Koulutusaineiston diaesityksen taustatekstit
|
|
- Ari-Matti Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutusaineiston diaesityksen taustatekstit ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Koonnut: Irma Marttinen, Yhteiset Lapsemme ry, 2013 Esityksessä käsitellään Euroopan romanien vuosisatoja jatkunutta syrjintää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön valossa. Erityinen paino on Itä-Euroopan romanien tilanteen kuvaamisessa sekä romanien köyhyyden, työttömyyden ja etnisen syrjinnän vaikutusten näkymisessä myös Suomessa. Esityksessä ei käsitellä erikseen Suomen romaneiden historiaa, koulutus- ja asuntotilannetta tai tapakulttuuria.
2 I OSA Tässä osassa annetaan tietoa romaneiden historiasta ja tulosta Eurooppaan, romaneista vähemmistöryhmänä eri Euroopan maissa sekä romanien kohtaamasta syrjinnästä eri aikoina.
3 ROMANIT -VANHA VÄHEMMISTÖ Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Euroopassa romanit ovat vanha vähemmistöryhmä. Romanit ovat asiakirjatiedon mukaan lähteneet Intiasta Punjabin maakunnasta 800-luvulla ja vaeltaneet useiden Aasian maiden kautta Eurooppaan, jonne ensimmäiset romanit tulivat Balkanin kautta 1300-luvulla. Osa romaneista saapui Eurooppaan Gibraltarinsalmen kautta 1400-luvulla. Suomessa romanivähemmistö on asunut 1500-luvulta lähtien. Romanien liikkeelle lähdön syytä ei varmuudella tiedetä. Olettamusten mukaan romanit lähtivät vaeltamaan nälänhädän, sodan ja yhteiskunnallisten mullistusten sekä syrjinnän takia (kuuluivat alempiin kasteihin Intian kastijärjestelmässä). Romanit ovat saattaneet lähteä myös myymään tuotteitaan vanhoja kauppareittejä pitkin länteen luvun feodaaliajan Euroopassa uusina maahantulijoina romanit joutuivat hankkimaan elantonsa kiertävinä kauppiaina ja ammatinharjoittajina (seppinä, hevoskauppiaina, ennustajina, käsityöläisinä jne.). Monessa Euroopan maassa romanit ovat vanha vähemmistöryhmä, jolla on pitkä yhteinen historia valtaväestön kanssa omassa maassaan. Romaneilla on rikas taide-, kulttuuri- ja tapaperinne, jota romanien omat järjestöt vaalivat. Erityisesti romanien musiikki-, teatteri- ja käsityöperinne on hyvin tunnettua. Lisää tietoa esim. Drom ry. Euroopan romanit eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan romaneihin kuuluu useita etnisesti erilaisia ryhmiä, jotka puhuvat eri romanimurteita. Pohdintaa: Kerro jotain mitä tiedät romanien tapakulttuurista. Tunnetko romanitaiteilijoita? Mitä sinulle tulee mieleen, kun ajattelet romaneiden historiaa?
4 Euroopassa elää arviolta noin miljoonaa romania. EU:n jäsenmaissa romaneita on noin kuusi miljoonaa. Lähes kaikissa Euroopan maissa on jonkin suuruinen romanivähemmistö. Eniten romaneja elää Balkanin niemimaalla (esim. Serbiassa, Makedoniassa ja Turkissa) sekä entisen Itä-Euroopan maissa. Väkilukuun suhteutettuna romaneja on eniten Slovakiassa (yhteensä 5,3 milj.), jossa asuu noin romania. Merkittävä vähemmistö romanit ovat myös Bulgariassa (10 %), Slovakiassa (9 %), Romaniassa (8 %), Unkarissa (7 %), Kreikassa, Tshekissä ja Espanjassa, joissa kaikissa noin 1,5-2,5 % väestöstä on romaneja. Suomessa asuu arviolta perinteisiin suomalaisiin vähemmistöihin kuuluvaa Suomen romania. Tämän lisäksi arvioidaan, että Ruotsissa asuu Suomen romania. Lisätietoa Suomen romaneista saat esim. Romano Missio ry ja Suomen Romanifoorumi. Koko maailmassa romaneja arvellaan olevan noin 20 miljoonaa. Suurimmat ryhmät Euroopan ulkopuolella ovat Yhdysvalloissa ja Venäjällä, mutta myös Brasiliassa ja Argentiinassa elää yli miljoona romania. Pohdintaa: Tunnetko itse romanitaustaisia ihmisiä (ystäviä, koulukavereita, naapureita?) Jos et tunne romaneita, niin miksi et?
5 Romanit ovat kärsineet Euroopassa vuosisatoja jatkuneesta järjestelmällisestä syrjinnästä, rasismista ja vainosta. Asetuttuaan Eurooppaan romanit kohtasivat uusina tulijoina ennakkoluuloja ja joutuivat usein syntipukeiksi, kun kaupungissa tai maassa tapahtui jotain ikävää onnettomuuksia, varkauksia, ryöstöjä, tulipaloja, katovuosia, kulkutauteja tai muita katastrofeja. Esim. Ruotsissa oli 1600-luvulla voimassa ns. hirttolaki, jonka tarkoituksena oli karkottaa mustalaiset valtakunnasta. Ennen toista maailmansotaa ja sen aikana romaneja vainottiin samoin kuten juutalaisia (sekä useita muita vähemmistöjä). Satojatuhansia (arviot vaihtelevat pariin miljoonaan) romaneja menehtyi holokaustin aikana natsien keskitysleireillä. Valtaväestön asenteet romaneja kohtaan ovat Euroopassa edelleen usein syrjiviä, eivätkä viranomaiset puutu romaneihin kohdistettuihin rasistisiin hyökkäyksiin. Euroopan neuvoston raportin (2012) mukaan romaneilta ja kiertolaisilta puuttuvat useissa Euroopan maissa perusihmisoikeudet ja he kärsivät rasismista. Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan joka viides romani kertoo joutuneensa rasismin tai väkivallan kohteeksi. Viranomaisten asenteet sekä osittain romanien itsensä vaikeus saada tietoa omista oikeuksista estävät romaneja saamasta heille kuuluvia perusoikeuksia. Esimerkki: Unkarissa, Tshekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa romaneja vastaan tehtiin tammikuu 2008 heinäkuu 2012 välisenä aikana yli 120 vakavaa väkivaltaista hyökkäystä (ampumatapauksia, puukotuksia, tuhopolttoja). Vuonna 2012 julkaistun Eurobarometrin mukaan neljäsosa eurooppalaisista ei haluaisi romania naapurikseen. Pohdintaa: Oletko nähnyt tai itse kohdannut romaneihin kohdistuvaa syrjintää? Mitä ajattelet syrjinnästä?
6 II OSA Tässä osassa annetaan tietoa yleensä ihmisoikeuksista sekä erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjatuista oikeuksista. Lisäksi tässä osassa esitellään romanien kohtaamaa syrjintää eri elämän alueilla sekä syrjinnästä aiheutuvaa köyhyyden ja syrjinnän kierrettä.
7 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) sisältää ihmisoikeuksien määritelmän, ja se kattaa ihmisoikeuksien koko laajan kentän. Julistusta voidaan pitää nykyaikaisen ihmisoikeusajattelun perustana. YK:n ihmisoikeuksien julistus ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, mutta se velvoittaa moraalisesti sen allekirjoittaneita maita noudattamaan sitä. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen voidaan katsoa olevan suurelta osin myös kansainvälistä tapaoikeutta ja siksi pitkälti oikeudellisesti sitovaa. YK:n ihmisoikeuksien julistus on useimpien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten lähtökohta. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirja tukeutuu siihen. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, luovuttamattomia ja perustavia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata jokaiselle maailman ihmisille ihmisarvoinen elämä. Ihmisoikeudet ovat paitsi oikeuksia myös velvollisuuksia. Meillä jokaisella on velvollisuus suojella, edistää ja puolustaa ihmisoikeuksia. Lue lisää ihmisoikeuksista: Pohdintaa: Mikä on mielestäsi tärkein ihmisoikeus? Mikä on ihmisoikeusloukkaus? Anna jokin esimerkki. Mieti millaisia ihmisoikeusloukkauksia romanit kohtaavat?
8 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (1989) on erityisesti lapsia varten tehty ihmisoikeussopimus. Sen tarkoituksena on turvata kaikkien maailman lasten perusoikeudet mm. suojeluun ja huolenpitoon, terveyteen, koulutukseen ja tasa-arvoon, kuulluksi tulemiseen ja oman mielipiteen ilmaisuun. Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajin ihmisoikeussopimus ja sen on hyväksynyt 193 maata, vain kaksi maata on sen ulkopuolella. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen noudattamista. Euroopan unionin perusoikeuskirjan Artiklaan 24: Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä ja ne on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaan. Kaikissa lasta koskevissa asioissa on otettava huomioon lapsen etu. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Lapsella on oikeus vanhempiinsa Lue lisää lapsen oikeuksista esim. Suomen Unicef ja Suomen YK-liitto. Pohdintaa: Miksi lapset tarvitsevat oman ihmisoikeussopimuksen? Mikä on mielestäsi tärkein lapsen oikeus? Mitä pitäisi tehdä jos lapsen oikeudet ovat ristiriidassa keskenään (esim. oikeus suojeluun ja oikeus olla vanhempiensa kanssa)?
9 Euroopan unionin arvot on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan (2000), josta tuli vuonna 2009 voimaan tulleella Lissabonin sopimuksella oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Perusoikeuskirja on siis jäsenmaita oikeudellisesti sitova ja velvoittava sopimus, jota Euroopan unionin instituutioiden ja jäsenmaiden on noudatettava omassa lainsäädännössä ja lainkäytössä. EU:n perusoikeuskirja kieltää syrjinnän ja sisältää mm. oikeuden koulutukseen, sosiaali- ja asumistukeen ja työhön. Vuonna 2000 Euroopan unioni hyväksyi ns. rasismidirektiivin, joka kieltää etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työpaikoilla, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja palveluiden ja asuntojen tarjonnassa. Rasismidirektiivi on osa Euroopan unionin sitovaa lainsäädäntöä. Euroopan komissio on EU:n toimeenpaneva elin, joka valvoo että jäsenmaat soveltavat EUoikeutta. Jos jokin jäsenvaltio ei noudata lainsäädäntöä, niin komissio voi puuttua asiaan ja se voidaan viedä EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi. EU:n jäsenmaiden viranomaiset eivät ole onnistuneet käytännössä syrjinnänvastaisen lainsäädännön esim. rasismidirektiivin toteuttamisessa. Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset voivat edistää syrjinnänvastaista työtä vaatimalla viranomaisia toimimaan ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Pohdintaa: Mitkä ovat mielestäsi erityisesti eurooppalaisia arvoja? Miten nämä arvot heijastavat ihmisoikeuksia? EU sai Nobelin rauhanpalkinnon onko se sen arvoinen?
10 Suuri osa Euroopan romaniväestöstä elää äärimmäisen syrjäytyneinä, erittäin köyhissä olosuhteissa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Kahdeksan kymmenestä Euroopan romanista elää köyhyysriskirajan alapuolella. Romanit kärsivät alhaisesta koulutuksesta, työttömyydestä, huonoista asumisoloista ja materiaalisesta (esim. juokseva vesi, sähkö yms.) puutteesta. Romanien terveystilanne on heikompi ja odotettu elinikä lyhyempi kuin valtaväestöllä. Esimerkiksi Romaniassa 72 prosentissa romanien asunnoista ei ole viemäröintiä, 73 prosenttia on ilman juoksevaa vettä, 12 prosenttia ilman sähköä ja 14 prosenttia lämmitetään jätteillä tai ei lämmitetä ollenkaan. Euroopan perusoikeusviraston (2012) tutkimuksen mukaan 45 prosenttia romaneista asuu asunnoissa, joista puuttuu sisäkeittiö, sisävessa, suihku tai kylpy sekä sähköt. Yhteiskunnallisen muutoksen (sosialistisen järjestelmän romahtaminen) seurauksena romanien työllisyystilanne on heikentynyt luvuilla Itä-Euroopan maissa. Perinteisistä käsityöläisammateista ja omavaraistaloudesta on luovuttu sosialismin aikana, eikä markkinatalous ole avannut romaneille työllistymismahdollisuuksia. Monet romanit tekevät tilapäisiä ja kausiluontoisia töitä. Euroopan perusoikeusviraston (2012) tutkimuksen mukaan yli kolmasosa työikäisistä ja -kykyisistä romaneista on vailla ansiotuloja. Romanien pakkohäädöt kotileireiltä ovat viime vuosina myös yleistyneet Euroopassa. Pakkohäätöjä on toteutettu esim. Italiassa, Serbiassa, Romaniassa ja Ranskassa, jossa häädöt kaksinkertaistuivat vuonna 2012 (yhteensä 168 häätöä, jotka koskettivat ihmistä). (Helsingissä Kalasataman leirissä asuvat romanit häädettiin 2011.) Laillisessa häädössä viranomaisten velvollisuus on informoida ja konsultoida ihmisiä riittävän ajoissa ennen häätämistä, tarjottava kunnollinen asumisvaihtoehto ja riittävä korvaus menetyksistä sekä varmistettava, ettei kukaan jää kodittomaksi tai altistu muille ihmisoikeusloukkauksille. Monesti köyhien ihmisten häädöissä ei näitä periaatteita noudateta. Pohdintaa: Mitä koti merkitsee sinulle? Millaista olisi elää ilman kotia tai esim. ilman juoksevaa vettä ja lämmitystä.
11 Jokaisella on oikeus koulutukseen EU:n perusoikeuskirja 14 artikla Kaikilla lapsilla on oikeus koulunkäyntiin. Romanilasten syrjintä Euroopassa alkaa alakoulusta ja jatkuu ammatilliseen koulutukseen. Kymmenettuhannet romanilapset käyvät Itä-Euroopassa romaneille tarkoitettuja erityisluokkia ja ovat yliedustettuina erityiskouluissa ja luokissa, joihin heidät sijoitetaan usein ilman mitään perusteita. Romanilapsia laitetaan myös kehitysvammaisille tarkoitettuihin kouluihin. Romanilasten erityisluokissa opetuksen taso, tilat ja materiaalit ovat heikompia kuin tavallisissa kouluissa. Romanilapset eivät myöskään saa tarvitsemaansa tukiopetusta tai oman äidinkielen opetusta, eikä erityisluokista saatu todistus anna mahdollisuutta jatko-opintoihin. Koulunkäyntiä estää myös puute koulutarvikkeista, vaatteista, pitkät matkat (etnisesti eristetty asuminen kauempana), nuorempien sisarusten hoitaminen sekä teini-ikäisten tyttöjen koskemattomuuden varjeleminen. Romanilasten koulutie keskeytyy usein varhain jo ensimmäisillä luokilla alakoulussa. EU:n alueella vain joka toinen romanilapsi saa peruskoulun päättötodistuksen ja vain yksi seitsemästä romaninuoresta on päättänyt toisen asteen koulutuksen. Kouluttamattomuuden kierre jatkuu ja se vahvistaa romanien heikkoa osallisuutta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Se on myös ihmisoikeusloukkaus. Esimerkkejä: Slovakiassa 10 % väestöstä on romaneja, mutta romanilasten osuus erityiskoulujen oppilaista on 85 %. Tshekissä vain kolme kymmenestä romanioppilaasta läpäisee toisen asteen koulutuksen, kun vastaava luku muiden oppilaiden osalta on 8/10. EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan 15 % romaneista oli lukutaidottomia ja 31 % oli käynyt koulua vähemmän kuin kuusi vuotta. Pohdintaa: Miksi on tärkeää, että kaikki lapset saavat käydä tasavertaisesti koulua.
12 Romanien etninen syrjintä asumisessa, koulutuksessa, työmarkkinoilla ja yhteiskunnallisissa palveluissa esim. terveys- ja sosiaalipalveluissa ylläpitävät romaniväestön heikkoa asemaa Euroopassa. EU:n syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä huolimatta romanien syrjintä Euroopassa jatkuu. Selvitysten mukaan joka toinen romani kohtaa päivittäin etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Syrjintä aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä sekä myös merkittäviä välillisiä kustannuksia EU:n jäsenmaille. Romanien kohtaama syrjintä, sosiaalinen syrjäytyminen ja erottelu vahvistavat toisiaan syntyy kierre. Romanien syrjinnän kierteen katkaiseminen on Euroopan unionin sekä kaikkien sen jäsenmaiden vastuulla. Romanien kohtaamat ongelmat ovat monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia, siksi tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä yhtenäinen kestävä toimintamalli. Köyhyyden ja syrjinnän kierre ei katkea ellei romanien alhaista koulutustasoa, työmarkkinoille pääsyn esteitä, erottelua asuntomarkkinoilla ja koulutuksessa sekä muilla aloilla käsitellä samanaikaisesti kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mm. EU:n jäsenmaissa laadittujen kansallisten romanistrategioiden avulla halutaan luoda koko unionin laajuisia tavoitteita romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Romanien syrjintää vastustava ja ehkäisevä työ sekä romanien työllisyyden tukeminen ovat EU:n rakennerahastokauden päätavoitteita. Romanien kannalta tärkeitä hankkeita sisältyy myös vuonna 2012 hyväksyttyyn Eurooppa strategiaan. Pohdintaa: Kuvaile omin sanoin köyhyyden kierrettä. Anna esimerkki jostain muusta negatiivisesta kierteestä. Miten saada aikaa positiivinen kierre tai kehä (jossa hyvät asiat vahvistavat muita hyviä asioita ja kokonaistilanteen paranemista)?
13 III OSA Itä-Euroopan liikkuvat romanit Suomessa Tässä osassa kerrotaan EU:n köyhistä jäsenmaista, Romaniasta ja Bulgariasta, Suomeen vuodesta 2007 lähtien tulleiden liikkuvien romanien tilanteesta. Osassa pohditaan myös liikkuvan romaniväestön lasten tilannetta sekä lapsen edun mukaisen elämän turvaamista liikkuvan väestön lapsille.
14 Helsingin ja myös muiden suurempien Suomen kaupunkien katukuvaan viime vuosina ilmestyneet ulkomaalaiset romanit tulevat pääosin Romaniasta ja Bulgariasta, EU:n köyhistä jäsenmaista, jotka liittyivät Euroopan unioniin vuonna Romanit itse kertovat sekä monet asiantuntijoille, toimittajille ja järjestöille tehdyt kyselyt vahvistavat, että romanit ovat lähteneet kotimaastaan nimenomaan etnisen syrjinnän, köyhyyden ja työttömyyden takia. Suomessa romanialaiset ja bulgarialaiset romanit ansaitsevat kerjäämällä, keräämällä tyhjiä pulloja, katusoitolla ja taiteella sekä myymällä kukkia ja lehtiä (Iso Numero). Parhaimmillaan romanit voivat ansaita Suomessa kesän aikana 3-4 kuukaudessa kotimaansa palkkatasoon verrattuna koko vuoden palkan (noin euroa). Sen tähden onkin ymmärrettävää, että romanit ovat valmiita liikkumaan Euroopassa asuen autoissa ja eläen puutteellisissa olosuhteissa sekä rasististen ja syrjivien hyökkäysten kohteena. Etenkin Bulgariasta tulevilla romaneilla on ollut mukanaan myös lapsia. Euroopan neuvoston ihmisoikeussäädökset ja ohjeistukset koskettavat mm. liikkuvien lasten suojelua ja oikeuksia yhteiskunnan palveluissa (terveys- ja asianajajan palvelut, koulutus, tulkkaus) sekä heidän tasavertaista kohteluaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ihmisarvoisen elämän kunnioittamiseksi. Iso Numero lehti on kulttuurilehti, joka antaa mahdollisuuden kaikille vähävaraisille tienata lehtimyyjänä. Irtonumeron hinta on 4 euroa, josta myyjä saa itselleen kolme euroa. Pohdintaa: Miten itse toimisit samassa tilanteessa? Minne menisit ja millä elättäisit itsesi?
15 Oikeus liikkumiseen ja oleskeluun EU:n perusoikeuskirja 45 artikla Liikkumis- ja oleskeluvapaus Euroopan unionissa kaikilla kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti EU-jäsenmaiden alueella. Toisessa jäsenmaassa saa olla kolme kuukautta, ja sen jälkeen pitää rekisteröityä viranomaisille. Liikkumisvapaus koskee Romaniasta ja Bulgariasta tulevaa romaniväestöä samalla tavalla kuten kaikkia muitakin EU-kansalaisia. Kun puhutaan liikkuvasta romaniväestöstä, on tärkeää muistaa, että vain pieni osa romaneista liikkuu Euroopassa, ja suurin osa elää paikallaan. Euroopassa on paljon myös muuta liikkuvaa väestöä, jotka eivät ole etniseltä taustaltaan romaneja. Helsingissä on ollut viime vuosina kesäisin noin Itä-Euroopan romania, joista lapsia on arviolta viitisen kymmentä. Talvellakin romaneita on vajaat parisataa, joista noin elää ilman majoitusta kadulla (ja autoissa). Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Päiväkeskus Hirundo antaa humanitaarista apua liikkuvalle väestölle. Hirundossa voi lämmittää eväitä, peseytyä, käydä vessassa, pestä pyykkiä ja käyttää internetiä sekä saada neuvoja ja ohjausta esim. terveydenhoitoon. Hirundossa käy kesällä päivittäin noin 100 ihmistä, joista parikymmentä on lapsia. Vuoden 2012 aikana Hirundossa oli asiakaskäyntejä yhteensä (lasten käyntejä noin 700). Päivittäisiä käyntejä oli alle sadasta yli 200 asiakkaaseen. Lue lisää: Helsingin Diakonissalaitos Hirundo. Pohdintaa: Mieti, millaista olisi asua ja nukkua autossa.
16 Helsingin kaduilla kerjäävät ulkomaalaiset romanit ovat herättäneet keskustelua kerjäämisen kieltämisestä. Kerjääminen ei ole kenenkään ihmisarvon mukaista, eikä yhdenkään ihmisen toimeentulon pitäisi perustua kerjäämisellä saatuihin tuloihin. Suomessa lain mukaan kerjääminen ei kuitenkaan ole rikos. Kerjätä saa, jos ei tee sitä häiritsevästi. Kerjäämisen kriminalisoinnista on käyty keskustelua; esim. Helsingin kaupungin valtuustossa on ehdotettu, että kerjääminen kiellettäisiin kaupungin omalla järjestyssäännöllä. Monet kansalaisjärjestöt mm. Amnesty katsovat, ettei kerjäämisen kieltäminen ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sen muualle pois silmistämme. Kansalaisten ja poliittisten päättäjien voimat pitäisikin suunnata suuremmassa määrin romaniväestön aseman parantamiseen Euroopassa. Kerjäämisen yhteydessä keskustelua on käyty myös siihen mahdollisesti liittyvästä ihmiskaupasta. Asiantuntijoiden mukaan Itä-Euroopan romanien kerjäämisessä ei ole nähtävissä viitteitä ihmiskaupasta, vaan romanit kerjäävät itselleen ja perheelleen. Sen sijaan matkoja kotimaasta Suomeen maksetaan toisinaan jälkikäteen muille romaneille ja perheen tai suvun päämiehet hoitavat koko perhekunnan rahataloutta. Jos ihmiskauppaa esiintyy, viranomaisten velvollisuus on suojella uhreja ja varmistaa heidän turvallisuutensa tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi ja myös pitkään sen jälkeen. Lisätietoa ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta sekä auttamisesta saa Vähemmistövaltuutetun toimistosta. Vähemmistövaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Katso tarkemmin: Pohdintaa: Olisitko itse valmis kerjäämään äärimmäisessä hädässä? Miksi antaisit tai et antaisi kerjäävälle ihmisille rahaa / ruokaa / vaatteita?
17 Euroopassa liikkuvan romaniväestön lasten tilanteesta on hyvin vähän tutkittua tietoa. Romanien perinteisessä kiertävässä elämäntavassa lapset ovat aina kulkeneet vanhempiensa mukana. Kiertäminen oli yleistä esimerkiksi Suomen maaseudulla romaniväestön keskuudessa vielä luvulla. Itä-Euroopasta tulevien romanien kiertämisen syyt ja lähtökohdat ovat kuitenkin toiset kuin perinteisessä kiertolaisuudessa. Suurin osa Romaniasta tulevien romanien lapsista jää nykyisin kotimaahan esim. isoäidin tai muun sukulaisen hoitoon kotiin jäävien lasten olosuhteet vaihtelevat, mutta huonoimmassa tilanteessa lapsia voi olla yhdellä vanhalla isoäidillä jopa parikymmentä. Bulgariasta tulleet romanit kiertävät yleisesti yhdessä perhekunnittain; lapset ja myös isovanhemmat ovat mukana. Lapsen edun kannalta kummassakin ratkaisussa on pohdittavaa molemmissa tilanteissa on hyvät ja huonot puolensa. Nyky-Euroopassa lasten liikkuvuus ja siihen sisältyvät lastensuojeluriskit nähdään ihmisoikeuskysymyksenä. Suomeen saapuvilla liikkuvan romaniväestön lapsilla on kaikki samat oikeudet kuin kenellä tahansa lapsella toisessa EU-maassa. Näihin kuuluvat mm. oikeus terveydenhoitoon ja koulunkäyntiin. Itä-Euroopan romaneilla ei ole eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, mikä vaikeuttaa terveyspalvelujen saamista. Pohdittavaksi: Liikkuminen on oikeus. Miten siihen sovitetaan esim. lapsen oikeus käydä koulua? Tai lapsen oikeus olla vanhempien kanssa (jos vanhemmat lähtevät hakemaan toimeentuloa muualta)?
18 Itä-Euroopan liikkuvien romanien mukana on tullut kesäisin myös lapsia Suomeen. Lapset ovat olosuhteisiin nähden terveitä, hyvin hoidettuja ja hyvinvoivia, vaikka nukkuvatkin autoissa, leirintäalueilla ja muissa väliaikaisissa paikoissa, ja ruoan hankkiminen ja hygienian hoitaminen on vaikeaa. Romanien kanssa työskennelleet kertovat, että lapset ottavat hyvin kontaktia ja esim. tyttöjen nukkeleikeistä voi päätellä, että myös heitä itseään on hoidettu hyvin. Suomen viranomaisten tehtävänä on aina edistää ja valvoa lapsen etua. Tapauskohtaisesti on arvioitava, mikä on lapsen edun ja suojelun kannalta paras ratkaisu. Ulkomaalaisten romanilasten huostaan ottamista tai sen uhkaa ei saa käyttää painostuskeinona maasta poistamisessa, vaan kaikkien lastensuojelullisten toimien pitää perustua arviointiin lapsen edun parhaasta toteutumisesta. Romanilasten huostaan ottaminen ei yleensä ole perusteltua, eikä lapsen edun mukaista. Romanilapset ovat hyvin kiintyneitä vanhempiinsa, ja esim. lastensuojelun kriisisijoituksen järjestäminen (ilman yhteistä kieltä lapselle vieraaseen paikkaan) on monesti traumaattinen kokemus. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on antanut määräyksen (Finnish Child Welfare Act by Olli Salin ) puuttua, jos lapset jätetään yksin tai lapset ovat mukana kerjäämässä tai keräämässä tyhjiä pulloja myöhään yöllä. Lapsen oikeus lapsuuteen on myös ristiriidassa sen kanssa, että romanitytöt menevät naimisiin ja saavat lapsia jo hyvin nuorina. Bulgariassa 60 % romaninaisista avioituu ennen 18 ikävuotta. Teini-ikäisten romanien liitot ovat yleisiä, eikä ole harvinaista että romanitytöt saavat ensimmäisen lapsensa ollessaan itse vielä lapsia (13-17-vuotiaana). Pohdintaa: Mieti, millaista on hoitaa lapsia, kun kiertää autolla Eurooppaa? Mitä merkitsee äidiksi tuleminen vuotiaana?
19 Ehkä tärkeintä, mitä jokainen yksittäinen ihminen voi joka päivä tehdä, on suhtautua itse kunnioituksella ja arvostuksella kaikkiin toisiin ihmisiin tilanteesta riippumatta oli kyseessä luokkakaveri, kadulla vastaantuleva ihminen tai ihan kuka tahansa. Jokainen kiinnostunut voi myös osallistua vapaaehtoistyöhön ihmisoikeuksien edistämiseksi ja rasismin ja syrjinnän vastustamiseksi. Käytännön vapaaehtoistyötä voi tulla tekemään myös Helsingin Diakonissalaitoksen Päiväkeskus Hirundoon. Yksittäiset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia Euroopan romanien aseman parantamiseksi painostamalla viranomaisia toimimaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Jokainen voi esimerkiksi allekirjoittaa vetoomuksen romanien syrjinnän poistamiseksi ja epäkohtiin puuttumiseksi. Kaikessa toiminnassa romaneiden auttamiseksi on tärkeää, että romanit itse ovat osallisina prosessissa ja toiminnassa. Pohdintaa: Mieti, millainen maailma olisi, jos ihmiset muistaisivat aina kohdata toisensa kunnioituksessa ja tasavertaisina. Miten otamme romanit mukaan toimintaa esim. Suomessa?
20 Kirjallisuutta ja linkkejä HUOMIO! Romaneja tiellä, (toim. Airi Markkanen, Heini Puurunen, Aino Saarinen), LIKE, 2012 Rom po drom projektin loppuraportti, Helsingin Diakonissalaitos, Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku, Lisa Bjurwald, Art House, Roma in an Expanding Europe: Breaking the Poverty Cycle, World Bank, 2005 Breaking the Barriers- Romani Women and Access to Public Health Care, Council of Europe, EUMC, 2003 Sisäasiainministeriön YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle Suomen romanipoliittinen ohjelma, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:48 Suomen romaneista tietoa mm. seuraavista linkeistä:
21
ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotLaatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014
Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit
LisätiedotLapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL
Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotJokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia
LisätiedotKerjäläisiin liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamistarvetta kartoittava ja tarvittavia ohjeita tai lainsäädäntömuutoksia valmisteleva työryhmä
Kerjäläisiin liittyvien viranomaistoimien yhdenmukaistamistarvetta kartoittava ja tarvittavia ohjeita tai lainsäädäntömuutoksia valmisteleva työryhmä Ihmisoikeusliitto esittää työryhmälle harkittavaksi
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotSuomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa
Essi Rentola 19.11.2018 Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa KANSAINVÄLINEN SOSIAALITURVA Mikä on Suomen omissa käsissä? Ketä maahan ja maasta muuttajat ovat? 2 Euroopan unioni Lainsäädäntö
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotAsumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen
Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotLapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta
Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus
LisätiedotKansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)
WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten
LisätiedotEU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet. Sirpa Pietikäinen 2017
EU-kansalaisen vaikutusmahdollisuudet Sirpa Pietikäinen 2017 Euroopan unionin kansalaisuus Unionin kansalaisuus luotiin Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 Unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotTiedätkö lasten ihmisoikeuksista?
Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat
Lisätiedot12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä
Lisätiedotneuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7
Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0025/1. Tarkistus
21.2.2018 A8-0025/1 1 Johdanto-osan 3 a viite (uusi) ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien totuuden, oikeuden, korvausten ja uusiutumattomuuden takaamisen erityisraportoijan 22. heinäkuuta 2014 julkistaman
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0045 (NLE) 6715/16 ASIM 22 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Italian ja Kreikan
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotTiedätkö lasten ihmisoikeuksista?
Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat
LisätiedotTiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite
LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien
LisätiedotUnohtuuko hiljainen asiakas?
Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen
LisätiedotSUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija
SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA 29.5.2013 1 ROMPO Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2008 työryhmän valmistelemaan Suomen ensimmäistä romanipoliittista ohjelmaa. Päätöksen taustalla oli
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotVallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotOikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä
Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,
LisätiedotSeurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta
Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotCoreperia pyydetään suosittelemaan neuvostolle, että se hyväksyisi tämän ilmoituksen liitteessä olevat neuvoston päätelmät.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. helmikuuta 2011 (16.02) (OR. en) 6387/11 FREMP 13 JAI 101 COHOM 44 JUSTCIV 19 JURINFO 5 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Coreper/Neuvosto
LisätiedotLapsi perheen ja hallinnon välissä
Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
LisätiedotTyöturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *
P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotYK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotSaavutettavuus esittävissä taiteissa
Saavutettavuus esittävissä taiteissa Saavutettavuusasiantuntija Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille -palvelu Sirkuksen tiedotuskeskuksen toimisto 30.1.2018 Alustuksen sisältö Kulttuuria kaikille -palvelusta
LisätiedotOppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela
Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön
LisätiedotEUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA
CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotIhmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen
Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0023/3. Tarkistus. Cristian Dan Preda PPE-ryhmän puolesta
4.3.2015 A8-0023/3 3 165 kohta 165. panee tyytyväisenä merkille, että Moldovassa kumottiin lokakuussa 2013 laki, jolla kiellettiin kaikkien muiden kuin avioliittoon tai perheeseen liittyvien suhteiden
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotPaperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet
Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotKaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?
Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?
LisätiedotSUOMI ON OIKEUSVALTIO
SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
Lisätiedot