Vastine: Kiviainesvaroja koskeva ominaisuusmerkintä on lisätty kaavaehdotukseen.

Transkriptio

1 Luonnoksesta annetut lausunnot ja vastineet niihin 1. Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan vahvistetussa 1. vaihemaakuntakaavassa kiviainesvarantoja sisältävä merkintä ulottuu osayleiskaava-alueelle. Tätä kiviainesvarantojen ominaisuusmerkintää ei ole huomioitu osayleiskaavassa. Vastine: Kiviainesvaroja koskeva ominaisuusmerkintä on lisätty kaavaehdotukseen. Rakennetun kulttuuriympäristön arvojen turvaamisen näkökulmasta kaavamääräykset vaikuttavat verraten kattavilta ja toisaalta AT-1 alueita on sijoitettu peltojen päälle. Kaavaratkaisusta tulee käydä ilmi mainittujen peltojen rakennettavuus kulttuuriympäristön näkökulmasta. Kyseiset peltoalueet kytkeytyvät maisemallisesti arvokkaisiin peltoalueisiin, mutta kaava-aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi peltoalueiden arvotuksen muuttuminen maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta rakentamista kestäväksi peltoalueeksi. Vastine:. Näitä peltoalueita koskee sk- merkintä kulttuuriympäristön kannalta arvokas alue. AT-1 alueiden sisältämät peltoalueet ovat merkitykseltään paikallisia laaditun maisemaselvityksen perusteella ja ne sijaitsevat Perttulan rakenteen näkökulmasta edullisesti. Lisäksi AT-kaavamerkintään on lisätty määräys, että avoimille peltoalueille rakentamista tulee välttää Vaaksinjärvi on Vantaanjoen osavaluma-alueen Vaaksinojan vesistöalueen latvajärviä. Se kuuluu tyypiltään pieniin ja keskikokoisiin humusjärviin ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaiseen luokkaan. Vaaksinjärvi on sijaintinsa ja tyyppinsä vuoksi erittäin herkkä rehevöitymään, ja kaavoituksessa onkin huolehdittava siitä, että järveen tuleva kuormitus ei saa lisääntyä jatkossa. Vastine: Selostuksessa olevaa vaikutusten arviointia on täydennetty. Vaaksinjärven valumaalueelle ei ole osayleiskaavassa osoitettu uutta asumista. Pohjavesialueelle sijoittuu vain vähäisessä määrin mitoituksen mukaista uudisrakentamista. Ainoastaan selvitysalue SE-1 voi myöhemmin muodostua ongelma-alueeksi, jos sinne kaavoitetaan lisää rakentamista ja pohjavedelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Vastine: Kaava-alueen rajausta on muutettu siten, että SE-1 alue on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Kaavakartalla olevat pohjavesimerkinnät ovat hyviä, mutta koska vesilain uudistuksen myötä pohjaveden suojeluun liittyvien kaavamääräysten paikat säädöksissä muuttuivat, kaavassa pohjavedensuojelumääräyksiä on tarkennettava ilman viittauksia lakipykäliin. Lisäyksenä esim.: - Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. - Alueella ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. - Alueelle ei saa sijoittaa laitoksia tai toimintoja, joissa käsitellään tai varastoidaan pohjavedelle vaarallisia aineita. - Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Ennen kaava-alueella tehtävien kaivutöiden aloittamista tulee selvittää pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden taso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjaveden suojelemiseksi. - Alueella on pohjavesien suojelemiseksi voimassa MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä kuten kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- 1

2 ja täyttämistöitä tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Lupaa ei kuitenkaan tarvita vedenhankintaan tai tulvantorjuntaan liittyviin MRL:N 128 :n mukaisiin toimenpiteisiin. - Jätevedet, joita ei johdeta keskitettyyn viemäriverkostoon, tulee johtaa tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi tai täyttymishälyttimellä varustettuun umpikaivoon. - Lämmitysöljylle tarkoitetut säiliöt tulee sijoittaa rakennuksen sisätiloihin vesitiiviiseen suojaaltaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. - Suositus: Maalämpöjärjestelmien rakentamista ei suositella pohjavesialueilla. Vastine: Pohjavesialueen määräystä on tarkistettu lausunnossa esitetyillä lisäyksillä. Osayleiskaavan selostukseen on liitettävä tarkempi kuvaus nykyisistä liikenneolosuhteista sisältäen ainakin ajoneuvoliikennemäärät, nopeusrajoitukset ja joukkoliikenteen reitit sekä liikenneturvallisuussuunnitelmassa havaitut liikenneolosuhteiden puutteet. Selostuksessa on hyvä esitellä tarkemmin liikenneturvallisuussuunnitelman pitkäjänteinen toteuttaminen ja työn jatkuminen. Tavoitteita liikenneolosuhteiden kehittämisen osalta tulee täydentää todettujen ja uuden maankäytön aiheuttamien liikenneturvallisuuspuutteiden perusteella. Vaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä tarkemmin osayleiskaavan vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Osayleiskaavassa on osoitettu kevytliikenneväylän tarve maantien 132 varteen. Hankkeen toteuttamista on arvioitu Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksessä 2013 ja se on arvioitu kiireellisyysluokkaan A3, jonka edistämiseen Uudenmaan ELY-keskus voi osallistua 20 prosentilla. Vastine: Selostusta on täydennetty liikenneolosuhteita ja vaadittua vaikutusten arviointia koskevalla kuvauksella. Osayleiskaavassa on melumääräys. Määräys on oikeansuuntainen, mutta ei riittävän kattava. Määräystä tulee tarkentaa esimerkiksi muotoon: - Liikenneväylän tai muun melulähteen tuntumaan sijoitettavan asuinrakennuksen, taajamassa sijaitsevan loma-asunnon sekä hoito- tai oppilaitoksen piha-alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 dba eikä yöohjearvoa 45 dba (vanhat alueet 50 dba). Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 dba eikä yöohjearvoa 30 dba. Loma-asuntoalueella taajamien ulkopuolella sekä virkistys- ja luonnonsuojelualueilla ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dba eikä yöohjearvoa 40 dba. - Suunniteltaessa rakentamista liikenneväylän, moottoriradan tai muun melulähteen tuntumaan on tarkistettava melutaso ja tarvittaessa edellytettävä riittävää etäisyyttä melulähteestä. Mikäli joudutaan kuitenkin rakentamaan melualueelle, on suunnittelutarveratkaisun, poikkeamisluvan ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä edellytettävä sellaisten meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista, että edellä mainitut ohjearvot eivät ylity. Vastine: Kaavamääräystä on tarkistettu melumääräyksen osalta seuraavasti: Suunniteltaessa rakentamista liikenneväylän, moottoriradan tai muun melulähteen tuntumaan on tarkistettava melutaso ja tarvittaessa edellytettävä riittävää etäisyyttä melulähteestä. Mikäli joudutaan kuitenkin rakentamaan melualueelle, suunnittelutarveratkaisun, poikkeamisluvan ja rakennusluvan käsittelyn yhteydessä on edellytettävä sellaisten meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamista, että valtioneuvoston päätöksen (993/1992 tai uudemman vastaavan ohjeen/säännöksen) melutason ohjearvot eivät ylity. Kaavamääräyksessä ei ole tarkoituksenmukaista toistaa valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja. 2. Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto lausuu, että toimet, joilla tuetaan varsinaisen kyläkeskuksen kehittymistä ja joilla epäedullisille alueille suuntautuvaa hajarakentamista saataisiin pienemmäksi, ovat maakuntakaavan näkökulmasta oleellisia. Perttulan osayleiskaavan tavoite kylän asutusta yhdyskuntarakenteen 2

3 kannalta edullisille alueille ja toisaalta välttää rakentamista maisemallisesti arvokkaille peltoalueille tai yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisille alueille vastaa maakuntakaavan tavoitteita. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet Osayleiskaavaluonnoksessa maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen rajaus on huomioitu esimerkillisillä tavoilla. Muut maakuntakaavan merkinnät Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkittäviä kiviainesvarantoja sisältävä merkintä ulottuu osittain osayleiskaava-alueen sisälle. Osayleiskaavassa maakuntakaavan kiviainesvarantojen ominaisuusmerkintää ei ole huomioitu. Olisi tarkoituksenmukaista huomioida maakuntakaavassa osoitetut kiviainesvarannot, jotta maakuntakaavassa esitetty tavoite ottotoiminnan mahdollistamisesta voidaan säilyttää. Vastine: Kiviainesvaroja koskeva ominaisuusmerkintä on lisätty kaavaehdotukseen. Osayleiskaavan eteläosaan on merkitty olemassa oleva moottorirata moottorirata-alueena (EM-1). Moottorirataa ei voida kehittää merkitykseltään seudulliseksi, koska sitä ei ole osoitettu maakuntakaavassa. Vaikka moottorirata on pieni, olisi kaavamääräykseen hyvä lisätä maininta radan paikallisuudesta. Vastine: Kaavamääräykseen on lisätty maininta paikallisuudesta. Uudenmaan maakuntakaavassa Perttulan kyläalueen ympärille merkittyä pohjavesialuetta ei ole huomioitu osayleiskaavassa. Pohjavesialueen nykyinen luokittelu tulisi kuvata selostuksessa. Vastine: Ko. pohjavesialuetta ei ole osoitettu, koska sen aluerajaus ja luokitus on muuttunut verrattuna voimassa olevan maakuntakaavan merkintöihin. 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ko. pohjavesialuemerkintä esitetään kumottavaksi. Yhteenveto Uudenmaan liitto korostaa Perttulan osayleiskaavaluonnoksessa erityisesti niiden toimien tärkeyttä, joilla edistetään rakentamisen suuntaamista varsinaiseen kyläkeskukseen tai taajamatoimintojen alueelle. Lisäksi toimet, joilla edistetään kulttuuriympäristön tai maiseman arvojen säilymistä ovat keskeisessä asemassa Perttulan kylän kehittämisessä. 3. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Osayleiskaavan mitoitus mahdollistaa noin 300 uuden kiinteistön muodostamisen. Nykyisellään kaava-alueella on noin 690 kiinteistöä. Osayleiskaavaluonnoksessa ei oteta kantaa tuleviin rakennuspaikkoihin tai siihen, kuinka tiheää rakentaminen alueella tulee olemaan. Näin ollen ei voida ottaa kantaa myöskään hulevesi- tai jätevesisuunnitteluun. Kunnan tuleekin suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä huolehtia siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä selvittää, onko kiinteistökohtainen jäteveden käsittely mahdollista. Hulevesiverkoston puuttuessa hulevesien kiinteistökohtaista käsittelyä suositellaan tiiviisti rakennetuilla alueilla. Vastine: Kaavaehdotuksen yleisiin määräyksiin on lisätty seuraava määräys koskien hulevesiä: Hulevesien hallintatoimenpiteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hulevesien hallinnan suunnittelussa tulee käyttää hyväksi mahdollisuuksien mukaan olevia uomia ja luontaisia maastonmuotoja. Hulevesiä tulee pyrkiä viivyttämään niiden syntypaikoilla. Jätevesien käsittelyyn rakennuspaikalla otetaan kantaa rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. 3

4 Perttulassa kaivovesien laatuongelmia aiheuttavat eniten raudan ja mangaanin pitoisuudet. Myös ph on matala monessa kaivovedessä. Nitraattia on löytynyt kaivovesistä kylän keskeltä, missä asutus on tiheintä ja maasto moreenia. Osayleiskaavaluonnoksessa on annettu vesihuoltoa koskeva kaavamääräys 15, jonka mukaan kiinteistö on liitettävä alueella olevaan keskitettyyn vesihuoltoon myös jätevesien osalta. Ellei alueella ole keskitettyä vesihuoltoa, johon kiinteistö voidaan liittää, jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti. Kaavamääräyksessä (15 ) suositellaan lisäksi, että kiinteistö liitettäisiin keskitettyyn vesihuoltoon sen rakentamisen jälkeen vähintään jätevesien osalta, jos kiinteistölle on rakennettu kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä ennen keskitetyn vesihuollon rakentamista alueelle. Kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoihin säädetään vesihuoltolain (119/2001) 10 :ssä, ja liittämisvelvollisuus koskee kiinteistön liittämistä sekä vesijohtoon että viemäriin. Liittämisvelvollisuudesta vapautumisesta säädetään puolestaan vesihuoltolain 11 :ssä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ollessa toimivaltainen viranomainen. Osayleiskaavaluonnoksen kaavamääräys 15 on siten ristiriidassa vesihuoltolain velvoitteiden kanssa ja siirtää asian valvonnan osittain maankäyttö- ja rakennuslain alaisuuteen. Lisäksi kaavamääräyksessä (15 ) viitataan vanhentuneeseen valtioneuvoton asetukseen (542/2003), joka on korvattu uudella asetuksella (209/2011). Kaavamääräys 15 tulee tämän vuoksi muuttaa edellyttämällä kiinteistöt liitettäväksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin vesihuoltolain 10 :n mukaisesti. Toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevedet on käsiteltävä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti. Kaavamääräys (15 ) voidaan tarvittaessa jättää myös kokonaan pois, koska se on luonteeltaan vain informatiivinen. Vastine: Kaavamääräys (yleiset määräykset 15) on muutettu suositukseksi ja se on seuraavanlainen: Kiinteistö on ensisijaisesti liitettävä alueella olevaan keskitettyyn vesihuoltoon myös jätevesien osalta. Ellei alueella ole keskitettyä vesihuoltoa, johon kiinteistö voidaan liittää, jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti. Jos kiinteistölle on rakennettu kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä ennen keskitetyn vesihuollon rakentamista alueelle, kiinteistö tulisi liittää keskitettyyn vesihuoltoverkostoon sen rakentamisen jälkeen vähintään jätevesien osalta. Perttulan osayleiskaavaluonnoksen suunnittelualueella sijaitsee osittain Kiljavan I luokan pohjavesialue ja luoteiskulmassa osa Kassakummun II luokan pohjavesialueesta. Lisäksi ammattioppilaitoksen PY-1 -alueella on ammattioppilaitoksen vedenottamo. Alueella oli aiemmin II luokan pohjavesialue, mutta luokitus muutettiin koskemaan ammattioppilaitoksen porakaivo-ottamoa vuoden 2007 pohjavesialueiden tarkistuksessa. Alue muutettiin pistemäiseksi II luokan pohjavesialueeksi. Kiljavan I luokan pohjavesialue on osoitettu merkinnällä pv-1 ja II luokan Kassakummun pohjavesialue sekä ammattioppilaitoksen porakaivo-ottamo merkinnällä pv-2. Molemmissa (pv-1 ja pv-2) kaavamääräyksissä viitataan virheellisesti vesilain vanhaan pohjaveden muuttamiskieltoon (1 luvun 18 ), jota uudessa vesilaissa (587/2011) vastaa 3 luvun 2.1 :n 5-kohdassa säädetty tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesiesiintymälle kohdistuvan vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus. Kaavamääräykset pv-1 ja pv-2 tulee korjata vastaamaan voimassa olevaa vesilain säännöstä. Mahdollisten uusien lainsäädäntömuutosten varalta kyseisissä kaavamääräyk- 4

5 sissä olisi viisainta viitata vain vesilaissa säädettyyn pohjaveden muuttamiskieltoon ja ympäristönsuojelulaissa säädettyyn pohjaveden pilaamiskieltoon. Vastine: Pohjavesialueiden kaavamääräyksiä on tarkennettu lausunnossa esitetyllä tavalla. Perttulan osayleiskaava-alueella sijaitsee kaavaselostuksen mukaan 13 maaperältään pilaantunutta kohdetta. Pilaantumisen aiheuttama toiminta on useimmiten ollut huoltamo-, kasvihuone-, kaatopaikka- tai korjaamotoimintaa. Osa kohteista on jo kunnostettu, mutta suurimmasta osasta tarvitaan lisäselvityksiä mahdollisen uuden rakentamisen ja maankäytön muuttamisen yhteydessä. Yhdelle kohteista on annettu maankäyttörajoite. Pilaantuneita maa-alueita ei kuitenkaan ole merkitty itse kaavakarttaan. Perttulan osayleiskaava-alueen pilaantuneet maa-alueet tulee merkitä kaavakarttaan rajatulla viivamerkinnällä (saa) tai tarvittaessa laajempaa pilaantumista osoittavalla!-merkinnällä. Pilaantuneille maa-alueille tulee lisäksi antaa suunnittelumääräys, jolla varmistetaan maaperän pilaantuneisuuden selvittäminen ja maaperän kunnostaminen ennen rakentamiseen ryhtymistä. Vastine: Pilaantuneet maa-alueet on osoitettu kaavakartalla ja lisätty niitä koskeva kaavamääräys. Perttulan osayleiskaava-alueen luontoselvityksessä (Enviro 2013) kaava-alueelta on rajattu 19 arvokasta luontokohdetta, joista useimmat ovat puronvarsia ja lehtoja. Lisäksi mukana on suo- ja kallioalueita. Valtaosa kohteista on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi. Koivusuon ja Mätäjärvensuon kohdalla luokituksessa on ristiriitaisuuksia, eikä luontoselvityksestä avaudu, ovatko ne paikallisesti vai maakunnallisesti arvokkaita. Kaava-alueelle sijoittuu myös neljä luonnonsuojelualuetta, joista Kiljavan lähteikkökorpi kuuluu myös Kalkkilammi-Sääksjärven Natura-alueeseen. Lisäksi on neljä liitooravan elinaluetta, joista osa sijoittuu osittain arvokkaille luontokohteille. Vastine: Koivusuo ja Mätäjärvensuo ovat molemmat maakunnallisesti arvokkaita. Luontoselvitystä tarkennetaan tältä osin. Suojelualueet sekä luonto-olosuhteiltaan arvokkaat kohteet on merkitty kaavaan kattavasti. Arvokkaat luontokohteet on esitetty erillisinä sl-rajauksina, joille on annettu rajausta koskeva kaavamääräys. Sl-5 luontokohteille, joihin lukeutuu 19 arvokasta luontokohdetta, on annettu luonnon erityispiirteiden säilyttämisen turvaamisen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpiderajoitus. Kaavamääräyksen mukaan toimenpiderajoitus koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä tai muuta tähän verrattavaa toimenpidettä. Kaavamääräystä olisi hyvä täsmentää siten, että siinä mainitaan myös puiden kaataminen. Valtaosa luontokohteista on arvotettu paikallisesti arvokkaiksi. Vaikka niillä ei ole korkeampaa arvoa, tulisi ne kuitenkin pyrkiä säilyttämään, eikä niille tule tulevaisuudessa ohjata rakentamista. Vastine: Kaavamääräykseen on lisätty puiden kaatamista koskeva toimenpiderajoitus. Liito-oravan esiintymisalueet on merkitty sl-2 ja sl-4 -rajauksilla, joiden kaavamääräyksessä edellytetään lajin huomioon ottamista metsätaloudellisissa toimissa. Liito-oravan elinalueilla ei ole kuitenkaan toimenpiderajoitusta, joka esitetään lisättäväksi. Environ luontoselvityksessä on esitetty liito-oravan elinalueiden lisäksi myös lajin todennäköiset puustoiset kulkuyhteydet, jotka tulisi huomioida kaavassa. Liito-oravan suurimpana uhkana on metsänhakkuu ja siitä johtuva elinalueiden pirstoutuminen ja toisistaan eristäytyminen. Koska liito-oravalla on laaja elinpiiri, on kaavoituksen rooli metsäalueiden käytön ohjauksessa liito-oravan kulkuyhteyksien osalta merkittävä. Kulkuyhteyksien turvaaminen voidaan merkitä kaavaan esimerkiksi viheryhteystarve-merkinnällä, jolle annetaan erillinen määräys puuston säilyttämiseksi. 5

6 Vastine: Puiden kaatamista koskeva toimenpiderajoitus on lisätty liito-oravia koskeviin slkaavamääräyksiin. Paikalliset ekologiset yhteydet on lisätty kaavaehdotukseen Kaava-alueella esiintyy useita silmälläpidettävien (NT) kasvilajien esiintymiä, joista osa sijoittuu sl-5 -alueille. Osa kasvilajeista esiintyy kuitenkin rajattujen alueiden ulkopuolella, eikä näitä ole huomioitu kaavassa. Näitä ovat mm. Kuhakosken ketoneilikat, Kiljavan alueella esiintyvät setrivahakas, ketoneilikka, kangasahoruoho ja kissankäpälä. Koska kaavan tavoitteena ei ole laatia alempiasteisia asemakaavoja, myös silmälläpidettävien kasvilajien esiintymät olisi hyvä merkitä kaavaan esimerkiksi erillisinä pistekohteina. Merkintöjen kautta harvinaisten kasvilajien esiintymät tulevat huomioiduksi tapauskohtaisen suunnittelussa. Vastine: Valtaosa silmälläpidettävistä lajeista sijoittuu Kiljavan alueelle, joka on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Muista lajeista ei ole riittävän tarkkoja sijaintipaikkoja tiedossa, jotta ne voitaisiin osoittaa yleiskaavassa. Kaava-alueelle ei ole tehty lepakkokartoitusta, sillä kaavoituksen mukaan kaavan toteuttaminen ei olennaisesti muuta lepakoiden elinolosuhteita. Lepakoiden kartoittamista voisi kuitenkin harkita niillä alueilla, joille mitoitusvyöhykkeet sallivat eniten rakentamista. Kartoituksen kautta mahdolliset lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä tärkeät ruokailu- ja siirtymäreitit tulevat huomioiduiksi rakentamisen jatkosuunnittelussa. Vastine: Lepakkojen osalta kaavakartassa on osoitettu koko kunnan lepakkoselvityksen mukaiset lepakkoalueet. Lepakoiden elinolot eivät muutu merkittävästi osayleiskaavan myötä. Osayleiskaavaa enemmän niiden elinolosuhteisiin vaikuttaa olevien rakennusten mahdollinen purkaminen, jota ei voida säännellä kaavalla, vaan mahdollisessa purkamislupamenettelyssä. 4. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Osayleiskaavatyössä on käytetty hyväksi seuraavia kulttuuriympäristöön liittyviä selvityksiä: Nurmijärven kunnan rakennusperintöselvitys (luonnos, 2010), Nurmijärven arkeologinen inventointi, esihistorialliset muinaisjäännökset (2006) ja historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Valkjärven pohjoispuolelta alkaa laaja kulttuurimaisema, johon liittyvät Valkjärven kyläasutuksen lisäksi Numlahden kartanoympäristö, Kuhakosken historiallinen myllypaikka sekä 1900-luvun alussa kuivatetun Kuhajärven pohjoisrannalla sijaitsevat Perttulan ja Uotilan kylät peltoineen. Kaikki kylät ovat olleet asuttuja jo 1500-luvulla. Kylissä on säilynyt monipuolisesti rakennuskantaa 1700-luvulta alkaen. Perttulan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Perttulan ja Uotilan kylät ovat muodostaneet yhden Nurmijärven vanhimmista ja historiallisesti tärkeimmistä asutuskeskuksista. Kylät olivat yhtenäisiä ryhmäkyliä, joiden rakennukset sijaitsivat kylämäen etelärinteellä. Perttulan kylän rakenne hajosi jo isonjaon toteuttamisen yhteydessä 1800-luvun alussa, Uotilan ryhmäkylä paloi kahta taloa lukuun ottamatta vuonna Alue oli aiemmin valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö eli VAT 1993-kohde, mutta nykyiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) tarkistettuun kohdevalikoimaan aluetta ei ole otettu. Kuitenkin alueella on edelleen arvoa maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä ja - maisemana. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty maisemallisesti merkittävän alueen rajaus sk-1-merkinnällä. Alue on merkitty kaavakarttaan VAT 1993-rajauksen mukaan. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään uuden rakentamisen sijoittuminen kyläalueille, ja niiden läheisyydessä sijaitsevat laajat peltoalueet säilytetään avoimina eikä niille saa pääsääntöisesti rakentaa. Rakennettu kulttuuriympäristö on otettu huomioon osayleiskaavaluonnoksessa riittävällä tavalla. Kaavassa suojeltaviksi esitetyt kohteet on valittu Nurmijärven rakennusperintöselvityksen luok- 6

7 kiin 1, 2 ja 2U arvotetuista kohteista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on esitetty kaavaluonnoksessa suojelumerkinnöin sr-3 (rakennus) ja sr-4 (kohde, jonka sisällä voi olla useampi rakennus). Keski-Uudenmaan maakuntamuseo huomauttaa suojelumerkintöjen sr- 3 ja sr-4 määräysosista seuraavan: suojeltaviksi esitettyjen rakennusten kohdalla ei tule suojelumääräyksessä esittää kohteen purkamismahdollisuutta, sillä kohteita ei tule purkaa. Keski-Uudenmaan maakuntamuseolla ei ole muilta osin huomautettavaa Perttulan osayleiskaavaluonnoksesta. 5. Museovirasto Vastine: Kaavamääräystä on kehitetty lisäämällä kaavamääräykseen lisätieto, että rakennuksen purkaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista purkamislupaa. Tämä antaa myös informaation, ettei rakennuksen purkaminen ole mahdollista, ellei purkamiseen ole myönnetty lupaa. Nurmijärven kunta on kiitettävällä tavalla toteuttanut alueellaan arkeologisen kulttuuriperinnön inventointia. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset on inventoitu vuonna 2006 ja historiallisen ajan kohteet kaksi vuotta myöhemmin. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta selvitykset ovat siis ajantasaiset ja riittävät. Muinaisjäännökset on esitetty kaavakartalla, sen mukaisesti kuin ne ovat merkittyinä Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin liittyvään karttaan. Museovirastolla ei ole ollut mahdollista tehdä kaikille alueille aluerajausta, vaan osa muinaisjäännöksistä on merkitty kartalle ainoastaan pistemäisellä likimääräistä keskikoordinaattia vastaavalla kohdemerkinnällä. Perttulan kaavaluonnoksessa on johdonmukaisesti noudatettu tätä merkintätapaa. Yleiskarttaan muinaisjäännökset yleensä merkitään turkoosilla kohdemerkinnällä, mutta ne on mahdollista merkitä myös yleiskaavan pistemäisellä aluerajauksella siten kuin Perttulan osayleiskaavaluonnoksessa on osa muinaisjäännöksistä merkitty. Karttaan tulee kuitenkin tehdä seuraava muutos. Merkintätavasta riippumatta kaikki muinaisjäännökset on numeroitava sm-merkinnällä ja siihen liittyvällä yhtenäisellä juoksevalla numerolla. Luonnoksessa käytettyjä sm-1 ja sm-2 merkintöjä ei tule käyttää, koska ne viittaavat virheellisesti viranomaisten käyttämään suojeluluokitukseen. Koska kohdemerkinnällä merkityt muinaisjäännökset voivat olla todellisuudessa huomattavasti kohdemerkintää laajempia, tulee kaavamääräystä muuttaa siten, että kohdemerkintään (sm-turkoosi neliö) lisätään lause: Muinaisjäännöksen todellinen laajuus tulee tarkastaa Museovirastolta, mikäli alueelle suunnitellaan maankäyttöä. Vastine: Kaavamääräystä tarkistetaan edellä esitetyllä tavalla. sm-merkinnän yhteydessä oleva numero on juokseva numerointi, joka erottaa erilaiset kaavamääräykset toisistaan. Jos jatkossa sm-merkintään liittyvä määräys muuttuu tai täydentyy seuraavassa yleiskaavassa sen numero tulee olemaan sm-3. Tämän merkintätavan tavoitteena on erilaisten kaavamääräysten erottaminen yksiselitteisesti toisistaan. Kaavaselostuksessa muinaisjäännökset on muutoin esitetty oikein, mutta niistä tehtyyn luetteloon tulee liittää Museoviraston ylläpitämän rauhoituskohdeluettelon rekisterinumero. Kohdeluettelon tulee olla helposti ymmärrettävä ja sen tulee olla yhtenäinen kaavakartan numeroinnin kanssa. Lisäksi on syytä korjata kaavaselostuksen sivulla 11 olevan taulukon otsikko. Se kuvaa historiallisen ajan, ei esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Kaavaselostuksessa olisi myös hyvä tuoda esiin se, että muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Vastine: Selostusta on täydennetty ja selkeytetty kohdeluettelon osalta. 7

8 Museovirasto pitää Perttulan osayleiskaavaluonnoksessa hyvänä sitä, että avoimilla peltoalueille ei ole osoitettu rakentamista. Muinaisjäännöksiä kuitenkin sijaitsee runsaasti myös kyläalueilla (AT-1). Kaavan jatkotyöstön yhteydessä ja maankäyttöä suunniteltaessa tulee kuitenkin huomioida se, ettei niiden päälle voi osoittaa muuttuvaa maankäyttöä. 6. Liikennevirasto Liikennevirastolla ei ole huomauttamista osayleiskaavaluonnokseen. 7. Nurmijärven sähkö Oy Suurjännitelinjavaraus Valkjärven sähköasemalta Perttulan sähköasemalle poistuu ja uutena suurjännitelinjavarauksena on Klaukkalan sähköaseman vierestä Numlahteen Valkjärven länsipuolelta kulkeva uusi suurjännitelinjavaraus. 8. Fingrid Vastine: Voimassa olevassa maakuntakaavassa on ko. varaus edelleen, joten varausta ei ole edellytyksiä poistaa kaavakartalta. Kaavavaraus ei pakota sen toteuttamiseen. Osayleiskaavan alueelle sijoittuvat Fingridin voimajohdoista 400 kv Huittinen Tammisto, 110 kv Forssa-Ruotsinkylä, 110 kv Kopula-Nurmijärvi sekä 400 kv Espoo Hikiä. Voimajohdot 400 kv Huittinen-Tammisto ja 110 kv Forssa-Ruotsinkylä sijoittuvat yhteiseen pylvääseen. Voimajohtojen lähialueen maankäyttöä rajoittavat voimajohtoalue ja rakennusrajoitusalue (rakennusraja). Voimajohdon rakennusrajoitusalue on ehdoton raja, jonka sisäpuolelle ei voi osoittaa rakentamista. Vanhoissa johdoissa rakennusrajoitusalue saattaa olla kapeampi kuin johtoalue, kuten edellä mainituissa voimajohdoissa. Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat reunavyöhykkeen ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta. Rakennusrajat päivitetään johtoalueen ulkoreunaan voimajohtojen saneerauksen yhteydessä. Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Näin varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Fingridillä ei ole huomautettavaa laavaluonnoksen sisällöstä. 9. Luonnonsuojeluliitto Muuttuvan maankäytön maltillisuudesta johtuen kaava ei vaikuta erityisen ongelmalliselta maakunnallisten tai valtakunnallisten luontoarvojen vaalimisen ( esimerkiksi tärkeät ekologiset yhteydet) kannalta. Lisärakentamisen sijoittaminen etenkin Perttulan ja Uotilan kyläalueiden läheisyyteen on moneltakin osin järkevää. Kaavan luontoselvityksistä Kaava-aineistosta ei löydy luontoselvityksiä, mikä on huomattava puute. Luontoarvojen riittävästä huomionnista kiinnostuneen lausunnonantajan onkin siksi käytännössä mahdotonta arvioida tehtyjen selvitysten riittävyyttä ja kattavuutta esim. luontotyyppi- ja lajisuojelun näkökulmasta. Esitämme, että luontoselvitysten keskeiset pohjatiedot (mm. kuka teki, milloin, kuinka kattavasti, mitä 8

9 luontotyyppejä ja elinympäristöjä huomioiden ja sivuuttaen) sisältävä aineisto sisällytetään kaavaehdotuksen aineistoihin. Mikäli kaava-alueella ei ole tehty esim. METSO-elinympäristöselvityksiä (jotka ovat olennaisia metsäisten elinympäristöjen arvottamisen kannalta), toivomme täydentäviä selvityksiä. Vastine: Kaavaluonnokseen liittyvät luontoselvitykset ovat olleet nähtävillä kotisivuilla luonnoksen nähtäville asettamisesta lähtien. Jatkossa selkeytetään selvityksiä koskevan linkin näkyvyyttä. METSO-ohjelman kriteerit täyttävien kohteiden inventointi ei ole sisältynyt luontoselvityksen työohjelmaan. Suurin osa METSO-kohteista tulee joka tapauksessa huomioitua metsälakikohteena, uhanalaisena luontotyyppinä tai muuna arvokkaana luontokohteena. Arvokkaiden luontoalueiden huomioinnista Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiirillä ei ole kaava-alueelta tiedossa omia, maastokäynneillä yksilöityjä luontotietoja sellaisista suojelemattomista luontokohteista, joita ei olisi tunnistettu kaavassa sl-merkinnöin. Olemassa olevien vanhempien luontoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun kautta on kuitenkin arvioitavissa, että kaava-alueella on eräs vähintäänkin maakunnallisesti merkittävä luontokohdekeskittymä, jota ei ole kaavan maankäyttöratkaisuissa riittävästi huomioitu. Kyseessä on Vaaksinjärven itä- ja kaakkoispuolinen pienten ja keskikokoisten ojittamattomien soiden keskittymä. Se sisältää jo vuosikymmeniä arvokkaiksi tiedettyjen ja kaavaluonnoksessa sl-kohteina esitettyjen Pakolevonsuon, Mätäjärvensuon ja Vaaksinjärven itärannan soiden lisäksi myös eräitä edellä mainittuihin liittyviä pienempiä ojittamattomia suolaikkuja. Tärkeimmät näistä huomiotta jääneistä suolaikuista sijaitsevat Pakolevonsuon länsipuolella sekä Vaaksinjärven itärannan sl-kohteen itäpuolella. Ne olisi luontevaa huomioida sl-merkinnöillä, mikäli nämä suolaikut ovat reaalitodellisuudessa säilyneet soiden vesitalouden osalta yhtä luonnontilaisina kuin mitä kartta- ja ilmakuvan perusteella vaikuttaa. Vastine: Suunnittelualuetta koskevassa luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013) on kuvattu kunkin osa-alueen luonnonolot ja ko. aluetta koskevissa kuvauksissa todetaan, että ko. alueen länsiosassa on lukuisia pieniä, loivapiirteisiä kalliomäkiä ja niiden välisissä notkelmissa soistumia. Luonnonoloiltaan arvokkaimmat suot sijaitsevat Vaaksinjärven itärannan tuntumassa. Ko. alueen itäosan metsäalueella on useita pikkusoita, mutta moni niistä on ojitettu ja kärsinyt myös hakkuista tai alispuuston raivauksista. Suokohteista merkittävin on lähes ojittamattomana säilynyt Pakolevonsuo. Suurimmat suot ovat hyvässä kunnossa. Pienemmät suokuviot ovat kasvistoltaan melko vaatimattomia rämeitä, eikä niillä ole samanlaista suojeluarvoa kuin sl-kohteilla. Niiden ympäristössä on myös tehty paljon hakkuita, joten ne eivät ole erämaisia suokohteita. Arvokkaiden luontokohteiden arvottamisesta Kaava-aineistosta ei käy ilmi, millä perusteella tunnistetut arvokkaat luontokohteet on jaettu eri arvoluokkiin (paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen). Vastine: Luontoselvityksen mukaan arvokkaille luontokohteille annettiin seuraavan jaottelun mukainen arvoluokka (vrt. Söderman2003). Alimpien luokkien (3 ja 4) kriteerit ovat ohjeellisia ja niiden soveltamisessa on huomioitu mm. kohteen pinta-ala, monipuolisuus, luonnontila ja huomionarvoinen lajisto. 1. Kansainvälisesti arvokkaat alueet (K) 9

10 Alueet, jotka on arvioitu kansainvälisten arviointikriteerien perusteella tähän luokkaan kuuluviksi, esim. Natura alueet tai kansainvälisesti tärkeät linnustoalueet eli ns. IBA-alueet. 2. Valtakunnallisesti arvokkaat alueet (V) Valtakunnallisissa luonnonsuojeluohjelmissa tai inventoinneissa valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet. Kohteet, joiden luonnontila, luontotyypit ja lajisto täyttävät samat kriteerit kuin luontotyyppien ja lajien inventointi- ja arviointiohjeissa tai luonnonsuojeluohjelmissa on annettu valtakunnallisesti arvokkaille kohteille. Alueet, joilla on erityistä merkitystä valtakunnallisesti uhanalaisten luontotyyppien tai lajien kannalta. 3. Maakunnallisesti arvokkaat alueet (M) Valtakunnallisissa luonnonsuojeluohjelmissa tai inventoinneissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet. Kohteet, joiden luonnontila, luontotyypit ja lajisto täyttävät samat kriteerit kuin luontotyyppien ja lajien inventointi- ja arviointiohjeissa tai luonnonsuojeluohjelmissa on annettu maakunnallisesti arvokkaille kohteille. Alueet, joilla on merkitystä valtakunnallisesti uhanalaisten luontotyyppien tai lajien kannalta. Alueet, joilla on (useita) silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja. 4. Paikallisesti arvokkaat alueet (P) Kohteella esiintyy paikallisesti harvinaisia tai edustavia luontotyyppejä tai lajeja. Arvokkaiden luontoalueiden turvaamiskeinoista Esitetty sl-merkintä ei nykyisellä kaavamääräyksellä välttämättä riitä turvaamaan tunnistettujen arvokkaiden luontokohteiden luontoarvojen säilymistä. Muun muassa soiden kohdalla tarvittaisiin tarkemmat kaavamääräykset, joilla varmistettaisiin sekä soiden vesitalouden että puuston luonnontilaisuuteen liittyvien arvojen säilyminen. Olisi myös hyvä, jos kunta kaavaprosessin aikana selvittäisi omistajien tahtotilaa myös varsinaisen luonnonsuojelulain mukaisen suojelun edistämisen osalta. Vastine: Kaavaan on merkitty SL-merkinnällä alueet, jotka ovat jo luonnonsuojelualueita tai ne on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelualueiksi. sl- merkinnällä osoitettuja alueita voidaan myös muodostaa luonnonsuojelualueiksi niin haluttaessa. Kaavaprosessin kuluessa ei ole tarkoitus johdonmukaisesti selvittää maanomistajien tahtotilaa luonnonsuojelualueiden muodostamiseksi. 10. Keski- ja Pohjois- Uudenmaan lintuharrastajat Apus Oy Sen lisäksi, että Kuhajärven ja Valkeissuon peltoalueilla on merkitystä maiseman ja kyläkuvan kannalta, ne ovat keväisin tärkeitä joutsenten, hankien ja muiden vesilintujen sekä kahlaajien ruokailuja levähdysalueita. Niillä on myös merkitystä yleisesti taantuneitten peltolintulajien pesimäalueina. Kaavamääräys MT-3, jonka mukaan pellot tulee säilyttää rakentamattomina kaavamääräyksessä erikseen määriteltyä maa- ja metsätaloutta palvelevaa rakentamista lukuun ottamatta, edistää myös peltoalueitten säilymistä hyvinä lintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoina. Suositus peltojen säilyttämisestä viljeltyinä tai hoidettuina niittyinä on oikea. 11. Gasum Gasum Oy:n maakaasuputki kulkee kaava-alueen läpi. Kaavaluonnoksessa on varaus etelään johtavaa maakaasuputkilinjausta varten. Etelään johtavan maakaasuputken sijainti täsmentyy detaljisuunnittelun yhteydessä ja linjaus on yleiskaavassa tarkoituksenmukaista esittää ohjeellisena. 10

11 Gasum Oy esittää yleiskaavamääräyksiin lisättäväksi mainintaa maakaasuputkistosta aiheutuvista rajoituksista, esimerkiksi Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Olevan maakaasuputken sijainnin yksityiskohdissa on eroja Gasumin aineistoon verrattuna. Sijainti pyydetään tarkistamaan. Vastine: Sijainti on tarkistettu Gasumilta saadun aineiston mukaisesti. 12. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa lausuntonaan, että Perttulan osayleiskaavaluonnos tuo nykytilanteeseen nähden vähämittaisen muutoksen, eikä se lisää alueen riskitasoa tai väestön ja toimintojen haavoittuvuutta siten, että se tuottaisi perusteita erityisiin kaavamäärittelyihin turvallisuuden näkökulmasta. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kuitenkin toteaa Röykän taajaman sekä Perttula osayleiskaavaalueen jäävän Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemaverkon 10 minuutin saavutettavuusalueelle, ja merkittäviltä osiltaan 6 minuutin saavutettavuusalueen ulkopuolelle. Nurmijärven paloasemalta saavutetaan 6 minuutissa itäinen osa Perttulaa ja Klaukkalan kärkiyksikkö saavuttaa 6 minuutissa pienen osan eteläisestä Perttulasta. Alueelle ei ole suunniteltu paloasemaverkostoa täydentäviä paloasemia, mutta arvioiden mukaan lisärakentamisen myötä Röykän ja Perttulan saavutettavuuden haasteet tulisi ottaa tarkasteluun vuoden kuluessa alueen rakentamisen tahdista ja rakennusten käyttötapaluokista, rakennusten suojaustasoista ja toimintojen riskitasoista riippuen. 13. Tekninen lautakunta Teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. 14. Espoon kaupunki Espoon kaupunki pitää Perttulan osayleiskaavaluonnoksen perusratkaisua hyvänä ja seudun yhteisiä tavoitteita vastaavana. Kaavaluonnoksen maltillinen mitoitus tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja ottaa huomioon alueen ympäristö- ja maisema-arvot. Alueen rakentamisen ohjaaminen kyläkeskuksiin sekä uuden rakentamisen tukeutuminen olemassa olevaan liikenneverkkoon on yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja maaseutumaisen ympäristön kannalta hyvä asia. Lausuntoa pyydettiin lisäksi seuraavilta tahoilta, jotka eivät antaneet lausuntoa: Vantaan kaupunki 11