Sähköajoneuvot Suomessa. Työryhmämietintö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköajoneuvot Suomessa. Työryhmämietintö 6.8.2009"

Transkriptio

1 Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010

2 Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 9/2010 MEE Publications Innovation 9/2010 Tekijät Författare Authors Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmä Puheenjohtaja Petri Peltonen Sihteerit Saara Jääskeläinen, Kai Kronström, Riitta Mansukoski Julkaisun nimi Titel Title Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Julkaisuaika Publiceringstid Date Tammikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään näkymiä sähköajoneuvojen kehityksestä ja käyttöönotosta Suomessa ja muualla. Erityisesti haluttiin näkemyksiä maamme elinkeinoelämän mahdollisuuksista sähköajoneuvotoimialan kehittämiseksi. Teknologiamurros, autoteollisuuden rakennemuutos sekä liikenteelle suunnatut tiukkenevat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jouduttavat sähköajoneuvojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Sähköajoneuvojen avainteknologiat ovat nopeassa kehitysvaiheessa. Kehitystyötä tehdään useissa maissa ympäri maailmaa. Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet luoda sähköajoneuvoklusteri. Tavoitetilana on 1 2 miljardin euron liikevaihto ja useita tuhansia uusia työpaikkoja vuonna Sähköajoneuvotoimialan kehittämiseksi ja sähköajoneuvojen käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista kotimaassa sekä osallistumista EU:n ja muihin kansainvälisiin t&k-hankkeisiin. Henkilö-, jakelu- ja julkisen sähköajoneuvoliikenteen kokeiluhankkeilla voidaan tukea alan kehittymistä. Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön edistämiseksi tarvitaan kannustimia. Toistaiseksi Suomessa on liikenteessä sähköautoja vain muutamia ja ladattavia hybridiautojakin vain noin Latausinfrastruktuurin kehittäminen on välttämätöntä sähköajoneuvojen yleistyessä. Myös lainsäädännöllisiä ja standardointiin liittyviä asioita joudutaan kehittämään. Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmän työtä tukemaan tehtiin laaja taustaselvitys. Mietinnössä työryhmä suosittelee erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää sähköajoneuvotoimialan kehittymistä Suomessa. Työryhmän mietintö luovutettiin ministeri Pekkariselle Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Innovaatio-osasto/Riitta Mansukoski, puh Asiasanat Nyckelord Key words sähköajoneuvo, sähköauto, ilmastopolitiikka, energiatehokkuus, latausjärjestelmät, standardointi, kokeiluhankkeet, verotus ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 24 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa 2009 Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin 1 arvioida sähköajoneuvojen laajenevaan käyttöön liittyvät kehitysnäkymät Suomessa alan kansainväliset trendit huomioiden 2 selvittää näiden kehitysnäkymien vaikutukset ja uudet liiketoimintamahdollisuudet suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten näkökulmasta ottaen myös huomioon muilla hallinnonaloilla tehty työ 3 selvittää alan tutkimus- ja kehitystoiminnan tarpeet Suomessa kansainvälinen kehitys ja yhteistyömahdollisuudet huomioiden 4 määritellä tarvittavat teknologia- ja innovaatiotoiminnan toimenpiteet alan osaamisen ja liiketoiminnan vahvistamiseksi Suomessa 5 identifioida sähköajoneuvojen käyttöönottoa koskevia standardoinnin, sääntelyn ja verotuksen osa-alueita, joilla vaaditaan kehittämistoimenpiteitä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin ylijohtaja Petri Peltonen (TEM) ja varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Juhani Tervala (LVM). Jäseniksi nimitettiin toimitusjohtaja Martti Alatalo (FEVT Oy), ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen (WWF), asiantuntija Marja Hamilo (Teknologiateollisuus ry), johtaja Esa Hyvärinen (Fortum Oyj), johtaja Kenneth Hänninen (Energiateollisuus ry), toimitusjohtaja Ilpo Korhonen (Valmet Automotive Oy), toimitusjohtaja Reijo Mäihäniemi (Efore Oyj), professori Nils-Olof Nylund (VTT), neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen (VM), asiantuntija Vesa Peltola (Motiva Oy), toimitusjohtaja Pekka Puputti (Autotuojat Ry), professori Juha Pyrhönen (LTY), toimitusjohtaja Pentti Rantala (Autoalan keskusliitto), ylitarkastaja Maria Rautavirta (LVM), toiminnanjohtaja Jiri Räsänen (Sähköajoneuvoyhdistys), johtaja Harri Turpeinen (Neste Oil Oyj), professori Mari Vaattovaara (HY), projektijohtaja Pekka Vikkula (Espoon kaupunki), teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo (TEM), johtaja Mauno Ylivakeri (Agco Sisu Power Oy) ja johtaja Martti Äijälä (Tekes). Työryhmän sihteereinä toimivat ylitarkastaja Saara Jääskeläinen (LVM) ja ylitarkastaja Riitta Mansukoski (TEM). Työnsä perustaksi työryhmän laati Biomeri Oy:n johdolla taustaselvityksen Sähköajoneuvot Suomessa. Taustaselvitystyön vastuullisena johtajana toimi toimitusjohtaja Kai Kronström (Biomeri Oy). Selvityksen tekemiseen osallistuivat lisäksi professori Pertti Järventausta (TTY), DI Antti Rautiainen (TTY), professori Jarmo Partanen (LTY), professori Juha Pyrhönen (LTY), TkT Samuli Honkapuro (LTY), DI Jukka Lassila (LTY), TkT Iisakki Kosonen (TKK), DI Timo Kari (TKK) ja Kristian Jansson (Biomeri Oy). Lisäksi professori Nils-Olof Nylundin ryhmä (VTT) vastasi osasta raportin sisältöä. Taustaselvityksen raportti on saatavilla TEM:n verkkosivuilla inno.

7 Työryhmän toimikausi oli Työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja järjesti yhden seminaarin. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Helsingissä 6. elokuuta 2009 Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmä Petri Peltonen pj. Juhani Tervala vpj. Martti Alatalo Karoliina Auvinen Marja Hamilo Esa Hyvärinen Kenneth Hänninen Ilpo Korhonen Reijo Mäihäniemi Nils-Olof Nylund Leo Parkkonen Vesa Peltola Pekka Puputti Juha Pyrhönen Pentti Rantala Maria Rautavirta Jiri Räsänen Harri Turpeinen Mari Vaattovaara Pekka Vikkula Sirkka Vilkamo Mauno Ylivakeri Martti Äijälä Saara Jääskeläinen Kai Kronström Riitta Mansukoski

8 Sisältö Esipuhe... 5 Sisältö Taustaa Sähköajoneuvojen käytön nykytilanne ja kehitysnäkymät Suomessa Sähköajoneuvotoimialan kehitysnäkymät Suomessa Sähköajoneuvotoimialan tavoitetila vuonna Toimenpidesuositukset... 14

9

10 1 Taustaa EU:n ilmastotavoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä yhteensä16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenne on osa ei-päästökauppasektoria. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan liikenteen päästöjä tulee vähentää 15 prosentilla. Tavoitteet voivat tiukentua entisestään, jos Euroopan unioni ja muut maailman valtiot pääsevät joulukuussa 2009 Kööpenhaminassa yhteisymmärrykseen uudesta, globaalista ilmastosopimuksesta. Vuoden 2050 tavoite on vähentää teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä % vuoden 1990 tasolta. Tavoitteet ovat liikennesektorille erittäin haastavia, sillä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat 1990-luvun alun lamavuosia sekä vallitsevaa taloudellista taantumajaksoa lukuun ottamatta jatkuvasti kasvaneet. Ilman uusia toimenpiteitä päästöjen oletetaan edelleen kasvavan noin puolella prosentilla/vuosi BKT:n jälleen kasvaessa. Haasteelliset päästövähennystavoitteet ovat suuresti lisänneet kiinnostusta sähköajoneuvojen kehittämiseen ja käyttöönottoon eri maissa. Sähkömoottorikäyttöjen hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin perinteisten polttomoottorikäyttöjen, ja sähkökäyttöjen avulla regeneratiivinen jarrutus on mahdollista, joten niiden avulla voidaan tehokkaasti alentaa liikenteen energiankulutusta. Erityisen energiatehokkaita sähkömoottorikäytöt ovat kaupunkiliikenteessä. Sähköautot vähentävät myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä etenkin tilanteessa, jossa sähköntuotantorakenne perustuu mahdollisimman vähähiilisiin vaihtoehtoihin. Vuoden 2020 päästötavoitteisiin nähden sähköajoneuvojen merkitys on kuitenkin vielä melko pieni. Vaikka sähköautojen osuus uusista myytävistä henkilöja pakettiautoista olisi tuolloin suurikin, suurin osa liikenteessä olevista autoista vuonna 2020 onkin vielä muita kuin sähkökäyttöisiä autoja. Pidemmällä aikavälillä tilanne muuttunee. Sähköajoneuvojen osuus esimerkiksi vuoden 2050 päästötavoitteiden saavuttamisessa lienee jo merkittävä. Paitsi energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sähköajoneuvot voivat tulevaisuudessa auttaa myös liikenteen pääsemisessä eroon öljyriippuvaisuudesta sekä pakokaasupäästöjen ja melun vähentämisessä. Käynnistymässä oleva ajoneuvoteollisuuden murros tarjoaa paitsi uusia keinoja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Useissa maissa on käynnistetty lähtökohdistaan ja tavoitteistaan erilaisia valtioiden tukemia ohjelmia ja suunnitelmia sähköautojen kehittämiseksi ja käyttöönoton lisäämiseksi. Myös ajoneuvoalan tutkimuksessa ja teollisuudessa on syntymässä uusia kansainvälisiä yhteistyömuotoja (mm. EU:n Green Car Initiative -hanke). Mikäli sähköajoneuvotoimialan halutaan Suomessa kehittyvän ja kuuluvan tulevaisuudessa alan kärkeen, useita erityyppisiä toimenpiteitä tarvitaan juuri nyt. 9

11 2 Sähköajoneuvojen käytön nykytilanne ja kehitysnäkymät Suomessa Vakiintumassa olevan terminologian mukaan sähköautoiksi nimitetään sellaisia autoja, joihin voidaan syöttää energiaa auton ulkopuolelta sähköverkosta. Ladattavat sähköautot voivat olla joko täyssähköautoja (Battery Electric Vehicles) tai hybridejä (Plug-in Hybrid Vehicles), joissa yhdistyy perinteinen polttomoottori ja sähköinen voimalinja. Sähköautojen ohella muita sähköajoneuvoja ovat esimerkiksi sähkökäyttöiset varastotrukit, johdinautot sekä sähkömopot. Vuoden 2008 lopulla Suomessa oli liikennekäytössä yhteensä 333 täyssähköajoneuvoa. Näistä 85 oli yksinomaan sähkövoimalla kulkevia autoja, muut olivat sähkömopoja, moottorityökoneita yms. Polttomoottorikäyttöisiä hybridejä oli liikenteessä noin 1500 kappaletta, joista ladattavia hybridejä muutama. Ladattavien hybridi- ja sähköautojen tarjonta kasvaa 2011 alkaen voimakkaasti eri puolilla maailmaa ja tämän myötä myös Suomessa. Tunnetuin sähköautojen käyttäjä Suomessa oli pitkään Suomen Posti Oy (nykyinen Itella Oyj), jolla oli 1990-luvun loppupuolella käytössään parhaimmillaan noin 60 sähkökäyttöistä jakeluautoa. Itella on kuitenkin asteittain luopunut sähköautoistaan toisaalta niiden akkuihin liittyneiden ongelmien ja korkeiden kustannusten sekä toisaalta suomalaisen valmistajan markkinoilta poistumisen vuoksi. Sähköajoneuvojen käyttöönottoa kotimarkkinoilla voidaan nopeuttaa erilaisilla kannustimilla kuten sähköajoneuvoja suosivalla verotuksella tai suoranaisilla tuilla. Suomessa autovero on jo nyt ja ajoneuvoveron perusvero vuodesta 2010 alkaen sähköautoja ja muita vähäpäästöisiä autoja suosivaa, mutta verotus ei vielä lähivuosina kykene kompensoimaan sähköautojen korkeata hankintahintaa. Käyttövoimaveron ja energiaverotuksen tulevaisuutta on pohdittu osana valtiovarainministeriön selvitystä Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen. Mahdolliset muutokset ajoneuvojen käyttövoimaveroon tehdään selvityksen pohjalta lähivuosina. Erilaisten kannustimien vaikutuksia kuluttajien ajoneuvovalintoihin voidaan tehostaa informaatio-ohjauksella. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Ajoneuvohallintokeskus käynnistivät autoverouudistuksen yhteydessä hankkeen ajoneuvojen energiamerkintöjen kehittämiseksi. Tarkoituksena on saada kodinkonekaupoista tutut A-G-merkinnät vuoden 2009 aikana myös autokauppoihin niin, että kuluttajat voisivat valinnoissaan helposti ottaa huomioon auton energiankulutuksen. Suomalainen sähköverkkoinfrastruktuuri on varsin valmis vastaanottamaan sähköajoneuvoja. Toisin kuin monissa muissa maissa Suomessa jakeluverkon kuormituskestävyys mahdollistaa jo nykyisellään laajamittaisen sähköajoneuvojen käytön. Lisäksi maassamme on jo nyt ulkotiloissa noin puolitoista miljoonaa maadoitettua 10

12 pistoketta autojen polttomoottorien lohkolämmittimiä varten. Nämä pistorasiat soveltuvat pääosin myös sähköautojen latauspisteiksi tai ovat helposti muutettavissa sellaisiksi. Toisaalta sähköajoneuvojen laajenevan käytön edellyttämät kaupalliset latauspalvelut puuttuvat vielä kokonaan

13 3 Sähköajoneuvotoimialan kehitysnäkymät Suomessa Useat sähköajoneuvojen avainteknologiat kehittyvät parhaillaan nopeasti. Tämä teknologiamurros tekee sähköajoneuvoista selvästi aikaisempaa merkittävämmän vaihtoehdon ajoneuvoliikenteeseen niin yksityisautoilussa kuin joukko- ja jakeluliikenteessäkin. Kansainvälisessä autoteollisuudessa on samaan aikaan meneillään historiallisen voimakas rakennemuutos. Muutoksen taustalla ovat liikenteen kasvavat ympäristövaatimukset sekä kansainvälinen talouskriisi ja sen vaikutukset eri toimialoille. Yhdessä nämä muutosvoimat muokkaavat kansainvälisen autoteollisuuden olemassa olevia yritysrakenteita poikkeuksellisen voimakkaasti. Muutos avaa uusia merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten uudelle liiketoiminnalle ja kasvulle mm. sähköajoneuvo- ja latausinfrastruktuurisektoreilla. Samoin uuden sähköajoneuvoteknologian monipuolinen hyödyntäminen muilla toimialoilla ja tuotteissa on elinkeinoelämän uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Suomalaisen sähköajoneuvoklusterin syntymiselle on varsin hyvät edellytykset, koska Suomesta löytyy perinteisesti vahvaa metalli- ja konepaja sekä sähköteollisuutta. Merkittävimpiä jo käynnistyneitä suomalaisia hankkeita ovat ladattavan Fisker Karma -hybridiauton valmistuksen aloittaminen Uudessakaupungissa Valmet Automotive Oy:n tehtailla ja European Batteries Oy:n akkutehtaan valmistuminen Varkauteen. Nämä kummatkin tuovat merkittävää uutta liikevaihtoa jo vuonna Lisäksi raskaissa ajoneuvoissa ja niitä teknisesti lähellä olevissa liikkuvissa työkoneissa tapahtuu hybridisointikehitystä, joka omalta osaltaan tukee sähköajoneuvoklusterin kehittymistä. Samoin sähköajoneuvojen ja latausjärjestelmien edellyttämän tehoelektroniikan ja tietotekniikan teollinen osaaminen on Suomessa vahva. Suomalainen sähköajoneuvotoimiala on vasta muotoutumassa ja sen voidaan arvioida olevan vuonna 2010 liikevaihdoltaan noin 200 miljoonaa euroa ja työllistävän noin tuhat henkilöä. Klusteri koostuu yhtäältä varsinaisesta ajoneuvotuotannosta ja toisaalta sähköajoneuvojen alijärjestelmien (akut, elektroniikka, ohjelmistot, mekaniikka) sekä latausjärjestelmien ja näiden komponenttien valmistuksesta. Mikäli markkinamahdollisuudet ovat ennakoidun kaltaiset ja ne kyetään hyödyntämään hyvin, kasvu voi tulevina vuosina olla voimakasta. Sähköajoneuvoliiketoimintaa synnytettäessä on olennaista päästä kiinni markkinakysyntään sen aikaisessa vaiheessa. Tuotekehityksen kannalta prototyyppien ja piensarjojen sujuva hyväksyntä ja käyttöönotto ovat erittäin tärkeitä tekijöitä. Käynnissä olevan teknologia- ja rakennemurroksen myötä mahdollistuva sähköajoneuvojen laajeneva käyttö luo myös julkiselle vallalle monia uusia mahdollisuuksia, joilla voidaan edistää elinkeino-, liikenne- ja ilmastopolitiikan päämäärien saavuttamista. 12

14 4 Sähköajoneuvotoimialan tavoitetila vuonna 2020 Työryhmän taustaselvityksessä on analysoitu monipuolisesti sähköajoneuvoalan kansainvälisiä trendejä, kasvuennusteita ja kotimaisia kehitysnäkymiä. Niihin pohjautuen työryhmä esittää Suomen sähköajoneuvotoimialan kehityksen tavoitetilaksi vuoteen 2020 mennessä seuraavaa: Sähköajoneuvojen valmistuksesta ja niiden komponenteista, ohjelmistosta ja suunnittelusta on vuonna 2020 muodostunut merkittävä vientiteollisuuden toimiala Suomeen. Sen perustan muodostavat nykyisten autojen kokoonpanoteollisuuden kehittyminen, kotimaisen akkuteollisuuden synty sekä ohjelmisto-, sähkökone- ja tehoelektroniikkateollisuuden kasvun suuntautuminen sähköajoneuvoihin. Toimialaa vahvistavat sen synergiat liikkuvien työkoneiden valmistuksen sekä sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja -palveluiden kanssa sekä yhteiskunnan panostus alan koulutukseen ja tutkimukseen. Suomalaisen sähköajoneuvotoimialan (nykyarvoinen) vuosiliikevaihto vuonna 2020 on 1 2 miljardia euroa ja välitön työllistävä vaikutus useita tuhansia työpaikkoja. Yhteiskunta kannustaa sähköajoneuvojen ja muiden energiatehokkaiden ajoneuvojen käyttöönottoon Suomessa. Vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % on sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % (eli 10 % kaikista) täyssähköautoja

15 5 Toimenpidesuositukset Työryhmä esittää toimeksiantonsa perusteella joukon toimenpidesuosituksia, joiden kautta edellä esitetyn tavoitetilan toteutumista edistetään. Toimenpidesuositukset on jaettu neljään kokonaisuuteen: 1 sähköajoneuvotoimialan (-klusterin) kehittäminen 2 sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistäminen 3 sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannusteet 4 latausinfrastruktuurin kehittäminen ja muut alan kehitystä tukevat toimenpiteet. Suomalaisen sähköajoneuvotoimialan kehittymisen ja kasvun kannalta toimenpiteiden toteuttaminen on tarkoituksen mukaista vaiheistaa niin, että päähuomio kiinnitettäisiin aluksi alan osaamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä kokeilu- ja konseptihankkeisiin (suosituskohdat 1 ja 2). Sähköajoneuvojen tarjonnan lisääntyessä ja kuluttajamarkkinoiden vahvistuessa näiden rinnalle tuotaisiin hankinnan ja käytön kannusteet sekä ajoneuvokannan edellyttämän latausinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet (suosituskohdat 3 ja 4). 1 Sähköajoneuvotoimialan (-klusterin) kehittäminen Sähköajoneuvoklusteriin katsotaan kuuluvaksi sähköajoneuvojen valmistajat ja sähköajoneuvoteknologioita soveltavat liikkuvien työkoneiden valmistajat sekä näiden alijärjestelmä- ja komponenttiteollisuus. Lisäksi klusteriin kuuluvat latausinfrastruktuurin kehittäjä- ja ylläpitäjäyritykset. Klusterin osaamisperustaa tukevat sähköajoneuvoteknologioiden tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaan erikoistuneet korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyksiköt. Suomalaisten sähköajoneuvoklusterin kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien toteutuminen käsillä olevassa teknologisessa ja teollisessa murros- ja kasvuvaiheessa edellyttää yritysten omien kehittämispanostusten lisäksi myös julkisen sektorin harjoittamalta elinkeino-, energia-, ja innovaatiopolitiikalta määrätietoista alan kehittämisen tahtotilaa. Suomeen voi kehittyä uusi kasvava vientiteollisuuden toimiala, jolla on merkittäviä teknologia- ja liiketoimintasynergioita Suomen nykyisen metalli- ja koneteollisuuden vahvuusalueiden kanssa. Näitä ovat mm. raskas ajoneuvoteollisuus sekä liikkuvien työkoneiden kuten metsä- ja kontinkäsittelykoneiden valmistus. 1.1 Sähköajoneuvoklusterin teknologinen osaamisperusta ja osaavan työvoiman saatavuus Sähköajoneuvoalan tuleva kasvu sekä eri sähköajoneuvoteknologioiden laajeneva soveltaminen muilla sektoreilla edellyttävät alan perus- ja soveltavan tutkimuksen vahvistamista yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja 14

16 tutkimuslaitoksissa. Muun muassa akkukemian ja -teknologioiden osaaminen, koulutus ja tutkimus on Suomessa vähäistä suhteessa niiden kasvavaan merkitykseen niin sähköajoneuvosektorilla kuin monilla muillakin teollisuuden aloilla ja yhteiskunnan infrastruktuureissa. (1.1. A) Työryhmä esittää sähkö- ja hybridijärjestelmien koulutuksen ja opetuksen vahvistamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. (1.1 B) Työryhmä esittää energiavarastojen tutkimuksen ja teknologiakehityksen vahvistamista esimerkiksi yliopiston tai VTT:n yhteyteen perustettavan tutkimusyksikön avulla. Kotimaisen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja koulutuksen vahvistamisen ohella on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset tutkimusorganisaatiot ja yritykset verkottuvat alan kansainvälisiin (EU/IEA, USA, Japani) T&K-ohjelmiin, joissa kehitetään sähköajoneuvotoimialan ydinosaamisia ja läpimurtoteknologioita olennaisesti suuremmilla resursseilla kuin mihin meillä on kansallisesti mahdollisuudet. (1.1 C) Työryhmä katsoo, että Suomen tulee aktiivisesti osallistua sähköajoneuvoalan perustutkimus-, teknologiakehitys- ja kokeiluhankkeisiin Euroopan unionin ja muissa kansainvälisissä yhteistyöohjelmissa. Kotimaisten T&K-panostusten tulee painottua erityisesti alan uusinta kansainvälistä osaamista markkinalähtöisesti soveltavaan ja eri toimialoilla käytäntöön vievään kehittämistoimintaan. Sähköajoneuvojen yleistyminen edellyttää pikaisesti myös autoalan ammattiasteen koulutuksen ennakoivaa kehittämistä, jotta alan 2010-luvulla kasvaviin ja muuttuviin osaamistarpeisiin kyetään vastaamaan. Sähköalan töitä saavat tehdä vain kelpoisuusvaatimukset täyttävät henkilöt ja yritykset. Autoalalta tällaisia henkilöitä tai yrityksiä ei vielä juuri löydy, eikä laajamittaisia koulutusohjelmia ole vielä käynnistetty. (1.1 D) Työryhmä esittää sähköajoneuvotekniikan perus- ja täydennyskoulutuksen lisäämistä auto- ja sähköalan ammattioppilaitoksissa ottaen huomioon erityisesti sähköajoneuvoista korjaamo- ja katsastustoiminnalle aiheutuvat erityisvaatimukset. 1.2 Sähköajoneuvoalan yritysklusterin kehittämistoimenpiteet Suomalainen sähköajoneuvoalan yritystoiminta on aktiivisessa kehitysvaiheessa. Ajoneuvovalmistuksessa ja mm. akkujen ja akkujärjestelmien alueella yritykset Suomessa ovat panostaneet voimakkaasti uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen. Lisäksi esimerkiksi tehoelektroniikan ja 15 14

17 ohjelmistokehityksen sektorilla alan suomalaiset yritykset ovat valmiit suuntautumaan sähköajoneuvoteollisuuden alijärjestelmätoimitukseen kysynnän lähtiessä nousuun. Autoteollisuuden rakennemuutoksesta ja monien alan tähänastisten suuryritysten vaikeuksista huolimatta kilpailu sähköajoneuvoalalla on voimakasta ja vastassa ovat monissa tapauksissa globaalit suuryitykset. Tässä tilanteessa menestyminen edellyttää suomalaisilta yrityksiltä erikoistumista ja painopistevalintojen tekemistä. Valinnoissa tulisi pyrkiä rakentamaan kilpailukykyä erityisalueilla ja sektoreilla, joilla on mahdollista rakentaa kilpailuetua ja liiketoiminnan kasvua rinnakkaisten toimialojen synergiaeduilla. Kehittämislinjojen valinnoista vastaavat luonnollisesti alan yritykset ja yhteenliittymät yksin ja yhteistyössä keskenään. Julkisen sektorin tehtävänä on tukea elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keinoin yritysten painopistevalintojen edellyttämiä investointeja, vahvistaa klusterin yhteistyöverkostojen syntymistä sekä jakaa uuden teknologian ja osaamisen kehittämiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Julkisen sektorin panostusten tavoitteena on maksimoida sähköajoneuvotoimialan kasvun myönteiset vaikutukset kansantalouteen ja työllisyyteen. (1.2 A) Työryhmä katsoo, että sähköajoneuvotoimialalle avautuvat mahdollisuudet selvitetään ja ratkaisuja haetaan alan yritysten johdolla liiketoimintalähtöisesti pyrkien erikoistumiseen ja synergiaetujen hyödyntämiseen. Erityisesti on syytä edistää sellaisia yritysten tunnistamia liikkuvan kaluston ja sen edellyttämän infrastruktuurin tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla yritykset hakevat koetellulle osaamiselleen markkinoita tällä uudella markkina-alueella. (1.2 B) Työryhmä katsoo, että julkisen sektorin (TEM, Tekes) tehtävänä on tukea elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keinoin sähköajoneuvoklusterin yritysten painopistevalintojen edellyttämiä investointeja, vahvistaa klusterin yhteistyöverkostojen syntymistä sekä jakaa uuden teknologian ja osaamisen kehittämiseen liittyviä taloudellisia riskejä. 2 Sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeet Sähköajoneuvojen kehittämisessä ja käyttöönoton edistämisessä kokeilu- ja konseptihankkeilla on tärkeä merkitys. Työryhmä esittää seuraavien kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistämistä: 16

18 2.1 Henkilö-, jakelu- ja julkisen sähköajoneuvoliikenteen kokeiluhankkeet Kokeiluhankkeilla kerätään kokemusta sähköajoneuvojen käyttöön liittyvistä kysymyksistä erilaisissa arkipäivän käyttökohteissa ja toimintaympäristöissä. Esimerkiksi Suomen ilmasto-olosuhteiden tai yhdyskuntarakenteen vaikutukset sähköajoneuvojen käyttöön on selvitettävä pääosin kotimaassa toteutettavilla kokeiluhankkeilla. Toisaalta kokeiluhankkeissa tulee pyrkiä yhteistyöhön myös ulkomaisten sähköajoneuvoalan toimijoiden kanssa. Muun muassa Suomen latauskäyttöön soveltuva laaja lämmityspistokeinfrastruktuuri ja pohjoiset käyttöolosuhteet voivat toimia myös vetovoimatekijöinä kansainvälisten kokeiluhankkeiden toteuttamiselle Suomessa. (2.1 A) Työryhmä esittää, että Suomessa käynnistetään henkilö-, jakelu- ja julkisen sähköajoneuvoliikenteen kokeiluhankkeet yritysten, kuntien ja valtiovallan kumppanuushankkeina. Valtion rahoituksen hankkeisiin tulisi olla tavoitteellisesti noin puolet kokonaiskustannuksista, kolmelle hankkeelle yhteensä 5-10 miljoonaa euroa. Tämä raha tulisi saada työ- ja elinkeinoministeriön budjettiin lisämäärärahana tuleville vuosille. Ensimmäisten hankkeiden tulisi käynnistyä vuoden 2010 loppuun mennessä. (2.1 B) Työryhmän näkemyksen mukaan sähköajoneuvojen kokeiluhankkeissa tulee hyödyntää myös Tekesin innovatiivisia julkisia hankintoja edistävää uutta rahoitusmuotoa. Sillä tuetaan uusia kokeilevia hankintoja suorittavia julkisia organisaatioita (hankintayksiköitä), joille aiheutuu lisäkustannuksia innovatiiviseen ratkaisun tai palvelukonseptin hankkimiseen liittyvistä esiselvityksistä, uudenlaisiin ratkaisuihin kannustavien tuote- ja palveluvaatimusten määrittelyistä ja muista innovatiivisen hankinnan edellyttämistä toimenpiteistä. 2.2 Suomalainen konseptisähköauto Sähköajoneuvojen konseptihankkeilla osoitetaan suomalaisen sähköajoneuvoklusteriin kuuluvien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden osaamista ja kyvykkyyksiä sekä parannetaan niiden valmiuksia tuleviin yhteishankkeisiin. Konseptiprojekteilla on keskeinen merkitys suomalaisen sähköajoneuvoteollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä ja integroinnissa voimakkaasti muuttuviin ajoneuvoteollisuuden globaaleihin toimittajaketjuihin ja arvoverkostoihin. Suomalainen Valmet Automotive Oy on valmistellut sähköistä konseptiautohanketta ja sille suomalaista toimittajaverkkoa. Ensimmäisessä vaiheessa on tehty markkina-analyysi, konsepti- ja muotoiluehdotukset sekä tunnistettu mahdollisia suomalaisia yhteistyökumppaneita. Energiayhtiö Fortum, joka on hankkeessa Valmet Automotive Oy:n kumppani, tuo projektiin auton 16 17

19 lataamiseen liittyvää osaamista. Toisessa vaiheessa on tarkoitus jatkaa suunnittelua, valita partnerit ja rakentaa Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 2010 esiteltävä konseptiauto. Se olisi 2+2 -paikkainen sähköauto, jonka ajomatka kertalatauksella on 160 km. Valmet Automotive Oy selvittää myös mahdollisuudet auton valmistukseen sarjatuotannossa. Kaupallinen konseptisähköautohanke edellyttää huomattavaa uuden teknologian, tuotantomenetelmien ja kumppanuusverkostojen kehittämispanosta. Tekesin tuotekehitystuki on ratkaisevaa hankkeen käynnistämiselle ja toteuttamiselle riittävän laaja-alaisena, nopeavaikutteisena ja koko suomalaisen toimialan osaamista kohottavana kehittämisohjelmana. (2.2 A) Työryhmä pitää tärkeänä, että kilpailijamaiden tapaan myös meillä valtio (TEM, Tekes) edistää sähköajoneuvoklusterin kehitystä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan rahoitusinstrumenteillaan tukemalla suomalaisen konseptisähköauton kehittämiseen, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen sekä viennin edistämiseen liittyviä yritysten investointeja ja jakamalla kehitysriskejä. 3 Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannustimet Sähköautojen käyttöönoton nopeutta on arvioitu sähköajoneuvotyöryhmän tilaamassa taustaselvityksessä. Sähköajoneuvotarjonnan oletettuun kansainväliseen kehitykseen ja Suomen nykyiseen ajoneuvoverotukseen pohjautuvan perusskenaarion mukaan ensimmäiset ladattavat hybridit tulevat markkinoille vuonna 2010, jonka jälkeen ne alkavat hitaasti yleistyä myös Suomessa niin, että vuonna 2020 maassamme myytävistä uusista henkilöautoista ladattavia hybridejä olisi 10 % ja varsinaisia täyssähköautoja 3 %. Työryhmän asettaman tavoitetilan mukaan vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % olisi sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % (eli 10 % kaikista myytävistä henkilöautoista) täyssähköautoja. Tämän kehitysuran saavuttaminen edellyttää päämäärätietoisia ja onnistuneesti yhteen sovitettuja julkisen sektorin toimenpiteitä liikenne-, ilmasto-, energia-, teknologia- ja elinkeinopolitiikan sektoreilla. Sähköajoneuvojen kotimaista kysyntää on mahdollista lisätä ja ohjata julkisen sektorin toimenpiteillä. Riittävä kysyntä kotimarkkinoilla luo perustaa toimialan kehittämiseen liittyville yritysten investoinneille ja kokeiluhankkeille. Hankintaan tai käyttöön kohdistuvia taloudellisia tukitoimia ei kuitenkaan voida kohdistaa erityisesti Suomessa tuotettuihin ajoneuvoihin, vaan kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti kuluttajan suorittaessa lopullisen valinnan markkinoilla olevista ajoneuvovaihtoehdoista. Sähköajoneuvojen hankintaan ja käyttöön kohdistuvat mahdolliset suorat valtiontuet ja verokannusteet päätetään valtiontalouden kehyspäätös- ja 18

20 talousarvioprosesseissa. Asian jatkovalmistelussa on tarpeen ensisijaisesti selvittää nykyisen rahoituksen uudelleenkohdennusmahdollisuudet ja samalla selvittää ehdotusten taloudelliset vaikutukset tarkemmin. Verotukseen liittyvien ehdotusten osalta tarvitaan myös jatkoselvityksiä. Samalla tulee selvittää tarkemmin verotuksen ohjaavien rakenteellisten muutosten mahdollisuudet. Työryhmä ehdottaa, että sähköautojen käyttöönottoon kotimarkkinoilla kannustettaisiin seuraavin toimin: 3.1 Hankinnan kannustimet Autovero on autojen tehdashinnan lisäksi suurin auton myyntihintaan vaikuttava tekijä. Autovero porrastettiin Suomessa vuoden 2008 alussa CO2-päästöjen mukaiseksi. Uudistettu veromalli suosii energiatehokkaita autoja teknologiasta riippumatta. Sähköautoihin sovelletaan minimiveroa, mutta niiden hankintahinta on silti tällä hetkellä lähes kaksinkertainen polttomoottorilla varustettuun autoon verrattuna. Hintojen uskotaan kuitenkin laskevan merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. (3.1 A) Työryhmä katsoo, että autoveron ympäristömyönteistä kuluttajakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta voitaisiin entisestään parantaa lisäämällä ko. veron päästöihin perustuvaa progressiivisuutta. (3.1 B) Työryhmä esittää, että valtio harkitsisi tulevina vuosina sähköautojen hankinnan suoraa tukemista kysynnän lisäämiseksi. Tuen tulisi olla väliaikainen ja ajoittua siten, että kysynnän lisääntymisestä saataisiin suurin mahdollinen yhteiskuntataloudellinen hyöty. Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetussa direktiivissä (2009/33/EY) edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt sekä tietyt epäpuhtauspäästöt. (3.1 C) Työryhmä katsoo, että julkisten hankintojen ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon myös sähköajoneuvojen ympäristö- ja energiataloudelliset edut direktiivin 2009/33/EY mukaisesti sekä korostaa julkisten organisaatioiden mahdollisuuksia toimia uusien kokeiluhankkeiden käynnistäjinä ja ympäristömyönteisen toiminnan malliesimerkkinä. Sähköautojen hankintaa olisi mahdollista edistää myös suuntaamalla työsuhdeautojen hankintoja uudella tavalla. Jos esimerkiksi työsuhdeautojen verotus

21 arvo kytkettäisiin polttoaineenkulutukseen ja CO2-päästöihin, tämä saattaisi johtaa sähköautojen nopeaan yleistymiseen työsuhdeautokannassa. 3.2 Käytön kannustimet Ajoneuvoveron vuonna 2010 voimaan tuleva uudistus koskee ainoastaan ajoneuvoveron perusosaa. Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta muilta kuin bensiiniä polttoaineenaan käyttäviltä ajoneuvoilta peritään osana ajoneuvoveroa ns. käyttövoimaveroa. Käyttövoimaverolla tasoitetaan erilaisten energialähteiden verotuksen välisiä eroja. Dieselöljyn vero on huomattavasti alhaisempi kuin bensiinin, ja sähkön vero on vielä huomattavasti dieselöljyäkin lievempi. Tästä syystä johtuen myös sähköautoilta kannetaan nykyisten säädösten mukaisesti käyttövoimaveroa. Ajoneuvon käytöstä perittävän vuosittaisen ajoneuvoveron määräytymisperusteet vaikuttavat kuluttajien autovalintoihin. Ajoneuvoveron perusvero porrastetaan autoveron tapaan CO2-sidonnaiseksi vuonna Progressiivinen perusvero on alimmillaan 20 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on enintään 66 g/km. Verotuksessa sähköajoneuvojen katsotaan kuuluvan tähän luokkaan. (3.2 A) Työryhmä katsoo, että ajoneuvoveron ympäristömyönteistä kuluttajakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta voitaisiin entisestään parantaa lisäämällä ko. veron päästöihin perustuvaa progressiivisuutta. (3.2 B) Työryhmä esittää, että sähköautoilta vuosittain perittävän käyttövoimaveron poistamista harkittaisiin osana valtiovarainministeriön polttoaineiden laatuporrastuksen kehittämisen kokonaisuutta. Koska sähköautot ovat useimmiten polttomoottoriautoja parempi vaihtoehto paitsi ilmaston, myös melu- ja ilmanlaatukysymysten osalta, niiden käyttöönottoa tuetaan monissa maissa kaupunkien toimesta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa sähköautot saavat vapautuksia Lontoon ruuhkamaksuista sekä pysäköintimaksuista. (3.2 C) Työryhmä esittää, että kaupungit ja kunnat tukevat osaltaan sähköautojen ja muiden erittäin vähäpäästöisten yksityisajoneuvojen käyttöä tarjoamalla niille esimerkiksi pysäköintietuuksia ja tavanomaisia ajoneuvoja sujuvampia liikennöintimahdollisuuksia. 3.3 Informaatio-ohjaus Informaatio-ohjaus on taloudellisen ohjauksen ohella merkittävin keino kuluttajien ajoneuvovalintoihin vaikuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö ja 20

22 sen hallinnonala tulevat siksi lähivuosina panostamaan asiaan voimakkaasti. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä pudottaa uusien myytävien henkilöautojen ominaispäästöt lähelle EU-maiden keskimääräistä tavoitetasoa (95 g/km). (3.3 A) Työryhmä esittää, että ajoneuvovalintoja tekevien kuluttajien, yritysten, viranomaisten, kuntien ja muiden organisaatioiden informaatio-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös sähköajoneuvoja koskevan tiedon saatavuuteen ja näkyvyyteen. 4 Latausinfrastruktuurin kehittäminen ja muut alan kehitystä tukevat toimenpiteet Sähköajoneuvotoimialan kehittymistä voidaan tukea ja nopeuttaa myös eräillä muilla yhteiskunnan toimenpiteillä sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä. 4.1 Latausinfrastruktuurin kehittäminen Latausinfrastruktuurin kehittäminen on mitä suurimmassa määrin aikataulukysymys. Riittävien latausmahdollisuuksien tulee olla laajalti käytettävissä, kun sähköautot tulevat. Niitä ei kuitenkaan voi rakentaa pitkäksi aikaa odottamaan. Suomalainen infrastruktuuri tukee jo nykyisellään melko hyvin sähköajoneuvojen käyttöönottoa, sillä Suomessa on runsaasti moottorin esilämmitykseen tarkoitettuja pistokkeita, joita voidaan hyödyntää latauksessa. Latausmahdollisuuksiin kadun varsilla, pysäköintihalleissa ja liikekeskuksissa sekä myös taloyhtiöissä liittyy kuitenkin monia avoimia kysymyksiä, kuten latauspisteiden rakentamis- ja käyttökustannusvastuut sekä lataukseen käytettävän sähköenergian veloittamisen periaatteet (4.1 A) Työryhmä katsoo, että tarkoituksenmukaisen latausinfrastruktuurin rakentuminen lähivuosina edellyttää kokonaisvaltaista kehittämisotetta siten, että sähköautojen kasvavan käytön tarpeet huomioidaan niin liikennesuunnittelussa, rakentamismääräysten uudistamisessa kuin myös osana sähköenergiamarkkinoiden ja niitä koskevan lainsäädännön kehittämistä. (4.1 B) Työryhmä katsoo, että sähköajoneuvojen laajenevan käytön edellyttämää kaupallisten latausratkaisujen saatavuutta mm. yleisillä pysäköintipaikoilla, ostoskeskuksissa, huoltoasemilla ja työpaikoilla on vauhditettava tehostamalla yritysten, kuntien ja valtiovallan yhteistyötä tässä asiassa. 4.2 Sähköajoneuvosektorin standardisoinnin seuranta ja vaikuttaminen Sähköajoneuvojen kansainvälistä standardointityötä ollaan parhaillaan organisoimassa. Perusteilla olevan Sesko Ry:n standardointikomitean SK 69 Sähköautot ja niiden latauslaitteet tehtäviksi on katsottu mm. kansainvälisen 20 21

23 ja eurooppalaisen standardisointityön seuraaminen ja työhön vaikuttaminen, aktiivisen ja puolueettoman keskustelufoorumin tarjoaminen, kansallisen tiedottamisen tehostaminen sekä mahdollisesti tarvittavien kansallisten standardien ja käsikirjojen valmistelu. (4.2 A) Työryhmä katsoo, että sähköajoneuvosektorin eurooppalaista ja kansainvälistä standardisointitoimintaa tulee Suomessa seurata aktiivisesti ja vaikuttaa kehityksen suuntaan suomalaisesta näkökulmasta. 4.3 Sähköajoneuvoalan seurantaryhmä Sähköajoneuvotoimialan kehitystä ja käynnistettävien toimenpiteiden vaikutuksia tulee seurata keskitetysti sekä pyrkiä tunnistamaan, käynnistämään ja koordinoimaan tarpeellisia lisätoimenpiteitä. (4.3 A) Työryhmä esittää, että työtä varten perustetaan sähköajoneuvoalan seurantaryhmä, joka koostuu elinkeinoelämän, kuntien sekä keskeisten hallinnonalojen ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajista. 22

24 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 9/2010 MEE Publications Innovation 9/2010 Tekijät Författare Authors Arbetsgruppen för elfordon i Finland Ordförande Petri Peltonen Sekreterare Saara Jääskeläinen, Kai Kronström, Riitta Mansukoski Julkaisun nimi Titel Title Elfordon i Finland, arbetsgruppsbetänkande Julkaisuaika Publiceringstid Date Januari 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Tiivistelmä Referat Abstract Arbets- och näringsministeriet tillsatte den 5 februari 2009 en arbetsgrupp för att utreda utsikterna för utveckling och ibruktagande av elfordon i Finland och annanstans. Speciellt ville man ha synpunkter på möjligheterna för vårt lands näringsliv att utveckla elfordonsbranschen. Den teknologiska omvälvningen, strukturförändringen inom bilindustrin samt de allt strängare, på trafiken inriktade, målen för att minska utsläppen av växthusgaser påskyndar utvecklingen och ibruktagandet av elfordon. Nyckelteknologierna för elfordon befinner sig i en fas av snabb utveckling. Utvecklingsarbete utförs i många länder runtom i världen. I Finland finns mycket goda möjligheter att skapa ett elfordonskluster. Målet är en omsättning på 1 2 miljarder euro och tusentals nya arbetstillfällen år För att utveckla elfordonsbranschen och främja ibruktagandet av elfordon är det nödvändigt att stärka utbildningen och forskningen i hemlandet och att delta i EU:s och andra internationella aktörers FoU-projekt. Branschutvecklingen kan stödjas genom försöksprojekt med elfordon inom person-, distributions- och kollektivtrafik. För att främja anskaffningen och användningen av elfordon behövs incitament. I Finland finns tillsvidare endast några få elbilar och endast ca 1500 laddningsbara hybridbilar i trafik. Det är nödvändigt att utveckla laddningsinfrastrukturen när elfordonen blir allmännare. Utveckling krävs också inom lagstiftning och standardisering. Till stöd för arbetsgruppen för elfordon i Finland gjordes en omfattande bakgrundsutredning. I sitt betänkande rekommenderar arbetsgruppen olika åtgärder som kan främja utvecklingen av elfordonsbranschen i Finland. Arbetsgruppens betänkande överlämnades till minister Pekkarinen den 6 augusti Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Innovationsavdelningen/Riitta Mansukoski, tfn Asiasanat Nyckelord Key words elfordon, elbil, klimatpolitik, energieffektivitet, uppladdningssystem, standardisering, testprojekt, beskattining ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 24 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

25 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 9/2010 MEE Publications Innovation 9/2010 Tekijät Författare Authors Julkaisuaika Publiceringstid Date January 2010 Electric vehicles in Finland working group Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Chairperson Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö Secretaries Saara Jääskeläinen, Kai Kronström, Arbets- och näringsministeriet Riitta Mansukoski Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment 5 February 2009 Julkaisun nimi Titel Title Electric vehicles in Finland, working group report 6 August 2009 Tiivistelmä Referat Abstract On 5 February 2009, the Ministry of Employment and the Economy appointed a working group to examine the prospects of the development and introduction of electric vehicles in Finland and elsewhere. In particular, opinions were sought on the possibilities of our nation s industrial and commercial sector developing an electric vehicle industry. Technological change, structural change in the automotive industry and stricter greenhouse gas emission targets imposed on transport will speed up the development and introduction of electric vehicles. Key electric vehicle technologies are undergoing rapid development, with development efforts underway in many countries around the world. Finland has excellent chances of creating an electric vehicle cluster. The target status for 2020 is to achieve net sales of EUR 1 2 billion and to create thousands of new jobs. The development of the electric vehicle industry, and promoting the introduction of electric vehicles, requires the strengthening of education and research in Finland, and participation in international R&D pro-jects conducted by the EU and others. Trial projects with electric vehicles in passenger car traffic, delivery traffic and public transport could support advancement in this field. However, incentives are necessary in order to promote the acquisition and use of electric vehicles. To this day, only a few electric cars are in traffic use in Finland and recharge-able hybrid cars total only around 1,500. The development of a charging infrastructure is imperative as electric vehicles become more common, as is that of legislative issues and aspects related to standardisation. An extensive background survey has been conducted in support of the work of the Electric vehicles in Finland working group, whose report recommends a variety of measures for promoting the development of the electric vehicle industry in Finland. The working group submitted its report to Minister Pekkarinen on 6 August Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Innovation department/riitta Mansukoski, tel Asiasanat Nyckelord Key words electric vehicle, electric car, climate policy, energy efficiency, load system, standardization, test projects, test plan ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 24 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

26 Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmä on arvioinut sähköautojen ja muiden sähköllä liikkuvien ajoneuvojen kehitysnäkymiä ja esittää suosituksia, joilla niiden kehittämistä ja käyttöönottoa voidaan Suomessa edistää. Verkkojulkaisu ISSN ISBN

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö 6.8.2009

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 IEA:N PITKÄN AIKAVÄLIN PROJEKTIO Eri henkilöautotyyppien osuudet progressiivisessa BLUE Map -skenaariossa Fulton et al. 2009 suomalaisen sähköajoneuvoklusterin

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. Työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. Työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö 6.8.2009 1 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa 2009 Sähköajoneuvot Suomessa työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin 1. arvioida sähköajoneuvojen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Älyliikenne ja sähköajoneuvot - synergioita ja yhtymäkohtia

Älyliikenne ja sähköajoneuvot - synergioita ja yhtymäkohtia Älyliikenne ja sähköajoneuvot - synergioita ja yhtymäkohtia ECV kick off tilaisuus 5.9.2012 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Älyliikenne: mitä se on? Käytetään hyväksi tietoja viestintätekniikkaa liikennejärjestelmässä

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE

TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE TRANSSMART KÄRKIOHJELMA: ÄLYKÄS VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE Nils-Olof Nylund 10.10.2013 2 Älyä peliin ja matka jatkuu! LIIKENTEEN SAATTAMINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLE (IEA RETD RETRANS RAPORTTIA

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Sähköinen liikenne Suomessa

Sähköinen liikenne Suomessa Sähköinen liikenne Suomessa Poliittisten vaikuttajien näkemyksiä sähköisen liikenteen edistämisestä Suomessa 9.4.2015 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti Sähköinen liikenne -hankkeen toimeksiannosta

Lisätiedot

Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot

Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot Erittäin vähäpäästöiset ajoneuvot - Selvitys ajoneuvopäättäjien ja -käyttäjien näkemyksistä 2.12.2014 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa organisaatioiden kiinnostusta erittäin

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkijaseminaari Tilaisuuden tarkoitus ja TransEco kokonaisuus Tutkijaseminaarin tavoite Tutkimustahojen ja tilaajien verkostoituminen Meneillään olevien hankkeiden

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Sähköinen liikenne tarua vai totta? 14.04.2014 Pekka Malinen

Sähköinen liikenne tarua vai totta? 14.04.2014 Pekka Malinen Sähköinen liikenne tarua vai totta? 14.04.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tilanne Suomessa 3. Tilanne maailmalla 4. Visio 2 VN-ryhmä: Projektit liittyen teemaan sähköinen liikkuminen Polttokennoteknologiat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010

POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 POLTTOAINEVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN AUTOKAUPPIASPÄIVÄT 26.3.2010 Leo Parkkonen 26.3.2010 VM:N TOIMEKSIANTO VTT:LLE Energiatuotteiden ja niiden ympäristöhyötyjen kartoitus verotuksen kehittämiseksi Onko olemassa

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu. TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy

Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu. TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy Valitse auto viisaasti -verkkopalvelu TransECO-seminaari 4.12.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy Tietoa tarvitaan muustakin kuin energia- ja ympäristöominaisuuksia Mitä hyviä ja huonoja puolia eri autotyypeissä

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari

Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta 18.11.2010 TransEco seminaari Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Ryhmähanke: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Mikä: Miksi: Miten: Mikä EVELINA? Omaleimaista: Mitä juuri nyt? Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011

EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011 EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta 13.9.2011 Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden

Lisätiedot

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö

Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta. Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Vihreän ICT:n toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpidealueet mediasektorin näkökulmasta Mirka Meres-Wuori, Internetpalvelut -yksikkö Esityksen kulku 1. LVM ja vihreä ICT 2. Toimintaohjelman valmistelu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Vihreää valoa sähköautojen lataukseen Ensto Green Park - Plug Into a Fresh Today

Vihreää valoa sähköautojen lataukseen Ensto Green Park - Plug Into a Fresh Today Vihreää valoa sähköautojen lataukseen Ensto Green Park - Plug Into a Fresh Today 2010 BUILDING TECHNOLOGY 1 Milj. kpl maailmassa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sähköautot tulevat oletko valmis? 1,2 2010

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009

Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat. Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009 Fisker Karma ja sähköautojen teknologiat Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen Valmet Automotive Oy ECT Forum 09 23.9.2009 Uuden ajoneuvoteknologian eturivissä Valmet Automotive tänään Autoteollisuus murroksessa

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/8 9.9.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/8 9.9.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Valtuuston linjaus Tiivistelmä Helsingin Energia -liikelaitos 10.7.2013 HEL 2012-013232 T 00 00 03 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.9.2012 Astrid

Lisätiedot