajataan rakennuksilla (asuin-/työtilarakennukset, varastot, autotallit), aidoilla ( mm korkea puuaita) ja kasvillisuudella niin, että saadaan aikaan tilanvaihtelua (väljästä kapeaan ja toisinpäin). Eri tarkoituksille käytettyjä alueita määritellään myös pintamateriaalin muutoksilla. Kuva 37: Julkisivu kadulle Kuva 38: Julkisivu sisäpihalle Kuva 39: Julkisivu, kattotyyppi A Kuva 40: Julkisivu, kattotyyppi B

36 36 Asema-alueen vanhan saunan (leivintupa) lähiympäristö jätetään rakentamattomaksi, jolloin sen arvo korostuu ja alue jää asukkaiden yhteiseksi tilaksi. Muun muassa tällä alueen rakennuksella on rakennussuojelumerkintä. Kaikkien rakennusten väliin jäävä tila on oltava riittävän suuri, vähintään kahdeksan (8) metriä. Nurmekselle tyypillistä on vielä väljempi mitoitus. Uudisrakennukset ovat yhdestä kolmeen (1-3) kerrosta korkeita puurakenteisia rakennuksia, jolloin rakennukset on mahdollista tehdä hissittöminä. Puurakentaminen on yksi suunnittelualueen tärkeimpiä ominaisuuksia, sekä ekologisuuden että paikan hengen luomisen kannalta. Uudisrakennusten rakennustyyppejä ovat rivitalo (kaupunkivilla), paritalo sekä pienkerrostalo. Kuva 41: Alueleikkaus pitkittäin Kuva 42: Alueleikkaus poikittain Kuva 43: Näkymä

37 37 Kuva 44: Näkymä Kuva 45: Näkymä aukiolle

38 38 Kuva 46: Näkymä Kirkkokadulle Vanha linja-autoasema sekä vanha taksin rakennus puretaan, ja nämä toiminnot siirretään vanhan Esson rakennukseen. Tällöin vanhan linja-autoaseman kohdalle voidaan rakentaa uusi liikekortteli, joka tuo keskustaan uutta liiketilaa, mutta myös samalla rajaa tätä tällä hetkellä liiankin väljää aluetta. Tämän korttelin viereen, Esson rakennuksen eteen, muodostuu uusi aukio, joka olisi mainio paikka esimerkiksi etelään aukeavalle kahvilalle terasseineen. Nykyinen tori säilyy paikallaan, mutta sinne voidaan vanhan taksikopin poistuttua sijoittaa lähiruoan kauppahalli. Itse asemarakennuksen ympäristöön ei myöskään rakenneta uudisrakennuksia, vaan asemarakennusta pyritään korostamaan eri keinoin. Rakennuksen keskeisakselia korostetaan sijoittamalla puu- ja valaisinrivit molemmin puolin rakennusta. Myös suoraan pääsisäänkäynniltä johdetaan kävelyreitti keskustaan päin pintamateriaalimuutoksilla sekä rakentamalla juhlava portaikko ja kujanne tälle linjalle kohti Raatihuoneenkadun ja Kirkkokadun risteystä. Aseman akselia pyritään korostamaan mahdollisuuksien mukaan myös uuden linja-autoaseman järjestelyin ja suuntauksin. Esson ja asemarakennuksen välinen tasoero pengerretään, ja rakennusten välille rakennetaan portaita sekä suojamuuri. Linja-autoaseman (Esso) piha on liikenteellisesti yksisuuntainen. Bussin tavaranjättö/-noutopiste sijoittuu Esson eteläpuolelle. Suunnittelun periaatteet Ekologisuus lähtee paljolti jokaisen omista valinnoista, siksipä Asemapuiston korttelien alue suunnitellaan niin, että se antaa jokaiselle siellä toimivalle mahdollisuuden ekologiseen elämään. Alue sijaitsee lähellä kaikkia palveluja, jolloin autoton elämä on mahdollista. Hyötypuutarha ja kasvihuoneet tuottavat lähiruokaa ja luovat samalla yhteisöllisyyttä. Kussakin korttelissa on jätteiden lajittelu- ja kompostointialueet. Ekologisten ratkaisujen teko käytännössä aloitetaan jo rakentamisvaiheessa; muun muassa rakennusjätteiden minimoinnilla ja kierrätyksellä. Puurakentaminen on myös ekologista materiaali on uusiutuva ja Nurmeksessakin läheltä saatavissa. Korttelit ovat rakenteeltaan sulkeutuneempia Kirkkokadun suuntaan pohjoiseen ja avautuvat Pieliselle etelään. Näin alueelle saavutetaan hyvä pienilmasto muun muassa sijoittamalla rakennukset suojaamaan erityisesti pohjoisen tuulilta sekä myös liikennemelulta, ja varmistamalla riittävä auringonvalon saanti.

39 39 Rakennusten suunnittelussa tärkeää on riittävä lämmöneristys, jolloin lämpöhukka pienenee. Kun päätilat avataan etelään ja länteen, auringon valo ja lämpö saadaan hyödynnettyä. Pohjoinen julkisivu on aina suljetumpi lämpöhukan minimoimiseksi. Lämmitykseen rakennuksissa käytetään mahdollisimman pitkälti uusiutuvia energiamuotoja; aurinkoenergiaa, maalämpöä, tuuli- ja vesivoimaa, puulämmitystä. Uudisrakennusten harjakattomuodot mahdollistavat aurinkopaneelien käytön. Lisäksi jokaisella asunnolla on takkavaraus. Moduulijärjestelmä on muuntojoustava, mikä parantaa rakennusten käyttömahdollisuuksia ja näin myös pidentää niiden käyttöikää. Tilat muuntuvat sekä asumisen että työn tarpeisiin, ja tilajakauman voi määrittää vapaasti. Tällöin mahdollistetaan myös elinkaariasuminen. Uudisrakennukset ovat massaltaan selkeitä, ja noudattelevat vanhojen rakennusten mittasuhteita. Kattojen muodot, polveilevat harjat, ovat mukaelma alueen vanhojen rakennusten rikkaasta kattomaailmasta. Kirkkokadun varren rakennusten kattomuoto on asteen perinteisempi; pitkittäisharja, jossa toisella lappeella on eräänlaisia kattolyhtyjä. Uudisrakennusten kattomaailma virkistää alueen ilmettä modernilla otteella, kuitenkin olematta ristiriidassa vanhan rakennuskannan kanssa. Kattomuotoa vaihtelemalla myös asuntojen sisätiloista saadaan uniikkeja ja miellyttäviä mittasuhteiltaan. Uudisrakennusten julkisivut ovat puuverhoiltuja, ja niiden väritys otetaan vanhan Nurmeksen väreistä. Jokaisella asunnolla on joko oma pieni piha, parveke tai terassi. Näin asukkailla on myös yksityinen kosketuspinta luontoon, valoon ja vehreyteen yhteispihan ja puutarhan lisäksi. Jokaiseen asuntoon liittyy työtila tai -huone. Moduulijärjestelmässä asunnon ja työtilan pinta-alojen suhde toisiinsa sekä niiden järjestys voidaan järjestää halutulla tavalla. Ylempien kerrosten tilat ovat pääasiallisesti asuintilaa. Rakennusten maantasokerroksen tilat puolestaan muuntautuvat sekä työn että asumisen tarpeisiin. Liitteet: Suunnitelmakuvien tulosteet selosteteksteineen. Lähteet: Taideteollisen korkeakoulun julkaisuja 1976; Puu-Nurmes, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pohjoiskarjalaisen asuinalueen kehittämissuunnitelma Hannu Ryhänen; Tietointensiivisen työntekijän näkökulma Nurmeksen Asemapuiston suunnitteluun ja kehittämiseen Asuinmaaseutu , Maaseutuasumisen kehittämisohjelma, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2007