KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA"

Transkriptio

1 KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA Marja Tuononen & Arto Santapukki, ProAgria Uusimaa Pertti Savela, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto 2005

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Johdanto Karjaanjoen vesistön valuma-alue Yleistä ravinnetaseista Ravinnetaseet mitä ne ovat ja mihin niitä voi käyttää? TaseLaskennassa käytetyt menetelmät Kasvulohkokohtaisen peltotaselaskennan toteutus Taustaa ja tavoitteet Ravinnetaselaskennan terminologiaa Laskentaperusteet Peltotaselaskennan toteutus Wisussa Lähtötiedot Laskelmien räätälöinti (Laitatase, Pintatase) Tulosteet Datan lähetys lohkotietopankkiin Porttitaselaskennan toteutus Wisussa Ohjelmamuutokset toteutus Wisun tuotantoversioon Lohkotietopankki Yleiskuvaus Ravinnetaseet Tulosten tulkinnan periaatteita Käytettävät tunnusluvut Viljelykasvit Maalajit (kivennäismaat, eloperäiset) Hallinnolliset määräykset Tavanomainen viljely luomuviljely Karjanlannan käyttö Maan kasvukunto Sääolosuhteet Ravinnetaselaskelmat Karjaanjoen vesistön valuma-alueella Ravinnetasesovelluksen testaus tiloilla TaseAineiston käsittely ja luokittelu Kasvien ravinnepitoisuudet Karjanlannan ravinnepitoisuudet Tulokset Perustiedot tiloista, viljelyalat ja maalajit Kasvukauden sääolosuhteet Sadon määrä Typpi Typpilannoitus Typen taseet ja hyötysuhteet Fosfori Fosforilannoitus Fosforin taseet ja hyötysuhteet Kalium Kaliumlannoitus Kaliumin taseet Tulosten tulkinta Ravinnetaseet tulevaisuudessa Tiivistelmä kirjallisuusluettelo LIITTEET - 2 -

3 JOHDANTO Ravinnetaseiden laskenta Karjaanjoen vesistön valuma-alueen maatiloilla toteutettiin vuonna 2002 osana Karjaanjoki Life hankkeeseen kuuluvaa Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahanketta. Hankkeeseen sisältyi myös kasvulohkokohtaisen peltotaselaskennan kehitystyö Wisu-ohjelmistoon. Osahanketta rahoittavat EU:n LIFE ympäristörahaston lisäksi Lohjan ja Karkkilan kaupungit, Vihdin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnat sekä ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ry. Syksyllä 2001 alkaneen lähes kolmivuotisen osahankkeen tavoitteena on toimia valtakunnallisena esimerkkihankkeena viljelijöille, maatalous- ja ympäristöneuvonnalle ja muille sitä tarvitseville tahoille. Edelleen tavoitteena on vähentää peltoviljelyn ravinnehuuhtoumia tarkennetun viljelyn keinoin, parantaa ravinteiden hyödyntämistä peltoviljelyssä, rationalisoida viljelyn suunnitteluun ja ravinneseurantaan käytettävää työaikaa ja määrää tiloilla sekä kehittää ja luoda malli maatilojen ympäristönhoidon omavalvontaohjelmaksi. Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kanssa. Hankkeen etenemistä tukee ja seuraa maataloustyöryhmä, johon on kahden viljelijäjärjestön edustajan lisäksi kutsuttu edustajat kuntien maatalous- ja ympäristötoimista, Uudenmaan Ympäristökeskuksesta sekä Karjaanjoki Life hankkeesta. Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä osahankkeeseen ilmoittautui yhteensä 31 maatilaa Vihdistä, Lohjalta ja Nummi-Pusulasta. Hankkeeseen ilmoittautuneille tiloille tehtiin viljely- ja lannoitussuunnitelmat sekä laskettiin ravinnetaseet (peltotaseet) vuodelle 2002 ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kehittämällä Wisuohjelmalla. Laskelmat ja niiden perusteella yhteenvedon ovat tehneet Marja Tuononen ja Arto Santapukki Pro- Agria Uudenmaan Maaseutukeskuksesta. Pertti Savela ProAgria Maaseutukeskuksen liitosta on vastannut Wisu-ohjelmiston kehittämistyöstä ja sen osuuden raportoinnista. Järvenpäässä Marja Tuononen - 3 -

4 1 KARJAANJOEN VESISTÖN VALUMA-ALUE Lohjan kaupungin hallinnoima KARJAANJOKI LIFE vesistöhanke on alkanut keväällä 2001 ja päättyy keväällä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, josta EU:n Life-ympäristörahaston myöntämä tuki on euroa. EU:n lisäksi hanketta rahoittavat yhteensä 33 eri yhteistyötahoa, joihin kuuluu mm. alueen kunnat, alan tutkimuslaitoksia, järjestöjä, viranomaistahoja, maakuntaliittoja sekä yrityksiä. Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin vesistö. Pääosa siitä sijaitsee Länsi-Uudellamaalla, mutta reunaalueet ulottuvat aina Varsinais-Suomen ja Hämeen puolelle. Itäpuolella sitä rajaa I. Salpausselkä, Lohjanharju. Vesistö on hyvin vaihteleva ja monimuotoinen. Erilaisia järviä on alueella etelärannikon oloissa harvinaisen paljon. Vesistön järvisyys on 12,2 %. Vesistöalueella ja sen lähivaikutuspiirissä on 15 kuntaa. Vesistöalueella asuu yli ihmistä ja lähipiirissä noin 1 miljoona ihmistä. Alueen kunnat ovat Tammisaari, Pohja, Karjaa, Lohja, Karjalohja, Sammatti, Nummi-Pusula, Vihti, Karkkila, Somero ja Loppi sekä lisäksi neljä muuta kuntaa, jotka ulottuvat pieniltä osiltaan vesistöalueelle: Suomusjärvi, Tammela, Hyvinkää ja Nurmijärvi. Viimeksi mainitut eivät rahoita hanketta. Keskeiset järvet vesistöalueella ovat Hiidenvesi (30,3 km2) ja Lohjanjärvi (88,9 km2), jotka ovat Uudenmaan suurimmat järvet. Ne ovat virkistyskäyttöarvoltaan huomattavia. Järvien rannat ovat tehokkaasti rakennettuja. Vapaisiin rantoihin kohdistuu kasvava virkistyspaine, jonka ohjaaminen kestävästi on yksi tämänkin hankkeen haasteista

5 2 YLEISTÄ RAVINNETASEISTA 2.1 RAVINNETASEET MITÄ NE OVAT JA MIHIN NIITÄ VOI KÄYTTÄÄ? Peltoekosysteemissä satoa korjattaessa maasta poistuu ravinteita, jotka on korvattava tuotoksen säilymiseksi lannoituksella. Peltotaselaskenta kertoo, onko tilan peltojen lannoitus oikeassa suhteessa saatuun satoon nähden. Taselaskenta huomioi kylvösiemenessä, lannoitteissa, karjanlannassa tai typen sidonnassa tulevat ravinteet. Pelloille tulee ravinteita myös laskeumana ilmasta, mutta niitä ei yleensä laskelmissa oteta huomioon. Ravinnetase eli käyttämättä jääneiden ravinteiden määrä saadaan vähentämällä lannoituksessa annetuista ravinteista sadon mukana poistuneet ravinteet. Tämä erotus eli tase voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Tase on positiivinen, jos ravinteita jää käyttämättä. Tällöin hyväksikäyttöprosentti jää alle sataan prosenttiin. Negatiivinen tase ilmaisee taas, että ravinteita on poistunut enemmän kuin niitä on annettu. Tällöin hyväksikäyttöprosentti on yli 100. Ravinnetase siis ilmaisee pelloilta mahdolliset ravinteiden vuotokohdat, muttei kerro minne ylimääräiset ravinteet joutuvat. Kasveilta pellolle käyttämättä jääneet ravinteet ovat alttiina haihtumiselle, huuhtoutumiselle ja eroosiolle, joten ravinteiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön olisi syytä pyrkiä

6 Peltotaseiden lisäksi voidaan laskea myös koko tilan ravinnetaseita kauppa- eli porttitaseen muodossa. Karjapuolella on mahdollista laskea ruokinnan ravinnetaseita eli karjantaseita sekä lantataseita. 2.2 TASELASKENNASSA KÄYTETYT MENETELMÄT Maatalouden osuutta vesistöjen typpi- ja fosforikuormitukseen on pidetty Suomessa merkittävänä 1980-luvulta lähtien. Euroopan Yhteisöön liittymisen myötä vuonna 1995 Suomelle laadittiin ensimmäinen Maatalouden ympäristötukiohjelma, jonka tavoitteina on vähentää ympäristöön ja erityisesti pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa kuormitusta mm. ravinteiden hyväksikäyttöä lisäämällä. Näihin tavoitteisiin on pyritty mm. lannoitusmäärien ohjailulla. Ympäristötuen seurantatyöryhmän selvitysten mukaan viljelykäytännöt ovat muuttuneet selvästi ympäristöystävällisempään suuntaan mutta määrällisiä kuormituksen vähentämistavoitteita ei ole nykyisillä toimilla täysin pystytty toteuttamaan. Tämä merkitsee nykyisen maatalouden ympäristötukijärjestelmän menetelmien tarkentamista sekä mahdollisesti uusien tehokkaampien keinojen käyttöönottoa tulevaisuudessa. Ravinnetaseita on tutkittu useissa tutkimuksissa sekä Suomessa että Euroopassa. Niiden on todettu olevan käyttökelpoinen menetelmä arvioitaessa ravinnekuormitusta pistekuormituksen näkökulmasta, ympäristöpoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia ja tuotantopanosten käytön tehokkuutta. Suomessa ensimmäiset tilakohtaiset taseet laskettiin Kainuussa 1990-luvun puolivälissä pääasiassa maidontuotantotiloille ravinnetaseiden laskentaan kehitetyllä Sirkula-ohjelmalla. Lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskenta aloitettiin Kestävä Maatalous Vantaanjoella projektissa vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen ravinnetaseita on laskettu isommissa ja pienemmissä projekteissa ympäri maata pääasiassa Sirkula-ohjelmalla. Eri ohjelmistovalmistajien viljelysuunnitteluohjelmiin liittyy nykyään ainakin peltotaselaskentamahdollisuus. 3 KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENNAN TOTEUTUS 3.1 TAUSTAA JA TAVOITTEET Peltoviljelyn ravinnetaselaskentoja on aiemmin tehty joko käsin laskennalla tai käyttämällä erillisiä vain ravinnetaselaskentaan suunniteltuja ohjelmistoja. Lohkokirjanpidon perustietojen tallentaminen on runsaasti aikaa vievä työvaihe. Kaikki ne maatilat, jotka ovat hakeneet ympäristönhoidon perustukea (yli 90 % tiloista), joutuvat pitämään säädösten mukaista kirjanpitoa kaikista peltoviljelytoimenpiteistä. Osa tekee tämän käsin muistiinpanovihkoihin, osa käyttää jotakin sähköistä sovellusta. Lohkokirjanpito sisältää suuren osan peltotaselaskennassa tarvittavista tiedoista, kuten tuotantopanosten ja sadon määrät. Kun niihin yhdistetään mahdollisuus syöttää vastaavien erien ravinnepitoisuudet typelle, fosforille ja kaliumille, voidaan laskea näiden ravinteiden taseita. Tarkennettu ravinteiden seuranta peltoviljelyssä hanke alkoi Karjaanjoen valuma-alueella syksyllä Hanke on jatkoa Kestävä maatalous Vantaanjoella hankkeessa vuosina aloitetulle lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskennan kehittämistyölle. Kestävä maatalous Vantaanjoella hankkeessa laskettiin 130 tilalle ravinnetaseita 2-4 peräkkäiselle vuodelle Sirkula-ohjelmalla. Lohkokohtainen ravinnetaselaskenta todettiin hyvinkin käyttökelpoiseksi menetelmäksi seurata lohkoille annettujen ja sieltä sadon mukana poistettujen ravinteiden määriä. Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito tehtiin eri ohjelmalla kuin ravinnetaselaskelma, vaikka niissä käytettiin samoja lähtötietoja. Viljelysuunnittelusta irrallista ravinnetaselaskentaa pidettiin työläänä, kun pelkästään lannoitussuunnitteluun ja lohkokirjanpidon täydentämiseen menee keskimääräisellä tilalla useita tunteja. Hankkeen loppuraportissa todettiin yksiselitteisesti, että tarvitaan sellainen ravinnetaseohjelma, jossa viljelyn suunnittelu ja seuranta voidaan yhdistää

7 Tämä tavoite on toteutunut Tarkennettu ravinteiden seuranta peltoviljelyssä hankkeen myötä yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton (ProAgria) kanssa. Hankkeessa tavoitteena on ollut liittää peltotaselaskenta ProAgrian ylläpitämään Wisu-viljelysuunnitteluohjelmaan ja testata ohjelman toimivuutta käytännössä. Ravinnetase voidaan laskea lohkokirjanpidon tiedoilla helposti muutamassa minuutissa ja jatkossa tavoitteena on, että ravinnetaselaskennan tulokset voidaan huomioida seuraavan vuoden suunnittelussa. ProAgrian edustamilla Wisu- ja Farmit-Wisu-ohjelmistoilla on lähes yksittäistä maatilaa käyttäjinään ja tämän lisäksi ProAgrian neuvojat tekevät ohjelmistoilla viljelysuunnitelman noin maatilalle vuosittain. Näiden lisäksi ohjelmistoja käytetään monissa maatalousoppilaitoksissa opetusvälineinä. Tämä tarjosi hyvän pohjan toteuttaa Wisu-ohjelmistoon lohkokirjanpitoa täydentävät toiminnot, jotka mahdollistavat peltotaselaskennan. 3.2 RAVINNETASELASKENNAN TERMINOLOGIAA Ravinnetaselaskennassa käytetty terminologia on selvitetty tämän raportin liitteessä (Liite 1.). Tässä hankkeessa Wisu-ohjelmistoon toteutettiin kasvulohkokohtainen peltotaselaskenta. Laskentatulosteet voidaan saada myös valituille kasvulohkoille (esim. peruslohkot), viljelykasveittain tai jollakin muulla valintaperusteella poimitulle kasvulohkojoukolle. Laskenta on vuosikohtainen laskenta, eikä tässä vaiheessa ole mahdollista summata vuosien yli menevää laskentajaksoa, kuten vaikkapa viljelykierron aikajaksoa. Ohjelmistolla on mahdollista toteuttaa peltotaseen laskenta joko ns. laitataseena tai pintataseena. Jälkimmäisessä lasketaan tuotantopanoksiin kuuluviksi ravinteiksi myös sateen mukana tuleva typpilaskeuma sekä biologisessa typensidonnassa hyödyksi saatava typpi. Laitataseen käyttöä on ensi vaiheessa suositeltu, koska pintataseen erät ovat erittäin vaikeasti käytännön tilanteessa arvioitavissa. 3.3 LASKENTAPERUSTEET Ohjelmassa lasketaan peltotaseita typelle (N), fosforille (P) ja kaliumille (K). Kaikki tuotantopanosten ja satotuotteiden typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuudet ovat peltotaselaskennassa ns. kokonaispitoisuuksia (paino%), jolloin ne sisältävät sekä helppoliukoisen että hidasliukoisen ravinnevarannon. Ympäristötuen ravinnelaskennassa käytetään pääsääntöisesti helppoliukoisilla ravinteilla tehtävää laskentaa, jota on vielä räätälöity useissa kohdin muuntokertoimin ja laskentasäännöin. Kokonaispitoisuuksien käytölle perusteena on se, että kun sadossa poistuvat ravinnemäärät lasketaan kokonaispitoisuuksina, on loogista että käytetyt ravinteet myös lasketaan samassa yksikössä. On toki mahdollista laskea myös muilla tavoin, mutta silloin on nämä eri laskentamenetelmät selkeästi erottaa omiksi nimikkeikseen. Peltotaseeseen lasketaan seuraavat erät: INPUT (tuotantopanoksissa pellolle levitetyt ravinteet) siemenet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet normitauluista siten että saman kasvin lajikkeilla samat pitoisuudet o taimien ravinteita ei lasketa (perustamisvuosien taseen laskenta ei muutenkaan ole mielekästä) o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja o määrän arviointi kohtuullisen helppoa kaupalliset NPK-lannoitteet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet normitauluista siten että saman kasvin lajikkeilla samat pitoisuudet o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja (yleensä tähän ei ole mitään tarvetta) o määrän arviointi kohtuullisen helppoa karjanlannat: määrä * N/P/K-pitoisuus - 7 -

8 o ohjelmaan tallennetaan karjanlannan ravinnepitoisuudet; liukoisten ravinteiden osalta voidaan käyttää ympäristötukilaskennassa taulukkoarvoja typen kokonaispitoisuuden osalta tiloilla tulisi olla nitraattidirektiivin mukaiset analyysitiedot o karjanlannan määrän käyttömäärien arvioinnissa saattaa olla suurta vaihtelua maanparannusaineet (kivijauheet, kalkit, ): määrä * N/P/K-pitoisuus o saattavat sisältää lähinnä fosforia tai kaliumia o kokonaispitoisuudet normitauluista o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja o määrän arviointi kohtuullisen helppoa kasvinsuojeluaineiden sisältämiä ravinteita ei huomioida peltotaselaskennassa (määrät merkityksettömän pieniä) pintatasetta laskettaessa huomioon otettavat tekijät; kg/ha o sateen mukana tuleva typpilaskeuma Etelä-Suomessa yleensä 0-5 kg/ha lähinnä laskennallinen tekijä, jonka todellisesta arvosta ei juuri ole tietoa o biologinen typensidonta; kg/ha typensitojakasvien ilmasta keräämä typpimäärä erittäin vaikeasti arvioitavissa oleva erä Edellä olevat erät summataan yhteen, jolloin saadaan käytettyjen ravinteiden määrät kg/lohko tai kg/ha. OUTPUT (satotuotteissa pellolta korjatut ravinteet) päätuotteet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet satotuotekohtaisesta normitauluista o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja; ohjelma ei automaattisesti säädä esim. typpipitoisuutta mahdollisen valkuaisanalyysin perusteella, vaan käyttäjän on se korjattava muuttamalla typpipitoisuutta kullakin kasvulohkolla o määrän arviointi on osalla viljelykasveista (viljat) varsin helppoa ja osalla suhteellisen vaikeaa (nurmet) sivutuotteet: määrä * N/P/K-pitoisuus o kokonaispitoisuudet satotuotekohtaisesta normitauluista o käyttäjä voi muuttaa kullakin kasvulohkolla erikseen normiarvoja o määrän arviointi saattaa olla vaikeaa o sivutuotteiden kirjaus taseeseen mukaan saattaa vaikeuttaa eri tilojen tulosten vertailukelpoisuutta Edellä olevat erät summataan yhteen, jolloin saadaan sadossa poistuneiden ravinteiden määrät kg/lohko tai kg/ha. TASE = INPUT OUTPUT (viljelyyn käytetyt ravinteet sadossa poistuneet ravinteet) JOKO o kg/lohko antaa kuvan siitä käytetystä ravinnemäärästä, jota ei ole korjattu pellolta pois satotuotteissa (kuvaa lähinnä hyödyntämättömän panoksen kokonaismäärää ja arvoa) TAI o kg/ha tunnusluku, jolla voidaan vertailla esimerkiksi eri kasvien peltotaseita keskenään käyttökelpoinen tunnusluku hyvin laajalla skaalalla HYVÄKSIKÄYTTÖ-% = OUTPUT*100/INPUT (sadossa korjattujen ravinteiden %-osuus viljelyyn käytetyistä ravinteista) kuvaa hyötysuhdetta ongelmallinen o luomuviljelyssä, kun lasketaan laitatasetta (varsinaisia menetelmän mukaisia ravinteita ei käytetä laskentavuonna, vaan ne on sidottu maahan aiempina vuosina) - 8 -

9 o P-taseissa niissä tapauksissa, joissa fosforia ei ole sallittu käyttää lainkaan (seurauksena on, että P-hyötysuhde lähenee ääretöntä) o sama koskee muitakin ravinteita, jos viljelyssä käytettyjen ravinteiden summa lähenee nollaa 3.4 PELTOTASELASKENNAN TOTEUTUS WISUSSA Lähtötiedot Normaali käytäntö Wisun käytössä on, että ensin tilalle laaditaan viljelysuunnitelma, joka sisältää kylvö-, lannoitus- ja maanparannussuunnitelman. Viljelysuunnitelma täydennetään lohkokirjanpidoksi vuoden mittaan kylvötapahtumien, lannoitustapahtumien ja sadonkorjuutapahtumien osalta. Kun lohkokirjanpito on edellisten kohteiden osalta kaikilla kasvulohkoilla kunnossa, voidaan ohjelmalla laskettaa kerralla ravinnetaseet. Tässä vaiheessa laskenta tehdään normipitoisuuksilla Laskelmien räätälöinti (Laitatase, Pintatase) Laitatase Jos taseiden laskijalla on tiedossaan normeista poikkeavia typpi-, fosfori- tai kaliumpitoisuuksia tuotantopanoksille tai satotuotteille, voidaan ne laskennan tässä vaiheessa muuttaa kullekin kasvulohkolle erikseen. Pintatase Pintatasetta laskettaessa voidaan kullekin kasvulohkolle täydentää sadeveden mukana tuleva typpilaskeuma biologisen typensidonnan määrä Tulosteet Ohjelmassa on käytettävissä peltotaselaskennan osalta kaksi tulostetta: Peltotase: voidaan laskea peltotasetuloste o kaikista kasvulohkoista o valituista kasvulohkoista, kuten saman kasvin kasvulohkot saman maalajin kasvulohkot saman lajikkeen kasvulohkot saman viljelykierron kasvulohkot muu valintaperuste Peltotase kasveittain o valmis viljelykasvikohtainen erittely Tulosteet ovat aina viljelyvuosikohtaisia. Yli vuosien menevää raportointia ei ole toteutettu. Teknisesti pidemmän ajanjakson yli menevä laskenta on teknisesti mahdollista toteuttaa Datan lähetys lohkotietopankkiin Peltotaselaskelma tehdään Wisun PC-versiossa. Hankevuosien aikana on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton toimesta rakennettu kasvintuotantotiedon keskitettyä tietovarastoa Lohkotietopankkia. Lohkotietopankki on keskitetty lohkokirjanpitotietoa ja kasvintuotannon talousseurantatuloksia sisältävä tietovarasto, jonne voidaan lähettää vakiomuotoista dataa suoraan tilojen tai neuvojien tietokoneilta. Keskitetyssä tietovarastossa voidaan lähetettyä dataa jatkokäsitellä ja analysoida tarkemmin. Wisu sisältää mahdollisuuden lähettää myös peltotaselaskennan tulokset lohkotietopankkiin

10 3.5 PORTTITASELASKENNAN TOTEUTUS WISUSSA Porttitaseessa lasketaan koko tilan osalta tuotantopanoksissa tuotantoon sijoitettujen (ostetut) ravinteiden hyväksikäyttöä sato- ja eläintuotteissa (myydyt). Porttitaseen (tarkempi kuvaus liitteissä 1. ja 3.) toteutus ei ole kuulunut Karjaanjoki LIFE -hankkeeseen. Se kuitenkin toteutettiin Wisuun hankkeen kuluessa. Näin pystyttiin hyödyntämään mm. peltotaselaskennassa käytettäviä normipitoisuustauluja monipuolisesti erityyppisissä ravinnetaselaskennoissa. 3.6 OHJELMAMUUTOKSET TOTEUTUS WISUN TUOTANTOVERSIOON Wisu on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja jyväskyläläisen ohjelmistotalo Bitcom Oy:n (ent. Bittitiimi Oy) yhteistuote. Se on tilakohtaista neuvontaa ja konsultointia tekevien ProAgrian neuvojien pääasiallinen kasvintuotannon suunnittelu- ja seurantatyökalu. Ohjelmistoa myydään myös suoraan maatiloille. Tarvittavat ohjelmistomuutokset suunniteltiin ProAgriassa kesällä Ne toteutettiin saman syksyn aikana Bitcompissa muiden kehitysprojektien lomassa. Laskennan toimivuus testattiin ProAgriassa kevättalvella Ensimmäinen peltotaselaskennan sisältävä Wisun toimitusversio asiakkaille oli versio 2.3 huhtikuussa Se sisälsi peltotaselaskennan perusominaisuudet. Kesän ja alkusyksyn 2002 aikana ProAgria Uudenmaan maaseutukeskuksen toimesta ohjelmaversiota kokeiltiin pienessä mittakaavassa ja siihen tehtiin eräitä käyttäjien toivomia hienosäätöjä. Näiden muutosten jälkeisellä ohjelmistoversiolla tehtiin pääosin hankkeen seurantatilojen ravinnetaselaskennat. Ohjelmiston tuotantoversio 3.0 maaliskuussa 2003 sisälsi em. hienosäädöt ja jonkin verran normitietokantojen täydennyksiä. Samassa yhteydessä ohjelmisto täydentyi myös porttitaselaskennalla. Maaliskuun 2004 tuotantoversio 3.1 sisälsi normitietokantojen päivityksen ja uuden kasvikohtaisesti eritellyn peltotaseraportin. Kunkin vuoden ohjelmistoversioon on myös tehty tarvittavat muutokset, joilla dataa on pystytty lähettämään sen hetkiseen lohkotietopankin kehitysversioon. Peltotaselaskentaominaisuutta on käytetty Karjaanjoki LIFE -hankkeen seurantatiloilla ja Tuusulanjärven alueen ravinnetaselaskelmissa (Keski-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys). Näiden aineistojen osalta ravinnelaskentaaineistot on neuvojien taholta tarkastettu ennen niiden toimitusta lohkotietopankkiin. Lisäksi peltotaseet on laskettu normiarvoin useiden satojen tilojen aineistoille vuosien lohkotietopankkiaineistoissa. Edellä mainittuja peltotasetuloksia analysoidaan tällä hetkellä esim. MTT:n mallasohran elinkaariprojektin (MOKE) puitteissa. Ohjelmistoa suunnitellaan käytettävän myös ProAgria Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen ja MTT/Ruukki yhteishankkeessa, jossa lasketaan Keski-Pohjanmaan maitotilojen peltotase-, maidontuotannon kauppatase-, ruokinnan ravinnetase- ja laitatasetuloksia. 3.7 LOHKOTIETOPANKKI Yleiskuvaus Lohkotietopankki on tietovarasto, jonne kootaan kasvintuotannon viljelytekniikka- ja satotietoja käytännön viljelyksiltä. Tietolähteenä toimivat lohkokohtaiset muistiinpanot, satotuotteiden laatuanalyysit ja talouslaskelmat. Lohkotietopankin aineisto koostuu käytännön viljelysten lohkokohtaisesta viljelykirjanpidosta ja kasvintuotannon talouslaskelmista. Lohkokirjanpito sisältää tärkeimpinä osioina kasvulohkojen perustiedot, viljavuustiedot, muokkaustapahtumat, lannoitustapahtumat, kasvinsuojelutapahtumat, kasvustohavainnot ja satotapahtumat sadon laatutietoineen. Talouslaskelmat sisältävät joko lohko-, lajike- tai kasvikohtaisesti lasketun taloustuloksen. Tulos on laskettu nettovoittoon saakka sisältäen tuotot (sato ja tuet), muuttuvat kustannukset, työkustannukset, yleis-, kone- ja rakennuskustannuksen sekä pellon kustannukset. Aineistojen määrä on noussut vuoden 2000 alkutilanteesta noin hehtaariin vuonna

11 3.7.2 Ravinnetaseet Tällä hetkellä ei erillisiä valmiita ravinnetaseita koskevia raportteja ole verkkokäyttöliittymään toteutettu. Peltotaseiden seuranta hoidetaan tällä hetkellä niin, että tarvittavista tietokantatauluista otetaan kopiot erilliseen tietokantaan (esim. kerran vuodessa tai projektiaineistoista tarpeen mukaan), josta sitten tuloksia analysoidaan erillisillä tilastotyökaluilla. Tulokset julkaistaan projektikohtaisesti tai tapauskohtaisesti eri medioissa. 3.8 TULOSTEN TULKINNAN PERIAATTEITA Peltotaselaskennan tulokset eivät ole yleispätevästi tulkittavissa, vaan ne tulisi aina laskea ja analysoida ottaen huomioon tässä kappaleessa läpikäydyt luokittelutekijät Käytettävät tunnusluvut Eri tunnusluvut soveltuvat erilaisiin käyttötarpeisiin. Laskennassa saaduista tunnusluvuista tehtävät johtopäätökset edellyttävät huolellista perehtymistä laskentakohteen perustietoihin taulukossa 1 esitettyjen rajoitusten osalta. Taulukko 1. Ravinnetaseisiin liittyvät rajoitukset SOPII EI SOVI (vaatii rajattujen ryhmien käyttöä) tilojen, kasvien, lajikkeiden tai lohkojen väliseen arviointiin TASE, kg/lohko tilan sisäiseen kokonaisravinne hävikin arviointiin TASE, kg/ha yleistunnusluku peltotaseen arviointiin rajoitukset (vaatii erillistulkinnan): kasvierittely, maalajit, hallinnolliset määrittelyt, karjanlannan käyttö, luomu Hyväksikäyttöprosentti yleistunnusluku peltotaseen arviointiin hankala niissä tapauksissa, joissa jotakin ravinnetta ei esiinny panoksissa rajoitukset kuten edellä Peltotaseluokitus tulosten kansanomaistamiseen vaatii erillisluokituksen edellä kuvatuille erityistapauksille Viljelykasvit Peltotaseiden tunnusluvuista kg/lohko tai kg/ha ovat toisaalta tunteettomia viljelykasville. Ne kertovat sen kuinka suuri määrä ravinteita on jäänyt hyödyntämättä. Toisaalta käytettäessä tunnuslukuina kg/ha -lukuja, saattaa vaikkapa typen taseluku +50 kg/ha olla viljakasveilla olla tyydyttävä tai välttävä, marjoilla todella surkea, mutta taas nurmilla jopa varsin hyvä tulos. Ero johtuu ravinteiden käytettävistä kokonaismääristä kasvukauden aikana. Tasetuloksia tulisikin vertailla keskenään vain samantapaisilla viljelykasveilla keskenään Maalajit (kivennäismaat, eloperäiset) Kivennäismailla (savimaalajit ja karkeat kivennäismaat) on samantapaiset ravinnetarpeet ja ravinteiden käyttö normaalissa peltoviljelyssä, joten niiden kasvulohkojen vertailu on mielekästä. Eloperäisillä maalajeilla kasvit kykenevät ottamaan merkittävän osan typestä maan humuksesta, jolloin niille suunnitellaankin selkeästi alhaisemmat typpilannoitusmäärät. Alhaisemmat lannoitusmäärät samoilla saavutetuilla satomäärillä aikaansaavat yleensä selvästi paremmat typpitaseet kuin kivennäismailla (esim kg/ha parempi typpitase). Fosfori- ja kalitaseisiin ei liity samanlaista varausta

12 3.8.4 Hallinnolliset määräykset Yli 90 % tiloista on mukana ympäristötukijärjestelmässä. Yhtenä piirteenä siihen kuuluu, että kullekin peruslohkolle voidaan valita joko ns. peruslannoitustasot tai vastaavasti ns. tarkennettu lannoitusjärjestelmä. Valitun järjestelmän, viljelykasvin ja eräiden muiden tekijöiden perusteella (ks. kappale 5.1) määräytyy se miten paljon ja millä ehdoilla on sallittu käyttää typpeä ja fosforia vuoden mittaan. Eri järjestelmän kasvulohkoilla on selkeitä eroja ravinnetaseissa perustasolla ja tarkennetulla tasolla. Erot typpi-, fosfori- ja kalitaseissa eri viljelykasveilla eivät toistaiseksi ole selkeästi ja johdonmukaisesti määritettävissä nykyisistä aineistoista. Tämän vuoksi eri lannoitusjärjestelmän aineistoja tulisi analysoida omina ryhminään Tavanomainen viljely luomuviljely Yhden vuoden laskentaan perustuva peltotase on mielekästä lähinnä peltoviljelyssä jossa käytetään ravinteista sisältäviä lannoitteita (tai karjanlantaa). Tavanomaisen viljelyn taseita ei tule verrata luomuviljelyn tuloksiin, vaan vertailu on tehtävä näille ryhmille erikseen. Luomutiloille sopiva laskentamenetelmä olisi usean vuoden yli laskeva taselaskenta. Tosin yhden vuoden laskentatuloksetkin ovat luomutilalla mielekkäitä, jos tulokset lasketaan koko viljelyalalle (ei esimerkiksi kasvikohtaisesti) Karjanlannan käyttö Käytetyssä peltotaselaskennan menetelmässä taseet lasketaan ravinteiden kokonaispitoisuuksilla. Koska karjanlanta sisältää suuria määriä hidasliukoista typpeä, on kasvulohkoilla joille on käytetty karjanlantaa yleensä selvästi heikompi peltotase kuin niillä kasvulohkoilla joilla on käytetty vain keinolannoitteita. Ero johtuu käytettävästä laskentamenetelmästä ei viljelijän epäonnistumisesta. Kasvulohkot, joilla on käytetty karjanlantaa, tulisi tulkita omana ryhmänään Maan kasvukunto Viljelymaan kasvukunto vaikuttaa merkittävästi ravinnetaseisiin. Tällä hetkellä voidaan tuloksia analysoida kemiallisen viljavuusanalyysin tuloksiin pohjautuen. Jatkossa olisi tarvetta kerätä tietoa myös maan fysikaalisista ja biologisista ominaisuuksista Sääolosuhteet Kasvukauden aikaiset sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi ravinnetaseisiin. Tällä hetkellä sen paremmin Wisussa kuin Lohkotietopankissakaan ei ole käytössä säädataan perustuvaa peltotasetulosten analysointia. 4 RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖN VALUMA-ALUEELLA 4.1 RAVINNETASESOVELLUKSEN TESTAUS TILOILLA Tarkennettu ravinteiden käyttö peltoviljelyssä hankkeessa oli tavoitteena testata ProAgrian kehittämää Wisun ravinnetasesovellusta. Hankkeesta tiedotettiin syksyllä 2001 valuma-alueen noin 300 viljelijälle Vihdissä ja Lohjalla kirjeitse sekä kahdella tiedotustilaisuudella. Tavoitteena oli saada mukaan noin 40 tilaa tai 800 kasvulohkoa. Kasvulohkotavoite toteutui yli odotusten, sillä ravinnetaselaskentaan mukaan lähti 31 viljelijää, joiden tilakoko oli yhteensä yli 2000 hehtaaria ja kasvulohkoja oli 933. Tilakoko vaihteli kahdeksasta hehtaarista 250 hehtaariin

13 Karjaanjoen valuma-alueen ravinnetaseet laskettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton Wisu-ohjelmalla (Wisu 32 v. 2.2). Ravinnetaselaskentaa varten maatiloille laadittiin keväällä 2002 viljely- ja lannoitussuunnitelmat noudattaen ympäristötuen suosituksia ja otettiin huomioon fosforin tasausvaiheet. Viljelysuunnitelman yhteydessä annettiin ohjeita, miten satomääriä tulisi arvioida mahdollisimman tarkasti. Talven aikana tiloille täydennettiin lohkokirjanpidot sato- ja kasvinsuojelutietoineen. Lohkokirjanpitotietojen perusteella tiloille laskettiin ja tulostettiin lohkokohtaiset peltotaseet ja hyväksikäyttöprosentit sekä molemmista tilakohtainen keskiarvo. Typen ja fosforin hyväksikäytöstä annettiin tiloille lohkokohtainen sanallinen tulkinta. Viljelysuunnitelmien ja taselaskelmien lisäksi tiloille annettiin muutakin viljelyyn liittyvää neuvontaa mm. viljelijöiden ympäristötukitietoutta vahvistamalla ja valistamalla viljelijöitä maan rakenteen merkityksestä ravinnehuuhtoumien ehkäisyssä. Tiloille tehtiin kasvukauden aikana maastokäynti, jossa viljelijää opastettiin maan kunnon arviointiin ja valistettiin mm. työtapojen merkityksestä maan hyvän rakenteen säilyttämisessä ja tiivistymisen ehkäisyssä. 4.2 TASEAINEISTON KÄSITTELY JA LUOKITTELU Wisu-ohjelmalla ei toistaiseksi voida vertailla eri tilojen tietoja keskenään. Kokonaisyhteenvetoa ja tilojen välistä vertailua varten tilojen laskentatiedot lähetettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ylläpitämään valtakunnalliseen Lohkotietopankkiin, jonka avulla voidaan tehdä erilaisia vertailuja taseaineistosta. Lohkotietopankki mahdollistaa myös eri alueilla tehtyjen taselaskelmien vertailun. Taseaineistosta tehtiin vertailua mm. viljavuusanalyysin tietojen (maalaji, multavuus, ph, fosfori, kalium, kalsium, magnesium) mukaan sekä viljavuusluokittain että kasveittain ja tutkittiin lisäksi mm. kylvöpäivän ja lannoitusjärjestelmän vaikutusta satoihin ja taseisiin. Tuusulanjärven alueella tehtiin syksyllä 2002 ravinnetaselaskelmia vuoden 2002 ja 2001 viljelytiedoista Wisu-ohjelmalla. Karjaanjoen valuma-alueen tasetietoja verrattiin Tuusulanjärven valuma-alueella vuonna 2002 tehtyihin ravinnetaselaskelmiin. Yhteenvetoa varten ajettiin sekä kilokohtaisia taseita että hyväksikäyttöasteita. Typen ja fosforin hyväksikäyttöasteiden luokittelussa käytettiin Kestävä Maatalous Vantaanjoella projektissa (Tuononen & Santapukki 2001.) kehitettyä jaottelua ravinteiden hyödyntämisessä viljoilla savimailla (Taulukot 2 ja 3). Taulukoihin 2. ja 3. on myös koottu muita luokittelujakoja, jotka ovat hiukan tiukempia kuin tässä esitetty luokittelu ja jotka poikkeavat toisistaan hieman typen ja fosforin suhteen. Kaikki kolme jaottelua soveltuvat lähinnä viljoille savimailla. Typen ja fosforin hyväksikäyttöasteet luokiteltiin välille huono erittäin korkea (taulukot 2. ja 3.). Taulukko 2. Erilaisia vertailuja Typen hyväksikäyttöluokitukselle viljoilla (savimailla) Hyväksikäyttöluokka Vantaanjoki 1) Ravinnetaseopas 2) Tuusulanjärvi 3) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Erittäin korkea > 110 Korkea > 130 < -10 > 110 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Huono < < 45 > 60 < 40 1) Tuononen & Santapukki, Ravinnetasehanke ) Rajala 2001, Ravinnetaseopas 3) Marttila 2003, Ravinnetaselaskelmat Tuusulanjärven valuma-alueen maatiloilla

14 Taulukko 3. Erilaisia vertailuja Fosforin hyväksikäyttöluokitukselle viljoilla (savimailla) Hyväksikäyttöluokka Vantaanjoki Ravinnetaseopas Tuusulanjärvi Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Tase (kg/ha) Hyväksikäyttö (%) Erittäin korkea > 110 Korkea > 300 < -3 > 120 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko Huono < < 40 > 8 < 40 1) Tuononen & Santapukki, Ravinnetasehanke ) Rajala 2001, Ravinnetaseopas 3) Marttila 2003, Ravinnetaselaskelmat Tuusulanjärven valuma-alueen maatiloilla KASVIEN RAVINNEPITOISUUDET Eri kasvinosien sisältämät ravinnemäärät ovat ominaisia kullekin kasville. Pääosa viljojen ravinteista eli noin 70 % sekä typestä että fosforista sitoutuu jyviin, 20 % olkiin ja 10 % juuriin. Esim. satotasolla kg/ha jyväsadon mukana pellolta poistuu n. 80 kg/ha typpeä (taulukko 4.). Kevätviljoissa vaihtelua on lähinnä jyvien typpipitoisuudessa. Ravinnetaselaskennassa lannoitusmääriin lasketaan myös kylvösiemenen sisältämät ravinteet. Siemenmäärästä riippuen esim. ohran siemenissä maahan menee 4 6 kiloa typpeä. Taulukko 4. Typen määrä viljakasveissa eri satotasoilla, kun viljan valkuaispitoisuus on 13,6 % ka ja sadon kuiva-ainepitoisuus 88 %. Satotaso Typen määrä (kg/ha) (kg/ ha) Jyvissä Oljissa Juurissa Yhteensä % Fosforia poistuu jyväsadossa pellolta n. 14 kg/ha satotasolla kg/ha (taulukko 5.). Pellolle jäävät ravinteet ovat ainakin osittain viljelykasvin käytettävissä seuraavina vuosina. Taulukko 5. Fosforin määrä viljakasveissa eri satotasoilla, kun fosforipitoisuus on 4 g/kg ka (0,4 % ka) ja sadon kuiva-ainepitoisuus 88 %. Satotaso Fosforin määrä (kg/ha) (kg/ ha) Sadossa Oljissa Juurissa Yhteensä ,5 1 0, ,0 2 1, ,5 3 1, ,0 4 2, ,5 5 2, ,0 6 3,0 30 % 70, ,0 100 Sadon ravinnepitoisuuksille käytettiin laskelmissa Wisu-ohjelman oletusarvoja (taulukko 6.). Jos sadon todellinen valkuaispitoisuus poikkeaa taulukkoarvosta huomattavasti, se tulisi ottaa huomioon taselaskennassa. Eri ravinnetaseohjelmissa voi olla eroja ravinnepitoisuuksissa, joten eri ohjelmilla lasketut taseet eivät välttämättä

15 ole suoraan vertailukelpoisia. Wisu-ohjelmasta puuttui vielä ravinnetietoja mm. hedelmistä, marjoista ja kuminasta. Taulukko 6. Viljelykasvien ravinnepitoisuuksia Wisu-ohjelmassa. % kuiva-aineesta Kasvi Valkuainen Typpi Fosfori Kalium Vehnä 14,5 2,3 0,4 0,6 Kaura 13,4 2,2 0,3 0,6 Ruis 13,4 2,2 0,4 0,6 Ohra 13,1 2,1 0,3 0,6 Mallasohra 12,4 2,0 0,4 0,6 Rypsi 23,5 3,8 0,9 0,9 Kuiva heinä 15,1 2,4 0,2 2,4 Säilörehu 19,0 3,0 0,3 3,0 Esikuivattu säilörehu 16,7 2,7 0,3 3,3 4.4 KARJANLANNAN RAVINNEPITOISUUDET Ympäristötukiehtojen mukaiset lannan ravinnemäärät on esitetty taulukossa 7. Jos halutaan poiketa lannan ravinteiden taulukkoarvoista, tilalla on oltava lannan ravinneanalyysi, joka on uusittava vähintään viiden vuoden välein. Fosforilannoitukseen ja fosforin tasaukseen laskettava fosforimäärä on 75 % taulukon fosforiarvosta. Ympäristötukiehtojen mukaan liete- ja kuivikelannasta sekä virtsasta lasketaan typpilannoitusmääriin vain liukoinen typpi. Syksyllä levitetyn karjanlannan liukoisesta typestä lasketaan typpilannoitusmääriin puolet. Wisuohjelman ravinnetaselaskenta huomioi karjanlannasta kuitenkin liukoisen typen sijaan kokonaistypen. Toisin sanoen typpilannoitusmäärät ovat taseissa korkeampia kuin mitä ne ympäristötukiehtojen mukaan ovat. Taulukko 7. Lantojen keskimääräinen ravinnepitoisuus Liukoinen typpi Kokonaistyppi Fosfori *) Kalium Lantalaji kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 kg/m 3 Naudan kuivikelanta 1,2 4,6 1,2 3,2 Sian kuivikelanta 1,3 7,6 2,3 2,8 Hevosen kuivikelanta 0,4 4,6 0,6 2,0 Naudan lietelanta 1,9 3,3 0,6 2,9 Sian lietelanta 2,9 4,2 1,0 1,9 Naudan virtsa 2,2 3,1 0,1 4,5 Sian virtsa 1,8 2,6 0,2 1,5 *) Lannan fosforista 75 % kasvien käyttöön 5 TULOKSET 5.1 PERUSTIEDOT TILOISTA, VILJELYALAT JA MAALAJIT Karjaanjoen valuma-alueen ravinnetaseet laskettiin ProAgria Maaseutukeskusten Liiton Wisu-ohjelmalla (Wisu 32 v. 2.2). Laskelmat tehtiin 17 maatilalle Vihdissä, 12 tilalle Lohjalla ja kahdelle tilalle Nummi-Pusulassa. Kaikki viljelivät tavanomaisesti ja olivat sitoutuneet ympäristötuen perustukeen. Pääosa tiloista oli puhtaasti kasvintuotantotiloja. Kolmellatoista tilalla oli kotieläimiä, mutta vain neljä tilaa oli rekisteröitynyt ympäristötukijärjestelmässä kotieläintilaksi. Peruslannoitustasoja käytettiin kahdeksalla ja tarkennettua lannoitustasoa 21 tilalla. Kahdella tilalla käytettiin osalla lohkoista perustason lannoitusta ja osalla tarkennetun tason lannoitusta

16 Vuoden 2002 viljely- ja lannoitussuunnitelma tehtiin yhteensä 929 lohkolle, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2 257,87 hehtaaria. Kasvimaat, kotitarveviljely, suojavyöhykkeet, hedelmä- ja marjatarhat ja kesantolohkot jätettiin tämän ravinnetaseyhteenvedon ulkopuolelle. Näin ollen yhteenvetolaskelmissa oli mukana 1 814,94 hehtaaria ja 634 lohkoa. Tilojen keskipinta-ala oli 66,41 ha. Kaksi kolmannesta viljelyalasta oli kevätviljoilla (kuva 1.), joista eniten viljeltiin ohraa, suojaviljat mukaan lukien 616 hehtaaria. Öljykasveja ja syysviljoja oli molempia 8 % ja nurmikasvialaa 14 %. 400 syysviljat, 8 % kevätviljat, 69 % öljykasvit, 8 % nurmikasvit, Syysvehnä Syysruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Kevätrypsi Kevätrapsi Kuivaheinä Säilörehu Laidun Timotein siemen Nurminadan siemen Kuva 1.Viljelykasvien pinta-alat 2002, ha Maalajijakauma noudatteli alueen yleistä jakaumaa. Etelä-Suomen peltoalasta 2/3 luetaan poudanarkoihin maalajeihin, savimaihin ja savisiin hiesumaihin, joita oli 77 % (kuva 2.). Kevyisiin kivennäismaihin lukeutui 20 % ja multamaihin vain 3 % alasta. Hieno Hieta %16 Hietamoreeni %1 Karkea hieta %3 Multamaa %3 Liejusavi %7 Aitosavi %0 Hiesusavi %14 Hiue %7 Hiesu %6 Hietasavi %9 Hiuesavi %34 Kuva 2. Maalajijakauma Karjaanjoen valuma-alueen tiloilla

17 5.2 KASVUKAUDEN SÄÄOLOSUHTEET Virallisia sade- ja lämpötilatietoja ei kerätty. Lämpösumma oli kasvukauden aikana jonkin verran korkeampi kuin keskimääräisenä vuonna. Sademäärä oli alhaisempi kuin keskimääräisenä vuonna. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan termisen kasvukauden päättyessä tehoisan lämpötilan summan kertymä oli 1,2-1,3 -kertainen koko maassa verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon. Helsinki-Vantaalla saavutettiin paikallinen ennätys, 1693 vuorokausiastetta. Kasvukauden sateet jäivät Lappia lukuun ottamatta keskiarvoja pienemmiksi melko yleisesti. Paha kuivuus koski ensisijaisesti rannikoita ja maan lounais- sekä kaakkoisosia. Vuoden 2002 kevät oli aikainen. Ilmatieteen laitoksen mukaan kasvukausi alkoi Uudellamaalla jo Viljan kylvöt alkoivat yleisesti huhtikuun viimeisellä viikolla. Toukokuun neljänteen päivään mennessä oli valumaalueen kylvöistä tehty yli puolet. Toukokuun neljäntenä päivänä alkoi parin päivän kova sadejakso, joka lietti maat pahoin. Paikoin sadetta tuli kerralla peräti mm. Sadejakson jälkeen alkoi n. kuuden viikon mittainen lähes sateeton ja lämmin jakso. Tänä aikana pellot kuorettuivat tai kovettuivat niin pahasti, että oraiden oli vaikea päästä pintaan. Juhannuksena alkoi n. puolentoista viikon mittainen sadejakso, jolloin kasvit saivat tarvitsemaansa vettä. Useimmille kasveille sade tuli sadon muodostuksen kannalta liian myöhään. Sateet haittasivat monella tilalla myös kasvinsuojelutoimenpiteitä. Lämmin ja sateeton loppukesä haittasi nurmen kasvua. Viljankorjuusäät olivat mitä parhaimmat. 5.3 SADON MÄÄRÄ Vuonna 2002 Karjaanjoen valuma-alueella viljan satotaso oli keskimäärin kg/ha ja öljykasvien kg/ha (taulukko 8.). Suurimmat keskisadot olivat syysvehnällä (4 798 kg/ha) ja alhaisimmat rukiilla kg/ha (Kuva 3.). Eri lannoitustasojen välillä suurimmat erot olivat mallasohralla, yli 1100 kg/ha. Tarkennetulla lannoituksella ei kuitenkaan välttämättä saatu määrällisesti suurempaa satoa vaikka typpilannoitus olikin lähes poikkeuksetta suurempi kuin perustasolla. Sekä syys- että kevätvehnällä perustasolla saatiin suurempi keskisato kuin tarkennetussa lannoituksessa. Kuivaheinän satotaso oli ry/ha ja säilörehun ry/ha. Sekä heinä- että säilörehunurmilla saatiin tarkennetulla lannoituksella perustasoon verrattuna selvästi suurempi määrällinen sato (kuva 4.). Kuitenkin perustason lannoituksella yhdellä typpikilolla tuotettiin kolmasosa enemmän säilörehua kuin tarkennetulla lannoituksella (taulukko 8.). Tarkemmat kasvikohtaiset sato- ja tasetiedot löytyvät raportin liitteistä 1-3. Yhdellä typpikilolla tuotettiin keskimäärin 29 kg viljaa, 15 kg öljykasveja, 38 kg heinää sekä 14 kg säilörehua. Vastaavasti yhdellä fosforikilolla saatiin tuotettua noin 240 kg viljaa, 145 kg öljykasveja, 500 ry heinää ja 210 ry säilörehua Keskisato, kg/ha Syysvehnä Syysruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Kevätrypsi Kevätrapsi Perustaso Tarkennettu taso keskiarvo Tuusulanjärvi Kuva 3. Viljojen keskisadot eri lannoitustasoilla Karjaanjoen ja Tuusulanjärven valuma-alueilla

18 Taulukko 8. Satotaso ja sadon määrä yhtä typpi tai fosforikiloa kohti vuonna 2002 Viljelykasvit Lannoitustapa Lohkoja Ala Keskisato Sato 1 kg:lla kpl ha Kg/ha N P Kevätviljat Perus , Tarkennettu , Keskiarvo , Syysviljat Perus 17 42, Tarkennettu 27 92, Keskiarvo , Kaikki viljat Perustaso , Tarkennettu , Keskiarvo , Öljykasvit Perustaso 12 28, Tarkennettu , Keskiarvo , Kuivaheinä Perustaso 16 22, Tarkennettu 5 12, Keskiarvo 21 35, Säilörehu Perustaso 5 15, Tarkennettu , Keskiarvo , Suojaviljojen sadot on huomioitu ainoastaan Kaikki viljat sarakkeissa. Nurmisadot ilmoitettu ry/ha Kylvöajankohdalla näytti olevan selvä merkitys keskisatoon. Esimerkiksi kevätvehnällä parhaimmat keskisadot saatiin kun vehnä oli kylvetty 29. huhtikuuta eli viisi päivää ennen rankkasateita tai reilusti sadejakson jälkeen eli 14. ja 15. toukokuuta (Kuva 5.). Huonoimmat keskisadot saatiin juuri sadetta ennen kylvetyiltä lohkoilta ja kylmään maahan tehdyistä ensimmäisistä kylvöistä. Ohra ja kaura eivät kärsineet aikaisesta kylvöstä samalla tavoin kuin kevätvehnä. Taseaineistosta nousi esille satoon vaikuttavana tekijänä kasvukunto. Toisin sanoen mitä parempi viljavuusluokka lohkolla oli, sen parempi sato. Selkeitä riippuvuussuhteita oli mm. multavuuden, happamuuden sekä fosfori- ja kalsium-luokan suhteen Keskisato, ry/ha Kuivaheinä Säilörehu Perustaso Tarkennettu taso Keskiarvo Tuusulanjärvi Kuva 4. Nurmien keskisadot eri lannoitustasolla Karjaanjoen ja Tuusulanjärven valuma-alueilla

19 SADE keskisato kg/ha Kuva 5. Kevätvehnän keskisadot kylvöpäivien mukaan 5.4 TYPPI Typpilannoitus Muokkauskerroksessa on typpeä noin 5000 kiloa hehtaarilla, mutta se on pääosin humukseen sitoutunutta orgaanisessa muodossa olevaa typpeä, jota vilja ei pysty käyttämään. Kesän lämpö- ja sadeoloista riippuen noin 1 % maan orgaanisesta typestä, eli noin 50 kg N/ha, muuttuu viljalle käyttökelpoiseen epäorgaaniseen muotoon. Käyttökelpoisen typen määrää maassa lisää myös esikasveilta käyttämättä jäänyt typpi. Typpilannoituksella täydennetään typpivarastoa vastaamaan viljakasvuston tarvetta. Tavoitteena on, ettei varastossa olisi kasvua heikentävää vajausta eikä typen karkaamiselle altista ylijäämää. Kasvin typpilannoitustarpeeseen vaikuttavat maalaji, multavuus, esikasvi, satotaso ja kylvöajankohta. Typpilannoitustarvetta alentavia esikasveja ovat typensitojakasvien (apila, herne, virnat) lisäksi runsaasti ravinteita maahan jättävät kasvit, kuten kaalit ja sokerijuurikas. Wisu-ohjelma huomioi edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksen lannoitustarpeeseen tarkennetulla tasolla ja halutessa myös perustasolla. Tarkennettu lannoitus nimensä mukaisesti tarkoittaa lannoituksen tarkentamista viljelykasvin tarpeita vastaavasti ja maan ravinnepitoisuudet ja ominaisuudet huomioiden. Perustasoon verrattuna tarkennettu lannoitus käytännössä mahdollistaa suurempien typpimäärien käytön ja rajoittaa fosforin käyttöä sellaisilla lohkoilla, joiden fosforitila on parempi kuin tyydyttävä. Keskimääräinen typpilannoitusmäärä oli viljoilla 108, öljykasveilla 112, heinänurmilla 53 ja säilörehunurmilla 118 kg/ha (Taulukko 9.). Typpeä annettiin eniten syysvehnälle tarkennetussa lannoituksessa (131 kg/ha) ja vähiten kauralle (85 kg/ha) perustasolla (Liite 1/3). Perustason lannoituksessa typpeä saa antaa hehtaaria kohti kevätviljoille ja heinänurmille 90 kg, kevätvehnälle ja öljykasveille 100 kg, syysviljoille 120 kg ja säilörehunurmille 180 kg. Nurmia lannoitettiin selvästi alle perustason, säilörehulla alle kolmanneksen 180 kg:n enimmäismäärästä. Tarkennetussa lannoituksessa kevätviljat saivat typpeä keskimäärin 12 kg/ha ja öljykasvit jopa 24 kg enemmän kuin perustasossa (Taulukko 9. ja Liite 1/3 ). Kevätviljoista lannoitustasojen välinen ero oli suurin kevätvehnässä, 19 kg/ha. Syysvehnässä ero ei ollut kovin suuri eri lannoitustasojen välillä. Sen sijaan ruis sai perustasolla 10 kg/ha enemmän typpeä kuin tarkennetussa tasossa. Nurmien lannoitustasoissa oli suuremmat erot. Tarkennetussa lannoituksessa sekä kuivaheinä- että säilörehunurmet saivat kg/ha enemmän typpeä kuin perustasossa

20 5.4.2 Typen taseet ja hyötysuhteet Typpeä poistui vilja- ja öljykasvisadon mukana lähes saman verran, noin 60 kg/ha, eniten syysvehnälohkoilta (96 kg/ha) ja vähiten syysruis- ja mallasohralohkoilta (n. 40 kg/ha) (Taulukko 8. ja Liite 4.). Nurmisadon mukana typpeä poistui keskimäärin kg/ha. Tarkennetussa lannoituksessa viljasadon mukana poistui typpeä lähes sama määrä kuin perustasossa. Sen sijaan kuivaheinä- ja säilörehusadon mukana tarkennetussa lannoituksessa typpeä poistui yli kaksi kertaa enemmän kuin perustasossa. Typpiylijäämä oli kuitenkin keskimäärin suurempi tarkennetulla tasolla, kevätvehnällä lähes kaksinkertainen perustasoon verrattuna (kuvat 6. ja 7. sekä taulukko 7). Viljoilla typen taseet vaihtelivat syysviljojen heikosti alijäämäisestä ( -13 kg/ha) kevätviljojen 168 kg:n ylijäämään. Öljykasveilla ylijäämä vaihteli kg/ha. Suuret typen ylijäämät näkyivät lohkoilla, joille oli annettu karjanlantaa. tase kg/ha Kuva 6. Kevätvehnän NPK-tase perustaso tarkennettu taso keskisato kg/ha N-tase P-tase K-tase keskisato tase, kg/ha Kuva 7. Mallasohran NPK-tase ja keskisadot perustaso tarkennettu taso N-tase P-tase K-tase keskisato keskisato, kg/ha Kuva 6. Kevätvehnän NPK-tase Kuva 7. Mallasohran NPK-tase ja keskisadot 2002 Nurmien typpitaseet olivat päinvastaisia, säilörehulla ylijäämäisiä ja kuivaheinälla alijäämäisiä. Tarkennetussa tasossa säilörehunurmien ylijäämä oli nelinkertainen perustasoon verrattuna. Kuivaheinän typpialijäämä oli perustasossa 4 kg/ha ja tarkennetussa tasossa 19 kg/ha. Taulukko 9. Typen tase ja hyväksikäyttö eri lannoitustasoilla ja kasveilla, ka= keskiarvo, min= minimi, maks=maksimi Kasvi Lannoitustaso Typen Typpitase (kg/ha) Hyötysuhde lisäys poisto Ka Min Maks % Kevätviljat Perus Tarkennettu Keskiarvo Syysviljat Perus Tarkennettu Keskiarvo Kaikki viljat Perustaso Tarkennettu Keskiarvo Öljykasvit Perustaso Tarkennettu Keskiarvo Kuivaheinä Perustaso Tarkennettu Keskiarvo Säilörehu Perustaso Tarkennettu Keskiarvo

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen 1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen tiloilla 25 29 Paula Muukkonen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 1.1 Johdanto Tuusulanjärveen huuhtoutuu ympäröiviltä maa-alueilta vuosittain noin

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli 22.11.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR 22.11.2013i 1 Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella

Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1 2008 Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella 1997-2005 Kari Koppelmäki Jaana Marttila Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Ravinnetaseet TEHO-tiloilla

Ravinnetaseet TEHO-tiloilla Ravinnetaseet TEHO-tiloilla Susanna Kaasinen 31.1.21 Sisältö Sanasto... 2 1. Johdanto... 3 2. Peltotase... 5 2.1. Kasvilajikohtaiset taseet... 7 2.2 Lannoitus...16 2.3 Peltotaseiden luokittelu Typpi...24

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ Ravinnetaseiden hyödyntäminen Viljelykierto

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ

Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ Karjaanjoki Life -hanke Osahanke 4 TARKENNETTU RAVINTEIDEN KÄYTTÖ PELTOVILJE- LYSSÄ Loppuraportti 18.5.2005 Marja Tuononen ProAgria Uusimaa SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 TAVOITTEET... 3 3 HANKKEEN TOIMINTA...

Lisätiedot

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun

Lisätiedot

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää EKOTEOT MAATILOILLA Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 24. 11.2011 Kankaanpää Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue:

Lisätiedot

käsikirjoitus Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus, Mikkeli

käsikirjoitus Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus, Mikkeli ravinnetaseopas Ravinnetaseopas on tarkoitettu viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään tuotantoaan laadukkaammaksi, kannattavammaksi ja ympäristöasiat paremmin huomioonottavaksi. Opas sopii

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Kasvinravinteiden käytön tehostaminen peltoviljelyksillä HANKERAPORTTI

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Kasvinravinteiden käytön tehostaminen peltoviljelyksillä HANKERAPORTTI HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Kasvinravinteiden käytön tehostaminen peltoviljelyksillä HANKERAPORTTI Riitta Hyytiä ja Heidi Laitio Laurea-ammattikorkeakoulu Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 1995-1999

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 1995-1999 Suomen ympäristö 478 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Reetta Palva, Katri Rankinen, Kirsti Granlund, Juha Grönroos, Antero Nikander, Seppo Rekolainen Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset

Lisätiedot

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET

5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 87 5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Maataloudessa ravinteita tulee tilalle ja poistuu tilalta. Maatilan sisällä ravinteita siirtyy

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen 20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio EKOTEOT MAATILOILLA Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa 1.12.2011 Raisio Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue:

Lisätiedot

RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA. Jaana Marttila

RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA. Jaana Marttila RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA Jaana Marttila Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet /limnologia Syyskuu 2005 1 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä 9.5.2012 Mustiala

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä 9.5.2012 Mustiala VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: koko

Lisätiedot

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)

5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 69 5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) LANNOITUKSEN TARKOITUS LANNOITUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA Lannoituksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille Härjämäki TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille 26.1.2011 Oulu Suunnittelija Kimmo Härjämäki,

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot