Päihdetyön erikoislehti 1 n 2015 KOKEMUSASIANTUNTEMUS ETSII PAIKKAANSA ASUNNOTTOMUUS JA ALKOHOLI PIENTEN LASTEN ÄIDIT JA BENTSOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdetyön erikoislehti 1 n 2015 KOKEMUSASIANTUNTEMUS ETSII PAIKKAANSA ASUNNOTTOMUUS JA ALKOHOLI PIENTEN LASTEN ÄIDIT JA BENTSOT"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 1 n 2015 KOKEMUSASIANTUNTEMUS ETSII PAIKKAANSA ASUNNOTTOMUUS JA ALKOHOLI PIENTEN LASTEN ÄIDIT JA BENTSOT

2 1 n 2015 Päihdetyön erikoislehti SISÄLTÖ Päihdetyön erikoislehti, 51. vuosikerta ILMESTYY viisi kertaa vuodessa ISSN JULKAISIJA A-klinikkasäätiö Maistraatinportti Helsinki p fax (09) PÄÄTOIMITTAJA Aino Majava TOIMITUSSIHTEERI Auli Saukkonen ULKOASU Katriina Iho TOIMITUSNEUVOSTO Marja Holmila (pj.) Kristiina Koskiluoma Satu Lipponen Aino Majava Mikko Salasuo Ilpo Salonen Kaija Seppä Kaarlo Simojoki Teemu Tiensuu Jouni Tourunen TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSET A-klinikkasäätiön keskustoimisto toimistosihteeri p TILAUSHINTA 25 euroa/vuosi 3 PÄÄKIRJOITUS Sata päivää, 50 vuotta 4 LYHYESTI 16 TYÖ JA TEKIJÄ Thomas Karlsson 20 TIETEEN KENTILTÄ 26 TUTKITTUA 31 HENKIREIKÄ Juha Santala TIIMI 50 Autuas sentään! 11 KATAINEN Kuka opettaisi nuoret juomaan? 21 SARVANTI Anteliaisuutta vai solidaarisuutta? 30 KIRJAT Villi vaellus matka mieleen Vapautta vai sääntöjä? 6 Paikkansa löytäneet 8 Asunnottomuus ja alkoholi 12 Pikkulasten äidit ja bentsodiatsepiinit 22 Verkko avuksi muutokseen 28 Lukijakysely ILMOITUKSET Auli Saukkonen, PAINOPAIKKA Esa Print KANNEN KUVA Scanstockphoto 22 2 Tiimi 1 n 2015

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Sata päivää, 50 vuotta Tiimin ensimmäisessä numerossa viisikymmentä vuotta sitten lehti määriteltiin ammattiihmisten, asiakkaiden ja maallikoiden yhteiseksi foorumiksi. Tiimin idea onkin ollut tehdä koko päihdealan erikoislehteä, ei toimia A-klinikkasäätiön äänenkannattajana. Lehti otti englannin kielestä juontuvan tiimi (team) -sanan käyttöön varhain, ensimmäisten joukossa Suomessa. Nykyään tiimi on kaikkien tuntema synonyymi dynaamiselle työryhmälle. PÄIHDETYÖN TIIMI on parhaimmillaan moniammatillinen: 2010-luvun asiakastyössä kohtaavat sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaiset. Muun muassa A-kiltojen pitkäjänteisesti tekemä työ on viime aikoina noussut uuteen arvoon kokemusasiantuntijuuden nimellä. Jo puoli vuosisataa sitten Tiimi-lehdessä pohdittiin, onko hoitohenkilöstö valmis ottamaan asiakkaat mukaan hoitoa kehittämään. Moniammatilliseen yhteistyöhön kaivataan edelleen rakenteita ja työnjakoa. Kun ihminen tarvitsee tukea, on vanhanaikaista tuijottaa siihen, mikä on päihde tai mikä on diagnoosi. Yksi tämän ajatuksen pioneereista oli laajana järjestöyhteistyönä tuotettu Apua.info-portaali (2001 ). Tässä lehdessä esiteltävä verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma perustuu samaan lähtökohtaan. Se on uudenlainen, moneen käyttöön muuntuva päihdehoidon menetelmä vain naseva nimi puuttuu! Tutkimuksen rooli on kasvanut Tiimissä koko sen historian ajan. Nykyään päihdetyöltä perätään tuloksia ja vaikuttavuutta. Julkisuudessa kiistellään luvuista: alkoholihaittojen kokonaiskustannuksista, Suomessa juoduista ja muualta tuoduista litramääristä. Toisaalta päihdetyö on saanut vetoapua netistä ja sosiaalisesta mediasta, viimeksi Ylen 100 päivää -haasteesta. TIIMIN TEKIJÖIDEN jo 1960-luvulla esittämä toive lisätä vuorovaikutusta päihdetyön kentän kanssa on edelleen ajankohtainen. Käsillä olevassa lehdessä on palautekysely, johon odotamme innokasta osanottoa! Samalla kannattaa katsastaa lehti myös mobiilisti selailtavana versiona issuu.comista. Tänään on korkea aika osallistua keskusteluun! Päätoimittaja ( ) Ingalill Österbergin sanoin: Tänään on korkea aika osallistua keskusteluun! Ei auta pelokkaasti ensin tutkia, miten muut reagoivat, vaan on pystyttävä sanomaan näin ajattelen, tunnen, toimin tänään ja perustelen kannanottoni seuraaviin kokemuksiin. Kiitokset vielä Matti Piispalle, jonka harteilla tämä kirjoitus tukevasti seisoo. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 1 n 2015 Tiimi 3

4 Auli Saukkonen Päihdeasiamies siirtyi Ehytiin Päihdeasiamiestoiminta on siirtynyt tämän vuoden alusta lukien osaksi Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:tä. Aiemmin toiminta on ollut sijoitettuna A-kiltojen liittoon. Siirto tehtiin järjestöjen yhteisellä sopimuksella. Muutoksen taustalla tavoitteena on kehittää laajemmin edunvalvontaa järjestöverkostoissa ja muuta vaikuttamistoimintaa asiakkaiden lakisääteisten oikeuksien toteutumisessa ja siten estää palvelujen väliinputoamistilanteita. Päihdeasiamies valvoo päihdeasiakkaiden etuja ja on riippumaton palvelujen tuottajista. Päihdeasiamiehenä jatkaa varatuomari Marjo Tervo. Vähemmistö ruoka-avussa käyvistä saa toimeentulotukea Ruoka-avussa käyvistä vain vajaa 40 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Valtaosa ei siis ollut hakenut tai saanut lakisääteistä viimesijaista turvaa, kertoo tutkimus, jossa haastateltiin lähes leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa. Suurin osa ruoka-avussa käyvistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja. Vain kymmenesosa leipäjonossa käyvistä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. He ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle. Maria Ohisalo & Juho Saari: Kuka seisoo leipäjonossa? Kunnallisalan kehittämissäätiö Julkaisu internetissä: HDL irtisanoi 26 Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) säätiön lokakuussa käynnistyneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 26 työntekijän irtisanomiseen. Irtisanomisten perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Henkilöstövähennys on kaikkiaan 54 työntekijää. Tästä osa on eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä ja osa työntekijöitä, joiden määräaikaisia työsopimuksia ei jatketa. Ytneuvottelut koskivat 665:tä työntekijää. Asiakkaat tyytyväisiä Nerviin Tampereen terveys- ja sosiaalineuvontapiste Nervin asiakkaat ovat tyytyväisiä Nervistä saamaansa palveluun. Valtaenemmistö vastaajista on huolissaan omasta huumeidenkäytöstään. Yli puolet kertoo myös olevansa väsynyt huumeidenkäyttöön. Noin kolme neljäsosaa on valmis ja halukas tekemään muutoksen huumeidenkäytössään. Tällaisia tuloksia saatiin Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttamasta Nervin asiakaskyselystä. Kyselyyn vastasi 107 henkilöä. Tutkimus liittyy Suomalainen huonoosaisuus -hankekokonaisuuteen. Siinä selvitetään erilaisissa huonoosaisuuden notkelmissa elävien ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja palvelujen käyttöä. Ulla-Maija Koivula ym.: Ilman Nerviä en olisi hengissä. Tampereen kaupungin julkaisuja, Selvitykset ja kehittämisraportit 4/2014. Myös internetissä. 4 Tiimi 1 n 2015

5 LYHYESTI Auli Saukkonen Katuklinikka sai Innopalkinnon Helsingin Vinkin yhteydessä toiminut Katuklinikka on saanut vuoden 2014 Innopalkinnon. Innokylän myöntämällä tunnustuksella halutaan nostaa esiin innovatiivisia hyvinvointi- ja terveysalan toimintamalleja. Katuklinikka on osa viime vuonna päättynyttä Osis-hanketta. Myös Osiksen toinen osahanke tuli palkituksi, Katuklinikan, Vernan ja Osiksen väkeä iloisissa palkintotunnelmissa Innomarkkinoilla. kun Omaiset huumetyön tukena ry:n Verna-hanke voitti kilpailun yleisöäänestyksen. Osis on julkaissut 3,5 vuoden taipaleestaan kirjan, jossa kerrotaan käytännön tasolla vertaistoiminnan kehittämisestä, menetelmistä ja havainnoista. Kirja on ladattavissa A-klinikkasäätiön nettisivuilta ja tilattavissa 5,00 euron kappalehintaan A-klinikkasäätiön keskustoimistosta. Helena Virokannas (toim.), Liisa Osolanus & Tiina Varonen: Tää on meidän juttu. Päihdetyön vertaistoiminnan opas. Osis-hanke, A-klinikkasäätiö/Helsingin Vinkki & Omaiset huumetyön tukena ry Nettiryhmä vankien nuorille läheisille Kriminaalihuollon tukisäätiö järjestää tänä keväänä nettiryhmän vuotiaille nuorille, joiden isä, äiti tai muu läheinen on vankilassa. Ryhmään voi ilmoittautua saakka. Ryhmä on ensimmäinen kokeilu. Näille nuorille ei ole Suomessa tarjolla vielä oikeastaan mitään materiaaleja tai muuta tietoa ja tukea, sanoo säätiön viestintäsuunnittelija Lotta Lehmusvaara. Verkkoryhmästä löytää lisätietoa osoitteesta Kokemusneuvojina myös läheisiä Tiimissä 5/2014 kerrottiin A-klinikkasäätiön uudesta KokeNet-palvelusta, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kysyä nimettömänä alkoholiongelmista. Täsmennys juttuun: kaikilla KokeNetin kokemusneuvojilla ei ole omaa päihdetaustaa, vaan vastaajina on myös päihdeongelmaisten kanssa omakohtaista kokemusta saaneita läheisiä. 1 n 2015 Tiimi 5

6 AULI SAUKKONEN Scanstockphoto Vapautta vai sääntöjä? Menetetäänkö jotain oleellista, jos ja kun kokemusasiantuntijatoimintaan tulee lisää sääntelyä ja rakenteita? Tätä mietitään, kun Suomessa toimii jo satoja koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana päihdetyössä koko päihdetyön historian ajan. Heitä on toiminut ja toimii muun muassa asiakasterapeutteina A-klinikoilla ja vertaistuen tarjoajina esimerkiksi 12 askeleen ohjelmaan perustuvassa ryhmätoiminnassa ja A-killoissa. Kokemusasiantuntijatoiminta sai uutta pontta vuonna 2009 valmistuneessa kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa. Siinä linjataan alan tulevaisuuden 6 Tiimi 1 n 2015

7 keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015 saakka. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa lanseerattiin käsite kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, sanotaan suunnitelmassa. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen on valittu yhdeksi Kaste-ohjelman kehittämiskohteeksi. Tätä nykyä päihde- ja mielenterveystyöhön on koulutettu satoja kokemusasiantuntijoita. Yksin Etelä-Suomen Mielen avain -hankkeessa ja Pohjanmaa-hankkeessa on koulutettu noin 200 kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijoita toimii muun muassa ryhmänohjaajina itsenäisesti tai työntekijän työparina, kokemuskouluttajina, tiedottajina, kehittäjinä esimerkiksi suunnittelu- ja ohjausryhmien jäsenenä ja kokemusarvioijina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt kokemusasiantuntijuuden nykytilaa. Kartoitus perustuu kyselyyn, joka suunnattiin ammattilaisille, joiden organisaatioissa on käytetty kokemusasiantuntijuutta. Tietoa ja näkemyksiä haettiin myös alueellisista työpajoista. Niihin osallistui sekä ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita. Kyselyn vastauksissa ja työpajoissa esiin nousi kokemusasiantuntijatoiminnan kirjavuus ja toiveet yhtenäisistä linjauksista ja toiminnan koordinoimisesta. Toisaalta halutaan vaalia kokemusasiantuntijuuteen liittyvää herkkyyttä, luovuutta ja intoa sekä kunnioittaa autenttista omakohtaista kokemusta ja toiminnan moninaisuuden rikkautta. Toisaalta toimintaan kaivataan rakenteita ja systemaattisuutta. Tukea ja asiakasosallisuuden lisäämistä Kokemusasiantuntijuudella on monta eri nimeä. Kokemusasiantuntija saattaa olla esimerkiksi kokemuskouluttaja, verto, vertsikka, asiakasasiantuntija, potilasedustaja tai kehittäjäasiantuntija. Työn tavoitteina ovat yleisimmin tukeminen ja voimaannuttaminen, vertaisohjaaminen ja asiakasosallisuuden lisääminen. Ei ihme, ettei tiedetä, mistä puhutaan, kun samasta asiasta käytetään 40:tä eri nimeä, puuskahtaa Kolmas persoona Oy:n palvelusuunnittelija Tanja Verho, joka osallistui alueellisiin työpajoihin keskustelun fasilitoijana. Hän kertoi työpajojen kuulumisista sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman järjestämässä työpajojen koontiseminaarissa. Kokemusasiantuntijat joutuvat vielä hakemaan identiteettiään ja rooliaan käytännön työssä. Kokemusasiantuntijat itse ajattelivat, että kokemus- asiantuntija on terminä vaativa ja pelottava, eivätkä he kokeneet itseään kokemusasiantuntijoiksi. Mitä rosoisempi ja epäloogisempi oma tarina kokemusasiantuntijalla oli kerrottavanaan, sitä parempana sitä pidettiin, Verho kuvaa. Aina ei ole helppoa toimia omalta kokemuspohjalta. Kun kokemusasiantuntija luo turvallisen tilanteen, jossa uskaltaa kysyä aroistakin asioista, hänelle saatetaankin esittää kysymyksiä, joihin hän ei ole varautunut. Tästä seuraa hämmennys: miten se nyt tuollaista kysyi? Kokemusasiantuntija saattaa pohtia omaa uskottavuuttaan ammattilaisten joukossa ja tuntea suojautumisen tarvetta. Ammattilaisten keskuudessa ehkä yleisin kokemusasiantuntijoihin liittyvä pelko on, että toiminnalla korvataan ammattilaisten työtä. Kokemusasiantuntijat itse ajattelevat, että heidän työnsä täydentää ammattilaisten osaamista. Keski-Suomessa hyvä vauhti päällä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kokemusasiantuntijatoimintaa on saatu nivellytettyä sairaalan arkeen. Osastonhoitaja Nina Peräsestä tuli kokemusasiantuntijakoordinaattori toiminnasta kiinnostuneen hallintoylihoitajan nimeämänä. Ensimmäiseksi hänen piti mennä katsomaan Googlesta, mikä on kokemusasiantuntija. Alkuun suhtauduin toimintaan skeptisesti, mutta tutustumiskäynti Seinäjoelle vastaavaan toimintaan avasi silmät, hän sanoo. Kokemusasiantuntija Annukka Harjula on ollut palkkatuella Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä töissä. Hänen työnään on ollut kiertää osastolta toiselle kertomassa kokemusasiantuntijoista ja työn mahdollisuuksista. Samalla on ideoitu toimintaa. Hän myös koordinoi kokemusasiantuntijatoimintaa, ottaa vastaan keikkatilaukset ja katsoo, kuka hoitaa minkäkin keikan. Kaikki palaute on ollut positiivista. Potilailta on tullut viestiä, että rinnalla kulkemista ja tukemista kaivataan lisää, Annukka Harjula sanoo. Keski-Suomeen koulutettiin aikoinaan 2013 kaikkiaan 21 kokemusasiantuntijaa. Nyt heitä tarvittaisiin lisää. Tarvetta on varsinkin päihdepuolen ja hyvinkin erityisten somaattisten vaivojen kokemusasiantuntijoille. Elisa Kostiainen ym.: Kokemukset käyttöön Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen. THL, Työpaperi 36/2014. Myös internetissä. Kommentoi juttua osoitteessa: > > > 1 n 2015 Tiimi 7

8 Auli Saukkonen Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa kokemusasiantuntijuus vaikuttaa loksahtaneen paikoilleen. Kuntoutujien parissa tekee työtä kuusi vertaisohjaajaa. Paikkansa löytäneet Kuntoutusohjaaja Outi Viitakangas sanoo, että nyttemmin vertaisohjaajista eli vertseistä on tullut Tervalammella itsestäänselvyys. Ei tätä työtä pysty enää ajattelemaan ilman vertsejä. Jos heidät vietäisiin yhtäkkiä pois, aika jalkapuoleksi jäätäisiin. Paljon saataisiin miettiä uudelleen. Kuntoutuja oivaltaa ja ymmärtää monet asiat, kun ne sanoo vertainen, johon kuntoutuja pystyy samaistumaan, Viitakangas sanoo. Hän uskoo, että vertaiset ovat kuntoutujille myös esikuvia. Kun kuntoutuja näkee vertaisen tekemässä työtä ammattiin koulutettujen rinnalla, mieleen varmasti tulee, miksi sama ei olisi mahdollista myös omalla kohdalla. Kuntoutujalle on tärkeää vertaisen tuoma toivo. Outi Viitakangas ja vertaisohjaaja Eira Mollberg ovat molemmat töissä Tervalammen C-yhteisössä. Kumpikin kuvaa työtään kuntoutujien rinnalla kulkemiseksi, mutta he tekevät sitä vähän eri tulokulmista. Eira Mollbergin työstä iso osa tapahtuu ryhmissä. Ver- taisohjaajat ovat ryhmästä riippuen osallistujan tai vetäjän roolissa. Vertaisohjaajien vetovastuulla on ollut muiden muassa Selvästi kotiinpäin -ryhmä. Siellä puhutaan ajasta, jonka itse kukin kohtaa kotioloissaan laitosjakson jälkeen. Siellä se todellinen kuntoutuminen ja sisäinen taistelu vasta alkaa, hän sanoo. Tervalammen C-yhteisössä on 16 paikkaa. Kuntoutujat ovat monenikäisiä miehiä ja naisia eri päihdetaustoista. Yhteisössä on seitsemän työntekijää: sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja, kaksi vertaisohjaajaa ja kaksi työnjohtajaa. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskusta ylläpitää Helsingin kaupunki. Muutos ravisuttaa aina Tervalammelle vertaisohjaajaksi tullaan tyypillisesti työkokeilun kautta. Näin myös Eira Mollberg on aloittanut. Sen jälkeen hän teki työtä kaksi viikkoa vapaaehtoisena. Nyt 8 Tiimi 1 n 2015

9 Outi Eirasta: Eira puhuu suoraan, ja se on hyvä, koska itsekin puhun suoraan ja olen tottunut siihen. Eira on jämäkkä. Hänen työstään ja puheestaan huomaa, että kuntoutuja on ykkönen. Se käy selväksi. Kun Eiran kanssa on sopinut jotain, voi luottaa siihen, että se hoituu. Eira Outista: Outi on äärimmäisen tunnollinen ja osaa rajata työnsä hyvin. Outi on ihaltavan jämpti: ne asiat jotka tehdään, myös tehdään. Outi on sataprosenttisen luotettava. Outi ei koskaan hairahdu mihinkään asiattomuuksiin. Ja sitten Outi on niin iloinen. Energiatasokin on tärkeä. Outi Viitakangas (vas.) ja Eira Mollberg ovat Tervalammella töissä samassa yhteisössä samojen kuntoutujien parissa, mutta kummallakin on omat tehtävänsä. hänellä on hieman yli vuoden mittainen työsuhde, johon hän saa palkkatukea puoli vuotta. Huippujuttu, hän sanoo työstään. Tervalammella näkee ihmiskohtaloita ja laitoselämää, kamppailuja ja muutoksenhalun ihmisissä. Olen koulutukseltani kirjallisuustieteilijä ja keskittynyt erityisesti draamaan. Maailmankirjallisuuden suurissa draamoissa pääpointtina on ihmisissä tapahtuva muutos. Elän täällä kuin näytelmän sisällä ja osallistun myös itse siihen suureen draamaan. On valtava rikkaus saada elää tätä ja nähdä muutosta. Tänne tulee herra X Hangonkadun katkolta, mutta hän lähtee herra Y:nä pois. Muutokset ovat aina yhtä ravisuttavia. Niihin ei totu koskaan. Hän sanoo, että parasta on, kun saa täysin lukossa olleen ihmisen yhtäkkiä puhumaan. Se on paras palkka työstä. Juuri tätä vertaisohjaajilta toivotaan: aikaa kaikessa rauhassa kohdata yksittäinen kuntoutuja, Outi Viitakangas sanoo. Vertaisohjaajat asuvat kuntoutuskeskuksessa samoissa tiloissa kuntoutujien kanssa. Eira Mollberg sanoo, että joskus hänestä tuntuu, että hänen työpanoksensa on siellä suurempi kuin yhteisössä. Tuntuu, että eniten pystyy antamaan siellä. Siellä sattuu olemaan nuorempia naisia, joille voin olla vähän kuin äitihahmona. Me vertsit asumme töissä ja olemme koko ajan vertaistukihenkilöitä. Mutta se on hyvä. Ei tule tunnetta, että olisi turhan panttina. Arvopohjalle on voinut rakentaa Tervalammella on ollut vertaisohjaajia noin neljä vuotta. On ollut pitkä prosessi nivoa heidän työtään ammatti-ihmisten työhön. Itsekin olin alkuun ihmeissäni. Ihminen, jota olen tukenut ja auttanut, yhtäkkiä tekee työtä kanssani ja istuu vieressäni työpaikan kahvihuoneessa. Mielessä pyöri, että mitä tästä voi tulla, Outi Viitakangas nauraa. Eira Mollberg arvelee, että Tervalammen arvopohja yhteisöllisyys ja tasa-arvoisuus on luonut hyvän kasvualustan kehittää kokemusasiantuntijuudelle perustuvaa toimintaa. On pystytty ottamaan huomioon, että meillä on sellainenkin voimavara kuin vertaiset, sanoo Outi Viitakangas. AS 1 n 2015 Tiimi 9

10 TIIMI TIIMI-LEHTI TÄYTTÄÄ 50 TÄNÄ VUONNA. Palstalla luodaan katsauksia Tiimin ja sitä kautta päihdetyön menneisiin vuosiin. Autuas sentään! Myös 50 vuotta sitten päihdepalvelujen rahoitus tuotti päänvaivaa. A-klinikkasäätiön silloinen toiminnanjohtaja K. E. Lanu valitti pääkirjoituksessaan Tiimissä 2/1965, kuinka A-klinikoiden (joita oli silloin koko maassa seitsemän) sijaintikunnat kyllä vastaavat leiviskästään, mutta valtiosta ei voi sanoa samaa. Valtion rahoitusosuus oli jatkuvasti laskenut. Lanun katse suuntautui Alkoholiliikkeeseen eli nykyiseen Alko Oy:hyn. Lehden keskiaukeamalla vertailtiin, paljonko valtion Alkoholiliike tuottaa ja missä määrin valtio vastaavasti rahoittaa ylianniskelusta osalliseksi joutuneille päihdehuoltopalveluja. Kirjoittajan nimeä ei mainita, mutta varsin eloisaan tyyliin kirjoitettu teksti lienee Tiimin silloisen toimitussihteerin Aira Heinäsen käsialaa. Viinanmyynti on tuottoisaa. Se tiedetään, alkaa teksti. Käy ilmi, että vuonna 1964 Alkoholiliike on tilittänyt voitostaan runsaat 178 miljoonaa nykymarkkaa valtiolle. Alkoholiliike on tilittänyt valtiolle verotuloina melkein yhtä ison summan. Tehdään laskelmia. Pikkumaisen yhteenlaskumme tulokseksi saadaan, että krouvari eli valtio sijoittaa ylianniskelun seurausten korjaamiseen Alkoholiliikkeen puhtaasta voitosta 1,72 prosenttia. Hoidon ja huollon osuus tästä on 1,13 ja raittiustyön 0,58 prosenttiyksikköä. Tosiasioita ovat koulutetun asiantuntevan hoitohenkilökunnan puute krouvarin omissa huoltoloissa, onneton paikkapula hoitolaitoksissa, a-klinikkaverkoston laajennuksen pysähtyminen, täysin puuttuvat mahdollisuudet ajanmukaiseen tehokkaaseen informaatioon ja valistukseen. Juuri ja juuri paikalla pysytään. Varo autuas, ettei jo taaksepäin astuta, lopettaa kirjoittaja selostuksensa. Myös toiminnanjohtaja Lanu lopettaa pääkirjoituksensa ytimekkäästi: Keskiaukeamalla on osoitettu se vaivaisprosentti, joka Alkoholiliikkeen puhtaasta tuotosta liikenee niiden hoitoon, jotka kenties uskollisimmin ja pitkäaikaisimmin ovat tätä rahastoa kartuttaneet. Muuten: Veikkaajat saavat voitonjakona 45 % viikoittain veikkaamastaan summasta n 2015 Tiimi

11 Kuka opettaisi nuoret juomaan? Suomalaiset jakaantuvat karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäisten mielestä Suomi on kaikilla mittareilla mitattuna maailman paras maa. Köyhä ja rehellinen kansa on ponnistanut vaatimattomista lähtökohdista maailman huipulle. On vaurautta, tasa-arvoa, hyvinvointia, turvallisuutta, puhdasta luontoa ja maailman parhaat koulut. Toisen ryhmän mielestä Suomea kurjempaa loukkoa ei maailmasta löydy. Ei ole kulttuuria ja sivistystä, vaan byrokratiaa, ahdasmielisyyttä ja rasismia. Typerää kansaa johtaa vielä typerämpi hallitus, jonka ensisijaisena tehtävänä on kieltää kaikki. Suomalainen kansallismaisema on ryteikköistä joutomaata, johon on ripoteltu ABC-huoltoasemia ja betonisia pikkukyliä. Ei löydy yhteisöllisyyttä, vaan juro suomalainen pitää katseen tiukasti omassa navassa. SUOMALAISEN alkoholikulttuurin kohdalla suurin osa asettunee jälkimmäisen ajattelutavan taakse. Vai oletteko koskaan kuulleet kenenkään pitäneen juomatapaamme kansallisena ylpeydenaiheena, jopa vaalimisen kohteena? Juomatapaamme verrataan usein niin sanottuun eteläeurooppalaiseen kulttuuriin, johon kuuluu hillitty viinin nautiskelu aterioilla ja humaltumisen paheksunta. Tässä KATAINEN ANU KATAINEN Oletus on, että maagiset 18 vuotta täytettyään suomalainen hallitsee hillityn juomatavan. vastakkainasettelussa suomalaiset ovat viinalle persoja raakalaisia, jotka eivät kykene itsehillintään. Tietysti suoraviivaiset vertailut etelän ja pohjoisen välillä ovat ontuvia. Suomi on juuriltaan köyhä, myöhään teollistunut ja syrjäinen maa, jonka kulttuuristen piirteiden heijastelu Euroopan vanhoihin sivilisaatioihin on useimmiten epäreilua. Suomalaiseen juomiskulttuuriin kuuluu tosin piirre, jota en malta olla vertailematta: suhtautuminen nuorten juomiseen. Suomessa virallinen kanta on se, että nuoret eivät saa koskea alkoholiin ennen täysi-ikäisyyttä. Kuitenkin nuorten alkoholikokeilut tapahtuvat pääsääntöisesti ennen täysi-ikäisyyttä. Mutta koska näin ei periaatteessa saisi tapahtua, asiaan ei osata suhtautua muuten kuin valvontaa tehostamalla. VERRATAANPA italialaisten ja suomalaisten ensimmäisiä muistoja alkoholista. Italialaiset tutustuvat juomiseen kotioloissaan. Se liittyy perheen ja suvun yhteisiin hetkiin. Suomalaisten ensimuistoja ovat puliukot kaduilla ja oudosti käyttäytyvät aikuiset kotona. Silti oletetaan, että maagisen 18 vuoden ikärajan jälkeen nuori suomalainen hallitsisi haitattoman ja hillityn juomatavan. Kasvatusta tähän ei anneta, vaan alkoholivalistus perustuu riskeistä varoitteluun tai siihen, että opetetaan nuoria sanomaan ei. Vaikka maiden väliset vertailut johtavat pahimmillaan stereotypioiden vahvistamiseen, parhaimmillaan vertailu auttaa huomaamaan oman kulttuurimme ristiriitaisuuksia, joille olemme muuten sokeita. Löytyisikö muualta maailmasta hyviä malleja nuorten alkoholikasvatukseen? Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 1 n 2015 Tiimi 11

12 OLAVI KAUKONEN Asunnottomuus Asunnottomuutta ei ratkaista päihdehuollon keinoin vaan lisäämällä sosiaalista asuntotuotantoa. ja alkoholi 12 Tiimi 1 n 2015

13 Reijo Pasanen, Helsingin kaupunginmuseo Suomessa asunnottomuus- ja kodittomuusongelma on jäsentynyt sitkeästi yksilöllisen poikkeavuuden näkökulman kautta. Sitä ei ole niinkään nähty rakenteellisena tai rakenteissa tuotettuna ongelmana. Asunnottoman alkoholistin ongelma ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, mutta Suomessa kodittomuuden määritteleminen päihdeongelman kautta on ollut poikkeuksellisen voimakasta. Tähän on vankkoja historiallisia syitä. Suomen elinkeinorakenteen murros ja siihen liittynyt kaupungistuminen tuotti ja 1960-luvulla suuriin kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle huomattavan suuren miespuolisen ylijäämäväestön, jonka työmarkkinakelpoisuus ei ollut kysytyintä luokkaa. Se jäi kausiluonteisten töiden varaan, työvoimareserviksi. Sodan jälkeen asuntotuotanto oli tyystin pysähtynyt, eikä se vielä 1960-luvullakaan ollut mitenkään riittävää kasvavan kaupunkiväestön tarpeisiin. Edes alivuokralaisasunnot eivät enää riittäneet perhekokojen kasvaessa myös kaupungeissa. Asunnottomat ja olemattoman sosiaaliturvan vuoksi pääosin tulottomat miehet majoitettiin hätämajoituksiin, eikä niitäkään paikkoja riittänyt kaikille. Pääkaupunkiseudulla eli 1960-luvun lopulla tuhansia avoimesti asunnottomia, joiden elinikä jäi alhaiseksi: pahimmillaan syystalvella 1967 Helsingissä kuoli ulkosalle noin 250 miestä ja Marian sairaalassa amputoitiin raajoja muutamassa viikossa noin kuudeltakymmeneltä. Helsingin Ruoholahden tyhjäksi jäänyt maalivarasto muutettiin pikavauhtia Liekkihotelliksi, joukkomajoitustilaksi. Kaikki eivät mahtuneet sinnekään, ja Liekkihotellin ympäristössä kodittomat ja varattomat miehet käyttivät runsaasti etenkin korvikealkoholeja. Päihdehuollossa hoidettu myös asunnottomuutta Vuoden 1968 alkoholilaki perustui täysin epärealistiseen oletukseen siitä, että juomakulttuuri muuttuisi nopeasti, jos alkoholin saantia helpotettaisiin ja käyttäjiä valistettaisiin esimerkiksi juomaan miedompia alkoholijuomia. Ongelmat kasvoivat uusiin mittasuhteisiin, kun alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi muutamassa vuodessa lähes kolminkertaiseksi. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat mahdollistivat tilastoidun alkoholin kulutuksen Vuoden 1968 alkoholilaki perustui epärealistiseen oletukseen siitä, että juomakulttuuri muuttuisi nopeasti. näinkin nopean kasvun luvun alkuun tultaessa noin kaksi kertaa edeltäjiään suuremmat ikäluokat tulivat juomakelpoiseen ikään juuri silloin, kun uusi alkoholilaki ja keskiolutlaki tulivat voimaan. Alkoholin kulutuksen kasvu tuotti suuria ongelmia erityisesti terveydenhuollolle. Varsinkin vuonna 1971 voimaan tullut kansanterveyslaki keskeisenä hyvinvointi- > > > 1 n 2015 Tiimi 13

14 valtion projektina uhkasi upota viinaan, ja mielisairaalat täyttyivät vaikeasti sairaista päihdeongelmaisista. Osaratkaisuksi säädettiin nopeasti 1975 voimaan tullut uusi laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta, PAV-laki, jonka puitteissa sen ajan oloissa varsin auliisti myönnettiin rahoitusta päihdehuollon erityispalvelujen perustamiseen ja laajentamiseen. Kunnissa lisättiin nopeasti päihdepalveluita, avohuoltoa, mutta myös hoitokoteja, huoltokoteja ja ensisuojia. Työlaitoksia muutettiin huoltoloiksi ja kuntoutuslaitoksia perustettiin. Tämä kaikki lievitti oleellisesti terveydenhuollon kriisiä ja asunnottoman väestön ongelmia. Päihdehuollon pal- Suomalainen asunnottoman alkoholistin arkkityyppi oli syntynyt suomalaisesta rakennemuutoksesta. veluin hoidettiin myös asunnottomuutta: hoitokodeissa majaili työssä käyviä asunnottomia, huoltokodeissa eläkkeellä olevia asunnottomia ja ensisuojissa asunnottomia, jotka eivät halunneet raitistua tai raittiiseen ympäristöön. Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo "Liekkihotelli" oli kodittomien miesalkoholistien väliaikainen suoja Helsingin Porkkalankadulla vuosina Kuvassa keittiövuorolaisia. Paavoa seuraa Aune PITKÄAIKAISTA ASUNNOTTOMUUTTA on häädetty Suomesta vuonna 2008 alkaneella Paavo-ohjelmakokonaisuudella. Ohjelma päättyy tänä vuonna, ja sen jatkoa vuosiksi viritellään työnimellä Aune. Aune viittaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, johon huomio kiinnitetään jatko-ohjelmassa. Paavo-ohjelman aikana on rakennettu ja hankittu noin uutta asuntoa asunnottomille ja palkattu noin 350 uutta ammattilaista asumissosiaaliseen työhön. Tulosta on syntynyt: pitkäaikaisasunnottomia oli vuonna 2013 yli tuhat vähemmän kuin Uudessa Aune-ohjelmassa tavoitteena on panostaa erityisesti asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, asumisedellytysten vahvistamiseen ja asunnottomuuden uusiutumisen torjumiseen. Paavon seurantakyselyn mukaan pääosa asukkaista onnistuu asumisessaan, mutta noin prosenttia pitkäaikaisasunnottomista ei pysty tai ei halua sitoutua nykyisiin palveluihin. Päihteiden ongelmakäyttäjien ryhmässä asunnottomuus ei ole olennaisesti vähentynyt. Uudessa ohjelmassa yksi pohdittava kysymys on, miten päihde- ja mielenterveystyö voidaan kytkeä asumissosiaaliseen työhön. Yhtenä toimintaehdotuksena on käynnistää päihde- ja mielenterveyssektorin kanssa monialainen kehittämistyö asunnottomuuden uusiutumisen riskien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Myös hajautetun asumisen liikkuvan tuen kehittämistä ja levittämistä halutaan jatkaa. AS 14 Tiimi 1 n 2015

15 Päihteet syrjäyttävät myös asuntomarkkinoilla Suomalainen asunnottoman alkoholistin arkkityyppi oli syntynyt suomalaisesta rakennemuutoksesta ja vahvistunut palveluvaltion rakenteissa. Samalla oli kokonaan unohtunut se, että alkoholiongelmien määrää väestössä voidaan parhaiten säädellä alkoholipolitiikan keinoin ja että asunnottomuutta voidaan vähentää vain sosiaalista asuntotuotantoa lisäämällä. Alkoholipolitiikan ja asuntopolitiikan virheitä ei ole pyritty tai pystytty korjaamaan kuluneina vuosikymmeninä. Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut vuosikymmenestä toiseen. Asuntopolitiikan rakenne ja sosiaalisen asuntotuotannon vähyys heikentää jo pääkaupunkiseudun yritysten kilpailukykyä. Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen on vahvistunut 1990-luvulta alkaen, mutta edes sijoittuminen reuna-alueille ei auta etenkään maksukyvyttömiä yksinäisiä asunnontarvitsijoita kireillä asuntomarkkinoilla. Hoito ja kuntoutus ovat välttämättömiä myös asunnottomille alkoholihaittojen lievittämiseksi. Parin viime vuosikymmenen aikana päihdeasiakkaista kymmenisen prosenttia on ollut avoimesti asunnottomia. Virallisen asunnottomuusmääritelmän mukainen osuus on ollut jopa suurempi. Asunnottomuus on muuttunut osin piiloiseksi, rekistereiden ja tilastojen tavoittamattomiin. Parin viime vuosikymmenen aikana päihdeasiakkaista kymmenisen prosenttia on ollut avoimesti asunnottomia. Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo Päihteillä on huomattava syrjäyttävä merkitys myös asuntomarkkinoilla. Yleisen alkoholi- tai asuntopolitiikan välineenä päihdehuollon merkitys on kuitenkin korkeintaan marginaalinen. Nykyisestä korkeasta alkoholin kokonaiskulutuksesta aiheutuvien kasvavien terveydenhuollon kustannusten alentaminen edellyttäisi myös huomattavasti suurempaa laitoskuntoutuksen käyttöä kuin mihin kunnissa näyttää olevan valmiutta. Olavi Kaukonen on A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja. Kirjoitus perustuu hänen puheenvuoroonsa kansallisen asunnottomuuspäivän seminaarissa. Tarvitaan myös päihteetöntä asumista PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN vähentämisohjelma Paavo on liputtanut kovaa ja korkealla asunto ensin -periaatteen puolesta. Periaatteen mukaan asunto on ihmisen perusoikeus, ja asunto on ihmiselle lähtökohta saada asioitaan kuntoon. Kuitenkin tarvetta on myös päihteettömille asumispalveluille. Asunto ensin vai päihteettömyys ensin, kysyttiin valtakunnallisen asunnottomuuspäivän seminaarin paneelikeskustelussa. Kumpaakin tarvitaan eikä kumpikaan vaihtoehto voi sulkea toista pois, kuului keskustelun johtopäätös. A-kiltojen liitto on tuonut esiin päihteettömien asumispalvelujen tarvetta ja todennut, että niitä ei ole tarpeeksi. Myös raittiutta haluavat ja raitistuneet haluavat asunnon, ja he haluavat asua päihteettömässä ympäristössä. Eikö asunto ensin -periaate koske myös heitä? kysyi a-kiltalainen Petri Hälikkä asunnottomuuspäivän paneelikeskustelussa. Hän peräänkuulutti vanhaa kunnon asumispolkuajattelua, jossa olisi myös ketunlenkkejä retkahdusten varalle. On vaara, että päihteellisessä yksikössä asuva päihteistä eroon pyrkivä voi mennä alaspäin ja kunto voi heiketä, mietti asunto ensin -yksikön asukkaan ääntä keskusteluun tuonut Päivi Muukka-Tapionsalo. Johtaja Paavo Voutilainen Barona Oy:sta huomautti, että Suomen laki on voimassa myös asumispalveluyksiköissä. Häiritsevään asumiseen pitää puuttua. Kuitenkin samalla työntekijöiden ammattitaitoa pitää kehittää niin, että vaikeimminkaan asutettavat eivät jää heitteille. Ollaan vaarallisilla vesillä, jos tarjotaan vain asunto mutta ei mitään muuta, mietti Petri Hälikkä. Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Marja Dahl totesi, että olisi iso asia, jos jokaiselle asumispalveluasukkaalle saataisiin oma työntekijä. AS 1 n 2015 Tiimi 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN Tutkitun tiedon asialla Alkoholipolitiikan tutkija Thomas Karlsson ihmettelee ihmisten muistin lyhyyttä. Sääntelyä vastustettaessa unohtuu, että alkoholin alempi hinta ja parempi saatavuus lisäävät alkoholihaittoja. Alkoholikeskustelu meni loppuvuonna villiksi. Tämän vuoden alussa voimaan tulleet uudet alkoholimainonnan rajoitukset synnyttivät kohua varsinkin nettipalstoilla, sosiaalisessa mediassa ja iltapäivälehdissä. Esiin nousi erikoisia ilmiöitä. Ihmiset valokuvasivat itseään Facebookiin viinapullo kädessä. Iso panimo teippasi olutrekkansa kylkeen tekstin Ennen tässä oli kaunis kuva pullosta. Miltä meno näytti alkoholipolitiikan tutkijasta? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Thomas Karlsson on työlääntynyt. Otetaan esimerkiksi Tolkku käteen alkoholiverotuksessa -sivu Facebookissa. Siinä keskustelussa ei ole mitään tolkkua! Keskustelu ei perustu mihinkään argumentointiin, hän puuskahtaa. Näpit irti mun olutpullosta -henkisellä purkautumisella on juurensa kenties siinä, että lähes kaikilla suomalaisilla kokemusta ja mielipide alkoholista ja alkoholipolitiikasta, Karlsson arvelee. Ajatellaan, että kyllähän me itse tiedetään, ei siihen tarvita mitään kukkahattutätejä ja -setiä. Ymmärrän, että on mielipiteitä, mutta en tajua, miksi noin hirveästi voidaan hermostua jostain alkoholin ulkomainonnan kieltämisestä. Suhteellisuudentaju jotenkin katoaa. 16 Tiimi 1 n 2015

17 TYÖ ja TEKIJÄ Kauhistunein hän on tavasta, jossa nettikeskustelussa mennään henkilökohtaisuuksiin. Voidaan kommentoida jonkun ulkonäköä tai arvuutella poliittista suuntautumista. Itse hän sanoo osallistuvansa keskusteluun mielellään niin kauan kuin sitä käydään asiapohjalta. Joka keskusteluun hän ei lähde ja myös välttää alkoholipolitiikkaa puheenaiheena vapaa-ajallaan. Alkoholipolitiikka lieventynyt Thomas Karlsson väitteli marraskuussa tohtoriksi Åbo Akademissa. Hänen väitöskirjansa aiheena oli pohjoismainen alkoholipolitiikka Euroopassa. Väitöstutkimus nosti esiin, että Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa alkoholipolitiikka on lieventynyt ja muualla Euroopassa kiristynyt. > > > 1 n 2015 Tiimi 17

18 Ruotsalaisille Suomi oli varoittava esimerkki: mitä tapahtuu, jos alkoholiverotusta rysäytetään alaspäin kertalaakista. Väitöskirjan suurin anti on mielestäni, että se näyttää tosiasian, joka rivikansalaiselta tahtoo unohtua: Suomessa alkoholipolitiikka on lieventynyt ja tullut liberaalimmaksi. Suomessa suurin osa alkoholipoliittisista toimista 1950-luvulta lähtien on mennyt liberaalimpaan suuntaan. Ihmiset eivät oikein miellä ja muista tätä. Puhutaan vain Byroslaviasta ja holhousvaltiosta. Alkoholipolitiikan lieventäminen on myös melkein aina lisännyt alkoholikuolleisuutta ja muita alkoholihaittoja. Tämäkin ihmisiltä tahtoo unohtua. Ihmisen muisti on lyhyt. Kuka muistaa esimerkiksi aikaa, jolloin siideriä tai lonkeroa ei voinut ostaa ruokakaupasta eikä keskiolutta huoltoasemalta? Kuitenkin siitä on vain 20 vuotta. Kansalaisten alkoholipoliittiset mielipiteet aaltoilevat. Kun alkoholiverotusta laskettiin Suomessa roimasti vuonna 2004, haitat nousivat. Haittojen huippuna on alkoholikuolemien määrä, joka kasvoi :lla yhden ainoan vuoden aikana. Kasvavat haitat heijastuivat kansalaisten mielipiteisiin. Haluttiin tiukempaa alkoholipolitiikkaa: alkoholinkäyttöä haluttiin hillitä, saatavuutta rajoittaa ja hintoja nostaa. Ihmisten alkoholipoliittiset mielipiteet kiristyivät vuoteen 2011 saakka, minkä jälkeen ne ovat alkaneet lieventyä. Lieventymistä on tapahtunut etenkin viime vuosina. Yhtäkkiä ei enää muistetakaan ison alkoholinkulutuksen haittoja. Ajatellaan vain, että miksi ihmeessä minun kulutustani pitää säädellä tällä tavalla, sanoo Karlsson. Hän muistuttaa myös vuodesta 2011, jolloin kansanedustajien enemmistö kannatti alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä ja myös suomalaisten enemmistö tuki kieltoa. Siitä on neljä vuotta. Nyt päivitellään, mikä ihmeen holhousvaltio Suomi on. Karlsson uskoo, että huhtikuun eduskuntavaaleissa on ihmisiä, jotka pääsevät kansanedustajaksi profiloitumalla sääntelyn vastustajana. Alkoholioloja säädellään kaikkialla Suomalaisen alkoholipolitiikan kehitystä läheltä seuraavat ovat esittäneet, että alkoholipolitiikkaa ei ole enää pitkään aikaan tehty kansanterveyslähtöisesti. Pikemminkin siinä on ollut kyse finanssi- ja veropolitiikasta. Myös Thomas Karlsson on tätä mieltä. Alkoholipolitiikka on ollut enemmän finanssipolitiikkaa Suomen EU-jäsenyyden aikana. Alkoholiverotusta on nostettu nimellisesti myös kansanterveydellä perustellen, mutta loppujen lopuksi se ollut tapa kerätä enemmän verotuloja valtiolle. Thomas Karlsson itse kannattaa tiukkaa alkoholipolitiikkaa. Tutkimusnäytön perusteella alkoholin hinta ja saatavuus ovat tehokkaimpia keinoja, kun halutaan vaikuttaa juomisen haittoihin. Hän arvelee, että alkoholiverotuksen taso on tällä hetkellä jokseenkin kohdillaan. Täytyy muistaa, että alkoholiverotusta ei voi nostaa loputtomiin, sillä silloin muualta tuodun alkoholin osuus nousee liian suureksi. Tähän saakka alkoholiverotuotot ovat Suomessa aina nousseet, kun veroja on korotettu. Alkoholista koituvat haitatkin ovat vähentyneet. Alkoholiveron korotuksista on siis onnistuttu saamaan hyödyt. Miinuspuoli on, että alkoholin tuonti Virosta on lisääntynyt. Matkustajatuonti Virosta vastaa Alkon vuosimyyntiä. Onhan se ihan hurjaa. Muuta emme väitäkään, sanoo Karlsson. Sen sijaan hän ihmettelee väitteitä, joiden mukaan matkustajatuontiluvut ovat aivan liian alhaisia ja niiden pitäisi olla jopa kolminkertaisia. Virolaiset vähentävät omista kulutusluvuistaan suomalaisten ostaman alkoholin. Jos kuvitellaan, että suomalaiset toisivat Virosta alkoholia kolme kertaa nykyisen määrän, se tarkoittaisi, että virolaiset eivät ostaisi alkoholia omasta maastaan juuri lainkaan. Alkoholinkäyttöä säädellään kaikkialla maailmassa ja eniten Euroopassa, jossa alkoholia myös eniten käytetään. Esimerkiksi Ranskassa alkoholin mielikuvamainonta on kielletty. Italiassa on kirkollisia juhlapyhiä, jolloin kaupat ovat kiinni eikä alkoholia voi ostaa. Yhdysvalloissa kaikissa osavaltioissa alkoholijuomien ostoikäraja on 21 vuotta. 18 Tiimi 1 n 2015

19 TYÖ ja TEKIJÄ Thomas Karlsson Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Paras ominaisuutesi työssä? Otan deadlinet tosissani ja pidän niistä kiinni. Huonoin ominaisuutesi työssä? Joskus jään näpertelemään joitain pikkujuttuja ja jumitan. Rakkain työkalusi? Tietokone. Ilman sitä työstä ei tulisi yhtään mitään. Mieleen jäänyt oppi työelämässä? Työt ei tekemällä lopu. Mistä saat vastapainoa työlle? Vietämme aikaa keväästä syksyyn vanhemmiltani perityltä mökiltä Porvoon saaristossa. Siellä duunia riittää. Ellet olisi tutkija, mitä voisit olla? Kultaseppä. Myös Ruotsissa keskusteltiin Suomen suuren alkoholiveroalennuksen 2004 aikaan alkoholiverotuksen alentamisesta. Ruotsissa halvemman alkoholin perässä matkustetaan etenkin Saksaan. Veroale ei kuitenkaan saanut riittävää tukea Ruotsin eduskunnassa. Tärkeänä argumenttina olivat veroalen seuraukset Suomessa. Ruotsalaisille Suomi oli varoittava esimerkki: mitä tapahtuu, jos alkoholiverotusta rysäytetään alaspäin kertalaakista, sanoo Karlsson. Nuorten raitistuminen kiinnostaa Thomas Karlssonin omaa alaa alkoholitutkijana on ollut vertaileva eurooppalainen alkoholitutkimus ja kansalliset katsaukset Suomen alkoholioloista. Matkustajatuontitutkimusta hän on tehnyt yhdessä Esa Österbergin kanssa. Tällä hetkellä häntä työllistävät myös yhteistyökuviot Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. Suomalaiset ovat tuottamassa maailmanlaajuista mittaria alkoholipolitiikan tiukkuusasteen selvittämiseksi eri maissa. Ensimmäinen versio mittarista valmistuu tänä vuonna. Mitä tutkija vielä haluaisi tutkia, jos olisi mahdollisuus? Haluaisin tietää, mistä nuorten raitistumistrendi johtuu. Myös muissa Pohjoismaissa on ollut sama trendi yhtä pitkään kuin Suomessa, eikä vastausta kysymykseen tiedetä sielläkään. 1 n 2015 Tiimi 19

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Päihdeasiakkaat monin tavoin huono-osaisia PÄIHTEIDENKÄYTÖN takia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa asioineiden määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla, mutta asiakasrakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tyypillinen asiakas on edelleen keski-ikäinen mies, mutta alle 30-vuotiaiden naisten osuus on kasvanut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa päihdekäytön vuoksi asioineet ovat monin tavoin huono-osaisia: työttömyys, asunnottomuus ja yksinäisyys ovat yleisiä. Eniten käytetty päihde on edelleen alkoholi, mutta yhä useampi on käyttänyt myös huumeita. Monipäihteisyys on erityisen yleistä alle 35-vuotiailla naisilla. Tulokset käyvät ilmi Yhteiskuntapolitiikkalehdessä julkaistusta analyysista, joka perustuu päihdetapauslaskentoihin. Laskennoista viimeisin on tehty syksyllä Tutkimuksen mukaan päihdekuntoutukseen pääsy on aikaisempaa valikoivampaa: monipäihteisimmät ja vaikeahoitoisimmat asiakkaat ohjautuvat suurelta osin päihdehuollon erityispalveluihin. Keski-ikäiset alkoholin käyttäjät ohjautuvat perusterveydenhuollon palveluihin ja iäkkäille järjestetään asumis- tai kotipalveluita. Kristiina Kuussaari et al.: Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhteiskuntapolitiikka 3/2014. Myös internetissä. Motivaatiolla taustatekijöitä suurempi vaikutus KUN VANKILASSA valitaan osallistujia kuntoutusohjelmiin, on tärkeämpää kiinnittää huomiota vangin motivaatioon muuttaa käyttäytymistään kuin hänen taustaansa. Tämänsuuntainen tulos saatiin hollantilaistutkimuksessa, jossa selvitettiin, missä määrin rikosseuraamusasiakkaan arvioidut rikosten uusimisriskiin liittyvät taustatekijät ja arvioitu motivaatio ennakoivat vankilan kuntoutusohjelmaan osallistumista ja ohjelman suorittamista loppuun. Kuntoutusohjelman tavoitteena oli vähentää rikosten uusimisriskiä. Tutkimusjoukko koostui 638:sta tutkintavankeuteen määrätystä miehestä. Muutoshaluisiksi arvioidut vangit suorittivat kuntoutusohjelman loppuun yli kaksi kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin muutoshaluttomiksi arvioidut. Sen sijaan vain yhdellä riskitekijällä todettiin yhteys kuntoutusohjelman loppuun suorittamiseen: miehet, joilla oli pitkä rikoshistoria ja jotka olivat tehneet vakavia rikoksia, keskeyttivät kuntoutusohjelman muita suuremmalla todennäköisyydellä. Rikoshistorian ja rikosten laadun lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin taustatekijöinä muun muassa henkilön päihteidenkäyttöä, tunne-elämän hyvinvointia ja taloudellista tilannetta. Anouk Bosma et al.: Prison-Based Rehabilitation: Predictors of Offender Treatment Participation and Treatment Completion. Crime & Delinquency, published online n 2015 Tiimi Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä:

21 SARVANTI TAPANI SARVANTI Anteliaisuutta vai solidaarisuutta? Eettiset lähtökohdat määräävät sosiaalipolitiikan järjestämisen. Eteläeurooppalaisessa ajattelussa korostetaan yksilön, perheen, suvun ja järjestöjen vapaaehtoista toimintaa ja vastuuta läheisistä sekä anteliaisuutta. Elleivät ihmiset toimi hyvän elämän ihanteiden mukaisesti, heidän hyvinvointinsa ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointi jää toteutumatta. Miten muut otetaan huomioon riippuu siitä, missä määrin he elävät hyvän elämän ihanteita noudattaen. Näin vastaanottajien tarpeiden toteutuminen riippuu muiden ihmisten hyväntahtoisuudesta ja armeliaisuudesta. ETELÄEUROOPPALAISESSA ajattelussa korostuu antajan näkökulma. Moraali liittyy aina konkreettiseen omistautumiseen jollekin tai jollekulle, joka on antajalle merkittävää. Sellaisia voivat olla yksittäinen henkilö tai yhteisö, kuten perhe, tai joskus jopa isänmaa. Anteliaisuus päättyy, kun hyvyyden kohdetta ei voi konkretisoida ja kun subjektin pitäisi huolehtia sellaisesta, mikä voi hyödyttää ketä tahansa toista. Euroopan unionille ei voi olla antelias. Kun omaan valtioon ei ole totuttu luottamaan, on mahdotonta luottaa myöskään Euroopan unioniin. Määriteltäessä moraali asioiden tarkasteluksi kenen tahansa näkökulmasta, painopiste siirtyy antajasta vastaanottajaan. Tässä pohjoiseurooppalaisessa abstraktia solidaarisuutta korostavassa ajattelussa vastaanottajan tilannetta pidetään moraalin kannalta tärkeämpänä kuin antajan vastuuntuntoa ja sitoutumista. Vastaanottajan tarpeiden tyydyttäminen halutaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että muut ihmiset eivät halua tehdä sitä vapaaehtoisesti. Viimeisenä takeena tästä ovat valtio ja sosiaalipolitiikka, lopulta EU:n ja sen jäsenmaiden solidaarisuus. POHJOISEUROOPPALAINEN ajattelutapa lähtee avun käyttäjän tai vastaanottajan tarpeista. Ne kartoitetaan kysymällä käyttäjien mielipidettä, asettumalla heidän asemaansa ja kuvittelemalla, millaisia ongelmia heille mahdollisesti saattaa tulla vastaan. Tarpeiden kartoituksen jälkeen ne pyritään tyydyttämään. Saalistaminen on helpompaa, kun etuja hankitaan abstraktista koneistosta. Niin pohjoisessa kuin eteläisessä Euroopassa voidaan kuitenkin katsoa, että valtion sosiaaliturva tai EU:n palvelut ovat etuja, joita kukin voi saalistaa niin paljon kuin mahdollista. Oikeudenmukaisuudesta ja sosiaaliturvan ja palvelujen tasapuolisesta jaosta ei olla kiinnostuneita, vaan jokainen pyrkii mittaamaan ulos sen, minkä pystyy. Saalistaminen on helpompaa silloin, kun etuja hankitaan abstraktista koneistosta, johon ei samaistuta. Tätä helpottaa, kun ympäristö sallii veroparatiisit ja eriarvoistuminen lisääntyy. Meneillään olevaan taloudelliseen kriisiin vastaaminen on kansalaisten mielestä vaikeaa, koska EU-tasolla ei ole yhteisesti sovittu eettisestä perustasta, jonka pohjalta etuuksia ehkä jaetaan. Valtiotieteiden tohtori Tapani Sarvanti on sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos emeritus. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 1 n 2015 Tiimi 21

22 Scanstockphoto 22 Tiimi 1 n 2015

23 KIRSIMARJA RAITASALO Miten bentsodiatsepiinien käyttö on yhteydessä päihde- ja mielenterveysongelmiin pienten lasten äitien kohdalla? Tätä tutkittiin aineistona koko väestön kattavat rekisterit. Pikkulasten äidit ja bentsodiatsepiinit Tuloksia rekisteripohjaisesta lääkeostotutkimuksesta Bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä keskushermostoon vaikuttavia rauhoittavia lääkkeitä. Väestötutkimusten perusteella tiedetään, että niitä käyttävät eniten ihmiset, joilla on alhainen koulutustaso ja toimeentulovaikeuksia. Suomessa noin kolmannes päihdeongelmaisista on synnytysikäisiä naisia. Maassamme on siten suuri joukko raskaana olevia ja pienten lasten äitejä, joiden omaan ja lasten elämään päihdekäyttö vaikuttaa. Suomessa on jo pitkään kiinnitetty erityistä huomiota päihteitä käyttäviin raskaana oleviin naisiin. Vuonna 2010 ilmestyneen suomalaistutkimuksen mukaan 67 prosenttia raskaana olevista päihdeongelmaisista naisista oli ostanut rauhoittavia lääkkeitä raskauden jälkeisen 6 15 vuoden seurantajakson aikana. Vertailuryhmässä vastaava luku oli 20 prosenttia. Joidenkin tutkimusten mukaan raskaudenaikainen bentsodiatsepiinien käyttö ei lisää epämuodostumien riskiä sikiölle. On kuitenkin todettu, että se voi altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, alhaiselle syntymäpainolle ja aiheuttaa vastasyntyneelle vieroitusoireyhtymän. Rekisterit kertovat koko väestön lääkeostoista Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterit mahdollistavat lääkeostoja koskevat laajat seurantatutkimukset koko väestössä ja sen osaryhmissä. Tässä esiteltävä tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehtävää laajempaa selvitystä siitä, miten päihteiden käyttö siirtyy äidiltä lapselle. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki vuosina 1991, 1997 ja 2002 syntyneet lapset sekä heidän biologiset äitinsä. Osatutkimuksen aineistona olivat kaikki Suomessa vuonna 2002 synnyttäneet äidit (n=54 519). Aineisto on kerätty THL:n, Kelan, Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen ylläpitämistä rekistereistä. Bentsodiatsepiiniostoista 28 % kirjautui päihdeongelmaisille äideille. Taustalla ongelmakimppu? Voidaan olettaa, että sillä, miten äidit käyttävät bentsodiatsepiineja, on yhteys heidän muihin mahdollisiin ongelmiinsa. Omassa tutkimuksessamme kiinnitimme erityistä > > > 1 n 2015 Tiimi 23

24 huomiota siihen, miten bentsodiatsepiinien käyttö on yhteydessä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Päihdeongelmaiseksi määriteltiin äidit, joilla oli vuosina sosiaali- tai terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereissä jokin päihteiden ongelmakäyttöön liittyvä diagnoosi tai muu merkintä tai jotka olivat ostaneet jotain päihdeongelman hoitoon tarkoitettua reseptilääkettä. Myös ne, jotka olivat kuolleet ja joiden kuolinsyyksi oli merkitty päihdediagnoosi, ja ne, joiden lapsella oli merkintä sikiöaikaisesta päihdealtistuksesta, luokiteltiin päihdeongelmaisiksi. Vastaavasti niiden äitien, joilla oli psykiatrisiin sairauksiin tai niiden hoitoon tarkoitettujen reseptilääkkeiden ostoihin viittaavia rekisterimerkintöjä, katsottiin kärsivän mielenterveysongelmista. Muita tarkasteltavia tekijöitä olivat äidin parisuhdetilanne lapsen syntymähetkellä, koulutus ja toimeentulotukiasiakkuus. Äidit tyypiteltiin näiden taustamuuttujien mukaan viiteen eri luokkaan: 1) "äidit, joilla ei erityisiä ongelmia" eli vertailuryhmä (69 %, n=37 701), 2) "äidit, joilla joitain sosiaalisia ongelmia" (18 %, n=9 712), 3) "syrjäytymisvaarassa olevat äidit" (11 %, n=6 162), 4) "äidit, joilla päihdeongelma" (1 %, n=518) ja 5) "äidit, joilla mielenterveysongelmia" (1 %, n=436). Lisäksi tarkasteltiin bentsodiatsepiiniostojen ajallista vaihtelua näissä luokissa ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Ostoja seurattiin 10 vuoden ajan: neljä vuotta ennen lapsen syntymää lapsen seitsemänteen syntymäpäivään asti vuonna Päihdeongelmaiset äidit ostivat eniten Seuranta-aikana rekisteriin oli kirjautunut yhteensä tutkittavien äitien tekemää bentsodiatsepiiniostoa. Kaiken kaikkiaan niiden äitien osuus, joilla oli vuosittain vähintään yksi tällainen lääkeosto, vaihteli seuranta-aikana 0,7 ja 3,2 prosentin välillä. Yhteensä 8 prosentilla äideistä (N=4 296) oli ainakin yksi osto koko seurantajakson aikana. Näistä kaikista ostoista 30 prosenttia tekivät vertailuryhmään kuuluvat äidit. Merkillepantavaa on, että lähes Ostojen todennäköisyys ja ostetut lääkemäärät olivat pienimmillään raskauden ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Äitiryhmien päihde- ja mielenterveysongelmat, muut ominaisuudet sekä bentsodiatsepiiniostot rekisterimerkintöjen perusteella. Äidit, joilla ei erityisiä ongelmia (n=37 701) Äidit, joilla joitain sosiaalisia ongelmia (n=9 712) Syrjäytymisvaarassa olevat äidit (n=6 162) Äidit, joilla päihdeongelma (n=518) Äidit, joilla mielenterveysongelmia (n=436) Alkoholiongelma, % 0,2 1,7 1,0 52,0 17,6 Huumeongelma, % 0 0,2 1,1 17,8 3,3 Alkoholi- ja huumeongelma, % 0 0,1 0 30,2 0,7 Psykiatrinen sairaus, % 1,0 0 7,2 48,5 100 Ei parisuhteessa lapsen syntyessä, % 10,2 26,1 31,3 47,5 11,8 Pitkäaikainen toimeentulotuki, % ,3 98,2 0,7 Saanut joskus toimeentulotukea, % 0 94, ,5 Vain perusasteen koulutus, % 5,2 24,9 42,3 70,9 24,7 Bentsodiatsepiiniostoja, % 5,8 8,9 14,1 58,4 51,3 Ostojen lukumäärä, keskiarvo 0,3 0,6 1,5 18,0 5,4 24 Tiimi 1 n 2015

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki tupakka digipelaaminen rahapelaaminen KANNABIS seksi alkoholi identiteetti nuoret sote lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki bileet työelämä turvallisuus

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot