Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Transkriptio

1 Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA II Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

2 Lisätoimenpiteet koko maassa Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen kasvukunnon parantaminen Lannan levitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Puutarhatilan lisätoimenpiteet: Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö 2

3 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 1/4 vähennetty lannoitus luomusopimustila ei voi valita ei makseta lohkolle, jolla on sopimus pohjavesialueen peltoviljelystä tai viljellään 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla ei makseta lohkolle, jolla 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita ravinnetaseet ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sekä siemenmausteille 3

4 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 2/4 Lannan levitys kasvukaudella Vain kotieläintila voi valita Tila saa luovuttaa lantaa pois enintään 100 m 3 Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä, ei voi valita ei voi valita yhtä aikaa muiden kasvipeitteisyystoimenpiteiden kanssa Lannan levitys kasvukaudella vain kotieläintila voi valita tila saa luovuttaa lantaa pois enintään 100 m 3 peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-al.) kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä, ei voi valita ei voi valita samanaikaisesti muiden kasvipeitteisyys-lisätoimenpiteiden kanssa 4

5 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 3/4 peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B) ei voi valita samanaikaisesti muiden kasvipeitteisyyslisätoimenpiteiden kanssa ei voi valita tila, joka on valinnut laajaperäisen nurmituotannon Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-al.) voi valita vain kotieläintila, jolla on nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia vähintään 0,4 ey/ha tai yhteensä vähintään 25 eläinyksikköä ja pelloista 50 % nurmella ei voi valita tila, joka on valinnut vähennetyn lannoituksen, typpilannoituksen tarkentamisen peltokasveilla tai tehostetun talviaikaisen kasvipeitteisyyden ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille eikä siemenmausteille viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-al.) voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alasta 10 % on nurmea tai nurmipeitteistä alaa 5

6 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 4/4 Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-al.) voi valita vain kotieläintila, jolla on nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia vähintään 0,4 ey/ha tai yhteensä vähintään 25 eläinyksikköä ja pelloista 50 % nurmella ei voi valita tila, joka on valinnut vähennetyn lannoituksen, typpilannoituksen tarkentamisen peltokasveilla tai tehostetun talviaikaisen kasvipeitteisyyden ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille eikä siemenmausteille typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhmän 1 puutarhakasveille (ei siemenmausteille) katteen käyttö mv. puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhmän 2 puutarhakasveille tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö voidaan valita vain ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sekä siemenmausteille puutarhakasvialasta vuosittain 50 % oltava sellaisia kasveja, joiden tuholaisseurantaan on käytettävissä liimapyydyksiä tai feromoniansoja 6

7 Vähennetty lannoitus typpeä saa käyttää erillisen taulukon perusteella (enintään noin 80 % peltokasvien lannoitus perustoimenpiteen mukaisista määristä) fosforia saa käyttää enintään 15 kg/ha/v viljavuusluokissa huono, huononlainen ja välttävä (sokerijuurikkaalla 30, perunalla 35) luokassa tyydyttävä enintään 10 kg/ha/v (sokerijuurikas 15, peruna 20) luokissa hyvä, korkea ja arveluttavan korkea ei lainkaan fosforia ei saa käyttää karjanlantapoikkeuksia, fosforintasausta kyllä tila, joka on tehnyt luomusopimuksen, ei voi valita ei makseta lohkoille, joilla sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä tai 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita 7

8 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 1/2 keväällä jätettävä lohkolle sallitusta enimmäistyppimäärästä 20 kg/ha typpeä levittämättä, ellei analyysitulos ole käytettävissä ennen lannoituksen toteuttamista mitattava liukoisen typen määrä maassa ennen kevätlannoitusta (näyte/kasvulohko, vähintään 1 näyte / 5 ha) määritettävä myös ammoniumtyppi, jos lohkolle levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu runsas vihermassa, edellinen viljelykasvi voimakkaasti lannoitettu tai lohko on erittäin runsasmultainen lohkojen tärkeysjärjestys: levitetty lantaa edellisenä syksynä esikasvina nurmi, viherkesanto tai palkokasvi muut lohkot (edellisen vuoden sato niukka tai jäänyt kokonaan korjaamatta esim. märkyyden vuoksi tai viljelty erikoiskasvia) 8

9 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 2/2 mitattava vuosittain vähintään 30 % tukikelpoisesta alasta määritys pikamääritysmenetelmällä (typpisalkku) tai laboratorioanalyysillä jos mittaustulos on yli 20 kg, ylimenevä osa on vähennettävä kyseisen kasvukauden typpilannoitusmäärästä (keväällä tai toisella levityskerralla) merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin ei ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille tai siemenmausteille 9

10 Ravinnetaseet viljelijän laadittava kasvukautta koskeva lohkokohtainen peltotase ja koko vuotta koskeva tilakohtainen porttitase joka vuosi typestä ja fosforista lisäksi viljelijä laatii Ravinnetaseen tavoitesuunnitelman toisen ja neljännen sitoumusvuoden loppuun mennessä (tavoite / sen arviointia) 2. vuonna laatii tavoitteellisen suunnitelman arvioi taseiden tuottamaa tulosta ja sen merkitystä tilan tulevalle toiminnalle asettaa taseelle tavoitteen 4. vuonna arvioi tavoitteen onnistumisen ja jatkotoimet laadinta: kunkin sitoumusvuoden loppuun (30.4.) mennessä 10

11 Peltojen kasvukunnon parantaminen 1/2 selvitetään peltoviljelyn aiheuttama rasitus maan rakenteelle ojitustyyppi, ojituksen toimivuus maan mururakenne, lierojen määrä poutivuus, peltojen kuivuminen muokkauskuntoon, muokkauksen sujuvuus peltojen kuivuminen rankkojen sateiden jälkeen, veden läpäisevyys pellolla liiallisesta märkyydestä ja kuivuudesta aiheutuvat kasvustooireet tiivistymisongelmat em. havainnot lohkokohtaisiin muistiinpanoihin vuosittain tehtävä maan laadun arviointi vuosittain testisarjan avulla (kyselytesti- ja kuoppatesti) (agronetissä) 11

12 Peltojen kasvukunnon parantaminen 2/2 kuoppatesti on tehtävä joka vuosi kahdelta peruslohkolta kahdesta havaintopisteestä peruslohkoa kohti, jos lohko enintään 10 ha suuremmilta lohkoilta 2 havaintopistettä/alkava 10 ha viljelijä tai asiantuntija tekee kuoppatestiä voi täydentää käyttämällä penetrometriä tavoitesuunnitelma kuoppatestilohkojen rakenteesta ja sitä korjaavasta toimenpiteestä peruslohkoittain on tehtävä toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä valittava yksi toimenpide, jos peruslohkon kasvukunto enintään välttävä voi liittyä tuotantopanosten käyttöön (kalkitus, kasvilajivalinta, kasvinsuojeluaineiden käyttö) tai viljelytekniikkaan (muokkaustapa, konevalinta, ojituksen parantaminen, kesannointitapa) toimenpide on toteutettava 4. sitoumusvuoden loppuun mennessä 12

13 Lannan levitys kasvukaudella 1/2 lanta levitettävä pellolle kasvukauden aikana keväällä ja kesällä keväällä levityksen voi aloittaa (1.4., jos maa kuiva ja sula) kasvukauden aikana oraille ja nurmille lietelannan ja virtsan levitys tehtävä sijoittavilla laitteilla tai letkulevittimillä (hajuhaittojen vähentäminen), kuivalannan levitys tarkkuuslevittimillä tarkkuuslevittimen on täytettävä standardin SFS-EN (lannanlevittimien ympäristövaatimukset ja testit) 3. kohta tai siinä on oltava vähintään kaksi murskaintelaa, joissa on hakkuriterät, sekä levitinlautaset, joissa on vähintään kuusi säädettävää siivekettä 13

14 Lannan levitys kasvukaudella 2/2 viimeinen levityspäivä , jos lohkolle kylvetään syysvilja, syysöljykasvi tai nurmi tai istutetaan mv. puutarhakasvi toimenpiteen voi valita vain ympäristötuen mukainen kotieläintila toimenpiteen valinneelta tilalta ei saa luovuttaa lantaa pois / tila ei voi toimia lannan luovuttajana lannan käytön tehostamissopimuksessa vähäinen määrä on mahdollista luovuttaa pois enintään 100 m 3 14

15 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 1/2 ei voi valita kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä tai hyväksytysti kevennetysti muokattuna kasvipeitteisyyden säilyttävä lohkolla kevätmuokkaukseen tai vastaavaan asti kevennetty sänkimuokkaus vilja- ja öljykasvilohkoilla täyttää ehdon, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautas-, joustopiikki- tai lapiorullaäkeellä tai miniauralla yhteen kertaan ajaen 15

16 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 2/2 Ehdon täyttävät lohkot: monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi pellolle perustetut suojavyöhykesopimusalat monivuotinen viherkesanto, maisema- ja riistakesanto monivuotiset puutarhakasvit kerääjä- ja aluskasvien viljely sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi tai -rapsi) keväällä korjattava pellava tai hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli 16

17 Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla valittavissa vain ryhmän 1 puutarhakasvialoille (ei siemenmausteille) mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoitusta 1 analyysi / lohko määrä otetaan huomioon typpilannoituksessa (20 kg/ha:n ylittävä osa on vähennettävä lohkon typpilannoitusmäärästä) viljelijä tai neuvoja tekee mittauksen typpisalkun käyttö tai laboratorioanalyysi tulos merkitään lohkomuistiinpanoihin 17

18 Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla vain ryhmän 2 puutarhakasvialoilla maanpinta katettava rivien kohdilta: oljella, hakkeella tai muulla orgaanisella materiaalilla muovikalvolla tai kankaalla tai katepaperilla tai riviväliin perustettavalla, leikattavalla nurmikatteella muovikalvon oltava polyeteeniä katettujen lohkojen pinta-alan oltava 95 % muilla 2- ryhmän puutarhakasveilla paitsi taimitarhakasveilla taimitarhakasveilla 50 % katevaatimuksen täytyttävä 3. sitoumusvuonna maksetaan siitä sitoumusvuodesta lähtien, jolloin ehto täyttyy viimeistään

19 Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 1/3 1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoilla ja siemenmausteilla näiden alasta 50 %:lla viljeltävä seuraavia kasveja: kaalit, lanttu, nauris, sinappi, syötävät sipulikasvit, porkkana, selleri, persilja, palsternakka ja muut sarjakukkaiset kasvit, kumina, herne, omena, luumu, makea pihlaja, herukat, mansikka, vadelma feromonipyydykset hankittava omenalle, makealle pihlajalle, luumulle, herneelle, syötäville sipulikasveille ja herukoille muille kasveille liima-ansat 19

20 Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 2/3 pyydyksiä ja ansoja oltava 2 kpl / alkava 2 ha:n suuruinen kasvulohko, jolla seurantaa tehdään pyydystä ei tarvita, jos lohko alle 0,5 ha havainnot ja vaihtaminen riittävän usein, väh. 1 kerta/viikko seuranta voidaan hankkia ostopalveluna pidettävä havainto- ja toimenpidepäiväkirjaa tuhohyönteisistä, niiden vihollisista ja torjuntatoimista seurantaa tehtävä välisenä aikana silloin, kun tuholaisia esiintyy Hankittava jokin oppaista Avomaanvihannesten taudit ja tuholaiset, Aktuella växtskyddsanvisningar tai Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet 20

21 Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 3/3 Tuholaisten seurantaa on tehtävä seuraavilla kasveilla ja niiden tuholaisilla: Kaalikasvit: pikkukaalikärpänen, isokaalikärpänen, kirpat, rapsikuoriainen Omena: omenakääriäinen, pihlajanmarjakoi Luumu: luumukääriäinen Makea pihlaja: pihlajanmarjakoi Herukat: herukkakoi Vadelma: vattukuoriainen Mansikka: ripsiäiset, lehtikirvat, luteet Herne: hernekääriäinen Porkkana: porkkanakemppi, porkkanakärpänen Sipulikasvit: sipulikoi Kumina: kuminakoi 21

22 Lisätoimenpiteet A- ja B-alueilla Seuraavassa esitettävät lisätoimenpiteet voidaan valita vain A- ja B-tukialueilla sijaitseville pelloille 22

23 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialueet) ei voi valita kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavyöhykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi tai -rapsi) keväällä korjattava pellava ja hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli 23

24 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialueet) vaatimus: 50 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavyöhykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi ja -rapsi) keväällä korjattava pellava ja hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli 24

25 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 1/3 voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alastaan vähintään 10 % on nurmea tai nurmipeitteistä alaa tämä 10% voi sijaita samalla lohkolla koko sitoumuskauden viljellyt nurmet, viherkesannot, suojavyöhykkeet, suojakaistalohkot, hoidettu viljelemätön pelto, viherlannoitusnurmet joka vuosi on viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia, joista yhden on oltava muu kuin viljakasvi vähimmäisalana oleva nurmi = yksi kasvi yhtä kasvilajia saa yhtenä vuonna viljellä enintään 40 %:lla tilan viljelyssä olevasta peltoalasta 25

26 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 2/3 samaa kasvilajia saa viljellä samalla lohkolla enintään kaksi vuotta peräkkäin (kuitenkin nurmea ja kuminaa kolme vuotta) ko. kiertovaatimus ei koske 10 %:n vähimmäisnurmialaa suunniteltu kasvinvuorotus on esitettävä viideksi vuodeksi laadittavassa viljelykiertosuunnitelmassa suunnitelma ohjeellinen, voidaan poiketa viljelykiertosuunnitelma tehtävä 1. sitoumusvuonna mennessä 26

27 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 3/3 kasvilaji tässä toimenpiteessä mm.: syysvehnä, kevätvehnä, spelttivehnä, ruisvehnä, kevätruis, syysruis, ohra, kaura, tattari, maissi, sokerimaissi, kevätrypsi, syysrypsi, kevätrapsi, syysrapsi auringonkukka, soijapapu, öljypellava, herne, härkäpapu, makea lupiini, virna, ruokohelpi, peruna, sokerijuurikas, rehukaali, pellava, hamppu, humala, tupakka, nokkonen, ruistankio, kumina, sinappi nurmi (kaikki yksi- ja monivuotiset nurmet sekä laitumet), velvoitekesannon eri lajit, viherlannoitusnurmi, hoidettu viljelemätön pelto Avomaan vihanneksista, marjakasveista, hedelmäkasveista, maustekasveista, koristekasveista ja lääkekasveista sekä leikkovihreästä kukin kasvitieteellinen laji luetaan omaksi kasvilajiksi. 27

28 Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-tukialueet) voi valita vain kotieläintila pelloista 50 % oltava nurmikasvien viljelyssä joka vuosi nurmia saa lannoittaa enintään 75 %:lla perustoimenpiteen mukaisista typpimääristä nurmi = monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja + raiheinä, laidun, vihantavilja, kokovilja ja muut nurmikasvit = kasvit typpilannoitustaulukossa nro 3 28

29 Kerääjäkasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 1/2 25 %:lle tukikelpoisesta peltoalasta kylvettävä joka vuosi kerääjäkasveja (= aluskasvi tai pyydyskasvi) aluskasvi kylvetään varsinaisen viljelykasvin, yleensä viljan kylvön yhteydessä raiheinä, muut heinä- ja nurmikasvit, apilat ja näiden seokset lohkon muokkaus tai kyntö voi tapahtua viljelykasvin vastaavan toimenpiteen yhteydessä aluskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia aluskasvi voidaan tuhota kemiallisella käsittelyllä 29

30 Kerääjäkasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 2/2 pyydyskasvi kylvetään varsinaisen viljelykasvin, yleensä varhaisperunan tai vihannesten sadonkorjuun jälkeen ohra, kaura, raiheinä, muut heinä- tai nurmikasvit, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, apilat tai näiden seokset kylvettävä viljelykasvin sadon korjuun jälkeen ja viimeistään säilytettävä lohkolla kasvukauden loppuun (1.10.) sen jälkeen lohkon voi muokata tai kyntää pyydyskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia 30

31