Päihdetyön erikoislehti 1 n 2015 KOKEMUSASIANTUNTEMUS ETSII PAIKKAANSA ASUNNOTTOMUUS JA ALKOHOLI PIENTEN LASTEN ÄIDIT JA BENTSOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdetyön erikoislehti 1 n 2015 KOKEMUSASIANTUNTEMUS ETSII PAIKKAANSA ASUNNOTTOMUUS JA ALKOHOLI PIENTEN LASTEN ÄIDIT JA BENTSOT"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 1 n 2015 KOKEMUSASIANTUNTEMUS ETSII PAIKKAANSA ASUNNOTTOMUUS JA ALKOHOLI PIENTEN LASTEN ÄIDIT JA BENTSOT

2 1 n 2015 Päihdetyön erikoislehti SISÄLTÖ Päihdetyön erikoislehti, 51. vuosikerta ILMESTYY viisi kertaa vuodessa ISSN JULKAISIJA A-klinikkasäätiö Maistraatinportti Helsinki p fax (09) PÄÄTOIMITTAJA Aino Majava TOIMITUSSIHTEERI Auli Saukkonen ULKOASU Katriina Iho TOIMITUSNEUVOSTO Marja Holmila (pj.) Kristiina Koskiluoma Satu Lipponen Aino Majava Mikko Salasuo Ilpo Salonen Kaija Seppä Kaarlo Simojoki Teemu Tiensuu Jouni Tourunen TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSET A-klinikkasäätiön keskustoimisto toimistosihteeri p TILAUSHINTA 25 euroa/vuosi 3 PÄÄKIRJOITUS Sata päivää, 50 vuotta 4 LYHYESTI 16 TYÖ JA TEKIJÄ Thomas Karlsson 20 TIETEEN KENTILTÄ 26 TUTKITTUA 31 HENKIREIKÄ Juha Santala TIIMI 50 Autuas sentään! 11 KATAINEN Kuka opettaisi nuoret juomaan? 21 SARVANTI Anteliaisuutta vai solidaarisuutta? 30 KIRJAT Villi vaellus matka mieleen Vapautta vai sääntöjä? 6 Paikkansa löytäneet 8 Asunnottomuus ja alkoholi 12 Pikkulasten äidit ja bentsodiatsepiinit 22 Verkko avuksi muutokseen 28 Lukijakysely ILMOITUKSET Auli Saukkonen, PAINOPAIKKA Esa Print KANNEN KUVA Scanstockphoto 22 2 Tiimi 1 n 2015

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Sata päivää, 50 vuotta Tiimin ensimmäisessä numerossa viisikymmentä vuotta sitten lehti määriteltiin ammattiihmisten, asiakkaiden ja maallikoiden yhteiseksi foorumiksi. Tiimin idea onkin ollut tehdä koko päihdealan erikoislehteä, ei toimia A-klinikkasäätiön äänenkannattajana. Lehti otti englannin kielestä juontuvan tiimi (team) -sanan käyttöön varhain, ensimmäisten joukossa Suomessa. Nykyään tiimi on kaikkien tuntema synonyymi dynaamiselle työryhmälle. PÄIHDETYÖN TIIMI on parhaimmillaan moniammatillinen: 2010-luvun asiakastyössä kohtaavat sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaiset. Muun muassa A-kiltojen pitkäjänteisesti tekemä työ on viime aikoina noussut uuteen arvoon kokemusasiantuntijuuden nimellä. Jo puoli vuosisataa sitten Tiimi-lehdessä pohdittiin, onko hoitohenkilöstö valmis ottamaan asiakkaat mukaan hoitoa kehittämään. Moniammatilliseen yhteistyöhön kaivataan edelleen rakenteita ja työnjakoa. Kun ihminen tarvitsee tukea, on vanhanaikaista tuijottaa siihen, mikä on päihde tai mikä on diagnoosi. Yksi tämän ajatuksen pioneereista oli laajana järjestöyhteistyönä tuotettu Apua.info-portaali (2001 ). Tässä lehdessä esiteltävä verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma perustuu samaan lähtökohtaan. Se on uudenlainen, moneen käyttöön muuntuva päihdehoidon menetelmä vain naseva nimi puuttuu! Tutkimuksen rooli on kasvanut Tiimissä koko sen historian ajan. Nykyään päihdetyöltä perätään tuloksia ja vaikuttavuutta. Julkisuudessa kiistellään luvuista: alkoholihaittojen kokonaiskustannuksista, Suomessa juoduista ja muualta tuoduista litramääristä. Toisaalta päihdetyö on saanut vetoapua netistä ja sosiaalisesta mediasta, viimeksi Ylen 100 päivää -haasteesta. TIIMIN TEKIJÖIDEN jo 1960-luvulla esittämä toive lisätä vuorovaikutusta päihdetyön kentän kanssa on edelleen ajankohtainen. Käsillä olevassa lehdessä on palautekysely, johon odotamme innokasta osanottoa! Samalla kannattaa katsastaa lehti myös mobiilisti selailtavana versiona issuu.comista. Tänään on korkea aika osallistua keskusteluun! Päätoimittaja ( ) Ingalill Österbergin sanoin: Tänään on korkea aika osallistua keskusteluun! Ei auta pelokkaasti ensin tutkia, miten muut reagoivat, vaan on pystyttävä sanomaan näin ajattelen, tunnen, toimin tänään ja perustelen kannanottoni seuraaviin kokemuksiin. Kiitokset vielä Matti Piispalle, jonka harteilla tämä kirjoitus tukevasti seisoo. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 1 n 2015 Tiimi 3

4 Auli Saukkonen Päihdeasiamies siirtyi Ehytiin Päihdeasiamiestoiminta on siirtynyt tämän vuoden alusta lukien osaksi Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:tä. Aiemmin toiminta on ollut sijoitettuna A-kiltojen liittoon. Siirto tehtiin järjestöjen yhteisellä sopimuksella. Muutoksen taustalla tavoitteena on kehittää laajemmin edunvalvontaa järjestöverkostoissa ja muuta vaikuttamistoimintaa asiakkaiden lakisääteisten oikeuksien toteutumisessa ja siten estää palvelujen väliinputoamistilanteita. Päihdeasiamies valvoo päihdeasiakkaiden etuja ja on riippumaton palvelujen tuottajista. Päihdeasiamiehenä jatkaa varatuomari Marjo Tervo. Vähemmistö ruoka-avussa käyvistä saa toimeentulotukea Ruoka-avussa käyvistä vain vajaa 40 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Valtaosa ei siis ollut hakenut tai saanut lakisääteistä viimesijaista turvaa, kertoo tutkimus, jossa haastateltiin lähes leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa. Suurin osa ruoka-avussa käyvistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja. Vain kymmenesosa leipäjonossa käyvistä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. He ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle. Maria Ohisalo & Juho Saari: Kuka seisoo leipäjonossa? Kunnallisalan kehittämissäätiö Julkaisu internetissä: HDL irtisanoi 26 Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) säätiön lokakuussa käynnistyneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 26 työntekijän irtisanomiseen. Irtisanomisten perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Henkilöstövähennys on kaikkiaan 54 työntekijää. Tästä osa on eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä ja osa työntekijöitä, joiden määräaikaisia työsopimuksia ei jatketa. Ytneuvottelut koskivat 665:tä työntekijää. Asiakkaat tyytyväisiä Nerviin Tampereen terveys- ja sosiaalineuvontapiste Nervin asiakkaat ovat tyytyväisiä Nervistä saamaansa palveluun. Valtaenemmistö vastaajista on huolissaan omasta huumeidenkäytöstään. Yli puolet kertoo myös olevansa väsynyt huumeidenkäyttöön. Noin kolme neljäsosaa on valmis ja halukas tekemään muutoksen huumeidenkäytössään. Tällaisia tuloksia saatiin Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttamasta Nervin asiakaskyselystä. Kyselyyn vastasi 107 henkilöä. Tutkimus liittyy Suomalainen huonoosaisuus -hankekokonaisuuteen. Siinä selvitetään erilaisissa huonoosaisuuden notkelmissa elävien ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja palvelujen käyttöä. Ulla-Maija Koivula ym.: Ilman Nerviä en olisi hengissä. Tampereen kaupungin julkaisuja, Selvitykset ja kehittämisraportit 4/2014. Myös internetissä. 4 Tiimi 1 n 2015

5 LYHYESTI Auli Saukkonen Katuklinikka sai Innopalkinnon Helsingin Vinkin yhteydessä toiminut Katuklinikka on saanut vuoden 2014 Innopalkinnon. Innokylän myöntämällä tunnustuksella halutaan nostaa esiin innovatiivisia hyvinvointi- ja terveysalan toimintamalleja. Katuklinikka on osa viime vuonna päättynyttä Osis-hanketta. Myös Osiksen toinen osahanke tuli palkituksi, Katuklinikan, Vernan ja Osiksen väkeä iloisissa palkintotunnelmissa Innomarkkinoilla. kun Omaiset huumetyön tukena ry:n Verna-hanke voitti kilpailun yleisöäänestyksen. Osis on julkaissut 3,5 vuoden taipaleestaan kirjan, jossa kerrotaan käytännön tasolla vertaistoiminnan kehittämisestä, menetelmistä ja havainnoista. Kirja on ladattavissa A-klinikkasäätiön nettisivuilta ja tilattavissa 5,00 euron kappalehintaan A-klinikkasäätiön keskustoimistosta. Helena Virokannas (toim.), Liisa Osolanus & Tiina Varonen: Tää on meidän juttu. Päihdetyön vertaistoiminnan opas. Osis-hanke, A-klinikkasäätiö/Helsingin Vinkki & Omaiset huumetyön tukena ry Nettiryhmä vankien nuorille läheisille Kriminaalihuollon tukisäätiö järjestää tänä keväänä nettiryhmän vuotiaille nuorille, joiden isä, äiti tai muu läheinen on vankilassa. Ryhmään voi ilmoittautua saakka. Ryhmä on ensimmäinen kokeilu. Näille nuorille ei ole Suomessa tarjolla vielä oikeastaan mitään materiaaleja tai muuta tietoa ja tukea, sanoo säätiön viestintäsuunnittelija Lotta Lehmusvaara. Verkkoryhmästä löytää lisätietoa osoitteesta Kokemusneuvojina myös läheisiä Tiimissä 5/2014 kerrottiin A-klinikkasäätiön uudesta KokeNet-palvelusta, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kysyä nimettömänä alkoholiongelmista. Täsmennys juttuun: kaikilla KokeNetin kokemusneuvojilla ei ole omaa päihdetaustaa, vaan vastaajina on myös päihdeongelmaisten kanssa omakohtaista kokemusta saaneita läheisiä. 1 n 2015 Tiimi 5

6 AULI SAUKKONEN Scanstockphoto Vapautta vai sääntöjä? Menetetäänkö jotain oleellista, jos ja kun kokemusasiantuntijatoimintaan tulee lisää sääntelyä ja rakenteita? Tätä mietitään, kun Suomessa toimii jo satoja koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana päihdetyössä koko päihdetyön historian ajan. Heitä on toiminut ja toimii muun muassa asiakasterapeutteina A-klinikoilla ja vertaistuen tarjoajina esimerkiksi 12 askeleen ohjelmaan perustuvassa ryhmätoiminnassa ja A-killoissa. Kokemusasiantuntijatoiminta sai uutta pontta vuonna 2009 valmistuneessa kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa. Siinä linjataan alan tulevaisuuden 6 Tiimi 1 n 2015

7 keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015 saakka. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa lanseerattiin käsite kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, sanotaan suunnitelmassa. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen on valittu yhdeksi Kaste-ohjelman kehittämiskohteeksi. Tätä nykyä päihde- ja mielenterveystyöhön on koulutettu satoja kokemusasiantuntijoita. Yksin Etelä-Suomen Mielen avain -hankkeessa ja Pohjanmaa-hankkeessa on koulutettu noin 200 kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijoita toimii muun muassa ryhmänohjaajina itsenäisesti tai työntekijän työparina, kokemuskouluttajina, tiedottajina, kehittäjinä esimerkiksi suunnittelu- ja ohjausryhmien jäsenenä ja kokemusarvioijina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt kokemusasiantuntijuuden nykytilaa. Kartoitus perustuu kyselyyn, joka suunnattiin ammattilaisille, joiden organisaatioissa on käytetty kokemusasiantuntijuutta. Tietoa ja näkemyksiä haettiin myös alueellisista työpajoista. Niihin osallistui sekä ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita. Kyselyn vastauksissa ja työpajoissa esiin nousi kokemusasiantuntijatoiminnan kirjavuus ja toiveet yhtenäisistä linjauksista ja toiminnan koordinoimisesta. Toisaalta halutaan vaalia kokemusasiantuntijuuteen liittyvää herkkyyttä, luovuutta ja intoa sekä kunnioittaa autenttista omakohtaista kokemusta ja toiminnan moninaisuuden rikkautta. Toisaalta toimintaan kaivataan rakenteita ja systemaattisuutta. Tukea ja asiakasosallisuuden lisäämistä Kokemusasiantuntijuudella on monta eri nimeä. Kokemusasiantuntija saattaa olla esimerkiksi kokemuskouluttaja, verto, vertsikka, asiakasasiantuntija, potilasedustaja tai kehittäjäasiantuntija. Työn tavoitteina ovat yleisimmin tukeminen ja voimaannuttaminen, vertaisohjaaminen ja asiakasosallisuuden lisääminen. Ei ihme, ettei tiedetä, mistä puhutaan, kun samasta asiasta käytetään 40:tä eri nimeä, puuskahtaa Kolmas persoona Oy:n palvelusuunnittelija Tanja Verho, joka osallistui alueellisiin työpajoihin keskustelun fasilitoijana. Hän kertoi työpajojen kuulumisista sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman järjestämässä työpajojen koontiseminaarissa. Kokemusasiantuntijat joutuvat vielä hakemaan identiteettiään ja rooliaan käytännön työssä. Kokemusasiantuntijat itse ajattelivat, että kokemus- asiantuntija on terminä vaativa ja pelottava, eivätkä he kokeneet itseään kokemusasiantuntijoiksi. Mitä rosoisempi ja epäloogisempi oma tarina kokemusasiantuntijalla oli kerrottavanaan, sitä parempana sitä pidettiin, Verho kuvaa. Aina ei ole helppoa toimia omalta kokemuspohjalta. Kun kokemusasiantuntija luo turvallisen tilanteen, jossa uskaltaa kysyä aroistakin asioista, hänelle saatetaankin esittää kysymyksiä, joihin hän ei ole varautunut. Tästä seuraa hämmennys: miten se nyt tuollaista kysyi? Kokemusasiantuntija saattaa pohtia omaa uskottavuuttaan ammattilaisten joukossa ja tuntea suojautumisen tarvetta. Ammattilaisten keskuudessa ehkä yleisin kokemusasiantuntijoihin liittyvä pelko on, että toiminnalla korvataan ammattilaisten työtä. Kokemusasiantuntijat itse ajattelevat, että heidän työnsä täydentää ammattilaisten osaamista. Keski-Suomessa hyvä vauhti päällä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kokemusasiantuntijatoimintaa on saatu nivellytettyä sairaalan arkeen. Osastonhoitaja Nina Peräsestä tuli kokemusasiantuntijakoordinaattori toiminnasta kiinnostuneen hallintoylihoitajan nimeämänä. Ensimmäiseksi hänen piti mennä katsomaan Googlesta, mikä on kokemusasiantuntija. Alkuun suhtauduin toimintaan skeptisesti, mutta tutustumiskäynti Seinäjoelle vastaavaan toimintaan avasi silmät, hän sanoo. Kokemusasiantuntija Annukka Harjula on ollut palkkatuella Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä töissä. Hänen työnään on ollut kiertää osastolta toiselle kertomassa kokemusasiantuntijoista ja työn mahdollisuuksista. Samalla on ideoitu toimintaa. Hän myös koordinoi kokemusasiantuntijatoimintaa, ottaa vastaan keikkatilaukset ja katsoo, kuka hoitaa minkäkin keikan. Kaikki palaute on ollut positiivista. Potilailta on tullut viestiä, että rinnalla kulkemista ja tukemista kaivataan lisää, Annukka Harjula sanoo. Keski-Suomeen koulutettiin aikoinaan 2013 kaikkiaan 21 kokemusasiantuntijaa. Nyt heitä tarvittaisiin lisää. Tarvetta on varsinkin päihdepuolen ja hyvinkin erityisten somaattisten vaivojen kokemusasiantuntijoille. Elisa Kostiainen ym.: Kokemukset käyttöön Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen. THL, Työpaperi 36/2014. Myös internetissä. Kommentoi juttua osoitteessa: > > > 1 n 2015 Tiimi 7

8 Auli Saukkonen Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksessa kokemusasiantuntijuus vaikuttaa loksahtaneen paikoilleen. Kuntoutujien parissa tekee työtä kuusi vertaisohjaajaa. Paikkansa löytäneet Kuntoutusohjaaja Outi Viitakangas sanoo, että nyttemmin vertaisohjaajista eli vertseistä on tullut Tervalammella itsestäänselvyys. Ei tätä työtä pysty enää ajattelemaan ilman vertsejä. Jos heidät vietäisiin yhtäkkiä pois, aika jalkapuoleksi jäätäisiin. Paljon saataisiin miettiä uudelleen. Kuntoutuja oivaltaa ja ymmärtää monet asiat, kun ne sanoo vertainen, johon kuntoutuja pystyy samaistumaan, Viitakangas sanoo. Hän uskoo, että vertaiset ovat kuntoutujille myös esikuvia. Kun kuntoutuja näkee vertaisen tekemässä työtä ammattiin koulutettujen rinnalla, mieleen varmasti tulee, miksi sama ei olisi mahdollista myös omalla kohdalla. Kuntoutujalle on tärkeää vertaisen tuoma toivo. Outi Viitakangas ja vertaisohjaaja Eira Mollberg ovat molemmat töissä Tervalammen C-yhteisössä. Kumpikin kuvaa työtään kuntoutujien rinnalla kulkemiseksi, mutta he tekevät sitä vähän eri tulokulmista. Eira Mollbergin työstä iso osa tapahtuu ryhmissä. Ver- taisohjaajat ovat ryhmästä riippuen osallistujan tai vetäjän roolissa. Vertaisohjaajien vetovastuulla on ollut muiden muassa Selvästi kotiinpäin -ryhmä. Siellä puhutaan ajasta, jonka itse kukin kohtaa kotioloissaan laitosjakson jälkeen. Siellä se todellinen kuntoutuminen ja sisäinen taistelu vasta alkaa, hän sanoo. Tervalammen C-yhteisössä on 16 paikkaa. Kuntoutujat ovat monenikäisiä miehiä ja naisia eri päihdetaustoista. Yhteisössä on seitsemän työntekijää: sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja, kaksi vertaisohjaajaa ja kaksi työnjohtajaa. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskusta ylläpitää Helsingin kaupunki. Muutos ravisuttaa aina Tervalammelle vertaisohjaajaksi tullaan tyypillisesti työkokeilun kautta. Näin myös Eira Mollberg on aloittanut. Sen jälkeen hän teki työtä kaksi viikkoa vapaaehtoisena. Nyt 8 Tiimi 1 n 2015

9 Outi Eirasta: Eira puhuu suoraan, ja se on hyvä, koska itsekin puhun suoraan ja olen tottunut siihen. Eira on jämäkkä. Hänen työstään ja puheestaan huomaa, että kuntoutuja on ykkönen. Se käy selväksi. Kun Eiran kanssa on sopinut jotain, voi luottaa siihen, että se hoituu. Eira Outista: Outi on äärimmäisen tunnollinen ja osaa rajata työnsä hyvin. Outi on ihaltavan jämpti: ne asiat jotka tehdään, myös tehdään. Outi on sataprosenttisen luotettava. Outi ei koskaan hairahdu mihinkään asiattomuuksiin. Ja sitten Outi on niin iloinen. Energiatasokin on tärkeä. Outi Viitakangas (vas.) ja Eira Mollberg ovat Tervalammella töissä samassa yhteisössä samojen kuntoutujien parissa, mutta kummallakin on omat tehtävänsä. hänellä on hieman yli vuoden mittainen työsuhde, johon hän saa palkkatukea puoli vuotta. Huippujuttu, hän sanoo työstään. Tervalammella näkee ihmiskohtaloita ja laitoselämää, kamppailuja ja muutoksenhalun ihmisissä. Olen koulutukseltani kirjallisuustieteilijä ja keskittynyt erityisesti draamaan. Maailmankirjallisuuden suurissa draamoissa pääpointtina on ihmisissä tapahtuva muutos. Elän täällä kuin näytelmän sisällä ja osallistun myös itse siihen suureen draamaan. On valtava rikkaus saada elää tätä ja nähdä muutosta. Tänne tulee herra X Hangonkadun katkolta, mutta hän lähtee herra Y:nä pois. Muutokset ovat aina yhtä ravisuttavia. Niihin ei totu koskaan. Hän sanoo, että parasta on, kun saa täysin lukossa olleen ihmisen yhtäkkiä puhumaan. Se on paras palkka työstä. Juuri tätä vertaisohjaajilta toivotaan: aikaa kaikessa rauhassa kohdata yksittäinen kuntoutuja, Outi Viitakangas sanoo. Vertaisohjaajat asuvat kuntoutuskeskuksessa samoissa tiloissa kuntoutujien kanssa. Eira Mollberg sanoo, että joskus hänestä tuntuu, että hänen työpanoksensa on siellä suurempi kuin yhteisössä. Tuntuu, että eniten pystyy antamaan siellä. Siellä sattuu olemaan nuorempia naisia, joille voin olla vähän kuin äitihahmona. Me vertsit asumme töissä ja olemme koko ajan vertaistukihenkilöitä. Mutta se on hyvä. Ei tule tunnetta, että olisi turhan panttina. Arvopohjalle on voinut rakentaa Tervalammella on ollut vertaisohjaajia noin neljä vuotta. On ollut pitkä prosessi nivoa heidän työtään ammatti-ihmisten työhön. Itsekin olin alkuun ihmeissäni. Ihminen, jota olen tukenut ja auttanut, yhtäkkiä tekee työtä kanssani ja istuu vieressäni työpaikan kahvihuoneessa. Mielessä pyöri, että mitä tästä voi tulla, Outi Viitakangas nauraa. Eira Mollberg arvelee, että Tervalammen arvopohja yhteisöllisyys ja tasa-arvoisuus on luonut hyvän kasvualustan kehittää kokemusasiantuntijuudelle perustuvaa toimintaa. On pystytty ottamaan huomioon, että meillä on sellainenkin voimavara kuin vertaiset, sanoo Outi Viitakangas. AS 1 n 2015 Tiimi 9

10 TIIMI TIIMI-LEHTI TÄYTTÄÄ 50 TÄNÄ VUONNA. Palstalla luodaan katsauksia Tiimin ja sitä kautta päihdetyön menneisiin vuosiin. Autuas sentään! Myös 50 vuotta sitten päihdepalvelujen rahoitus tuotti päänvaivaa. A-klinikkasäätiön silloinen toiminnanjohtaja K. E. Lanu valitti pääkirjoituksessaan Tiimissä 2/1965, kuinka A-klinikoiden (joita oli silloin koko maassa seitsemän) sijaintikunnat kyllä vastaavat leiviskästään, mutta valtiosta ei voi sanoa samaa. Valtion rahoitusosuus oli jatkuvasti laskenut. Lanun katse suuntautui Alkoholiliikkeeseen eli nykyiseen Alko Oy:hyn. Lehden keskiaukeamalla vertailtiin, paljonko valtion Alkoholiliike tuottaa ja missä määrin valtio vastaavasti rahoittaa ylianniskelusta osalliseksi joutuneille päihdehuoltopalveluja. Kirjoittajan nimeä ei mainita, mutta varsin eloisaan tyyliin kirjoitettu teksti lienee Tiimin silloisen toimitussihteerin Aira Heinäsen käsialaa. Viinanmyynti on tuottoisaa. Se tiedetään, alkaa teksti. Käy ilmi, että vuonna 1964 Alkoholiliike on tilittänyt voitostaan runsaat 178 miljoonaa nykymarkkaa valtiolle. Alkoholiliike on tilittänyt valtiolle verotuloina melkein yhtä ison summan. Tehdään laskelmia. Pikkumaisen yhteenlaskumme tulokseksi saadaan, että krouvari eli valtio sijoittaa ylianniskelun seurausten korjaamiseen Alkoholiliikkeen puhtaasta voitosta 1,72 prosenttia. Hoidon ja huollon osuus tästä on 1,13 ja raittiustyön 0,58 prosenttiyksikköä. Tosiasioita ovat koulutetun asiantuntevan hoitohenkilökunnan puute krouvarin omissa huoltoloissa, onneton paikkapula hoitolaitoksissa, a-klinikkaverkoston laajennuksen pysähtyminen, täysin puuttuvat mahdollisuudet ajanmukaiseen tehokkaaseen informaatioon ja valistukseen. Juuri ja juuri paikalla pysytään. Varo autuas, ettei jo taaksepäin astuta, lopettaa kirjoittaja selostuksensa. Myös toiminnanjohtaja Lanu lopettaa pääkirjoituksensa ytimekkäästi: Keskiaukeamalla on osoitettu se vaivaisprosentti, joka Alkoholiliikkeen puhtaasta tuotosta liikenee niiden hoitoon, jotka kenties uskollisimmin ja pitkäaikaisimmin ovat tätä rahastoa kartuttaneet. Muuten: Veikkaajat saavat voitonjakona 45 % viikoittain veikkaamastaan summasta n 2015 Tiimi

11 Kuka opettaisi nuoret juomaan? Suomalaiset jakaantuvat karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäisten mielestä Suomi on kaikilla mittareilla mitattuna maailman paras maa. Köyhä ja rehellinen kansa on ponnistanut vaatimattomista lähtökohdista maailman huipulle. On vaurautta, tasa-arvoa, hyvinvointia, turvallisuutta, puhdasta luontoa ja maailman parhaat koulut. Toisen ryhmän mielestä Suomea kurjempaa loukkoa ei maailmasta löydy. Ei ole kulttuuria ja sivistystä, vaan byrokratiaa, ahdasmielisyyttä ja rasismia. Typerää kansaa johtaa vielä typerämpi hallitus, jonka ensisijaisena tehtävänä on kieltää kaikki. Suomalainen kansallismaisema on ryteikköistä joutomaata, johon on ripoteltu ABC-huoltoasemia ja betonisia pikkukyliä. Ei löydy yhteisöllisyyttä, vaan juro suomalainen pitää katseen tiukasti omassa navassa. SUOMALAISEN alkoholikulttuurin kohdalla suurin osa asettunee jälkimmäisen ajattelutavan taakse. Vai oletteko koskaan kuulleet kenenkään pitäneen juomatapaamme kansallisena ylpeydenaiheena, jopa vaalimisen kohteena? Juomatapaamme verrataan usein niin sanottuun eteläeurooppalaiseen kulttuuriin, johon kuuluu hillitty viinin nautiskelu aterioilla ja humaltumisen paheksunta. Tässä KATAINEN ANU KATAINEN Oletus on, että maagiset 18 vuotta täytettyään suomalainen hallitsee hillityn juomatavan. vastakkainasettelussa suomalaiset ovat viinalle persoja raakalaisia, jotka eivät kykene itsehillintään. Tietysti suoraviivaiset vertailut etelän ja pohjoisen välillä ovat ontuvia. Suomi on juuriltaan köyhä, myöhään teollistunut ja syrjäinen maa, jonka kulttuuristen piirteiden heijastelu Euroopan vanhoihin sivilisaatioihin on useimmiten epäreilua. Suomalaiseen juomiskulttuuriin kuuluu tosin piirre, jota en malta olla vertailematta: suhtautuminen nuorten juomiseen. Suomessa virallinen kanta on se, että nuoret eivät saa koskea alkoholiin ennen täysi-ikäisyyttä. Kuitenkin nuorten alkoholikokeilut tapahtuvat pääsääntöisesti ennen täysi-ikäisyyttä. Mutta koska näin ei periaatteessa saisi tapahtua, asiaan ei osata suhtautua muuten kuin valvontaa tehostamalla. VERRATAANPA italialaisten ja suomalaisten ensimmäisiä muistoja alkoholista. Italialaiset tutustuvat juomiseen kotioloissaan. Se liittyy perheen ja suvun yhteisiin hetkiin. Suomalaisten ensimuistoja ovat puliukot kaduilla ja oudosti käyttäytyvät aikuiset kotona. Silti oletetaan, että maagisen 18 vuoden ikärajan jälkeen nuori suomalainen hallitsisi haitattoman ja hillityn juomatavan. Kasvatusta tähän ei anneta, vaan alkoholivalistus perustuu riskeistä varoitteluun tai siihen, että opetetaan nuoria sanomaan ei. Vaikka maiden väliset vertailut johtavat pahimmillaan stereotypioiden vahvistamiseen, parhaimmillaan vertailu auttaa huomaamaan oman kulttuurimme ristiriitaisuuksia, joille olemme muuten sokeita. Löytyisikö muualta maailmasta hyviä malleja nuorten alkoholikasvatukseen? Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 1 n 2015 Tiimi 11

12 OLAVI KAUKONEN Asunnottomuus Asunnottomuutta ei ratkaista päihdehuollon keinoin vaan lisäämällä sosiaalista asuntotuotantoa. ja alkoholi 12 Tiimi 1 n 2015

13 Reijo Pasanen, Helsingin kaupunginmuseo Suomessa asunnottomuus- ja kodittomuusongelma on jäsentynyt sitkeästi yksilöllisen poikkeavuuden näkökulman kautta. Sitä ei ole niinkään nähty rakenteellisena tai rakenteissa tuotettuna ongelmana. Asunnottoman alkoholistin ongelma ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, mutta Suomessa kodittomuuden määritteleminen päihdeongelman kautta on ollut poikkeuksellisen voimakasta. Tähän on vankkoja historiallisia syitä. Suomen elinkeinorakenteen murros ja siihen liittynyt kaupungistuminen tuotti ja 1960-luvulla suuriin kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle huomattavan suuren miespuolisen ylijäämäväestön, jonka työmarkkinakelpoisuus ei ollut kysytyintä luokkaa. Se jäi kausiluonteisten töiden varaan, työvoimareserviksi. Sodan jälkeen asuntotuotanto oli tyystin pysähtynyt, eikä se vielä 1960-luvullakaan ollut mitenkään riittävää kasvavan kaupunkiväestön tarpeisiin. Edes alivuokralaisasunnot eivät enää riittäneet perhekokojen kasvaessa myös kaupungeissa. Asunnottomat ja olemattoman sosiaaliturvan vuoksi pääosin tulottomat miehet majoitettiin hätämajoituksiin, eikä niitäkään paikkoja riittänyt kaikille. Pääkaupunkiseudulla eli 1960-luvun lopulla tuhansia avoimesti asunnottomia, joiden elinikä jäi alhaiseksi: pahimmillaan syystalvella 1967 Helsingissä kuoli ulkosalle noin 250 miestä ja Marian sairaalassa amputoitiin raajoja muutamassa viikossa noin kuudeltakymmeneltä. Helsingin Ruoholahden tyhjäksi jäänyt maalivarasto muutettiin pikavauhtia Liekkihotelliksi, joukkomajoitustilaksi. Kaikki eivät mahtuneet sinnekään, ja Liekkihotellin ympäristössä kodittomat ja varattomat miehet käyttivät runsaasti etenkin korvikealkoholeja. Päihdehuollossa hoidettu myös asunnottomuutta Vuoden 1968 alkoholilaki perustui täysin epärealistiseen oletukseen siitä, että juomakulttuuri muuttuisi nopeasti, jos alkoholin saantia helpotettaisiin ja käyttäjiä valistettaisiin esimerkiksi juomaan miedompia alkoholijuomia. Ongelmat kasvoivat uusiin mittasuhteisiin, kun alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi muutamassa vuodessa lähes kolminkertaiseksi. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat mahdollistivat tilastoidun alkoholin kulutuksen Vuoden 1968 alkoholilaki perustui epärealistiseen oletukseen siitä, että juomakulttuuri muuttuisi nopeasti. näinkin nopean kasvun luvun alkuun tultaessa noin kaksi kertaa edeltäjiään suuremmat ikäluokat tulivat juomakelpoiseen ikään juuri silloin, kun uusi alkoholilaki ja keskiolutlaki tulivat voimaan. Alkoholin kulutuksen kasvu tuotti suuria ongelmia erityisesti terveydenhuollolle. Varsinkin vuonna 1971 voimaan tullut kansanterveyslaki keskeisenä hyvinvointi- > > > 1 n 2015 Tiimi 13

14 valtion projektina uhkasi upota viinaan, ja mielisairaalat täyttyivät vaikeasti sairaista päihdeongelmaisista. Osaratkaisuksi säädettiin nopeasti 1975 voimaan tullut uusi laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta, PAV-laki, jonka puitteissa sen ajan oloissa varsin auliisti myönnettiin rahoitusta päihdehuollon erityispalvelujen perustamiseen ja laajentamiseen. Kunnissa lisättiin nopeasti päihdepalveluita, avohuoltoa, mutta myös hoitokoteja, huoltokoteja ja ensisuojia. Työlaitoksia muutettiin huoltoloiksi ja kuntoutuslaitoksia perustettiin. Tämä kaikki lievitti oleellisesti terveydenhuollon kriisiä ja asunnottoman väestön ongelmia. Päihdehuollon pal- Suomalainen asunnottoman alkoholistin arkkityyppi oli syntynyt suomalaisesta rakennemuutoksesta. veluin hoidettiin myös asunnottomuutta: hoitokodeissa majaili työssä käyviä asunnottomia, huoltokodeissa eläkkeellä olevia asunnottomia ja ensisuojissa asunnottomia, jotka eivät halunneet raitistua tai raittiiseen ympäristöön. Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo "Liekkihotelli" oli kodittomien miesalkoholistien väliaikainen suoja Helsingin Porkkalankadulla vuosina Kuvassa keittiövuorolaisia. Paavoa seuraa Aune PITKÄAIKAISTA ASUNNOTTOMUUTTA on häädetty Suomesta vuonna 2008 alkaneella Paavo-ohjelmakokonaisuudella. Ohjelma päättyy tänä vuonna, ja sen jatkoa vuosiksi viritellään työnimellä Aune. Aune viittaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, johon huomio kiinnitetään jatko-ohjelmassa. Paavo-ohjelman aikana on rakennettu ja hankittu noin uutta asuntoa asunnottomille ja palkattu noin 350 uutta ammattilaista asumissosiaaliseen työhön. Tulosta on syntynyt: pitkäaikaisasunnottomia oli vuonna 2013 yli tuhat vähemmän kuin Uudessa Aune-ohjelmassa tavoitteena on panostaa erityisesti asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, asumisedellytysten vahvistamiseen ja asunnottomuuden uusiutumisen torjumiseen. Paavon seurantakyselyn mukaan pääosa asukkaista onnistuu asumisessaan, mutta noin prosenttia pitkäaikaisasunnottomista ei pysty tai ei halua sitoutua nykyisiin palveluihin. Päihteiden ongelmakäyttäjien ryhmässä asunnottomuus ei ole olennaisesti vähentynyt. Uudessa ohjelmassa yksi pohdittava kysymys on, miten päihde- ja mielenterveystyö voidaan kytkeä asumissosiaaliseen työhön. Yhtenä toimintaehdotuksena on käynnistää päihde- ja mielenterveyssektorin kanssa monialainen kehittämistyö asunnottomuuden uusiutumisen riskien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Myös hajautetun asumisen liikkuvan tuen kehittämistä ja levittämistä halutaan jatkaa. AS 14 Tiimi 1 n 2015

15 Päihteet syrjäyttävät myös asuntomarkkinoilla Suomalainen asunnottoman alkoholistin arkkityyppi oli syntynyt suomalaisesta rakennemuutoksesta ja vahvistunut palveluvaltion rakenteissa. Samalla oli kokonaan unohtunut se, että alkoholiongelmien määrää väestössä voidaan parhaiten säädellä alkoholipolitiikan keinoin ja että asunnottomuutta voidaan vähentää vain sosiaalista asuntotuotantoa lisäämällä. Alkoholipolitiikan ja asuntopolitiikan virheitä ei ole pyritty tai pystytty korjaamaan kuluneina vuosikymmeninä. Alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut vuosikymmenestä toiseen. Asuntopolitiikan rakenne ja sosiaalisen asuntotuotannon vähyys heikentää jo pääkaupunkiseudun yritysten kilpailukykyä. Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen on vahvistunut 1990-luvulta alkaen, mutta edes sijoittuminen reuna-alueille ei auta etenkään maksukyvyttömiä yksinäisiä asunnontarvitsijoita kireillä asuntomarkkinoilla. Hoito ja kuntoutus ovat välttämättömiä myös asunnottomille alkoholihaittojen lievittämiseksi. Parin viime vuosikymmenen aikana päihdeasiakkaista kymmenisen prosenttia on ollut avoimesti asunnottomia. Virallisen asunnottomuusmääritelmän mukainen osuus on ollut jopa suurempi. Asunnottomuus on muuttunut osin piiloiseksi, rekistereiden ja tilastojen tavoittamattomiin. Parin viime vuosikymmenen aikana päihdeasiakkaista kymmenisen prosenttia on ollut avoimesti asunnottomia. Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo Päihteillä on huomattava syrjäyttävä merkitys myös asuntomarkkinoilla. Yleisen alkoholi- tai asuntopolitiikan välineenä päihdehuollon merkitys on kuitenkin korkeintaan marginaalinen. Nykyisestä korkeasta alkoholin kokonaiskulutuksesta aiheutuvien kasvavien terveydenhuollon kustannusten alentaminen edellyttäisi myös huomattavasti suurempaa laitoskuntoutuksen käyttöä kuin mihin kunnissa näyttää olevan valmiutta. Olavi Kaukonen on A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja. Kirjoitus perustuu hänen puheenvuoroonsa kansallisen asunnottomuuspäivän seminaarissa. Tarvitaan myös päihteetöntä asumista PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN vähentämisohjelma Paavo on liputtanut kovaa ja korkealla asunto ensin -periaatteen puolesta. Periaatteen mukaan asunto on ihmisen perusoikeus, ja asunto on ihmiselle lähtökohta saada asioitaan kuntoon. Kuitenkin tarvetta on myös päihteettömille asumispalveluille. Asunto ensin vai päihteettömyys ensin, kysyttiin valtakunnallisen asunnottomuuspäivän seminaarin paneelikeskustelussa. Kumpaakin tarvitaan eikä kumpikaan vaihtoehto voi sulkea toista pois, kuului keskustelun johtopäätös. A-kiltojen liitto on tuonut esiin päihteettömien asumispalvelujen tarvetta ja todennut, että niitä ei ole tarpeeksi. Myös raittiutta haluavat ja raitistuneet haluavat asunnon, ja he haluavat asua päihteettömässä ympäristössä. Eikö asunto ensin -periaate koske myös heitä? kysyi a-kiltalainen Petri Hälikkä asunnottomuuspäivän paneelikeskustelussa. Hän peräänkuulutti vanhaa kunnon asumispolkuajattelua, jossa olisi myös ketunlenkkejä retkahdusten varalle. On vaara, että päihteellisessä yksikössä asuva päihteistä eroon pyrkivä voi mennä alaspäin ja kunto voi heiketä, mietti asunto ensin -yksikön asukkaan ääntä keskusteluun tuonut Päivi Muukka-Tapionsalo. Johtaja Paavo Voutilainen Barona Oy:sta huomautti, että Suomen laki on voimassa myös asumispalveluyksiköissä. Häiritsevään asumiseen pitää puuttua. Kuitenkin samalla työntekijöiden ammattitaitoa pitää kehittää niin, että vaikeimminkaan asutettavat eivät jää heitteille. Ollaan vaarallisilla vesillä, jos tarjotaan vain asunto mutta ei mitään muuta, mietti Petri Hälikkä. Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Marja Dahl totesi, että olisi iso asia, jos jokaiselle asumispalveluasukkaalle saataisiin oma työntekijä. AS 1 n 2015 Tiimi 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN Tutkitun tiedon asialla Alkoholipolitiikan tutkija Thomas Karlsson ihmettelee ihmisten muistin lyhyyttä. Sääntelyä vastustettaessa unohtuu, että alkoholin alempi hinta ja parempi saatavuus lisäävät alkoholihaittoja. Alkoholikeskustelu meni loppuvuonna villiksi. Tämän vuoden alussa voimaan tulleet uudet alkoholimainonnan rajoitukset synnyttivät kohua varsinkin nettipalstoilla, sosiaalisessa mediassa ja iltapäivälehdissä. Esiin nousi erikoisia ilmiöitä. Ihmiset valokuvasivat itseään Facebookiin viinapullo kädessä. Iso panimo teippasi olutrekkansa kylkeen tekstin Ennen tässä oli kaunis kuva pullosta. Miltä meno näytti alkoholipolitiikan tutkijasta? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Thomas Karlsson on työlääntynyt. Otetaan esimerkiksi Tolkku käteen alkoholiverotuksessa -sivu Facebookissa. Siinä keskustelussa ei ole mitään tolkkua! Keskustelu ei perustu mihinkään argumentointiin, hän puuskahtaa. Näpit irti mun olutpullosta -henkisellä purkautumisella on juurensa kenties siinä, että lähes kaikilla suomalaisilla kokemusta ja mielipide alkoholista ja alkoholipolitiikasta, Karlsson arvelee. Ajatellaan, että kyllähän me itse tiedetään, ei siihen tarvita mitään kukkahattutätejä ja -setiä. Ymmärrän, että on mielipiteitä, mutta en tajua, miksi noin hirveästi voidaan hermostua jostain alkoholin ulkomainonnan kieltämisestä. Suhteellisuudentaju jotenkin katoaa. 16 Tiimi 1 n 2015

17 TYÖ ja TEKIJÄ Kauhistunein hän on tavasta, jossa nettikeskustelussa mennään henkilökohtaisuuksiin. Voidaan kommentoida jonkun ulkonäköä tai arvuutella poliittista suuntautumista. Itse hän sanoo osallistuvansa keskusteluun mielellään niin kauan kuin sitä käydään asiapohjalta. Joka keskusteluun hän ei lähde ja myös välttää alkoholipolitiikkaa puheenaiheena vapaa-ajallaan. Alkoholipolitiikka lieventynyt Thomas Karlsson väitteli marraskuussa tohtoriksi Åbo Akademissa. Hänen väitöskirjansa aiheena oli pohjoismainen alkoholipolitiikka Euroopassa. Väitöstutkimus nosti esiin, että Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa alkoholipolitiikka on lieventynyt ja muualla Euroopassa kiristynyt. > > > 1 n 2015 Tiimi 17

18 Ruotsalaisille Suomi oli varoittava esimerkki: mitä tapahtuu, jos alkoholiverotusta rysäytetään alaspäin kertalaakista. Väitöskirjan suurin anti on mielestäni, että se näyttää tosiasian, joka rivikansalaiselta tahtoo unohtua: Suomessa alkoholipolitiikka on lieventynyt ja tullut liberaalimmaksi. Suomessa suurin osa alkoholipoliittisista toimista 1950-luvulta lähtien on mennyt liberaalimpaan suuntaan. Ihmiset eivät oikein miellä ja muista tätä. Puhutaan vain Byroslaviasta ja holhousvaltiosta. Alkoholipolitiikan lieventäminen on myös melkein aina lisännyt alkoholikuolleisuutta ja muita alkoholihaittoja. Tämäkin ihmisiltä tahtoo unohtua. Ihmisen muisti on lyhyt. Kuka muistaa esimerkiksi aikaa, jolloin siideriä tai lonkeroa ei voinut ostaa ruokakaupasta eikä keskiolutta huoltoasemalta? Kuitenkin siitä on vain 20 vuotta. Kansalaisten alkoholipoliittiset mielipiteet aaltoilevat. Kun alkoholiverotusta laskettiin Suomessa roimasti vuonna 2004, haitat nousivat. Haittojen huippuna on alkoholikuolemien määrä, joka kasvoi :lla yhden ainoan vuoden aikana. Kasvavat haitat heijastuivat kansalaisten mielipiteisiin. Haluttiin tiukempaa alkoholipolitiikkaa: alkoholinkäyttöä haluttiin hillitä, saatavuutta rajoittaa ja hintoja nostaa. Ihmisten alkoholipoliittiset mielipiteet kiristyivät vuoteen 2011 saakka, minkä jälkeen ne ovat alkaneet lieventyä. Lieventymistä on tapahtunut etenkin viime vuosina. Yhtäkkiä ei enää muistetakaan ison alkoholinkulutuksen haittoja. Ajatellaan vain, että miksi ihmeessä minun kulutustani pitää säädellä tällä tavalla, sanoo Karlsson. Hän muistuttaa myös vuodesta 2011, jolloin kansanedustajien enemmistö kannatti alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä ja myös suomalaisten enemmistö tuki kieltoa. Siitä on neljä vuotta. Nyt päivitellään, mikä ihmeen holhousvaltio Suomi on. Karlsson uskoo, että huhtikuun eduskuntavaaleissa on ihmisiä, jotka pääsevät kansanedustajaksi profiloitumalla sääntelyn vastustajana. Alkoholioloja säädellään kaikkialla Suomalaisen alkoholipolitiikan kehitystä läheltä seuraavat ovat esittäneet, että alkoholipolitiikkaa ei ole enää pitkään aikaan tehty kansanterveyslähtöisesti. Pikemminkin siinä on ollut kyse finanssi- ja veropolitiikasta. Myös Thomas Karlsson on tätä mieltä. Alkoholipolitiikka on ollut enemmän finanssipolitiikkaa Suomen EU-jäsenyyden aikana. Alkoholiverotusta on nostettu nimellisesti myös kansanterveydellä perustellen, mutta loppujen lopuksi se ollut tapa kerätä enemmän verotuloja valtiolle. Thomas Karlsson itse kannattaa tiukkaa alkoholipolitiikkaa. Tutkimusnäytön perusteella alkoholin hinta ja saatavuus ovat tehokkaimpia keinoja, kun halutaan vaikuttaa juomisen haittoihin. Hän arvelee, että alkoholiverotuksen taso on tällä hetkellä jokseenkin kohdillaan. Täytyy muistaa, että alkoholiverotusta ei voi nostaa loputtomiin, sillä silloin muualta tuodun alkoholin osuus nousee liian suureksi. Tähän saakka alkoholiverotuotot ovat Suomessa aina nousseet, kun veroja on korotettu. Alkoholista koituvat haitatkin ovat vähentyneet. Alkoholiveron korotuksista on siis onnistuttu saamaan hyödyt. Miinuspuoli on, että alkoholin tuonti Virosta on lisääntynyt. Matkustajatuonti Virosta vastaa Alkon vuosimyyntiä. Onhan se ihan hurjaa. Muuta emme väitäkään, sanoo Karlsson. Sen sijaan hän ihmettelee väitteitä, joiden mukaan matkustajatuontiluvut ovat aivan liian alhaisia ja niiden pitäisi olla jopa kolminkertaisia. Virolaiset vähentävät omista kulutusluvuistaan suomalaisten ostaman alkoholin. Jos kuvitellaan, että suomalaiset toisivat Virosta alkoholia kolme kertaa nykyisen määrän, se tarkoittaisi, että virolaiset eivät ostaisi alkoholia omasta maastaan juuri lainkaan. Alkoholinkäyttöä säädellään kaikkialla maailmassa ja eniten Euroopassa, jossa alkoholia myös eniten käytetään. Esimerkiksi Ranskassa alkoholin mielikuvamainonta on kielletty. Italiassa on kirkollisia juhlapyhiä, jolloin kaupat ovat kiinni eikä alkoholia voi ostaa. Yhdysvalloissa kaikissa osavaltioissa alkoholijuomien ostoikäraja on 21 vuotta. 18 Tiimi 1 n 2015

19 TYÖ ja TEKIJÄ Thomas Karlsson Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Paras ominaisuutesi työssä? Otan deadlinet tosissani ja pidän niistä kiinni. Huonoin ominaisuutesi työssä? Joskus jään näpertelemään joitain pikkujuttuja ja jumitan. Rakkain työkalusi? Tietokone. Ilman sitä työstä ei tulisi yhtään mitään. Mieleen jäänyt oppi työelämässä? Työt ei tekemällä lopu. Mistä saat vastapainoa työlle? Vietämme aikaa keväästä syksyyn vanhemmiltani perityltä mökiltä Porvoon saaristossa. Siellä duunia riittää. Ellet olisi tutkija, mitä voisit olla? Kultaseppä. Myös Ruotsissa keskusteltiin Suomen suuren alkoholiveroalennuksen 2004 aikaan alkoholiverotuksen alentamisesta. Ruotsissa halvemman alkoholin perässä matkustetaan etenkin Saksaan. Veroale ei kuitenkaan saanut riittävää tukea Ruotsin eduskunnassa. Tärkeänä argumenttina olivat veroalen seuraukset Suomessa. Ruotsalaisille Suomi oli varoittava esimerkki: mitä tapahtuu, jos alkoholiverotusta rysäytetään alaspäin kertalaakista, sanoo Karlsson. Nuorten raitistuminen kiinnostaa Thomas Karlssonin omaa alaa alkoholitutkijana on ollut vertaileva eurooppalainen alkoholitutkimus ja kansalliset katsaukset Suomen alkoholioloista. Matkustajatuontitutkimusta hän on tehnyt yhdessä Esa Österbergin kanssa. Tällä hetkellä häntä työllistävät myös yhteistyökuviot Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. Suomalaiset ovat tuottamassa maailmanlaajuista mittaria alkoholipolitiikan tiukkuusasteen selvittämiseksi eri maissa. Ensimmäinen versio mittarista valmistuu tänä vuonna. Mitä tutkija vielä haluaisi tutkia, jos olisi mahdollisuus? Haluaisin tietää, mistä nuorten raitistumistrendi johtuu. Myös muissa Pohjoismaissa on ollut sama trendi yhtä pitkään kuin Suomessa, eikä vastausta kysymykseen tiedetä sielläkään. 1 n 2015 Tiimi 19

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Päihdeasiakkaat monin tavoin huono-osaisia PÄIHTEIDENKÄYTÖN takia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa asioineiden määrä on pysynyt ennallaan 2000-luvulla, mutta asiakasrakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tyypillinen asiakas on edelleen keski-ikäinen mies, mutta alle 30-vuotiaiden naisten osuus on kasvanut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa päihdekäytön vuoksi asioineet ovat monin tavoin huono-osaisia: työttömyys, asunnottomuus ja yksinäisyys ovat yleisiä. Eniten käytetty päihde on edelleen alkoholi, mutta yhä useampi on käyttänyt myös huumeita. Monipäihteisyys on erityisen yleistä alle 35-vuotiailla naisilla. Tulokset käyvät ilmi Yhteiskuntapolitiikkalehdessä julkaistusta analyysista, joka perustuu päihdetapauslaskentoihin. Laskennoista viimeisin on tehty syksyllä Tutkimuksen mukaan päihdekuntoutukseen pääsy on aikaisempaa valikoivampaa: monipäihteisimmät ja vaikeahoitoisimmat asiakkaat ohjautuvat suurelta osin päihdehuollon erityispalveluihin. Keski-ikäiset alkoholin käyttäjät ohjautuvat perusterveydenhuollon palveluihin ja iäkkäille järjestetään asumis- tai kotipalveluita. Kristiina Kuussaari et al.: Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhteiskuntapolitiikka 3/2014. Myös internetissä. Motivaatiolla taustatekijöitä suurempi vaikutus KUN VANKILASSA valitaan osallistujia kuntoutusohjelmiin, on tärkeämpää kiinnittää huomiota vangin motivaatioon muuttaa käyttäytymistään kuin hänen taustaansa. Tämänsuuntainen tulos saatiin hollantilaistutkimuksessa, jossa selvitettiin, missä määrin rikosseuraamusasiakkaan arvioidut rikosten uusimisriskiin liittyvät taustatekijät ja arvioitu motivaatio ennakoivat vankilan kuntoutusohjelmaan osallistumista ja ohjelman suorittamista loppuun. Kuntoutusohjelman tavoitteena oli vähentää rikosten uusimisriskiä. Tutkimusjoukko koostui 638:sta tutkintavankeuteen määrätystä miehestä. Muutoshaluisiksi arvioidut vangit suorittivat kuntoutusohjelman loppuun yli kaksi kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin muutoshaluttomiksi arvioidut. Sen sijaan vain yhdellä riskitekijällä todettiin yhteys kuntoutusohjelman loppuun suorittamiseen: miehet, joilla oli pitkä rikoshistoria ja jotka olivat tehneet vakavia rikoksia, keskeyttivät kuntoutusohjelman muita suuremmalla todennäköisyydellä. Rikoshistorian ja rikosten laadun lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin taustatekijöinä muun muassa henkilön päihteidenkäyttöä, tunne-elämän hyvinvointia ja taloudellista tilannetta. Anouk Bosma et al.: Prison-Based Rehabilitation: Predictors of Offender Treatment Participation and Treatment Completion. Crime & Delinquency, published online n 2015 Tiimi Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä:

21 SARVANTI TAPANI SARVANTI Anteliaisuutta vai solidaarisuutta? Eettiset lähtökohdat määräävät sosiaalipolitiikan järjestämisen. Eteläeurooppalaisessa ajattelussa korostetaan yksilön, perheen, suvun ja järjestöjen vapaaehtoista toimintaa ja vastuuta läheisistä sekä anteliaisuutta. Elleivät ihmiset toimi hyvän elämän ihanteiden mukaisesti, heidän hyvinvointinsa ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointi jää toteutumatta. Miten muut otetaan huomioon riippuu siitä, missä määrin he elävät hyvän elämän ihanteita noudattaen. Näin vastaanottajien tarpeiden toteutuminen riippuu muiden ihmisten hyväntahtoisuudesta ja armeliaisuudesta. ETELÄEUROOPPALAISESSA ajattelussa korostuu antajan näkökulma. Moraali liittyy aina konkreettiseen omistautumiseen jollekin tai jollekulle, joka on antajalle merkittävää. Sellaisia voivat olla yksittäinen henkilö tai yhteisö, kuten perhe, tai joskus jopa isänmaa. Anteliaisuus päättyy, kun hyvyyden kohdetta ei voi konkretisoida ja kun subjektin pitäisi huolehtia sellaisesta, mikä voi hyödyttää ketä tahansa toista. Euroopan unionille ei voi olla antelias. Kun omaan valtioon ei ole totuttu luottamaan, on mahdotonta luottaa myöskään Euroopan unioniin. Määriteltäessä moraali asioiden tarkasteluksi kenen tahansa näkökulmasta, painopiste siirtyy antajasta vastaanottajaan. Tässä pohjoiseurooppalaisessa abstraktia solidaarisuutta korostavassa ajattelussa vastaanottajan tilannetta pidetään moraalin kannalta tärkeämpänä kuin antajan vastuuntuntoa ja sitoutumista. Vastaanottajan tarpeiden tyydyttäminen halutaan varmistaa myös siinä tapauksessa, että muut ihmiset eivät halua tehdä sitä vapaaehtoisesti. Viimeisenä takeena tästä ovat valtio ja sosiaalipolitiikka, lopulta EU:n ja sen jäsenmaiden solidaarisuus. POHJOISEUROOPPALAINEN ajattelutapa lähtee avun käyttäjän tai vastaanottajan tarpeista. Ne kartoitetaan kysymällä käyttäjien mielipidettä, asettumalla heidän asemaansa ja kuvittelemalla, millaisia ongelmia heille mahdollisesti saattaa tulla vastaan. Tarpeiden kartoituksen jälkeen ne pyritään tyydyttämään. Saalistaminen on helpompaa, kun etuja hankitaan abstraktista koneistosta. Niin pohjoisessa kuin eteläisessä Euroopassa voidaan kuitenkin katsoa, että valtion sosiaaliturva tai EU:n palvelut ovat etuja, joita kukin voi saalistaa niin paljon kuin mahdollista. Oikeudenmukaisuudesta ja sosiaaliturvan ja palvelujen tasapuolisesta jaosta ei olla kiinnostuneita, vaan jokainen pyrkii mittaamaan ulos sen, minkä pystyy. Saalistaminen on helpompaa silloin, kun etuja hankitaan abstraktista koneistosta, johon ei samaistuta. Tätä helpottaa, kun ympäristö sallii veroparatiisit ja eriarvoistuminen lisääntyy. Meneillään olevaan taloudelliseen kriisiin vastaaminen on kansalaisten mielestä vaikeaa, koska EU-tasolla ei ole yhteisesti sovittu eettisestä perustasta, jonka pohjalta etuuksia ehkä jaetaan. Valtiotieteiden tohtori Tapani Sarvanti on sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos emeritus. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 1 n 2015 Tiimi 21

22 Scanstockphoto 22 Tiimi 1 n 2015

23 KIRSIMARJA RAITASALO Miten bentsodiatsepiinien käyttö on yhteydessä päihde- ja mielenterveysongelmiin pienten lasten äitien kohdalla? Tätä tutkittiin aineistona koko väestön kattavat rekisterit. Pikkulasten äidit ja bentsodiatsepiinit Tuloksia rekisteripohjaisesta lääkeostotutkimuksesta Bentsodiatsepiinit ovat käytetyimpiä keskushermostoon vaikuttavia rauhoittavia lääkkeitä. Väestötutkimusten perusteella tiedetään, että niitä käyttävät eniten ihmiset, joilla on alhainen koulutustaso ja toimeentulovaikeuksia. Suomessa noin kolmannes päihdeongelmaisista on synnytysikäisiä naisia. Maassamme on siten suuri joukko raskaana olevia ja pienten lasten äitejä, joiden omaan ja lasten elämään päihdekäyttö vaikuttaa. Suomessa on jo pitkään kiinnitetty erityistä huomiota päihteitä käyttäviin raskaana oleviin naisiin. Vuonna 2010 ilmestyneen suomalaistutkimuksen mukaan 67 prosenttia raskaana olevista päihdeongelmaisista naisista oli ostanut rauhoittavia lääkkeitä raskauden jälkeisen 6 15 vuoden seurantajakson aikana. Vertailuryhmässä vastaava luku oli 20 prosenttia. Joidenkin tutkimusten mukaan raskaudenaikainen bentsodiatsepiinien käyttö ei lisää epämuodostumien riskiä sikiölle. On kuitenkin todettu, että se voi altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, alhaiselle syntymäpainolle ja aiheuttaa vastasyntyneelle vieroitusoireyhtymän. Rekisterit kertovat koko väestön lääkeostoista Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterit mahdollistavat lääkeostoja koskevat laajat seurantatutkimukset koko väestössä ja sen osaryhmissä. Tässä esiteltävä tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehtävää laajempaa selvitystä siitä, miten päihteiden käyttö siirtyy äidiltä lapselle. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki vuosina 1991, 1997 ja 2002 syntyneet lapset sekä heidän biologiset äitinsä. Osatutkimuksen aineistona olivat kaikki Suomessa vuonna 2002 synnyttäneet äidit (n=54 519). Aineisto on kerätty THL:n, Kelan, Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen ylläpitämistä rekistereistä. Bentsodiatsepiiniostoista 28 % kirjautui päihdeongelmaisille äideille. Taustalla ongelmakimppu? Voidaan olettaa, että sillä, miten äidit käyttävät bentsodiatsepiineja, on yhteys heidän muihin mahdollisiin ongelmiinsa. Omassa tutkimuksessamme kiinnitimme erityistä > > > 1 n 2015 Tiimi 23

24 huomiota siihen, miten bentsodiatsepiinien käyttö on yhteydessä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Päihdeongelmaiseksi määriteltiin äidit, joilla oli vuosina sosiaali- tai terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereissä jokin päihteiden ongelmakäyttöön liittyvä diagnoosi tai muu merkintä tai jotka olivat ostaneet jotain päihdeongelman hoitoon tarkoitettua reseptilääkettä. Myös ne, jotka olivat kuolleet ja joiden kuolinsyyksi oli merkitty päihdediagnoosi, ja ne, joiden lapsella oli merkintä sikiöaikaisesta päihdealtistuksesta, luokiteltiin päihdeongelmaisiksi. Vastaavasti niiden äitien, joilla oli psykiatrisiin sairauksiin tai niiden hoitoon tarkoitettujen reseptilääkkeiden ostoihin viittaavia rekisterimerkintöjä, katsottiin kärsivän mielenterveysongelmista. Muita tarkasteltavia tekijöitä olivat äidin parisuhdetilanne lapsen syntymähetkellä, koulutus ja toimeentulotukiasiakkuus. Äidit tyypiteltiin näiden taustamuuttujien mukaan viiteen eri luokkaan: 1) "äidit, joilla ei erityisiä ongelmia" eli vertailuryhmä (69 %, n=37 701), 2) "äidit, joilla joitain sosiaalisia ongelmia" (18 %, n=9 712), 3) "syrjäytymisvaarassa olevat äidit" (11 %, n=6 162), 4) "äidit, joilla päihdeongelma" (1 %, n=518) ja 5) "äidit, joilla mielenterveysongelmia" (1 %, n=436). Lisäksi tarkasteltiin bentsodiatsepiiniostojen ajallista vaihtelua näissä luokissa ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Ostoja seurattiin 10 vuoden ajan: neljä vuotta ennen lapsen syntymää lapsen seitsemänteen syntymäpäivään asti vuonna Päihdeongelmaiset äidit ostivat eniten Seuranta-aikana rekisteriin oli kirjautunut yhteensä tutkittavien äitien tekemää bentsodiatsepiiniostoa. Kaiken kaikkiaan niiden äitien osuus, joilla oli vuosittain vähintään yksi tällainen lääkeosto, vaihteli seuranta-aikana 0,7 ja 3,2 prosentin välillä. Yhteensä 8 prosentilla äideistä (N=4 296) oli ainakin yksi osto koko seurantajakson aikana. Näistä kaikista ostoista 30 prosenttia tekivät vertailuryhmään kuuluvat äidit. Merkillepantavaa on, että lähes Ostojen todennäköisyys ja ostetut lääkemäärät olivat pienimmillään raskauden ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Äitiryhmien päihde- ja mielenterveysongelmat, muut ominaisuudet sekä bentsodiatsepiiniostot rekisterimerkintöjen perusteella. Äidit, joilla ei erityisiä ongelmia (n=37 701) Äidit, joilla joitain sosiaalisia ongelmia (n=9 712) Syrjäytymisvaarassa olevat äidit (n=6 162) Äidit, joilla päihdeongelma (n=518) Äidit, joilla mielenterveysongelmia (n=436) Alkoholiongelma, % 0,2 1,7 1,0 52,0 17,6 Huumeongelma, % 0 0,2 1,1 17,8 3,3 Alkoholi- ja huumeongelma, % 0 0,1 0 30,2 0,7 Psykiatrinen sairaus, % 1,0 0 7,2 48,5 100 Ei parisuhteessa lapsen syntyessä, % 10,2 26,1 31,3 47,5 11,8 Pitkäaikainen toimeentulotuki, % ,3 98,2 0,7 Saanut joskus toimeentulotukea, % 0 94, ,5 Vain perusasteen koulutus, % 5,2 24,9 42,3 70,9 24,7 Bentsodiatsepiiniostoja, % 5,8 8,9 14,1 58,4 51,3 Ostojen lukumäärä, keskiarvo 0,3 0,6 1,5 18,0 5,4 24 Tiimi 1 n 2015

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela

Suomalaiset ja alkoholi: kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä. Sakari Nurmela : kansalaisten alkoholiin liittämiä käsityksiä Sakari Nurmela TNS 20 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi henkilöä 1. 1..20 välisenä aikana. Haastateltu joukko

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot