Koulutusaineiston diaesityksen taustatekstit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutusaineiston diaesityksen taustatekstit"

Transkriptio

1 Koulutusaineiston diaesityksen taustatekstit ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Koonnut: Irma Marttinen, Yhteiset Lapsemme ry, 2013 Esityksessä käsitellään Euroopan romanien vuosisatoja jatkunutta syrjintää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön valossa. Erityinen paino on Itä-Euroopan romanien tilanteen kuvaamisessa sekä romanien köyhyyden, työttömyyden ja etnisen syrjinnän vaikutusten näkymisessä myös Suomessa. Esityksessä ei käsitellä erikseen Suomen romaneiden historiaa, koulutus- ja asuntotilannetta tai tapakulttuuria.

2 I OSA Tässä osassa annetaan tietoa romaneiden historiasta ja tulosta Eurooppaan, romaneista vähemmistöryhmänä eri Euroopan maissa sekä romanien kohtaamasta syrjinnästä eri aikoina.

3 ROMANIT -VANHA VÄHEMMISTÖ Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Euroopassa romanit ovat vanha vähemmistöryhmä. Romanit ovat asiakirjatiedon mukaan lähteneet Intiasta Punjabin maakunnasta 800-luvulla ja vaeltaneet useiden Aasian maiden kautta Eurooppaan, jonne ensimmäiset romanit tulivat Balkanin kautta 1300-luvulla. Osa romaneista saapui Eurooppaan Gibraltarinsalmen kautta 1400-luvulla. Suomessa romanivähemmistö on asunut 1500-luvulta lähtien. Romanien liikkeelle lähdön syytä ei varmuudella tiedetä. Olettamusten mukaan romanit lähtivät vaeltamaan nälänhädän, sodan ja yhteiskunnallisten mullistusten sekä syrjinnän takia (kuuluivat alempiin kasteihin Intian kastijärjestelmässä). Romanit ovat saattaneet lähteä myös myymään tuotteitaan vanhoja kauppareittejä pitkin länteen luvun feodaaliajan Euroopassa uusina maahantulijoina romanit joutuivat hankkimaan elantonsa kiertävinä kauppiaina ja ammatinharjoittajina (seppinä, hevoskauppiaina, ennustajina, käsityöläisinä jne.). Monessa Euroopan maassa romanit ovat vanha vähemmistöryhmä, jolla on pitkä yhteinen historia valtaväestön kanssa omassa maassaan. Romaneilla on rikas taide-, kulttuuri- ja tapaperinne, jota romanien omat järjestöt vaalivat. Erityisesti romanien musiikki-, teatteri- ja käsityöperinne on hyvin tunnettua. Lisää tietoa esim. Drom ry. Euroopan romanit eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan romaneihin kuuluu useita etnisesti erilaisia ryhmiä, jotka puhuvat eri romanimurteita. Pohdintaa: Kerro jotain mitä tiedät romanien tapakulttuurista. Tunnetko romanitaiteilijoita? Mitä sinulle tulee mieleen, kun ajattelet romaneiden historiaa?

4 Euroopassa elää arviolta noin miljoonaa romania. EU:n jäsenmaissa romaneita on noin kuusi miljoonaa. Lähes kaikissa Euroopan maissa on jonkin suuruinen romanivähemmistö. Eniten romaneja elää Balkanin niemimaalla (esim. Serbiassa, Makedoniassa ja Turkissa) sekä entisen Itä-Euroopan maissa. Väkilukuun suhteutettuna romaneja on eniten Slovakiassa (yhteensä 5,3 milj.), jossa asuu noin romania. Merkittävä vähemmistö romanit ovat myös Bulgariassa (10 %), Slovakiassa (9 %), Romaniassa (8 %), Unkarissa (7 %), Kreikassa, Tshekissä ja Espanjassa, joissa kaikissa noin 1,5-2,5 % väestöstä on romaneja. Suomessa asuu arviolta perinteisiin suomalaisiin vähemmistöihin kuuluvaa Suomen romania. Tämän lisäksi arvioidaan, että Ruotsissa asuu Suomen romania. Lisätietoa Suomen romaneista saat esim. Romano Missio ry ja Suomen Romanifoorumi. Koko maailmassa romaneja arvellaan olevan noin 20 miljoonaa. Suurimmat ryhmät Euroopan ulkopuolella ovat Yhdysvalloissa ja Venäjällä, mutta myös Brasiliassa ja Argentiinassa elää yli miljoona romania. Pohdintaa: Tunnetko itse romanitaustaisia ihmisiä (ystäviä, koulukavereita, naapureita?) Jos et tunne romaneita, niin miksi et?

5 Romanit ovat kärsineet Euroopassa vuosisatoja jatkuneesta järjestelmällisestä syrjinnästä, rasismista ja vainosta. Asetuttuaan Eurooppaan romanit kohtasivat uusina tulijoina ennakkoluuloja ja joutuivat usein syntipukeiksi, kun kaupungissa tai maassa tapahtui jotain ikävää onnettomuuksia, varkauksia, ryöstöjä, tulipaloja, katovuosia, kulkutauteja tai muita katastrofeja. Esim. Ruotsissa oli 1600-luvulla voimassa ns. hirttolaki, jonka tarkoituksena oli karkottaa mustalaiset valtakunnasta. Ennen toista maailmansotaa ja sen aikana romaneja vainottiin samoin kuten juutalaisia (sekä useita muita vähemmistöjä). Satojatuhansia (arviot vaihtelevat pariin miljoonaan) romaneja menehtyi holokaustin aikana natsien keskitysleireillä. Valtaväestön asenteet romaneja kohtaan ovat Euroopassa edelleen usein syrjiviä, eivätkä viranomaiset puutu romaneihin kohdistettuihin rasistisiin hyökkäyksiin. Euroopan neuvoston raportin (2012) mukaan romaneilta ja kiertolaisilta puuttuvat useissa Euroopan maissa perusihmisoikeudet ja he kärsivät rasismista. Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan joka viides romani kertoo joutuneensa rasismin tai väkivallan kohteeksi. Viranomaisten asenteet sekä osittain romanien itsensä vaikeus saada tietoa omista oikeuksista estävät romaneja saamasta heille kuuluvia perusoikeuksia. Esimerkki: Unkarissa, Tshekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa romaneja vastaan tehtiin tammikuu 2008 heinäkuu 2012 välisenä aikana yli 120 vakavaa väkivaltaista hyökkäystä (ampumatapauksia, puukotuksia, tuhopolttoja). Vuonna 2012 julkaistun Eurobarometrin mukaan neljäsosa eurooppalaisista ei haluaisi romania naapurikseen. Pohdintaa: Oletko nähnyt tai itse kohdannut romaneihin kohdistuvaa syrjintää? Mitä ajattelet syrjinnästä?

6 II OSA Tässä osassa annetaan tietoa yleensä ihmisoikeuksista sekä erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjatuista oikeuksista. Lisäksi tässä osassa esitellään romanien kohtaamaa syrjintää eri elämän alueilla sekä syrjinnästä aiheutuvaa köyhyyden ja syrjinnän kierrettä.

7 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) sisältää ihmisoikeuksien määritelmän, ja se kattaa ihmisoikeuksien koko laajan kentän. Julistusta voidaan pitää nykyaikaisen ihmisoikeusajattelun perustana. YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, mutta se velvoittaa moraalisesti sen allekirjoittaneita maita noudattamaan sitä. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen voidaan katsoa olevan suurelta osin myös kansainvälistä tapaoikeutta ja siksi pitkälti oikeudellisesti sitovaa. YK:n ihmisoikeuksien julistus on useimpien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten lähtökohta. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirja tukeutuu siihen. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, luovuttamattomia ja perustavia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle maailman ihmisille ihmisarvoinen elämä. Ihmisoikeudet ovat paitsi oikeuksia myös velvollisuuksia. Meillä jokaisella on velvollisuus suojella, edistää ja puolustaa ihmisoikeuksia. Lue lisää ihmisoikeuksista: Pohdintaa: Mikä on mielestäsi tärkein ihmisoikeus? Mikä on ihmisoikeusloukkaus? Anna jokin esimerkki. Mieti millaisia ihmisoikeusloukkauksia romanit kohtaavat?

8 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (1989) on erityisesti lapsia varten tehty ihmisoikeussopimus. Sen tarkoituksena on turvata kaikkien maailman lasten perusoikeudet mm. suojeluun ja huolenpitoon, terveyteen, koulutukseen ja tasa-arvoon, kuulluksi tulemiseen ja oman mielipiteen ilmaisuun. Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajin ihmisoikeussopimus ja sen on hyväksynyt 193 maata, vain kaksi maata on sen ulkopuolella. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen noudattamista. Euroopan unionin perusoikeuskirjan Artiklaan 24: Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä ja ne on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaan. Kaikissa lasta koskevissa asioissa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Lapsella on oikeus vanhempiinsa Lue lisää lapsen oikeuksista esim. Suomen Unicef ja Suomen YK-liitto. Pohdintaa: Miksi lapset tarvitsevat oman ihmisoikeussopimuksen? Mikä on mielestäsi tärkein lapsen oikeus? Mitä pitäisi tehdä jos lapsen oikeudet ovat ristiriidassa keskenään (esim. oikeus suojeluun ja oikeus olla vanhempiensa kanssa)?

9 Euroopan unionin arvot on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan (2000), josta tuli vuonna 2009 voimaan tulleella Lissabonin sopimuksella oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Perusoikeuskirja on siis jäsenmaita oikeudellisesti sitova ja velvoittava sopimus, jota Euroopan unionin instituutioiden ja jäsenmaiden on noudatettava omassa lainsäädännössä ja lainkäytössä. EU:n perusoikeuskirja kieltää syrjinnän ja sisältää mm. oikeuden koulutukseen, sosiaali- ja asumistukeen ja työhön. Vuonna 2000 Euroopan unioni hyväksyi ns. rasismidirektiivin, joka kieltää etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työpaikoilla, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja palveluiden ja asuntojen tarjonnassa. Rasismidirektiivi on osa Euroopan unionin sitovaa lainsäädäntöä. Euroopan komissio on EU:n toimeenpaneva elin, joka valvoo että jäsenmaat soveltavat EUoikeutta. Jos jokin jäsenvaltio ei noudata lainsäädäntöä, niin komissio voi puuttua asiaan ja se voidaan viedä EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi. EU:n jäsenmaiden viranomaiset eivät ole onnistuneet käytännössä syrjinnänvastaisen lainsäädännön esim. rasismidirektiivin toteuttamisessa. Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset voivat edistää syrjinnänvastaista työtä vaatimalla viranomaisia toimimaan ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Pohdintaa: Mitkä ovat mielestäsi erityisesti eurooppalaisia arvoja? Miten nämä arvot heijastavat ihmisoikeuksia? EU sai Nobelin rauhanpalkinnon onko se sen arvoinen?

10 Suuri osa Euroopan romaniväestöstä elää äärimmäisen syrjäytyneinä, erittäin köyhissä olosuhteissa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Kahdeksan kymmenestä Euroopan romanista elää köyhyysriskirajan alapuolella. Romanit kärsivät alhaisesta koulutuksesta, työttömyydestä, huonoista asumisoloista ja materiaalisesta (esim. juokseva vesi, sähkö yms.) puutteesta. Romanien terveystilanne on heikompi ja odotettu elinikä lyhyempi kuin valtaväestöllä. Esimerkiksi Romaniassa 72 prosentissa romanien asunnoista ei ole viemäröintiä, 73 prosenttia on ilman juoksevaa vettä, 12 prosenttia ilman sähköä ja 14 prosenttia lämmitetään jätteillä tai ei lämmitetä ollenkaan. Euroopan perusoikeusviraston (2012) tutkimuksen mukaan 45 prosenttia romaneista asuu asunnoissa, joista puuttuu sisäkeittiö, sisävessa, suihku tai kylpy sekä sähköt. Yhteiskunnallisen muutoksen (sosialistisen järjestelmän romahtaminen) seurauksena romanien työllisyystilanne on heikentynyt luvuilla Itä-Euroopan maissa. Perinteisistä käsityöläisammateista ja omavaraistaloudesta on luovuttu sosialismin aikana, eikä markkinatalous ole avannut romaneille työllistymismahdollisuuksia. Monet romanit tekevät tilapäisiä ja kausiluontoisia töitä. Euroopan perusoikeusviraston (2012) tutkimuksen mukaan yli kolmasosa työikäisistä ja -kykyisistä romaneista on vailla ansiotuloja. Romanien pakkohäädöt kotileireiltä ovat viime vuosina myös yleistyneet Euroopassa. Pakkohäätöjä on toteutettu esim. Italiassa, Serbiassa, Romaniassa ja Ranskassa, jossa häädöt kaksinkertaistuivat vuonna 2012 (yhteensä 168 häätöä, jotka koskettivat ihmistä). (Helsingissä Kalasataman leirissä asuvat romanit häädettiin 2011.) Laillisessa häädössä viranomaisten velvollisuus on informoida ja konsultoida ihmisiä riittävän ajoissa ennen häätämistä, tarjottava kunnollinen asumisvaihtoehto ja riittävä korvaus menetyksistä sekä varmistettava, ettei kukaan jää kodittomaksi tai altistu muille ihmisoikeusloukkauksille. Monesti köyhien ihmisten häädöissä ei näitä periaatteita noudateta. Pohdintaa: Mitä koti merkitsee sinulle? Millaista olisi elää ilman kotia tai esim. ilman juoksevaa vettä ja lämmitystä.

11 Jokaisella on oikeus koulutukseen EU:n perusoikeuskirja 14 artikla Kaikilla lapsilla on oikeus koulunkäyntiin. Romanilasten syrjintä Euroopassa alkaa alakoulusta ja jatkuu ammatilliseen koulutukseen. Kymmenettuhannet romanilapset käyvät Itä-Euroopassa romaneille tarkoitettuja erityisluokkia ja ovat yliedustettuina erityiskouluissa ja luokissa, joihin heidät sijoitetaan usein ilman mitään perusteita. Romanilapsia laitetaan myös kehitysvammaisille tarkoitettuihin kouluihin. Romanilasten erityisluokissa opetuksen taso, tilat ja materiaalit ovat heikompia kuin tavallisissa kouluissa. Romanilapset eivät myöskään saa tarvitsemaansa tukiopetusta tai oman äidinkielen opetusta, eikä erityisluokista saatu todistus anna mahdollisuutta jatko-opintoihin. Koulunkäyntiä estää myös puute koulutarvikkeista, vaatteista, pitkät matkat (etnisesti eristetty asuminen kauempana), nuorempien sisarusten hoitaminen sekä teini-ikäisten tyttöjen koskemattomuuden varjeleminen. Romanilasten koulutie keskeytyy usein varhain jo ensimmäisillä luokilla alakoulussa. EU:n alueella vain joka toinen romanilapsi saa peruskoulun päättötodistuksen ja vain yksi seitsemästä romaninuoresta on päättänyt toisen asteen koulutuksen. Kouluttamattomuuden kierre jatkuu ja se vahvistaa romanien heikkoa osallisuutta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Se on myös ihmisoikeusloukkaus. Esimerkkejä: Slovakiassa 10 % väestöstä on romaneja, mutta romanilasten osuus erityiskoulujen oppilaista on 85 %. Tshekissä vain kolme kymmenestä romanioppilaasta läpäisee toisen asteen koulutuksen, kun vastaava luku muiden oppilaiden osalta on 8/10. EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan 15 % romaneista oli lukutaidottomia ja 31 % oli käynyt koulua vähemmän kuin kuusi vuotta. Pohdintaa: Miksi on tärkeää, että kaikki lapset saavat käydä tasavertaisesti koulua.

12 Romanien etninen syrjintä asumisessa, koulutuksessa, työmarkkinoilla ja yhteiskunnallisissa palveluissa esim. terveys- ja sosiaalipalveluissa ylläpitävät romaniväestön heikkoa asemaa Euroopassa. EU:n syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä huolimatta romanien syrjintä Euroopassa jatkuu. Selvitysten mukaan joka toinen romani kohtaa päivittäin etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Syrjintä aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä sekä myös merkittäviä välillisiä kustannuksia EU:n jäsenmaille. Romanien kohtaama syrjintä, sosiaalinen syrjäytyminen ja erottelu vahvistavat toisiaan syntyy kierre. Romanien syrjinnän kierteen katkaiseminen on Euroopan unionin sekä kaikkien sen jäsenmaiden vastuulla. Romanien kohtaamat ongelmat ovat monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia, siksi tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä yhtenäinen kestävä toimintamalli. Köyhyyden ja syrjinnän kierre ei katkea ellei romanien alhaista koulutustasoa, työmarkkinoille pääsyn esteitä, erottelua asuntomarkkinoilla ja koulutuksessa sekä muilla aloilla käsitellä samanaikaisesti kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mm. EU:n jäsenmaissa laadittujen kansallisten romanistrategioiden avulla halutaan luoda koko unionin laajuisia tavoitteita romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Romanien syrjintää vastustava ja ehkäisevä työ sekä romanien työllisyyden tukeminen ovat EU:n rakennerahastokauden päätavoitteita. Romanien kannalta tärkeitä hankkeita sisältyy myös vuonna 2012 hyväksyttyyn Eurooppa strategiaan. Pohdintaa: Kuvaile omin sanoin köyhyyden kierrettä. Anna esimerkki jostain muusta negatiivisesta kierteestä. Miten saada aikaa positiivinen kierre tai kehä (jossa hyvät asiat vahvistavat muita hyviä asioita ja kokonaistilanteen paranemista)?

13 III OSA Itä-Euroopan liikkuvat romanit Suomessa Tässä osassa kerrotaan EU:n köyhistä jäsenmaista, Romaniasta ja Bulgariasta, Suomeen vuodesta 2007 lähtien tulleiden liikkuvien romanien tilanteesta. Osassa pohditaan myös liikkuvan romaniväestön lasten tilannetta sekä lapsen edun mukaisen elämän turvaamista liikkuvan väestön lapsille.

14 Helsingin ja myös muiden suurempien Suomen kaupunkien katukuvaan viime vuosina ilmestyneet ulkomaalaiset romanit tulevat pääosin Romaniasta ja Bulgariasta, EU:n köyhistä jäsenmaista, jotka liittyivät Euroopan unioniin vuonna Romanit itse kertovat sekä monet asiantuntijoille, toimittajille ja järjestöille tehdyt kyselyt vahvistavat, että romanit ovat lähteneet kotimaastaan nimenomaan etnisen syrjinnän, köyhyyden ja työttömyyden takia. Suomessa romanialaiset ja bulgarialaiset romanit ansaitsevat kerjäämällä, keräämällä tyhjiä pulloja, katusoitolla ja taiteella sekä myymällä kukkia ja lehtiä (Iso Numero). Parhaimmillaan romanit voivat ansaita Suomessa kesän aikana 3-4 kuukaudessa kotimaansa palkkatasoon verrattuna koko vuoden palkan (noin euroa). Sen tähden onkin ymmärrettävää, että romanit ovat valmiita liikkumaan Euroopassa asuen autoissa ja eläen puutteellisissa olosuhteissa sekä rasististen ja syrjivien hyökkäysten kohteena. Etenkin Bulgariasta tulevilla romaneilla on ollut mukanaan myös lapsia. Euroopan neuvoston ihmisoikeussäädökset ja ohjeistukset koskettavat mm. liikkuvien lasten suojelua ja oikeuksia yhteiskunnan palveluissa (terveys- ja asianajajan palvelut, koulutus, tulkkaus) sekä heidän tasavertaista kohteluaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ihmisarvoisen elämän kunnioittamiseksi. Iso Numero lehti on kulttuurilehti, joka antaa mahdollisuuden kaikille vähävaraisille tienata lehtimyyjänä. Irtonumeron hinta on 4 euroa, josta myyjä saa itselleen kolme euroa. Pohdintaa: Miten itse toimisit samassa tilanteessa? Minne menisit ja millä elättäisit itsesi?

15 Oikeus liikkumiseen ja oleskeluun EU:n perusoikeuskirja 45 artikla Liikkumis- ja oleskeluvapaus Euroopan unionissa kaikilla kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti EU-jäsenmaiden alueella. Toisessa jäsenmaassa saa olla kolme kuukautta, ja sen jälkeen pitää rekisteröityä viranomaisille. Liikkumisvapaus koskee Romaniasta ja Bulgariasta tulevaa romaniväestöä samalla tavalla kuten kaikkia muitakin EU-kansalaisia. Kun puhutaan liikkuvasta romaniväestöstä, on tärkeää muistaa, että vain pieni osa romaneista liikkuu Euroopassa, ja suurin osa elää paikallaan. Euroopassa on paljon myös muuta liikkuvaa väestöä, jotka eivät ole etniseltä taustaltaan romaneja. Helsingissä on ollut viime vuosina kesäisin noin Itä-Euroopan romania, joista lapsia on arviolta viitisen kymmentä. Talvellakin romaneita on vajaat parisataa, joista noin elää ilman majoitusta kadulla (ja autoissa). Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Päiväkeskus Hirundo antaa humanitaarista apua liikkuvalle väestölle. Hirundossa voi lämmittää eväitä, peseytyä, käydä vessassa, pestä pyykkiä ja käyttää internetiä sekä saada neuvoja ja ohjausta esim. terveydenhoitoon. Hirundossa käy kesällä päivittäin noin 100 ihmistä, joista parikymmentä on lapsia. Vuoden 2012 aikana Hirundossa oli asiakaskäyntejä yhteensä (lasten käyntejä noin 700). Päivittäisiä käyntejä oli alle sadasta yli 200 asiakkaaseen. Lue lisää: Helsingin Diakonissalaitos Hirundo. Pohdintaa: Mieti, millaista olisi asua ja nukkua autossa.

16 Helsingin kaduilla kerjäävät ulkomaalaiset romanit ovat herättäneet keskustelua kerjäämisen kieltämisestä. Kerjääminen ei ole kenenkään ihmisarvon mukaista, eikä yhdenkään ihmisen toimeentulon pitäisi perustua kerjäämisellä saatuihin tuloihin. Suomessa lain mukaan kerjääminen ei kuitenkaan ole rikos. Kerjätä saa, jos ei tee sitä häiritsevästi. Kerjäämisen kriminalisoinnista on käyty keskustelua; esim. Helsingin kaupungin valtuustossa on ehdotettu, että kerjääminen kiellettäisiin kaupungin omalla järjestyssäännöllä. Monet kansalaisjärjestöt mm. Amnesty katsovat, ettei kerjäämisen kieltäminen ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sen muualle pois silmistämme. Kansalaisten ja poliittisten päättäjien voimat pitäisikin suunnata suuremmassa määrin romaniväestön aseman parantamiseen Euroopassa. Kerjäämisen yhteydessä keskustelua on käyty myös siihen mahdollisesti liittyvästä ihmiskaupasta. Asiantuntijoiden mukaan Itä-Euroopan romanien kerjäämisessä ei ole nähtävissä viitteitä ihmiskaupasta, vaan romanit kerjäävät itselleen ja perheelleen. Sen sijaan matkoja kotimaasta Suomeen maksetaan toisinaan jälkikäteen muille romaneille ja perheen tai suvun päämiehet hoitavat koko perhekunnan rahataloutta. Jos ihmiskauppaa esiintyy, viranomaisten velvollisuus on suojella uhreja ja varmistaa heidän turvallisuutensa tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi ja myös pitkään sen jälkeen. Lisätietoa ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta sekä auttamisesta saa Vähemmistövaltuutetun toimistosta. Vähemmistövaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Katso tarkemmin: Pohdintaa: Olisitko itse valmis kerjäämään äärimmäisessä hädässä? Miksi antaisit tai et antaisi kerjäävälle ihmisille rahaa / ruokaa / vaatteita?

17 Euroopassa liikkuvan romaniväestön lasten tilanteesta on hyvin vähän tutkittua tietoa. Romanien perinteisessä kiertävässä elämäntavassa lapset ovat aina kulkeneet vanhempiensa mukana. Kiertäminen oli yleistä esimerkiksi Suomen maaseudulla romaniväestön keskuudessa vielä luvulla. Itä-Euroopasta tulevien romanien kiertämisen syyt ja lähtökohdat ovat kuitenkin toiset kuin perinteisessä kiertolaisuudessa. Suurin osa Romaniasta tulevien romanien lapsista jää nykyisin kotimaahan esim. isoäidin tai muun sukulaisen hoitoon kotiin jäävien lasten olosuhteet vaihtelevat, mutta huonoimmassa tilanteessa lapsia voi olla yhdellä vanhalla isoäidillä jopa parikymmentä. Bulgariasta tulleet romanit kiertävät yleisesti yhdessä perhekunnittain; lapset ja myös isovanhemmat ovat mukana. Lapsen edun kannalta kummassakin ratkaisussa on pohdittavaa molemmissa tilanteissa on hyvät ja huonot puolensa. Nyky-Euroopassa lasten liikkuvuus ja siihen sisältyvät lastensuojeluriskit nähdään ihmisoikeuskysymyksenä. Suomeen saapuvilla liikkuvan romaniväestön lapsilla on kaikki samat oikeudet kuin kenellä tahansa lapsella toisessa EU-maassa. Näihin kuuluvat mm. oikeus terveydenhoitoon ja koulunkäyntiin. Itä-Euroopan romaneilla ei ole eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, mikä vaikeuttaa terveyspalvelujen saamista. Pohdittavaksi: Liikkuminen on oikeus. Miten siihen sovitetaan esim. lapsen oikeus käydä koulua? Tai lapsen oikeus olla vanhempien kanssa (jos vanhemmat lähtevät hakemaan toimeentuloa muualta)?

18 Itä-Euroopan liikkuvien romanien mukana on tullut kesäisin myös lapsia Suomeen. Lapset ovat olosuhteisiin nähden terveitä, hyvin hoidettuja ja hyvinvoivia, vaikka nukkuvatkin autoissa, leirintäalueilla ja muissa väliaikaisissa paikoissa, ja ruoan hankkiminen ja hygienian hoitaminen on vaikeaa. Romanien kanssa työskennelleet kertovat, että lapset ottavat hyvin kontaktia ja esim. tyttöjen nukkeleikeistä voi päätellä, että myös heitä itseään on hoidettu hyvin. Suomen viranomaisten tehtävänä on aina edistää ja valvoa lapsen etua. Tapauskohtaisesti on arvioitava, mikä on lapsen edun ja suojelun kannalta paras ratkaisu. Ulkomaalaisten romanilasten huostaan ottamista tai sen uhkaa ei saa käyttää painostuskeinona maasta poistamisessa, vaan kaikkien lastensuojelullisten toimien pitää perustua arviointiin lapsen edun parhaasta toteutumisesta. Romanilasten huostaan ottaminen ei yleensä ole perusteltua, eikä lapsen edun mukaista. Romanilapset ovat hyvin kiintyneitä vanhempiinsa, ja esim. lastensuojelun kriisisijoituksen järjestäminen (ilman yhteistä kieltä lapselle vieraaseen paikkaan) on monesti traumaattinen kokemus. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on antanut määräyksen (Finnish Child Welfare Act by Olli Salin ) puuttua, jos lapset jätetään yksin tai lapset ovat mukana kerjäämässä tai keräämässä tyhjiä pulloja myöhään yöllä. Lapsen oikeus lapsuuteen on myös ristiriidassa sen kanssa, että romanitytöt menevät naimisiin ja saavat lapsia jo hyvin nuorina. Bulgariassa 60 % romaninaisista avioituu ennen 18 ikävuotta. Teini-ikäisten romanien liitot ovat yleisiä, eikä ole harvinaista että romanitytöt saavat ensimmäisen lapsensa ollessaan itse vielä lapsia (13-17-vuotiaana). Pohdintaa: Mieti, millaista on hoitaa lapsia, kun kiertää autolla Eurooppaa? Mitä merkitsee äidiksi tuleminen vuotiaana?

19 Ehkä tärkeintä, mitä jokainen yksittäinen ihminen voi joka päivä tehdä, on suhtautua itse kunnioituksella ja arvostuksella kaikkiin toisiin ihmisiin tilanteesta riippumatta oli kyseessä luokkakaveri, kadulla vastaantuleva ihminen tai ihan kuka tahansa. Jokainen kiinnostunut voi myös osallistua vapaaehtoistyöhön ihmisoikeuksien edistämiseksi ja rasismin ja syrjinnän vastustamiseksi. Käytännön vapaaehtoistyötä voi tulla tekemään myös Helsingin Diakonissalaitoksen Päiväkeskus Hirundoon. Yksittäiset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia Euroopan romanien aseman parantamiseksi painostamalla viranomaisia toimimaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Jokainen voi esimerkiksi allekirjoittaa vetoomuksen romanien syrjinnän poistamiseksi ja epäkohtiin puuttumiseksi. Kaikessa toiminnassa romaneiden auttamiseksi on tärkeää, että romanit itse ovat osallisina prosessissa ja toiminnassa. Pohdintaa: Mieti, millainen maailma olisi, jos ihmiset muistaisivat aina kohdata toisensa kunnioituksessa ja tasavertaisina. Miten otamme romanit mukaan toimintaa esim. Suomessa?

20 Kirjallisuutta ja linkkejä HUOMIO! Romaneja tiellä, (toim. Airi Markkanen, Heini Puurunen, Aino Saarinen), LIKE, 2012 Rom po drom projektin loppuraportti, Helsingin Diakonissalaitos, 2012 https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/211-palvelut/kehittamishankkeet-artikkelit/16-rompo-drom-romanit-tiella Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku, Lisa Bjurwald, Art House, Roma in an Expanding Europe: Breaking the Poverty Cycle, World Bank, 2005 Breaking the Barriers- Romani Women and Access to Public Health Care, Council of Europe, EUMC, 2003 Sisäasiainministeriön YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle Suomen romanipoliittinen ohjelma, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:48 Suomen romaneista tietoa mm. seuraavista linkeistä:

21

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Kerjäläisiin liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamistarvetta kartoittava ja tarvittavia ohjeita tai lainsäädäntömuutoksia valmisteleva työryhmä

Kerjäläisiin liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamistarvetta kartoittava ja tarvittavia ohjeita tai lainsäädäntömuutoksia valmisteleva työryhmä Kerjäläisiin liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamistarvetta kartoittava ja tarvittavia ohjeita tai lainsäädäntömuutoksia valmisteleva työryhmä Ihmisoikeusliitto esittää työryhmälle harkittavaksi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Romanit Suomessa. Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila

Romanit Suomessa. Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila Romanit Suomessa Jenni Salmela, Minttu Mäntylä & Viljamaria Raittila Historiaa Romanit Suomeen 1500-luvulla Historia syrjinnän ja vainon värittämää Suurin muutos historiassa 1950-1960-luvulla, jolloin

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Euroopan unionin perusoikeusvirasto: Muissa jäsenvaltioissa asuvien Euroopan unionin romanikansalaisten tilanne

Euroopan unionin perusoikeusvirasto: Muissa jäsenvaltioissa asuvien Euroopan unionin romanikansalaisten tilanne Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) MUISTIO / 9. marraskuuta 2009 Euroopan unionin perusoikeusvirasto: Muissa jäsenvaltioissa asuvien Euroopan unionin romanikansalaisten tilanne Euroopan unionin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta 14.11.2015 Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava

Lisätiedot

Kansainvälinen romanipäivä mustalaisvastaisuus Euroopassa ja toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan muistopäivän tunnustaminen EU:ssa

Kansainvälinen romanipäivä mustalaisvastaisuus Euroopassa ja toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan muistopäivän tunnustaminen EU:ssa EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2015)0095 Kansainvälinen romanipäivä mustalaisvastaisuus Euroopassa ja toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan muistopäivän tunnustaminen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014 Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta Inka Hetemäki 20.11.2014 Tästä tänään Lapsista ja epätasa-arvosta Mikä ajaa liikkeelle Jokunen sana ihmisoikeuksista Useampi sana

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma

Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma Eurooppa kaikille? Invalidiliiton eurovaaliohjelma Uudessa laajentuneessa Euroopan Unionissa elää noin 50 miljoonaa vammaista kansalaista. He kohtaavat laaja-alaista oikeuksiensa toteutumattomuutta ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot