SÄHKÖPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAN TYÖVÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAN TYÖVÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 SÄHKÖPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAN TYÖVÄLINEENÄ Tarja Leppiviita Tanja Liljalahti-Vires Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Leppiviita, Tarja & Liljalahti-Vires, Tanja: Sähköpostin hyödyntäminen äitiysneuvolan terveydenhoitajan työvälineenä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, mitä työmenetelmiä terveydenhoitajat käyttävät äitiysneuvolassa ja miten terveydenhoitajat suhtautuvat sähköpostin käyttöön asiakkaiden neuvontatyössä. Opinnäytetyössämme pohdimme, voisivatko äitiysneuvolan terveydenhoitaja sekä hänen asiakkaansa käyttää tulevaisuudessa sähköpostia yhtenä vuorovaikutuksen keinona. Sähköpostin avulla perheet voisivat kysyä odotusaikana henkilökohtaisesti neuvoa asiantuntijalta ja saada yksilöllistä tietoa juuri heitä askarruttavissa asioissa. Tarkoituksenamme on myös kartoittaa, terveydenhoitajien suhtautumista sähköpostin käyttöön yhteistyökumppaneidensa kanssa tehtävässä konsultoinnissa. Haluamme selvittää, olisivatko äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat valmiita tällaisen toimintamuodon ottamiseen mukaan työhönsä ja minkälaisia haittoja he näkevät palvelun tuovan mukanaan. Selvitämme myös terveydenhoitajien osaamista ja koulutuksen tarvetta sähköpostin käyttöön. Tutkimus on tehty Lauttasaaren, Vironniemen, Viiskulman ja Töölön terveysasemien äitiysneuvolatyötä tekeville terveydenhoitajille. Yhteensä kyselyjä jaettiin 28:lle terveydenhoitajalle, joista takaisin saatiin 15. Vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti SPSSohjelman avulla. Tutkimustuloksista ilmeni, että terveydenhoitajien suhtautuminen sähköpostiin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä oli vain hieman myönteisempää kuin asiakaskontakteissa. Kysymyksiä herättivät erityisesti ajankäytön riittävyys sekä tietoturvakysymykset. Tulokset osoittivat myös, että lisäkoulutusta sähköpostin avulla tehtävään terveysneuvontatyöhön tarvitaan. Opinnäytetyö pohjautuu teoriaan neuvolaterveydenhuollosta ja aikaisempiin pilottihankkeisiin tietotekniikan sekä sähköpostin käytöstä terveydenhuollossa. Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle voisi olla, miten äitiysneuvolan asiakkaat kokevat sähköpostin hyödyntämisen yhteydenpidossa ja miten terveydenhoitajat, joilla on jo kokemusta sähköpostin käytöstä asiakaskontakteissa, suhtautuvat sen tuomiin mahdollisuuksiin. Myös isien suhtautumista voisi kartoittaa. Mielenkiintoinen tutkimusaihe olisivat myös ohjeiden vaikuttavuuksien erot sähköpostin ja fyysisen kontaktin välillä. Käytännössä tutkimustamme voisi laajentaa testaamalla sähköpostin käyttöä äitiysneuvolatyössä käytännön tasolla. Asiasanat: äitiysneuvola; terveydenhoitaja; perhe; moniammatillisuus; sähköposti; tietoturva; kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Leppiviita, Tarja & Liljalahti-Vires, Tanja: Benefiting from Use in Maternity Clinic and Public Health Nurses Work. Helsinki, Spring 2005, Language: Finnish, 93 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Public Health Nurse. The purpose of this thesis is to examine the kinds of methods public health nurses use in maternity clinics and their opinions of using in their work as an interactive tool. In our thesis, we look at if public health nurses could use with clients and cooperation partners as a method of interaction. For working with clients, advice on health issues and individual information could be handled via . Our purpose is also to find out what public health nurses think about using the for interacting with their cooperation partners. We also want to examine if maternity clinic public health nurses are ready for using that kind of method in their own work and what kind of problems they think the service would bring along it. We want to find out if public health nurses need training for using . The thesis is based on theories of maternity clinic health care, with previous pilot projects concerned with using information technology and the in health care. The study was carried out in four of the health clinics in Helsinki with public health care nurses working with expecting families. 28 questionnaires were given out and 15 returned. The study is quantitative and the analysis was done using the SPSS programme. The results indicated that the public health care nurses attitudes towards were slightly more positive in connection with cooperation partners than with client contacts. The questions that arose concerning these issues were time and data security issues. A follow-up study of this thesis could deal with the opinions of maternity clinic clients about using as a communications method. Keywords: maternity clinic, public health nurse, family; multiprofessionalism, , data security, quantitative survey.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 6 2 OPINNÄYTETÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Odottava perhe nykypäivänä Lapsettoman perheen muutos lapsiperheeksi Perheen saama tuki muutosvaiheessa Äitiys Isyys Äitiysneuvolatyö Äitiysneuvolatyön kehitys Äitiysneuvolatyön tehtävä ja tavoite Yhteisö- ja perhekeskeisyys äitiysneuvolatyössä Äitiysneuvolakäynnit Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työn vaatimukset Äitiysneuvolan terveydenhoitajan asiakasmäärä Väestövastuu äitiysneuvolan terveydenhoitajan työssä Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työmenetelmät ja moniammatillisuus Tietotekniikka ja sähköposti terveydenhuoltoalalla Tietotekniikka terveydenhuoltoalalla Sähköposti terveydenhuoltoalalla Tietosuoja Aikaisemmat tutkimukset Elämisen alkuun projekti Asteri-projekti Tutkittavan alueen kuvaus 33 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 33

5 4 OPINNÄYTETYÖN EMPIIRINEN TOTEUTUMINEN Aineiston keruu Kyselylomake 35 5 KESKEISET TULOKSET 37 6 POHDINTA Tutkimustulokset Sähköpostin tarpeellisuus työmuotona Terveydenhoitajien nykyiset työtavat ja niiden riittävyys Yhteydenpito yhteistyökumppaneihin ja sähköpostin tuoma hyöty yhteistyöhön Asiakkaiden saama neuvonta terveydenhoitajilta puhelimitse sekä sähköpostilla Kokemus sähköpostista ja koulutuksen tarve Muuta huomioitavaa sähköpostin käytössä Tutkimuksen luotettavuus Eettisyys Ammatillinen kasvu ja kehitys Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet 71 LÄHTEET 74 KIRJALLISUUS 77 LIITTEET 79 Liite1. Tutkimuslupahakemus 79 Liite 2. Tutkimuslupapäätös 80 Liite 3. Saate 83 Liite 4. Kyselylomake 84

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme käsittelee sähköpostia äitiysneuvolan terveydenhoitajan työvälineenä. Työssämme selvitimme, mitä työmenetelmiä terveydenhoitajat käyttävät äitiysneuvolassa ja miten terveydenhoitajat suhtautuvat sähköpostin käyttöön asiakkaiden neuvontatyössä. Selvitimme myös, miten terveydenhoitajat suhtautuvat sähköpostin käyttöön yhteistyökumppaneidensa kanssa tehtävässä konsultoinnissa. Opinnäytetyössämme selvitämme myös terveydenhoitajien osaamista ja koulutuksen tarvetta sähköpostin käyttöön. Opinnäytetyössämme olemme käyttäneet apuna kvantitatiivista kyselylomaketta. Sähköpostin avulla perheet voisivat kysyä odotusaikana henkilökohtaisesti neuvoa asiantuntijalta ja saada yksilöllistä tietoa juuri heitä askarruttavissa asioissa. Varsinkin ensimmäistä lastaan odottavat perheet tarvitsevat erityisen paljon tietoa ja tukea uudessa elämäntilanteessaan. Työn aihe lähti muotoutumaan jo syksyllä 2001, jolloin toinen meistä odotti esikoistaan. Äitiysneuvolan toimintamuodot ja niiden rajoitukset tulivat silloin hyvinkin tutuiksi. Lapsen odotus vie perheen uudenlaiseen ja muuttuvaan tilanteeseen. Varsinkin ensimmäistä lasta odottaessa kaikki on uutta ja ihmeellistä. Tietoa halutaan saada mahdollisimman paljon. Raskauden aikana terveydenhoitajan luona käyntejä on noin kertaa ja lääkärin tarkastuksia noin 3-4 kertaa (Elämisen alkuun -projekti 2001, 20). Lisäksi terveydenhoitajilla on puhelinaika, joka on yleensä yhden tunnin päivässä. Neuvoloiden terveydenhoitajia on kuitenkin joskus jopa mahdotonta tavoittaa puhelimitse, johtuen puhelinruuhkasta. Kaikilla asiakkailla ei ole myöskään mahdollisuutta soittaa terveydenhoitajalleen juuri puhelinaikana. Olisikin tärkeää, että asiakkaat voisivat ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, varsinkin kiireettömissä tapauksissa. Puhelinaika voisi täten rauhoittua kiireellisille tapauksille. Terveydenhoitajan sähköpostiosoitetta voisi jakaa kaikille äitiysneuvolan asiakkaille. Sähköpostin avulla voisi kysyä askarruttavia asioita myös nimettömänä. Nimettömyys ei ole sähköpostipalvelun tavoite, mutta sen luoman anonymiteetin avulla esimerkiksi päihteitä käyttävä äiti uskaltaisi kysyä tietoja päihteiden vaikutuksesta sikiöön ilman leimautumisen pelkoa.

7 7 Neuvoloiden tulisi edistää asiakkaan ja terveydenhoitajan välistä vuorovaikutusta (Lastenneuvolaopas 1993, 7). Sähköpostin avulla helpotettaisiin terveydenhoitajan ja perheen välistä vuorovaikutusta ja tiedonsaantia, vastattaisiin erilaisten perheiden tarpeisiin neuvolan toimintamuotojen suhteen, tehostettaisiin äitiysneuvolan palveluita ja niiden saatavuutta, voitaisiin antaa yksilöllistä neuvontaa ja tukea tuleville vanhemmille sekä tuettaisiin asiakkaiden itsehoitoa ja omatoimista suoriutumista. Itsehoidolla tarkoitetaan ihmisen aktiivista osallistumista oman terveytensä hoitamiseen. Myös perhe voi osallistua oman ja sen jäsenten terveyden edistämiseen. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 134.) Sähköpostikokeilu on jo käytössä muutamassa neuvolassa, kuten Rovaniemellä ja Kalajärven neuvolassa (Rovaniemen seudun nettineuvola 2004, Espoon kaupungin nettineuvola 2004). Olisikin tärkeää kehittää myös muiden neuvoloiden palveluita, jotta asiakkaat saisivat samat palvelut riippumatta asuinpaikasta. Kyselytutkimus toteutetaan Helsingin entisen eteläisen suurpiirin alueen neuvoloissa, jotka toimivat Lauttasaaren, Viiskulman, Vironniemen ja Töölön terveysasemilla. Opinnäytetyössämme käsittelemme nimenomaan äitiysneuvolan tarjoamia palveluita ja lasta odottavien perheiden palveluiden tarpeita. Olemme valinneet kohderyhmäksemme äitiysneuvolan terveydenhoitajat, koska kokemuksemme mukaan odottavat perheet kyselevät ja tarvitsevat eniten tiedollista tukea neuvolan terveydenhoitajalta. Opinnäytetyössämme käsittelemme äitiysneuvolan asiakkaan ja terveydenhoitajan välistä vuorovaikutusta. Sen tavoitteena on asiakkaan terveyden ylläpitäminen ja edistäminen raskauden aikana. Tietotekniikan lisääntyminen on luonut tarvetta myös sähköpostipalvelulle terveysalalla. Tietotekniikkaa hyödynnetään terveydenhuollossa koko ajan yhä enemmän. Sähköpostin avulla mahdollistetaan vuorovaikutuksellinen asiakassuhde terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä vastaanottokäyntien välillä.

8 8 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Odottava perhe nykypäivänä Nykyisessä modernissa tietoyhteiskunnassa vanhemmat tuntevat epävarmuutta jatkuvasti muuttuvan ja lisääntyvän tiedon paineessa (Viljamaa 2003, 9). Nykyisillä perheillä ei ole välttämättä entisajan perheyhteisön henkistä ja kokemuksellista tukea, joka auttaisi heitä raskauden ja syntymän jälkeen. Lapsiluku on laskenut keskimäärin kahteen lapseen perhettä kohden. Näin ollen vain osalla ensimmäistä lastaan odottavista äideistä on lähipiirissään naisia, jotka ovat kokeneet raskauden ja synnytyksen. Tästä juurettomuuden ilmiöstä on syntynyt termi uusavuttomuus, johon neuvolan tulee kyetä vastaamaan. (Simell & Simell 1997, 15.) Tulevat vanhemmat ovat myös koulutetumpia ja vaativampia kuin koskaan aikaisemmin. He ovat tottuneet käyttämään tietokonetta ja internetiä jo koulussa. He etsivät aktiivisemmin ajan tasalla olevaa tietoa. Onkin tärkeää kehittää neuvolan toimintamalleja sellaisiksi, jotka huomioivat vanhemmat paremmin ja lisäävät heidän osallistumistaan itseään ja perhettään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluun. Neuvolatyötä kehitetään jatkuvasti vastaamaan perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. (Elämisen alkuun - projekti 2001, 9.) Vanhemmuuteen vaikuttavat monet taustatekijät. Odottavilla vanhemmilla on näin ollen myös erilaiset odotukset neuvolan antaman tuen ja palvelumuotojen suhteen. (Viljamaa 2003, 29.) Odottavat vanhemmat tarvitsevat kasvatuksellista tukea vanhemmuuteensa. He kaipaavat ennen kaikkea tietoa siitä, miten menetellä eri tilanteissa. Yhteiskunnan tuleekin tarjota odottaville perheille vanhemmuuteen kasvun tukemiseen liittyviä palvelujärjestelmiä. Neuvola on näistä palveluista kattavin. Se tavoittaa miltei kaikki suomalaiset lasta odottavat perheet. (Etzell ym. 1998, 151.)

9 Lapsettoman perheen muutos lapsiperheeksi Lapsen odotusta ja syntymää kutsutaan muutosvaiheeksi. Siihen liittyy erilaisia tehtäviä, joita kutsutaan yksilön tai perheen kehitystehtäviksi. Näiden tehtävien menestyksellinen ratkaiseminen johtaa myös selviytymiseen elämän myöhemmistä muutosvaiheista. Kehitystehtävien läpikäyminen on tärkeää, koska ne vaikuttavat perheen ja yksilön myöhempään elämänkulkuun. (Etzell ym. 1998, 147.) Ensimmäisen lapsen odotuksen aikana vanhempien käsitykset omasta itsestään muuttuvat ja oma minuus joudutaan rakentamaan uudelleen. Tässä kehitysvaiheessa tulevat vanhemmat joutuvat luopumaan omista tyttären ja pojan rooleista ja siirtymään äidin ja isän rooleihin. Myös parisuhde kehittyy niin, että siinä on tilaa uudelle perheenjäsenelle. Jos tätä kehitysvaihetta ei työstetä tarpeeksi, aiheuttaa se ongelmia vanhemmuuteen sopeutumisessa. Hyvä parisuhde edistää vanhemmuuteen siirtymisen onnistumista. (Viljamaa 2003, ) Raskausaikana tulevat vanhemmat alkavat kehittää myös omaa ainutlaatuista suhdettaan tulevaan lapseen. Nämä odotusvaiheen kehitystehtävät kiinnittävät vanhempien huomion seuraavaan elämän muutosvaiheeseen. Lasten kasvu ja suotuisa kehitys edellyttävät vanhempien hyvinvointia ja hyviä valmiuksia. Hyvän itsetunnon omaava vanhempi pystyy helpommin omaksumaan vanhemmuudessa tarvittavia erilaisia rooleja. (Etzell ym. 1998, 147, 177.) Vanhemmuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tulevilla ja ensimmäistä lasta hoitavilla vanhemmilla on erilaiset odotukset ja sosiaalisen tuen tarve kuin monilapsisilla vanhemmilla. Neuvolalla on erityisen tärkeä rooli vanhemmuuden tukemisessa. (Viljamaa 2003, 9, 30.) Raskausaikana perhe hankkii uutta tietoa ja muuttaa tiettyjä toimintatapoja. Muutosvaihe on otollinen aika perheen ohjaukseen. Ohjauksen tulisi perustua tavoitteelliseen vuorovaikutukseen, jossa tuetaan perheen valintoja eri ratkaisujen välillä. (Etzell ym. 1998, 161.)

10 Perheen saama tuki muutosvaiheessa Varsinkin ensimmäisen lapsen odotus on elämää mullistava muutosvaihe, joka aiheuttaa odottaville vanhemmille eräänlaisen kriisitilan. Perheellä on käytössään sekä sisäisiä, että ulkoisia keinoja selviytyä. Sisäisiä keinoja ovat esimerkiksi perheen roolien joustavuus, yhteiset ongelmaratkaisustrategiat sekä vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisääminen. Ulkoisia keinoja ovat tiedon etsiminen ja sosiaalinen tuki. (Etzell ym. 1998, 96.) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ihmisten välistä tarkoituksellista vuorovaikutussuhdetta. Sosiaalinen tuki voi olla emotionaalista tai tiedollista tukea, yksilön tai perheen päätöksenteon tukemista sekä käytännöllisen avun antamista. Sosiaalista tukea antavat mm. viralliset palvelut, kuten neuvola ja tiedotusvälineet. Perhe, suku, ystävät, naapurit tms. muodostavat taas epävirallisen sosiaalisen tukiverkon. Sosiaalinen tuki vähentää odottavan perheen stressiä ja vaikuttaa myönteisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sosiaalisen tuen avulla äiti ja isä selviytyvät vanhemmuuden tehtävistä paremmin. Selviytymisen kannalta on tärkeää, että perheellä on tunne siitä, että tukea on saatavissa. Tiedolla ja tuella on yhteyttä myönteiseen synnytyskokemukseen. (Etzell ym. 1998, 96, 164; Viljamaa 2003, 18, 25.) Vanhempien tärkeimpiä tukijoita odotusaikana ovat puoliso, tulevat isoäidit sekä neuvolan terveydenhoitaja. Terveydenhoitaja on lisäksi useimmille tärkeämpi tukilähde odotusaikana kuin syntymän jälkeen. Neuvolasta odottava perhe saa kaikkia sosiaalisen tuen muotoja: tietotukea, tunnetukea, vertaistukea ja käytännön apua. (Viljamaa 2003, 27, 30.) Raskausaikana tulevat vanhemmat liittävät syntyvään lapseen tietynlaisia mielikuvia, odotuksia, toiveita ja pelkoja. On tärkeää, että vanhemmat käyvät läpi erilaisia tunteita. Se valmistaa heitä tulevaan muutokseen. Vanhempien tulisi voida keskustella erilaisista tunteistaan jonkun kanssa. Paras keskustelukumppani tässä on tuttu asiantuntija, eli neuvolaterveydenhoitaja. Naisille synnytys on yksi elämän tärkeimmistä kokemuksista. Jo odotusaikana tähdätään siihen, että se sujuisi mahdollisimman hyvin. Synnytyksen yhteydessä suurin muutos on, että tärkein huolehdittava ei olekaan enää minä itse, vaan toinen ihminen. Äidin tulisi saada käydä läpi tarpeeksi raskaus- ja synnytyskokemuksi-

11 11 aan. Se auttaa äitiä vanhemmaksi kypsymisessä ja kasvamisessa. (Tamminen 1997, , 112.) Perheen toimivuus, rakenne ja sisäiset suhteet vaikuttavat tulevan lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. Perheessä on tärkeää yhteenkuuluvuus, perheen eheys, vuorovaikutus ja sopeutuminen, unohtamatta läheisyyttä, luottamusta ja rakkautta. Perheen eheyteen vaikuttavat perheenjäsenten yhteiset päämäärät, rajat, historia, perheen identiteetin selkeys, sitoutuneisuus arvoihin ja rituaaleihin sekä hengellisyys. (Etzell ym. 1998, 94.) Äitiys Äidin rooliin siirtyminen alkaa selvästi jo odotusaikana. Äidin olemus muuttuu ja hän pohtii suhdetta lapseensa ja muokkaa lähiympäristöään. Yksi äidin kehitystehtävistä odotusaikana on turvata raskauden kulku ja synnytys sekä itsensä että lapsen kannalta, varmistaa perheen tärkeiden ihmisten hyväksyntä lapselle, sitoutua tulevaan lapseensa sekä oppia antamaan ja luopumaan. (Viljamaa 2003, 22.) Äidiksi kehittymisen aikana nainen joutuu arvioimaan itseään ja suhdetta itseensä uudella tavalla. Raskauteen liittyy monia ristiriitaisiakin tunteita, jotka ovat kuitenkin osa lasta odottavan naisen normaalia kehitysprosessia. Kehitysprosessi orientoi naista äitiyteen ja äitiyden hyväksymiseen. Prosessiin vaikuttavat äidin aikaisemmat kokemukset ja raskaudenajan elämäntilanne. (Etzell ym. 1998, 148.) Odotusaikana nainen kokee biologisia, psykologisia sekä sosiaalisia muutoksia. Normaalisti nainen sopeutuu näihin muutoksiin ilman suurempia ongelmia. Raskaus päättyy fyysiseen prosessiin, synnytykseen. Synnytykseen liittyy myös monia muita ulottuvuuksia. Lapsi siirtyy kohdusta maailmaan, naisen rooli muuttuu äidin rooliksi. Naisten hyvinvoinnin merkitys korostuu lasta odottavassa perheessä, koska raskaus ja syntymä liittyvät kiinteästi naisen terveyteen ja kokemusmaailmaan. (Etzell ym. 1998, ) Äidin kehitystehtävä odotusaikana on myös oman sisäisen äiti- ja vauvakuvan selkiyttäminen. Naisen omat lapsuudessa saamat hoivaamiskokemukset vaikuttavat äidiksi kehittymiseen. Ympäristön tuki auttaa tulevaa äitiä selkiyttämään omaa sisäistä äidin mal-

12 12 liaan. (Etzell ym. 1998, 148.) Äidit yleensä hakevat ja saavat sosiaalista tukea raskausaikana enemmän kuin isät. Sosiaalinen tuki löytyy yleensä perheen ulkopuolelta, kuten lähisuvulta, ystäviltä ja ammattihenkilöiltä. (Viljamaa 2003, ) Synnytys ja huoli lapsen terveydestä aiheuttavat naiselle ristiriitaisia tunteita raskausaikana. Sosiaalisen tuen avulla hän voi käydä läpi näitä tunteitaan. Perheet, joilla on kyky kertoa omista peloistaan ja ongelmistaan, selviytyvät hyvin odotusajan kehitysprosessista. (Etzell ym. 1998, 149.) Nainen valmistautuu synnytykseen monin eri tavoin; fyysisesti ja henkisesti, hankkien tietoa ja tukea. Eri tahoilta saadut tiedot synnytyksestä voivat olla hajanaisia ja jopa vääristyneitä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja auttaa perhettä valmentautumaan lapsen syntymään realistisesti. Terveydenhoitaja pyrkii vahvistamaan äidin itsetuntoa, joka toimii naisen voimavarana raskauden ja synnytyksen aikana. Hyvä itsetunto lisää lasta odottavan naisen kykyä osallistua hoitoonsa ja lisää hänen mahdollisuuksiaan mukautua eri rooleihin. (Etzell ym. 1998, , 161.) Isyys Aikaisemmin on aina korostettu äidin suhdetta lapseen. Nykyisin on alettu huomioida yhä enemmän myös isän merkitystä ja roolia lapsen kasvattajana. (Viljamaa 2003, 20.) Miehen rooli perheessä on kokenut muutoksen. Sen myötä on syntynyt uusi osallistuva isätyyppi, joka on tuonut jaetun vanhemmuuden. (Etzell ym. 1998, 120.) Miesten odotetaankin osallistuvan lapsen hoitoon ja kasvatukseen (Kuronen 1994, 7). Isyyteen siirtymä alkaa puolison raskauden toteamisesta. Siirtymän aikana isä tekee päätöksiä, jotka auttavat häntä sopeutumaan isyyteen. Isyys rakentuu omien kokemusten mukaan omasta isästä ja lapsuudenkodin ihmissuhteista. Erityisesti esikoislapsi herättää, muovaa ja kasvattaa isyyttä. Usein isä joutuu selvittämään ristiriitaa oman isän epätyydyttävän mallin ja oman uudenlaisen ja osallistuvan isämallin välillä. Suomessa osallistuvan isän roolin ovat omaksuneet hyvin kouluttautuneet miehet. Vähemmän kouluttautuneet miehet taas usein toimivat patriarkaalisen roolin mukaan. Isyyden myötä miesten itsetuntemus ja yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyy. Perheissä, joissa isä on sitoutu-

13 13 nut isyyteen, on paremmat mahdollisuudet selviytyä arjen mukanaan tuomista haasteista. Neuvolatyössä on muistettava huomioida myös isän rooli. (Viljamaa 2003, ) Isät osallistuvat yhä enemmän neuvolakäynteihin (Etzell ym. 1998, 145). Äitiysneuvolassa miehet ovat toivottuja asiakkaiksi, mutta usein he kuitenkin jäävät sivustaseuraajiksi. Neuvolassa heidän ei oleteta tarvitsevan henkistä tukea isyydessään. (Kuronen 1994, 53, 97.) Mutta myös miehet tarvitsevat sosiaalista tukea isyyteen siirtymän aikana. Odottavien isien sosiaalisen tuen odotukset voivat olla erilaisia kuin odottavien äitien. Odottavat isät saavat sosiaalista tukea yleensä puolisonsa kautta. (Viljamaa 2003, ) Isän roolin omaksumiseen vaikuttaa naisen tuki. Jo odotusaikana nainen pystyy tukemaan miehen kasvua isyyteen. Isän suhtautuminen lapsen odotukseen vaikuttaa myös äidin kokemukseen raskaudesta. Lasta odottavan naisen puoliso tarvitsee erityistä tukea ja tietoa isyydestä sekä lapsen kasvatuksesta. Isäksi kasvamisen prosessiin kuuluu myös kielteisten tunteiden kokeminen ja niiden läpikäyminen. (Etzell ym. 1998, 163, ) Kulloinenkin kulttuuri ja aikakausi määrittävät äitiyden ja isyyden olemuksen. Lasta odottavilla miehillä on todettu erilaisia fyysisiä oireita, kuten väsymystä, unettomuutta, päänsärkyä, hammassärkyä, ärtyneisyyttä, levottomuutta, hermostuneisuutta, vatsavaivoja, selkäsärkyä, pahoinvointia jne. Oireet ovat kulttuurista riippumatta melko yleisiä lasta odottavilla miehillä. Nykyisin on isyyteen valmentavia kursseja, joiden tavoitteena on tukea isyyteen kasvua ja sopeutumista tulevaan elämänmuutokseen. (Etzell ym. 1998, 171.)

14 Äitiysneuvolatyö Äitiysneuvolatyön kehitys Terveydenhoitajan työ on kehittynyt pikkuhiljaa vaiheittain luvun lopulla terveyssisaret alkoivat tehdä ennaltaehkäisevää työtä terveysolojen edistämiseksi. Sairaanhoitajia koulutettiin erilaisiin tehtäviin: sairaanhoitoon kodeissa, tuberkuloosin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, lasten terveydenhoitoon ja koululaisten terveyden edistämiseen. Koulutuksen vaihtelevuus ja kapea-alaisuus johti koulutuksen yhtenäistämiseen ja työn laaja-alaistamiseen. (Etzell ym. 1998, ) 1920 luvulla alkoi terveyssisarkoulutus (Viljamaa 2003, 35). Sen toiminnan kohteena oli koko väestö ja tavoitteena kansan terveydentilan kohottaminen (Etzell ym. 1998, 28). Mannerheimin lastensuojeluliitto perusti ensimmäiset äitiysneuvolat vuonna 1926 Helsinkiin ja Viipuriin (Kuronen 1994, 16). Vuonna 1944 neuvolatoiminta tuli osaksi julkista terveydenhuoltojärjestelmää (Viljamaa 2003, 35). Terveyssisaren asiakaspiiriin kuuluivat kaikki ikäryhmät, paitsi alle kahden viikon ikäiset lapset, raskaana olevat naiset ja lapsivuodepotilaat, jotka kuuluivat kätilön vastuualueeseen. Terveyssisaren asiakkaita olivat nyt yksilö, yhteisö ja perhe lukujen vaihteessa terveydenhoitajan työ jälleen uudistui. Vuonna 1972 kansanterveyslain myötä syntyi keskitetty terveyskeskusjärjestelmä. Periaatteina olivat maksuttomuus, tasa-arvo terveyspalvelujen käytössä, henkilökunnan joustava käyttö ja kuntien välinen yhteistyö. Terveyssisaren ja kätilön työt yhdistettiin, jolloin syntyi uusi nimike; terveydenhoitaja. Terveydenhoitajien asiakkaina oli nyt koko väestö ja tavoitteena terveyden edistäminen. Työn kohderyhmä oli laaja. Terveydenhoitajien työnjako muodostui kuitenkin vähitellen takaisin toiminta- ja tehtäväkeskeiseksi. (Etzell ym., 1998, ) 1990-luvulla neuvolatoiminta uudistui. Syntyi mm. väestövastuinen neuvola. Lisäksi luovuttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallisista ohjekirjelmistä ja niiden tilalle tulivat Stakesin laatimat terveyspolitiikkaa ohjaavat oppaat. Kunnat saivat yhä suuremman vastuun kehittää itse palveluitaan. Neuvolapalvelut joutuivat myös säästökohteiksi. (Etzell ym. 1998, 54; Viljamaa 2003, 36.) Säästöjen myötä neuvoloiden vastaan-

15 15 ottokäyntejä on vähennetty ja suunnattu enemmän niille perheille, jotka tarvitsevat enemmän yksilöllistä neuvontaa. Vastaanottoaikaa ja käyntien tiheyttä on yksilöllistetty perheiden tarpeiden mukaisesti. (Varjoranta 1997, 55, 79.) Yhteiskunnan murros on saattanut neuvolajärjestelmän uusien haasteiden eteen. Sen toimintatapoja on syytä tutkia tarkemmin. (Kouvalainen 1997, 516.) Toisaalta valtakunnallisten määräysten poistuminen ja paikallishallintoon perustuvaan järjestelmään siirtyminen on myös helpottanut neuvoloiden kehitystyötä ja se on pystynyt vastaamaan paremmin paikallisiin tarpeisiin. Toisaalta vaarana on neuvolatoiminnan hajanaisuus. Neuvoloiden tarvitseekin nyt miettiä toimintatapojaan; mitkä toimintatavat kannattaa säästää ja mihin uusiin haasteisiin täytyy vastata. (Simell 1997, 9.) Kehittämistyön tavoitteena on yksilön ja väestön tarpeiden tyydyttäminen parhaalla mahdollisella tavalla. (Kouvalainen 1997, 516.) Neuvolatoiminta on alusta alkaen ollut äiti-lapsikeskeistä. Neuvolatoiminta on myös suuntautunut fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseen. (Viljamaa 2003, 35.) Neuvolatyötä yritetään jatkuvasti kehittää perhekeskeisempään, yksilöllisempään ja kasvatusta tukevampaan suuntaan. Neuvoloiden tavoite on myös edistää yhä enemmän yksilön, perheen ja ympäristön terveyttä. (Lastenneuvolaopas 1993, 33.) Neuvolatoiminta onkin kehittynyt yhä kattavammaksi ja monimuotoisemmaksi (Simell & Simell 1997, 24). Neuvoloiden tämän päivän haasteita ovat mm. tiedonkulun parantaminen, tiedon ja toimintatapojen ajantasaistaminen, yksilöidymmät palvelut (mm. iltavastaanottoaikojen saaminen), kasvatuksen, mielenterveyden ja vanhemmuuden tukemisen lisääminen sekä myös isien ja parisuhteen parempi huomioiminen. Haasteena on myös vertaistuen, keskustelujen ja pohtimisen lisääminen. Erityisesti ensimmäistä lasta odottavien äitien ja isien tarpeet tulisi huomioida sosiaalista tukea annettaessa. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 21; Viljamaa 2003, 9-10, ) Äitiysneuvolatyön tehtävä ja tavoite Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja muiden perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Terveydentarkastusten tarkoituksena on ennaltaehkäistä, tunnistaa ja hoitaa mahdollisia häiriöitä raskauden ja lapsivuoteen aikana.

16 16 Äitiysneuvolan terveydenhoitajan tavoitteena on myös tukea vanhempia tulevassa vanhemmuudessa sekä heidän parisuhteessaan sekä antaa heille riittävät tiedot raskaudesta, synnytyksestä ja lastenhoidosta. Tavoitteena on koko lapsiperheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveydenhoitaja auttaa myös perhettä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään. Koko perheen on voitava tuntea lapsen saaminen ja kaikki siihen liittyvä elämää rikastuttavaksi kokemukseksi. (Etzell ym. 1998, 154 & Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 16.) Äitiysneuvola on vanhemmuuden tärkeä tukija (Viljamaa 2003, 19). Neuvolassa vanhemmuuteen kasvua tuetaan luottamuksellisessa, perhettä kunnioittavassa ja tasa-arvoisessa vuorovaikutussuhteessa. Perheen tilanne määrittelee mitä menetelmiä terveydenhoitaja käyttää perheen tukemisessa. Terveydenhoitaja pyrkii vaikuttamaan perheen psyykkiseen puoleen ohjaamalla ja opettamalla. Terveydenhoitaja esimerkiksi vahvistaa perheen päätöksentekokykyä, omatoimisuutta ja itsetuntoa. Itsetunnolla tarkoitetaan itseä koskevien ajatusten ja tunteiden kokonaisuutta. (Etzell ym. 1998, ) Yhteisö- ja perhekeskeisyys äitiysneuvolatyössä Yhteisöllisen hoitotyön mallin mukaan ihminen on yhteisöllinen olento. Hän on jatkuvasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yhteisö terveydenhuollon asiakkaana voidaan määritellä useammalla tavalla. Yleisesti yhteisö käsitetään tietyn maantieteellisen alueen väestöksi tai sosiaalisen vuorovaikutuksen yksiköiksi tai ryhmiksi. Yhteisöllisessä hoitotyössä yhteisö on hoidettavan yksilön ja perheen taustalla. Hoitotyössä asiakkaana voi olla myös koko perhe tai yhteisö. Yhteiskunta ja perhe ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Perhe säätelee yksilön terveyskäsityksiä ja käyttäytymistä. Yhteisöllisessä terveydenhoidossa asiakkaan tarpeet arvioidaan ja tyydytetään samanaikaisesti yksilön, perheen, väestöryhmän ja koko yhteisön tasolla. Yhteisöllisessä hoitotyössä mm. ylläpidetään ihmissuhteita, vahvistetaan osallisuutta sekä omaisten hoitoon osallistumista. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä hoitajan ja asiakkaan kesken. Yhteisöllisessä hoitotyössä palvelut ovat joustavia ja asiakkaasta vastaa moniammatillinen tiimi. (Etzell ym. 1998, 12-13, 50, 73.)

17 17 Perhe voidaan määritellä eri yhteyksissä eri tavoin (Viljamaa 2003, 31). Erään määritelmän mukaan perheen voivat muodostaa ihmiset, joilla on biologiset tai tunnesiteet toisiinsa. Perhe voidaan määritellä myös yhteisöksi, jossa jokainen jäsen tuntee olonsa rakastetuksi, turvalliseksi ja kunnioitetuksi. Ydinperheestä puhuttaessa tarkoitetaan usein avio- tai avoliitossa asuvia aikuisia ja heidän kanssaan asuvia lapsia. (Etzell ym. 1998, ) Perheen tehtävänä on suvun jatkaminen, lasten kasvatus, taloudellinen toiminta ja erilaisten tunne-elämän tilanteiden säätely. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jolla on vaikutusta jäseniinsä. Perhekeskeistä työtä tehdessään työntekijän on perehdyttävä perheen kehitysmuutosvaiheeseen ja sen prosesseihin, ymmärtääkseen kokonaistilanteen. (Etzell ym. 1998, 83, 92.) Neuvolatyön ohjeistuksessa asiakkaaksi määrittyy perhe yksilöistä koostuvana yksikkönä. Perhekeskeisyys voidaan määritellä eräänlaiseksi kokonaiskuvan luomiseksi asiakkaan perheestä sekä hänen elämäntilanteestaan ja elinympäristöstään. Neuvolatyössä äidin perhetaustan tuntemista pidetään merkittävänä, koska perhe vaikuttaa odottavan äidin fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja tätä kautta hänen hyvinvointiinsa. (Kuronen 1994, 68, ) Perhe muodostaa kokonaisuuden, jossa yhden perheenjäsenen häiriö vaikuttaa koko perheyhteisöön. Myös terveyden edistämisessä perheellä on tärkeä tehtävä. Perhe vaikuttaa yksilön terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Koko perheen terveyttä edistävien tapojen omaksuminen edistää jokaisen perheenjäsenen hyvinvointia tulevaisuudessa. (Etzell ym. 1998, 85.) Neuvolatyössä perhekeskeisyyttä voidaan toteuttaa myös silloin, kun vain toinen vanhemmista on läsnä neuvolakäynnillä (Viljanen, Lauri 1990, 84). Toiminta edellyttää sen sijaan perheen psykologisen läsnäolon tiedostamista. (Viljamaa 2003, 45.) Perhekeskeisyyden näkökulmasta äitiysneuvolassa kiinnitetään äidin ja sikiön terveydentilan seurannan ohella huomiota myös isän ja perheen muiden lasten terveyteen (Pietilä ym. 2002, 91). Terveydenhoitajat käsittävät perhekeskeisyyden merkityksen monella eri tavalla. Perhekeskeisyys voidaan ymmärtää työn organisointimuodoksi, koko perheen huomioimiseksi, yksilön hoidoksi perhetaustan huomioon ottaen, työskentelyksi koko perheen kanssa,

18 18 perheen terveystapoihin vaikuttamiseksi perheen tarpeet huomioiden sekä perheen käyttäytymismalliksi (Etzell. ym. 1998, 87). Perhekeskeisessä hoitotyössä täytyy aina huomioida perheen vuorovaikutus ja dynamiikka. Perhekeskeistä hoitotyötä voidaan toteuttaa eri tavoin: 1. Päähuomio keskitetään yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Perheeseen kohdistetaan huomiota vain niukasti; perhe on asiakkaan taustatekijä. Mielenkiinto kohdistuu yksilön kehitysmuutoksiin, esimerkiksi vanhemmuudenkehitykseen. Yksilön selviytymiseen vaikuttavat mm. sopeutumiskyky, voimavarojen riittävyys sekä ongelmanratkaisutaidot. Yksilön kokonaisuuteen vaikuttavat identiteetti, historia, arvot, hengellisyys sekä rituaalit. Yksilö on vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin ja saa heiltä myös sosiaalista tukea. 2. Yksilö on lähtöisin perheestä, jolloin huomioidaan perheen suuri vaikutus yksilön hyvinvointiin. Mielenkiinto kohdistuu perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen. Asiakkaana voi olla pari tai ryhmä tai molemmat. Työssä keskitytään informaation antoon ja neuvontaan. 3. Yksilö on perheenjäsen, asiakkaana on siis koko perhe. Perhe on kokonaisuus joka on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Hoitotyön tavoitteena on rohkaista perhettä selviytymään erilaisissa kehitysvaiheissa. Työssä keskeistä ovat tunteet ja tuki. (Etzell ym. 1998, 86, 88-90; Viljamaa 2003, ) Äitiysneuvolan hoitotyö on siirtymässä yhä enemmän koko perheen asiakkuuteen. Neuvolatyössä odottavan äidin terveyteen kiinnitetään paljon huomiota, koska nainen on fyysisesti raskaana. Perhekeskeisyys neuvolatyössä tarkoittaa kuitenkin sitä, että huomioidaan myös ympäröivän yhteisön vaikutus äidin hyvinvointiin.

19 Äitiysneuvolakäynnit Noin 99 % odottavista äideistä käy raskausaikana äitiysneuvolan seurannassa. Odottavat perheet ottavat yhteyttä neuvolaan yleensä heti kun raskaus on todettu ja viimeistään ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 19.) Terveydenhoitaja antaa perheelle tietoja ja sopii ensimmäisen vastaanottoajan. Ensimmäinen neuvolakäynti on 8-12 viikolla. Ensisynnyttäjien neuvolatarkastusten vähimmäissuositus on käyntiä. Uudelleensynnyttäjät käyvät neuvolassa raskauden aikana 9-13 kertaa. Niiden lisäksi synnytyksen jälkeen on vielä kaksi tarkastuskertaa äitiysneuvolan puolella. (Etzell ym. 1998, 156; Saamme vauvan 2003, 8.) Odottava perhe käy äitiysneuvolan terveydenhoitajan luona aluksi noin kuukauden välein. 28 raskausviikosta lähtien käyntejä on kahden viikon välein ja 35 raskausviikosta lähtien viikon välein. Lääkärintutkimuksia on raskauden aikana yleensä kolme. Ensimmäisellä käyntikerralla terveydenhoitaja kartoittaa äidin yleistä terveydentilaa sekä mahdollisia riskitekijöitä. Äidiltä otetaan verikoe ja virtsanäyte sekä mitataan verenpaine, paino ja pituus. Jatkossa neuvolakäynneillä seurataan äidin painoa, verenpainetta ja virtsaa sekä mahdollisia turvotuksia. Veren rautapitoisuutta seurataan vähintään kolme kertaa raskauden aikana. Käynneillä kuunnellaan myös sikiön sydänääniä, mitataan kohdun kokoa sekä arvioidaan sikiön asentoa. Terveydenhoitaja valmentaa perhettä synnytykseen ja lapsen vastaanottamiseen koko odotusajan. (Meille tulee vauva 2004, 13.) Syntynyt lapsi perheineen on äitiysneuvolan asiakas vielä noin kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Sen jälkeen perhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi. Väestövastuuperiaatteen mukaan toimivissa neuvoloissa äitiys- ja lastenneuvolaa hoitaa useimmiten sama terveydenhoitaja. (Etzell ym. 1998, 182.) Äitiysneuvola tekee yhteistyötä lastenneuvolan kanssa perheen terveydenhuoltosuunnitelman osalta synnytyksen jälkeen vielä noin kolme kuukautta (Lastenneuvolaopas 1993, 33).

20 Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Neuvolaterveydenhoitaja on usein se henkilö, jolta voi kysyä kaikkea raskauteen ja tulevan lapsen hoitoon liittyvää. Viljamaan tekemän (2003, 90, 110) neuvolan asiakaspalvelututkimuksen mukaan vanhemmat toivoivat eniten saavansa äitiysneuvolasta tietoa, liittyen raskauteen ja synnytykseen. Myös Elämisen alkuun -projektissa (2001, 55) todettiin, että perheillä on paljon kysyttävää neuvolan terveydenhoitajalta koko raskauden ajan. Terveydenhoitaja tulee perheille tutuksi raskauden aikana, joten hänen puoleensa on helppoa ja turvallista kääntyä askarruttavien asioiden tiimoilta. Raskauteen kuuluvat pienet asiat mietityttävät vanhempia ja ne synnyttävät kysymyksiä juuri silloin, kun niitä eletään. Synnytykseen liittyvät asiat alkavat askarruttaa perheitä lähempänä synnytystä. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 55.) Erityisesti äitiysneuvolassa on palvelujen kohdentaminen ongelmallista, koska asiakkaat haluavat usein kaiken saatavilla olevan tiedon. Asiakkaille tuottaa vaikeuksia rajata itse omaa palveluaan. Kaivattaisiin apukeinoja ja yhtenäisiä palveluja synnyttävän äidin ja perheen ohjaukseen ja tukemiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 31.) Terveydenhoitajan tulisi muistaa aina kunnioittaa vanhempien yksilöllisyyttä ohjaustilanteessa ja muistaa, että odottavien vanhempien psyykkinen kehitysprosessi kulkee aina omaa tahtiaan (Tamminen 1997, 109). On olemassa äitejä, jotka tarvitsevat perusteellista ohjaamista ja tukea, kun taas toiselle äidille saattaa riittää vähempikin huomio (Elämisen alkuun -projekti 2001, 21). Terveydenhoitajan tehtävänä on yrittää edistää vanhemmuudeksi kasvamista, jolloin myös edistetään tulevan lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Ohjaustyöllä saatetaan siten vaikuttaa jopa seuraaviin sukupolviin. Odotusaika on otollisin vaihe saada aikaan positiivisia muutoksia perheen elämäntavoissa ja käyttäytymisessä. (Tamminen 1997, 109.)

21 Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työn vaatimukset Äitiysneuvolatyön sekä terveydenhoitajan työn perustana on terveydestä huolehtiminen ja sen edistäminen. Terveys käsittää ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Terveys on ihmisen voimavara ja hyvinvoinnin lähde. (Lastenneuvolaopas 1993, 3, 6.) Sen avulla selviydytään ympäröivistä muutoksista (Etzell ym. 1998, 95). Terveyteen vaikuttavat myös ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne. Terveydenhoitaja yrittää keskustelun, toiminnan ja sosiaalisen tuen avulla vahvistaa asiakkaiden terveyttä ja toimintakykyä sekä hyödyntää yhteisön voimavaroja. (Pietilä ym. 2002, 52, 153.) Terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jolla yritetään parantaa ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristön terveyteen (Etzell ym. 1998, 134). Yhtenä terveyden edistämisen lähtökohtana on yhteisöllisyys. Terveyden edistämisen painopisteenä on ollut elintapoihin liittyviin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen tietyissä toimintaympäristöissä ja tietyissä kohderyhmissä. Terveyden edistämisen tulee lähteä asiakkaan tarpeista. Terveydenhoitaja etsii yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisiä, asiakkaalle sopivia ratkaisuja. Terveyden edistämisessä on tärkeää huomioida koko yhteisön ja sosiaalisten suhteiden vaikutus yksilöiden hyvinvointiin (Pietilä ym. 2002, 42, 52, 56, 156.) Neuvoloiden tehtävänä on antaa riittävästi tietoa perheille terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Terveydenhoitajien tulisi motivoida perheitä toimimaan terveyttä edistävästi. (Lastenneuvolaopas 1993, 13.) Äitiysneuvolan työntekijöiden tulee jatkuvasti kehittää omaa ammattitaitoansa muuttuvan yhteiskunnan mukana (Lastenneuvolaopas 1993, 36). Palveluntarpeet, kehittyvä teknologia sekä uudet hoitokäytännöt asettavat jatkuvasti uusia haasteita terveydenhoitajille (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 7). Terveydenhoitajan työ on tiukasti sidoksissa toiminnan kulttuuriseen kehitykseen. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat vallitseva kulttuuri, yksilön ja perheiden elämäntilanteet sekä yhteiskunta- ja terveyspoliittiset tarpeet. (Tossavainen 1998, 134, 146.) Kulttuurilla tarkoitetaan asioita, joita ihmiset ovat historiansa aikana oppineet tekemään, arvostamaan ja uskomaan. Kulttuuria on myös tapa reagoida, ajatella ja tuntea. Mielipiteet, ajatukset ja niihin liittyvät arvot ovat kulttuurin tuottamia. (Alitolppa-Niitamo 1993, 18.)

22 22 Neuvolan täytyy pystyä vastaamaan terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn uusiin haasteisiin. Tämä edellyttää jatkuvaa työn kehittämistä. (Lastenneuvolaopas 1993, 38.) Asiakkaat odottavat neuvolan terveydenhoitajalta luovaa ongelmanratkaisunkykyä, tiedon jakamista, neuvontaa ja tasavertaista keskustelukumppanuutta. Asiakkaat näkevät terveydenhoitajan roolin olevan kuuntelija, neuvoja ja terveyskasvattaja. (Viljamaa 2003, 45.) Äitiysneuvolan terveydenhoitajan asiakasmäärä Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien työ on melko itsenäistä. He voivat periaatteessa päättää työaikansa käytöstä ja työskentelytavoista. Heillä on myös mahdollisuus uusien työmuotojen kehittämiseen. Neuvolatyötä rajaavat asiakasmäärät yhtä työntekijää kohden ja sen myötä yhtä asiakasta varten käytettävissä oleva aika. Valtakunnalliset sekä terveyskeskuskohtaiset ohjeistot asettavat tietyt raamit neuvolatyölle. Ohjeistukset määrittelevät aikataulun neuvolan asiakkuudelle. Terveydenhoitaja voi poiketa ohjeellisesta aikataulusta oman harkintansa mukaan. Jos asiakkaalla ei ole mitään erityisiä ongelmia, voi hän ehdottaa asiakkaalle neuvolakäyntejä ohjeiden määrittämää aikataulua harvemmin. Sen sijaan erityistukea tarvitseville perheille terveydenhoitaja voi ehdottaa neuvolakäyntejä normaalia useammin. Ongelmainen perhe saattaa tarvita myös ylimääräisiä lisäkäyntejä. Terveydenhoitajien ammatillinen osaaminen näkyy ohjeistusten asianmukaisella soveltamisella yksittäisten asiakkaiden kohdalla. (Kuronen 1994, 22-23, 25.) Kuitenkin terveydenhoitajalta vaaditaan koko ajan yhä tehokkaampaa työajan käyttöä, resursseja kuitenkaan lisäämättä. Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset (2001, 14) ohjekirjasessa suositellaan, että yhdellä terveydenhoitajalla olisi asiakkaana enintään 80 synnyttävää perhettä. Alue- ja väestövastuisen terveydenhoitajan määrällisissä suosituksissa suositellaan yhtä terveydenhoitajaa asukasta varten (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 13) Väestövastuu äitiysneuvolan terveydenhoitajan työssä

23 luvulla kuntien terveyspalvelujen laatua yritettiin korottaa siirtymällä väestövastuiseen terveydenhuoltoon. Väestövastuuta ei ole tarkasti määritelty, vaan jokaisen kunnan terveyskeskukset voivat määritellä sen toimintansa kannalta mielekkäästi. Väestövastuun on oletettu helpottavan paikallisten erityistarpeiden tunnistamista. Väestövastuun kriteereitä kuitenkin on, että tietyn alueellisesti rajatun väestön sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtii tietty moniammatillinen tiimi. Väestövastuu on tiimin kanssa tehtävää yhteistyötä. Väestövastuisen terveydenhuollon perustana on, että työyhteisö tuntee asiakkaansa eli väestön tai yhteisön. Työyhteisön työmaana on koko väestön terveyden edistäminen. (Etzell ym. 1998, 12, 54.) Väestövastuisella mallilla pyritään parantamaan palvelujen laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Väestövastuussa asiakkaan terveyttä tarkastellaan yhteisölähtöisesti. (Pietilä ym. 2002, 154.) Väestövastuuta on toteutettu neuvoloissa hyvin monimuotoisesti. Väestövastuu neuvolatyössä on saattanut merkitä sitä, että sama terveydenhoitaja tekee sekä äitiys- että lastenneuvolatyötä. (Kuronen 1994, 9; Viljamaa 2003, 36.) Terveysasemat, joiden terveydenhoitajille suoritamme kyselyn, toimivat väestövastuisen mallin mukaan. Useimpien terveydenhoitajien tehtäväalueisiin kuuluu äitiysneuvolan lisäksi myös lastenneuvola sekä avovastaanotto Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työmenetelmät ja moniammatillisuus Äitiysneuvolan terveydenhoitajien työmenetelminä ovat vastaanotot, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, erilaiset ryhmät (mm. perhevalmennusryhmät, vanhempainryhmät, isäryhmät), kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö eri tahojen kesken, konsultaatiot, puhelinneuvonta, internetin käyttö, kriisityö (Etzell ym. 1998, 155; Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 15; Viljamaa 2003, 48). Terveyttä edistävä äitiysneuvolatyö tarvitsee monipuolisia työmenetelmiä, jotta pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin (Pietilä ym. 2002, 154). Moniammatillinen tiimi tukee perheen vanhemmuuteen kasvua. Tiimiin kuuluvat äitiysneuvolan terveydenhoitajan lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, päiväkodin työntekijät, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja hammaslääkäri. Myös puheterapeutti, seurakunnan työntekijä, sosiaalityöntekijä, perheneuvolan tervey-

24 24 denhoitaja, kodinhoitaja, lähihoitaja, ravitsemusterapeutti, synnytyssairaalan kätilö, mielenterveystyöntekijä sekä vapaaehtoisjärjestön työntekijä voivat kuulua moniammatilliseen tiimiin. (Etzell ym. 1998, 151; Kuronen 1994, ) Kansaneläkelaitos antaa synnyttäjille tiettyjä etuja, joita varten neuvola antaa asiakkaalle asianmukaiset todistukset. Äitiysneuvola tekee läheistä yhteistyötä myös synnytyssairaalan kanssa. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 20, 27.) Neuvolat ovat aina myös tehneet tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, joihin kuuluvat mm. erilaiset järjestöt, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Väestöliitto (Pietilä ym. 2002, 82). Terveydenhoitajat tarvitsevat työssään yhteisöllistä ja terveyttä edistävää otetta, joka perustuu moniammatilliseen tiimityöhön. Yhteisöllisen ja moniammatillisen tiimityöskentelyn avulla voidaan hyödyntää toisten työntekijöiden ammattitaitoa. Sillä taataan myös monipuolinen ammattitaito kaikille työntekijöille. (Etzell ym. 1998, 51, 57.) Perusterveydenhuollossa äitiysneuvolat vastaavat äitiyshuollon palveluista. Raskaudenajan ongelmat tai sairauksien tutkimukset ja hoito sekä synnytysten hoito kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Erikoissairaanhoidossa alueeseen kuuluvat äitiyspoliklinikat sekä synnytysosastot. (Etzell ym. 1998, 155.) 2.3 Tietotekniikka ja sähköposti terveydenhuoltoalalla Länsimaisessa elämässä tietotekniikka sekä viestintä ovat tulleet niin keskeisiksi, että voidaan puhua siirtymisestä tietoyhteiskuntaan. Nykyinen tietotekniikka on saanut pitkälti alkunsa sotateollisuudesta, jonka sovellukset ovat vähitellen siirtyneet muuallekin yhteiskuntaan. Tietotekniikan käyttö muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. Sähköpostin tulo koteihin ja työpaikoille on nopeuttanut ihmisten välistä yhteydenpitoa. Ihmisten välinen vuorovaikutus muuttuu tietotekniikan käytön myötä ja myös tiedon sekä osaamisen merkitys kasvaa. Suomessa tietotekniikka on kehittynyt nopeasti 1980-luvulta alkaen. Suurin osa suomalaisista työväestöstä käyttää työssään tietotekniikkaa. Tietokoneiden tulo erilaisille aloille jatkuu. (Topo, Hannikainen-Ingman & Pullinen 1999, 1.)

25 25 Tietoyhteiskunta tuo mukanaan muutoksia, mutta samalla tulee korostaa tasa-arvon toteutumista, eriarvoisuuden välttämistä, syrjäytyneiden huolehtimista ja vaadittavien uusien taitojen saamista kaikille. Suomella on hyvät edellytykset uuden tietotekniikan tehokkaaseen käyttöön: työvoiman suhteellisen korkea koulutustaso, teknillisesti painottunut koulutus, työpaikkojen hyvä tekninen varustelutaso sekä työntekijöiden keskimäärin myönteinen suhtautuminen teknisiin muutoksiin. (Topo ym. 1999, 2.) Tietoverkkojen tuottamat uudet toimintatavat muuttavat asiakkaan ja ammattihenkilöstön suhdetta sekä lisäävät asiakkaiden omatoimisuutta ja osallistumista. Toimintamallit muuttavat myös työn sisältöä, töiden organisoimista ja työnjakoa. Henkilöstön tulisi kyetä hyödyntämään uutta teknologiaa sekä pystyä omaksumaan sitä. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 34.) Tietotekniikka terveydenhuoltoalalla Tietoliikenneyhteydet terveydenhuoltoalalla lisäävät vuorovaikutusta ja verkostoituvaa työskentelyä. Tietotekniikan tehokas ja monipuolinen käyttö edellyttää henkilöstön jatkuvaa kouluttautumista, taitojen kehittämistä ja työprosessien uudelleenarvioimista. Tietotekniikan myötä työn on nähty muuttuvan monipuolisemmaksi ja haastavammaksi. (Topo ym. 1999, 4.) Toisaalta tietotekniikan jatkuva kehitys ja uuden oppimisen vaatimus ovat myös lisänneet kiirettä, henkistä painetta ja stressiä. Merkittäviä eroja on huomattu eri-ikäisten suhtautumisessa tietotekniikkaan. Nuoremmat työntekijät kokevat tietotekniikan positiivisesti ja arvioivat sen rikastuttavan työntekoa. Vanhemmat työntekijät kokevat usein riittämätöntä pätevyyttä ja tietotekniikka lisää heidän stressiään. Tämän vuoksi tietotekniikan koulutuksen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Iäkkäämpi työntekijä tarvitsee usein enemmän aikaa oppimiseen sekä häiriöttömän toimintaympäristön. Tällöin hän oppii tietotekniikan käytön aivan yhtä hyvin kuin nuoremmatkin. Ikääntyvä oppii myös paremmin mielekkäissä arkipäivän ympäristöissä. Opetuksen tulisikin tapahtua työn yhteydessä. (Topo ym. 1999, 4-6.)

26 26 Tietotekniikan käyttöönotto äitiysneuvolassa vaatisi hyvää esivalmistelua. Käyttäjille tulisi järjestää koulutusta, jotta he osaisivat käyttää järjestelmää. Käyttöönottovaiheessa täytyisi antaa työntekijöille myös riittävästi tukea ja opastusta. Tietojärjestelmän menestykselliseen kokemiseen vaikuttavat myös jokaisen työntekijän henkilökohtaiset valmiudet, kuten aikaisemmat käyttökokemukset. Onnistumisen kannalta ratkaisevimpia tekijöitä ovat kuitenkin tekniikan virheetön toimivuus, työjärjestelyjen uudistaminen, koulutus, valmennus, tiedotus, töiden kasautumisen estäminen ja virhetoimintojen nopea ratkaiseminen. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 37.) Terveydenhuollon tekniikoita kehitellessä on huomioitava kustannustekijät ja järjestelmien sekä tekniikoiden sovittaminen jokapäiväiseen toimintaan. On otettava huomioon myös järjestelmien tekniset sekä toiminnalliset arviointikriteerit. Järjestelmien kehittämisessä täytyy koko palvelujärjestelmää kehittää. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 17.) Terveydenhuollon saumattomuus pitää sisällään joustavan tiedonkulun, yhtenevät ohjauskäytännöt ja palvelu- ja hoitoketjut. Joustava tiedonkulku vaatii tiedonsiirtoa organisaatioiden välillä tietotekniikkaa hyödyntäen samoin kuin tietosuojalain tarkentamista. Keskeisin tavoite saumattomuudessa on laadukas palvelu ja hoito, jonka tärkein sidosryhmä on asiakas. (Elämisen alkuun -projekti 2001, ) Sähköposti terveydenhuoltoalalla Sähköposti tuli työelämään 1980-luvun lopulla, vaikka ensimmäinen sähköpostiviesti lähetettiin jo vuonna Sähköposti korvaa kirjeitä, puheluita ym. perinteisiä viestintätapoja ja se saavuttikin keskeisen aseman työelämän viestintätapana 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sähköpostia käytetään paljon yksityisessä viestinnässä. Sähköpostiviestinnän epäformaalinen tyyli vaikeuttaa rajanvetoa yksityisen ja työasioita koskevan viestinnän välille. (Nyblin 2002, 17.) Sähköpostin käyttö on tiedonvälityksessä yleistynyt ja sitä hyödynnetään parhaiten tiedonvälityksen perusvälineenä. Sähköpostia tulisi käyttää aina, kun asia tai asiakirjan luonne sen sallivat ja sen käyttöön on tekniset valmiudet olemassa. (Tähtinen 1997, 85.)

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot