Sähköajoneuvot Suomessa. Työryhmämietintö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköajoneuvot Suomessa. Työryhmämietintö 6.8.2009"

Transkriptio

1 Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010

2 Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 9/2010 MEE Publications Innovation 9/2010 Tekijät Författare Authors Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmä Puheenjohtaja Petri Peltonen Sihteerit Saara Jääskeläinen, Kai Kronström, Riitta Mansukoski Julkaisun nimi Titel Title Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Julkaisuaika Publiceringstid Date Tammikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään näkymiä sähköajoneuvojen kehityksestä ja käyttöönotosta Suomessa ja muualla. Erityisesti haluttiin näkemyksiä maamme elinkeinoelämän mahdollisuuksista sähköajoneuvotoimialan kehittämiseksi. Teknologiamurros, autoteollisuuden rakennemuutos sekä liikenteelle suunnatut tiukkenevat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jouduttavat sähköajoneuvojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Sähköajoneuvojen avainteknologiat ovat nopeassa kehitysvaiheessa. Kehitystyötä tehdään useissa maissa ympäri maailmaa. Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet luoda sähköajoneuvoklusteri. Tavoitetilana on 1 2 miljardin euron liikevaihto ja useita tuhansia uusia työpaikkoja vuonna Sähköajoneuvotoimialan kehittämiseksi ja sähköajoneuvojen käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista kotimaassa sekä osallistumista EU:n ja muihin kansainvälisiin t&k-hankkeisiin. Henkilö-, jakelu- ja julkisen sähköajoneuvoliikenteen kokeiluhankkeilla voidaan tukea alan kehittymistä. Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön edistämiseksi tarvitaan kannustimia. Toistaiseksi Suomessa on liikenteessä sähköautoja vain muutamia ja ladattavia hybridiautojakin vain noin Latausinfrastruktuurin kehittäminen on välttämätöntä sähköajoneuvojen yleistyessä. Myös lainsäädännöllisiä ja standardointiin liittyviä asioita joudutaan kehittämään. Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmän työtä tukemaan tehtiin laaja taustaselvitys. Mietinnössä työryhmä suosittelee erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää sähköajoneuvotoimialan kehittymistä Suomessa. Työryhmän mietintö luovutettiin ministeri Pekkariselle Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Innovaatio-osasto/Riitta Mansukoski, puh Asiasanat Nyckelord Key words sähköajoneuvo, sähköauto, ilmastopolitiikka, energiatehokkuus, latausjärjestelmät, standardointi, kokeiluhankkeet, verotus ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 24 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa 2009 Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin 1 arvioida sähköajoneuvojen laajenevaan käyttöön liittyvät kehitysnäkymät Suomessa alan kansainväliset trendit huomioiden 2 selvittää näiden kehitysnäkymien vaikutukset ja uudet liiketoimintamahdollisuudet suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten näkökulmasta ottaen myös huomioon muilla hallinnonaloilla tehty työ 3 selvittää alan tutkimus- ja kehitystoiminnan tarpeet Suomessa kansainvälinen kehitys ja yhteistyömahdollisuudet huomioiden 4 määritellä tarvittavat teknologia- ja innovaatiotoiminnan toimenpiteet alan osaamisen ja liiketoiminnan vahvistamiseksi Suomessa 5 identifioida sähköajoneuvojen käyttöönottoa koskevia standardoinnin, sääntelyn ja verotuksen osa-alueita, joilla vaaditaan kehittämistoimenpiteitä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin ylijohtaja Petri Peltonen (TEM) ja varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Juhani Tervala (LVM). Jäseniksi nimitettiin toimitusjohtaja Martti Alatalo (FEVT Oy), ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen (WWF), asiantuntija Marja Hamilo (Teknologiateollisuus ry), johtaja Esa Hyvärinen (Fortum Oyj), johtaja Kenneth Hänninen (Energiateollisuus ry), toimitusjohtaja Ilpo Korhonen (Valmet Automotive Oy), toimitusjohtaja Reijo Mäihäniemi (Efore Oyj), professori Nils-Olof Nylund (VTT), neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen (VM), asiantuntija Vesa Peltola (Motiva Oy), toimitusjohtaja Pekka Puputti (Autotuojat Ry), professori Juha Pyrhönen (LTY), toimitusjohtaja Pentti Rantala (Autoalan keskusliitto), ylitarkastaja Maria Rautavirta (LVM), toiminnanjohtaja Jiri Räsänen (Sähköajoneuvoyhdistys), johtaja Harri Turpeinen (Neste Oil Oyj), professori Mari Vaattovaara (HY), projektijohtaja Pekka Vikkula (Espoon kaupunki), teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo (TEM), johtaja Mauno Ylivakeri (Agco Sisu Power Oy) ja johtaja Martti Äijälä (Tekes). Työryhmän sihteereinä toimivat ylitarkastaja Saara Jääskeläinen (LVM) ja ylitarkastaja Riitta Mansukoski (TEM). Työnsä perustaksi työryhmän laati Biomeri Oy:n johdolla taustaselvityksen Sähköajoneuvot Suomessa. Taustaselvitystyön vastuullisena johtajana toimi toimitusjohtaja Kai Kronström (Biomeri Oy). Selvityksen tekemiseen osallistuivat lisäksi professori Pertti Järventausta (TTY), DI Antti Rautiainen (TTY), professori Jarmo Partanen (LTY), professori Juha Pyrhönen (LTY), TkT Samuli Honkapuro (LTY), DI Jukka Lassila (LTY), TkT Iisakki Kosonen (TKK), DI Timo Kari (TKK) ja Kristian Jansson (Biomeri Oy). Lisäksi professori Nils-Olof Nylundin ryhmä (VTT) vastasi osasta raportin sisältöä. Taustaselvityksen raportti on saatavilla TEM:n verkkosivuilla inno.

7 Työryhmän toimikausi oli Työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja järjesti yhden seminaarin. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa mietintönsä työ- ja elinkeinoministeriölle. Helsingissä 6. elokuuta 2009 Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmä Petri Peltonen pj. Juhani Tervala vpj. Martti Alatalo Karoliina Auvinen Marja Hamilo Esa Hyvärinen Kenneth Hänninen Ilpo Korhonen Reijo Mäihäniemi Nils-Olof Nylund Leo Parkkonen Vesa Peltola Pekka Puputti Juha Pyrhönen Pentti Rantala Maria Rautavirta Jiri Räsänen Harri Turpeinen Mari Vaattovaara Pekka Vikkula Sirkka Vilkamo Mauno Ylivakeri Martti Äijälä Saara Jääskeläinen Kai Kronström Riitta Mansukoski

8 Sisältö Esipuhe... 5 Sisältö Taustaa Sähköajoneuvojen käytön nykytilanne ja kehitysnäkymät Suomessa Sähköajoneuvotoimialan kehitysnäkymät Suomessa Sähköajoneuvotoimialan tavoitetila vuonna Toimenpidesuositukset... 14

9

10 1 Taustaa EU:n ilmastotavoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä yhteensä16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenne on osa ei-päästökauppasektoria. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan liikenteen päästöjä tulee vähentää 15 prosentilla. Tavoitteet voivat tiukentua entisestään, jos Euroopan unioni ja muut maailman valtiot pääsevät joulukuussa 2009 Kööpenhaminassa yhteisymmärrykseen uudesta, globaalista ilmastosopimuksesta. Vuoden 2050 tavoite on vähentää teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä % vuoden 1990 tasolta. Tavoitteet ovat liikennesektorille erittäin haastavia, sillä liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat 1990-luvun alun lamavuosia sekä vallitsevaa taloudellista taantumajaksoa lukuun ottamatta jatkuvasti kasvaneet. Ilman uusia toimenpiteitä päästöjen oletetaan edelleen kasvavan noin puolella prosentilla/vuosi BKT:n jälleen kasvaessa. Haasteelliset päästövähennystavoitteet ovat suuresti lisänneet kiinnostusta sähköajoneuvojen kehittämiseen ja käyttöönottoon eri maissa. Sähkömoottorikäyttöjen hyötysuhde on huomattavasti parempi kuin perinteisten polttomoottorikäyttöjen, ja sähkökäyttöjen avulla regeneratiivinen jarrutus on mahdollista, joten niiden avulla voidaan tehokkaasti alentaa liikenteen energiankulutusta. Erityisen energiatehokkaita sähkömoottorikäytöt ovat kaupunkiliikenteessä. Sähköautot vähentävät myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä etenkin tilanteessa, jossa sähköntuotantorakenne perustuu mahdollisimman vähähiilisiin vaihtoehtoihin. Vuoden 2020 päästötavoitteisiin nähden sähköajoneuvojen merkitys on kuitenkin vielä melko pieni. Vaikka sähköautojen osuus uusista myytävistä henkilöja pakettiautoista olisi tuolloin suurikin, suurin osa liikenteessä olevista autoista vuonna 2020 onkin vielä muita kuin sähkökäyttöisiä autoja. Pidemmällä aikavälillä tilanne muuttunee. Sähköajoneuvojen osuus esimerkiksi vuoden 2050 päästötavoitteiden saavuttamisessa lienee jo merkittävä. Paitsi energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sähköajoneuvot voivat tulevaisuudessa auttaa myös liikenteen pääsemisessä eroon öljyriippuvaisuudesta sekä pakokaasupäästöjen ja melun vähentämisessä. Käynnistymässä oleva ajoneuvoteollisuuden murros tarjoaa paitsi uusia keinoja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Useissa maissa on käynnistetty lähtökohdistaan ja tavoitteistaan erilaisia valtioiden tukemia ohjelmia ja suunnitelmia sähköautojen kehittämiseksi ja käyttöönoton lisäämiseksi. Myös ajoneuvoalan tutkimuksessa ja teollisuudessa on syntymässä uusia kansainvälisiä yhteistyömuotoja (mm. EU:n Green Car Initiative -hanke). Mikäli sähköajoneuvotoimialan halutaan Suomessa kehittyvän ja kuuluvan tulevaisuudessa alan kärkeen, useita erityyppisiä toimenpiteitä tarvitaan juuri nyt. 9

11 2 Sähköajoneuvojen käytön nykytilanne ja kehitysnäkymät Suomessa Vakiintumassa olevan terminologian mukaan sähköautoiksi nimitetään sellaisia autoja, joihin voidaan syöttää energiaa auton ulkopuolelta sähköverkosta. Ladattavat sähköautot voivat olla joko täyssähköautoja (Battery Electric Vehicles) tai hybridejä (Plug-in Hybrid Vehicles), joissa yhdistyy perinteinen polttomoottori ja sähköinen voimalinja. Sähköautojen ohella muita sähköajoneuvoja ovat esimerkiksi sähkökäyttöiset varastotrukit, johdinautot sekä sähkömopot. Vuoden 2008 lopulla Suomessa oli liikennekäytössä yhteensä 333 täyssähköajoneuvoa. Näistä 85 oli yksinomaan sähkövoimalla kulkevia autoja, muut olivat sähkömopoja, moottorityökoneita yms. Polttomoottorikäyttöisiä hybridejä oli liikenteessä noin 1500 kappaletta, joista ladattavia hybridejä muutama. Ladattavien hybridi- ja sähköautojen tarjonta kasvaa 2011 alkaen voimakkaasti eri puolilla maailmaa ja tämän myötä myös Suomessa. Tunnetuin sähköautojen käyttäjä Suomessa oli pitkään Suomen Posti Oy (nykyinen Itella Oyj), jolla oli 1990-luvun loppupuolella käytössään parhaimmillaan noin 60 sähkökäyttöistä jakeluautoa. Itella on kuitenkin asteittain luopunut sähköautoistaan toisaalta niiden akkuihin liittyneiden ongelmien ja korkeiden kustannusten sekä toisaalta suomalaisen valmistajan markkinoilta poistumisen vuoksi. Sähköajoneuvojen käyttöönottoa kotimarkkinoilla voidaan nopeuttaa erilaisilla kannustimilla kuten sähköajoneuvoja suosivalla verotuksella tai suoranaisilla tuilla. Suomessa autovero on jo nyt ja ajoneuvoveron perusvero vuodesta 2010 alkaen sähköautoja ja muita vähäpäästöisiä autoja suosivaa, mutta verotus ei vielä lähivuosina kykene kompensoimaan sähköautojen korkeata hankintahintaa. Käyttövoimaveron ja energiaverotuksen tulevaisuutta on pohdittu osana valtiovarainministeriön selvitystä Polttoaineiden laatuporrastuksen kehittäminen. Mahdolliset muutokset ajoneuvojen käyttövoimaveroon tehdään selvityksen pohjalta lähivuosina. Erilaisten kannustimien vaikutuksia kuluttajien ajoneuvovalintoihin voidaan tehostaa informaatio-ohjauksella. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Ajoneuvohallintokeskus käynnistivät autoverouudistuksen yhteydessä hankkeen ajoneuvojen energiamerkintöjen kehittämiseksi. Tarkoituksena on saada kodinkonekaupoista tutut A-G-merkinnät vuoden 2009 aikana myös autokauppoihin niin, että kuluttajat voisivat valinnoissaan helposti ottaa huomioon auton energiankulutuksen. Suomalainen sähköverkkoinfrastruktuuri on varsin valmis vastaanottamaan sähköajoneuvoja. Toisin kuin monissa muissa maissa Suomessa jakeluverkon kuormituskestävyys mahdollistaa jo nykyisellään laajamittaisen sähköajoneuvojen käytön. Lisäksi maassamme on jo nyt ulkotiloissa noin puolitoista miljoonaa maadoitettua 10

12 pistoketta autojen polttomoottorien lohkolämmittimiä varten. Nämä pistorasiat soveltuvat pääosin myös sähköautojen latauspisteiksi tai ovat helposti muutettavissa sellaisiksi. Toisaalta sähköajoneuvojen laajenevan käytön edellyttämät kaupalliset latauspalvelut puuttuvat vielä kokonaan

13 3 Sähköajoneuvotoimialan kehitysnäkymät Suomessa Useat sähköajoneuvojen avainteknologiat kehittyvät parhaillaan nopeasti. Tämä teknologiamurros tekee sähköajoneuvoista selvästi aikaisempaa merkittävämmän vaihtoehdon ajoneuvoliikenteeseen niin yksityisautoilussa kuin joukko- ja jakeluliikenteessäkin. Kansainvälisessä autoteollisuudessa on samaan aikaan meneillään historiallisen voimakas rakennemuutos. Muutoksen taustalla ovat liikenteen kasvavat ympäristövaatimukset sekä kansainvälinen talouskriisi ja sen vaikutukset eri toimialoille. Yhdessä nämä muutosvoimat muokkaavat kansainvälisen autoteollisuuden olemassa olevia yritysrakenteita poikkeuksellisen voimakkaasti. Muutos avaa uusia merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten uudelle liiketoiminnalle ja kasvulle mm. sähköajoneuvo- ja latausinfrastruktuurisektoreilla. Samoin uuden sähköajoneuvoteknologian monipuolinen hyödyntäminen muilla toimialoilla ja tuotteissa on elinkeinoelämän uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Suomalaisen sähköajoneuvoklusterin syntymiselle on varsin hyvät edellytykset, koska Suomesta löytyy perinteisesti vahvaa metalli- ja konepaja sekä sähköteollisuutta. Merkittävimpiä jo käynnistyneitä suomalaisia hankkeita ovat ladattavan Fisker Karma -hybridiauton valmistuksen aloittaminen Uudessakaupungissa Valmet Automotive Oy:n tehtailla ja European Batteries Oy:n akkutehtaan valmistuminen Varkauteen. Nämä kummatkin tuovat merkittävää uutta liikevaihtoa jo vuonna Lisäksi raskaissa ajoneuvoissa ja niitä teknisesti lähellä olevissa liikkuvissa työkoneissa tapahtuu hybridisointikehitystä, joka omalta osaltaan tukee sähköajoneuvoklusterin kehittymistä. Samoin sähköajoneuvojen ja latausjärjestelmien edellyttämän tehoelektroniikan ja tietotekniikan teollinen osaaminen on Suomessa vahva. Suomalainen sähköajoneuvotoimiala on vasta muotoutumassa ja sen voidaan arvioida olevan vuonna 2010 liikevaihdoltaan noin 200 miljoonaa euroa ja työllistävän noin tuhat henkilöä. Klusteri koostuu yhtäältä varsinaisesta ajoneuvotuotannosta ja toisaalta sähköajoneuvojen alijärjestelmien (akut, elektroniikka, ohjelmistot, mekaniikka) sekä latausjärjestelmien ja näiden komponenttien valmistuksesta. Mikäli markkinamahdollisuudet ovat ennakoidun kaltaiset ja ne kyetään hyödyntämään hyvin, kasvu voi tulevina vuosina olla voimakasta. Sähköajoneuvoliiketoimintaa synnytettäessä on olennaista päästä kiinni markkinakysyntään sen aikaisessa vaiheessa. Tuotekehityksen kannalta prototyyppien ja piensarjojen sujuva hyväksyntä ja käyttöönotto ovat erittäin tärkeitä tekijöitä. Käynnissä olevan teknologia- ja rakennemurroksen myötä mahdollistuva sähköajoneuvojen laajeneva käyttö luo myös julkiselle vallalle monia uusia mahdollisuuksia, joilla voidaan edistää elinkeino-, liikenne- ja ilmastopolitiikan päämäärien saavuttamista. 12

14 4 Sähköajoneuvotoimialan tavoitetila vuonna 2020 Työryhmän taustaselvityksessä on analysoitu monipuolisesti sähköajoneuvoalan kansainvälisiä trendejä, kasvuennusteita ja kotimaisia kehitysnäkymiä. Niihin pohjautuen työryhmä esittää Suomen sähköajoneuvotoimialan kehityksen tavoitetilaksi vuoteen 2020 mennessä seuraavaa: Sähköajoneuvojen valmistuksesta ja niiden komponenteista, ohjelmistosta ja suunnittelusta on vuonna 2020 muodostunut merkittävä vientiteollisuuden toimiala Suomeen. Sen perustan muodostavat nykyisten autojen kokoonpanoteollisuuden kehittyminen, kotimaisen akkuteollisuuden synty sekä ohjelmisto-, sähkökone- ja tehoelektroniikkateollisuuden kasvun suuntautuminen sähköajoneuvoihin. Toimialaa vahvistavat sen synergiat liikkuvien työkoneiden valmistuksen sekä sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin ja -palveluiden kanssa sekä yhteiskunnan panostus alan koulutukseen ja tutkimukseen. Suomalaisen sähköajoneuvotoimialan (nykyarvoinen) vuosiliikevaihto vuonna 2020 on 1 2 miljardia euroa ja välitön työllistävä vaikutus useita tuhansia työpaikkoja. Yhteiskunta kannustaa sähköajoneuvojen ja muiden energiatehokkaiden ajoneuvojen käyttöönottoon Suomessa. Vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % on sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % (eli 10 % kaikista) täyssähköautoja

15 5 Toimenpidesuositukset Työryhmä esittää toimeksiantonsa perusteella joukon toimenpidesuosituksia, joiden kautta edellä esitetyn tavoitetilan toteutumista edistetään. Toimenpidesuositukset on jaettu neljään kokonaisuuteen: 1 sähköajoneuvotoimialan (-klusterin) kehittäminen 2 sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistäminen 3 sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannusteet 4 latausinfrastruktuurin kehittäminen ja muut alan kehitystä tukevat toimenpiteet. Suomalaisen sähköajoneuvotoimialan kehittymisen ja kasvun kannalta toimenpiteiden toteuttaminen on tarkoituksen mukaista vaiheistaa niin, että päähuomio kiinnitettäisiin aluksi alan osaamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen sekä kokeilu- ja konseptihankkeisiin (suosituskohdat 1 ja 2). Sähköajoneuvojen tarjonnan lisääntyessä ja kuluttajamarkkinoiden vahvistuessa näiden rinnalle tuotaisiin hankinnan ja käytön kannusteet sekä ajoneuvokannan edellyttämän latausinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet (suosituskohdat 3 ja 4). 1 Sähköajoneuvotoimialan (-klusterin) kehittäminen Sähköajoneuvoklusteriin katsotaan kuuluvaksi sähköajoneuvojen valmistajat ja sähköajoneuvoteknologioita soveltavat liikkuvien työkoneiden valmistajat sekä näiden alijärjestelmä- ja komponenttiteollisuus. Lisäksi klusteriin kuuluvat latausinfrastruktuurin kehittäjä- ja ylläpitäjäyritykset. Klusterin osaamisperustaa tukevat sähköajoneuvoteknologioiden tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaan erikoistuneet korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyksiköt. Suomalaisten sähköajoneuvoklusterin kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien toteutuminen käsillä olevassa teknologisessa ja teollisessa murros- ja kasvuvaiheessa edellyttää yritysten omien kehittämispanostusten lisäksi myös julkisen sektorin harjoittamalta elinkeino-, energia-, ja innovaatiopolitiikalta määrätietoista alan kehittämisen tahtotilaa. Suomeen voi kehittyä uusi kasvava vientiteollisuuden toimiala, jolla on merkittäviä teknologia- ja liiketoimintasynergioita Suomen nykyisen metalli- ja koneteollisuuden vahvuusalueiden kanssa. Näitä ovat mm. raskas ajoneuvoteollisuus sekä liikkuvien työkoneiden kuten metsä- ja kontinkäsittelykoneiden valmistus. 1.1 Sähköajoneuvoklusterin teknologinen osaamisperusta ja osaavan työvoiman saatavuus Sähköajoneuvoalan tuleva kasvu sekä eri sähköajoneuvoteknologioiden laajeneva soveltaminen muilla sektoreilla edellyttävät alan perus- ja soveltavan tutkimuksen vahvistamista yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja 14

16 tutkimuslaitoksissa. Muun muassa akkukemian ja -teknologioiden osaaminen, koulutus ja tutkimus on Suomessa vähäistä suhteessa niiden kasvavaan merkitykseen niin sähköajoneuvosektorilla kuin monilla muillakin teollisuuden aloilla ja yhteiskunnan infrastruktuureissa. (1.1. A) Työryhmä esittää sähkö- ja hybridijärjestelmien koulutuksen ja opetuksen vahvistamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. (1.1 B) Työryhmä esittää energiavarastojen tutkimuksen ja teknologiakehityksen vahvistamista esimerkiksi yliopiston tai VTT:n yhteyteen perustettavan tutkimusyksikön avulla. Kotimaisen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja koulutuksen vahvistamisen ohella on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset tutkimusorganisaatiot ja yritykset verkottuvat alan kansainvälisiin (EU/IEA, USA, Japani) T&K-ohjelmiin, joissa kehitetään sähköajoneuvotoimialan ydinosaamisia ja läpimurtoteknologioita olennaisesti suuremmilla resursseilla kuin mihin meillä on kansallisesti mahdollisuudet. (1.1 C) Työryhmä katsoo, että Suomen tulee aktiivisesti osallistua sähköajoneuvoalan perustutkimus-, teknologiakehitys- ja kokeiluhankkeisiin Euroopan unionin ja muissa kansainvälisissä yhteistyöohjelmissa. Kotimaisten T&K-panostusten tulee painottua erityisesti alan uusinta kansainvälistä osaamista markkinalähtöisesti soveltavaan ja eri toimialoilla käytäntöön vievään kehittämistoimintaan. Sähköajoneuvojen yleistyminen edellyttää pikaisesti myös autoalan ammattiasteen koulutuksen ennakoivaa kehittämistä, jotta alan 2010-luvulla kasvaviin ja muuttuviin osaamistarpeisiin kyetään vastaamaan. Sähköalan töitä saavat tehdä vain kelpoisuusvaatimukset täyttävät henkilöt ja yritykset. Autoalalta tällaisia henkilöitä tai yrityksiä ei vielä juuri löydy, eikä laajamittaisia koulutusohjelmia ole vielä käynnistetty. (1.1 D) Työryhmä esittää sähköajoneuvotekniikan perus- ja täydennyskoulutuksen lisäämistä auto- ja sähköalan ammattioppilaitoksissa ottaen huomioon erityisesti sähköajoneuvoista korjaamo- ja katsastustoiminnalle aiheutuvat erityisvaatimukset. 1.2 Sähköajoneuvoalan yritysklusterin kehittämistoimenpiteet Suomalainen sähköajoneuvoalan yritystoiminta on aktiivisessa kehitysvaiheessa. Ajoneuvovalmistuksessa ja mm. akkujen ja akkujärjestelmien alueella yritykset Suomessa ovat panostaneet voimakkaasti uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen. Lisäksi esimerkiksi tehoelektroniikan ja 15 14

17 ohjelmistokehityksen sektorilla alan suomalaiset yritykset ovat valmiit suuntautumaan sähköajoneuvoteollisuuden alijärjestelmätoimitukseen kysynnän lähtiessä nousuun. Autoteollisuuden rakennemuutoksesta ja monien alan tähänastisten suuryritysten vaikeuksista huolimatta kilpailu sähköajoneuvoalalla on voimakasta ja vastassa ovat monissa tapauksissa globaalit suuryitykset. Tässä tilanteessa menestyminen edellyttää suomalaisilta yrityksiltä erikoistumista ja painopistevalintojen tekemistä. Valinnoissa tulisi pyrkiä rakentamaan kilpailukykyä erityisalueilla ja sektoreilla, joilla on mahdollista rakentaa kilpailuetua ja liiketoiminnan kasvua rinnakkaisten toimialojen synergiaeduilla. Kehittämislinjojen valinnoista vastaavat luonnollisesti alan yritykset ja yhteenliittymät yksin ja yhteistyössä keskenään. Julkisen sektorin tehtävänä on tukea elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keinoin yritysten painopistevalintojen edellyttämiä investointeja, vahvistaa klusterin yhteistyöverkostojen syntymistä sekä jakaa uuden teknologian ja osaamisen kehittämiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Julkisen sektorin panostusten tavoitteena on maksimoida sähköajoneuvotoimialan kasvun myönteiset vaikutukset kansantalouteen ja työllisyyteen. (1.2 A) Työryhmä katsoo, että sähköajoneuvotoimialalle avautuvat mahdollisuudet selvitetään ja ratkaisuja haetaan alan yritysten johdolla liiketoimintalähtöisesti pyrkien erikoistumiseen ja synergiaetujen hyödyntämiseen. Erityisesti on syytä edistää sellaisia yritysten tunnistamia liikkuvan kaluston ja sen edellyttämän infrastruktuurin tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla yritykset hakevat koetellulle osaamiselleen markkinoita tällä uudella markkina-alueella. (1.2 B) Työryhmä katsoo, että julkisen sektorin (TEM, Tekes) tehtävänä on tukea elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keinoin sähköajoneuvoklusterin yritysten painopistevalintojen edellyttämiä investointeja, vahvistaa klusterin yhteistyöverkostojen syntymistä sekä jakaa uuden teknologian ja osaamisen kehittämiseen liittyviä taloudellisia riskejä. 2 Sähköajoneuvojen kokeilu- ja konseptihankkeet Sähköajoneuvojen kehittämisessä ja käyttöönoton edistämisessä kokeilu- ja konseptihankkeilla on tärkeä merkitys. Työryhmä esittää seuraavien kokeilu- ja konseptihankkeiden käynnistämistä: 16

18 2.1 Henkilö-, jakelu- ja julkisen sähköajoneuvoliikenteen kokeiluhankkeet Kokeiluhankkeilla kerätään kokemusta sähköajoneuvojen käyttöön liittyvistä kysymyksistä erilaisissa arkipäivän käyttökohteissa ja toimintaympäristöissä. Esimerkiksi Suomen ilmasto-olosuhteiden tai yhdyskuntarakenteen vaikutukset sähköajoneuvojen käyttöön on selvitettävä pääosin kotimaassa toteutettavilla kokeiluhankkeilla. Toisaalta kokeiluhankkeissa tulee pyrkiä yhteistyöhön myös ulkomaisten sähköajoneuvoalan toimijoiden kanssa. Muun muassa Suomen latauskäyttöön soveltuva laaja lämmityspistokeinfrastruktuuri ja pohjoiset käyttöolosuhteet voivat toimia myös vetovoimatekijöinä kansainvälisten kokeiluhankkeiden toteuttamiselle Suomessa. (2.1 A) Työryhmä esittää, että Suomessa käynnistetään henkilö-, jakelu- ja julkisen sähköajoneuvoliikenteen kokeiluhankkeet yritysten, kuntien ja valtiovallan kumppanuushankkeina. Valtion rahoituksen hankkeisiin tulisi olla tavoitteellisesti noin puolet kokonaiskustannuksista, kolmelle hankkeelle yhteensä 5-10 miljoonaa euroa. Tämä raha tulisi saada työ- ja elinkeinoministeriön budjettiin lisämäärärahana tuleville vuosille. Ensimmäisten hankkeiden tulisi käynnistyä vuoden 2010 loppuun mennessä. (2.1 B) Työryhmän näkemyksen mukaan sähköajoneuvojen kokeiluhankkeissa tulee hyödyntää myös Tekesin innovatiivisia julkisia hankintoja edistävää uutta rahoitusmuotoa. Sillä tuetaan uusia kokeilevia hankintoja suorittavia julkisia organisaatioita (hankintayksiköitä), joille aiheutuu lisäkustannuksia innovatiiviseen ratkaisun tai palvelukonseptin hankkimiseen liittyvistä esiselvityksistä, uudenlaisiin ratkaisuihin kannustavien tuote- ja palveluvaatimusten määrittelyistä ja muista innovatiivisen hankinnan edellyttämistä toimenpiteistä. 2.2 Suomalainen konseptisähköauto Sähköajoneuvojen konseptihankkeilla osoitetaan suomalaisen sähköajoneuvoklusteriin kuuluvien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden osaamista ja kyvykkyyksiä sekä parannetaan niiden valmiuksia tuleviin yhteishankkeisiin. Konseptiprojekteilla on keskeinen merkitys suomalaisen sähköajoneuvoteollisuuden kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä ja integroinnissa voimakkaasti muuttuviin ajoneuvoteollisuuden globaaleihin toimittajaketjuihin ja arvoverkostoihin. Suomalainen Valmet Automotive Oy on valmistellut sähköistä konseptiautohanketta ja sille suomalaista toimittajaverkkoa. Ensimmäisessä vaiheessa on tehty markkina-analyysi, konsepti- ja muotoiluehdotukset sekä tunnistettu mahdollisia suomalaisia yhteistyökumppaneita. Energiayhtiö Fortum, joka on hankkeessa Valmet Automotive Oy:n kumppani, tuo projektiin auton 16 17

19 lataamiseen liittyvää osaamista. Toisessa vaiheessa on tarkoitus jatkaa suunnittelua, valita partnerit ja rakentaa Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 2010 esiteltävä konseptiauto. Se olisi 2+2 -paikkainen sähköauto, jonka ajomatka kertalatauksella on 160 km. Valmet Automotive Oy selvittää myös mahdollisuudet auton valmistukseen sarjatuotannossa. Kaupallinen konseptisähköautohanke edellyttää huomattavaa uuden teknologian, tuotantomenetelmien ja kumppanuusverkostojen kehittämispanosta. Tekesin tuotekehitystuki on ratkaisevaa hankkeen käynnistämiselle ja toteuttamiselle riittävän laaja-alaisena, nopeavaikutteisena ja koko suomalaisen toimialan osaamista kohottavana kehittämisohjelmana. (2.2 A) Työryhmä pitää tärkeänä, että kilpailijamaiden tapaan myös meillä valtio (TEM, Tekes) edistää sähköajoneuvoklusterin kehitystä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan rahoitusinstrumenteillaan tukemalla suomalaisen konseptisähköauton kehittämiseen, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen sekä viennin edistämiseen liittyviä yritysten investointeja ja jakamalla kehitysriskejä. 3 Sähköajoneuvojen hankinnan ja käytön kannustimet Sähköautojen käyttöönoton nopeutta on arvioitu sähköajoneuvotyöryhmän tilaamassa taustaselvityksessä. Sähköajoneuvotarjonnan oletettuun kansainväliseen kehitykseen ja Suomen nykyiseen ajoneuvoverotukseen pohjautuvan perusskenaarion mukaan ensimmäiset ladattavat hybridit tulevat markkinoille vuonna 2010, jonka jälkeen ne alkavat hitaasti yleistyä myös Suomessa niin, että vuonna 2020 maassamme myytävistä uusista henkilöautoista ladattavia hybridejä olisi 10 % ja varsinaisia täyssähköautoja 3 %. Työryhmän asettaman tavoitetilan mukaan vuonna 2020 Suomessa myytävistä uusista henkilöautoista 25 % olisi sähköverkosta ladattavia ja näistä 40 % (eli 10 % kaikista myytävistä henkilöautoista) täyssähköautoja. Tämän kehitysuran saavuttaminen edellyttää päämäärätietoisia ja onnistuneesti yhteen sovitettuja julkisen sektorin toimenpiteitä liikenne-, ilmasto-, energia-, teknologia- ja elinkeinopolitiikan sektoreilla. Sähköajoneuvojen kotimaista kysyntää on mahdollista lisätä ja ohjata julkisen sektorin toimenpiteillä. Riittävä kysyntä kotimarkkinoilla luo perustaa toimialan kehittämiseen liittyville yritysten investoinneille ja kokeiluhankkeille. Hankintaan tai käyttöön kohdistuvia taloudellisia tukitoimia ei kuitenkaan voida kohdistaa erityisesti Suomessa tuotettuihin ajoneuvoihin, vaan kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti kuluttajan suorittaessa lopullisen valinnan markkinoilla olevista ajoneuvovaihtoehdoista. Sähköajoneuvojen hankintaan ja käyttöön kohdistuvat mahdolliset suorat valtiontuet ja verokannusteet päätetään valtiontalouden kehyspäätös- ja 18

20 talousarvioprosesseissa. Asian jatkovalmistelussa on tarpeen ensisijaisesti selvittää nykyisen rahoituksen uudelleenkohdennusmahdollisuudet ja samalla selvittää ehdotusten taloudelliset vaikutukset tarkemmin. Verotukseen liittyvien ehdotusten osalta tarvitaan myös jatkoselvityksiä. Samalla tulee selvittää tarkemmin verotuksen ohjaavien rakenteellisten muutosten mahdollisuudet. Työryhmä ehdottaa, että sähköautojen käyttöönottoon kotimarkkinoilla kannustettaisiin seuraavin toimin: 3.1 Hankinnan kannustimet Autovero on autojen tehdashinnan lisäksi suurin auton myyntihintaan vaikuttava tekijä. Autovero porrastettiin Suomessa vuoden 2008 alussa CO2-päästöjen mukaiseksi. Uudistettu veromalli suosii energiatehokkaita autoja teknologiasta riippumatta. Sähköautoihin sovelletaan minimiveroa, mutta niiden hankintahinta on silti tällä hetkellä lähes kaksinkertainen polttomoottorilla varustettuun autoon verrattuna. Hintojen uskotaan kuitenkin laskevan merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. (3.1 A) Työryhmä katsoo, että autoveron ympäristömyönteistä kuluttajakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta voitaisiin entisestään parantaa lisäämällä ko. veron päästöihin perustuvaa progressiivisuutta. (3.1 B) Työryhmä esittää, että valtio harkitsisi tulevina vuosina sähköautojen hankinnan suoraa tukemista kysynnän lisäämiseksi. Tuen tulisi olla väliaikainen ja ajoittua siten, että kysynnän lisääntymisestä saataisiin suurin mahdollinen yhteiskuntataloudellinen hyöty. Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetussa direktiivissä (2009/33/EY) edellytetään, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia- ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt sekä tietyt epäpuhtauspäästöt. (3.1 C) Työryhmä katsoo, että julkisten hankintojen ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon myös sähköajoneuvojen ympäristö- ja energiataloudelliset edut direktiivin 2009/33/EY mukaisesti sekä korostaa julkisten organisaatioiden mahdollisuuksia toimia uusien kokeiluhankkeiden käynnistäjinä ja ympäristömyönteisen toiminnan malliesimerkkinä. Sähköautojen hankintaa olisi mahdollista edistää myös suuntaamalla työsuhdeautojen hankintoja uudella tavalla. Jos esimerkiksi työsuhdeautojen verotus

21 arvo kytkettäisiin polttoaineenkulutukseen ja CO2-päästöihin, tämä saattaisi johtaa sähköautojen nopeaan yleistymiseen työsuhdeautokannassa. 3.2 Käytön kannustimet Ajoneuvoveron vuonna 2010 voimaan tuleva uudistus koskee ainoastaan ajoneuvoveron perusosaa. Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta muilta kuin bensiiniä polttoaineenaan käyttäviltä ajoneuvoilta peritään osana ajoneuvoveroa ns. käyttövoimaveroa. Käyttövoimaverolla tasoitetaan erilaisten energialähteiden verotuksen välisiä eroja. Dieselöljyn vero on huomattavasti alhaisempi kuin bensiinin, ja sähkön vero on vielä huomattavasti dieselöljyäkin lievempi. Tästä syystä johtuen myös sähköautoilta kannetaan nykyisten säädösten mukaisesti käyttövoimaveroa. Ajoneuvon käytöstä perittävän vuosittaisen ajoneuvoveron määräytymisperusteet vaikuttavat kuluttajien autovalintoihin. Ajoneuvoveron perusvero porrastetaan autoveron tapaan CO2-sidonnaiseksi vuonna Progressiivinen perusvero on alimmillaan 20 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on enintään 66 g/km. Verotuksessa sähköajoneuvojen katsotaan kuuluvan tähän luokkaan. (3.2 A) Työryhmä katsoo, että ajoneuvoveron ympäristömyönteistä kuluttajakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta voitaisiin entisestään parantaa lisäämällä ko. veron päästöihin perustuvaa progressiivisuutta. (3.2 B) Työryhmä esittää, että sähköautoilta vuosittain perittävän käyttövoimaveron poistamista harkittaisiin osana valtiovarainministeriön polttoaineiden laatuporrastuksen kehittämisen kokonaisuutta. Koska sähköautot ovat useimmiten polttomoottoriautoja parempi vaihtoehto paitsi ilmaston, myös melu- ja ilmanlaatukysymysten osalta, niiden käyttöönottoa tuetaan monissa maissa kaupunkien toimesta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa sähköautot saavat vapautuksia Lontoon ruuhkamaksuista sekä pysäköintimaksuista. (3.2 C) Työryhmä esittää, että kaupungit ja kunnat tukevat osaltaan sähköautojen ja muiden erittäin vähäpäästöisten yksityisajoneuvojen käyttöä tarjoamalla niille esimerkiksi pysäköintietuuksia ja tavanomaisia ajoneuvoja sujuvampia liikennöintimahdollisuuksia. 3.3 Informaatio-ohjaus Informaatio-ohjaus on taloudellisen ohjauksen ohella merkittävin keino kuluttajien ajoneuvovalintoihin vaikuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö ja 20

22 sen hallinnonala tulevat siksi lähivuosina panostamaan asiaan voimakkaasti. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä pudottaa uusien myytävien henkilöautojen ominaispäästöt lähelle EU-maiden keskimääräistä tavoitetasoa (95 g/km). (3.3 A) Työryhmä esittää, että ajoneuvovalintoja tekevien kuluttajien, yritysten, viranomaisten, kuntien ja muiden organisaatioiden informaatio-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös sähköajoneuvoja koskevan tiedon saatavuuteen ja näkyvyyteen. 4 Latausinfrastruktuurin kehittäminen ja muut alan kehitystä tukevat toimenpiteet Sähköajoneuvotoimialan kehittymistä voidaan tukea ja nopeuttaa myös eräillä muilla yhteiskunnan toimenpiteillä sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä. 4.1 Latausinfrastruktuurin kehittäminen Latausinfrastruktuurin kehittäminen on mitä suurimmassa määrin aikataulukysymys. Riittävien latausmahdollisuuksien tulee olla laajalti käytettävissä, kun sähköautot tulevat. Niitä ei kuitenkaan voi rakentaa pitkäksi aikaa odottamaan. Suomalainen infrastruktuuri tukee jo nykyisellään melko hyvin sähköajoneuvojen käyttöönottoa, sillä Suomessa on runsaasti moottorin esilämmitykseen tarkoitettuja pistokkeita, joita voidaan hyödyntää latauksessa. Latausmahdollisuuksiin kadun varsilla, pysäköintihalleissa ja liikekeskuksissa sekä myös taloyhtiöissä liittyy kuitenkin monia avoimia kysymyksiä, kuten latauspisteiden rakentamis- ja käyttökustannusvastuut sekä lataukseen käytettävän sähköenergian veloittamisen periaatteet (4.1 A) Työryhmä katsoo, että tarkoituksenmukaisen latausinfrastruktuurin rakentuminen lähivuosina edellyttää kokonaisvaltaista kehittämisotetta siten, että sähköautojen kasvavan käytön tarpeet huomioidaan niin liikennesuunnittelussa, rakentamismääräysten uudistamisessa kuin myös osana sähköenergiamarkkinoiden ja niitä koskevan lainsäädännön kehittämistä. (4.1 B) Työryhmä katsoo, että sähköajoneuvojen laajenevan käytön edellyttämää kaupallisten latausratkaisujen saatavuutta mm. yleisillä pysäköintipaikoilla, ostoskeskuksissa, huoltoasemilla ja työpaikoilla on vauhditettava tehostamalla yritysten, kuntien ja valtiovallan yhteistyötä tässä asiassa. 4.2 Sähköajoneuvosektorin standardisoinnin seuranta ja vaikuttaminen Sähköajoneuvojen kansainvälistä standardointityötä ollaan parhaillaan organisoimassa. Perusteilla olevan Sesko Ry:n standardointikomitean SK 69 Sähköautot ja niiden latauslaitteet tehtäviksi on katsottu mm. kansainvälisen 20 21

23 ja eurooppalaisen standardisointityön seuraaminen ja työhön vaikuttaminen, aktiivisen ja puolueettoman keskustelufoorumin tarjoaminen, kansallisen tiedottamisen tehostaminen sekä mahdollisesti tarvittavien kansallisten standardien ja käsikirjojen valmistelu. (4.2 A) Työryhmä katsoo, että sähköajoneuvosektorin eurooppalaista ja kansainvälistä standardisointitoimintaa tulee Suomessa seurata aktiivisesti ja vaikuttaa kehityksen suuntaan suomalaisesta näkökulmasta. 4.3 Sähköajoneuvoalan seurantaryhmä Sähköajoneuvotoimialan kehitystä ja käynnistettävien toimenpiteiden vaikutuksia tulee seurata keskitetysti sekä pyrkiä tunnistamaan, käynnistämään ja koordinoimaan tarpeellisia lisätoimenpiteitä. (4.3 A) Työryhmä esittää, että työtä varten perustetaan sähköajoneuvoalan seurantaryhmä, joka koostuu elinkeinoelämän, kuntien sekä keskeisten hallinnonalojen ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajista. 22

24 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 9/2010 MEE Publications Innovation 9/2010 Tekijät Författare Authors Arbetsgruppen för elfordon i Finland Ordförande Petri Peltonen Sekreterare Saara Jääskeläinen, Kai Kronström, Riitta Mansukoski Julkaisun nimi Titel Title Elfordon i Finland, arbetsgruppsbetänkande Julkaisuaika Publiceringstid Date Januari 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Tiivistelmä Referat Abstract Arbets- och näringsministeriet tillsatte den 5 februari 2009 en arbetsgrupp för att utreda utsikterna för utveckling och ibruktagande av elfordon i Finland och annanstans. Speciellt ville man ha synpunkter på möjligheterna för vårt lands näringsliv att utveckla elfordonsbranschen. Den teknologiska omvälvningen, strukturförändringen inom bilindustrin samt de allt strängare, på trafiken inriktade, målen för att minska utsläppen av växthusgaser påskyndar utvecklingen och ibruktagandet av elfordon. Nyckelteknologierna för elfordon befinner sig i en fas av snabb utveckling. Utvecklingsarbete utförs i många länder runtom i världen. I Finland finns mycket goda möjligheter att skapa ett elfordonskluster. Målet är en omsättning på 1 2 miljarder euro och tusentals nya arbetstillfällen år För att utveckla elfordonsbranschen och främja ibruktagandet av elfordon är det nödvändigt att stärka utbildningen och forskningen i hemlandet och att delta i EU:s och andra internationella aktörers FoU-projekt. Branschutvecklingen kan stödjas genom försöksprojekt med elfordon inom person-, distributions- och kollektivtrafik. För att främja anskaffningen och användningen av elfordon behövs incitament. I Finland finns tillsvidare endast några få elbilar och endast ca 1500 laddningsbara hybridbilar i trafik. Det är nödvändigt att utveckla laddningsinfrastrukturen när elfordonen blir allmännare. Utveckling krävs också inom lagstiftning och standardisering. Till stöd för arbetsgruppen för elfordon i Finland gjordes en omfattande bakgrundsutredning. I sitt betänkande rekommenderar arbetsgruppen olika åtgärder som kan främja utvecklingen av elfordonsbranschen i Finland. Arbetsgruppens betänkande överlämnades till minister Pekkarinen den 6 augusti Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Innovationsavdelningen/Riitta Mansukoski, tfn Asiasanat Nyckelord Key words elfordon, elbil, klimatpolitik, energieffektivitet, uppladdningssystem, standardisering, testprojekt, beskattining ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 24 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

25 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 9/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 9/2010 MEE Publications Innovation 9/2010 Tekijät Författare Authors Julkaisuaika Publiceringstid Date January 2010 Electric vehicles in Finland working group Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Chairperson Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö Secretaries Saara Jääskeläinen, Kai Kronström, Arbets- och näringsministeriet Riitta Mansukoski Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment 5 February 2009 Julkaisun nimi Titel Title Electric vehicles in Finland, working group report 6 August 2009 Tiivistelmä Referat Abstract On 5 February 2009, the Ministry of Employment and the Economy appointed a working group to examine the prospects of the development and introduction of electric vehicles in Finland and elsewhere. In particular, opinions were sought on the possibilities of our nation s industrial and commercial sector developing an electric vehicle industry. Technological change, structural change in the automotive industry and stricter greenhouse gas emission targets imposed on transport will speed up the development and introduction of electric vehicles. Key electric vehicle technologies are undergoing rapid development, with development efforts underway in many countries around the world. Finland has excellent chances of creating an electric vehicle cluster. The target status for 2020 is to achieve net sales of EUR 1 2 billion and to create thousands of new jobs. The development of the electric vehicle industry, and promoting the introduction of electric vehicles, requires the strengthening of education and research in Finland, and participation in international R&D pro-jects conducted by the EU and others. Trial projects with electric vehicles in passenger car traffic, delivery traffic and public transport could support advancement in this field. However, incentives are necessary in order to promote the acquisition and use of electric vehicles. To this day, only a few electric cars are in traffic use in Finland and recharge-able hybrid cars total only around 1,500. The development of a charging infrastructure is imperative as electric vehicles become more common, as is that of legislative issues and aspects related to standardisation. An extensive background survey has been conducted in support of the work of the Electric vehicles in Finland working group, whose report recommends a variety of measures for promoting the development of the electric vehicle industry in Finland. The working group submitted its report to Minister Pekkarinen on 6 August Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Innovation department/riitta Mansukoski, tel Asiasanat Nyckelord Key words electric vehicle, electric car, climate policy, energy efficiency, load system, standardization, test projects, test plan ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 24 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

26 Sähköajoneuvot Suomessa Työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa -työryhmä on arvioinut sähköautojen ja muiden sähköllä liikkuvien ajoneuvojen kehitysnäkymiä ja esittää suosituksia, joilla niiden kehittämistä ja käyttöönottoa voidaan Suomessa edistää. Verkkojulkaisu ISSN ISBN

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Anu Tuominen, VTT Petri Tapio, Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Mitä pitäisi kehittää?

Mitä pitäisi kehittää? Tuottavuutta toimintaan konepajateollisuuden kehitysnäkymiä 16.3.2010, Tampere Mitä pitäisi kehittää? Prof. Reijo Tuokko Talouskriisi valmistavassa teollisuudessa Manufacturing matters! Euroopan Komission

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/8 9.9.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/8 9.9.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Valtuuston linjaus Tiivistelmä Helsingin Energia -liikelaitos 10.7.2013 HEL 2012-013232 T 00 00 03 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.9.2012 Astrid

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä 27.4.2016 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori VTT Liikenteen päästöt eivät vähene öljyä polttamalla!

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastopolitiikkaa tukevan tutkimuskokonaisuuden (SETUILMU) aloitusseminaari 29.9.2010 Anu

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot