Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, Valtioneuvosto Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset Ravinteiden tasapainoinen käyttö A. Typen satotasokorjaukset viljoilla ja öljykasveilla Viljojen ja öljykasvien typen satotasokorjaukset eivät täysin mahdollista nykyisten lajikkeiden satopotentiaalin hyödyntämistä ja rajoittavat näin kestävää, taloudellisesti tuottavaa viljelyä. Luonnoksessa typen satotasokorjaus ulottuu viljoilla ainoastaan kiloon (ruis kg) ja öljykasveilla kiloon hehtaaria kohden. Viljojen kutakin tuhatta lisäkiloa (öljykasvit 500 kg) sadon mukana poistuu 20 kg typpeä. Satotasokorjausten tulee ohjata ravinteiden käyttöä siten, että riittävästi ravinteita saa käyttää silloin, kun niistä saadaan satovaste. Satotasokorjaukset tulee ulottaa ammattiviljelijöiden saavuttamiin kg vilja- ja kg rapsisatoihin. Taulukko 21. Taulukko poistetaan ja muotoillaan asia seuraavasti: Satotasokorjaus alkaa rukiilla kilon ja muilla viljoilla kilon ylittävästä sadosta niin, että taulukon 20 arvoihin saa käyttää kutakin 500 satokiloa kohti lisää typpeä 10 kg /ha aina nitraattidirektiivin ylärajaan asti. Öljykasveilla satotasokorjaus alkaa kilosta ja lisätyppeä voi antaa kutakin 250 kiloa kohti 10 kg/ha aina nitraattidirektiivin ylärajaan asti. B. Fosforin satotasokorjaukset viljoilla ja öljykasveilla Fosforilannoituksen satotasokorjauksilla pyritään korvaamaan suuren sadon mukana pellolta poistuvaa fosforia. Nykyisillä sallituilla fosforilannoitusmäärillä pellon fosforipitoisuus laskee tyydyttävässä ja sitä korkeammissa fosforin viljavuusluokissa. Jos peltomaata köyhdytetään liikaa ja viljavuusluokka putoaa, pellon viljavuus laskee pysyvästi. Luonnoksessa fosforin satotasokorjaukset ulottuvat viljoilla ainoastaan kiloon (ruis kg) ja öljykasveilla kiloon hehtaaria kohden. Viljojen kutakin tuhatta lisäkiloa kohden (öljykasvit 500 kg) sadon mukana poistuu noin 3 kg fosforia hehtaaria kohden. Satotasokorjausten tulee ohjata ravinteiden käyttöä siten, että viljelijät voivat saada kestävästi suuria satoja köyhdyttämättä liikaa peltomaata. Satotasokorjaukset tulee ulottaa ammattiviljelijöiden saavuttamiin kg vilja- ja kg rapsisatoihin.

2 Korjaus: Öljykasvien kohdalla satotasokorjaukset eivät porrastu loogisesti sadon noustessa 25 ja 50 %. Taulukko 25 poistetaan ja muotoillaan asia seuraavasti: Satotasokorjaus alkaa rukiilla kilon ja muilla viljoilla kilon ylittävästä sadosta niin, että taulukon 24 arvoihin saa käyttää kutakin satokiloa kohti lisää fosforia 3 kg /ha, kg/ha satoon asti. Öljykasveilla satotasokorjaus alkaa kilosta ja lisäfosforia voi antaa kutakin 500 kiloa kohti 3 kg/ha, kg/ha satoon asti. C. Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (liittyy taulukkoon 22) C1. Laitumet ja nurmet Luonnoksessa esitetään, että laitumen ja nurmen typpilannoitus porrastetaan maan multavuuden mukaan niin kuin viljoillakin. Koska runsasmultaiset maat ovat yleisin multavuusluokka niin typen käyttö kiristyy kauttaaltaan noin 10 kg/ha verrattuna aikaisempaan käytäntöön. Nurmen suuren satopotentiaalin hyödyntämiseksi riittävä typpilannoitus on tärkeää. Koska nurmella ei ole typen satotasokorjauksia niin ehdotetaan, että asia huomioidaan muuttamalla taulukon 22 arvoja. Ehdotukset: Taulukon 22 arvoja nostetaan 10 kilolla seuraavien kasvien osalta: Laidun: Moni- ja yksivuotiset laidunnurmet Kasvustot joista korjataan 2-4 satoa: Yksi ja monivuotiset nurmet, vihantavilja

3 C2. Vihantavilja, kokovilja Vihanta-/kokoviljojen typpilannoitusrajat pitäisi olla linjassa viljojen typpilannoitusten kanssa, koska viljelijät eivät keväällä tiedä, puidaanko sato vai korjataanko kokoviljasäilörehuna Taulukossa 22, vihanta-/kokoviljojen satotasokorjaukset kuten viljoilla D. Nurmen fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella (liittyy taulukkoon 24) D1. Fosforin satotasokorjaukset yksi- ja monivuotisilla rehunurmilla Luonnoksessa esitetään nurmelle yhtä satotasokorjausta yli kilon kuiva-ainesadoille. Esitys on oikean suuntainen mutta ei vielä riittävä, koska ammattiviljelijän realistinen satotaso on tänä päivänä kg/ha. Nurmen satokilpailussa parhaat sadot olivat viime vuonna yli kg kuivaainetta hehtaaria kohden. Koska nurmisadon mukana poistuu fosforia pellolta noin 3 kg/kuiva-ainetonni, esitetään fosforille yhtä satotasokorjausta lisää yli kg kuiva-ainesadoille. Taulukosta 24 poistetaan rivi: Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, satotaso vähintään kg ka/ha/v. Ja muotoillaan asia seuraavasti: Yksi- ja monivuotisilla rehunurmilla satotason ylittäessä kg ka/ka/v taulukkoarvoihin lisätään 6 kg P/ha ja satotason ollessa kg ka/ka/v taulukkoarvoihin lisätään 12 kg P/ha. D2. Kokoviljasäilörehun, mukaan lukien maissi, fosforilannoitus Kokoviljasäilörehun satotason noustessa fosforin tarve suurenee vastaavasti kuin korjattaessa jyväsato. Pellolta poistuu jopa enemmän fosforia koska sato korjataan kokonaisuudessaan. Satotasokorjaukset kuten viljoilla D3. Monivuotinen nurmi: laidun Laidunnurmien fosforilannoituksen enimmäismääriä on vähennetty nykyiseen käytäntöön verrattuna. Hyvän laidunsadon mukana poistuu kuitenkin fosforia kg/ha. Raiheinälaitumilta vielä enemmän.

4 Taulukon 24 arvoiksi huonosta luokasta lähtien: 32, 24, 16, 8, 5, -, - kg P/ha E. Perunan ja sokerijuurikkaan fosforilannoituksen enimmäismäärät (taulukko 24) Vihannes ja juureskasvien fosforilannoitus arveluttavan korkeassa luokassa: Juuresten ja vihannesten tuotannossa alkukehityksen nopeudella on selvä vaikutus satoon. Erityisesti perunan ja juuresten varhaistuotanto sekä sokerijuurikas hyötyvät starttilannoituksesta viljavuusluokasta riippumatta. Tästä on tuoreita koetuloksia esimerkiksi SJT:ltä Siksi vihannesten varhaistuotannossa pitää starttifosforin käyttö sallia, kuten esityksessä on, ja ulottaa lannoitusmahdollisuus myös sokerijuurikkaalle ja varhaisperunan tuotantoon samoilla ehdoilla kuin vihannesten kohdalla on nyt määrätty. Lisätään taulukkoon 24 perunalle ja sokerijuurikkaalle arveluttavan korkeaan viljavuusluokkaan 10 kg P/ha* *Kasvuunlähtövaiheen fosforilannoitusta voidaan antaa, jos istutus/kylvö tapahtuu ennen toukokuun puolta väliä, pohjois-suomessa 15.6 mennessä. F. Puutarhakasvien fosforilannoituksen enimmäismäärät Tihkukastellulla mansikalla lannoitusta voidaan nostaa siten, että jos sato on yli kg/ha, jokaista kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 4 kg/ha. Tihkukastellulla vadelmalla lannoitusta voidaan nostaa siten, että jos sato on yli kg/ha, jokaista kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,7 kg/ha. Mansikalla sama käytäntö kuin vadelmalla eli jos sato on yli kg/ha, jokaista kg/ha sadonlisäystä kohti voidaan nostaa fosforilannoitusta 0,4 kg/ha Valumavesien käsittely (hoitotoimenpiteet) Ympäristösitoumuksen valumavesien hallintaa edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet. Luonnoksessa todetaan, että ympäristökorvauksen tavoitteena on luoda monipuolinen vesiensuojelun keinovalikoima, jolla parannetaan peltoviljelyn ravinnetaseita, ehkäistään peltomaan eroosiota ja alttiutta huuhtoumille, vähennetään happamoittavien vesien syntymistä sekä hidastetaan huuhtoutuneiden aineiden kulkeutumista vesistöissä. Vesiensuojelun ohella halutaan myös vähentää maatalouden ilmastopäästöjä. Eroosion torjuntaan ja fosforin sekä hiilen huuhtoutumisen estämiseen Yara ehdottaa lisättäväksi kipsin käyttöä, josta on saatu sekä MTT:n kokeissa että SYKE:n valuma-aluetutkimuksissa erinomaiset tulokset. Toimenpide on luonnoksessa esitetty yhteistyötoimenpiteeksi. Koska

5 toimenpide on tehokas ja viljelijän helppo toteuttaa vastaavalla teknologialla kuin kalkin levitys, sitä ehdotetaan toteutettavaksi yksittäisten viljelijöiden toimenpiteenä Kohtaan ehdotetaan lisättäväksi c) Kipsin käyttö Maatalouden aiheuttaman rehevöitymisen suurimpana syynä pidetään eroosion aiheuttamaa sameaa valumavettä, joka kuljettaa maahiukkasten mukana fosforia vesistöihin. Fosforipitoista maata siirtyy näin veden mukana järviin ja Itämereen. Toimenpide parantaa maan rakennetta, vähentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöön, ja siten vähentää fosforikuormitusta ja vesistön rehevöitymistä. Kipsin käytön on todettu fosforipäästöjen vähentämisen lisäksi vähentävän myös hiilipäästöjä. Siten se estää sekä vesistöjen rehevöitymistä että ilmastopäästöjä. Kipsi on osoittautunut tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään. Se parantaa maan rakennetta, vähentää eroosiota ja sitoo myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia. Tutkimuksissa kipsi on vähentänyt eroosion mukana tapahtuvaa fosforin huuhtoutumista vuosittain noin 50 % ja vesiliukoisen fosforin huuhtoutumista noin 25 %. Kipsin vaikutus maassa kestää neljä vuotta. Kipsiä levitetään 4 tn/ha maahan ja muokataan. Kipsi ei heikennä maassa olevan fosforin käyttökelpoisuutta kasveille. Rajaukset: Kipsiä käytetään Saaristomeren valuma-alueella. Kipsiä ei levitetä syysviljan oraille. Valvonta: Kipsin käyttö voidaan todentaa maan johtoluvun avulla. Kipsilevitys nostaa maan johtoluvun savimaalla noin kaksinkertaiseksi. Noin neljän-kuuden vuoden jälkeen levityksestä maan johtoluku palaa alkuperäiseen arvoonsa. Tukitason taustatekijät ja taustatekijät: Viljelijälle syntyy kipsin käytöstä noin xxx euron kustannukset, kun mukaan lasketaan ainekustannus, levitys ja rahti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Toimenpiteestä tilan peltoalalle maksettava korvaustaso on xx /ha/v Kohtaan ehdotetaan lisättäväksi d )Täsmäviljely Typen käytön tarkentamiseksi ja valumavesien typen vähentämiseksi ehdotetaan täsmäviljelytoimenpidettä. Typen käyttöä voidaan tehostaa uutta teknologiaa hyödyntämällä. Paikkakohtainen lannoitus tehdään täsmäviljelyteknologiaa hyväksikäyttäen, jossa mittaus perustuu kasvuston lehtivihreään ja biomassaan. Lisätyppi annostellaan kasvukauden aikana todetun tarpeen

6 mukaisesti. Esimerkiksi Yara N-Sensorin avulla typpilannoitus voidaan jakaa kasvukauden aikana niin, että lisätyppilannoitus kohdistetaan kasvukauden olosuhteiden ja kasvuston tarpeen mukaan. Täsmäteknologian käyttö tehostaa typpilannoitteiden käyttöä ja vähentää typen huuhtoutumista. Toimenpide on kirjattu luonnoksessa yhteistyötoimenpiteeksi. Viljelijät voivat kuitenkin hankkia joko itse laitteistot täsmälannoituksen toteuttamiseen tai ostaa täsmälannoituksen urakointipalveluna, eikä siihen ole välttämätöntä perustaa hanketta. Vastaavaa teknologiaa on käytetty menestyksellisesti esimerkiksi Ruotsissa. Rajaukset: Viljat, öljykasvit, peruna ja säilörehunurmet. Valvonta: Toimenpiteet todennetaan paikkatietoaineistosta, jossa sekä mittaus- että lannoitteen levitystiedot on kirjattu toteutuneen mukaisesti. Tukitason laskentaperusteet ja taustatekijät: Kustannukset muodostuvat joko täsmäviljelylaitteiden hankintakustannuksista ( ) tai rahtityön ostokustannuksista. Toimenpiteestä tilan peltoalalle maksettava korvaustaso on xx /ha/v. Toimenpiteen toteuttamisesta syntyvät kustannukset liittyvät laitteen käytöstä aiheutuvaan lisäkustannukseen, jaetun lannoituksen suunnitteluun sekä toimenteiden raportointiin. Hehtaarikohtaisen tuen kautta edistettäisiin ympäristöystävällisen teknologian käyttöönottoa.