Suomen LEADER+ -ohjelman loppukertomus

Transkriptio

1 Suomen LEADER+ -ohjelman loppukertomus CCI 2000 FI 06 0 PC Maa- ja metsätalousministeriö

2

3 SUOMEN LEADER+-YHTEISÖALOITEOHJELMAN LOPPUKERTOMUS CCI-numero CCI 2000 FI 06 0 PC 001 Yhteisöaloitteen nimi LEADER+-yhteisöaloiteohjelma Jäsenvaltio/alue Suomi Ohjelmakauden vuodet (komissio hyväksyi Suomen LEADER+-ohjelman ) Hallintoviranomainen Maa- ja metsätalousministeriö Maksuviranomaiset Hyväksyminen Sisältö Maa- ja metsätalousministeriö saakka Maaseutuvirasto alkaen Hyväksytty seurantakomitean kirjallisella menettelyllä Sisältää loppukertomuksen lisäksi vuosien vuosikertomustiedot

4

5 LEADER+-OHJELMAN LOPPUKERTOMUS JA VUOSIEN VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Väestö ja muuttoliike Talous Työttömyys ja työllisyys Yritystoiminta Toimintaympäristön muutosten vaikutukset LEADER+-ohjelmaan OHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tulokset ja vaikutukset Työpaikat ja uudet yritykset Koulutus ja aktivointi Laadulliset tulokset ja uudet järjestäytyneet yhteenliittymät Tulokset toimintalohkoittain, tukimuodoittain ja maaseututyypeittäin Tulokset toimintaryhmittäin OHJELMAN RAHOITUS JA SEN TOTEUTUMINEN LEADER+-ryhmien toteumatiedot Toimintalohko 1. Paikallinen maaseudun kehittäminen Toimintalohko 2. Alueiden välinen yhteistyö Toimintalohko 3. Verkostoituminen Tekninen apu LEADER+-OHJELMAN ERITYISPIIRTEET Leader-periaatteet Suomen Leader-toiminnan periaatteita Leader-toiminnan valtavirtaistaminen Suomessa Toimintaryhmien laajempi rooli ja LEADER+-ohjelman ulkopuolinen toiminta Tasa-arvotavoitteet ja niiden toteutuminen Ympäristön suojelutavoitteet ja niiden toteutuminen Teemat Toiminta-alakoodit... 77

6 6 OHJELMAN TOIMEENPANO JA HALLINTO Hallinto- ja valvontajärjestelmä Paikalliset LEADER+-ryhmät Toimintaryhmien verkostoyksikkö LEADER+-ohjelman seurantakomitea Vuosikokoukset komission ja jäsenvaltion välillä LEADER+-ohjelman valmistelu, ennakkoarviointi ja eri tahojen kuuleminen Arvioinnit Ohjelmakauden aikana ohjelmaan ja täydennysosaan tehdyt muutokset Täytäntöönpanon ja tehokkuuden varmistaminen JULKISUUS, VIESTINTÄ JA KOULUTUS Viestintä Koulutus VARAINHOITO, VALVONTA JA TARKASTUKSET Artiklan 4 mukaiset hallinnolliset tarkastukset Artiklan 10 mukaiset paikalla eli tuensaajan luona tehtävät tarkastukset Valvontojen ja tarkastusten jatkotoimenpiteet Säännönvastaisuusilmoitukset (OLAF) TE-keskusten koulutus ja ohjaus liittyen valvontoihin Toimintaryhmien hallinnolliset tarkastukset Komission tarkastukset Muut kansalliset tarkastukset Komissiolta haetut ja saadut maksuerät Korkotuottojen käyttö Keskeneräiset, ei-toimivat ja oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn takia keskeytetyt toimet Suomen LEADER+-ohjelma ja N+2-sääntö Julkiset hankinnat LEADER+-OHJELMAN YHTEENSOVITTAMINEN YHTEISÖN POLITIIKKOJEN JA KANSALLISEN ALUE-, MAASEUTU- JA MAATALOUSPOLITIIKAN KANSSA Yhteensovitus yhteisön politiikkojen kanssa Yhteensovitus muiden Suomessa toteutettujen EU:n osarahoittamien ohjelmien sekä kansallisesti rahoitettujen maaseudun kehittämisohjelmien kanssa Yhteensovitus kansallisen aluepolitiikan kanssa Yhteensovitus kansallisen maaseutupolitiikan kanssa Yhteensovitus kansallisen maatalouspolitiikan kanssa

7 10 ONNISTUMISIA JA ONGELMIA Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmia LEADER+-ohjelman onnistumisia ja ongelmia VUOSIEN VUOSIKERTOMUS Toimintaympäristö Ohjelman tavoitteet, niiden toteutuminen ja tietojen tarkistaminen Ohjelman rahoitus, sen toteutuminen ja tietojen tarkistaminen Ohjelman toimeenpano ja hallinto Julkisuus, viestintä ja koulutus Varainhoito, valvonta ja tarkastukset LIITTEET...194

8 1 (202) 1 TIIVISTELMÄ Suomen LEADER+-yhteisöaloiteohjelma hyväksyttiin Euroopan ensimmäisenä LEADER+ohjelmana ja valitut LEADER+-ryhmät olivat Euroopan ensimmäiset valitut ryhmät. Vaikka ohjelma käynnistyikin Euroopan mittapuulla nopeasti, odottivat hankkeiden hakijat monta kuukautta myöntö- ja maksupäätösten alkua. Ohjelman käytännön toteutusaika oli , vaikkakin toteutusaika jatkui saakka. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastasivat 25 LEADER+-ryhmää ja TE-keskusten maaseutuosastot ( alkaen ELY-keskukset). LEADER+-ohjelman hallinto- ja maksajaviranomainen oli maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutuvirastosta tuli perustamisensa myötä maksajaviranomainen. Suomalainen toimintaryhmätyö valtavirtaistettiin eli levitettiin koko Manner-Suomeen. Ohjelmakauden aikana toimi kaiken kaikkiaan 58 toimintaryhmää. LEADER+-ohjelman toteutus osui taloudellisen kasvun aikaan, kahden taloudellisen taantuman välissä. Ohjelmaa valmisteltaessa Suomi oli juuri toipumassa 1990-luvun jyrkästä taloustaantumasta. Kuitenkin koko ohjelmakausi oli Suomessa talouskasvun aikaa. Koko Suomessa ja kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste parani ja työttömyysaste aleni. Lähes kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla bruttokansatuote kasvoi. Työttömyys- ja talouserot eri alueiden välillä pienenivät hieman, mutta väestö väheni suurimmassa osassa LEADER+-ryhmien alueiden kunnista. Talouskasvu hidastuminen Suomessa, kuten maailmallakin, alkoi vuoden 2008 lopusta. LEADER+-rahoituksella toteutettiin kaiken kaikkiaan toimenpidettä. Ohjelmakauden aikana toteutettiin kehittämishanketta, 878 yleishyödyllistä investointia ja 145 koulutushanketta. Suurin osa rahoitetuista yritystuesta oli ei-maatilakytkentäisiä. Maatilakytkentäisiä yritystukia toteutettiin 174 kappaletta. Yritystuista 922 tapauksessa tehtiin kone- tai laiteinvestointi, 423 kohteessa rakennettiin ja yritystoimintaa kehitettiin 457 toimen voimin. Uuden yrityksen käynnistystukia rahoitettiin 127 kappaletta. LEADER+-hankkeiden ja yritystukien saama julkinen tuki oli keskimäärin euroa. LEADER+-ohjelman myöntövaltuus sidottiin täysmääräisesti vuonna 2007, mutta lopullisen maksujen toteuma oli 92,1 prosenttia. Ohjelman toteutunut kokonaisrahoitus oli 156 miljoonaa euroa, josta EMOTR-O:n osuus oli 52 miljoonaa euroa. LEADER+-ryhmien ohjelmakauden toteutuneiden kokonaismenojen keskiarvo yhtä ryhmää kohti oli 6,2 miljoonaa euroa. Kaikki muut Suomen LEADER+-ohjelmalle asetuista tavoitteista saavutettiin lukuun ottamatta uusien syntyneiden työpaikkojen määrää, jossa jäätiin 71 prosenttiin tavoitteista. Uusia työpaikkoja syntyi (kokonaispäiväiseksi muutettuna) ja uudistettuja työpaikkoja ja hankkeen aikaisia työpaikkoja (kokonaispäiväiseksi muutettuna). Yhteensä erilaisia työpaikkoja syntyi kappaletta, mutta suurin osa oli osa-aikaisia tai osavuotisia. Uusia yrityksiä perustettiin kappaletta. Koulutustilaisuuksiin osallistui henkilöä ja tiedotus- ja informointitilaisuuksiin henkilöä. Suurin osa tavoitteista ylitettiin monin kerroin. Erityisen hyvin toteutuivat naisiin ja nuoriin liittyvät tavoitteet. Suomalaisen toimintaryhmätyön parhaita onnistumisia olivat onnistunut toimintatapa, joka aktivoi ja sitoutti maaseudun kehittämiseen uusia toimijoita ja lisäsi alueilla yhteistyötä. Hankkeet ja yritystuet lähtivät paikallisista tarpeista ja olivat keskimäärin pieniä, uutta kokeilevia ja paikallisia. Suurimpia ongelmia olivat järjestelmän byrokraattisuus, erityisesti pienten hankkeiden ja yritystukien toteuttajien kohtaama byrokratia, sekä resurssien riittämättömyys.

9 Suomen LEADER+-ohjelmaa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät 1. Peräpohjolan kehitys ry 2. Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry 3. Oulujärvi LEADER ry 4. Nouseva rannikkoseutu ry 5. Pirityiset ry 6. Keskipiste-Leader ry 7. Rieska-Leader ry 8. Aisapari - Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 9. Suupohjan kehittämisyhdistys ry 10. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 11. Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry Rajupusu Leader ry 13. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Karjalan Jetina ry 14. Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 15. Vaara-Karjalan LEADER ry Pomoottori ry Kantri ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Karhuseutu ry Varsinais-Suomen jokivarsi- 9 kumppanit ry 21. I samma båt Samassa veneessä rf Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Kehittämisyhdistys Sepra ry Päijänne-Leader ry Pomoväst rf

10 3 (202)

11 4 (202) 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS LEADER+-ohjelman toteutus osui taloudellisen kasvun aikaan, kahden taloudellisen taantuman välissä. Koko Suomessa ja kaikilla LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste parani ja työttömyys väheni. Bruttokansatuote kasvoi suurimmalla osalla LEADER+-ryhmien alueista. Työttömyys ja talouserot eri alueiden välillä pienenivät hieman. Väestö kuitenkin väheni suurimmassa osassa LEADER+ryhmien alueiden kunnista. Muuttoliike hidastui hieman, mutta edelleenkin ydinmaaseudulta muutetaan kaupunkeihin ja kaupunginläheiselle maaseudulle. Maaseudun toimintaympäristö vaihtelee kuitenkin hyvinkin paljon eri puolilla Suomea. Muutokset yhteisön ja kansallisissa politiikoissa on kuvattu luvussa Väestö ja muuttoliike Suomen väkiluku oli ,3 miljoonaa asukasta. Ohjelmakauden aikana Suomen väkiluku on kasvanut hengellä. LEADER+-ryhmiin kuuluvien kuntien alueilla asui vuoden 2008 lopussa yhteensä 1,5 miljoonaa asukasta. Kun LEADER+-ryhmien alueiden ulkopuolelle rajattujen kaupunkien keskustat lasketaan pois, oli ohjelmakauden lopussa asukasta LEADER+-ryhmien varsinaisilla toiminta-alueilla. LEADER+-ryhmien alueen kuntien väkimäärä vähentyi ohjelmakauden aikana yhteensä asukkaalla. Kaupunkien läheisellä maaseudulla on parhaat kehittymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Kaupunkien läheinen maaseutu sijoittuu pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomeen ja Pohjois-Suomen muutaman kasvukeskuksen ympärille. Monet tämän alueen kunnista ovat muuttovoittoalueita. Kaupungin läheisen maaseudun kunnissa asuu paljon lapsiperheitä ja niissä väestö kasvaa. Voimakkaasti muuttovoittoa saavissa kunnissa suurin ongelma on voimakas uuden infrastruktuurin rakentamistarve sekä tilanahtaus esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Ydinmaaseutu on vahvaa alkutuotantoaluetta. Paikoittain siellä on myös teollisuuden toimialakeskittymiä sekä erikoistuneen alkutuotannon keskittymiä esimerkiksi sika-, siipikarja- ja turkistaloutta sekä kasvihuonetuotantoa. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Alueen kuntakeskukset ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja useimmat kylät ovat elinvoimaisia. Ydinmaaseudun kunnat sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Harvaan asuttu maaseutu on useilla mittareilla heikoimmin kehittyvää maaseutua: nuoret muuttavat pois, maatalous vähenee, vanhusväestön määrä lisääntyy eikä kaikkien kuntien taloudellinen kantokyky kestä muutosta. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois- Suomessa. Ydinmaaseudulla väkiluku on jo pitkään laskenut, mutta suhteellinen vähentyminen on hidastunut. Osa väestömuutoksista johtuu kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja osa luonnollisesta väestömuutoksesta eli syntyvyys- ja kuolleisuuslukujen välisestä suhteesta.

12 5 (202) Maaseututyypeittäin tarkasteltuna suurimpia muuttovoittajia ohjelmakauden aikana olivat kaupunkialueet, joissa lisäystä väestöön tuli 4,9 prosenttia. Muuttotappio oli suurin puolestaan ydinmaaseudun alueella, jossa väestö väheni 12 prosenttia. Maaseututyypit luokiteltiin uudestaan vuonna 2006, mikä yhdessä ohjelmakauden aikana tapahtuneiden kuntaliitosten kanssa vaikuttaa alla esitettyyn taulukkoon. Suomen kunnat, asukasluku, pinta-ala ja asukastiheys Maaseututyypit Kuntia Asukkaita Kuntia Asukkaita Kuntia Asukkaita Muutos Muutos Kaupungit Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan väestön kasvu jatkuu koko maassa vuoteen 2030 saakka. Suurimmat väestön menettäjät tulevat olemaan Kainuu, Etelä-Savo, Lappi ja Pohjois-Karjala, kun taas Ahvenanmaan, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan väestön määrä kasvaa voimakkaasti. Vaikka LEADER+-ryhmien alueiden kuntien kokonaisväkimäärä väheni ohjelmakauden aikana neljällä prosentilla, vaihtelee tilanne erittäin paljon toimintaryhmien välillä. Ohjelmakauden aikana suurimman muuttovoiton alueita olivat Tampereen ympäristössä toimiva Kantri ry 13 prosentin kasvulla ja Oulun ympäristössä toimiva Nouseva rannikkoseutu ry 13 prosentin kasvulla. Muuttovoittoalueita olivat myös läntisellä Uudellamaalla toimiva Pomoväst rf (kasvua 10 prosenttia), sekä Kuopion ympäristössä toimiva Kehittämisyhdistys Kalakukko ry (kasvua 2 prosenttia). Kaikkien muiden 20 LEADER+-ryhmän alueet menettivät väestöä ohjelmakauden aikana. Suurimman väestömenetyksen koki Joensuun seudun LEADER yhdistys ry:n, jonka väestö väheni kolmanneksella ohjelmakauden aikana. Suuria muuttotappioita kärsivät myös Vaara-Karjalan LEADER ry:n, Turun saaristossa toimivan I samma båt Samassa veneessä ry:n ja kymenlaaksolainen Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueet.

13 6 (202) LEADER+-ryhmien alueiden asukasluku vuosina 2000 ja 2008, pinta-ala LEADER+-ryhmät Asukasluku , henkilöä * Asukasluku , henkilöä * Muutos * Maapintaala km2* / Asukkaita / maapintaala km2* Korjattu asukasluku ** Peräpohjolan kehitys ry ,62 8, Elävä Kainuun LEADER ry ,93 2,29 Oulujärvi LEADER ry ,02 7, Nouseva rannikkoseutu ry ,98 9, Pirityiset ry ,90 5,35 Keskipiste-Leader ry ,12 7,10 Rieska-Leader ry ,45 14,89 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry ,70 12,67 Suupohjan kehittämisyhdistys ry ,99 10,73 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry ,87 26, Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry ,40 6, Rajupusu Leader ry ,47 6,10 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry ,03 7,88 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry ,57 13,82 Vaara-Karjalan LEADER ry ,79 3,78 Pomoottori ry ,31 12,38 Kantri ry ,76 109, Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry ,33 8,73 Karhuseutu ry ,43 55, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry ,60 15,72 I samma båt - Samassa veneessä rf ,75 13, Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry ,44 22, Kehittämisyhdistys Sepra ry ,18 40, Päijänne-Leader ry ,86 12, Pomoväst rf ,17 38, LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ ,67 13, Koko maan tiedot ,46 17,54 * Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

14 7 (202) ** Lähde: Ryhmien oma arvio ohjelmakauden lopussa, Asukasluvusta on laskettu ryhmän alueiden osittaiset kunnat oikeilla luvuilla ja lisäksi yli asukkaan kaupunkien keskustojen asukkaat, jotka asuvat ulosrajatulla alueella on poistettu asukasluvusta. 2.2 Talous Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2007 EU-15-jäsenmaista kaikkein eniten eli 4,4 prosenttia. Pitkään jatkunut nopea talouskasvu päättyi vuoden 2008 lopussa, talouden käännyttyä laskuun koko maassa. Vuonna 2008 Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi koko vuoden aikana vielä 0,9 prosenttia, mutta supistui jo viimeisellä neljänneksellä. Talouskasvun hidastuminen oli laajaalaista ja koski lähes kaikkia toimialoja. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden arvonlisäys kasvoi vielä 2008 alussa, mutta pieneni viimeisellä neljänneksellä. Myös kaupan alalla sekä kuljetuksissa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä kasvu taittui loppuvuodesta. Rakentamisessa käänne koettiin jo hieman aiemmin kuin muilla talouden sektoreilla ja toimialan tuotanto alkoi supistua vuoden 2008 puolivälissä. Talouskasvun aikana alueellinen erilaistuminen tasaantui, vaikkakin erot alueiden välillä olivat edelleen suuret. Vuonna 2006 LEADER+-ryhmien alueiden bruttokansantuotteen arvonlisäys oli 81 prosenttia koko maan keskiarvosta. Vastaava luku vuonna 2000 oli 80 prosenttia asukasta kohden. Ainoana ryhmänä sekä ohjelmakauden alussa että lopussa Kantri ry ylsi maan keskiarvon ylle. Vuonna 2006 Kantri ry:n asukaskohtainen arvonlisäys oli 108 prosenttia, verrattuna koko maan keskiarvoon. Kaikki muut 24 LEADER+-ryhmää jäivät koko ohjelmakauden ajan maan keskiarvon alapuolelle. Kantri ry:n alueeseen kuuluu Tamperetta ympäröivät maaseutualueet, jotka ovat kaupungin läheistä maaseutua. Seuraavien ryhmien alueet jäivät puolestaan arvonlisäyksessä alle 60 prosenttiin maan keskiarvosta vuonna 2006: Rajupusu Leader ry, Elävä Kainuu LEADER ry,, Vaara-Karjalan LEADER ry, Pirityiset ry, Pomoottori ry ja Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry. Näiden ryhmien alueista suurin osa on luokiteltu maaseudun kolmijaossa harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun. Ohjelmakauden aikana bruttokansantuotetta sekä euromääräisesti, että maan keskiarvoon verrattuna nostivat Peräpohjolan kehitys ry:n, Kantri ry:n, Keskipiste-Leader ry:n, Rieska-Leader ry:n ja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n alueet. Bruttokansantuote putosi ohjelmakauden aikana sekä euromääräisesti että maan keskiarvoon verrattuna Rajupusu Leader ry:n, Vaara-Karjalan LEADER ry:n ja Pomoottori ry:n alueilla. Ohjelmakauden alussa arvonlisäys asukasta kohden oli LEADER+-alueilla euroa (maan keskiarvo euroa). Vuoteen 2006 mennessä arvonlisäys asukasta kohden oli LEADER+-alueilla kohonnut euroon (maan keskiarvo euroa).

15 8 (202) LEADER+-ryhmien alueiden bruttokansantuote (arvonlisäys) vuosina 2000 ja Muutos Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys Arvonlisäys yhteensä, käyvin hinnoin, milj. / asukas, euroa / asukas, koko yhteensä, käyvin hinnoin, milj. / asukas, euroa / asukas, koko / asukas, koko maa = 100 euroa maa = euroa maa = LEADER+-ryhmät Peräpohjolan kehitys ry 1 179, , , , Elävä Kainuu LEADER ry 475, , , , Oulujärvi LEADER ry 828, , , , Nouseva rannikkoseutu ry 844, , , , Pirityiset ry 243, , , , Keskipiste-Leader ry 599, , , , Rieska-Leader ry 787, , , , Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 759, , , , Suupohjan kehittämisyhdistys ry 389, , , , Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 2 285, , , , Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 949, , , , Rajupusu Leader ry 328, , , , Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 315, , , , Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 775, , , , Vaara-Karjalan LEADER ry 589, , , , Pomoottori ry 323, , , , Kantri ry 6 668, , , , Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 754, , , , Karhuseutu ry 2 483, , , , Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 633, , , , I samma båt - Samassa veneessä rf 480, , , , Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 1 023, , , , Kehittämisyhdistys Sepra ry 2 511, , , , Päijänne-Leader ry 704, , , , Pomoväst rf 1 169, , , , LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ , , , , Koko maan tiedot , , , , Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

16 9 (202) 2.3 Työttömyys ja työllisyys Koko ohjelmakauden ajan työttömien määrä ja työttömyysaste laski sekä naisten että miesten osalta. Työttömyys on laskenut koko Suomessa ja kaikilla maaseutualueilla. Kun LEADER+-ohjelmaa kirjoitettiin 1990-luvun lopussa, oltiin juuri toipumassa laman suurtyöttömyydestä. Laman aikana Suomen työttömyysaste oli pahimmillaan 16,6 prosenttia. Ohjelmakauden aikana työttömyys laski 9,8 prosentista 6,1 prosenttiin. Työttömien määrä laski vuodesta 2000 vuoteen 2008 yhteensä henkilöllä. Vuoden 2008 lopulla alkaneen talouden taantuman seurauksena työttömien määrä lähti uudelleen kasvuun. Suomessa työttömänä olevat henkilöt ja työttömyysaste vuosina Vuodet Työttömät, henkilöä Työttömyysaste, % Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset ,8 9,1 10, ,1 8,6 9, ,1 9,1 9, ,0 9,2 8, ,8 8,7 8, ,4 8,2 8, ,7 7,4 8, ,9 6,5 7, ,1 6,7 6,4 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät vuotiaiden työttömyystiedot. Kaikkien LEADER+-ryhmien alueilla työttömyys väheni ohjelmakauden aikana. Kaikilla alueilla niin naisten kuin miestenkin työttömyysaste aleni. Myös nuorten (alle 25-vuotiaat) työttömyys aleni kaikkien muiden toimintaryhmien alueilla, paitsi Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueella. Etelä- Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueella nuorten työttömyysprosentti nousi ohjelmakauden aikana yhdellä prosentilla, vuoden 2007 lopussa oli 348 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Huonoin työttömyystilanne niin miesten, naisten kuin nuortenkin osalta oli vuoden 2007 lopussa Vaara-Karjalan LEADER:n alueella. Kokonaistyöttömyysaste oli edelleen vuoden 2007 lopussa 18,4 prosenttia vaikka se seitsemän vuoden aikana onkin pienentynyt viidellä prosentilla. Vaara-Karjalan LEADER:n alueen alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys koheni ohjelmakauden aikana lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Työttömien määrässä alle maan keskiarvon niin miesten, naisten kuin nuortenkin osalta ylsivät Pirityiset ry:n, Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry:n, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n, I samma båt - Samassa veneessä rf:n ja Pomoväst rf:n alueet. Merkille pantavaa on, että Pirityiset ry:n alue sijaitsee kokonaan ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla ja Turun saaristossa toimivaan I samma båt - Samassa veneessä rf:n alueeseenkin kuuluu niin ydinmaaseutua kuin harvaan asuttua maaseutuakin.

17 10 (202) Ohjelmakauden aikana kokonaistyöttömyys väheni lähes kymmenellä prosentilla Elävä Kainuu LEADER ry:n alueella ja seitsemällä prosentilla Peräpohjolan kehitys ry:n alueella. Itäisessä Kainuussa, kokonaisuudessaan harvaan asutulla maaseudun toimivan Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n alueen alle 25-vuotiaiden työttömyys väheni jopa 16,3 prosentilla. Yli kymmenen prosenttiyksikön verran nuorten työttömyysaste väheni myös Pirityiset ry:n, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n, Rajupusu Leader ry:n, Karhuseutu ry:n ja Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueilla. LEADER+-ryhmien alueiden työttömyysaste vuosina 2000 ja * Työttömyysaste, % Työttömyysaste, % Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 16,9 14,4 19,6 21, ,4 12,5 14,4 22,1 3,5 Kehittämisyhdistys Sepra ry 15,9 14,4 17,6 22, ,6 10,0 11,3 11,1 5,3 Päijänne-Leader ry 14,6 14,0 15,2 17, ,7 10,3 11,1 11,8 3,9 Muutos , työttömyysaste, %, yhteensä Yhteensä Nuoret Työttömiä, Yhteen- Nuoret LEADER+-ryhmät Miehet Naiset (<25v) henkilöä sä Miehet Naiset (<25v) Peräpohjolan kehitys ry 21,0 21,2 20,8 30, ,9 13,2 14,8 22,0 7,1 Elävä Kainuu LEADER ry 25,2 26,6 23,6 33, ,9 16,4 15,4 17,4 9,3 Oulujärvi LEADER ry 19,9 20,0 19,8 26, ,5 15,5 13,4 19,4 5,4 Nouseva rannikkoseutu ry 13,8 12,1 16,0 19, ,7 9,1 10,4 15,0 4,1 Pirityiset ry 11,0 9,9 12,3 17, ,3 6,3 6,4 6,5 4,6 Keskipiste-Leader ry 14,0 13,2 15,1 17, ,4 8,3 8,6 9,4 5,6 Rieska-Leader ry 11,7 10,0 13,7 15, ,6 8,4 8,8 9,4 3,1 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 10,5 8,7 12,5 14, ,7 5,9 7,6 8,7 3,8 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 13,9 10,9 17,5 19, ,2 6,9 12,0 11,4 4,7 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 15,5 16,7 14,3 23, ,7 10,7 8,8 10,2 5,8 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 17,7 17,7 17,8 22, ,0 13,4 12,6 16,7 4,7 Rajupusu Leader ry 16,1 16,6 15,4 21, ,1 11,6 10,5 9,7 5,0 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry 19,9 19,0 20,9 21, ,5 15,8 15,3 16,8 4,4 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 16,9 17,5 16,3 22, ,9 11,7 12,2 17,1 5,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 23,5 25,3 21,3 32, ,4 19,4 17,2 22,1 5,1 Pomoottori ry 13,1 12,2 14,1 11, ,5 7,8 9,3 8,9 4,5 Kantri ry 13,0 11,9 14,1 13, ,0 8,9 9,0 8,5 4,0 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 15,2 14,5 16,1 15, ,3 9,6 11,3 9,4 4,9 Karhuseutu ry 17,7 15,4 20,0 24, ,3 10,1 12,5 13,8 6,4 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 9,3 8,1 10,7 10, ,7 5,3 6,1 5,1 3,6 I samma båt - Samassa veneessä rf 8,0 7,2 8,9 8, ,1 4,7 5,5 5,8 2,9

18 11 (202) Pomoväst rf 8,4 8,4 8,4 8, ,3 5,6 5,1 4,7 3,1 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 15,0 14,2 15,8 18, ,0 9,8 10,2 11,2 5,0 Koko maan tiedot 12,5 12,3 12,7 14, ,5 8,7 8,3 8,8 4,0 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. * Vuoden 2007 lopun tilanne, ennakkotieto, luvut sisältävät vuotiaiden työttömyystiedot. Työllisyysaste parani koko Suomessa koko ohjelmakauden ajan. Työllisyysaste oli ohjelmakauden alussa vuonna ,4 prosenttia ja vuoden 2008 lopussa 69,5 prosenttia. Parannusta tapahtui kolmen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2008 lopussa miesten työllisyysaste oli 70,2 prosenttia, naisten 68,4 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 38,7 prosenttia. Kaikkien ikäryhmien ja molempien sukupuolten työllisyys kohentui ohjelmakauden aikana. Suurin muutos tapahtui naisten työllisyysasteessa: naisia oli 4,7 prosenttia enemmän työssä 2008 vuoden lopussa 2000 vuoden loppuun verrattaessa. Merkittävimmin työllisyysasteen muutokseen vaikutti työpaikkojen määrän kasvu ja sitä kautta työttömien määrän väheneminen. Eniten työllisten määrä kohosi yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Monilla aloilla ilmeni myös pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Talouden suotuisa kehitys on heijastunut työllisyyteen lähes kautta koko Suomen. Alueittain uusia työpaikkoja on syntynyt aiempia vuosia tasaisemmin. Suhteellisesti suurinta työpaikkojen lisäys on Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uusista työpaikoista lähes kolmannes on kuitenkin sijoittunut Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Työllisyysasteen kasvu hidastui ja kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana taloustaantumasta johtuen. Suomen työllisyysaste vuosina Yhteensä Nuoret vuotiaat Työllisyysaste, % Miehet Naiset ,4 36,7 69,1 63, ,8 69,2 64, ,7 35,4 68,3 65, ,4 34,9 67, ,3 33, , ,8 38,8 69, ,1 39,5 70,9 67, ,5 40,9 70,2 68, ,5 38,7 70,6 68,4 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät vuotiaiden työllisyystiedot, kunkin vuoden tilanne on joulukuun lopun tilanne.

19 12 (202) Kaikkien LEADER+-ryhmien alueilla työllisyysaste nousi ohjelmakauden aikana. Keskimääräinen työllisyysasteen kasvu LEADER+-alueilla oli 3,4 prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 työikäisten keskimääräinen työllisyysaste ryhmien alueilla oli 64,0 prosenttia, kun koko maan luku 66,6 prosenttia. Vuosien 2000 ja 2008 välillä suurimmat työllisasteen harppaukset ottivat Elävä Kainuu LEADER ry:n, Pirityiset ry:n, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n, Joensuun seudun LEADER yhdistys ry:n ja Karhuseutu ry:n alueet, joilla kasvu ylsi yli neljän prosenttiyksikköön. Maan keskiarvoa (noin 67 prosenttia) parempi työllisyysaste oli vuonna 2007 Kantri ry:n, Varsinais- Suomen jokivarsikumppanit ry:n, I samma båt - Samassa veneessä rf:n ja Pomoväst rf:n alueilla. Vuonna 2007 keskimäärin alle 60 prosenttia työikäisistä oli työssä Peräpohjolan kehitys ry:n, Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry:n, Oulujärvi LEADER ry:n, Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry:n, Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry:n ja Vaara-Karjalan LEADER ry:n alueilla. LEADER+-ryhmien alueiden työllisyysaste vuosina 2000 ja 2007 Työllisyysaste Muutos LEADER+-ryhmät * Peräpohjolan kehitys ry 54,3 56,8 2,5 Elävä Kainuu LEADER ry 50,3 56,0 5,7 Oulujärvi LEADER ry 55,5 58,9 3,4 Nouseva rannikkoseutu ry 60,4 62,2 1,8 Pirityiset ry 60,9 65,6 4,7 Keskipiste-Leader ry 57,5 61,2 3,7 Rieska-Leader ry 62,6 64,4 1,8 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 62,0 65,5 3,5 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 60,3 64,3 4,0 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 58,4 62,7 4,3 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 56,4 59,4 3,0 Rajupusu Leader ry 58,0 61,5 3,5 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 54,9 57,4 2,5 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 56,8 61,5 4,8 Vaara-Karjalan LEADER ry 50,8 53,4 2,6 Pomoottori ry 62,2 65,5 3,2 Kantri ry 64,7 67,6 2,8 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 59,8 63,2 3,4 Karhuseutu ry 59,3 63,7 4,4 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 67,3 69,4 2,1 I samma båt - Samassa veneessä rf 68,0 70,1 2,1 Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 59,0 60,0 1,0 Kehittämisyhdistys Sepra ry 60,7 63,6 2,9 Päijänne-Leader ry 61,6 63,1 1,5 Pomoväst rf 70,1 72,3 2,2

20 13 (202) LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 60,6 64,0 3,4 Koko maan tiedot 64,0 66,6 2,5 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. * Vuoden 2007 lopun tilanne, ennakkotieto. Tiedot ovat keskimääräisiä ko. vuoden tietoja. 2.4 Yritystoiminta Elinkeinorakenne Ohjelmakauden aikana työpaikat ovat lisääntyneet kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnoissa ( työpaikkaa), rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palvelevissa toiminnoissa ( työpaikkaa) sekä julkisissa ja muissa palveluissa ( työpaikkaa). Rakentamiseen on syntynyt ohjelmakauden aikana uutta työpaikkaa. Työpaikat ovat vähentyneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana maa- ja metsätaloudessa ( työpaikkaa) ja teollisuudessa ( työpaikkaa). Työpaikkojen prosenttiosuudet toimialoittain vuosina (Tilastokeskus). Toimiala, % Maa- ja metsätalous 6,1 5,7 5,4 5,1 4,9 4,8 4,7 4,5 Teollisuus 21,1 21,0 20,7 19,9 19,4 19,2 19,0 18,7 Rakentaminen 6,4 6,1 6,2 6,4 6,3 6,6 6,6 7,0 Kauppa, majoitusja ravitsemistoiminta 15,1 15,1 15,3 15,3 15,5 15,7 15,6 15,8 Liikenne 7,4 7,4 7,1 7,3 7,3 7,2 7,4 7,0 Rahoitus-, vakuutus- ja liikeelämää palveleva toiminta 12,3 12,7 13,0 13,2 13,3 13,4 13,7 14,4 Julkiset ja muut palvelut 31,3 31,7 32,0 32,4 33,0 32,9 32,8 32,3 Toimiala tuntematon 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 Maaseudun pienyritykset Kokonaisuudessaan maaseudulla toimivien yritysten määrä lisääntyi yhdellä prosentilla ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 yrityksiä oli Maa- ja metsätaloutta harjoittavien perustuotantotilo-

21 14 (202) jen määrä väheni 22 prosentilla ja samaan aikaan maaseudun muiden pienyritysten määrä kasvoi 23 prosenttia. Vuonna 2007 maaseudulla oli pienyritystä, joilla ei ole maatilakytkentää. Nämä yritykset työllistivät yhteensä henkilöä. Suurimpia toimialaoja maaseudulla ovat rakentaminen, elintarvikeala, puun jatkojalostus ja palveluala. Voimakkainta yritysten määrän kasvu on ollut palvelualalla, niin maaseudulla kuten koko maassakin. Maaseudun yritysten määrä on kasvanut myös rakentamisen, hevostalouden ja maaseutumatkailun aloilla. Pohjoisessa poronhoito on tärkeä elinkeino. Vaikka yrittäjien määrä on vähentynyt, on porokarjojen koko kasvanut. Pienyritysten määrä on kasvanut kaupunkien läheisellä maaseudulla sekä ydinmaaseudulla, mutta vähentynyt harvaan asutulla maaseudulla. Pienyritysten määrän kasvu maaseudulla pysähtyi vuonna 2009 taloustaantuman myötä. Maa- ja metsätalouden lisäksi muiden toimialojen yritystoimintaa harjoittavien monialaisten tilojen määrä kasvoi kuudella prosentilla ohjelmakauden aikana. Kolmannes maatiloista on monialaisia. Monialaisuus on yleisintä viljanviljelyä harjoittavilla maatiloilla. Suurimpia toimialoja monialaisilla maatiloilla on palveluala, johon kuuluvat muun muassa maatilamatkailu, urakointi sekä kuljetus- ja kiinteistöpalvelut. Viime vuosina kasvava ala on ollut uusiutuvan energian tuotanto. Maaseutuyritykset vuosina Yritysmuoto Muut maaseudun pienyritykset (yritykset, jotka sijaitsevat maaseudulla, mutta joilla ei ole maatilakytkentää)* Monialaiset tilat (harjoittavat maa- ja metsätalouden lisäksi muiden toimialojen yritystoimintaa) Perustuotantotilat (maa- ja metsätalouden harjoittajat) / / Muutos % ** *** -22 Yhteensä (Lähde: MMM, Tike Maaseutuelinkeinorekisteri ja MTT maaseudun pienyritysrekisteri * pienyritys, liikevaihto vähintään euroa, henkilöstömäärä alle ** MTT taloustutkimuksen ennakkoarvio) *** puutarhayrityksen mukana Maatalous Suomessa maataloustuotantoa harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on keskittymässä suhteellisesti edullisimmille alueille. Maataloustuotanto perustuu lähes yksinomaan perheviljelmiin ja viljelijäperhe tekee itse yli 80 prosenttia tilan töistä. Suomen maataloustuotanto on ollut koko vuodesta 1995 alkaneen EU-jäsenyyden ajan murroksessa, jonka aikana maatilojen lukumäärä on laskenut. Maatalouden tuotantomäärät ovat pysyneet samana tai kasvaneet. Kokonaispeltoala on pysynyt samana, mutta maatilojen keskimääräinen peltoala on noussut. Maatalouden osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta on laskenut koko luvun.

22 15 (202) Maatilojen määrä Suomessa väheni vuodesta 2000 vuoteen 2009 neljänneksellä eli maatilalla. Tilamäärän väheneminen vastaa pidemmän aikavälin keskimääräistä tasoa (noin 3 prosenttia vuodessa), Suomessa maatilojen määrä vähenee hieman EU:n keskiarvoa enemmän. Maatilojen keskipeltoala puolestaan kasvoi 27,97 hehtaarista 34,99 hehtaariin. Viljelijöiden keski-ikä on noussut koko 2000-luvun, saavuttaen 50 vuoden rajapyykin vuonna Yli 100 peltohehtaarin tiloilla oli Suomen kokonaispeltoalasta lähes neljännes. Toisaalta peltoalaltaan suurimpia tiloja viljelivät noin 30-vuotiaat maanviljelijät. Tilamäärän laskusta huolimatta keskeisten maataloustuotteiden tuotantomäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maatilojen määrä vuosina Maatilojen määrä / peltoalan mukaan ha ha ha ha ha Yhteensä Keskipeltoala ha/tila 27,97 28,91 29,90 30,52 31,40 33,04 32,62 33,45 34,18 34,99 (Lähde: Tike, Maaseutuelinkeinorekisteri) Maatalouden arvonlisäys on sekä brutto- että nettoarvoltaan laskenut vuodesta 2000 vuoteen Näin ollen maatalouden osuus kansantuotteesta on myös tippunut. Vuonna 2007 maatalouden osuus oli enää 0,7 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Alkutuotannon eli maa-, metsä-, kala- ja riistatalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 2,78 prosenttia vuonna Maataloustulo on alentunut vuodesta 2003 noin 29 prosenttia. Muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset tilat kuuluivat kannattavuusluokittelussa edelleen heikoimpaan kolmannekseen. Vuonna 2007 maatiloilla työskenteli päätoimisesti henkilöä. Ohjelmakauden aikana työpaikkojen määrä on vähentynyt viidenneksellä. Maatalouden osuus onkin koko maan työpaikoista 4,1 prosenttia. Vaikka maatalouden ja alkutuotannon merkitys koko maan työllisyydelle ja bruttokansantuotteelle on vähäistä, on niiden merkitys suurempi maaseutualueille.

23 16 (202) Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta, työllisyydestä, maatiloilla työskentelevien henkilöiden määrä vuosina Vuosi Maatalouden brutto arvonlisäys perushintaan, miljoonaa euroa * Maatalouden netto arvonlisäys perushintaan, miljoonaa euroa * Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta %* Maatalouden osuus työllisyydestä % * Maatiloilla työskennelleiden henkilöiden lukumäärä maataloudessa tehtyjen työpäivien mukaan ** ,3 5, ,3 4, ,3 4, ,1 4, ,1 4, ,1 4, ,8 4, ,7 3, (Lähde: Tike, Maaseutuelinkeinorekisteri, lisäksi seuraavat lähteet. * Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito ** Tike, Maatalouden rakennetutkimus) Ohjelmakauden aikana alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta laski Suomessa 3,7 prosentista 2,8 prosenttiin. Suurinta lasku oli maa- ja riistataloudessa. LEADER+-ryhmien alueilla maatalouden osuuden lasku bruttokansantuotteesta korostuu entisestään kun kyseessä on maaseutumaiset alueet. LEADER+-ryhmien alueilla alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta oli 6,8 prosenttia vuonna 2000 ja laskenut 5 prosenttiin vuoteen 2006 mennessä. Maatalouden ja alkutuotannon merkitys ja osuus eri alueiden bruttokansantuotteesta vaihtelee paljon eri puolella Suomea. Suomen 25 LEADER+-ryhmän alueella alkutuotannon osuus bruttokansatuotteesta vaihtelee erittäin paljon. Esimerkiksi vuonna 2006 eteläsavolaisen Rajupusu Leader ry:n alueen bruttokansantuotteesta jopa neljännes syntyi alkutuotannosta, painottuen metsätalouteen. Tosin alkutuotannon osuus laski 6,8 prosenttia kuuden vuoden aikana. Vähennys johtui pitkälti maaja riistatalouden osuuden vähenemisestä. Pohjoiskarjalaisen Vaara-Karjalan LEADER ry:n alueen bruttokansantuotteesta viidennes koostui alkutuotannosta vuonna Vaara-Karjalan LEADER+-alueella metsätalouden merkitys on suuri, vaikkakin sen osuus laski ohjelmakauden aikana. Myös keskipohjalaisen Pirityiset ry:n alueen bruttokansantuotteesta vuonna 2006 viidennes koostui alkutuotannosta. Pirityiset ry:n alueella maa- ja riistatalouden osuus laski 10 prosenttia kuuden vuoden aikana. Alkutuotannon osuus kasvoi ohjelmakauden aikana kolmen ryhmän alueella: Oulunjärvi LEADER ry:n (1,5 prosenttia), Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry:n (0,9 prosenttia) ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n (1,7 prosenttia) alueilla. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski- Karjalan Jetina ry:n alueella kasvu tapahtui maa- ja riistatalouden osalta, Oulujärvi LEADER ry:n ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n alueen kasvu syntyi sekä maa- ja riistataloudesta sekä metsätaloudesta. Kaikkien kolmen ryhmien alueilla prosentuaalisen osuuden lisäksi alkutuotanto kasvoi myös euromääräisesti.

24 17 (202) Alkutuotannossa jopa alle maan keskiarvon eli 2,8 prosentin alle jäävät Tampereen ympärillä toimiva Kantri ry, Porin ympäristössä toimiva Karhuseutu ry, Länsi-Uudellamaalla toimiva Pomoväst rf ja Rovaniemen ympäristössä toimiva Peräpohjolan kehitys ry (vuonna 2006). Alkutuotannon arvonlisäys vuosina 2000 ja Muutos Arvonlisäys, käyvin hinnoin, % Alku- Maa-, Maa- ja Metsätaloutaloutuotan- Kala- Alku- Maa-, Maa- ja Metsä- Kala- Alkutuotuotanto metsä- ja riistata- metsä- ja riistatataloutaloutanto yht. yht. riistatalous (02) (B) to yht. riistatalous (02) (B) (A...B) LEADER+-ryhmät (A...B) lous (A) (01) (A...B) lous (A) (01) Peräpohjolan kehitys ry 3,8 3,7 1,5 2,1 0,1 2,6 2,6 0,7 1,9 0,1 1,2 Elävä Kainuu LEADER ry 17,6 17,3 3,8 13,5 0,3 16,6 16,5 2,9 13,5 0,2 1,0 Oulujärvi LEADER ry 4,7 4,6 1,2 3,4 0,1 6,2 6,1 1,0 5,1 0,1 1,5 Nouseva rannikkoseutu ry 6,8 6,8 3,6 3,2 0,1 5,8 5,7 3,4 2,4 0,1 1,0 Pirityiset ry 30,8 30,7 16,1 14,6 0,1 20,8 20,7 14,1 6,7 0,1 10,0 Keskipiste-Leader ry 14,3 14,2 6,8 7,4 0,1 9,8 9,7 4,7 5,1 0,1 4,5 Rieska-Leader ry 12,4 12,4 7,5 4,9 0,1 8,8 8,8 5,8 3,0 0,1 3,6 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 14,5 14,4 9,2 5,2 0,1 9,9 9,8 6,4 3,5 0,0 4,6 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 15,7 15,6 7,0 8,6 0,1 10,4 10,3 5,0 5,2 0,1 5,3 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4,9 4,8 1,3 3,5 0,1 3,2 3,1 0,9 2,2 0,1 1,7 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 13,3 13,2 2,3 10,8 0,1 9,4 9,3 1,7 7,7 0,1 3,9 Rajupusu Leader ry 31,0 30,7 6,6 24,2 0,3 24,2 23,9 6,6 17,3 0,3 6,8 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 13,7 13,6 4,8 8,8 0,1 14,6 14,5 4,8 9,7 0,1 0,9 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 9,4 9,3 2,8 6,5 0,1 6,4 6,3 2,4 3,9 0,1 3,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 24,9 24,8 3,5 21,3 0,2 19,4 19,3 3,1 16,3 0,1 5,5 Pomoottori ry 14,2 14,1 3,8 10,4 0,1 11,2 11,2 3,2 8,0 0,0 3,0 Kantri ry 0,7 0,6 0,2 0,4 0,1 0,6 0,6 0,2 0,4 0,0 0,1 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 16,1 15,9 4,6 11,4 0,1 12,1 12,0 4,9 7,1 0,1 4,0 Karhuseutu ry 2,2 2,1 0,9 1,2 0,1 1,6 1,5 0,8 0,8 0,1 0,6 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 11,4 11,3 6,8 4,5 0,1 9,7 9,7 6,6 3,1 0,0 1,7 I samma båt - Samassa veneessä rf 10,0 8,8 3,5 5,3 1,3 7,2 6,7 3,5 3,2 0,5 2,8 Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 5,1 5,0 1,2 3,8 0,1 6,8 6,8 1,0 5,8 0,0 1,7 Kehittämisyhdistys Sepra ry 3,1 3,0 1,0 2,0 0,1 2,2 2,2 0,9 1,3 0,1 0,9 Päijänne-Leader ry 12,6 12,4 2,2 10,2 0,1 11,6 11,5 1,7 9,8 0,1 1,0 Pomoväst rf 3,5 3,5 1,4 2,1 0,1 2,6 2,6 1,2 1,4 0,1 0,9

25 18 (202) LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 6,8 6,7 2,3 4,3 0,1 5,0 5,0 1,8 3,1 0,1 1,8 Koko maan tiedot 3,7 3,7 1,3 2,4 0,1 2,8 2,7 1,0 1,7 0,0 0,9 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan. Maatalouden rakennemuutos toi ohjelmakauden aikana muutoksia myös tuotantosuuntiin. Seitsemän vuoden aikana suurimman vähennyksen sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti kokivat lypsykarjataloutta harjoittavat tilat. Vielä vuonna 2000 lypsykarjataloutta harjoittavia maatiloja oli , seitsemän vuotta myöhemmin tiloja oli vähemmän. Vuonna 2007 lypsykarjatalouden osuus oli viidennes kaikista maatiloista. Tuotannon kokonaisarvolla mitattuna lypsykarjatalous on edelleen Suomen maatalouden merkittävin tuotantosuunta. Viljanviljelytilojen osuus ja määrä kasvoi ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 viljanviljelyä harjoittavia maatiloja oli (lisäystä 534 tilaa vuodesta 2000), mikä on 42 prosenttia kaikista maatiloista. Muuta kasvintuotantoa ja hevostaloutta harjoittavien tilojen lukumäärä ja siten prosenttiosuus on lisääntynyt. Hevostalouden osuus maatiloista vuonna 2007 oli 3,2 prosenttia ja muuta kasvintuotantoa harjoittavien tilojen osuus 11 prosenttia. Viljanviljelyn ja lypsykarjatalouden jälkeen seuraavaksi suurimpia tuotantosuuntia ovat muu nautakarjatalous ja erikoiskasvien tuotanto noin 6 prosentin osuudella. Sikakarjataloutta harjoittaa neljä prosenttia maatiloista. Sekä siipikarjatalouden että lammas- ja vuohitalouden osuus on hieman yli prosentin luokkaa. Metsä on olennainen osa suomalaista maatilaa. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla tilalla on metsää keskimäärin 30 hehtaaria, kun Lapissa metsää on keskimäärin 105 hehtaaria. Metsästä maatilaa kohti saatu tulo on suurinta Etelä-Savossa. (Maatilatilastollinen vuosikirja 2009, maatilojen rakenne, Tike).

26 19 (202) Alkutuotannon arvonlisäys LEADER+-toimintaryhmien alueilla vuosina 2000 ja Muutos Arvonlisäys, käyvin hinnoin, % Alku- Maa-, Maa- ja Metsätaloutaloutuotan- Kala- Alku- Maa-, Maa- ja Metsä- Kala- Alkutuotuotanto metsä- ja riistata- metsä- ja riistatataloutaloutanto yht. yht. riistatalous (02) (B) to yht. riistatalous (02) (B) (A...B) LEADER+-ryhmät (A...B) lous (A) (01) (A...B) lous (A) (01) Peräpohjolan kehitys ry 3,8 3,7 1,5 2,1 0,1 2,6 2,6 0,7 1,9 0,1 1,2 Elävä Kainuu LEADER ry 17,6 17,3 3,8 13,5 0,3 16,6 16,5 2,9 13,5 0,2 1,0 Oulujärvi LEADER ry 4,7 4,6 1,2 3,4 0,1 6,2 6,1 1,0 5,1 0,1 1,5 Nouseva rannikkoseutu ry 6,8 6,8 3,6 3,2 0,1 5,8 5,7 3,4 2,4 0,1 1,0 Pirityiset ry 30,8 30,7 16,1 14,6 0,1 20,8 20,7 14,1 6,7 0,1 10,0 Keskipiste-Leader ry 14,3 14,2 6,8 7,4 0,1 9,8 9,7 4,7 5,1 0,1 4,5 Rieska-Leader ry 12,4 12,4 7,5 4,9 0,1 8,8 8,8 5,8 3,0 0,1 3,6 Aisapari - Härmänmaa ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 14,5 14,4 9,2 5,2 0,1 9,9 9,8 6,4 3,5 0,0 4,6 Suupohjan kehittämisyhdistys ry 15,7 15,6 7,0 8,6 0,1 10,4 10,3 5,0 5,2 0,1 5,3 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4,9 4,8 1,3 3,5 0,1 3,2 3,1 0,9 2,2 0,1 1,7 Maaseudun kehittämisyhdistys VIISARI ry 13,3 13,2 2,3 10,8 0,1 9,4 9,3 1,7 7,7 0,1 3,9 Rajupusu Leader ry 31,0 30,7 6,6 24,2 0,3 24,2 23,9 6,6 17,3 0,3 6,8 Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 13,7 13,6 4,8 8,8 0,1 14,6 14,5 4,8 9,7 0,1 0,9 Joensuun seudun LEADER yhdistys ry 9,4 9,3 2,8 6,5 0,1 6,4 6,3 2,4 3,9 0,1 3,0 Vaara-Karjalan LEADER ry 24,9 24,8 3,5 21,3 0,2 19,4 19,3 3,1 16,3 0,1 5,5 Pomoottori ry 14,2 14,1 3,8 10,4 0,1 11,2 11,2 3,2 8,0 0,0 3,0 Kantri ry 0,7 0,6 0,2 0,4 0,1 0,6 0,6 0,2 0,4 0,0 0,1 Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry 16,1 15,9 4,6 11,4 0,1 12,1 12,0 4,9 7,1 0,1 4,0 Karhuseutu ry 2,2 2,1 0,9 1,2 0,1 1,6 1,5 0,8 0,8 0,1 0,6 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 11,4 11,3 6,8 4,5 0,1 9,7 9,7 6,6 3,1 0,0 1,7 I samma båt - Samassa veneessä rf 10,0 8,8 3,5 5,3 1,3 7,2 6,7 3,5 3,2 0,5 2,8 Etelä-Karjalan Kärki- LEADER ry 5,1 5,0 1,2 3,8 0,1 6,8 6,8 1,0 5,8 0,0 1,7 Kehittämisyhdistys Sepra ry 3,1 3,0 1,0 2,0 0,1 2,2 2,2 0,9 1,3 0,1 0,9 Päijänne-Leader ry 12,6 12,4 2,2 10,2 0,1 11,6 11,5 1,7 9,8 0,1 1,0 Pomoväst rf 3,5 3,5 1,4 2,1 0,1 2,6 2,6 1,2 1,4 0,1 0,9 LEADER+-ryhmien alueiden kunnat YHTEENSÄ 6,8 6,7 2,3 4,3 0,1 5,0 5,0 1,8 3,1 0,1 1,8 Koko maan tiedot 3,7 3,7 1,3 2,4 0,1 2,8 2,7 1,0 1,7 0,0 0,9 Lähde: Tilastokeskus. Luvut sisältävät LEADER+-ryhmän alueeseen kuuluvat kunnat kokonaisuudessaan, vaikka osa kunnista kuuluu ko. ryhmään vain osittain, mm. Rovaniemi, Ruotsinpyhtää ja Raasepori. Lisäksi yli asukkaan kaupungeista on keskustat rajattu LEADER+-ryhmien toiminta-alueen ulkopuolelle, mutta tässä tilastossa ko. kunnat näkyvät kokonaisuudessaan.

27 20 (202) 2.5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset LEADER+-ohjelmaan Toimintaympäristön muutokset eivät aiheuttaneet Suomen LEADER+-ohjelma-asiakirjaan muutoksia. Koko varsinainen ohjelmakauden toteutusaika eteni talouskasvun ja työllisyyden paranemisen siivittämänä eikä yhdenkään LEADER-ryhmän alueella tapahtunut vuosina äkillisiä työllisyyden tai talouden muutoksia.

28 21 (202) 3 OHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN LEADER+-ohjelmasta sai myönteisen rahoituspäätöksen hankkeiden ja yritystuen toteuttajaa. Ohjelmakauden aikana määrällisiä indikaattoritietoja ilmoitti hanketta ja yritystukea, laadullisia indikaattoritietoja toimea. Koko ohjelmakauden ajan LEADER+-indikaattoritietojen luotettavuuteen kiinnitettiin huomiota. Uusiin ja uudistettuihin työpaikkoihin sekä uusiin perustettaviin yrityksiin liittyvien indikaattorien luotettavuutta pyrittiin parantamaan. Kun hankkeen toteuttaja kertoi hankkeen tuloksista, pyydettiin indikaattorilomakkeessa kertomaan uuden perustetun yrityksen nimi, työntekijän työllistävän työnantajan nimi ja yhteystiedot. Näin raportoidut uusien yrityksien sekä uusien ja säilytettyjen työpaikkojen määrät olivat huomattavasti luotettavampia kuin aikaisemmin. Lisäksi yrityksiltä ja muilta työantajilta voitiin tarvittaessa pyytää lisätietoja. Indikaattoritietojen luotettavuuteen liittyy edelleen kaksi kriittistä kohtaa: ymmärsikö tuensaaja oikein indikaattorilomakkeessa kysytyt asiat ja onko indikaattoritiedot syötetty oikein seurantajärjestelmään. Toimintaryhmät informoivat ja neuvovat tuensaajia lomakkeiden täyttämisessä. Indikaattoritietojen epäkohdista keskusteltiin ohjelmakauden aikana koulutuksissa ja seurantakomiteassa sekä niitä arviointiin väliarvioinnin yhteydessä. TE-keskuksissa indikaattoritietojen syöttämistä Hanke2000-seurantajärjestelmään vaikeutti indikaattorilomakkeiden ja järjestelmän erilainen järjestys. Vuosina 2004, 2005 ja 2007 sekä sulkemisen yhteydessä vuosina 2009 ja 2010 keskushallinto kävi kaikki indikaattoritiedot läpi. Epärealistisilta vaikuttavista indikaattoreista tiedusteltiin TE-keskuksilta ja LEADER+-ryhmiltä niiden paikkansa pitävyyttä. Lisäksi kaikki hankkeiden ja yritystukien indikaattoritiedot lähetettiin vuosina 2005, 2007 ja 2010 niitä rahoittaneille LEADER+-ryhmille ja TEkeskuksille tarkastettavaksi. Osa ryhmistä ja TE-keskuksista teki vuosien 2005 ja 2007 aikana tarkistuksia ja korjauksia indikaattoreihin. Osa toimintaryhmistä tarkasti itse aktiivisesti TE-keskukselta saamiensa hankelistojen pohjalta indikaattoritietoja läpi ohjelmakauden. Lisäksi indikaattorilomakkeiden ohjeistusta hieman parannettiin. Indikaattoritietojen tarkistuksista ja paremmasta informaatiosta huolimatta tietojen oikeellisuuteen liittyy inhimillisten virheiden ja väärinymmärrysten aiheuttamia ongelmia. Vaikka indikaattoritietojen luotettavuuteen suhtautuisikin kriittisyydellä, kertonevat ne kuitenkin tulokset suuntaa antavasti. Tiedot ovat täysin vertailukelpoisia muihin maaseudun kehittämisohjelmiin ja EU-ohjelmiin nähden. Toinen indikaattoreihin liittyvä näkökohta on se, kuinka realistiset ohjelman alkuperäiset tavoitteet olivat. LEADER+-ohjelma-asiakirjan kaikki muut tavoitteet saavutettiin ja suurin osa tavoitteista jopa ylitettiin moninkertaisesti, uusien työpaikkojen (kokopäivätoimiseksi muutettuna) määrää lukuun ottamatta. Työpaikkoihin liittyvät tavoitteet tiedettiin jo ohjelmaa kirjoittaessa kunnianhimoisiksi, mutta ratkaisu tavoitteesta oli tietoinen. Tavoitteella ajateltiin olevan myös toimintaa ohjaava vaikutus. Ohjelmakauden aikana ohjelman tavoitteita ei muutettu, vaikka nähtiinkin osan tavoitteista ylittyvän. Myös tämä oli tietoinen toimintaa ohjaava ratkaisu. Liitteisiin 5 ja 6 on koottu LEADER+-ohjelman määrällisten ja laadullisten indikaattorien lopulliset ja tarkistetut tiedot.