Suomen LEADER+ -ohjelman loppukertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen LEADER+ -ohjelman loppukertomus"

Transkriptio

1 Suomen LEADER+ -ohjelman loppukertomus CCI 2000 FI 06 0 PC Maa- ja metsätalousministeriö

2

3 SUOMEN LEADER+-YHTEISÖALOITEOHJELMAN LOPPUKERTOMUS CCI-numero CCI 2000 FI 06 0 PC 001 Yhteisöaloitteen nimi LEADER+-yhteisöaloiteohjelma Jäsenvaltio/alue Suomi Ohjelmakauden vuodet (komissio hyväksyi Suomen LEADER+-ohjelman ) Hallintoviranomainen Maa- ja metsätalousministeriö Maksuviranomaiset Hyväksyminen Sisältö Maa- ja metsätalousministeriö saakka Maaseutuvirasto alkaen Hyväksytty seurantakomitean kirjallisella menettelyllä Sisältää loppukertomuksen lisäksi vuosien vuosikertomustiedot

4

5 LEADER+-OHJELMAN LOPPUKERTOMUS JA VUOSIEN VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Väestö ja muuttoliike Talous Työttömyys ja työllisyys Yritystoiminta Toimintaympäristön muutosten vaikutukset LEADER+-ohjelmaan OHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tulokset ja vaikutukset Työpaikat ja uudet yritykset Koulutus ja aktivointi Laadulliset tulokset ja uudet järjestäytyneet yhteenliittymät Tulokset toimintalohkoittain, tukimuodoittain ja maaseututyypeittäin Tulokset toimintaryhmittäin OHJELMAN RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN LEADER+-ryhmien toteumatiedot Toimintalohko 1. Paikallinen maaseudun kehittäminen Toimintalohko 2. Alueiden välinen yhteistyö Toimintalohko 3. Verkostoituminen Tekninen apu LEADER+-OHJELMAN ERITYISPIIRTEET Leader-periaatteet Suomen Leader-toiminnan periaatteita Leader-toiminnan valtavirtaistaminen Suomessa Toimintaryhmien laajempi rooli ja LEADER+-ohjelman ulkopuolinen toiminta Tasa-arvotavoitteet ja niiden toteutuminen Ympäristön suojelutavoitteet ja niiden toteutuminen Teemat Toiminta-alakoodit... 77

6 6 OHJELMAN TOIMEENPANO JA HALLINTO Hallinto- ja valvontajärjestelmä Paikalliset LEADER+-ryhmät Toimintaryhmien verkostoyksikkö LEADER+-ohjelman seurantakomitea Vuosikokoukset komission ja jäsenvaltion välillä LEADER+-ohjelman valmistelu, ennakkoarviointi ja eri tahojen kuuleminen Arvioinnit Ohjelmakauden aikana ohjelmaan ja täydennysosaan tehdyt muutokset Täytäntöönpanon ja tehokkuuden varmistaminen JULKISUUS, VIESTINTÄ JA KOULUTUS Viestintä Koulutus VARAINHOITO, VALVONTA JA TARKASTUKSET Artiklan 4 mukaiset hallinnolliset tarkastukset Artiklan 10 mukaiset paikalla eli tuensaajan luona tehtävät tarkastukset Valvontojen ja tarkastusten jatkotoimenpiteet Säännönvastaisuusilmoitukset (OLAF) TE-keskusten koulutus ja ohjaus liittyen valvontoihin Toimintaryhmien hallinnolliset tarkastukset Komission tarkastukset Muut kansalliset tarkastukset Komissiolta haetut ja saadut maksuerät Korkotuottojen käyttö Keskeneräiset, ei-toimivat ja oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn takia keskeytetyt toimet Suomen LEADER+-ohjelma ja N+2-sääntö Julkiset hankinnat LEADER+-OHJELMAN YHTEENSOVITTAMINEN YHTEISÖN POLITIIKKOJEN JA KANSALLISEN ALUE-, MAASEUTU- JA MAATALOUSPOLITIIKAN KANSSA Yhteensovitus yhteisön politiikkojen kanssa Yhteensovitus muiden Suomessa toteutettujen EU:n osarahoittamien ohjelmien sekä kansallisesti rahoitettujen maaseudun kehittämisohjelmien kanssa Yhteensovitus kansallisen aluepolitiikan kanssa Yhteensovitus kansallisen maaseutupolitiikan kanssa Yhteensovitus kansallisen maatalouspolitiikan kanssa

7 10 ONNISTUMISIA JA ONGELMIA Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmia LEADER+-ohjelman onnistumisia ja ongelmia VUOSIEN VUOSIKERTOMUS Toimintaympäristö Ohjelman tavoitteet, niiden toteutuminen ja tietojen tarkistaminen Ohjelman rahoitus, sen toteutuminen ja tietojen tarkistaminen Ohjelman toimeenpano ja hallinto Julkisuus, viestintä ja koulutus Varainhoito, valvonta ja tarkastukset LIITTEET...194

8 1 (202) 1 TIIVISTELMÄ Suomen LEADER+-yhteisöaloiteohjelma hyväksyttiin Euroopan ensimmäisenä LEADER+ohjelmana ja valitut LEADER+-ryhmät olivat Euroopan ensimmäiset valitut ryhmät. Vaikka ohjelma käynnistyikin Euroopan mittapuulla nopeasti, odottivat hankkeiden hakijat monta kuukautta myöntö- ja maksupäätösten alkua. Ohjelman käytännön toteutusaika oli , vaikkakin toteutusaika jatkui saakka. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastasivat 25 LEADER+-ryhmää ja TE-keskusten maaseutuosastot ( alkaen ELY-keskukset). LEADER+-ohjelman hallinto- ja maksajaviranomainen oli maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutuvirastosta tuli perustamisensa myötä maksajaviranomainen. Suomalainen toimintaryhmätyö valtavirtaistettiin eli levitettiin koko Manner-Suomeen. Ohjelmakauden aikana toimi kaiken kaikkiaan 58 toimintaryhmää. LEADER+-ohjelman toteutus osui taloudellisen kasvun aikaan, kahden taloudellisen taantuman välissä. Ohjelmaa valmisteltaessa Suomi oli juuri toipumassa 1990-luvun jyrkästä taloustaantumasta. Kuitenkin koko ohjelmakausi oli Suomessa talouskasvun aikaa. Koko Suomessa ja kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste parani ja työttömyysaste aleni. Lähes kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla bruttokansatuote kasvoi. Työttömyys- ja talouserot eri alueiden välillä pienenivät hieman, mutta väestö väheni suurimmassa osassa LEADER+-ryhmien alueiden kunnista. Talouskasvu hidastuminen Suomessa, kuten maailmallakin, alkoi vuoden 2008 lopusta. LEADER+-rahoituksella toteutettiin kaiken kaikkiaan toimenpidettä. Ohjelmakauden aikana toteutettiin kehittämishanketta, 878 yleishyödyllistä investointia ja 145 koulutushanketta. Suurin osa rahoitetuista yritystuesta oli ei-maatilakytkentäisiä. Maatilakytkentäisiä yritystukia toteutettiin 174 kappaletta. Yritystuista 922 tapauksessa tehtiin kone- tai laiteinvestointi, 423 kohteessa rakennettiin ja yritystoimintaa kehitettiin 457 toimen voimin. Uuden yrityksen käynnistystukia rahoitettiin 127 kappaletta. LEADER+-hankkeiden ja yritystukien saama julkinen tuki oli keskimäärin euroa. LEADER+-ohjelman myöntövaltuus sidottiin täysmääräisesti vuonna 2007, mutta lopullisen maksujen toteuma oli 92,1 prosenttia. Ohjelman toteutunut kokonaisrahoitus oli 156 miljoonaa euroa, josta EMOTR-O:n osuus oli 52 miljoonaa euroa. LEADER+-ryhmien ohjelmakauden toteutuneiden kokonaismenojen keskiarvo yhtä ryhmää kohti oli 6,2 miljoonaa euroa. Kaikki muut Suomen LEADER+-ohjelmalle asetuista tavoitteista saavutettiin lukuun ottamatta uusien syntyneiden työpaikkojen määrää, jossa jäätiin 71 prosenttiin tavoitteista. Uusia työpaikkoja syntyi (kokonaispäiväiseksi muutettuna) ja uudistettuja työpaikkoja ja hankkeen aikaisia työpaikkoja (kokonaispäiväiseksi muutettuna). Yhteensä erilaisia työpaikkoja syntyi kappaletta, mutta suurin osa oli osa-aikaisia tai osavuotisia. Uusia yrityksiä perustettiin kappaletta. Koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöä ja tiedotus- ja informointitilaisuuksiin henkilöä. Suurin osa tavoitteista ylitettiin monin kerroin. Erityisen hyvin toteutuivat naisiin ja nuoriin liittyvät tavoitteet. Suomalaisen toimintaryhmätyön parhaita onnistumisia olivat onnistunut toimintatapa, joka aktivoi ja sitoutti maaseudun kehittämiseen uusia toimijoita ja lisäsi alueilla yhteistyötä. Hankkeet ja yritystuet lähtivät paikallisista tarpeista ja olivat keskimäärin pieniä, uutta kokeilevia ja paikallisia. Suurimpia ongelmia olivat järjestelmän byrokraattisuus, erityisesti pienten hankkeiden ja yritystukien toteuttajien kohtaama byrokratia, sekä resurssien riittämättömyys.

9 Suomen LEADER+-ohjelmaa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät 1. Peräpohjolan kehitys ry 2. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 3. Oulujärvi LEADER ry 4. Nouseva rannikkoseutu ry 5. Pirityiset ry 6. Keskipiste-Leader ry 7. Rieska-Leader ry 8. Aisapari - Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 9. Suupohjan kehittämisyhdistys ry 10. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 11. Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry Rajupusu Leader ry 13. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Karjalan Jetina ry 14. Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 15. Vaara-Karjalan LEADER ry Pomoottori ry Kantri ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Karhuseutu ry Varsinais-Suomen jokivarsi- 9 kumppanit ry 21. I samma båt Samassa veneessä rf Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Kehittämisyhdistys Sepra ry Päijänne-Leader ry Pomoväst rf

10 3 (202)

11 4 (202) 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS LEADER+-ohjelman toteutus osui taloudellisen kasvun aikaan, kahden taloudellisen taantuman välissä. Koko Suomessa ja kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste parani ja työttömyys väheni. Bruttokansatuote kasvoi suurimmalla osalla LEADER+-ryhmien alueista. Työttömyys ja talouserot eri alueiden välillä pienenivät hieman. Väestö kuitenkin väheni suurimmassa osassa LEADER+ryhmien alueiden kunnista. Muuttoliike hidastui hieman, mutta edelleenkin ydinmaaseudulta muutetaan kaupunkeihin ja kaupunginläheiselle maaseudulle. Maaseudun toimintaympäristö vaihtelee kuitenkin hyvinkin paljon eri puolilla Suomea. Muutokset yhteisön ja kansallisissa politiikoissa on kuvattu luvussa Väestö ja muuttoliike Suomen väkiluku oli ,3 miljoonaa asukasta. Ohjelmakauden aikana Suomen väkiluku on kasvanut hengellä. LEADER+-ryhmiin kuuluvien kuntien alueilla asui vuoden 2008 lopussa yhteensä 1,5 miljoonaa asukasta. Kun LEADER+-ryhmien alueiden ulkopuolelle rajattujen kaupunkien keskustat lasketaan pois, oli ohjelmakauden lopussa asukasta LEADER+-ryhmien varsinaisilla toiminta-alueilla. LEADER+-ryhmien alueen kuntien väkimäärä vähentyi ohjelmakauden aikana yhteensä asukkaalla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla on parhaat kehittymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkien läheinen maaseutu sijoittuu pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomeen ja Pohjois-Suomen muutaman kasvukeskuksen ympärille. Monet tämän alueen kunnista ovat muuttovoittoalueita. Kaupungin läheisen maaseudun kunnissa asuu paljon lapsiperheitä ja niissä väestö kasvaa. Voimakkaasti muuttovoittoa saavissa kunnissa suurin ongelma on voimakas uuden infrastruktuurin rakentamistarve sekä tilanahtaus esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Ydinmaaseutu on vahvaa alkutuotantoaluetta. Paikoittain siellä on myös teollisuuden toimialakeskittymiä sekä erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä esimerkiksi sika-, siipikarja- ja turkistaloutta sekä kasvihuonetuotantoa. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Alueen kuntakeskukset ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja useimmat kylät ovat elinvoimaisia. Ydinmaaseudun kunnat sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Harvaan asuttu maaseutu on useilla mittareilla heikoimmin kehittyvää maaseutua: nuoret muuttavat pois, maatalous vähenee, vanhusväestön määrä lisääntyy eikä kaikkien kuntien taloudellinen kantokyky kestä muutosta. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois- Suomessa. Ydinmaaseudulla väkiluku on jo pitkään laskenut, mutta suhteellinen vähentyminen on hidastunut. Osa väestömuutoksista johtuu kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja osa luonnollisesta väestömuutoksesta eli syntyvyys- ja kuolleisuuslukujen välisestä suhteesta.

12 5 (202) Maaseututyypeittäin tarkasteltuna suurimpia muuttovoittajia ohjelmakauden aikana olivat kaupunkialueet, joissa lisäystä väestöön tuli 4,9 prosenttia. Muuttotappio oli suurin puolestaan ydinmaaseudun alueella, jossa väestö väheni 12 prosenttia. Maaseututyypit luokiteltiin uudestaan vuonna 2006, mikä yhdessä ohjelmakauden aikana tapahtuneiden kuntaliitosten kanssa vaikuttaa alla esitettyyn taulukkoon. Suomen kunnat, asukasluku, pinta-ala ja asukastiheys Maaseututyypit Kuntia Asukkaita Kuntia Asukkaita Kuntia Asukkaita Muutos Muutos Kaupungit Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan väestön kasvu jatkuu koko maassa vuoteen 2030 saakka. Suurimmat väestön menettäjät tulevat olemaan Kainuu, Etelä-Savo, Lappi ja Pohjois-Karjala, kun taas Ahvenanmaan, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan väestön määrä kasvaa voimakkaasti. Vaikka LEADER+-ryhmien alueiden kuntien kokonaisväkimäärä väheni ohjelmakauden aikana neljällä prosentilla, vaihtelee tilanne erittäin paljon toimintaryhmien välillä. Ohjelmakauden aikana suurimman muuttovoiton alueita olivat Tampereen ympäristössä toimiva Kantri ry 13 prosentin kasvulla ja Oulun ympäristössä toimiva Nouseva rannikkoseutu ry 13 prosentin kasvulla. Muuttovoittoalueita olivat myös läntisellä Uudellamaalla toimiva Pomoväst rf (kasvua 10 prosenttia), sekä Kuopion ympäristössä toimiva Kehittämisyhdistys Kalakukko ry (kasvua 2 prosenttia). Kaikkien muiden 20 LEADER+-ryhmän alueet menettivät väestöä ohjelmakauden aikana. Suurimman väestömenetyksen koki Joensuun seudun LEADER yhdistys ry:n, jonka väestö väheni kolmanneksella ohjelmakauden aikana. Suuria muuttotappioita kärsivät myös Vaara-Karjalan LEADER ry:n, Turun saaristossa toimivan I samma båt Samassa veneessä ry:n ja kymenlaaksolainen Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueet.

13 6 (202) LEADER+-ryhmien alueiden asukasluku vuosina 2000 ja 2008, pinta-ala LEADER+-ryhmät Asukasluku , henkilöä * Asukasluku , henkilöä * Muutos * Maapintaala km2* / Asukkaita / maapintaala km2* Korjattu asukasluku ** Peräpohjolan kehitys ry ,62 8, Elävä Kainuun LEADER ry ,93 2,29 Oulujärvi LEADER ry ,02 7, Nouseva rannikkoseutu ry ,98 9, Pirityiset ry ,90 5,35 Keskipiste-Leader ry ,12 7,10 Rieska-Leader ry ,45 14,89 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry ,70 12,67 Suupohjan kehittämisyhdistys ry ,99 10,73 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry ,87 26, Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry ,40 6, Rajupusu Leader ry ,47 6,10 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry ,03 7,88 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry ,57 13,82 Vaara-Karjalan LEADER ry ,79 3,78 Pomoottori ry ,31 12,38 Kantri ry ,76 109, Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry ,33 8,73 Karhuseutu ry ,43 55, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ,60 15,72 I samma båt - Samassa veneessä rf ,75 13, Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry ,44 22, Kehittämisyhdistys Sepra ry ,18 40, Päijänne-Leader ry ,86 12, Pomoväst rf ,17 38, LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ ,67 13, Koko maan tiedot ,46 17,54 * Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

14 7 (202) ** Lähde: Ryhmien oma arvio ohjelmakauden lopussa, Asukasluvusta on laskettu ryhmän alueiden osittaiset kunnat oikeilla luvuilla ja lisäksi yli asukkaan kaupunkien keskustojen asukkaat, jotka asuvat ulosrajatulla alueella on poistettu asukasluvusta. 2.2 Talous Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2007 EU-15-jäsenmaista kaikkein eniten eli 4,4 prosenttia. Pitkään jatkunut nopea talouskasvu päättyi vuoden 2008 lopussa, talouden käännyttyä laskuun koko maassa. Vuonna 2008 Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi koko vuoden aikana vielä 0,9 prosenttia, mutta supistui jo viimeisellä neljänneksellä. Talouskasvun hidastuminen oli laajaalaista ja koski lähes kaikkia toimialoja. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden arvonlisäys kasvoi vielä 2008 alussa, mutta pieneni viimeisellä neljänneksellä. Myös kaupan alalla sekä kuljetuksissa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä kasvu taittui loppuvuodesta. Rakentamisessa käänne koettiin jo hieman aiemmin kuin muilla talouden sektoreilla ja toimialan tuotanto alkoi supistua vuoden 2008 puolivälissä. Talouskasvun aikana alueellinen erilaistuminen tasaantui, vaikkakin erot alueiden välillä olivat edelleen suuret. Vuonna 2006 LEADER+-ryhmien alueiden bruttokansantuotteen arvonlisäys oli 81 prosenttia koko maan keskiarvosta. Vastaava luku vuonna 2000 oli 80 prosenttia asukasta kohden. Ainoana ryhmänä sekä ohjelmakauden alussa että lopussa Kantri ry ylsi maan keskiarvon ylle. Vuonna 2006 Kantri ry:n asukaskohtainen arvonlisäys oli 108 prosenttia, verrattuna koko maan keskiarvoon. Kaikki muut 24 LEADER+-ryhmää jäivät koko ohjelmakauden ajan maan keskiarvon alapuolelle. Kantri ry:n alueeseen kuuluu Tamperetta ympäröivät maaseutualueet, jotka ovat kaupungin läheistä maaseutua. Seuraavien ryhmien alueet jäivät puolestaan arvonlisäyksessä alle 60 prosenttiin maan keskiarvosta vuonna 2006: Rajupusu Leader ry, Elävä Kainuu LEADER ry,, Vaara-Karjalan LEADER ry, Pirityiset ry, Pomoottori ry ja Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry. Näiden ryhmien alueista suurin osa on luokiteltu maaseudun kolmijaossa harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun. Ohjelmakauden aikana bruttokansantuotetta sekä euromääräisesti, että maan keskiarvoon verrattuna nostivat Peräpohjolan kehitys ry:n, Kantri ry:n, Keskipiste-Leader ry:n, Rieska-Leader ry:n ja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n alueet. Bruttokansantuote putosi ohjelmakauden aikana sekä euromääräisesti että maan keskiarvoon verrattuna Rajupusu Leader ry:n, Vaara-Karjalan LEADER ry:n ja Pomoottori ry:n alueilla. Ohjelmakauden alussa arvonlisäys asukasta kohden oli LEADER+-alueilla euroa (maan keskiarvo euroa). Vuoteen 2006 mennessä arvonlisäys asukasta kohden oli LEADER+-alueilla kohonnut euroon (maan keskiarvo euroa).

15 8 (202) LEADER+-ryhmien alueiden bruttokansantuote (arvonlisäys) vuosina 2000 ja Muutos Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys yhteensä, käyvin hinnoin, milj. / asukas, euroa / asukas, koko yhteensä, käyvin hinnoin, milj. / asukas, euroa / asukas, koko / asukas, koko maa = 100 euroa maa = euroa maa = LEADER+-ryhmät Peräpohjolan kehitys ry 1 179, , , , Elävä Kainuu LEADER ry 475, , , , Oulujärvi LEADER ry 828, , , , Nouseva rannikkoseutu ry 844, , , , Pirityiset ry 243, , , , Keskipiste-Leader ry 599, , , , Rieska-Leader ry 787, , , , Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 759, , , , Suupohjan kehittämisyhdistys ry 389, , , , Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 2 285, , , , Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 949, , , , Rajupusu Leader ry 328, , , , Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 315, , , , Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 775, , , , Vaara-Karjalan LEADER ry 589, , , , Pomoottori ry 323, , , , Kantri ry 6 668, , , , Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 754, , , , Karhuseutu ry 2 483, , , , Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 633, , , , I samma båt - Samassa veneessä rf 480, , , , Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 1 023, , , , Kehittämisyhdistys Sepra ry 2 511, , , , Päijänne-Leader ry 704, , , , Pomoväst rf 1 169, , , , LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ , , , , Koko maan tiedot , , , , Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

16 9 (202) 2.3 Työttömyys ja työllisyys Koko ohjelmakauden ajan työttömien määrä ja työttömyysaste laski sekä naisten että miesten osalta. Työttömyys on laskenut koko Suomessa ja kaikilla maaseutualueilla. Kun LEADER+-ohjelmaa kirjoitettiin 1990-luvun lopussa, oltiin juuri toipumassa laman suurtyöttömyydestä. Laman aikana Suomen työttömyysaste oli pahimmillaan 16,6 prosenttia. Ohjelmakauden aikana työttömyys laski 9,8 prosentista 6,1 prosenttiin. Työttömien määrä laski vuodesta 2000 vuoteen 2008 yhteensä henkilöllä. Vuoden 2008 lopulla alkaneen talouden taantuman seurauksena työttömien määrä lähti uudelleen kasvuun. Suomessa työttömänä olevat henkilöt ja työttömyysaste vuosina Vuodet Työttömät, henkilöä Työttömyysaste, % Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset ,8 9,1 10, ,1 8,6 9, ,1 9,1 9, ,0 9,2 8, ,8 8,7 8, ,4 8,2 8, ,7 7,4 8, ,9 6,5 7, ,1 6,7 6,4 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät vuotiaiden työttömyystiedot. Kaikkien LEADER+-ryhmien alueilla työttömyys väheni ohjelmakauden aikana. Kaikilla alueilla niin naisten kuin miestenkin työttömyysaste aleni. Myös nuorten (alle 25-vuotiaat) työttömyys aleni kaikkien muiden toimintaryhmien alueilla, paitsi Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueella. Etelä- Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueella nuorten työttömyysprosentti nousi ohjelmakauden aikana yhdellä prosentilla, vuoden 2007 lopussa oli 348 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Huonoin työttömyystilanne niin miesten, naisten kuin nuortenkin osalta oli vuoden 2007 lopussa Vaara-Karjalan LEADER:n alueella. Kokonaistyöttömyysaste oli edelleen vuoden 2007 lopussa 18,4 prosenttia vaikka se seitsemän vuoden aikana onkin pienentynyt viidellä prosentilla. Vaara-Karjalan LEADER:n alueen alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys koheni ohjelmakauden aikana lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Työttömien määrässä alle maan keskiarvon niin miesten, naisten kuin nuortenkin osalta ylsivät Pirityiset ry:n, Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry:n, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n, I samma båt - Samassa veneessä rf:n ja Pomoväst rf:n alueet. Merkille pantavaa on, että Pirityiset ry:n alue sijaitsee kokonaan ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla ja Turun saaristossa toimivaan I samma båt - Samassa veneessä rf:n alueeseenkin kuuluu niin ydinmaaseutua kuin harvaan asuttua maaseutuakin.

17 10 (202) Ohjelmakauden aikana kokonaistyöttömyys väheni lähes kymmenellä prosentilla Elävä Kainuu LEADER ry:n alueella ja seitsemällä prosentilla Peräpohjolan kehitys ry:n alueella. Itäisessä Kainuussa, kokonaisuudessaan harvaan asutulla maaseudun toimivan Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n alueen alle 25-vuotiaiden työttömyys väheni jopa 16,3 prosentilla. Yli kymmenen prosenttiyksikön verran nuorten työttömyysaste väheni myös Pirityiset ry:n, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n, Rajupusu Leader ry:n, Karhuseutu ry:n ja Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueilla. LEADER+-ryhmien alueiden työttömyysaste vuosina 2000 ja * Työttömyysaste, % Työttömyysaste, % Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 16,9 14,4 19,6 21, ,4 12,5 14,4 22,1 3,5 Kehittämisyhdistys Sepra ry 15,9 14,4 17,6 22, ,6 10,0 11,3 11,1 5,3 Päijänne-Leader ry 14,6 14,0 15,2 17, ,7 10,3 11,1 11,8 3,9 Muutos , työttömyysaste, %, yhteensä Yhteensä Nuoret Työttömiä, Yhteen- Nuoret LEADER+-ryhmät Miehet Naiset (<25v) henkilöä sä Miehet Naiset (<25v) Peräpohjolan kehitys ry 21,0 21,2 20,8 30, ,9 13,2 14,8 22,0 7,1 Elävä Kainuu LEADER ry 25,2 26,6 23,6 33, ,9 16,4 15,4 17,4 9,3 Oulujärvi LEADER ry 19,9 20,0 19,8 26, ,5 15,5 13,4 19,4 5,4 Nouseva rannikkoseutu ry 13,8 12,1 16,0 19, ,7 9,1 10,4 15,0 4,1 Pirityiset ry 11,0 9,9 12,3 17, ,3 6,3 6,4 6,5 4,6 Keskipiste-Leader ry 14,0 13,2 15,1 17, ,4 8,3 8,6 9,4 5,6 Rieska-Leader ry 11,7 10,0 13,7 15, ,6 8,4 8,8 9,4 3,1 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 10,5 8,7 12,5 14, ,7 5,9 7,6 8,7 3,8 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 13,9 10,9 17,5 19, ,2 6,9 12,0 11,4 4,7 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 15,5 16,7 14,3 23, ,7 10,7 8,8 10,2 5,8 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 17,7 17,7 17,8 22, ,0 13,4 12,6 16,7 4,7 Rajupusu Leader ry 16,1 16,6 15,4 21, ,1 11,6 10,5 9,7 5,0 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry 19,9 19,0 20,9 21, ,5 15,8 15,3 16,8 4,4 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 16,9 17,5 16,3 22, ,9 11,7 12,2 17,1 5,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 23,5 25,3 21,3 32, ,4 19,4 17,2 22,1 5,1 Pomoottori ry 13,1 12,2 14,1 11, ,5 7,8 9,3 8,9 4,5 Kantri ry 13,0 11,9 14,1 13, ,0 8,9 9,0 8,5 4,0 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 15,2 14,5 16,1 15, ,3 9,6 11,3 9,4 4,9 Karhuseutu ry 17,7 15,4 20,0 24, ,3 10,1 12,5 13,8 6,4 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 9,3 8,1 10,7 10, ,7 5,3 6,1 5,1 3,6 I samma båt - Samassa veneessä rf 8,0 7,2 8,9 8, ,1 4,7 5,5 5,8 2,9

18 11 (202) Pomoväst rf 8,4 8,4 8,4 8, ,3 5,6 5,1 4,7 3,1 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 15,0 14,2 15,8 18, ,0 9,8 10,2 11,2 5,0 Koko maan tiedot 12,5 12,3 12,7 14, ,5 8,7 8,3 8,8 4,0 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. * Vuoden 2007 lopun tilanne, ennakkotieto, luvut sisältävät vuotiaiden työttömyystiedot. Työllisyysaste parani koko Suomessa koko ohjelmakauden ajan. Työllisyysaste oli ohjelmakauden alussa vuonna ,4 prosenttia ja vuoden 2008 lopussa 69,5 prosenttia. Parannusta tapahtui kolmen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2008 lopussa miesten työllisyysaste oli 70,2 prosenttia, naisten 68,4 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 38,7 prosenttia. Kaikkien ikäryhmien ja molempien sukupuolten työllisyys kohentui ohjelmakauden aikana. Suurin muutos tapahtui naisten työllisyysasteessa: naisia oli 4,7 prosenttia enemmän työssä 2008 vuoden lopussa 2000 vuoden loppuun verrattaessa. Merkittävimmin työllisyysasteen muutokseen vaikutti työpaikkojen määrän kasvu ja sitä kautta työttömien määrän väheneminen. Eniten työllisten määrä kohosi yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Monilla aloilla ilmeni myös pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Talouden suotuisa kehitys on heijastunut työllisyyteen lähes kautta koko Suomen. Alueittain uusia työpaikkoja on syntynyt aiempia vuosia tasaisemmin. Suhteellisesti suurinta työpaikkojen lisäys on Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uusista työpaikoista lähes kolmannes on kuitenkin sijoittunut Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Työllisyysasteen kasvu hidastui ja kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana taloustaantumasta johtuen. Suomen työllisyysaste vuosina Yhteensä Nuoret vuotiaat Työllisyysaste, % Miehet Naiset ,4 36,7 69,1 63, ,8 69,2 64, ,7 35,4 68,3 65, ,4 34,9 67, ,3 33, , ,8 38,8 69, ,1 39,5 70,9 67, ,5 40,9 70,2 68, ,5 38,7 70,6 68,4 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät vuotiaiden työllisyystiedot, kunkin vuoden tilanne on joulukuun lopun tilanne.

19 12 (202) Kaikkien LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste nousi ohjelmakauden aikana. Keskimääräinen työllisyysasteen kasvu LEADER+-alueilla oli 3,4 prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 työikäisten keskimääräinen työllisyysaste ryhmien alueilla oli 64,0 prosenttia, kun koko maan luku 66,6 prosenttia. Vuosien 2000 ja 2008 välillä suurimmat työllisasteen harppaukset ottivat Elävä Kainuu LEADER ry:n, Pirityiset ry:n, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n, Joensuun seudun LEADER yhdistys ry:n ja Karhuseutu ry:n alueet, joilla kasvu ylsi yli neljän prosenttiyksikköön. Maan keskiarvoa (noin 67 prosenttia) parempi työllisyysaste oli vuonna 2007 Kantri ry:n, Varsinais- Suomen jokivarsikumppanit ry:n, I samma båt - Samassa veneessä rf:n ja Pomoväst rf:n alueilla. Vuonna 2007 keskimäärin alle 60 prosenttia työikäisistä oli työssä Peräpohjolan kehitys ry:n, Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n, Oulujärvi LEADER ry:n, Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry:n, Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry:n ja Vaara-Karjalan LEADER ry:n alueilla. LEADER+-ryhmien alueiden työllisyysaste vuosina 2000 ja 2007 Työllisyysaste Muutos LEADER+-ryhmät * Peräpohjolan kehitys ry 54,3 56,8 2,5 Elävä Kainuu LEADER ry 50,3 56,0 5,7 Oulujärvi LEADER ry 55,5 58,9 3,4 Nouseva rannikkoseutu ry 60,4 62,2 1,8 Pirityiset ry 60,9 65,6 4,7 Keskipiste-Leader ry 57,5 61,2 3,7 Rieska-Leader ry 62,6 64,4 1,8 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 62,0 65,5 3,5 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 60,3 64,3 4,0 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 58,4 62,7 4,3 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 56,4 59,4 3,0 Rajupusu Leader ry 58,0 61,5 3,5 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 54,9 57,4 2,5 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 56,8 61,5 4,8 Vaara-Karjalan LEADER ry 50,8 53,4 2,6 Pomoottori ry 62,2 65,5 3,2 Kantri ry 64,7 67,6 2,8 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 59,8 63,2 3,4 Karhuseutu ry 59,3 63,7 4,4 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 67,3 69,4 2,1 I samma båt - Samassa veneessä rf 68,0 70,1 2,1 Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 59,0 60,0 1,0 Kehittämisyhdistys Sepra ry 60,7 63,6 2,9 Päijänne-Leader ry 61,6 63,1 1,5 Pomoväst rf 70,1 72,3 2,2

20 13 (202) LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 60,6 64,0 3,4 Koko maan tiedot 64,0 66,6 2,5 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. * Vuoden 2007 lopun tilanne, ennakkotieto. Tiedot ovat keskimääräisiä ko. vuoden tietoja. 2.4 Yritystoiminta Elinkeinorakenne Ohjelmakauden aikana työpaikat ovat lisääntyneet kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnoissa ( työpaikkaa), rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palvelevissa toiminnoissa ( työpaikkaa) sekä julkisissa ja muissa palveluissa ( työpaikkaa). Rakentamiseen on syntynyt ohjelmakauden aikana uutta työpaikkaa. Työpaikat ovat vähentyneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana maa- ja metsätaloudessa ( työpaikkaa) ja teollisuudessa ( työpaikkaa). Työpaikkojen prosenttiosuudet toimialoittain vuosina (Tilastokeskus). Toimiala, % Maa- ja metsätalous 6,1 5,7 5,4 5,1 4,9 4,8 4,7 4,5 Teollisuus 21,1 21,0 20,7 19,9 19,4 19,2 19,0 18,7 Rakentaminen 6,4 6,1 6,2 6,4 6,3 6,6 6,6 7,0 Kauppa, majoitusja ravitsemistoiminta 15,1 15,1 15,3 15,3 15,5 15,7 15,6 15,8 Liikenne 7,4 7,4 7,1 7,3 7,3 7,2 7,4 7,0 Rahoitus-, vakuutus- ja liikeelämää palveleva toiminta 12,3 12,7 13,0 13,2 13,3 13,4 13,7 14,4 Julkiset ja muut palvelut 31,3 31,7 32,0 32,4 33,0 32,9 32,8 32,3 Toimiala tuntematon 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 Maaseudun pienyritykset Kokonaisuudessaan maaseudulla toimivien yritysten määrä lisääntyi yhdellä prosentilla ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 yrityksiä oli Maa- ja metsätaloutta harjoittavien perustuotantotilo-

21 14 (202) jen määrä väheni 22 prosentilla ja samaan aikaan maaseudun muiden pienyritysten määrä kasvoi 23 prosenttia. Vuonna 2007 maaseudulla oli pienyritystä, joilla ei ole maatilakytkentää. Nämä yritykset työllistivät yhteensä henkilöä. Suurimpia toimialaoja maaseudulla ovat rakentaminen, elintarvikeala, puun jatkojalostus ja palveluala. Voimakkainta yritysten määrän kasvu on ollut palvelualalla, niin maaseudulla kuten koko maassakin. Maaseudun yritysten määrä on kasvanut myös rakentamisen, hevostalouden ja maaseutumatkailun aloilla. Pohjoisessa poronhoito on tärkeä elinkeino. Vaikka yrittäjien määrä on vähentynyt, on porokarjojen koko kasvanut. Pienyritysten määrä on kasvanut kaupunkien läheisellä maaseudulla sekä ydinmaaseudulla, mutta vähentynyt harvaan asutulla maaseudulla. Pienyritysten määrän kasvu maaseudulla pysähtyi vuonna 2009 taloustaantuman myötä. Maa- ja metsätalouden lisäksi muiden toimialojen yritystoimintaa harjoittavien monialaisten tilojen määrä kasvoi kuudella prosentilla ohjelmakauden aikana. Kolmannes maatiloista on monialaisia. Monialaisuus on yleisintä viljanviljelyä harjoittavilla maatiloilla. Suurimpia toimialoja monialaisilla maatiloilla on palveluala, johon kuuluvat muun muassa maatilamatkailu, urakointi sekä kuljetus- ja kiinteistöpalvelut. Viime vuosina kasvava ala on ollut uusiutuvan energian tuotanto. Maaseutuyritykset vuosina Yritysmuoto Muut maaseudun pienyritykset (yritykset, jotka sijaitsevat maaseudulla, mutta joilla ei ole maatilakytkentää)* Monialaiset tilat (harjoittavat maa- ja metsätalouden lisäksi muiden toimialojen yritystoimintaa) Perustuotantotilat (maa- ja metsätalouden harjoittajat) / / Muutos % ** *** -22 Yhteensä (Lähde: MMM, Tike Maaseutuelinkeinorekisteri ja MTT maaseudun pienyritysrekisteri * pienyritys, liikevaihto vähintään euroa, henkilöstömäärä alle ** MTT taloustutkimuksen ennakkoarvio) *** puutarhayrityksen mukana Maatalous Suomessa maataloustuotantoa harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on keskittymässä suhteellisesti edullisimmille alueille. Maataloustuotanto perustuu lähes yksinomaan perheviljelmiin ja viljelijäperhe tekee itse yli 80 prosenttia tilan töistä. Suomen maataloustuotanto on ollut koko vuodesta 1995 alkaneen EU-jäsenyyden ajan murroksessa, jonka aikana maatilojen lukumäärä on laskenut. Maatalouden tuotantomäärät ovat pysyneet samana tai kasvaneet. Kokonaispeltoala on pysynyt samana, mutta maatilojen keskimääräinen peltoala on noussut. Maatalouden osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta on laskenut koko luvun.

22 15 (202) Maatilojen määrä Suomessa väheni vuodesta 2000 vuoteen 2009 neljänneksellä eli maatilalla. Tilamäärän väheneminen vastaa pidemmän aikavälin keskimääräistä tasoa (noin 3 prosenttia vuodessa), Suomessa maatilojen määrä vähenee hieman EU:n keskiarvoa enemmän. Maatilojen keskipeltoala puolestaan kasvoi 27,97 hehtaarista 34,99 hehtaariin. Viljelijöiden keski-ikä on noussut koko 2000-luvun, saavuttaen 50 vuoden rajapyykin vuonna Yli 100 peltohehtaarin tiloilla oli Suomen kokonaispeltoalasta lähes neljännes. Toisaalta peltoalaltaan suurimpia tiloja viljelivät noin 30-vuotiaat maanviljelijät. Tilamäärän laskusta huolimatta keskeisten maataloustuotteiden tuotantomäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maatilojen määrä vuosina Maatilojen määrä / peltoalan mukaan ha ha ha ha ha Yhteensä Keskipeltoala ha/tila 27,97 28,91 29,90 30,52 31,40 33,04 32,62 33,45 34,18 34,99 (Lähde: Tike, Maaseutuelinkeinorekisteri) Maatalouden arvonlisäys on sekä brutto- että nettoarvoltaan laskenut vuodesta 2000 vuoteen Näin ollen maatalouden osuus kansantuotteesta on myös tippunut. Vuonna 2007 maatalouden osuus oli enää 0,7 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Alkutuotannon eli maa-, metsä-, kala- ja riistatalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 2,78 prosenttia vuonna Maataloustulo on alentunut vuodesta 2003 noin 29 prosenttia. Muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset tilat kuuluivat kannattavuusluokittelussa edelleen heikoimpaan kolmannekseen. Vuonna 2007 maatiloilla työskenteli päätoimisesti henkilöä. Ohjelmakauden aikana työpaikkojen määrä on vähentynyt viidenneksellä. Maatalouden osuus onkin koko maan työpaikoista 4,1 prosenttia. Vaikka maatalouden ja alkutuotannon merkitys koko maan työllisyydelle ja bruttokansantuotteelle on vähäistä, on niiden merkitys suurempi maaseutualueille.

23 16 (202) Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta, työllisyydestä, maatiloilla työskentelevien henkilöiden määrä vuosina Vuosi Maatalouden brutto arvonlisäys perushintaan, miljoonaa euroa * Maatalouden netto arvonlisäys perushintaan, miljoonaa euroa * Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta %* Maatalouden osuus työllisyydestä % * Maatiloilla työskennelleiden henkilöiden lukumäärä maataloudessa tehtyjen työpäivien mukaan ** ,3 5, ,3 4, ,3 4, ,1 4, ,1 4, ,1 4, ,8 4, ,7 3, (Lähde: Tike, Maaseutuelinkeinorekisteri, lisäksi seuraavat lähteet. * Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ** Tike, Maatalouden rakennetutkimus) Ohjelmakauden aikana alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta laski Suomessa 3,7 prosentista 2,8 prosenttiin. Suurinta lasku oli maa- ja riistataloudessa. LEADER+-ryhmien alueilla maatalouden osuuden lasku bruttokansantuotteesta korostuu entisestään kun kyseessä on maaseutumaiset alueet. LEADER+-ryhmien alueilla alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta oli 6,8 prosenttia vuonna 2000 ja laskenut 5 prosenttiin vuoteen 2006 mennessä. Maatalouden ja alkutuotannon merkitys ja osuus eri alueiden bruttokansantuotteesta vaihtelee paljon eri puolella Suomea. Suomen 25 LEADER+-ryhmän alueella alkutuotannon osuus bruttokansatuotteesta vaihtelee erittäin paljon. Esimerkiksi vuonna 2006 eteläsavolaisen Rajupusu Leader ry:n alueen bruttokansantuotteesta jopa neljännes syntyi alkutuotannosta, painottuen metsätalouteen. Tosin alkutuotannon osuus laski 6,8 prosenttia kuuden vuoden aikana. Vähennys johtui pitkälti maaja riistatalouden osuuden vähenemisestä. Pohjoiskarjalaisen Vaara-Karjalan LEADER ry:n alueen bruttokansantuotteesta viidennes koostui alkutuotannosta vuonna Vaara-Karjalan LEADER+-alueella metsätalouden merkitys on suuri, vaikkakin sen osuus laski ohjelmakauden aikana. Myös keskipohjalaisen Pirityiset ry:n alueen bruttokansantuotteesta vuonna 2006 viidennes koostui alkutuotannosta. Pirityiset ry:n alueella maa- ja riistatalouden osuus laski 10 prosenttia kuuden vuoden aikana. Alkutuotannon osuus kasvoi ohjelmakauden aikana kolmen ryhmän alueella: Oulunjärvi LEADER ry:n (1,5 prosenttia), Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry:n (0,9 prosenttia) ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n (1,7 prosenttia) alueilla. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry:n alueella kasvu tapahtui maa- ja riistatalouden osalta, Oulujärvi LEADER ry:n ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueen kasvu syntyi sekä maa- ja riistataloudesta sekä metsätaloudesta. Kaikkien kolmen ryhmien alueilla prosentuaalisen osuuden lisäksi alkutuotanto kasvoi myös euromääräisesti.

24 17 (202) Alkutuotannossa jopa alle maan keskiarvon eli 2,8 prosentin alle jäävät Tampereen ympärillä toimiva Kantri ry, Porin ympäristössä toimiva Karhuseutu ry, Länsi-Uudellamaalla toimiva Pomoväst rf ja Rovaniemen ympäristössä toimiva Peräpohjolan kehitys ry (vuonna 2006). Alkutuotannon arvonlisäys vuosina 2000 ja Muutos Arvonlisäys, käyvin hinnoin, % Alku- Maa-, Maa- ja Metsätaloutaloutuotan- Kala- Alku- Maa-, Maa- ja Metsä- Kala- Alkutuotuotanto metsä- ja riistata- metsä- ja riistatataloutaloutanto yht. yht. riistatalous (02) (B) to yht. riistatalous (02) (B) (A...B) LEADER+-ryhmät (A...B) lous (A) (01) (A...B) lous (A) (01) Peräpohjolan kehitys ry 3,8 3,7 1,5 2,1 0,1 2,6 2,6 0,7 1,9 0,1 1,2 Elävä Kainuu LEADER ry 17,6 17,3 3,8 13,5 0,3 16,6 16,5 2,9 13,5 0,2 1,0 Oulujärvi LEADER ry 4,7 4,6 1,2 3,4 0,1 6,2 6,1 1,0 5,1 0,1 1,5 Nouseva rannikkoseutu ry 6,8 6,8 3,6 3,2 0,1 5,8 5,7 3,4 2,4 0,1 1,0 Pirityiset ry 30,8 30,7 16,1 14,6 0,1 20,8 20,7 14,1 6,7 0,1 10,0 Keskipiste-Leader ry 14,3 14,2 6,8 7,4 0,1 9,8 9,7 4,7 5,1 0,1 4,5 Rieska-Leader ry 12,4 12,4 7,5 4,9 0,1 8,8 8,8 5,8 3,0 0,1 3,6 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 14,5 14,4 9,2 5,2 0,1 9,9 9,8 6,4 3,5 0,0 4,6 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 15,7 15,6 7,0 8,6 0,1 10,4 10,3 5,0 5,2 0,1 5,3 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4,9 4,8 1,3 3,5 0,1 3,2 3,1 0,9 2,2 0,1 1,7 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 13,3 13,2 2,3 10,8 0,1 9,4 9,3 1,7 7,7 0,1 3,9 Rajupusu Leader ry 31,0 30,7 6,6 24,2 0,3 24,2 23,9 6,6 17,3 0,3 6,8 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 13,7 13,6 4,8 8,8 0,1 14,6 14,5 4,8 9,7 0,1 0,9 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 9,4 9,3 2,8 6,5 0,1 6,4 6,3 2,4 3,9 0,1 3,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 24,9 24,8 3,5 21,3 0,2 19,4 19,3 3,1 16,3 0,1 5,5 Pomoottori ry 14,2 14,1 3,8 10,4 0,1 11,2 11,2 3,2 8,0 0,0 3,0 Kantri ry 0,7 0,6 0,2 0,4 0,1 0,6 0,6 0,2 0,4 0,0 0,1 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 16,1 15,9 4,6 11,4 0,1 12,1 12,0 4,9 7,1 0,1 4,0 Karhuseutu ry 2,2 2,1 0,9 1,2 0,1 1,6 1,5 0,8 0,8 0,1 0,6 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 11,4 11,3 6,8 4,5 0,1 9,7 9,7 6,6 3,1 0,0 1,7 I samma båt - Samassa veneessä rf 10,0 8,8 3,5 5,3 1,3 7,2 6,7 3,5 3,2 0,5 2,8 Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 5,1 5,0 1,2 3,8 0,1 6,8 6,8 1,0 5,8 0,0 1,7 Kehittämisyhdistys Sepra ry 3,1 3,0 1,0 2,0 0,1 2,2 2,2 0,9 1,3 0,1 0,9 Päijänne-Leader ry 12,6 12,4 2,2 10,2 0,1 11,6 11,5 1,7 9,8 0,1 1,0 Pomoväst rf 3,5 3,5 1,4 2,1 0,1 2,6 2,6 1,2 1,4 0,1 0,9

25 18 (202) LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 6,8 6,7 2,3 4,3 0,1 5,0 5,0 1,8 3,1 0,1 1,8 Koko maan tiedot 3,7 3,7 1,3 2,4 0,1 2,8 2,7 1,0 1,7 0,0 0,9 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. Maatalouden rakennemuutos toi ohjelmakauden aikana muutoksia myös tuotantosuuntiin. Seitsemän vuoden aikana suurimman vähennyksen sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti kokivat lypsykarjataloutta harjoittavat tilat. Vielä vuonna 2000 lypsykarjataloutta harjoittavia maatiloja oli , seitsemän vuotta myöhemmin tiloja oli vähemmän. Vuonna 2007 lypsykarjatalouden osuus oli viidennes kaikista maatiloista. Tuotannon kokonaisarvolla mitattuna lypsykarjatalous on edelleen Suomen maatalouden merkittävin tuotantosuunta. Viljanviljelytilojen osuus ja määrä kasvoi ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 viljanviljelyä harjoittavia maatiloja oli (lisäystä 534 tilaa vuodesta 2000), mikä on 42 prosenttia kaikista maatiloista. Muuta kasvintuotantoa ja hevostaloutta harjoittavien tilojen lukumäärä ja siten prosenttiosuus on lisääntynyt. Hevostalouden osuus maatiloista vuonna 2007 oli 3,2 prosenttia ja muuta kasvintuotantoa harjoittavien tilojen osuus 11 prosenttia. Viljanviljelyn ja lypsykarjatalouden jälkeen seuraavaksi suurimpia tuotantosuuntia ovat muu nautakarjatalous ja erikoiskasvien tuotanto noin 6 prosentin osuudella. Sikakarjataloutta harjoittaa neljä prosenttia maatiloista. Sekä siipikarjatalouden että lammas- ja vuohitalouden osuus on hieman yli prosentin luokkaa. Metsä on olennainen osa suomalaista maatilaa. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla tilalla on metsää keskimäärin 30 hehtaaria, kun Lapissa metsää on keskimäärin 105 hehtaaria. Metsästä maatilaa kohti saatu tulo on suurinta Etelä-Savossa. (Maatilatilastollinen vuosikirja 2009, maatilojen rakenne, Tike).

26 19 (202) Alkutuotannon arvonlisäys LEADER+-toimintaryhmien alueilla vuosina 2000 ja Muutos Arvonlisäys, käyvin hinnoin, % Alku- Maa-, Maa- ja Metsätaloutaloutuotan- Kala- Alku- Maa-, Maa- ja Metsä- Kala- Alkutuotuotanto metsä- ja riistata- metsä- ja riistatataloutaloutanto yht. yht. riistatalous (02) (B) to yht. riistatalous (02) (B) (A...B) LEADER+-ryhmät (A...B) lous (A) (01) (A...B) lous (A) (01) Peräpohjolan kehitys ry 3,8 3,7 1,5 2,1 0,1 2,6 2,6 0,7 1,9 0,1 1,2 Elävä Kainuu LEADER ry 17,6 17,3 3,8 13,5 0,3 16,6 16,5 2,9 13,5 0,2 1,0 Oulujärvi LEADER ry 4,7 4,6 1,2 3,4 0,1 6,2 6,1 1,0 5,1 0,1 1,5 Nouseva rannikkoseutu ry 6,8 6,8 3,6 3,2 0,1 5,8 5,7 3,4 2,4 0,1 1,0 Pirityiset ry 30,8 30,7 16,1 14,6 0,1 20,8 20,7 14,1 6,7 0,1 10,0 Keskipiste-Leader ry 14,3 14,2 6,8 7,4 0,1 9,8 9,7 4,7 5,1 0,1 4,5 Rieska-Leader ry 12,4 12,4 7,5 4,9 0,1 8,8 8,8 5,8 3,0 0,1 3,6 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 14,5 14,4 9,2 5,2 0,1 9,9 9,8 6,4 3,5 0,0 4,6 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 15,7 15,6 7,0 8,6 0,1 10,4 10,3 5,0 5,2 0,1 5,3 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4,9 4,8 1,3 3,5 0,1 3,2 3,1 0,9 2,2 0,1 1,7 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 13,3 13,2 2,3 10,8 0,1 9,4 9,3 1,7 7,7 0,1 3,9 Rajupusu Leader ry 31,0 30,7 6,6 24,2 0,3 24,2 23,9 6,6 17,3 0,3 6,8 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 13,7 13,6 4,8 8,8 0,1 14,6 14,5 4,8 9,7 0,1 0,9 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 9,4 9,3 2,8 6,5 0,1 6,4 6,3 2,4 3,9 0,1 3,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 24,9 24,8 3,5 21,3 0,2 19,4 19,3 3,1 16,3 0,1 5,5 Pomoottori ry 14,2 14,1 3,8 10,4 0,1 11,2 11,2 3,2 8,0 0,0 3,0 Kantri ry 0,7 0,6 0,2 0,4 0,1 0,6 0,6 0,2 0,4 0,0 0,1 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 16,1 15,9 4,6 11,4 0,1 12,1 12,0 4,9 7,1 0,1 4,0 Karhuseutu ry 2,2 2,1 0,9 1,2 0,1 1,6 1,5 0,8 0,8 0,1 0,6 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 11,4 11,3 6,8 4,5 0,1 9,7 9,7 6,6 3,1 0,0 1,7 I samma båt - Samassa veneessä rf 10,0 8,8 3,5 5,3 1,3 7,2 6,7 3,5 3,2 0,5 2,8 Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 5,1 5,0 1,2 3,8 0,1 6,8 6,8 1,0 5,8 0,0 1,7 Kehittämisyhdistys Sepra ry 3,1 3,0 1,0 2,0 0,1 2,2 2,2 0,9 1,3 0,1 0,9 Päijänne-Leader ry 12,6 12,4 2,2 10,2 0,1 11,6 11,5 1,7 9,8 0,1 1,0 Pomoväst rf 3,5 3,5 1,4 2,1 0,1 2,6 2,6 1,2 1,4 0,1 0,9 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 6,8 6,7 2,3 4,3 0,1 5,0 5,0 1,8 3,1 0,1 1,8 Koko maan tiedot 3,7 3,7 1,3 2,4 0,1 2,8 2,7 1,0 1,7 0,0 0,9 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

27 20 (202) 2.5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset LEADER+-ohjelmaan Toimintaympäristön muutokset eivät aiheuttaneet Suomen LEADER+-ohjelma-asiakirjaan muutoksia. Koko varsinainen ohjelmakauden toteutusaika eteni talouskasvun ja työllisyyden paranemisen siivittämänä eikä yhdenkään LEADER-ryhmän alueella tapahtunut vuosina äkillisiä työllisyyden tai talouden muutoksia.

28 21 (202) 3 OHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN LEADER+-ohjelmasta sai myönteisen rahoituspäätöksen hankkeiden ja yritystuen toteuttajaa. Ohjelmakauden aikana määrällisiä indikaattoritietoja ilmoitti hanketta ja yritystukea, laadullisia indikaattoritietoja toimea. Koko ohjelmakauden ajan LEADER+-indikaattoritietojen luotettavuuteen kiinnitettiin huomiota. Uusiin ja uudistettuihin työpaikkoihin sekä uusiin perustettaviin yrityksiin liittyvien indikaattorien luotettavuutta pyrittiin parantamaan. Kun hankkeen toteuttaja kertoi hankkeen tuloksista, pyydettiin indikaattorilomakkeessa kertomaan uuden perustetun yrityksen nimi, työntekijän työllistävän työnantajan nimi ja yhteystiedot. Näin raportoidut uusien yrityksien sekä uusien ja säilytettyjen työpaikkojen määrät olivat huomattavasti luotettavampia kuin aikaisemmin. Lisäksi yrityksiltä ja muilta työantajilta voitiin tarvittaessa pyytää lisätietoja. Indikaattoritietojen luotettavuuteen liittyy edelleen kaksi kriittistä kohtaa: ymmärsikö tuensaaja oikein indikaattorilomakkeessa kysytyt asiat ja onko indikaattoritiedot syötetty oikein seurantajärjestelmään. Toimintaryhmät informoivat ja neuvovat tuensaajia lomakkeiden täyttämisessä. Indikaattoritietojen epäkohdista keskusteltiin ohjelmakauden aikana koulutuksissa ja seurantakomiteassa sekä niitä arviointiin väliarvioinnin yhteydessä. TE-keskuksissa indikaattoritietojen syöttämistä Hanke2000-seurantajärjestelmään vaikeutti indikaattorilomakkeiden ja järjestelmän erilainen järjestys. Vuosina 2004, 2005 ja 2007 sekä sulkemisen yhteydessä vuosina 2009 ja 2010 keskushallinto kävi kaikki indikaattoritiedot läpi. Epärealistisilta vaikuttavista indikaattoreista tiedusteltiin TE-keskuksilta ja LEADER+-ryhmiltä niiden paikkansa pitävyyttä. Lisäksi kaikki hankkeiden ja yritystukien indikaattoritiedot lähetettiin vuosina 2005, 2007 ja 2010 niitä rahoittaneille LEADER+-ryhmille ja TEkeskuksille tarkastettavaksi. Osa ryhmistä ja TE-keskuksista teki vuosien 2005 ja 2007 aikana tarkistuksia ja korjauksia indikaattoreihin. Osa toimintaryhmistä tarkasti itse aktiivisesti TE-keskukselta saamiensa hankelistojen pohjalta indikaattoritietoja läpi ohjelmakauden. Lisäksi indikaattorilomakkeiden ohjeistusta hieman parannettiin. Indikaattoritietojen tarkistuksista ja paremmasta informaatiosta huolimatta tietojen oikeellisuuteen liittyy inhimillisten virheiden ja väärinymmärrysten aiheuttamia ongelmia. Vaikka indikaattoritietojen luotettavuuteen suhtautuisikin kriittisyydellä, kertonevat ne kuitenkin tulokset suuntaa antavasti. Tiedot ovat täysin vertailukelpoisia muihin maaseudun kehittämisohjelmiin ja EU-ohjelmiin nähden. Toinen indikaattoreihin liittyvä näkökohta on se, kuinka realistiset ohjelman alkuperäiset tavoitteet olivat. LEADER+-ohjelma-asiakirjan kaikki muut tavoitteet saavutettiin ja suurin osa tavoitteista jopa ylitettiin moninkertaisesti, uusien työpaikkojen (kokopäivätoimiseksi muutettuna) määrää lukuun ottamatta. Työpaikkoihin liittyvät tavoitteet tiedettiin jo ohjelmaa kirjoittaessa kunnianhimoisiksi, mutta ratkaisu tavoitteesta oli tietoinen. Tavoitteella ajateltiin olevan myös toimintaa ohjaava vaikutus. Ohjelmakauden aikana ohjelman tavoitteita ei muutettu, vaikka nähtiinkin osan tavoitteista ylittyvän. Myös tämä oli tietoinen toimintaa ohjaava ratkaisu. Liitteisiin 5 ja 6 on koottu LEADER+-ohjelman määrällisten ja laadullisten indikaattorien lopulliset ja tarkistetut tiedot.

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 4.2.2016 Liite 2 Maaseutuvirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset VUODEN 2016 VALTION TALOUSARVIOON OTETUN MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN ELINKEINO-, LIIKENNE-

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 12.1.2017 Liite 2 Maaseutuvirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset VUODEN 2017 VALTION TALOUSARVIOON OTETUN MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN MAASEUTUVIRASTON SEKÄ

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuonna 2016 yhdellätoista ELY-alueella. Liikevaihto supistui neljällä ELY-alueella. Voimakkainta kasvu oli ssa, 43

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot