49. MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "49. MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 49/2011 vp 49. MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Hallituksen esitys HE 59/2011 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2011 kolmanneksi lisätalousarvioksi Hallituksen esitys HE 38/2011 vp 3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2011 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tietoturvallisuuden arviointilaitoksista, viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista sekä viestintähallinnosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 45/2011 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 46/2011 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 47/2011 vp

2 2 Maanantaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 48/2011 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 49/2011 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 50/2011 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 51/2011 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 52/2011 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Hallituksen esitys HE 53/2011 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 54/2011 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 :n ja liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 55/2011 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 56/2011 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta 115 Hallituksen esitys HE 57/2011 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 115 Hallituksen esitys HE 58/2011 vp

3 49 PTK 49/2011 vp 3 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 60/2011 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 61/2011 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen valuuttarahaston neljättätoista yleistä jäsenosuustarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2 hyväksymisestä sekä valtiontakuusta Suomen Pankille Hallituksen esitys HE 62/2011 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 63/2011 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta sekä laiksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 64/2011 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 65/2011 vp 24) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 66/2011 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain 69 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 67/2011 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kustannuksista ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 68/2011 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 9 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 69/2011 vp

4 4 Maanantaina ) Hallituksen esitys eduskunnalle kotoutumisen edistämisestä annetun lain, ulkomaalaislain 91 ja 93 :n sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 73/2011 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle pohjoismaisen kansalaisuussopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 70/2011 vp 30) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 71/2011 vp 31) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taksiliikennelain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 72/2011 vp Toinen käsittely 32) Hallituksen esitys eduskunnalle Seychellien kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 20/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ja ), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ja ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 54 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Heikki Autto /kok Satu Haapanen /vihr (e) Pekka Haavisto /vihr Lasse Hautala /kesk (p) Reijo Hongisto /ps (s) Susanna Huovinen /sd Jyri Häkämies /kok (e) Johanna Jurva /ps (e) Risto Kalliorinne /vas Elsi Katainen /kesk (e) Sampsa Kataja /kok Pia Kauma /kok (e) Kimmo Kivelä /ps Martti Korhonen /vas Esko Kurvinen /kok Jukka Kärnä /sd Eero Lehti /kok Paula Lehtomäki /kesk (p) Antti Lindtman /sd Maria Lohela /ps (s) Markus Lohi /kesk (e) Anne Louhelainen /ps (e) Silvia Modig /vas (e) Jari Myllykoski /vas (e)

5 49/1 PTK 49/2011 vp 5 Tapani Mäkinen /kok Lasse Männistö /kok Hanna Mäntylä /ps Markku Mäntymaa /kok (e) Mika Niikko /ps (e) Ville Niinistö /vihr (e) Petteri Orpo /kok Heli Paasio /sd (s) Sirpa Paatero /sd Aila Paloniemi /kesk Aino-Kaisa Pekonen /vas (e) Arto Pirttilahti /kesk (e) Kari Rajamäki /sd Leena Rauhala /kd (s) Juha Rehula /kesk (e) Paula Risikko /kok (e) Ismo Soukola /ps (e) Alexander Stubb /kok (e) Eero Suutari /kok (e) Hanna Tainio /sd Eila Tiainen /vas (e) Ari Torniainen /kesk (e) Reijo Tossavainen /ps (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Kauko Tuupainen /ps (s) Raija Vahasalo /kok (e) Mirja Vehkaperä /kesk Ulla-Maj Wideroos /r Pauliina Viitamies /sd Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 11 edustajaa: Jyrki Yrttiaho /vr (12.24) Pauliina Viitamies /sd (13.05) Hanna Tainio /sd (14.09) Reijo Tossavainen /ps (14.58) Petteri Orpo /kok (15.10) Pekka Haavisto /vihr (15.44) Mirja Vehkaperä /kesk (15.45) Antti Lindtman /sd (16.16) Eero Lehti /kok (16.54) Sampsa Kataja /kok (17.33) Martti Korhonen /vas (20.56) U-asiat Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 39 41/2011 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 39 ulkoasiainvaliokunnan, asiasta U 40 valtiovarainvaliokunnan sekä asiasta U 41 talousvaliokunnan on annettava lausunto. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Työjärjestyksen mukaan asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen esittelypuheenvuoron jälkeen lähetekeskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään 10 minuuttia. Ryhmäpuheenvuorojen ja debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. Etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemies voi harkintansa mukaan antaa ministerille puheenvuoron ennen muita puheenvuoroja, ja tällöin ministerin puheenvuoron pituus on enintään 5 minuuttia. Nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen seuraavassa keskustelussa puheenvuorot myönnetään varausjärjestyksessä. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 2) 28) asiasta. Keskustelu 1 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viimeisten kuukausien aikana epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä talouksissa. Rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus heijastuu myös reaalitalouteen. Ensi vuon-

6 6 Maanantaina /1/1 na erityisesti meille tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee. Suomen talouskasvu kohtaakin tällä hetkellä riskejä poikkeuksellisen monelta suunnalta, ja suurin osa niistä on meidän toimintamme ulottumattomissa. Lamat ja taantumat jättävät aina talouteen jälkensä. Kolmen vuoden takaisten tapahtumien jäljiltä julkisen talouden tila on nopeasti heikentynyt, ja ennustettu talouskasvu ei yksin tule tilannetta muuttamaan paremmaksi. Määrätietoinen julkisen talouden aseman parantaminen onkin aivan välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Kuuden puolueen sateenkaarihallituksen ensimmäinen budjetti on vaativien aikojen budjetti. Hallitus on sitoutunut kääntämään valtionvelan laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edessämme on vaativia ratkaisuja, ja vaakakupissa on hyvinvointivaltion tulevaisuus. Hallitusohjelman mukaisesti panostamme kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kasvu tarkoittaa uusia työpaikkoja ja uudet työpaikat hyvinvointia. Tämä hyvinvointimallimme punainen lanka on myös hallituksen politiikan ytimessä. Jotkut ovat julkisuudessa vaatineet nopeampia ja raskaampia säästöjä, toiset ovat taas kiistäneet suunniteltujenkin säästöjen tarpeen. Hallitus on valinnut kestävän tien tästä välistä. Budjetti vuodelle 2012 tarttuu ripeästi julkisen talouden vakauttamiseen sekä veronkorotusten että menosäästöjen muodossa. Kaikki joutuvat kiristämään vyötä. Olemme voimakkaasti sitoutuneet työhön eheämmän yhteiskunnan puolesta. Eheä yhteiskunta on jokaisen jäsenensä etu. Tämä perustava arvolinjaus näkyy sekä ensi vuoden budjetissa että koko vaalikauden ajan harjoitettavassa politiikassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt on pyynnöstäni laskenut ensi vuoden talousarvion tulonjakovaikutuksia hyödyntäen mittareina niin sanottua Gini-kerrointa ja köyhyysastetta. Toivon mahdollisimman monen nyt tutustuvan huolellisesti tähän muun muassa valtiovarainministeriön verkkosivuilta löytyvään selvitykseen. Hallituksen esittämän perusturvan tasokorotuksen ja välittömään verotukseen eli esimerkiksi pääomatuloverotukseen tehtyjen kiristysten yhteisseurauksena tuloerot supistuvat Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksikköä ja suhteellinen köyhyysaste pienenee samoin 0,4 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna. Tuloerot siis pienenevät ja köyhyysaste laskee. Sosiaaliturvan muutoksista suurin vaikutus tulonjakoon on työttömyysturvan korotuksella. Köyhyysastetta alentaa ennen kaikkea perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Välittömän verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen kiristyminen. Köyhyysasteeseen vaikuttaa etenkin perusvähennyksen enimmäismäärän korotus. (Timo Soini: Miljardeja tasaveroja!) Haitta- ja ympäristöveroja nostetaan hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti. Näiden verojen määrään voi jokainen suomalainen omalla käytöksellään vaikuttaa ja myöskin kulutustottumuksilla. Hallitusohjelma ei siis perustu tasaveroihin. Tasaveroa kansalainen ei voi omilla toimillaan kiertää. Merkittävin sellainen on yleinen arvonlisävero, jota hallitusohjelmassa ja budjettiesityksessä ei kiristetä. Pääomatuloverosta tehdään progressiivinen eli maksukyvyn mukaan määräytyvä, suurten perintöjen verotusta kiristetään ja eniten suurituloisille kohdistuvia verovähennyksiä karsitaan. Selvitys budjetin tulonjakovaikutuksista kertoo nyt kaikille epäileville tuomaille ja vastarannankiiskille, että hallituksen esitysten tulonjakovaikutukset ovat kokonaisuudessaan selvästi tuloeroja vähentäviä. Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus sai edeltäjiltään raskaan perinnön, raskaasti alijäämäisen valtiontalouden. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Nyt tilannetta lähdetään korjaamaan. Etupainotteisesti toteutettavilla säästö- ja veronkiristystoimilla valtiontalouden alijäämä supistuu heti ensimmäisenä vuonna 1,1 miljardilla eurolla. Hallitus tarkistaa tämän vuoden maaliskuussa annettua kehyspäätöstä vastaamaan hallitusohjelmasta aiheutuvia muutoksia. Me sitoudumme tarkkaan menotalouteen. (Mauri Pekkarinen: Voiko tuo Katainen yhtyä tähän?) Julkisen talouden kestävyyttä parannetaan läpi vaalikauden. Tätä kuvaa hyvin vaalikauden kehyksen maltillinen kehitys. Kehys on 42,3 miljardia euroa ensi vuonna eli vuonna 2012 ja 42,1 miljardia euroa vuonna Budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 7,1 miljardia euroa ensi vuonna. (Mauri Pekkarinen: Enemmän kuin tänä vuonna!) Painamme sitä määrätietoisesti alas. Hallitusohjelman perä-

7 49/1/1 PTK 49/2011 vp 7 laudan määräämän mahdollisen lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen seuraavasta kehyspäätöksestä ensi talvena. Arvoisa puhemies! Vuonna 2012 hallitusohjelman menosäästöistä toteutetaan 1,1 miljardia. Veronkiristyksiä tehdään 1,1 miljardin edestä. Verotusta uudistetaan oikeudenmukaisuusperiaatetta kunnioittaen. Perintö- ja lahjaveroa kiristetään suurten perintöjen osalta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisätään nostamalla pääomatulojen verokanta 30 prosenttiin ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 prosenttia pääomatulojen euroa ylittäviltä osin. (Timo Soini: Entäs se varallisuusvero?) Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän raja alennetaan euroon. Kaikista pienituloisimpien suomalaisten verotusta kevennetään. Perusvähennys nostetaan euroon ja työtulovähennykseen tehdään pienituloisille 200 miljoonan euron kevennys. Näillä toimilla puskuroidaan ankarien aikojen vaikutusta yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleviin ja lisätään työnteon kannustavuutta. Kotimaisen kysynnän ja ostovoiman turvaamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen inflaation ja ansiotason nousun johdosta. Myös kunnat joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Säästöistä huolimatta kuntien valtionosuudet kasvavat kokonaisuudessaan noin 4,5 prosentilla vuonna Valtionosuuksia kasvattavat kustannustenjaon tarkistus, veromenetysten kompensaatiot sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, työllistämistukeen ja maahanmuuttokorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia, samoin ikärakenteen ja väestön määrän muutos. (Perussuomalaisten ryhmästä: Palvelut heikkenee!) Kuntien kohdalla viivan alle jää siis plusmerkkinen luku. (Mauri Pekkarinen: Mutta mistä se johtuu?) Arvoisa puhemies! Terve talous ei lepää säästöjen ja veronkiristysten varassa, vaan tarvitaan myös kasvua ja työtä luomaan hyvinvointia ja vaurautta. Harmaan talouden torjuntaan eli esimerkiksi veronkierron estämiseen laitetaan vuosittain 20 miljoonaa euroa lisää rahaa. Reilut työmarkkinat ovat sekä rehellisen työnantajan että työntekijän etu. Yritysten suhdannerahoitusta ja vientiluototusta vahvistetaan. Kasvua vauhditamme tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Yhteisöveron alentaminen prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin on suora tuki suomalaisille kasvuyrittäjille. Vihreää taloutta edistetään 8,5 miljoonalla eurolla. Raideliikenteeseen kohdistetaan uutta rahaa 20 miljoonaa euroa. (Timo Soini: Joko lippujakin saa?) Liikennehankkeet ovat tärkeä osa suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamista. Edellisen vaalikauden keskeiset liikennehankkeet pidetään käynnissä. Seinäjoki Oulu-radan loppuun saattaminen turvataan. Länsimetrolle osoitetaan 34,9 miljoonaa euroa. Myös uusia liikennehankkeita käynnistetään. Koskenkylä Kotka-erillishankkeeseen osoitetaan budjetissa 33 miljoonaa, Valtatie 12:n Tampereen Rantaväylään 185 miljoonaa euroa. Lisäksi uutena hankkeena käynnistetään Turun satamayhteys. Myös uudempaan infrastruktuuriin satsataan. Valtakunnalliselle laajakaistahankkeelle osoitetaan 11 miljoonaa euroa vuodelle Työttömyyteen pureudutaan tiukasti. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin kohdistetaan kaikkiaan 481 miljoonaa euroa. Nuorten yhteiskuntatakuuseen eli sen varmistamiseen, että jokaiselle nuorelle löytyy työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka, laitetaan yhteensä 55 miljoonaa euroa, josta 12 miljoonaa opetus- ja kulttuuriministeriölle työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Työttömyyttä torjutaan myös muilla uusilla keinoilla. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistämismahdollisuudet kartoitetaan ja edistymistä seurataan tarkasti. Myös asuntopolitiikassa tehdään tuntuvia toimia. Korkotukilainojen myöntämisvaltuus mahdollistaa noin uuden vuokra-asunnon rakentamisen. Asumisen tasa-arvon vahvistaminen on tärkeää myös työllisyyden tukemisen kannalta. Läpi linjan toteutettavien säästöjen ja kasvupanostusten lisäksi budjetissa on myöskin tarkkaan harkittuja lisäpanostuksia. Esimerkiksi sivistykseen ja osaamisen vahvistamiseen ohjataan myös uusia resursseja. Perusopetuksen ope-

8 8 Maanantaina /1/2 tusryhmäkoon pienentämiseen laitetaan ensi vuonna 50 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Pidän tätä erityisen tärkeänä lisäsatsauksena, koska me kaikki tiedämme, että suuret opetusryhmät ovat haitallisia sekä opettajien että oppilaiden kannalta, kun ajattelemme oppilaiden edellytyksiä oppia. (Keskustan ryhmästä: Korvamerkitäänkö?) Huolimatta siitä, että joudumme säästämään, ympäristön tilaa kohennetaan. (Timo Soini: Lisää ydinvoimaa!) Luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaan ja korvauksiin on varattu 50,8 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja kunnossapitoa varten on talousarvioesityksessä Metsähallitukselle aiempaa suurempi 26,9 miljoonan euron määräraha. Vaativien aikojen budjetissa on myöskin vahva oikeudenmukaisuuspilari. Heti vuoden 2012 alussa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan niin, että indeksikorotus mukaan lukien tuo summa on 120 euroa kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja, toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan heti ensi vuoden alusta. Näillä eri toimilla yksinhuoltajan toimeentulotuki esimerkiksi paranee vähintään 85 euroa kuukaudessa. Arvoisa puhemies! Tänään keskusteltavana on myöskin vuoden 2011 kolmas lisätalousarvioesitys. Tulosnäkymien sekä saatujen kertymätietojen perusteella tehtävien verotulotarkastusten ohella myös lisätalousarvioesityksen toimilla tähdätään työllisyyden vahvistamiseen kohdistamalla 16 miljoonan määrärahalisäys laivanrakennuksen innovaatiotukeen ja esimerkiksi 5 miljoonan euron määrärahalisäys hankkeen Kokkola Ylivieska kaksoisraiteen toteuttamisen nopeuttamiseen. (Ben Zyskowicz: Sanoitteko Kokkola?) Arvoisa puhemies! Me, totta tosiaan, elämme nyt haastavia aikoja, ja nyt tarvitaan myöskin kaikilta meiltä poliittisilta päättäjiltä vastuullisia tekoja. Hallituksen talouspolitiikka tähtää julkisen talouden vahvistamiseen, työllisyyden ja kasvun tukemiseen sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Me uskomme, että eheä yhteiskunta on vahva yhteiskunta. Yhteiskunta, jossa kaikki ovat täysivaltaisia ja aktiivisia jäseniä, on myös maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen yhteiskunta. Ensi vuoden talousarvio kaventaa tuloeroja ja vahvistaa samalla julkista taloutta. Se on perustellusti ja kirjaimellisesti työn, oikeudenmukaisuuden ja vastuun budjetti. Samaa arvolinjausta edustavat myös lisätalousarvio ja hallituskauden kehykset. Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt esittänyt oman vaihtoehtonsa. (Mauri Pekkarinen: Ei sanaakaan kasvusta!) Jotta asiallisen vertailun tekeminen olisi mahdollista, odotan oppositiopuolueiden tekevän omat vaihtoehtoiset budjettiesityksensä, ja näin pääsemme käymään keskustelua. (Mauri Pekkarinen: Ei sanaakaan uudesta kasvusta!) Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot, aikarajoitus näissä enintään 10 minuuttia. 2 Lenita Toivakka /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pitkän kasvun kausi päättyi äkisti kesällä 2008, kun taloutemme romahti syvemmälle kuin kertaakaan aikaisemmin itsenäisen Suomen aikana. Silloisen valtiovarainministerin Kataisen toimeenpanemat elvytystoimet auttoivat Suomen pahimman yli. Viime kuukausina maailmantalouden kasvunäkymät ovat jälleen heikentyneet nopeasti. Euroalueen velkakriisi aiheuttaa voimakasta epävarmuutta markkinoilla. Emme voi sulkea pois uuden taantuman mahdollisuutta. Taloustilanteella ei tarvitse pelotella tai synkistellä, mutta realiteetteja emme voi unohtaa. Länsimaista hyvinvointia on monissa maissa jo vuosia rakennettu velaksi. Kehityskulku on ollut kestämätön tulevien sukupolvien näkökulmasta, jotka joutuvat velan maksajiksi. (Timo Soini: Semmoinen se EU on!) Kriisin läksy on hyvin yksinkertainen: on opittava elämään menot ja tulot tasapainossa. Tämä koskee myös Suomea. Väestön ikääntyessä menomme lisääntyvät ja tulomme pienenevät väistämättä. Tilanteen korjaamiseksi tarvitsemme vastuullista taloudenhoitoa sekä varautumista huomisen haasteisiin. Kun pidämme huolen siitä, että kotipesä on kunnossa, selviämme aina paremmin, tapahtuipa maailmalla sitten mitä tahansa. Hallituksen keskeinen tavoite on katkaista valtion velkaantuminen. Tavoitteen toteuttamiseksi joudumme tekemään myös vaikeita päätöksiä. Vakaa valtionta-

9 49/1/2 PTK 49/2011 vp 9 lous ei ole itseisarvo mutta välttämätön edellytys hyvinvointimme ylläpitämiseksi. Pääministeri Kataisen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys pitää huolta siitä, että kotipesämme kestää myös ulkoapäin tulevat iskut. Tämä tarkoittaa veronkiristysten ohella menosäästöjä, jotka koskettavat kipeästi monia meille tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi koulutusta tai maanpuolustusta. Vaikeina aikoina tarvitaan todellista vastuunkantoa ja kykyä vaikeisiinkin ratkaisuihin. (Timo Soini: Joo, mutta ei vääriä ratkaisuja!) Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että valtiontalouden sopeutustoimet aloitetaan etupainotteisesti heti ensi vuonna. Meistä on hyvä, että verotuksen painopistettä siirretään kasvua hidastavasta työn ja yrittäjyyden verotuksesta terveys- ja ympäristöperusteisiin veroihin. On myös vastuullista, että hallitus on varautunut huonompaankin kehitykseen. Tämä osoittaa, että hallituksella on kykyä elää ajassa ilman, että turhalla hätiköinnillä hauraaseen talouskasvuun luotaisiin ylimääräistä epävarmuutta. Arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä korostuvat työllisyyden tukeminen, työntekoon kannustaminen sekä pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Työn tekemisen kautta syntyy jaettavaa niille, jotka yhteiskunnan tukea kaikkein eniten tarvitsevat. On myös varmistettava, että uusia työpaikkoja syntyy jatkossakin. Siksi hallitus turvaa yritysten kilpailukykyä ja vauhdittaa uutta kasvua. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan heti ensi vuonna. Tämä on hyvin konkreettinen teko nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jokaiselle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan jatkossa työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on mitä parhain esimerkki ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää, puhumattakaan syrjäytymisen inhimillisistä kustannuksista. Hallitus ottaa määrätietoisia askelia myös pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Uudistuksen myötä jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet kartoitetaan yksilöllisesti ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Lisämäärärahaa hallitus kohdistaa myös työllistymisen kannalta tärkeisiin palveluihin, kuten palkkatukityöhön ja koulutukseen. Jokaisella työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on oltava mahdollisuus osallistua maamme rakentamiseen. Erinomainen osoitus hallituksen arvovalinnoista on, että työn tekemisen ja teettämisen kannustavuus asetetaan etusijalle edellisen hallituksen tapaan. Kokoomuksen mielestä on täysin oikea suunta, että jokainen voi omilla päätöksillään vaikuttaa maksamiensa verojen määrään. Hallituksen valitsema linja osoittaa, että me teemme vaikuttavaa ympäristö-, hyvinvointi- ja työllisyyspolitiikkaa emmekä ainoastaan puhu siitä. Hallitus estää työn verotuksen kiristymisen inflaation ja ansiotason nousun seurauksena ja keventää pienimpien ansiotulojen ja perusturvan varassa olevien verotusta. Näin parannetaan suomalaisten ostovoimaa ja työn tekemisen kannustavuutta. Taloudellisesti vaikeina aikoina, kun valtio tarvitsee lisää verotuloja, veronmaksukyvyn merkitys veroperusteena kasvaa. Tästä syystä hallitus korottaa pääomatuloveroa sekä perintöveroa suurimpien perintöjen osalta. Arvoisa puhemies! Veronkorotusten ohella tarvitaan kuitenkin myös kasvua vauhdittavia toimia. Hallituksen talouspolitiikka tähtää kasvupotentiaalin vahvistamiseen, työllisyyden nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Hallituksen toimien ohella myös työmarkkinajärjestöt ovat paljon vartijoina. Vastuulliset ja ennakoitavuutta luovat työmarkkinaratkaisut ovat keskeisiä maamme kilpailukyvyn rakentajia. Hallitus keventää yritysten yhteisöverokantaa 25 prosenttiin. Tämä on tärkeä toimi erityisesti nyt, kun toimintaympäristö on epävarma ja näköpiirissä on hitaan kasvun kausi. Tarpeeseen tulee myös vuoden 2013 alusta voimaan astuva energiaveroleikkurin parannus. Tämä lisää energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä, jonka harteilla on suuri osuus palveluidemme rahoittamisesta. Hallitusohjelmassa sovitut lisäykset vihreään talouteen ja tutkimusinfran parantamiseen toteutetaan heti ensi vuoden budjetissa. Panostukset puhtaan suomalaisen lähi- ja luomuruuan edistämiseen synnyttävät kasvun edellytyksiä kotimaiseen alkutuotantoon ja maaseudulle. Samalla vastaamme kuluttajien kasvavaan kysyntään.

10 10 Maanantaina /1/3 Hallitus tukee rehellisiä yrittäjiä taistelemalla voimakkaasti harmaata taloutta vastaan. (Anne Kalmari: Leikkaamalla kotitalousvähennystä!) Harmaa talous on suuri vitsaus hyvinvointiyhteiskunnalle. Veronkierto on varastamista yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Harmaan talouden torjuntaa jatketaan ensi vuoden budjetissa uudella lisämäärärahalla. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen, ettei taloudellisesti vaikeinakaan aikoina heikoimmassa asemassa olevilta leikata, vaan päinvastoin. Hallitus on tehnyt sosiaalisesti oikeudenmukaisen valinnan suunnatessaan merkittäviä etuusparannuksia erityisesti niille, jotka eivät omalla työllään pysty hyvinvointiaan parantamaan. Nyt tehtävät ratkaisut ovat jatkoa edellisellä hallituskaudella toteutetuille hyville uudistuksille, kuten takuueläkkeelle, opintorahan ja minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korotuksille. Hallitus korottaa heti ensi vuoden alusta työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa. Myös toimeentulotuen perusosaa ja yleistä asumistukea parannetaan. Perusturvaa on myös se, että hyvinvointipalvelut toimivat. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen suunnataan tällä hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonan euron lisäraha. Tällä rahalla parannetaan muun muassa oppilashuoltoa, lapsiperheiden kotipalveluita ja vanhuspalveluita. Olemme äärimmäisen iloisia, että hallitus panostaa budjetissaan lapsiin ja nuoriin. Kokoomuslaisten opetusministereiden aloittama ja menestystarinaksi kehittämä perusopetuksen laadun parantamishanke jatkuu myös uuden hallituksen toimesta. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään heti ensi vuonna 50 miljoonalla eurolla ja koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan. Panostukset lapsiin ja nuoriin ovat parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Talouttamme uhkaa menojen ja tulojen pysyvä epäsuhta, kun yhä enemmän suomalaisia jää eläkkeelle ja yhä harvemmat astuvat tilalle työelämään. Tavoitteemme on haasteista huolimatta turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Vaikka ongelmat tuntuvat kaukaisilta, hihat on käärittävä heti. Edessä on useiden vuosien päähän ulottuva urakka. Hallituksen aloittama kuntauudistus on aivan keskeinen ja välttämätön keino julkisen talouden vahvistamisessa. Uudistuksen kärkenä on turvata palvelut kaikkialla Suomessa. Kunnat ovat ihmisiä varten, ei toisinpäin. Nyt on suunnattava katse kuntalaisiin. Myös työuria on pidennettävä niin alkupäästä, keskeltä kuin työuran lopustakin. Aivan keskeistä urakassa on, että kaikki työkykyiset ja työhaluiset suomalaiset saadaan töihin, työssä jaksetaan ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Vielä neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla keskusteltiin jakovarasta. Nyt kyse on ennemminkin siitä, miten maksamme lamasta aiheutuneen laskun ja vastaamme samanaikaisesti tulevaisuuden haasteisiin. Me kannamme vastuuta siitä, että hoidamme taloutta luottamusta herättävästi niin, että tulevatkin sukupolvet voivat olla ratkaisuistamme ylpeitä. Meidän tiemme ei voi olla sellainen Kreikan tie, jossa hyvinvointi rakennetaan vaiheelle ja josta kansa lopulta maksaa kamalan hinnan, kuten Kreikan kansa nyt tekee. Opposition onkin aivan turha kritisoida Euroopan velkakriisin patoamiseksi toteutettuja toimia, (Timo Soini: Ei sitä ole padottu vieläkään, se pahenee! Italia on seuraava!) mikäli kotimaassa ollaan valmiita harjoittamaan velkakierteeseen johtavaa löperöä talouspolitiikkaa. Tämä hallitus kantaa vastuuta ja on jo osoittanut toimintakykynsä vaativassa taloustilanteessa. (Timo Soini: Kansa sen vastuun kantaa!) Tuore budjettiesitys on osoitus siitä, että hallitukselta löytyy kykyä katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa kestävälle pohjalle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa olla vahvasti mukana näissä talkoissa, joissa isänmaan suunta ratkaistaan tuleville vuosille. 3 Johanna Ojala-Niemelä /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ennen vaaleja SDP lupasi lyödä jarrut päälle valtion velkaantumisessa, kohentaa työllisyyttä, lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja vähentää köyhyyttä. Valtiovarainministeri Urpilaisen nyt esittelemä valtion talousarvio tekee sen, minkä puheenjohtaja Urpilainen lupasi ennen vaaleja. Työ on jo alkanut ripein ja määrätietoisin toimin. Talousarvioesityksen veromuutokset sekä sosiaalietuuksien korotukset supistavat tuloeroja ja vähentävät suhteellista köyhyyttä. Tämä ei ole mielipide, vaan virkamiesten selvittämä fakta.

11 49/1/3 PTK 49/2011 vp 11 Köyhyysastetta alentavat ennen kaikkea perusturvan korotus ja asumistukiperusteiden keventäminen. Verotuksen muutoksista tuloeroja kaventavat eniten perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen kiristyminen. Kehyskaudella hallituksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja säilyttää vahva luottokelpoisuus. Velan bruttokansantuotesuhde pyritään kääntämään selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Jotta tämä onnistuu, julkisen talouden kestävyysvajetta on kurottava umpeen finanssipolitiikan ja rakenteellisten toimien avulla. Työllisyysastetta on nostettava, työuria pidennettävä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parannettava. Työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi resursseja kohdennetaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, perusturvan parantamiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, työllisyyden ja kasvun edistämiseen sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitystä käsitellään haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Euroopan velka- ja rahoituskriisi varjostavat tulevaa kehitystä. Veropolitiikalla hallitus tukee talouden kasvua, vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja kaventaa tuloeroja. Työnteon ja yrittämisen verotusta kevennetään ja puolestaan ympäristö- ja haittaveroja kiristetään. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi alkoholin ja tupakan verotusta korotetaan. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa nostetaan. SDP vaati kevään vaaleissa verotuksen muuttamista oikeudenmukaisemmaksi. Tämän lupauksen lunastamiseksi pääomatuloveroa ja suurten perintöjen veroa nostetaan sekä kevennetään pienituloisten verotusta. (Timo Soini: Ja tasaveroja miljardilla!) Pääomaveroprosentti nousee 30 prosenttiin, ja verosta tehdään progressiivinen. Verotuksessa perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien taloudellista asemaa helpotetaan nostamalla tuntuvasti kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Työn verotuksen kiristyminen pyritään estämään tuloveroasteikkoihin tehtävillä tarkistuksilla. Hallituksen ratkaisu parantaa yhteiskunnassamme heikoimmassa asemassa olevien tilannetta on historiallisesti merkittävä päätös. Sen arvoa lisää vielä se, että se tehdään taloudellisesti erittäin haastavassa tilanteessa. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen aloitetaan välittömästi pienituloisten taloudellista asemaa vahvistamalla. Työttömyysajan toimeentuloa nostetaan SDP:n vaalitavoitteiden mukaisesti 100 eurolla kuukaudessa, ensi vuoden alusta, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostamalla. Pienituloisten asemaa parannetaan myös asumistuen tulorajoja korottamalla sekä toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajan toimeentulotukea nostamalla. Arvoisa puhemies! Työttömyys on laskenut runsaan vuoden aikana. Tästä huolimatta yhteiskuntamme kipupisteitä ovat pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys, jotka ovat yhä liian korkealla. Työllisyyspolitiikan keskeiset ongelmat liittyvät juuri työttömyyden pitkittymiseen sekä nuorten syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituksen talouspoliittiset toimenpiteet tähtäävät erityisesti työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden vähentämiseen. Tämän vuoksi työttömyyden ehkäisy ja työllisyyspolitiikan uudistaminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Elokuussa 2011 nuoria oli työttöminä työnhakijoina Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto, mutta silti nuorilla on vaikeuksia saada työpaikka. Meillä ei ole varaa pitää yhtään nuorta toimettomana ja päästää syrjäytymiskierteeseen. (Timo Kalli: Ei meilläkään!) Tämän ehkäisemiseksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta lukien. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tällä hetkellä vaikeammin työllistyville suunnatut toimenpiteet ja palvelut eivät ole riittävän tehokkaita ja vaikuttavia, eikä niitä ole riittävästi tarjolla. Tämän vuoksi hallitus pyrkii vähentämään rakennetyöttömyyttä myös määräaikaisin toimin. Viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirtyy kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Jokaisen työttömän työllistymismahdollisuudet selvitetään ja edistymistä seurataan aktiivisesti. Kokeilu kestää koko hallituskauden, ja toimet

12 12 Maanantaina /1/4 aloitetaan ensi vuoden alusta. Määrärahoja lisätään sekä tähän kokeiluun että pitkäaikaistyöttömien osallistumiseen palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin. Julkista taloutta ei voida tervehdyttää kestävällä tavalla ainoastaan säästöjen ja verojen avulla. Tarvitaan myös talouskasvua tukevia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Talousarvioesitys vauhdittaa talouskasvua tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Asuntopolitiikassa tehdään isoja ratkaisuja, jotka osaltaan tarjoavat mahdollisuuden suhdannevaihteluihin varautumiseen. Korkotukilainojen myöntämisvaltuus mahdollistaa noin uuden vuokra-asunnon rakentamisen ensi vuonna. Hallitus tekee sen, minkä lupasi. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan alentamalla yhteisövero 25 prosenttiin ja vahvistamalla Finnveran riskinottokykyä. Telakkateollisuudelle tärkeitä laivatilauksia jatketaan ulkovartiolaivan hankinnalla. Myös rataverkkojen kunnostus- ja sähköistystöitä jatketaan. Uusina liikennehankkeina aloitetaan Tampereen Rantaväylä, Turun satamayhteys ja E18:n Koskenkylä Kotka-erillishanke. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin. Kuntatalouden tilanne pysyi viime vuonna suhteellisen hyvänä pääasiassa kasvavien verotulojen ansiosta. Ensi vuodesta kuntataloudelle ennakoidaan haasteellisempaa muun muassa verotulojen supistumisen seurauksena. Säästöistä huolimatta valtionosuudet kasvavat noin 4,5 prosenttia vuonna Kuntasektori ottaa vastaan noin puolet lasketusta julkisen talouden kestävyysvajeesta. Erityisen haastavia ovat ikääntymisen myötä kasvavat hoiva- ja hoitomenot. Palveluita uudistetaan muun muassa säätämällä vanhuspalvelulaki, joka tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna. Julkisen talouden tasapainon edistäminen edellyttää kuntasektorilla niin rakenteellisia uudistuksia kuin tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä. Hallitus on sitoutunut julkisen talouden vakauttamiseen. Vakauttamispolitiikan yhtenä osana on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntauudistuksen toteuttaminen. Vahva peruskunta edistää työssäkäyntialueen talouden kasvua, työllisyyttä ja näin muodostuvia omia verotuloja. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään kuntien kykyä selviytyä nykyistä paremmin omilla verotuloillaan. Arvoisa puhemies! Harmaa talous on noussut suuruusluokaltaan niin mittavaksi ongelmaksi, että sen torjunta on hallituksen päätöksenteossa keskeisessä asemassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on arvioinut kokonaisveromenetyksiksi vähintään 4 5 miljardia euroa vuodessa. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Harmaassa taloudessa ei ole kysymys pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epätasaisista kilpailuolosuhteista, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, kaksista työmarkkinoista sekä veromoraalin ja oikeusjärjestelmän legitimiteetin yleisestä heikkenemisestä. Turvaamalla verojen ja muiden maksujen kertymistä vahvistamme myös julkisten palveluiden rahoituspohjaa. Harmaan talouden torjuntakeinot muodostavat lukuisan joukon erilaisia toimenpiteitä, ja hallitus esittelee jo lähiaikoina toimenpideohjelman harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan jo ensi vuonna ja koko kehyskaudella lisää määrärahoja ja tilaajavastuulakia uudistetaan. Rakennusalalla otetaan käyttöön kuvallinen verotunniste sekä kulkulupa ja urakkatietojen ilmoittamismenettely. Arvoisa puhemies! Hallitus ei jättäydy edeltäjänsä tavoin talousvirtojen vietäväksi, vaan ensi vuoden talousarviossa se rakentaa talouspolitiikkaa, jonka hedelmät kantavat äidiltä tyttärelle. Talouskasvun vauhdittamisen rinnalla... Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja! Nyt ollaan aika runsaasti yliajalla. Puolitoista minuuttia on tullut täyteen. Puhuja:...hallitus kantaa erityistä huolta syrjäytymisen ehkäisystä ja pienituloisten ihmisten hyvinvoinnista. Toivon, että tätä ehdotusta arvioitaessa pidetään kirkkaana mielessä suuri tavoitteemme: Suomi, jonka kantavia voimia ovat oikeudenmukaisuus ja avoimuus. 4 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Olemme vaikeiden aikojen edessä. Sellaiset ajat vaativat sekä rohkeutta että viisautta, kykyä nähdä kauemmas tulevaisuuteen. Hallitukselta näyttää puuttuvan molempia lahjoja, kuten sen esitys valtion talousarvioksi valitettavasti osoittaa. Suomen velkataakka kasvaa jatkuvasti, ja myös ensi vuonna hallitus aikoo ottaa yli 7 mil-

13 49/1/4 PTK 49/2011 vp 13 jardia euroa lisävelkaa. Tämä arvio on kuitenkin yltiöoptimistinen, sillä hallituksen esitys perustuu epärealistisiin oletuksiin talouskasvusta, kuten riippumattomat asiantuntijat ovat todenneet. Mikä epäilyttävintä, hallituksen laskelmista puuttuvat täysin ne tappiot, joita ylivelkaantuneiden euromaiden tukemisesta aiheutuu Suomelle lähitulevaisuudessa. Hallitus pelaa tässä samanlaista peliä kuin Kreikan vakuussopimuksen kanssa: yritetään sumuttaa veronmaksajia ja häivyttää ongelmat tulevaisuuteen. On hyvin ikävä huomata, että talouden heikkenevistä näkymistä huolimatta ja vastoin erityisesti SDP:n ja ministeri Urpilaisen lupauksia hallitus jatkaa tasaverokehityksen toteuttamista, mikä tuntuu raskaimmin juuri pieni- ja keskituloisten suomalaisten kukkarossa. Lisäksi kuntien valtionosuuksien tuntuva leikkaus tulee tarkoittamaan sekä peruspalveluista tinkimistä että merkittäviä kunnallisverojen korotuspaineita, kuten Kuntaliitto on hiljattain varoittanut. Tämä ei ole oikeudenmukaista, eivätkä suomalaiset sitä halua. Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme rakenteiden säilyttäminen näissä vaikeissa oloissa edellyttää verojen nostamista, mutta hallitus on toteuttamassa korotukset väärällä tavalla. Polttonesteverotuksen nostaminen vahingoittaa paitsi kuljetusalaa myös hyvin laajaa joukkoa tavallisia palkansaajia ja erityisesti reuna-alueilla asuvia kansalaisia. Eikö hallitus haluakaan pitää koko Suomea asuttuna? Verotusta olisi muutettava siten, että se kohdistuisi paremmin kansalaisen maksukyvyn mukaan. Perussuomalaiset olisivat valmiita korottamaan erityisesti kaikkein suurituloisimpien ansiotuloverotusta. Lisäksi suursäätiöt pitäisi saada verotuksen piiriin. Hallitus on valmis rahoittamaan holtittomien pankkien ja sijoittajien tappioita, mutta oman kansamme huono-osaisimmat eivät sitä kiinnosta. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 100 euron korotus on askel oikeaan suuntaan, mutta todellisuudessa lisäyksen arvo jää paljon pienemmäksi, koska elinkustannusten nousu syö hyödyn pitkälti pois. (Välihuutoja vasemmalta) Toinen ongelmakohta on peruspäivärahan kytkös ansiosidonnaiseen, jota edelleenkään ei ole saatu purettua. Pienituloiset eläkeläiset ansaitsisivat oikeudenmukaisempaa kohtelua kuin mitä hallitus on nyt tarjoamassa. Niin sanottu taitettu indeksi eriarvoistaa kansalaisia räikeällä tavalla. (Välihuutoja vasemmalta) Arvoisa puhemies! Budjettiehdotus on jälleen kerran tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset. Elämme aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket muistaa isänmaata puolustaneita veteraaneja. Epäkohdat on korjattava kiireesti, ja ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion kulujen kasvattamista. Entä minne hallitus on unohtanut sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen? Perussuomalaiset kannattavat kaikkien elossa olevien sotaorpojen rekisteröimistä ja kuntoutuksen aloittamista valtiovallan toimesta. Myöskään opiskelijoiden ahdinko ei hallitusta näytä liikuttavan. Opintotuen sitomista indeksiin hallitus on lupaillut, mutta vasta joskus tulevaisuudessa. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. (Sari Sarkomaa: Mistä se teidän säästö tulee?) Hallitus ei ole oikealla tavalla edistämässä talouskasvua ja työllisyyttä. Yhteisöverotuksen alentaminen ei merkittävästi auta pk-sektoria, johon tuleva kasvu ja työllistäminen perustuvat. Saatava hyöty kanavoituu suurille yrityksille ja suursijoittajien taskuun. Perussuomalaiset toteuttaisivat tämän sijasta investointeihin ja työllistämiseen kannustavia verotukia. Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisemman verotuksen ohella olemme toistuvasti korostaneet harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Hallitus kohdistaa tähän tarkoitukseen aivan riittämättömiä ponnistuksia, vaikka useiden arvioiden mukaan merkittävämpi panostus johtaisi suuriin tuloihin valtiolle. Lisäksi määrätietoisempi harmaan talouden kitkeminen tervehdyttäisi yritystoiminnan kenttää ja auttaisi rehellisiä suomalaisia yrittäjiä pärjäämään kilpailussa. Poliisin ja oikeuden lohkoilla hallitus esittää jälleen alimitoitettuja resursseja. Harmaan talouden kitkemiseksi on talousrikospoliisin ja syyttäjistön määrärahoja lisättävä olennaisesti enemmän kuin nyt ehdotetaan. Poliisin osalta on yleisestikin tarpeen lisätä resursseja siten, että varsinainen poliisitoiminta kaduilla ja kylillä saadaan nykyistä näkyvämmäksi ja tuntuvammaksi. Tuomioistuinten toimintaedellytysten vuosia jatkunut juustohöylällä ohentaminen on lopetettava, jotta kansalaisten oikeusturva paranisi myös oikeusjuttujen ylipitkien kestoaikojen lyhenemi-

14 14 Maanantaina /1/5 sellä, mistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jatkuvasti huomauttanut. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis panostamaan riittävästi työllisyyden parantamiseen, vaikka useat yritykset irtisanovat työntekijöitä ja ilmapiiri monilla työpaikoilla kiristyy. Etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys rasittavat aivan liian monia. On syytä muistaa, että kyse ei ole vain rahasta, vaan laajemmasta inhimillisestä kärsimyksestä. Toimenpiteillään hallitus jatkaa väestön pakottamista suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksesta vähennettävät aloituspaikat rokottavat etenkin maakuntia. Jos nuoret eivät saa koulutusta kotimaakunnassaan, on epätodennäköistä, että he koulutuksen saatuaan palaisivat sinne. Perussuomalaiset panostaisivat enemmän koulutukseen koko maassa, erityisesti eri alueiden yritysten tarpeet huomioiden. Maatalouden osalta olisi annettava enemmän tukea keskisuurille tiloille esimerkiksi alentamalla reilusti sukupolvenvaihdos- ja investointitukien edellyttämää tuottovaatimusta. Tärkeää on turvata Suomen elintarvikeomavaraisuus. Metsäpuolen Kemera-rahat on täysin alimitoitettu välttämättömäänkin tarpeeseen nähden. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja tie- ja rataliikenneväyliin, vaikka asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Tässä hallitus antaa kansallisen pääoman valua hiekkaan. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen rata- ja tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan myös maamme reuna-alueilla. Puolustusvoimilta hallitus on leikkaamassa tuntuvasti. Tämä tapahtuu jälleen osana eräiden poliitikkojemme natouttamisstrategiaa. Ben Zyskowicz: Näinkö on?) Hallituksen kaavailemat leikkaukset tulee perua, (Välihuutoja) jotta Suomen itsenäinen ja uskottava puolustus voidaan säilyttää. Yleisen asevelvollisuuden ja siitäkin kumpuavan maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi tarvitsemme koko maan kattavan varuskuntaverkon. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka johdonmukaisesti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen on vastustanut leikkauksia ennestäänkin niukkoihin puolustusmenoihimme. (Miapetra Kumpula-Natri: Oppositiosta se on helppoa!) Arvoisa puhemies! Maahanmuuton väärinkäytöksiin hallitus ei ole puuttumassa, vaikka siitä aiheutuu mittavia kustannuksia useilla hallinnonaloilla. (Ben Zyskowicz: On puuttumassa!) Keskeinen ongelma on perheenyhdistäminen. Hakemuksia on jonossa noin kappaletta. Suomen harjoittama politiikka on tässä suhteessa huomattavasti lepsumpaa kuin muiden EUmaiden. Perussuomalaisten mielestä perheenyhdistämistä hakevilta on edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä. Lisäksi toimeentuloedellytys on ulotettava niihin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. (Ben Zyskowicz: Hallitus on puuttumassa!) Samalla kun suomalaisilta leikataan peruspalveluja, hallitus lisää entisestään kansainväliseen kehitysapuun käytettyjä rahoja, jotka valitettavan usein valuvat tehottomien kansainvälisten järjestöjen rattaisiin tai epälegitiimien hallitusten taskuihin. On häkellyttävää, että hallitus on valmis Nicaraguan diktaattorin tukemiseen, vaikka Ruotsi ja Tanska ovat jo jäädyttäneet kehitysyhteistyönsä siellä. (Ben Zyskowicz: Tässä oli hyvä pointti!) Arvoisa puhemies! Tulemme esittämään lähitulevaisuudessa tarkemmin oman paremman ja perustellumman vaihtoehtomme oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseksi. (Ben Zyskowicz: Perussuomalaisten tie on Kreikan tie!) 5 Kimmo Tiilikainen /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusta ei käy kateeksi. Vaalikaudesta on tulossa taloudellisesti vaikea. Euroopan rahoituskriisin syvyyttä ja kestoa voi vain arvailla. Suomi velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. (Matti Saarinen: Vähemmän kuin tänä vuonna!) Valtion ensi vuoden talousarvioesitys on Kataisen hallituksen ensimmäinen yritys vastata hallitusohjelman huutoonsa eli yritys luoda Suomeen uutta työtä, yritys olla vastuullinen ja yritys lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. (Ben Zyskowicz: Aika hyvä alku!) Arvioidaan budjettia hallituksen omista lähtökohdista. Aloitetaan työstä, työllisyydestä ja uusista työpaikoista. (Matti Saarinen: Paljonko keskustan aikana velkaannuttiin?) Tässä suhteessa budjetti on suuri pettymys. Työ ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Uusia työpaikkoja ja uutta

15 49/1/5 PTK 49/2011 vp 15 kasvua syntyy vain, jos joka puolella maata on menestyviä ja uutta työtä synnyttäviä yrityksiä. (Kari Uotila: Ei kaikille tukiaisia riitä!) Taantuman kolkuttaessa ovelle hallituksella pitäisi olla rohkeutta tukea suomalaisten yritysten kasvua, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä kaikin mahdollisin keinoin. Keinoja ja rahoitusta kyllä löytyy, ja jos hallitus ei niitä itse keksi, me keskustassa mielellämme autamme. (Välihuutoja vasemmalta) Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaukseen, innovaatiokannustin ja yritysten poisto-oikeuden tuplaaminen ovat tehokkaita tapoja edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä. (Ben Zyskowicz: Nämähän kaikki toteutettiin Kiviniemen hallituksen aikana!) Mahdollisimman monen ihmisen pitäminen työn syrjässä kiinni on kestävin tapa saada julkinen talous tasapainoon. Pääministeri Katainen, työtä ja leipää toimettomuuden sijaan! (Erkki Virtanen: Ja sirkushuveja!) Kataisen hallitukselta puuttuu näkymä siitä, miten Suomi ja suomalaiset menestyvät tulevaisuudessa. Yrittäjyyden lisäksi korkeatasoinen koulutus, sivistys ja osaaminen ovat olleet menestyksemme kivijalka. Hallitus on rapauttamassa tätä kivijalkaa karsimalla koulutuksesta. Osansa Kataisen kirveslinjasta saavat niin lukiot, ammattikoulut, ammattikorkeakoulut kuin yliopistotkin, ja leikkaukset kohdistuvat vielä alueellisesti epäoikeudenmukaisesti, mikä vie osaamista ja elinvoimaa alueilta. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä toivoo, että hallituksen kaavailema nuorten yhteiskuntatakuu sen sijaan toteutuu. Aivan liian moni nuori tipahtaa kyydistä ennen kuin työura edes käynnistyy. Tämä on suuri kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta. Tuemme hallituksen pyrkimyksiä estää nuorten syrjäytymistä. Mutta siihen kiitokset loppuvat. Hallitusohjelmassa luvataan kaunissanaisesti edistää työhyvinvointia. Teot kertovat muusta. Jo ensimmäisessä budjetissaan Urpilainen karsii yhdestä työssäjaksamisen keskeisestä tukipilarista vuorotteluvapaasta. Valtio säästää menoja 6 miljoonaa, mutta mitkä mahtavat olla kustannukset tulevaisuudessa? On lyhytnäköistä uhrata työhyvinvointi minimaalisilla säästöillä. Työmarkkinapöydissä sovittuja asioita, ministeri Urpilainen, ei ole ollut tapana muuttaa hallituksen yksipuolisella ilmoituksella. Hallituksessa pitäisi olla sen verran työmarkkinaosaamista, että sopimiskulttuurin alkeelliset pöytätavat olisivat kunnossa. (Naurua) Arvoisa puhemies! Hallituksen alkutaipaleen yksi räikeimmistä mainostempuista on ollut väite perusturvan historiallisesta parannuksesta. Hallitus kyllä korottaa työttömyysturvaa, mutta perusturva pitää sisällään paljon muutakin. Työttömyysturvan parantaminen on toki paikallaan aikana, jolloin yhä useampi ihminen joutuu aamukahvilla lehteä lukiessaan miettimään, onko minulla työpaikka kuukauden kuluttua, miten minulle käy, jos työ lähtee alta. (Timo Soini: Lehti lähtee ensin!) Mutta onko työttömyysturvan korotuskaan oikeudenmukainen, kun yksi työtön ei saa mitään ja hyviltä tuloilta työttömäksi joutuva saa parisataa euroa kuussa? Monet työmarkkinatuella elävät eivät nimittäin saa euroakaan korotusta, koska heidän tukensa on harkinnanvarainen. Heidät jätetään hyvinkin pienituloisten vanhempien tai puolisoiden elätettäviksi. Keskustan mielestä työmarkkinatuen tarveharkinnasta on luovuttava. (Ben Zyskowicz: On se hirveetä!) On käsittämätöntä, ettei tähän riittänyt rahaa työttömyysturvauudistuksessa. Keskustan mielestä olisi oikeudenmukaista, jos työttömyysturvaakin parannettaisiin ensisijaisesti kaikkein pienituloisimmille. Omaishoitajat ovat hyvä esimerkki kansalaisista, jotka eivät odota valtion tai kuntien kantavan vastuuta kaikesta. Moni heistä on eläkkeellä tai jopa luopunut omasta työstään hoitaakseen läheistään. (Matti Saarinen: Mitä te teitte kahdeksan vuoden aikana?) Vielä työttömyysturvaakin tärkeämpää olisi parantaa juuri niiden toimeentuloa, jotka tekevät työtä yötä päivää. Keskustan kädenojennus omaishoitajille olisi omaishoidon tuen verovapaus. Sitä odotamme myös hallitukselta. (Ben Zyskowicz: Miksi ette toteuttaneet sitä hallituksessa ollessanne?) Arvoisa puhemies! Mölinästä päätellen osui ja upposi, joten toistetaan: keskustan kädenojennus omaishoitajille olisi omaishoidon tuen verovapaus. (Välihuutoja Ben Zyskowicz: Miksi ette toteuttaneet sitä hallituksessa ollessanne?) Arvoisa puhemies! Palataanpa vastuuseen. Valtio velkaantuu ensi vuonna yli 7 miljardia euroa. Summa on hirmuinen. Samaan aikaan hallitus käyttää tuloverotuksen keventämiseen 800 miljoonaa. Se on, valtiovarainministeri Urpilainen, paljon rahaa. (Ben Zyskowicz: Mikä se sellainen kevennys on?) Keskustan mielestä ei ole järkevää eikä vastuullista keventää tuloverotusta

16 16 Maanantaina /1/5 velkarahalla. (Ben Zyskowicz: Näinhän tehtiin viime kaudella!) Taloustilanteeseen sopimattomalla veronkevennyksellä te, hyvät kokoomusedustajat, yritätte lunastaa ainoan saavutuksenne koko hallitusohjelmassa. Nyt ei kuitenkaan ole veronkevennyksen aika, nimittäin velka on vain siirrettyä veronkorotusta. Tarvitsemme valtiolle enemmän veroeuroja nyt pitääksemme velkaantumisen hallinnassa. Keskustan linja on, että veroja kerätään enemmän sieltä, missä on maksukykyä, siis rikkaammilta. Toivottavasti myös hallitus toimii tämän mukaisesti. (Välihuutoja vasemmalta ja oikealta) Vasemmistopuolueiden vastustuksen takia hallitus ei ole kyennyt tasapainottamaan taloutta nostamalla arvonlisäveroa. (Kari Uotila: Elikkä tasaveroa lisää!) SDP ja vasemmistoliitto, te vastustatte arvonlisäveron korotusta jankutuksellanne arvonlisäverosta tasaverona, jankutuksellanne tasaverosta. Se on kaksinaamaista puhetta, koska samaan aikaan budjetissanne te korotatte muita tasaveroja lähes miljardilla eurolla. Nämä tasaverot kuitenkin kohtelevat kansalaisia eriarvoisemmin. Esimerkiksi polttoaineveron nosto syrjii niitä ihmisiä, joiden ulottuvilla ei ole julkisia liikenneyhteyksiä. (Kari Uotila: Karkit ja viinat!) Kulutusta on verotettava nykyistä oikeudenmukaisemmin. (Matti Saarinen: Puhu nyt vähän karkeista ja viinasta!) En puhu karkeista enkä viinasta vaan puhun ruuasta. Välttämättömyyshyödykkeitä, kuten ruokaa ja lääkkeitä, on verotettava kevyimmin. Muiden puolueiden vastustuksesta huolimatta keskusta ajoi kolme vuotta sitten läpi ruuan arvonlisäveron alentamisen. (Erkki Virtanen: Ihan yksin!) Nyt on aika ottaa seuraava askel. Keskustan eduskuntaryhmä esittää, että jokapäiväisen leivän hintaa lasketaan pudottamalla ruuan arvonlisävero 9 prosenttiin. Työvoimavaltaisten palvelualojen verotus on pidettävä kilpailukykyisenä. Siksi hallituksen kaavailemaa kampaamoiden, ompelimoiden, suutareiden ja tilattavien lehtien arvonlisäveroa ei pidä nostaa. Sen sijaan yleistä kulutustavaroiden arvonlisäveroa on korotettava. Esitämme oikeudenmukaisemman verolinjamme kokonaisuudessaan budjetin käsittelyn yhteydessä. Arvoisa puhemies! Keskusta teki eduskuntasyksyn alkajaisiksi välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta. Hallitus leikkaa päivähoidon, koulun ja terveyspalveluiden rahoitusta. Hallituspuolueet vetosivat epätoivoisesti valtionosuuksia korottaviin muutamiin eriin. Todellisuudessa ne ovat korvausta hallituksen veropolitiikasta ja kustannusten noususta johtuvaa lakisääteistä korotusta. Aitoa uutta rahaa ei hallituksen linjasta kunnille löydy. Totta sen sijaan on 631 miljoonan euron leikkaus kuntien valtionosuuksiin. Vielä elokuussa te, kuntaministeri Virkkunen, piditte leikkausta liian rajuna ja esititte leikkausten jaksottamista useammalle vuodelle. Virkkunen palautettiin pian ruotuun. Urpilainen vie palveluiden rahoituksesta koko vaalikaudelle asettamansa säästötavoitteen kerralla ja heti ensi vuonna. Viime viikolla julkaistu kuntien peruspalveluohjelma tuleville vuosille kertoo karua kieltä. Hallituksen päätökset heikentävät kuntataloutta jo ensi vuonna noin 450 miljoonalla eurolla. Kuntakohtaisia kielteisiä vaikutuksia syventää hallituksen järjetön päätös irrottaa kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmästä. Se on tulonsiirto köyhiltä kunnilta rikkaammille. Tämäkö on hallituksen käsitys oikeudenmukaisuudesta? Arvoisa puhemies! Hallituksen Keltaisen kirjan sivut pitävät sisällään myös karun ihmiskokeen. Hallitus on rankaisemassa maa- ja metsätaloutta leikkauksilla ja kustannusten lisäyksillä, jotka laittavat kannattavuuden kanssa jo nyt kamppailevan elinkeinon entistä ahtaammalle. Haluatteko testata, kuinka paljon viljelijän vyötä voi kiristää ennen kuin vyötärö katkeaa? Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy näin kovia yhteen elinkeinoon suuntautuvia leikkauksia. Pelissä on muutakin kuin hallituksen ideologinen halu kurittaa suomalaista viljelijää. Hallitus vaarantaa samalla kuluttajan oikeuden puhtaaseen kotimaiseen ruokaan ja elintarvikesektorin kymmenettuhannet työpaikat. Kenen etuja tämä palvelee? Arvoisa puhemies! Urpilaisen budjetti ei lisää työtä, ei kanna vastuuta valtiontaloudesta eikä lisää oikeudenmukaisuutta. Sen sijaan Kataisen ja Urpilaisen sinipunavoimien päämääränä näyttää olevan voimalla ja pakolla rakennettava, keskittävä ja eriarvoinen Suomi. (Vasemmalta: Et usko itsekään!) Hallituksen keskittämisideologia näkyy koko hallitusohjelmassa ja realisoituu budjettiesityksessä. Kaksi vaalikautta me olimme patoamassa tällaista kehitystä. Nyt vallassa ovat

17 49/1/6 PTK 49/2011 vp 17 eri puolueet. Keskustan Suomi ei ole sellainen, jota Kataisen hallitus rakentaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Arvoisa edustaja jaaha, se loppuikin. Puhuja: Kiitoksia, arvoisa puhemies. Puhemies: Hienoa. 6 Annika Lapintie /vas (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tässä kun kuuntelin opposition eli perussuomalaisten ja keskustan puheenvuoroja, niin taas kerran tuli mieleen, oletteko nyt varmasti lukeneet samaa budjettia, ettei se ollut se viime hallituksen aikainen, koska itse, kun otsikoin tätä ryhmäpuheenvuoroa, niin laitoin otsikoksi "Askelia oikeudenmukaisempaan suuntaan". Hallituksen esityksessä on kansalaisten kannalta paljon myönteistä, kun ottaa huomioon ne olosuhteet, joissa esitys on laadittu. Olihan valmistelun lähtökohta kuitenkin puuttuminen valtion velkaantumiseen. Jouduttiin siis hakemaan tasapainoa niin veroista kuin säästöistäkin ja säästöjen kohdalla pohtimaan niiden järkevyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Voimme vasemmistoliitossa kirjata myönteisiksi seikoiksi sen, että verotuksen oikeudenmukaisuutta ja ympäristömyönteisyyttä lisätään tässä budjettiesityksessä. Tuloeroja pyritään kaventamaan keventämällä pienituloisten verotusta ja korottamalla pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta. Listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verottomuuden rajaa alennetaan, pääomatulojen verokantaa nostetaan 30 prosenttiin ja vero muutetaan osin progressiiviseksi. Näin kavennetaan niitä erioikeuksia, joita tavalliset kansalaiset eivät ole voineet ymmärtää ja hyväksyä. Vuokra- ja omistusasuntojen verokohtelua yhtenäistetään kaventamalla asuntolainojen korkojen verovähennyskelpoisuutta. Euroopan puitteissa on pikaisesti saatettava päätökseen hanke rahoitusalan verosta. Tällä hetkellä ala hyötyy arvonlisäverovapaudesta, vaikka sen tulisi päinvastoin kantaa vastuuta finanssialan kriisistä. Suomen hallituksen tulee kiirehtiä yhteisiä päätöksiä Euroopan unionissa. Verotuksen ympäristöohjaavuus paranee tässä budjettiesityksessä ja samalla myös tupakkaan ja alkoholiin kohdistuvia haittaveroja lisätään. Tässä keskustelussa oppositio varmasti arvostelee säästökohteiden valintaa, kuten tässä aikaisemmin kuulimme. Näiden joukossa nousevat esiin myös puolustusmäärärahojen säästöt. Jos aidosti arvioidaan mahdollisia uhkia, niin havaitaan, että puolustuksen säästöjä voidaan jopa kasvattaa, jos lisäsäästöihin on tarvetta. Jotkut saattavat luoda kauhukuvaa Venäjän aikomuksesta panostaa aseistukseen lähivuosina 500 miljardia. (Markku Rossi: Sieltäkö se uhka tulee?) Hurja lukuko? Ei suinkaan: luku on julistuksenomainen eikä realistinen. Sen toteutumista on syytä vahvasti epäillä. Suomelle todellisia uhkia sen sijaan ovat ympäristöön liittyvät seikat, kuten ilmaston lämpeneminen tai paikalliset ympäristötuhot, jotka liittyvät ydinvoimaan tai esimerkiksi öljykuljetuksiin Suomenlahdella. Myös epidemiat voivat osoittautua vakaviksi. Arvoisa puhemies! Erityisen myönteistä budjetissa on, että näissä epävarmoissa oloissa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on haluttu korottaa. Sadan euron tasokorotus on asia, josta kannattaa olla ylpeä. Sen lisäksi näihin tulee vielä normaali indeksikorotus. Meille vasemmistossa tämä oli keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys. Kun vielä asumistukea korotetaan, ei työttömän perusturvan parantaminen leikkaa asumistukea. Perusturvan parannus on siis aito parannus. Korotus vähentää monen kohdalla tarvetta hakea täydennystä toimeentulotuen kautta. (Timo Kalli: Entäs tarveharkinta?) Tarveharkinta, edustaja hyvä, on asia, johon on varmasti syytä puuttua. Ja kuten viime vaalikaudelta varmasti muistatte, useaan otteeseen otimme sen esille ja edelleen hallituksessa otamme myös sitä esille. Olisin mielelläni viime vaalikaudella ottanut teidän tukenne sen asian parantamiseksi, mutta ehkäpä nyt sitten löytyy sillekin tukea. Toimeentulotukea saaviakaan ei hylätä. Perusosaan tulee 6 prosentin korotus, ja myös lasten perusosat nousevat vastaavasti. Yksinhuoltajan perusosaa korotetaan 10 prosentilla. Kaikkiaan yksinhuoltaja saa vähintään 85 euroa lisää kuukaudessa. Työttömyyden ennustetaan alenevan ensi vuonna. Tästä huolimatta hallitus haluaa panostaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan. Nuorten yhteiskuntatakuuseen kohdenne-

18 18 Maanantaina /1/7 taan 55 miljoonaa euroa ja takuu saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 aikana. Tosin näköalat ovatkin tällä hetkellä aiempaa epävarmemmat. Jos kehitys kulkisi oleellisesti ennakoitua huonompaan suuntaan, on selvää, että hallitus joutuu lisäämään panostusta työllistämiseen. Parin vuoden takainen maailmanlaajuinen rahoitusalan kriisi nosti Euroopan unionin maiden valtionvelan alle 60 prosentista 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt tilanteen tekee tukalaksi se, että eräät maat olivat jo ennen finanssikriisiä pahoin velkaantuneita. Kreikka päästettiin perusteetta euroryhmään. Kymmenen vuoden aikana se ei kertaakaan ole alittanut 3 prosentin vajerajaa. Komissio ja valtiovarainministerit eivät reagoineet edes siihen, että Eurostat raportoi vuonna 2004 Kreikan väärentäneen lukuja johdonmukaisesti. Jos Kreikka olisi yhtiö, sen hallitukset olisivat varmaankin tutkinnassa velallisen rikoksista. Ehkäpä peräti häkin ovi heilahtaisi. Kreikan hallitusten toimintaan ei puututtu ja siten viritettiin aikapommi. Tavalliset kreikkalaiset saavat nyt karvaasti kokea nahoissaan edellisten hallitusten toilailut, kun Kreikan kriisiä yritetään taltuttaa. Keinot vain näyttävät ainakin väliaikaisesti vievän maata syvemmälle kurimukseen. Edessä on vielä Kreikan velkojen selvä leikkaus. Samaan ajankohtaan ovat osuneet myös Irlannin pankkikriisi, Portugalin heikko talouden kehitys ja Italian hallituksen piittaamattomuudesta johtuva voimakas velkaantuminen. Epävakaus uhkaa ajaa maanosamme ja maailmantalouden lamaan, ja luottamus rahoitusjärjestelmään heikkenee. Nyt kun tarvittaisiin yhteistä panostusta elvytykseen, aivan liian moni Euroopan maa pyrkii nopeilla säästöillä hillitsemään velkaantumista. Kreikan kriisi olisi sinänsä helpommin hallittavissa, jos esimerkiksi Italiassa pääministeri olisi ajat sitten keskittänyt huomionsa talouskysymyksiin ja tehnyt niistä oikeat johtopäätökset. Valitettavasti herra Berlusconin ajatukset edelleenkin harhailevat aivan muualla. Näin ollen kansainväliset näkymät ovat epävarmat ja kyllä ne heijastuvat väistämättä Suomen vientiin ja sitä kautta työllisyyteen. On tärkeää, että varaudutaan turvaamaan yritysten rahoitusta, jos se vaikeutuu. On myös syytä varautua siihen, että työllisyys heikkenee. Jos toisin kuin toivomme hallitus joutuu uudestaan arvioimaan niin säästöjä kuin verotustakin, niin toivon todellakin, että siinä pohdinnassa on mukana myös solidaarisuusvero, jota kannettaisiin hyvätuloisimmilta. Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus ja kohtuus ovat seikkoja, joita vasemmiston mielestä kannattaa pitää mielessä budjetin laadinnassa. Olen tyytyväinen siihen, että verotuksen ympäristöohjaavuus lisääntyy tämän esityksen myötä. 7 Johanna Karimäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys on tehty haastavana aikana, ja maailmantalouden kehitys on epävarmaa. Suomen valtionvelka oli kesäkuussa 73 miljardia euroa eli rahamääräisesti samalla tasolla kuin 1990-luvun laman jälkeen. Osin tämä johtuu vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta, jota hoidettiin elvytyspolitiikalla. Se oli silloin järkevä ratkaisu. Elvytys puri, ja taantumasta päästiin nousuun. Hyvät kasvuluvut lähimenneisyydessä eivät kuitenkaan ole palauttaneet taloutta vuoden 2007 tasolle, vaan työttömyys on edelleen korkeampi ja teollisuustuotanto sekä vienti alhaisemmalla tasolla nyt kuin vuonna Olemme siis tilanteessa, ettei meillä juurikaan ole varaa elvyttää, varsinkaan kun lähes koko läntinen maailma elää yli varojensa ja myös oma velkasuhteemme, yli 40 prosenttia bkt:stä, on liikaa pitkällä aikavälillä. Valtion velkaantuminen huolettaa. Budjettiehdotuksessa velkaa lisätään 7 miljardia, eli menoista yli kymmenys rahoitetaan velalla. Kiihtyvästä velkakierteestä irrottautuminen on aiheellista monesta syystä. Velkainen julkinen sektori ei pysty tulevaisuudessa toteuttamaan tehokasta suhdannepolitiikkaa eikä selviytymään väestön ikääntymisen kustannuksista, emmekä voi jättää velkataakkaa lastemme maksettavaksi. Pitkällä aikavälillä lähipalvelut halutaan turvata maanlaajuisella kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Vihreä ryhmä kiirehtii myös vanhuspalvelulain uudistusta, mutta ennen lain voimaantuloa on taattava kaikkien ikäihmisten hyvä ja laadukas hoiva sekä kuntoutus. Vihreä eduskuntaryhmä tukee sovittujen sopeutustoimien toteuttamista etupainotteisesti. Kestävyysvajetta voidaan paikata veronkorotuksilla ja menojen leikkauksilla mutta myös työn tarjontaa lisäävillä toimilla. Työllistämisen tie on

19 49/1/7 PTK 49/2011 vp 19 tärkeä polku, ja vihreä ryhmä painottaa nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemistä. Emme halua toistaa 1990-luvun laman virheitä. Silloin leikattiin heikompiosaisten ja lapsiperheiden etuuksia, joita ei kasvuvuosinakaan palautettu. Vihreä ryhmä edellyttää hallitukselta sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, ja 100 euron korotus perusturvaan on äärimmäisen tärkeä. Myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto ja työtulovähennyksen nosto auttavat kaikkein pienituloisimpia. Olemme lähtökohtaisesti tyytyväisiä hallituksen esitykseen, mutta leikkaukset on kuitenkin toteutettu hieman etupainotteisemmin kuin veronkorotukset. Tätä eroa on kurottava umpeen seuraavissa budjeteissa, jotta päästään hallitusohjelmassa sovittuun tasapainoon. Kannatamme verotuksen tarkastelua ja ekologisen verotuksen jatkamista sekä ympäristölle haitallisten verotukien karsimista. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä vihreä ryhmä on valmis korottamaan myös suurituloisten verotusta ja lisäämään tulonsiirtoa pienituloisille. Pidämme perusteltuina myös nyt esitettäviä alkoholi-, tupakka-, makeis- sekä polttoaineverojen korotuksia. Arvoisa puhemies! On tärkeää, ettei ihmisten hyvinvointia maksateta ympäristömme kustannuksella. Hallitusneuvotteluissa sovitusta minimitasosta ei ole varaa tinkiä. Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytetään 15 miljoonaa euroa lisää vuosittain ja vihreän talouden edistämiseen 8,5 miljoonaa euroa. Itämeren tilan parantamiseksi tehtäviin suojelutoimiin panostetaan sekä kansallisesti että yhdessä muiden valtioiden kanssa. Taloudellista ja yhteiskunnallista hyvinvointia vertaileva Oecd vertasi, miten länsimaat käyttävät rahaa ympäristönsuojeluun. Keskiarvo on 1,7 prosenttia valtion menoista. Suomi on länsimaista viimeisellä sijalla 0,6 prosentin satsauksellaan. Budjettiriihessä saavutettu yhteisymmärrys luonnonsuojelumäärärahoista on minimitaso, jota ei missään oloissa tule alittaa. Ympäristöministriön budjetissa on vielä lisäystarvetta muun muassa Itämeren suojeluun ja luontopalveluihin. Kysymys on luonnon monimuotoisuuden pelastamisesta, metsien, soiden ja lajien tulevaisuudesta sekä vesiemme puhtaudesta. Yksi vielä tarkastelua vaativa seikka on uusiutuvan energian tukien kokonaisuus. On selvitettävä, onko se riittävä kattamaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet. Esimerkiksi tuulivoiman ja pienpuun energiatuen on oltava riittävällä tasolla. Tosin turpeen verotuksen lisääminen ohjaa osaltaan kehitystä puunkäyttöön ja vähentää turpeenkäytön haittoja ilmastolle ja vesistöille. Raideliikenteeseen on saatu lisää rahaa muttei riittävästi. Hallitusohjelmassa sovitusta 35 miljoonan vuotuisesta lisäyksestä perusradanpitoon puuttuu vielä 15 miljoonaa euroa. Suomen raideverkossa on nyt 800 kilometriä rataosuutta, jolla on alennetut ajonopeudet raiteiden heikon kunnon vuoksi. Juna on ekologisin vaihtoehto liikkua ympäri Suomen, joten on tehtävä töitä sen eteen, että junalla matkustaminen olisi helppoa, halpaa ja nopeaa. Liikenneväylämäärärahoja pitää kohdentaa teiltä ratoihin ja uusista väylistä nykyisten kunnossapitoon. Arvoisa puhemies! Vihreä ryhmä esittää huolensa kehitysyhteistyömäärärahojen riittävyydestä. Meillä on varaa huolehtia maailman nälkää näkevistä. Emme voi ummistaa silmiämme hädältä ja lasten nälkäkuolemilta. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus budjetissa on 0,56 prosenttia bkt:stä, ja hallitusohjelman mukaan määrärahojen taso jäädytetään vuoden 2011 tasolle. On tärkeää, että Suomi kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti nostaa tuen 0,7 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2015 mennessä. Siksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja on ohjattava ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Opetus- ja kulttuuripuolen säästöt ovat vihreille vaikeita, samoin kuntien valtionosuuksista leikkaaminen. Ryhmämme esittää, että hallituskauden puolivälissä selvitetään, miten leikkaukset ovat vaikuttaneet heikompiosaisiin kuntalaisiin. Myös panostus tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan olisi todella tärkeää nyt, kun tarvitsemme uusia kasvun uria. Nuorisotyöttömyyden torjunta on ykköstavoitteitamme. Meillä on huoli oppisopimuskoulutuksen määrärahojen riittävyydestä. Positiivista on, että hallitusohjelmassa linjataan nuorten yhteiskuntatakuu, ettei ketään nuorta jätettäisi vaille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen on tärkeää, ja odotamme paljon sen hillitsemiseen liittyvältä kuntakokeilulta. Yksi hyvä kysymys on, miten Suomelle saadaan lisää hyvinvointia tukevaa kasvua. Meidän on kiireesti kehitettävä uusia vientituotteita kuihtuvien tilalle. Suomalaisen talouden tulevaisuus voidaan turvata kehittämällä ja kaupallistamalla uutta, puhdasta teknologiaa. Maailman energia-,

20 20 Maanantaina /1/8 raaka-aine- ja elintarvikeongelmat huutavat uusia ratkaisuja. Yksi oiva esimerkki suomalaisista innovaatioista on Nurmian kehittämä tekniikka. Sillä voimalan savukaasuista otetaan talteen ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi. Sivutuotteena saadaan aineita, joita voidaan käyttää muun muassa aurinkokennojen valmistuksessa. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön tämän kaltaista vihreää tekniikkaa voidaan samaan aikaan leikata ympäristökuormitusta ja luoda Suomeen uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Suomalaiset ovat perinteisesti lahjakkaita osaajia it-alalla, tekniikassa, palveluiden kehittämisessä ja monella luovalla alalla. Siksi kasvuyrittäjyyden tukemisen uudet muodot tulisi selvittää. Yhteisöveron alentaminen on kädenojennus yrittäjille. Toisaalta pääomaveron korotukset lisäävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kasvuyrittäjät antavat maallemme potentiaalia uuteen kasvuun, mutta myös perinteiset pk-yritykset ovat hyviä työllistäjiä, mikä tulee muistaa lainsäädäntö- ja verotuskokonaisuuksia harkittaessa. Arvoisa puhemies! Meidän on opittava kuluttamaan vähemmän ja toimimaan energiatehokkaammin. Nyt ihmiskunta ylikuluttaa luonnonvaroja. Rooman Klubin ajatukset kasvun rajoista ovat voimassa vielä tänäkin päivänä. Eräällä tavalla talouskriisi on myös ylikulutuslama. Kulutamme liikaa, kulutamme liikaa luonnonvaroja. Liiallinen kulutus on johtanut länsimaiden ylivelkaantumiseen. Sen sijaan Aasian mahdissa, Kiinassa, jää vuosittain 400 miljardia ylijäämää. On se aika suuri epäsuhta. Kiina tuottaa, ja länsi kuluttaa. Ruotsalainen öljytutkija professori Aleklett esitti, että talouskriisi on seurausta öljyn loppumiselle. Aleklett sanoo, että elämme öljypiikin huipulla jo nyt. Länsimainen ylikuluttava elämäntapa on perustunut pitkälti halpaan öljyyn. Arvoisa puhemies! Valtion alijäämä pienenee tällä budjetilla noin miljardin euron verran, eli työtä varmasti riittää tulevaisuudessa talouden tasapainottamiseksi. Pieni, sitkeä ja ketterä kansa, joka välittää lähimmäisestä, arvostaa työtä ja yrittäjyyttä, ymmärtää luonnon arvon ja suojelee sen tuleville sukupolville, pärjää globaalissa maailmassa yhdessä muiden kanssa. 8 Mikaela Nylander /r (ryhmäpuheenvuoro): Värderade talman! Vi lever i ekonomiskt osäkra tider. Läget på Europas och hela världens finansmarknader är alltjämt turbulent, alla stabiliseringsåtgärder till trots. Den europeiska skuldkrisen förblir likaså, trots alla motåtgärder, svår att lösa och eurons ställning förblir i gungning. Här hemma är läget på arbetsmarknaden öppet och inger oro. De ekonomiska prognoserna för nästa år återspeglar i sin osäkerhet alla dessa orosfaktorer. Statens alltjämt växande skuldbörda inger likaså stor oro. Trots en period av ekonomisk tillväxt är totalproduktionen, exporten och sysselsättningen alltjämt lägre än 2007, och statsskulden har ökat med 25 miljarder från 2007 till Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa talousarvion käsittely eduskunnassa on kovin haastavaa. Vielä suurempi haaste se on hallitukselle, jolla tulee olla valmius tarvittaessa myös lyhyellä varoitusajalla ryhtyä lisätoimenpiteisiin valtiontalouden tasapainottamiseksi ja vakauttamiseksi. Ja tällöin emme välttämättä ainoastaan puhu talouspolitiikan kiristämisestä vaan myös toimenpiteistä, joilla kannustetaan talouskasvua. Elvytysvara on, kuten tiedämme, lähinnä olematon, mutta tarvittaessa meidän on pystyttävä priorisoimaan uudelleen. Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa on se hyvä uutinen, että valtion nettolainanoton arvioidaan jäävän tänä vuonna 6,4 miljardiin euroon verrattuna 8 9 miljardin arvioon tämän vuoden talousarviota hyväksyttäessä. Eräät verotulot ja muut tulot ovat kehittyneet ennustettua paremmin, ja onneksi voimme siten rajoittaa lainanottoa tänä vuonna. Samalla arvioidaan nettolainanottotarpeen olevan yli 7 miljardia ensi vuonna, jolloin on vaarana lainanoton kasvaminen kuluvaan vuoteen verrattuna. Suunnan pitäisi olla päinvastainen. Ärade talman! Av rambeslutet för framgår att nettoupplåningen också 2013 beräknas bli kring 7 miljarder, för att först 2014 reduceras till knappt 6, och 2015 till drygt 6. Sammanlagt ökar statens skuldbörda fram till 2015 alltså med upp till 26 miljarder euro. Om denna prognos uppfylls uppgår skuldbördan 2015 till cirka 108 miljarder, vilket redan beräknas motsvara 48 procent av bnp.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Valtiovarainministerin budjettiehdotus Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Heinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue

Heinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue TALOUSTUTKIMUS OY 20090728 13:48:37 TYÖ 5824.00 TAULUKKO 4001 np N-LUVUT itsellenne viisi mieluisinta Mieluisin ehdokas Esko Aho 1242 68 209 597 20 27 56 100 22-118 25 Martti Ahtisaari 1547 346 257 132

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa

Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Tarkistettu versio 2.0 TAA 59/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Raukkalan kylän paikallistien liikenneturvallisuuden parantamiseen Liedossa Eduskunnalle Varsinais-Suomessa sijaitsevan

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat EDUSKUNTA RIKSDAGEN Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 1991 2014 Valtiontilintarkastajat t ja varapuheenjohtajat valtiopäivittäin 1991 1991 Mattila, Kalevi /kesk 1992 Mattila,

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 8.5.2017 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä.

Sirpa Paatero /sd Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 12 jäsentä. TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 109/2010 vp Perjantai 10.12.2010 kello 11.00-12.35 Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Mauri Salo /kesk (1 3, 4 osittain) jäs. Hannu Hoskonen /kesk (1 11, 12 osittain, 13 ) Harri

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 12.5.2017 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Ratkaisujen Suomi Suomen kuntoon laittaminen jatkuu. Puolivälitarkastelu Pääministeri Juha Sipilä

Ratkaisujen Suomi Suomen kuntoon laittaminen jatkuu. Puolivälitarkastelu Pääministeri Juha Sipilä Ratkaisujen Suomi Suomen kuntoon laittaminen jatkuu Puolivälitarkastelu 25.4.2017 Pääministeri Juha Sipilä SÄÄSTÖT 4 mrd Identifioitu noin 4 mrd KOKONAISUUS 10 mrd TYÖLLISYYSTOIMET 2 mrd Lisätoimia tarvitaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 122/2004 vp kuntien valtionosuuslain 30 :n, sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot