KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA"

Transkriptio

1 KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA Marja Tuononen & Arto Santapukki, ProAgria Uusimaa Pertti Savela, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto 2005

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Johdanto Karjaanjoen vesistön valuma-alue Yleistä ravinnetaseista Ravinnetaseet mitä ne ovat ja mihin niitä voi käyttää? TaseLaskennassa käytetyt menetelmät Kasvulohkokohtaisen peltotaselaskennan toteutus Taustaa ja tavoitteet Ravinnetaselaskennan terminologiaa Laskentaperusteet Peltotaselaskennan toteutus Wisussa Lähtötiedot Laskelmien räätälöinti (Laitatase, Pintatase) Tulosteet Datan lähetys lohkotietopankkiin Porttitaselaskennan toteutus Wisussa Ohjelmamuutokset toteutus Wisun tuotantoversioon Lohkotietopankki Yleiskuvaus Ravinnetaseet Tulosten tulkinnan periaatteita Käytettävät tunnusluvut Viljelykasvit Maalajit (kivennäismaat, eloperäiset) Hallinnolliset määräykset Tavanomainen viljely luomuviljely Karjanlannan käyttö Maan kasvukunto Sääolosuhteet Ravinnetaselaskelmat Karjaanjoen vesistön valuma-alueella Ravinnetasesovelluksen testaus tiloilla TaseAineiston käsittely ja luokittelu Kasvien ravinnepitoisuudet Karjanlannan ravinnepitoisuudet Tulokset Perustiedot tiloista, viljelyalat ja maalajit Kasvukauden sääolosuhteet Sadon määrä Typpi Typpilannoitus Typen taseet ja hyötysuhteet Fosfori Fosforilannoitus Fosforin taseet ja hyötysuhteet Kalium Kaliumlannoitus Kaliumin taseet Tulosten tulkinta Ravinnetaseet tulevaisuudessa Tiivistelmä kirjallisuusluettelo LIITTEET - 2 -

3 JOHDANTO Ravinnetaseiden laskenta Karjaanjoen vesistön valuma-alueen maatiloilla toteutettiin vuonna 2002 osana Karjaanjoki Life hankkeeseen kuuluvaa Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahanketta. Hankkeeseen sisältyi myös kasvulohkokohtaisen peltotaselaskennan kehitystyö Wisu-ohjelmistoon. Osahanketta rahoittavat EU:n LIFE ympäristörahaston lisäksi Lohjan ja Karkkilan kaupungit, Vihdin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat sekä ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ry. Syksyllä 2001 alkaneen lähes kolmivuotisen osahankkeen tavoitteena on toimia valtakunnallisena esimerkkihankkeena viljelijöille, maatalous- ja ympäristöneuvonnalle ja muille sitä tarvitseville tahoille. Edelleen tavoitteena on vähentää peltoviljelyn ravinnehuuhtoumia tarkennetun viljelyn keinoin, parantaa ravinteiden hyödyntämistä peltoviljelyssä, rationalisoida viljelyn suunnitteluun ja ravinneseurantaan käytettävää työaikaa ja määrää tiloilla sekä kehittää ja luoda malli maatilojen ympäristönhoidon omavalvontaohjelmaksi. Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kanssa. Hankkeen etenemistä tukee ja seuraa maataloustyöryhmä, johon on kahden viljelijäjärjestön edustajan lisäksi kutsuttu edustajat kuntien maatalous- ja ympäristötoimista, Uudenmaan Ympäristökeskuksesta sekä Karjaanjoki Life hankkeesta. Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahankkeeseen ilmoittautui yhteensä 31 maatilaa Vihdistä, Lohjalta ja Nummi-Pusulasta. Hankkeeseen ilmoittautuneille tiloille tehtiin viljely- ja lannoitussuunnitelmat sekä laskettiin ravinnetaseet (peltotaseet) vuodelle 2002 ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kehittämällä Wisuohjelmalla. Laskelmat ja niiden perusteella yhteenvedon ovat tehneet Marja Tuononen ja Arto Santapukki Pro- Agria Uudenmaan Maaseutukeskuksesta. Pertti Savela ProAgria Maaseutukeskuksen liitosta on vastannut Wisu-ohjelmiston kehittämistyöstä ja sen osuuden raportoinnista. Järvenpäässä Marja Tuononen - 3 -

4 1 KARJAANJOEN VESISTÖN VALUMA-ALUE Lohjan kaupungin hallinnoima KARJAANJOKI LIFE vesistöhanke on alkanut keväällä 2001 ja päättyy keväällä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, josta EU:n Life-ympäristörahaston myöntämä tuki on euroa. EU:n lisäksi hanketta rahoittavat yhteensä 33 eri yhteistyötahoa, joihin kuuluu mm. alueen kunnat, alan tutkimuslaitoksia, järjestöjä, viranomaistahoja, maakuntaliittoja sekä yrityksiä. Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin vesistö. Pääosa siitä sijaitsee Länsi-Uudellamaalla, mutta reunaalueet ulottuvat aina Varsinais-Suomen ja Hämeen puolelle. Itäpuolella sitä rajaa I. Salpausselkä, Lohjanharju. Vesistö on hyvin vaihteleva ja monimuotoinen. Erilaisia järviä on alueella etelärannikon oloissa harvinaisen paljon. Vesistön järvisyys on 12,2 %. Vesistöalueella ja sen lähivaikutuspiirissä on 15 kuntaa. Vesistöalueella asuu yli ihmistä ja lähipiirissä noin 1 miljoona ihmistä. Alueen kunnat ovat Tammisaari, Pohja, Karjaa, Lohja, Karjalohja, Sammatti, Nummi-Pusula, Vihti, Karkkila, Somero ja Loppi sekä lisäksi neljä muuta kuntaa, jotka ulottuvat pieniltä osiltaan vesistöalueelle: Suomusjärvi, Tammela, Hyvinkää ja Nurmijärvi. Viimeksi mainitut eivät rahoita hanketta. Keskeiset järvet vesistöalueella ovat Hiidenvesi (30,3 km2) ja Lohjanjärvi (88,9 km2), jotka ovat Uudenmaan suurimmat järvet. Ne ovat virkistyskäyttöarvoltaan huomattavia. Järvien rannat ovat tehokkaasti rakennettuja. Vapaisiin rantoihin kohdistuu kasvava virkistyspaine, jonka ohjaaminen kestävästi on yksi tämänkin hankkeen haasteista

5 2 YLEISTÄ RAVINNETASEISTA 2.1 RAVINNETASEET MITÄ NE OVAT JA MIHIN NIITÄ VOI KÄYTTÄÄ? Peltoekosysteemissä satoa korjattaessa maasta poistuu ravinteita, jotka on korvattava tuotoksen säilymiseksi lannoituksella. Peltotaselaskenta kertoo, onko tilan peltojen lannoitus oikeassa suhteessa saatuun satoon nähden. Taselaskenta huomioi kylvösiemenessä, lannoitteissa, karjanlannassa tai typen sidonnassa tulevat ravinteet. Pelloille tulee ravinteita myös laskeumana ilmasta, mutta niitä ei yleensä laskelmissa oteta huomioon. Ravinnetase eli käyttämättä jääneiden ravinteiden määrä saadaan vähentämällä lannoituksessa annetuista ravinteista sadon mukana poistuneet ravinteet. Tämä erotus eli tase voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Tase on positiivinen, jos ravinteita jää käyttämättä. Tällöin hyväksikäyttöprosentti jää alle sataan prosenttiin. Negatiivinen tase ilmaisee taas, että ravinteita on poistunut enemmän kuin niitä on annettu. Tällöin hyväksikäyttöprosentti on yli 100. Ravinnetase siis ilmaisee pelloilta mahdolliset ravinteiden vuotokohdat, muttei kerro minne ylimääräiset ravinteet joutuvat. Kasveilta pellolle käyttämättä jääneet ravinteet ovat alttiina haihtumiselle, huuhtoutumiselle ja eroosiolle, joten ravinteiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön olisi syytä pyrkiä

6 Peltotaseiden lisäksi voidaan laskea myös koko tilan ravinnetaseita kauppa- eli porttitaseen muodossa. Karjapuolella on mahdollista laskea ruokinnan ravinnetaseita eli karjantaseita sekä lantataseita. 2.2 TASELASKENNASSA KÄYTETYT MENETELMÄT Maatalouden osuutta vesistöjen typpi- ja fosforikuormitukseen on pidetty Suomessa merkittävänä 1980-luvulta lähtien. Euroopan Yhteisöön liittymisen myötä vuonna 1995 Suomelle laadittiin ensimmäinen Maatalouden ympäristötukiohjelma, jonka tavoitteina on vähentää ympäristöön ja erityisesti pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa kuormitusta mm. ravinteiden hyväksikäyttöä lisäämällä. Näihin tavoitteisiin on pyritty mm. lannoitusmäärien ohjailulla. Ympäristötuen seurantatyöryhmän selvitysten mukaan viljelykäytännöt ovat muuttuneet selvästi ympäristöystävällisempään suuntaan mutta määrällisiä kuormituksen vähentämistavoitteita ei ole nykyisillä toimilla täysin pystytty toteuttamaan. Tämä merkitsee nykyisen maatalouden ympäristötukijärjestelmän menetelmien tarkentamista sekä mahdollisesti uusien tehokkaampien keinojen käyttöönottoa tulevaisuudessa. Ravinnetaseita on tutkittu useissa tutkimuksissa sekä Suomessa että Euroopassa. Niiden on todettu olevan käyttökelpoinen menetelmä arvioitaessa ravinnekuormitusta pistekuormituksen näkökulmasta, ympäristöpoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia ja tuotantopanosten käytön tehokkuutta. Suomessa ensimmäiset tilakohtaiset taseet laskettiin Kainuussa 1990-luvun puolivälissä pääasiassa maidontuotantotiloille ravinnetaseiden laskentaan kehitetyllä Sirkula-ohjelmalla. Lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskenta aloitettiin Kestävä Maatalous Vantaanjoella projektissa vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen ravinnetaseita on laskettu isommissa ja pienemmissä projekteissa ympäri maata pääasiassa Sirkula-ohjelmalla. Eri ohjelmistovalmistajien viljelysuunnitteluohjelmiin liittyy nykyään ainakin peltotaselaskentamahdollisuus. 3 KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENNAN TOTEUTUS 3.1 TAUSTAA JA TAVOITTEET Peltoviljelyn ravinnetaselaskentoja on aiemmin tehty joko käsin laskennalla tai käyttämällä erillisiä vain ravinnetaselaskentaan suunniteltuja ohjelmistoja. Lohkokirjanpidon perustietojen tallentaminen on runsaasti aikaa vievä työvaihe. Kaikki ne maatilat, jotka ovat hakeneet ympäristönhoidon perustukea (yli 90 % tiloista), joutuvat pitämään säädösten mukaista kirjanpitoa kaikista peltoviljelytoimenpiteistä. Osa tekee tämän käsin muistiinpanovihkoihin, osa käyttää jotakin sähköistä sovellusta. Lohkokirjanpito sisältää suuren osan peltotaselaskennassa tarvittavista tiedoista, kuten tuotantopanosten ja sadon määrät. Kun niihin yhdistetään mahdollisuus syöttää vastaavien erien ravinnepitoisuudet typelle, fosforille ja kaliumille, voidaan laskea näiden ravinteiden taseita. Tarkennettu ravinteiden seuranta peltoviljelyssä hanke alkoi Karjaanjoen valuma-alueella syksyllä Hanke on jatkoa Kestävä maatalous Vantaanjoella hankkeessa vuosina aloitetulle lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskennan kehittämistyölle. Kestävä maatalous Vantaanjoella hankkeessa laskettiin 130 tilalle ravinnetaseita 2-4 peräkkäiselle vuodelle Sirkula-ohjelmalla. Lohkokohtainen ravinnetaselaskenta todettiin hyvinkin käyttökelpoiseksi menetelmäksi seurata lohkoille annettujen ja sieltä sadon mukana poistettujen ravinteiden määriä. Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito tehtiin eri ohjelmalla kuin ravinnetaselaskelma, vaikka niissä käytettiin samoja lähtötietoja. Viljelysuunnittelusta irrallista ravinnetaselaskentaa pidettiin työläänä, kun pelkästään lannoitussuunnitteluun ja lohkokirjanpidon täydentämiseen menee keskimääräisellä tilalla useita tunteja. Hankkeen loppuraportissa todettiin yksiselitteisesti, että tarvitaan sellainen ravinnetaseohjelma, jossa viljelyn suunnittelu ja seuranta voidaan yhdistää

7 Tämä tavoite on toteutunut Tarkennettu ravinteiden seuranta peltoviljelyssä hankkeen myötä yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton (ProAgria) kanssa. Hankkeessa tavoitteena on ollut liittää peltotaselaskenta ProAgrian ylläpitämään Wisu-viljelysuunnitteluohjelmaan ja testata ohjelman toimivuutta käytännössä. Ravinnetase voidaan laskea lohkokirjanpidon tiedoilla helposti muutamassa minuutissa ja jatkossa tavoitteena on, että ravinnetaselaskennan tulokset voidaan huomioida seuraavan vuoden suunnittelussa. ProAgrian edustamilla Wisu- ja Farmit-Wisu-ohjelmistoilla on lähes yksittäistä maatilaa käyttäjinään ja tämän lisäksi ProAgrian neuvojat tekevät ohjelmistoilla viljelysuunnitelman noin maatilalle vuosittain. Näiden lisäksi ohjelmistoja käytetään monissa maatalousoppilaitoksissa opetusvälineinä. Tämä tarjosi hyvän pohjan toteuttaa Wisu-ohjelmistoon lohkokirjanpitoa täydentävät toiminnot, jotka mahdollistavat peltotaselaskennan. 3.2 RAVINNETASELASKENNAN TERMINOLOGIAA Ravinnetaselaskennassa käytetty terminologia on selvitetty tämän raportin liitteessä (Liite 1.). Tässä hankkeessa Wisu-ohjelmistoon toteutettiin kasvulohkokohtainen peltotaselaskenta. Laskentatulosteet voidaan saada myös valituille kasvulohkoille (esim. peruslohkot), viljelykasveittain tai jollakin muulla valintaperusteella poimitulle kasvulohkojoukolle. Laskenta on vuosikohtainen laskenta, eikä tässä vaiheessa ole mahdollista summata vuosien yli menevää laskentajaksoa, kuten vaikkapa viljelykierron aikajaksoa. Ohjelmistolla on mahdollista toteuttaa peltotaseen laskenta joko ns. laitataseena tai pintataseena. Jälkimmäisessä lasketaan tuotantopanoksiin kuuluviksi ravinteiksi myös sateen mukana tuleva typpilaskeuma sekä biologisessa typensidonnassa hyödyksi saatava typpi. Laitataseen käyttöä on ensi vaiheessa suositeltu, koska pintataseen erät ovat erittäin vaikeasti käytännön tilanteessa arvioitavissa. 3.3 LASKENTAPERUSTEET Ohjelmassa lasketaan peltotaseita typelle (N), fosforille (P) ja kaliumille (K). Kaikki tuotantopanosten ja satotuotteiden typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuudet ovat peltotaselaskennassa ns. kokonaispitoisuuksia (paino%), jolloin ne sisältävät sekä helppoliukoisen että hidasliukoisen ravinnevarannon. Ympäristötuen ravinnelaskennassa käytetään pääsääntöisesti helppoliukoisilla ravinteilla tehtävää laskentaa, jota on vielä räätälöity useissa kohdin muuntokertoimin ja laskentasäännöin. Kokonaispitoisuuksien käytölle perusteena on se, että kun sadossa poistuvat ravinnemäärät lasketaan kokonaispitoisuuksina, on loogista että käytetyt ravinteet myös lasketaan samassa yksikössä. On toki mahdollista laskea myös muilla tavoin, mutta silloin on nämä eri laskentamenetelmät selkeästi erottaa omiksi nimikkeikseen. Peltotaseeseen lasketaan seuraavat erät: INPUT (tuotantopanoksissa pellolle levitetyt ravinteet) siemenet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet normitauluista siten että saman kasvin lajikkeilla samat pitoisuudet o taimien ravinteita ei lasketa (perustamisvuosien taseen laskenta ei muutenkaan ole mielekästä) o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja o määrän arviointi kohtuullisen helppoa kaupalliset NPK-lannoitteet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet normitauluista siten että saman kasvin lajikkeilla samat pitoisuudet o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja (yleensä tähän ei ole mitään tarvetta) o määrän arviointi kohtuullisen helppoa karjanlannat: määrä * N/P/K-pitoisuus - 7 -

8 o ohjelmaan tallennetaan karjanlannan ravinnepitoisuudet; liukoisten ravinteiden osalta voidaan käyttää ympäristötukilaskennassa taulukkoarvoja typen kokonaispitoisuuden osalta tiloilla tulisi olla nitraattidirektiivin mukaiset analyysitiedot o karjanlannan määrän käyttömäärien arvioinnissa saattaa olla suurta vaihtelua maanparannusaineet (kivijauheet, kalkit, ): määrä * N/P/K-pitoisuus o saattavat sisältää lähinnä fosforia tai kaliumia o kokonaispitoisuudet normitauluista o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja o määrän arviointi kohtuullisen helppoa kasvinsuojeluaineiden sisältämiä ravinteita ei huomioida peltotaselaskennassa (määrät merkityksettömän pieniä) pintatasetta laskettaessa huomioon otettavat tekijät; kg/ha o sateen mukana tuleva typpilaskeuma Etelä-Suomessa yleensä 0-5 kg/ha lähinnä laskennallinen tekijä, jonka todellisesta arvosta ei juuri ole tietoa o biologinen typensidonta; kg/ha typensitojakasvien ilmasta keräämä typpimäärä erittäin vaikeasti arvioitavissa oleva erä Edellä olevat erät summataan yhteen, jolloin saadaan käytettyjen ravinteiden määrät kg/lohko tai kg/ha. OUTPUT (satotuotteissa pellolta korjatut ravinteet) päätuotteet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet satotuotekohtaisesta normitauluista o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja; ohjelma ei automaattisesti säädä esim. typpipitoisuutta mahdollisen valkuaisanalyysin perusteella, vaan käyttäjän on se korjattava muuttamalla typpipitoisuutta kullakin kasvulohkolla o määrän arviointi on osalla viljelykasveista (viljat) varsin helppoa ja osalla suhteellisen vaikeaa (nurmet) sivutuotteet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet satotuotekohtaisesta normitauluista o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja o määrän arviointi saattaa olla vaikeaa o sivutuotteiden kirjaus taseeseen mukaan saattaa vaikeuttaa eri tilojen tulosten vertailukelpoisuutta Edellä olevat erät summataan yhteen, jolloin saadaan sadossa poistuneiden ravinteiden määrät kg/lohko tai kg/ha. TASE = INPUT OUTPUT (viljelyyn käytetyt ravinteet sadossa poistuneet ravinteet) JOKO o kg/lohko antaa kuvan siitä käytetystä ravinnemäärästä, jota ei ole korjattu pellolta pois satotuotteissa (kuvaa lähinnä hyödyntämättömän panoksen kokonaismäärää ja arvoa) TAI o kg/ha tunnusluku, jolla voidaan vertailla esimerkiksi eri kasvien peltotaseita keskenään käyttökelpoinen tunnusluku hyvin laajalla skaalalla HYVÄKSIKÄYTTÖ-% = OUTPUT*100/INPUT (sadossa korjattujen ravinteiden %-osuus viljelyyn käytetyistä ravinteista) kuvaa hyötysuhdetta ongelmallinen o luomuviljelyssä, kun lasketaan laitatasetta (varsinaisia menetelmän mukaisia ravinteita ei käytetä laskentavuonna, vaan ne on sidottu maahan aiempina vuosina) - 8 -

9 o P-taseissa niissä tapauksissa, joissa fosforia ei ole sallittu käyttää lainkaan (seurauksena on, että P-hyötysuhde lähenee ääretöntä) o sama koskee muitakin ravinteita, jos viljelyssä käytettyjen ravinteiden summa lähenee nollaa 3.4 PELTOTASELASKENNAN TOTEUTUS WISUSSA Lähtötiedot Normaali käytäntö Wisun käytössä on, että ensin tilalle laaditaan viljelysuunnitelma, joka sisältää kylvö-, lannoitus- ja maanparannussuunnitelman. Viljelysuunnitelma täydennetään lohkokirjanpidoksi vuoden mittaan kylvötapahtumien, lannoitustapahtumien ja sadonkorjuutapahtumien osalta. Kun lohkokirjanpito on edellisten kohteiden osalta kaikilla kasvulohkoilla kunnossa, voidaan ohjelmalla laskettaa kerralla ravinnetaseet. Tässä vaiheessa laskenta tehdään normipitoisuuksilla Laskelmien räätälöinti (Laitatase, Pintatase) Laitatase Jos taseiden laskijalla on tiedossaan normeista poikkeavia typpi-, fosfori- tai kaliumpitoisuuksia tuotantopanoksille tai satotuotteille, voidaan ne laskennan tässä vaiheessa muuttaa kullekin kasvulohkolle erikseen. Pintatase Pintatasetta laskettaessa voidaan kullekin kasvulohkolle täydentää sadeveden mukana tuleva typpilaskeuma biologisen typensidonnan määrä Tulosteet Ohjelmassa on käytettävissä peltotaselaskennan osalta kaksi tulostetta: Peltotase: voidaan laskea peltotasetuloste o kaikista kasvulohkoista o valituista kasvulohkoista, kuten saman kasvin kasvulohkot saman maalajin kasvulohkot saman lajikkeen kasvulohkot saman viljelykierron kasvulohkot muu valintaperuste Peltotase kasveittain o valmis viljelykasvikohtainen erittely Tulosteet ovat aina viljelyvuosikohtaisia. Yli vuosien menevää raportointia ei ole toteutettu. Teknisesti pidemmän ajanjakson yli menevä laskenta on teknisesti mahdollista toteuttaa Datan lähetys lohkotietopankkiin Peltotaselaskelma tehdään Wisun PC-versiossa. Hankevuosien aikana on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton toimesta rakennettu kasvintuotantotiedon keskitettyä tietovarastoa Lohkotietopankkia. Lohkotietopankki on keskitetty lohkokirjanpitotietoa ja kasvintuotannon talousseurantatuloksia sisältävä tietovarasto, jonne voidaan lähettää vakiomuotoista dataa suoraan tilojen tai neuvojien tietokoneilta. Keskitetyssä tietovarastossa voidaan lähetettyä dataa jatkokäsitellä ja analysoida tarkemmin. Wisu sisältää mahdollisuuden lähettää myös peltotaselaskennan tulokset lohkotietopankkiin

10 3.5 PORTTITASELASKENNAN TOTEUTUS WISUSSA Porttitaseessa lasketaan koko tilan osalta tuotantopanoksissa tuotantoon sijoitettujen (ostetut) ravinteiden hyväksikäyttöä sato- ja eläintuotteissa (myydyt). Porttitaseen (tarkempi kuvaus liitteissä 1. ja 3.) toteutus ei ole kuulunut Karjaanjoki LIFE -hankkeeseen. Se kuitenkin toteutettiin Wisuun hankkeen kuluessa. Näin pystyttiin hyödyntämään mm. peltotaselaskennassa käytettäviä normipitoisuustauluja monipuolisesti erityyppisissä ravinnetaselaskennoissa. 3.6 OHJELMAMUUTOKSET TOTEUTUS WISUN TUOTANTOVERSIOON Wisu on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja jyväskyläläisen ohjelmistotalo Bitcom Oy:n (ent. Bittitiimi Oy) yhteistuote. Se on tilakohtaista neuvontaa ja konsultointia tekevien ProAgrian neuvojien pääasiallinen kasvintuotannon suunnittelu- ja seurantatyökalu. Ohjelmistoa myydään myös suoraan maatiloille. Tarvittavat ohjelmistomuutokset suunniteltiin ProAgriassa kesällä Ne toteutettiin saman syksyn aikana Bitcompissa muiden kehitysprojektien lomassa. Laskennan toimivuus testattiin ProAgriassa kevättalvella Ensimmäinen peltotaselaskennan sisältävä Wisun toimitusversio asiakkaille oli versio 2.3 huhtikuussa Se sisälsi peltotaselaskennan perusominaisuudet. Kesän ja alkusyksyn 2002 aikana ProAgria Uudenmaan maaseutukeskuksen toimesta ohjelmaversiota kokeiltiin pienessä mittakaavassa ja siihen tehtiin eräitä käyttäjien toivomia hienosäätöjä. Näiden muutosten jälkeisellä ohjelmistoversiolla tehtiin pääosin hankkeen seurantatilojen ravinnetaselaskennat. Ohjelmiston tuotantoversio 3.0 maaliskuussa 2003 sisälsi em. hienosäädöt ja jonkin verran normitietokantojen täydennyksiä. Samassa yhteydessä ohjelmisto täydentyi myös porttitaselaskennalla. Maaliskuun 2004 tuotantoversio 3.1 sisälsi normitietokantojen päivityksen ja uuden kasvikohtaisesti eritellyn peltotaseraportin. Kunkin vuoden ohjelmistoversioon on myös tehty tarvittavat muutokset, joilla dataa on pystytty lähettämään sen hetkiseen lohkotietopankin kehitysversioon. Peltotaselaskentaominaisuutta on käytetty Karjaanjoki LIFE -hankkeen seurantatiloilla ja Tuusulanjärven alueen ravinnetaselaskelmissa (Keski-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys). Näiden aineistojen osalta ravinnelaskentaaineistot on neuvojien taholta tarkastettu ennen niiden toimitusta lohkotietopankkiin. Lisäksi peltotaseet on laskettu normiarvoin useiden satojen tilojen aineistoille vuosien lohkotietopankkiaineistoissa. Edellä mainittuja peltotasetuloksia analysoidaan tällä hetkellä esim. MTT:n mallasohran elinkaariprojektin (MOKE) puitteissa. Ohjelmistoa suunnitellaan käytettävän myös ProAgria Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen ja MTT/Ruukki yhteishankkeessa, jossa lasketaan Keski-Pohjanmaan maitotilojen peltotase-, maidontuotannon kauppatase-, ruokinnan ravinnetase- ja laitatasetuloksia. 3.7 LOHKOTIETOPANKKI Yleiskuvaus Lohkotietopankki on tietovarasto, jonne kootaan kasvintuotannon viljelytekniikka- ja satotietoja käytännön viljelyksiltä. Tietolähteenä toimivat lohkokohtaiset muistiinpanot, satotuotteiden laatuanalyysit ja talouslaskelmat. Lohkotietopankin aineisto koostuu käytännön viljelysten lohkokohtaisesta viljelykirjanpidosta ja kasvintuotannon talouslaskelmista. Lohkokirjanpito sisältää tärkeimpinä osioina kasvulohkojen perustiedot, viljavuustiedot, muokkaustapahtumat, lannoitustapahtumat, kasvinsuojelutapahtumat, kasvustohavainnot ja satotapahtumat sadon laatutietoineen. Talouslaskelmat sisältävät joko lohko-, lajike- tai kasvikohtaisesti lasketun taloustuloksen. Tulos on laskettu nettovoittoon saakka sisältäen tuotot (sato ja tuet), muuttuvat kustannukset, työkustannukset, yleis-, kone- ja rakennuskustannuksen sekä pellon kustannukset. Aineistojen määrä on noussut vuoden 2000 alkutilanteesta noin hehtaariin vuonna

11 3.7.2 Ravinnetaseet Tällä hetkellä ei erillisiä valmiita ravinnetaseita koskevia raportteja ole verkkokäyttöliittymään toteutettu. Peltotaseiden seuranta hoidetaan tällä hetkellä niin, että tarvittavista tietokantatauluista otetaan kopiot erilliseen tietokantaan (esim. kerran vuodessa tai projektiaineistoista tarpeen mukaan), josta sitten tuloksia analysoidaan erillisillä tilastotyökaluilla. Tulokset julkaistaan projektikohtaisesti tai tapauskohtaisesti eri medioissa. 3.8 TULOSTEN TULKINNAN PERIAATTEITA Peltotaselaskennan tulokset eivät ole yleispätevästi tulkittavissa, vaan ne tulisi aina laskea ja analysoida ottaen huomioon tässä kappaleessa läpikäydyt luokittelutekijät Käytettävät tunnusluvut Eri tunnusluvut soveltuvat erilaisiin käyttötarpeisiin. Laskennassa saaduista tunnusluvuista tehtävät johtopäätökset edellyttävät huolellista perehtymistä laskentakohteen perustietoihin taulukossa 1 esitettyjen rajoitusten osalta. Taulukko 1. Ravinnetaseisiin liittyvät rajoitukset SOPII EI SOVI (vaatii rajattujen ryhmien käyttöä) tilojen, kasvien, lajikkeiden tai lohkojen väliseen arviointiin TASE, kg/lohko tilan sisäiseen kokonaisravinne hävikin arviointiin TASE, kg/ha yleistunnusluku peltotaseen arviointiin rajoitukset (vaatii erillistulkinnan): kasvierittely, maalajit, hallinnolliset määrittelyt, karjanlannan käyttö, luomu Hyväksikäyttöprosentti yleistunnusluku peltotaseen arviointiin hankala niissä tapauksissa, joissa jotakin ravinnetta ei esiinny panoksissa rajoitukset kuten edellä Peltotaseluokitus tulosten kansanomaistamiseen vaatii erillisluokituksen edellä kuvatuille erityistapauksille Viljelykasvit Peltotaseiden tunnusluvuista kg/lohko tai kg/ha ovat toisaalta tunteettomia viljelykasville. Ne kertovat sen kuinka suuri määrä ravinteita on jäänyt hyödyntämättä. Toisaalta käytettäessä tunnuslukuina kg/ha -lukuja, saattaa vaikkapa typen taseluku +50 kg/ha olla viljakasveilla olla tyydyttävä tai välttävä, marjoilla todella surkea, mutta taas nurmilla jopa varsin hyvä tulos. Ero johtuu ravinteiden käytettävistä kokonaismääristä kasvukauden aikana. Tasetuloksia tulisikin vertailla keskenään vain samantapaisilla viljelykasveilla keskenään Maalajit (kivennäismaat, eloperäiset) Kivennäismailla (savimaalajit ja karkeat kivennäismaat) on samantapaiset ravinnetarpeet ja ravinteiden käyttö normaalissa peltoviljelyssä, joten niiden kasvulohkojen vertailu on mielekästä. Eloperäisillä maalajeilla kasvit kykenevät ottamaan merkittävän osan typestä maan humuksesta, jolloin niille suunnitellaankin selkeästi alhaisemmat typpilannoitusmäärät. Alhaisemmat lannoitusmäärät samoilla saavutetuilla satomäärillä aikaansaavat yleensä selvästi paremmat typpitaseet kuin kivennäismailla (esim kg/ha parempi typpitase). Fosfori- ja kalitaseisiin ei liity samanlaista varausta

12 3.8.4 Hallinnolliset määräykset Yli 90 % tiloista on mukana ympäristötukijärjestelmässä. Yhtenä piirteenä siihen kuuluu, että kullekin peruslohkolle voidaan valita joko ns. peruslannoitustasot tai vastaavasti ns. tarkennettu lannoitusjärjestelmä. Valitun järjestelmän, viljelykasvin ja eräiden muiden tekijöiden perusteella (ks. kappale 5.1) määräytyy se miten paljon ja millä ehdoilla on sallittu käyttää typpeä ja fosforia vuoden mittaan. Eri järjestelmän kasvulohkoilla on selkeitä eroja ravinnetaseissa perustasolla ja tarkennetulla tasolla. Erot typpi-, fosfori- ja kalitaseissa eri viljelykasveilla eivät toistaiseksi ole selkeästi ja johdonmukaisesti määritettävissä nykyisistä aineistoista. Tämän vuoksi eri lannoitusjärjestelmän aineistoja tulisi analysoida omina ryhminään Tavanomainen viljely luomuviljely Yhden vuoden laskentaan perustuva peltotase on mielekästä lähinnä peltoviljelyssä jossa käytetään ravinteista sisältäviä lannoitteita (tai karjanlantaa). Tavanomaisen viljelyn taseita ei tule verrata luomuviljelyn tuloksiin, vaan vertailu on tehtävä näille ryhmille erikseen. Luomutiloille sopiva laskentamenetelmä olisi usean vuoden yli laskeva taselaskenta. Tosin yhden vuoden laskentatuloksetkin ovat luomutilalla mielekkäitä, jos tulokset lasketaan koko viljelyalalle (ei esimerkiksi kasvikohtaisesti) Karjanlannan käyttö Käytetyssä peltotaselaskennan menetelmässä taseet lasketaan ravinteiden kokonaispitoisuuksilla. Koska karjanlanta sisältää suuria määriä hidasliukoista typpeä, on kasvulohkoilla joille on käytetty karjanlantaa yleensä selvästi heikompi peltotase kuin niillä kasvulohkoilla joilla on käytetty vain keinolannoitteita. Ero johtuu käytettävästä laskentamenetelmästä ei viljelijän epäonnistumisesta. Kasvulohkot, joilla on käytetty karjanlantaa, tulisi tulkita omana ryhmänään Maan kasvukunto Viljelymaan kasvukunto vaikuttaa merkittävästi ravinnetaseisiin. Tällä hetkellä voidaan tuloksia analysoida kemiallisen viljavuusanalyysin tuloksiin pohjautuen. Jatkossa olisi tarvetta kerätä tietoa myös maan fysikaalisista ja biologisista ominaisuuksista Sääolosuhteet Kasvukauden aikaiset sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi ravinnetaseisiin. Tällä hetkellä sen paremmin Wisussa kuin Lohkotietopankissakaan ei ole käytössä säädataan perustuvaa peltotasetulosten analysointia. 4 RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖN VALUMA-ALUEELLA 4.1 RAVINNETASESOVELLUKSEN TESTAUS TILOILLA Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä hankkeessa oli tavoitteena testata ProAgrian kehittämää Wisun ravinnetasesovellusta. Hankkeesta tiedotettiin syksyllä 2001 valuma-alueen noin 300 viljelijälle Vihdissä ja Lohjalla kirjeitse sekä kahdella tiedotustilaisuudella. Tavoitteena oli saada mukaan noin 40 tilaa tai 800 kasvulohkoa. Kasvulohkotavoite toteutui yli odotusten, sillä ravinnetaselaskentaan mukaan lähti 31 viljelijää, joiden tilakoko oli yhteensä yli 2000 hehtaaria ja kasvulohkoja oli 933. Tilakoko vaihteli kahdeksasta hehtaarista 250 hehtaariin

13 Karjaanjoen valuma-alueen ravinnetaseet laskettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton Wisu-ohjelmalla (Wisu 32 v. 2.2). Ravinnetaselaskentaa varten maatiloille laadittiin keväällä 2002 viljely- ja lannoitussuunnitelmat noudattaen ympäristötuen suosituksia ja otettiin huomioon fosforin tasausvaiheet. Viljelysuunnitelman yhteydessä annettiin ohjeita, miten satomääriä tulisi arvioida mahdollisimman tarkasti. Talven aikana tiloille täydennettiin lohkokirjanpidot sato- ja kasvinsuojelutietoineen. Lohkokirjanpitotietojen perusteella tiloille laskettiin ja tulostettiin lohkokohtaiset peltotaseet ja hyväksikäyttöprosentit sekä molemmista tilakohtainen keskiarvo. Typen ja fosforin hyväksikäytöstä annettiin tiloille lohkokohtainen sanallinen tulkinta. Viljelysuunnitelmien ja taselaskelmien lisäksi tiloille annettiin muutakin viljelyyn liittyvää neuvontaa mm. viljelijöiden ympäristötukitietoutta vahvistamalla ja valistamalla viljelijöitä maan rakenteen merkityksestä ravinnehuuhtoumien ehkäisyssä. Tiloille tehtiin kasvukauden aikana maastokäynti, jossa viljelijää opastettiin maan kunnon arviointiin ja valistettiin mm. työtapojen merkityksestä maan hyvän rakenteen säilyttämisessä ja tiivistymisen ehkäisyssä. 4.2 TASEAINEISTON KÄSITTELY JA LUOKITTELU Wisu-ohjelmalla ei toistaiseksi voida vertailla eri tilojen tietoja keskenään. Kokonaisyhteenvetoa ja tilojen välistä vertailua varten tilojen laskentatiedot lähetettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ylläpitämään valtakunnalliseen Lohkotietopankkiin, jonka avulla voidaan tehdä erilaisia vertailuja taseaineistosta. Lohkotietopankki mahdollistaa myös eri alueilla tehtyjen taselaskelmien vertailun. Taseaineistosta tehtiin vertailua mm. viljavuusanalyysin tietojen (maalaji, multavuus, ph, fosfori, kalium, kalsium, magnesium) mukaan sekä viljavuusluokittain että kasveittain ja tutkittiin lisäksi mm. kylvöpäivän ja lannoitusjärjestelmän vaikutusta satoihin ja taseisiin. Tuusulanjärven alueella tehtiin syksyllä 2002 ravinnetaselaskelmia vuoden 2002 ja 2001 viljelytiedoista Wisu-ohjelmalla. Karjaanjoen valuma-alueen tasetietoja verrattiin Tuusulanjärven valuma-alueella vuonna 2002 tehtyihin ravinnetaselaskelmiin. Yhteenvetoa varten ajettiin sekä kilokohtaisia taseita että hyväksikäyttöasteita. Typen ja fosforin hyväksikäyttöasteiden luokittelussa käytettiin Kestävä Maatalous Vantaanjoella projektissa (Tuononen & Santapukki 2001.) kehitettyä jaottelua ravinteiden hyödyntämisessä viljoilla savimailla (Taulukot 2 ja 3). Taulukoihin 2. ja 3. on myös koottu muita luokittelujakoja, jotka ovat hiukan tiukempia kuin tässä esitetty luokittelu ja jotka poikkeavat toisistaan hieman typen ja fosforin suhteen. Kaikki kolme jaottelua soveltuvat lähinnä viljoille savimailla. Typen ja fosforin hyväksikäyttöasteet luokiteltiin välille huono erittäin korkea (taulukot 2. ja 3.). Taulukko 2. Erilaisia vertailuja Typen hyväksikäyttöluokitukselle viljoilla (savimailla) Hyväksikäyttöluokka Vantaanjoki 1) Ravinnetaseopas 2) Tuusulanjärvi 3) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Erittäin korkea > 110 Korkea > 130 < -10 > 110 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Huono < < 45 > 60 < 40 1) Tuononen & Santapukki, Ravinnetasehanke ) Rajala 2001, Ravinnetaseopas 3) Marttila 2003, Ravinnetaselaskelmat Tuusulanjärven valuma-alueen maatiloilla

14 Taulukko 3. Erilaisia vertailuja Fosforin hyväksikäyttöluokitukselle viljoilla (savimailla) Hyväksikäyttöluokka Vantaanjoki Ravinnetaseopas Tuusulanjärvi Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Erittäin korkea > 110 Korkea > 300 < -3 > 120 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Huono < < 40 > 8 < 40 1) Tuononen & Santapukki, Ravinnetasehanke ) Rajala 2001, Ravinnetaseopas 3) Marttila 2003, Ravinnetaselaskelmat Tuusulanjärven valuma-alueen maatiloilla KASVIEN RAVINNEPITOISUUDET Eri kasvinosien sisältämät ravinnemäärät ovat ominaisia kullekin kasville. Pääosa viljojen ravinteista eli noin 70 % sekä typestä että fosforista sitoutuu jyviin, 20 % olkiin ja 10 % juuriin. Esim. satotasolla kg/ha jyväsadon mukana pellolta poistuu n. 80 kg/ha typpeä (taulukko 4.). Kevätviljoissa vaihtelua on lähinnä jyvien typpipitoisuudessa. Ravinnetaselaskennassa lannoitusmääriin lasketaan myös kylvösiemenen sisältämät ravinteet. Siemenmäärästä riippuen esim. ohran siemenissä maahan menee 4 6 kiloa typpeä. Taulukko 4. Typen määrä viljakasveissa eri satotasoilla, kun viljan valkuaispitoisuus on 13,6 % ka ja sadon kuiva-ainepitoisuus 88 %. Satotaso Typen määrä (kg/ha) (kg/ ha) Jyvissä Oljissa Juurissa Yhteensä % Fosforia poistuu jyväsadossa pellolta n. 14 kg/ha satotasolla kg/ha (taulukko 5.). Pellolle jäävät ravinteet ovat ainakin osittain viljelykasvin käytettävissä seuraavina vuosina. Taulukko 5. Fosforin määrä viljakasveissa eri satotasoilla, kun fosforipitoisuus on 4 g/kg ka (0,4 % ka) ja sadon kuiva-ainepitoisuus 88 %. Satotaso Fosforin määrä (kg/ha) (kg/ ha) Sadossa Oljissa Juurissa Yhteensä ,5 1 0, ,0 2 1, ,5 3 1, ,0 4 2, ,5 5 2, ,0 6 3,0 30 % 70, ,0 100 Sadon ravinnepitoisuuksille käytettiin laskelmissa Wisu-ohjelman oletusarvoja (taulukko 6.). Jos sadon todellinen valkuaispitoisuus poikkeaa taulukkoarvosta huomattavasti, se tulisi ottaa huomioon taselaskennassa. Eri ravinnetaseohjelmissa voi olla eroja ravinnepitoisuuksissa, joten eri ohjelmilla lasketut taseet eivät välttämättä

15 ole suoraan vertailukelpoisia. Wisu-ohjelmasta puuttui vielä ravinnetietoja mm. hedelmistä, marjoista ja kuminasta. Taulukko 6. Viljelykasvien ravinnepitoisuuksia Wisu-ohjelmassa. % kuiva-aineesta Kasvi Valkuainen Typpi Fosfori Kalium Vehnä 14,5 2,3 0,4 0,6 Kaura 13,4 2,2 0,3 0,6 Ruis 13,4 2,2 0,4 0,6 Ohra 13,1 2,1 0,3 0,6 Mallasohra 12,4 2,0 0,4 0,6 Rypsi 23,5 3,8 0,9 0,9 Kuiva heinä 15,1 2,4 0,2 2,4 Säilörehu 19,0 3,0 0,3 3,0 Esikuivattu säilörehu 16,7 2,7 0,3 3,3 4.4 KARJANLANNAN RAVINNEPITOISUUDET Ympäristötukiehtojen mukaiset lannan ravinnemäärät on esitetty taulukossa 7. Jos halutaan poiketa lannan ravinteiden taulukkoarvoista, tilalla on oltava lannan ravinneanalyysi, joka on uusittava vähintään viiden vuoden välein. Fosforilannoitukseen ja fosforin tasaukseen laskettava fosforimäärä on 75 % taulukon fosforiarvosta. Ympäristötukiehtojen mukaan liete- ja kuivikelannasta sekä virtsasta lasketaan typpilannoitusmääriin vain liukoinen typpi. Syksyllä levitetyn karjanlannan liukoisesta typestä lasketaan typpilannoitusmääriin puolet. Wisuohjelman ravinnetaselaskenta huomioi karjanlannasta kuitenkin liukoisen typen sijaan kokonaistypen. Toisin sanoen typpilannoitusmäärät ovat taseissa korkeampia kuin mitä ne ympäristötukiehtojen mukaan ovat. Taulukko 7. Lantojen keskimääräinen ravinnepitoisuus Liukoinen typpi Kokonaistyppi Fosfori *) Kalium Lantalaji kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 Naudan kuivikelanta 1,2 4,6 1,2 3,2 Sian kuivikelanta 1,3 7,6 2,3 2,8 Hevosen kuivikelanta 0,4 4,6 0,6 2,0 Naudan lietelanta 1,9 3,3 0,6 2,9 Sian lietelanta 2,9 4,2 1,0 1,9 Naudan virtsa 2,2 3,1 0,1 4,5 Sian virtsa 1,8 2,6 0,2 1,5 *) Lannan fosforista 75 % kasvien käyttöön 5 TULOKSET 5.1 PERUSTIEDOT TILOISTA, VILJELYALAT JA MAALAJIT Karjaanjoen valuma-alueen ravinnetaseet laskettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton Wisu-ohjelmalla (Wisu 32 v. 2.2). Laskelmat tehtiin 17 maatilalle Vihdissä, 12 tilalle Lohjalla ja kahdelle tilalle Nummi-Pusulassa. Kaikki viljelivät tavanomaisesti ja olivat sitoutuneet ympäristötuen perustukeen. Pääosa tiloista oli puhtaasti kasvintuotantotiloja. Kolmellatoista tilalla oli kotieläimiä, mutta vain neljä tilaa oli rekisteröitynyt ympäristötukijärjestelmässä kotieläintilaksi. Peruslannoitustasoja käytettiin kahdeksalla ja tarkennettua lannoitustasoa 21 tilalla. Kahdella tilalla käytettiin osalla lohkoista perustason lannoitusta ja osalla tarkennetun tason lannoitusta

16 Vuoden 2002 viljely- ja lannoitussuunnitelma tehtiin yhteensä 929 lohkolle, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2 257,87 hehtaaria. Kasvimaat, kotitarveviljely, suojavyöhykkeet, hedelmä- ja marjatarhat ja kesantolohkot jätettiin tämän ravinnetaseyhteenvedon ulkopuolelle. Näin ollen yhteenvetolaskelmissa oli mukana 1 814,94 hehtaaria ja 634 lohkoa. Tilojen keskipinta-ala oli 66,41 ha. Kaksi kolmannesta viljelyalasta oli kevätviljoilla (kuva 1.), joista eniten viljeltiin ohraa, suojaviljat mukaan lukien 616 hehtaaria. Öljykasveja ja syysviljoja oli molempia 8 % ja nurmikasvialaa 14 %. 400 syysviljat, 8 % kevätviljat, 69 % öljykasvit, 8 % nurmikasvit, Syysvehnä Syysruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Kevätrypsi Kevätrapsi Kuivaheinä Säilörehu Laidun Timotein siemen Nurminadan siemen Kuva 1.Viljelykasvien pinta-alat 2002, ha Maalajijakauma noudatteli alueen yleistä jakaumaa. Etelä-Suomen peltoalasta 2/3 luetaan poudanarkoihin maalajeihin, savimaihin ja savisiin hiesumaihin, joita oli 77 % (kuva 2.). Kevyisiin kivennäismaihin lukeutui 20 % ja multamaihin vain 3 % alasta. Hieno Hieta %16 Hietamoreeni %1 Karkea hieta %3 Multamaa %3 Liejusavi %7 Aitosavi %0 Hiesusavi %14 Hiue %7 Hiesu %6 Hietasavi %9 Hiuesavi %34 Kuva 2. Maalajijakauma Karjaanjoen valuma-alueen tiloilla

17 5.2 KASVUKAUDEN SÄÄOLOSUHTEET Virallisia sade- ja lämpötilatietoja ei kerätty. Lämpösumma oli kasvukauden aikana jonkin verran korkeampi kuin keskimääräisenä vuonna. Sademäärä oli alhaisempi kuin keskimääräisenä vuonna. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan termisen kasvukauden päättyessä tehoisan lämpötilan summan kertymä oli 1,2-1,3 -kertainen koko maassa verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon. Helsinki-Vantaalla saavutettiin paikallinen ennätys, 1693 vuorokausiastetta. Kasvukauden sateet jäivät Lappia lukuun ottamatta keskiarvoja pienemmiksi melko yleisesti. Paha kuivuus koski ensisijaisesti rannikoita ja maan lounais- sekä kaakkoisosia. Vuoden 2002 kevät oli aikainen. Ilmatieteen laitoksen mukaan kasvukausi alkoi Uudellamaalla jo Viljan kylvöt alkoivat yleisesti huhtikuun viimeisellä viikolla. Toukokuun neljänteen päivään mennessä oli valumaalueen kylvöistä tehty yli puolet. Toukokuun neljäntenä päivänä alkoi parin päivän kova sadejakso, joka lietti maat pahoin. Paikoin sadetta tuli kerralla peräti mm. Sadejakson jälkeen alkoi n. kuuden viikon mittainen lähes sateeton ja lämmin jakso. Tänä aikana pellot kuorettuivat tai kovettuivat niin pahasti, että oraiden oli vaikea päästä pintaan. Juhannuksena alkoi n. puolentoista viikon mittainen sadejakso, jolloin kasvit saivat tarvitsemaansa vettä. Useimmille kasveille sade tuli sadon muodostuksen kannalta liian myöhään. Sateet haittasivat monella tilalla myös kasvinsuojelutoimenpiteitä. Lämmin ja sateeton loppukesä haittasi nurmen kasvua. Viljankorjuusäät olivat mitä parhaimmat. 5.3 SADON MÄÄRÄ Vuonna 2002 Karjaanjoen valuma-alueella viljan satotaso oli keskimäärin kg/ha ja öljykasvien kg/ha (taulukko 8.). Suurimmat keskisadot olivat syysvehnällä (4 798 kg/ha) ja alhaisimmat rukiilla kg/ha (Kuva 3.). Eri lannoitustasojen välillä suurimmat erot olivat mallasohralla, yli 1100 kg/ha. Tarkennetulla lannoituksella ei kuitenkaan välttämättä saatu määrällisesti suurempaa satoa vaikka typpilannoitus olikin lähes poikkeuksetta suurempi kuin perustasolla. Sekä syys- että kevätvehnällä perustasolla saatiin suurempi keskisato kuin tarkennetussa lannoituksessa. Kuivaheinän satotaso oli ry/ha ja säilörehun ry/ha. Sekä heinä- että säilörehunurmilla saatiin tarkennetulla lannoituksella perustasoon verrattuna selvästi suurempi määrällinen sato (kuva 4.). Kuitenkin perustason lannoituksella yhdellä typpikilolla tuotettiin kolmasosa enemmän säilörehua kuin tarkennetulla lannoituksella (taulukko 8.). Tarkemmat kasvikohtaiset sato- ja tasetiedot löytyvät raportin liitteistä 1-3. Yhdellä typpikilolla tuotettiin keskimäärin 29 kg viljaa, 15 kg öljykasveja, 38 kg heinää sekä 14 kg säilörehua. Vastaavasti yhdellä fosforikilolla saatiin tuotettua noin 240 kg viljaa, 145 kg öljykasveja, 500 ry heinää ja 210 ry säilörehua Keskisato, kg/ha Syysvehnä Syysruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Kevätrypsi Kevätrapsi Perustaso Tarkennettu taso keskiarvo Tuusulanjärvi Kuva 3. Viljojen keskisadot eri lannoitustasoilla Karjaanjoen ja Tuusulanjärven valuma-alueilla

18 Taulukko 8. Satotaso ja sadon määrä yhtä typpi tai fosforikiloa kohti vuonna 2002 Viljelykasvit Lannoitustapa Lohkoja Ala Keskisato Sato 1 kg:lla kpl ha Kg/ha N P Kevätviljat Perus , Tarkennettu , Keskiarvo , Syysviljat Perus 17 42, Tarkennettu 27 92, Keskiarvo , Kaikki viljat Perustaso , Tarkennettu , Keskiarvo , Öljykasvit Perustaso 12 28, Tarkennettu , Keskiarvo , Kuivaheinä Perustaso 16 22, Tarkennettu 5 12, Keskiarvo 21 35, Säilörehu Perustaso 5 15, Tarkennettu , Keskiarvo , Suojaviljojen sadot on huomioitu ainoastaan Kaikki viljat sarakkeissa. Nurmisadot ilmoitettu ry/ha Kylvöajankohdalla näytti olevan selvä merkitys keskisatoon. Esimerkiksi kevätvehnällä parhaimmat keskisadot saatiin kun vehnä oli kylvetty 29. huhtikuuta eli viisi päivää ennen rankkasateita tai reilusti sadejakson jälkeen eli 14. ja 15. toukokuuta (Kuva 5.). Huonoimmat keskisadot saatiin juuri sadetta ennen kylvetyiltä lohkoilta ja kylmään maahan tehdyistä ensimmäisistä kylvöistä. Ohra ja kaura eivät kärsineet aikaisesta kylvöstä samalla tavoin kuin kevätvehnä. Taseaineistosta nousi esille satoon vaikuttavana tekijänä kasvukunto. Toisin sanoen mitä parempi viljavuusluokka lohkolla oli, sen parempi sato. Selkeitä riippuvuussuhteita oli mm. multavuuden, happamuuden sekä fosfori- ja kalsium-luokan suhteen Keskisato, ry/ha Kuivaheinä Säilörehu Perustaso Tarkennettu taso Keskiarvo Tuusulanjärvi Kuva 4. Nurmien keskisadot eri lannoitustasolla Karjaanjoen ja Tuusulanjärven valuma-alueilla

19 SADE keskisato kg/ha Kuva 5. Kevätvehnän keskisadot kylvöpäivien mukaan 5.4 TYPPI Typpilannoitus Muokkauskerroksessa on typpeä noin 5000 kiloa hehtaarilla, mutta se on pääosin humukseen sitoutunutta orgaanisessa muodossa olevaa typpeä, jota vilja ei pysty käyttämään. Kesän lämpö- ja sadeoloista riippuen noin 1 % maan orgaanisesta typestä, eli noin 50 kg N/ha, muuttuu viljalle käyttökelpoiseen epäorgaaniseen muotoon. Käyttökelpoisen typen määrää maassa lisää myös esikasveilta käyttämättä jäänyt typpi. Typpilannoituksella täydennetään typpivarastoa vastaamaan viljakasvuston tarvetta. Tavoitteena on, ettei varastossa olisi kasvua heikentävää vajausta eikä typen karkaamiselle altista ylijäämää. Kasvin typpilannoitustarpeeseen vaikuttavat maalaji, multavuus, esikasvi, satotaso ja kylvöajankohta. Typpilannoitustarvetta alentavia esikasveja ovat typensitojakasvien (apila, herne, virnat) lisäksi runsaasti ravinteita maahan jättävät kasvit, kuten kaalit ja sokerijuurikas. Wisu-ohjelma huomioi edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksen lannoitustarpeeseen tarkennetulla tasolla ja halutessa myös perustasolla. Tarkennettu lannoitus nimensä mukaisesti tarkoittaa lannoituksen tarkentamista viljelykasvin tarpeita vastaavasti ja maan ravinnepitoisuudet ja ominaisuudet huomioiden. Perustasoon verrattuna tarkennettu lannoitus käytännössä mahdollistaa suurempien typpimäärien käytön ja rajoittaa fosforin käyttöä sellaisilla lohkoilla, joiden fosforitila on parempi kuin tyydyttävä. Keskimääräinen typpilannoitusmäärä oli viljoilla 108, öljykasveilla 112, heinänurmilla 53 ja säilörehunurmilla 118 kg/ha (Taulukko 9.). Typpeä annettiin eniten syysvehnälle tarkennetussa lannoituksessa (131 kg/ha) ja vähiten kauralle (85 kg/ha) perustasolla (Liite 1/3). Perustason lannoituksessa typpeä saa antaa hehtaaria kohti kevätviljoille ja heinänurmille 90 kg, kevätvehnälle ja öljykasveille 100 kg, syysviljoille 120 kg ja säilörehunurmille 180 kg. Nurmia lannoitettiin selvästi alle perustason, säilörehulla alle kolmanneksen 180 kg:n enimmäismäärästä. Tarkennetussa lannoituksessa kevätviljat saivat typpeä keskimäärin 12 kg/ha ja öljykasvit jopa 24 kg enemmän kuin perustasossa (Taulukko 9. ja Liite 1/3 ). Kevätviljoista lannoitustasojen välinen ero oli suurin kevätvehnässä, 19 kg/ha. Syysvehnässä ero ei ollut kovin suuri eri lannoitustasojen välillä. Sen sijaan ruis sai perustasolla 10 kg/ha enemmän typpeä kuin tarkennetussa tasossa. Nurmien lannoitustasoissa oli suuremmat erot. Tarkennetussa lannoituksessa sekä kuivaheinä- että säilörehunurmet saivat kg/ha enemmän typpeä kuin perustasossa

20 5.4.2 Typen taseet ja hyötysuhteet Typpeä poistui vilja- ja öljykasvisadon mukana lähes saman verran, noin 60 kg/ha, eniten syysvehnälohkoilta (96 kg/ha) ja vähiten syysruis- ja mallasohralohkoilta (n. 40 kg/ha) (Taulukko 8. ja Liite 4.). Nurmisadon mukana typpeä poistui keskimäärin kg/ha. Tarkennetussa lannoituksessa viljasadon mukana poistui typpeä lähes sama määrä kuin perustasossa. Sen sijaan kuivaheinä- ja säilörehusadon mukana tarkennetussa lannoituksessa typpeä poistui yli kaksi kertaa enemmän kuin perustasossa. Typpiylijäämä oli kuitenkin keskimäärin suurempi tarkennetulla tasolla, kevätvehnällä lähes kaksinkertainen perustasoon verrattuna (kuvat 6. ja 7. sekä taulukko 7). Viljoilla typen taseet vaihtelivat syysviljojen heikosti alijäämäisestä ( -13 kg/ha) kevätviljojen 168 kg:n ylijäämään. Öljykasveilla ylijäämä vaihteli kg/ha. Suuret typen ylijäämät näkyivät lohkoilla, joille oli annettu karjanlantaa. tase kg/ha Kuva 6. Kevätvehnän NPK-tase perustaso tarkennettu taso keskisato kg/ha N-tase P-tase K-tase keskisato tase, kg/ha Kuva 7. Mallasohran NPK-tase ja keskisadot perustaso tarkennettu taso N-tase P-tase K-tase keskisato keskisato, kg/ha Kuva 6. Kevätvehnän NPK-tase Kuva 7. Mallasohran NPK-tase ja keskisadot 2002 Nurmien typpitaseet olivat päinvastaisia, säilörehulla ylijäämäisiä ja kuivaheinälla alijäämäisiä. Tarkennetussa tasossa säilörehunurmien ylijäämä oli nelinkertainen perustasoon verrattuna. Kuivaheinän typpialijäämä oli perustasossa 4 kg/ha ja tarkennetussa tasossa 19 kg/ha. Taulukko 9. Typen tase ja hyväksikäyttö eri lannoitustasoilla ja kasveilla, ka= keskiarvo, min= minimi, maks=maksimi Kasvi Lannoitustaso Typen Typpitase (kg/ha) Hyötysuhde lisäys poisto Ka Min Maks % Kevätviljat Perus Tarkennettu Keskiarvo Syysviljat Perus Tarkennettu Keskiarvo Kaikki viljat Perustaso Tarkennettu Keskiarvo Öljykasvit Perustaso Tarkennettu Keskiarvo Kuivaheinä Perustaso Tarkennettu Keskiarvo Säilörehu Perustaso Tarkennettu Keskiarvo

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen 1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen tiloilla 25 29 Paula Muukkonen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 1.1 Johdanto Tuusulanjärveen huuhtoutuu ympäröiviltä maa-alueilta vuosittain noin

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ Ravinnetaseiden hyödyntäminen Viljelykierto

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ

Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ Loppuraportti 18.5.2005 Marja Tuononen ProAgria Uusimaa SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 TAVOITTEET... 3 3 HANKKEEN TOIMINTA...

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 1995-1999

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 1995-1999 Suomen ympäristö 478 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Reetta Palva, Katri Rankinen, Kirsti Granlund, Juha Grönroos, Antero Nikander, Seppo Rekolainen Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA. Jaana Marttila

RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA. Jaana Marttila RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA Jaana Marttila Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet /limnologia Syyskuu 2005 1 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 87 5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Maataloudessa ravinteita tulee tilalle ja poistuu tilalta. Maatilan sisällä ravinteita siirtyy

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä 9.5.2012 Mustiala

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä 9.5.2012 Mustiala VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: koko

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 69 5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) LANNOITUKSEN TARKOITUS LANNOITUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA Lannoituksen tarkoituksena

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille Härjämäki TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille 26.1.2011 Oulu Suunnittelija Kimmo Härjämäki,

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

LUOMUVILJELYN SUUNNITTELU. Työohjeita

LUOMUVILJELYN SUUNNITTELU. Työohjeita Helsingin Yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Jukka Rajala LUOMUVILJELYN SUUNNITTELU Työohjeita 2005 KIRJOITTAJAT Juha Auranen, MMM, Elojussi ky, Uusikartano Aila Asikainen, MMM, Helsingin

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot