SÄHKÖPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAN TYÖVÄLINEENÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAN TYÖVÄLINEENÄ"

Transkriptio

1 SÄHKÖPOSTIN HYÖDYNTÄMINEN ÄITIYSNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAN TYÖVÄLINEENÄ Tarja Leppiviita Tanja Liljalahti-Vires Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Leppiviita, Tarja & Liljalahti-Vires, Tanja: Sähköpostin hyödyntäminen äitiysneuvolan terveydenhoitajan työvälineenä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, mitä työmenetelmiä terveydenhoitajat käyttävät äitiysneuvolassa ja miten terveydenhoitajat suhtautuvat sähköpostin käyttöön asiakkaiden neuvontatyössä. Opinnäytetyössämme pohdimme, voisivatko äitiysneuvolan terveydenhoitaja sekä hänen asiakkaansa käyttää tulevaisuudessa sähköpostia yhtenä vuorovaikutuksen keinona. Sähköpostin avulla perheet voisivat kysyä odotusaikana henkilökohtaisesti neuvoa asiantuntijalta ja saada yksilöllistä tietoa juuri heitä askarruttavissa asioissa. Tarkoituksenamme on myös kartoittaa, terveydenhoitajien suhtautumista sähköpostin käyttöön yhteistyökumppaneidensa kanssa tehtävässä konsultoinnissa. Haluamme selvittää, olisivatko äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat valmiita tällaisen toimintamuodon ottamiseen mukaan työhönsä ja minkälaisia haittoja he näkevät palvelun tuovan mukanaan. Selvitämme myös terveydenhoitajien osaamista ja koulutuksen tarvetta sähköpostin käyttöön. Tutkimus on tehty Lauttasaaren, Vironniemen, Viiskulman ja Töölön terveysasemien äitiysneuvolatyötä tekeville terveydenhoitajille. Yhteensä kyselyjä jaettiin 28:lle terveydenhoitajalle, joista takaisin saatiin 15. Vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti SPSSohjelman avulla. Tutkimustuloksista ilmeni, että terveydenhoitajien suhtautuminen sähköpostiin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä oli vain hieman myönteisempää kuin asiakaskontakteissa. Kysymyksiä herättivät erityisesti ajankäytön riittävyys sekä tietoturvakysymykset. Tulokset osoittivat myös, että lisäkoulutusta sähköpostin avulla tehtävään terveysneuvontatyöhön tarvitaan. Opinnäytetyö pohjautuu teoriaan neuvolaterveydenhuollosta ja aikaisempiin pilottihankkeisiin tietotekniikan sekä sähköpostin käytöstä terveydenhuollossa. Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle voisi olla, miten äitiysneuvolan asiakkaat kokevat sähköpostin hyödyntämisen yhteydenpidossa ja miten terveydenhoitajat, joilla on jo kokemusta sähköpostin käytöstä asiakaskontakteissa, suhtautuvat sen tuomiin mahdollisuuksiin. Myös isien suhtautumista voisi kartoittaa. Mielenkiintoinen tutkimusaihe olisivat myös ohjeiden vaikuttavuuksien erot sähköpostin ja fyysisen kontaktin välillä. Käytännössä tutkimustamme voisi laajentaa testaamalla sähköpostin käyttöä äitiysneuvolatyössä käytännön tasolla. Asiasanat: äitiysneuvola; terveydenhoitaja; perhe; moniammatillisuus; sähköposti; tietoturva; kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Leppiviita, Tarja & Liljalahti-Vires, Tanja: Benefiting from Use in Maternity Clinic and Public Health Nurses Work. Helsinki, Spring 2005, Language: Finnish, 93 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Public Health Nurse. The purpose of this thesis is to examine the kinds of methods public health nurses use in maternity clinics and their opinions of using in their work as an interactive tool. In our thesis, we look at if public health nurses could use with clients and cooperation partners as a method of interaction. For working with clients, advice on health issues and individual information could be handled via . Our purpose is also to find out what public health nurses think about using the for interacting with their cooperation partners. We also want to examine if maternity clinic public health nurses are ready for using that kind of method in their own work and what kind of problems they think the service would bring along it. We want to find out if public health nurses need training for using . The thesis is based on theories of maternity clinic health care, with previous pilot projects concerned with using information technology and the in health care. The study was carried out in four of the health clinics in Helsinki with public health care nurses working with expecting families. 28 questionnaires were given out and 15 returned. The study is quantitative and the analysis was done using the SPSS programme. The results indicated that the public health care nurses attitudes towards were slightly more positive in connection with cooperation partners than with client contacts. The questions that arose concerning these issues were time and data security issues. A follow-up study of this thesis could deal with the opinions of maternity clinic clients about using as a communications method. Keywords: maternity clinic, public health nurse, family; multiprofessionalism, , data security, quantitative survey.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 6 2 OPINNÄYTETÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Odottava perhe nykypäivänä Lapsettoman perheen muutos lapsiperheeksi Perheen saama tuki muutosvaiheessa Äitiys Isyys Äitiysneuvolatyö Äitiysneuvolatyön kehitys Äitiysneuvolatyön tehtävä ja tavoite Yhteisö- ja perhekeskeisyys äitiysneuvolatyössä Äitiysneuvolakäynnit Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työn vaatimukset Äitiysneuvolan terveydenhoitajan asiakasmäärä Väestövastuu äitiysneuvolan terveydenhoitajan työssä Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työmenetelmät ja moniammatillisuus Tietotekniikka ja sähköposti terveydenhuoltoalalla Tietotekniikka terveydenhuoltoalalla Sähköposti terveydenhuoltoalalla Tietosuoja Aikaisemmat tutkimukset Elämisen alkuun projekti Asteri-projekti Tutkittavan alueen kuvaus 33 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 33

5 4 OPINNÄYTETYÖN EMPIIRINEN TOTEUTUMINEN Aineiston keruu Kyselylomake 35 5 KESKEISET TULOKSET 37 6 POHDINTA Tutkimustulokset Sähköpostin tarpeellisuus työmuotona Terveydenhoitajien nykyiset työtavat ja niiden riittävyys Yhteydenpito yhteistyökumppaneihin ja sähköpostin tuoma hyöty yhteistyöhön Asiakkaiden saama neuvonta terveydenhoitajilta puhelimitse sekä sähköpostilla Kokemus sähköpostista ja koulutuksen tarve Muuta huomioitavaa sähköpostin käytössä Tutkimuksen luotettavuus Eettisyys Ammatillinen kasvu ja kehitys Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet 71 LÄHTEET 74 KIRJALLISUUS 77 LIITTEET 79 Liite1. Tutkimuslupahakemus 79 Liite 2. Tutkimuslupapäätös 80 Liite 3. Saate 83 Liite 4. Kyselylomake 84

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme käsittelee sähköpostia äitiysneuvolan terveydenhoitajan työvälineenä. Työssämme selvitimme, mitä työmenetelmiä terveydenhoitajat käyttävät äitiysneuvolassa ja miten terveydenhoitajat suhtautuvat sähköpostin käyttöön asiakkaiden neuvontatyössä. Selvitimme myös, miten terveydenhoitajat suhtautuvat sähköpostin käyttöön yhteistyökumppaneidensa kanssa tehtävässä konsultoinnissa. Opinnäytetyössämme selvitämme myös terveydenhoitajien osaamista ja koulutuksen tarvetta sähköpostin käyttöön. Opinnäytetyössämme olemme käyttäneet apuna kvantitatiivista kyselylomaketta. Sähköpostin avulla perheet voisivat kysyä odotusaikana henkilökohtaisesti neuvoa asiantuntijalta ja saada yksilöllistä tietoa juuri heitä askarruttavissa asioissa. Varsinkin ensimmäistä lastaan odottavat perheet tarvitsevat erityisen paljon tietoa ja tukea uudessa elämäntilanteessaan. Työn aihe lähti muotoutumaan jo syksyllä 2001, jolloin toinen meistä odotti esikoistaan. Äitiysneuvolan toimintamuodot ja niiden rajoitukset tulivat silloin hyvinkin tutuiksi. Lapsen odotus vie perheen uudenlaiseen ja muuttuvaan tilanteeseen. Varsinkin ensimmäistä lasta odottaessa kaikki on uutta ja ihmeellistä. Tietoa halutaan saada mahdollisimman paljon. Raskauden aikana terveydenhoitajan luona käyntejä on noin kertaa ja lääkärin tarkastuksia noin 3-4 kertaa (Elämisen alkuun -projekti 2001, 20). Lisäksi terveydenhoitajilla on puhelinaika, joka on yleensä yhden tunnin päivässä. Neuvoloiden terveydenhoitajia on kuitenkin joskus jopa mahdotonta tavoittaa puhelimitse, johtuen puhelinruuhkasta. Kaikilla asiakkailla ei ole myöskään mahdollisuutta soittaa terveydenhoitajalleen juuri puhelinaikana. Olisikin tärkeää, että asiakkaat voisivat ottaa yhteyttä myös sähköpostitse, varsinkin kiireettömissä tapauksissa. Puhelinaika voisi täten rauhoittua kiireellisille tapauksille. Terveydenhoitajan sähköpostiosoitetta voisi jakaa kaikille äitiysneuvolan asiakkaille. Sähköpostin avulla voisi kysyä askarruttavia asioita myös nimettömänä. Nimettömyys ei ole sähköpostipalvelun tavoite, mutta sen luoman anonymiteetin avulla esimerkiksi päihteitä käyttävä äiti uskaltaisi kysyä tietoja päihteiden vaikutuksesta sikiöön ilman leimautumisen pelkoa.

7 7 Neuvoloiden tulisi edistää asiakkaan ja terveydenhoitajan välistä vuorovaikutusta (Lastenneuvolaopas 1993, 7). Sähköpostin avulla helpotettaisiin terveydenhoitajan ja perheen välistä vuorovaikutusta ja tiedonsaantia, vastattaisiin erilaisten perheiden tarpeisiin neuvolan toimintamuotojen suhteen, tehostettaisiin äitiysneuvolan palveluita ja niiden saatavuutta, voitaisiin antaa yksilöllistä neuvontaa ja tukea tuleville vanhemmille sekä tuettaisiin asiakkaiden itsehoitoa ja omatoimista suoriutumista. Itsehoidolla tarkoitetaan ihmisen aktiivista osallistumista oman terveytensä hoitamiseen. Myös perhe voi osallistua oman ja sen jäsenten terveyden edistämiseen. (Etzell, Korpivaara, Lukkarinen, Nikula, Pekkarinen, Peni & Värmälä 1998, 134.) Sähköpostikokeilu on jo käytössä muutamassa neuvolassa, kuten Rovaniemellä ja Kalajärven neuvolassa (Rovaniemen seudun nettineuvola 2004, Espoon kaupungin nettineuvola 2004). Olisikin tärkeää kehittää myös muiden neuvoloiden palveluita, jotta asiakkaat saisivat samat palvelut riippumatta asuinpaikasta. Kyselytutkimus toteutetaan Helsingin entisen eteläisen suurpiirin alueen neuvoloissa, jotka toimivat Lauttasaaren, Viiskulman, Vironniemen ja Töölön terveysasemilla. Opinnäytetyössämme käsittelemme nimenomaan äitiysneuvolan tarjoamia palveluita ja lasta odottavien perheiden palveluiden tarpeita. Olemme valinneet kohderyhmäksemme äitiysneuvolan terveydenhoitajat, koska kokemuksemme mukaan odottavat perheet kyselevät ja tarvitsevat eniten tiedollista tukea neuvolan terveydenhoitajalta. Opinnäytetyössämme käsittelemme äitiysneuvolan asiakkaan ja terveydenhoitajan välistä vuorovaikutusta. Sen tavoitteena on asiakkaan terveyden ylläpitäminen ja edistäminen raskauden aikana. Tietotekniikan lisääntyminen on luonut tarvetta myös sähköpostipalvelulle terveysalalla. Tietotekniikkaa hyödynnetään terveydenhuollossa koko ajan yhä enemmän. Sähköpostin avulla mahdollistetaan vuorovaikutuksellinen asiakassuhde terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä vastaanottokäyntien välillä.

8 8 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Odottava perhe nykypäivänä Nykyisessä modernissa tietoyhteiskunnassa vanhemmat tuntevat epävarmuutta jatkuvasti muuttuvan ja lisääntyvän tiedon paineessa (Viljamaa 2003, 9). Nykyisillä perheillä ei ole välttämättä entisajan perheyhteisön henkistä ja kokemuksellista tukea, joka auttaisi heitä raskauden ja syntymän jälkeen. Lapsiluku on laskenut keskimäärin kahteen lapseen perhettä kohden. Näin ollen vain osalla ensimmäistä lastaan odottavista äideistä on lähipiirissään naisia, jotka ovat kokeneet raskauden ja synnytyksen. Tästä juurettomuuden ilmiöstä on syntynyt termi uusavuttomuus, johon neuvolan tulee kyetä vastaamaan. (Simell & Simell 1997, 15.) Tulevat vanhemmat ovat myös koulutetumpia ja vaativampia kuin koskaan aikaisemmin. He ovat tottuneet käyttämään tietokonetta ja internetiä jo koulussa. He etsivät aktiivisemmin ajan tasalla olevaa tietoa. Onkin tärkeää kehittää neuvolan toimintamalleja sellaisiksi, jotka huomioivat vanhemmat paremmin ja lisäävät heidän osallistumistaan itseään ja perhettään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluun. Neuvolatyötä kehitetään jatkuvasti vastaamaan perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. (Elämisen alkuun - projekti 2001, 9.) Vanhemmuuteen vaikuttavat monet taustatekijät. Odottavilla vanhemmilla on näin ollen myös erilaiset odotukset neuvolan antaman tuen ja palvelumuotojen suhteen. (Viljamaa 2003, 29.) Odottavat vanhemmat tarvitsevat kasvatuksellista tukea vanhemmuuteensa. He kaipaavat ennen kaikkea tietoa siitä, miten menetellä eri tilanteissa. Yhteiskunnan tuleekin tarjota odottaville perheille vanhemmuuteen kasvun tukemiseen liittyviä palvelujärjestelmiä. Neuvola on näistä palveluista kattavin. Se tavoittaa miltei kaikki suomalaiset lasta odottavat perheet. (Etzell ym. 1998, 151.)

9 Lapsettoman perheen muutos lapsiperheeksi Lapsen odotusta ja syntymää kutsutaan muutosvaiheeksi. Siihen liittyy erilaisia tehtäviä, joita kutsutaan yksilön tai perheen kehitystehtäviksi. Näiden tehtävien menestyksellinen ratkaiseminen johtaa myös selviytymiseen elämän myöhemmistä muutosvaiheista. Kehitystehtävien läpikäyminen on tärkeää, koska ne vaikuttavat perheen ja yksilön myöhempään elämänkulkuun. (Etzell ym. 1998, 147.) Ensimmäisen lapsen odotuksen aikana vanhempien käsitykset omasta itsestään muuttuvat ja oma minuus joudutaan rakentamaan uudelleen. Tässä kehitysvaiheessa tulevat vanhemmat joutuvat luopumaan omista tyttären ja pojan rooleista ja siirtymään äidin ja isän rooleihin. Myös parisuhde kehittyy niin, että siinä on tilaa uudelle perheenjäsenelle. Jos tätä kehitysvaihetta ei työstetä tarpeeksi, aiheuttaa se ongelmia vanhemmuuteen sopeutumisessa. Hyvä parisuhde edistää vanhemmuuteen siirtymisen onnistumista. (Viljamaa 2003, ) Raskausaikana tulevat vanhemmat alkavat kehittää myös omaa ainutlaatuista suhdettaan tulevaan lapseen. Nämä odotusvaiheen kehitystehtävät kiinnittävät vanhempien huomion seuraavaan elämän muutosvaiheeseen. Lasten kasvu ja suotuisa kehitys edellyttävät vanhempien hyvinvointia ja hyviä valmiuksia. Hyvän itsetunnon omaava vanhempi pystyy helpommin omaksumaan vanhemmuudessa tarvittavia erilaisia rooleja. (Etzell ym. 1998, 147, 177.) Vanhemmuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tulevilla ja ensimmäistä lasta hoitavilla vanhemmilla on erilaiset odotukset ja sosiaalisen tuen tarve kuin monilapsisilla vanhemmilla. Neuvolalla on erityisen tärkeä rooli vanhemmuuden tukemisessa. (Viljamaa 2003, 9, 30.) Raskausaikana perhe hankkii uutta tietoa ja muuttaa tiettyjä toimintatapoja. Muutosvaihe on otollinen aika perheen ohjaukseen. Ohjauksen tulisi perustua tavoitteelliseen vuorovaikutukseen, jossa tuetaan perheen valintoja eri ratkaisujen välillä. (Etzell ym. 1998, 161.)

10 Perheen saama tuki muutosvaiheessa Varsinkin ensimmäisen lapsen odotus on elämää mullistava muutosvaihe, joka aiheuttaa odottaville vanhemmille eräänlaisen kriisitilan. Perheellä on käytössään sekä sisäisiä, että ulkoisia keinoja selviytyä. Sisäisiä keinoja ovat esimerkiksi perheen roolien joustavuus, yhteiset ongelmaratkaisustrategiat sekä vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisääminen. Ulkoisia keinoja ovat tiedon etsiminen ja sosiaalinen tuki. (Etzell ym. 1998, 96.) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ihmisten välistä tarkoituksellista vuorovaikutussuhdetta. Sosiaalinen tuki voi olla emotionaalista tai tiedollista tukea, yksilön tai perheen päätöksenteon tukemista sekä käytännöllisen avun antamista. Sosiaalista tukea antavat mm. viralliset palvelut, kuten neuvola ja tiedotusvälineet. Perhe, suku, ystävät, naapurit tms. muodostavat taas epävirallisen sosiaalisen tukiverkon. Sosiaalinen tuki vähentää odottavan perheen stressiä ja vaikuttaa myönteisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sosiaalisen tuen avulla äiti ja isä selviytyvät vanhemmuuden tehtävistä paremmin. Selviytymisen kannalta on tärkeää, että perheellä on tunne siitä, että tukea on saatavissa. Tiedolla ja tuella on yhteyttä myönteiseen synnytyskokemukseen. (Etzell ym. 1998, 96, 164; Viljamaa 2003, 18, 25.) Vanhempien tärkeimpiä tukijoita odotusaikana ovat puoliso, tulevat isoäidit sekä neuvolan terveydenhoitaja. Terveydenhoitaja on lisäksi useimmille tärkeämpi tukilähde odotusaikana kuin syntymän jälkeen. Neuvolasta odottava perhe saa kaikkia sosiaalisen tuen muotoja: tietotukea, tunnetukea, vertaistukea ja käytännön apua. (Viljamaa 2003, 27, 30.) Raskausaikana tulevat vanhemmat liittävät syntyvään lapseen tietynlaisia mielikuvia, odotuksia, toiveita ja pelkoja. On tärkeää, että vanhemmat käyvät läpi erilaisia tunteita. Se valmistaa heitä tulevaan muutokseen. Vanhempien tulisi voida keskustella erilaisista tunteistaan jonkun kanssa. Paras keskustelukumppani tässä on tuttu asiantuntija, eli neuvolaterveydenhoitaja. Naisille synnytys on yksi elämän tärkeimmistä kokemuksista. Jo odotusaikana tähdätään siihen, että se sujuisi mahdollisimman hyvin. Synnytyksen yhteydessä suurin muutos on, että tärkein huolehdittava ei olekaan enää minä itse, vaan toinen ihminen. Äidin tulisi saada käydä läpi tarpeeksi raskaus- ja synnytyskokemuksi-

11 11 aan. Se auttaa äitiä vanhemmaksi kypsymisessä ja kasvamisessa. (Tamminen 1997, , 112.) Perheen toimivuus, rakenne ja sisäiset suhteet vaikuttavat tulevan lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. Perheessä on tärkeää yhteenkuuluvuus, perheen eheys, vuorovaikutus ja sopeutuminen, unohtamatta läheisyyttä, luottamusta ja rakkautta. Perheen eheyteen vaikuttavat perheenjäsenten yhteiset päämäärät, rajat, historia, perheen identiteetin selkeys, sitoutuneisuus arvoihin ja rituaaleihin sekä hengellisyys. (Etzell ym. 1998, 94.) Äitiys Äidin rooliin siirtyminen alkaa selvästi jo odotusaikana. Äidin olemus muuttuu ja hän pohtii suhdetta lapseensa ja muokkaa lähiympäristöään. Yksi äidin kehitystehtävistä odotusaikana on turvata raskauden kulku ja synnytys sekä itsensä että lapsen kannalta, varmistaa perheen tärkeiden ihmisten hyväksyntä lapselle, sitoutua tulevaan lapseensa sekä oppia antamaan ja luopumaan. (Viljamaa 2003, 22.) Äidiksi kehittymisen aikana nainen joutuu arvioimaan itseään ja suhdetta itseensä uudella tavalla. Raskauteen liittyy monia ristiriitaisiakin tunteita, jotka ovat kuitenkin osa lasta odottavan naisen normaalia kehitysprosessia. Kehitysprosessi orientoi naista äitiyteen ja äitiyden hyväksymiseen. Prosessiin vaikuttavat äidin aikaisemmat kokemukset ja raskaudenajan elämäntilanne. (Etzell ym. 1998, 148.) Odotusaikana nainen kokee biologisia, psykologisia sekä sosiaalisia muutoksia. Normaalisti nainen sopeutuu näihin muutoksiin ilman suurempia ongelmia. Raskaus päättyy fyysiseen prosessiin, synnytykseen. Synnytykseen liittyy myös monia muita ulottuvuuksia. Lapsi siirtyy kohdusta maailmaan, naisen rooli muuttuu äidin rooliksi. Naisten hyvinvoinnin merkitys korostuu lasta odottavassa perheessä, koska raskaus ja syntymä liittyvät kiinteästi naisen terveyteen ja kokemusmaailmaan. (Etzell ym. 1998, ) Äidin kehitystehtävä odotusaikana on myös oman sisäisen äiti- ja vauvakuvan selkiyttäminen. Naisen omat lapsuudessa saamat hoivaamiskokemukset vaikuttavat äidiksi kehittymiseen. Ympäristön tuki auttaa tulevaa äitiä selkiyttämään omaa sisäistä äidin mal-

12 12 liaan. (Etzell ym. 1998, 148.) Äidit yleensä hakevat ja saavat sosiaalista tukea raskausaikana enemmän kuin isät. Sosiaalinen tuki löytyy yleensä perheen ulkopuolelta, kuten lähisuvulta, ystäviltä ja ammattihenkilöiltä. (Viljamaa 2003, ) Synnytys ja huoli lapsen terveydestä aiheuttavat naiselle ristiriitaisia tunteita raskausaikana. Sosiaalisen tuen avulla hän voi käydä läpi näitä tunteitaan. Perheet, joilla on kyky kertoa omista peloistaan ja ongelmistaan, selviytyvät hyvin odotusajan kehitysprosessista. (Etzell ym. 1998, 149.) Nainen valmistautuu synnytykseen monin eri tavoin; fyysisesti ja henkisesti, hankkien tietoa ja tukea. Eri tahoilta saadut tiedot synnytyksestä voivat olla hajanaisia ja jopa vääristyneitä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja auttaa perhettä valmentautumaan lapsen syntymään realistisesti. Terveydenhoitaja pyrkii vahvistamaan äidin itsetuntoa, joka toimii naisen voimavarana raskauden ja synnytyksen aikana. Hyvä itsetunto lisää lasta odottavan naisen kykyä osallistua hoitoonsa ja lisää hänen mahdollisuuksiaan mukautua eri rooleihin. (Etzell ym. 1998, , 161.) Isyys Aikaisemmin on aina korostettu äidin suhdetta lapseen. Nykyisin on alettu huomioida yhä enemmän myös isän merkitystä ja roolia lapsen kasvattajana. (Viljamaa 2003, 20.) Miehen rooli perheessä on kokenut muutoksen. Sen myötä on syntynyt uusi osallistuva isätyyppi, joka on tuonut jaetun vanhemmuuden. (Etzell ym. 1998, 120.) Miesten odotetaankin osallistuvan lapsen hoitoon ja kasvatukseen (Kuronen 1994, 7). Isyyteen siirtymä alkaa puolison raskauden toteamisesta. Siirtymän aikana isä tekee päätöksiä, jotka auttavat häntä sopeutumaan isyyteen. Isyys rakentuu omien kokemusten mukaan omasta isästä ja lapsuudenkodin ihmissuhteista. Erityisesti esikoislapsi herättää, muovaa ja kasvattaa isyyttä. Usein isä joutuu selvittämään ristiriitaa oman isän epätyydyttävän mallin ja oman uudenlaisen ja osallistuvan isämallin välillä. Suomessa osallistuvan isän roolin ovat omaksuneet hyvin kouluttautuneet miehet. Vähemmän kouluttautuneet miehet taas usein toimivat patriarkaalisen roolin mukaan. Isyyden myötä miesten itsetuntemus ja yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyy. Perheissä, joissa isä on sitoutu-

13 13 nut isyyteen, on paremmat mahdollisuudet selviytyä arjen mukanaan tuomista haasteista. Neuvolatyössä on muistettava huomioida myös isän rooli. (Viljamaa 2003, ) Isät osallistuvat yhä enemmän neuvolakäynteihin (Etzell ym. 1998, 145). Äitiysneuvolassa miehet ovat toivottuja asiakkaiksi, mutta usein he kuitenkin jäävät sivustaseuraajiksi. Neuvolassa heidän ei oleteta tarvitsevan henkistä tukea isyydessään. (Kuronen 1994, 53, 97.) Mutta myös miehet tarvitsevat sosiaalista tukea isyyteen siirtymän aikana. Odottavien isien sosiaalisen tuen odotukset voivat olla erilaisia kuin odottavien äitien. Odottavat isät saavat sosiaalista tukea yleensä puolisonsa kautta. (Viljamaa 2003, ) Isän roolin omaksumiseen vaikuttaa naisen tuki. Jo odotusaikana nainen pystyy tukemaan miehen kasvua isyyteen. Isän suhtautuminen lapsen odotukseen vaikuttaa myös äidin kokemukseen raskaudesta. Lasta odottavan naisen puoliso tarvitsee erityistä tukea ja tietoa isyydestä sekä lapsen kasvatuksesta. Isäksi kasvamisen prosessiin kuuluu myös kielteisten tunteiden kokeminen ja niiden läpikäyminen. (Etzell ym. 1998, 163, ) Kulloinenkin kulttuuri ja aikakausi määrittävät äitiyden ja isyyden olemuksen. Lasta odottavilla miehillä on todettu erilaisia fyysisiä oireita, kuten väsymystä, unettomuutta, päänsärkyä, hammassärkyä, ärtyneisyyttä, levottomuutta, hermostuneisuutta, vatsavaivoja, selkäsärkyä, pahoinvointia jne. Oireet ovat kulttuurista riippumatta melko yleisiä lasta odottavilla miehillä. Nykyisin on isyyteen valmentavia kursseja, joiden tavoitteena on tukea isyyteen kasvua ja sopeutumista tulevaan elämänmuutokseen. (Etzell ym. 1998, 171.)

14 Äitiysneuvolatyö Äitiysneuvolatyön kehitys Terveydenhoitajan työ on kehittynyt pikkuhiljaa vaiheittain luvun lopulla terveyssisaret alkoivat tehdä ennaltaehkäisevää työtä terveysolojen edistämiseksi. Sairaanhoitajia koulutettiin erilaisiin tehtäviin: sairaanhoitoon kodeissa, tuberkuloosin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, lasten terveydenhoitoon ja koululaisten terveyden edistämiseen. Koulutuksen vaihtelevuus ja kapea-alaisuus johti koulutuksen yhtenäistämiseen ja työn laaja-alaistamiseen. (Etzell ym. 1998, ) 1920 luvulla alkoi terveyssisarkoulutus (Viljamaa 2003, 35). Sen toiminnan kohteena oli koko väestö ja tavoitteena kansan terveydentilan kohottaminen (Etzell ym. 1998, 28). Mannerheimin lastensuojeluliitto perusti ensimmäiset äitiysneuvolat vuonna 1926 Helsinkiin ja Viipuriin (Kuronen 1994, 16). Vuonna 1944 neuvolatoiminta tuli osaksi julkista terveydenhuoltojärjestelmää (Viljamaa 2003, 35). Terveyssisaren asiakaspiiriin kuuluivat kaikki ikäryhmät, paitsi alle kahden viikon ikäiset lapset, raskaana olevat naiset ja lapsivuodepotilaat, jotka kuuluivat kätilön vastuualueeseen. Terveyssisaren asiakkaita olivat nyt yksilö, yhteisö ja perhe lukujen vaihteessa terveydenhoitajan työ jälleen uudistui. Vuonna 1972 kansanterveyslain myötä syntyi keskitetty terveyskeskusjärjestelmä. Periaatteina olivat maksuttomuus, tasa-arvo terveyspalvelujen käytössä, henkilökunnan joustava käyttö ja kuntien välinen yhteistyö. Terveyssisaren ja kätilön työt yhdistettiin, jolloin syntyi uusi nimike; terveydenhoitaja. Terveydenhoitajien asiakkaina oli nyt koko väestö ja tavoitteena terveyden edistäminen. Työn kohderyhmä oli laaja. Terveydenhoitajien työnjako muodostui kuitenkin vähitellen takaisin toiminta- ja tehtäväkeskeiseksi. (Etzell ym., 1998, ) 1990-luvulla neuvolatoiminta uudistui. Syntyi mm. väestövastuinen neuvola. Lisäksi luovuttiin sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallisista ohjekirjelmistä ja niiden tilalle tulivat Stakesin laatimat terveyspolitiikkaa ohjaavat oppaat. Kunnat saivat yhä suuremman vastuun kehittää itse palveluitaan. Neuvolapalvelut joutuivat myös säästökohteiksi. (Etzell ym. 1998, 54; Viljamaa 2003, 36.) Säästöjen myötä neuvoloiden vastaan-

15 15 ottokäyntejä on vähennetty ja suunnattu enemmän niille perheille, jotka tarvitsevat enemmän yksilöllistä neuvontaa. Vastaanottoaikaa ja käyntien tiheyttä on yksilöllistetty perheiden tarpeiden mukaisesti. (Varjoranta 1997, 55, 79.) Yhteiskunnan murros on saattanut neuvolajärjestelmän uusien haasteiden eteen. Sen toimintatapoja on syytä tutkia tarkemmin. (Kouvalainen 1997, 516.) Toisaalta valtakunnallisten määräysten poistuminen ja paikallishallintoon perustuvaan järjestelmään siirtyminen on myös helpottanut neuvoloiden kehitystyötä ja se on pystynyt vastaamaan paremmin paikallisiin tarpeisiin. Toisaalta vaarana on neuvolatoiminnan hajanaisuus. Neuvoloiden tarvitseekin nyt miettiä toimintatapojaan; mitkä toimintatavat kannattaa säästää ja mihin uusiin haasteisiin täytyy vastata. (Simell 1997, 9.) Kehittämistyön tavoitteena on yksilön ja väestön tarpeiden tyydyttäminen parhaalla mahdollisella tavalla. (Kouvalainen 1997, 516.) Neuvolatoiminta on alusta alkaen ollut äiti-lapsikeskeistä. Neuvolatoiminta on myös suuntautunut fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseen. (Viljamaa 2003, 35.) Neuvolatyötä yritetään jatkuvasti kehittää perhekeskeisempään, yksilöllisempään ja kasvatusta tukevampaan suuntaan. Neuvoloiden tavoite on myös edistää yhä enemmän yksilön, perheen ja ympäristön terveyttä. (Lastenneuvolaopas 1993, 33.) Neuvolatoiminta onkin kehittynyt yhä kattavammaksi ja monimuotoisemmaksi (Simell & Simell 1997, 24). Neuvoloiden tämän päivän haasteita ovat mm. tiedonkulun parantaminen, tiedon ja toimintatapojen ajantasaistaminen, yksilöidymmät palvelut (mm. iltavastaanottoaikojen saaminen), kasvatuksen, mielenterveyden ja vanhemmuuden tukemisen lisääminen sekä myös isien ja parisuhteen parempi huomioiminen. Haasteena on myös vertaistuen, keskustelujen ja pohtimisen lisääminen. Erityisesti ensimmäistä lasta odottavien äitien ja isien tarpeet tulisi huomioida sosiaalista tukea annettaessa. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 21; Viljamaa 2003, 9-10, ) Äitiysneuvolatyön tehtävä ja tavoite Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja muiden perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Terveydentarkastusten tarkoituksena on ennaltaehkäistä, tunnistaa ja hoitaa mahdollisia häiriöitä raskauden ja lapsivuoteen aikana.

16 16 Äitiysneuvolan terveydenhoitajan tavoitteena on myös tukea vanhempia tulevassa vanhemmuudessa sekä heidän parisuhteessaan sekä antaa heille riittävät tiedot raskaudesta, synnytyksestä ja lastenhoidosta. Tavoitteena on koko lapsiperheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveydenhoitaja auttaa myös perhettä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään. Koko perheen on voitava tuntea lapsen saaminen ja kaikki siihen liittyvä elämää rikastuttavaksi kokemukseksi. (Etzell ym. 1998, 154 & Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 16.) Äitiysneuvola on vanhemmuuden tärkeä tukija (Viljamaa 2003, 19). Neuvolassa vanhemmuuteen kasvua tuetaan luottamuksellisessa, perhettä kunnioittavassa ja tasa-arvoisessa vuorovaikutussuhteessa. Perheen tilanne määrittelee mitä menetelmiä terveydenhoitaja käyttää perheen tukemisessa. Terveydenhoitaja pyrkii vaikuttamaan perheen psyykkiseen puoleen ohjaamalla ja opettamalla. Terveydenhoitaja esimerkiksi vahvistaa perheen päätöksentekokykyä, omatoimisuutta ja itsetuntoa. Itsetunnolla tarkoitetaan itseä koskevien ajatusten ja tunteiden kokonaisuutta. (Etzell ym. 1998, ) Yhteisö- ja perhekeskeisyys äitiysneuvolatyössä Yhteisöllisen hoitotyön mallin mukaan ihminen on yhteisöllinen olento. Hän on jatkuvasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yhteisö terveydenhuollon asiakkaana voidaan määritellä useammalla tavalla. Yleisesti yhteisö käsitetään tietyn maantieteellisen alueen väestöksi tai sosiaalisen vuorovaikutuksen yksiköiksi tai ryhmiksi. Yhteisöllisessä hoitotyössä yhteisö on hoidettavan yksilön ja perheen taustalla. Hoitotyössä asiakkaana voi olla myös koko perhe tai yhteisö. Yhteiskunta ja perhe ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Perhe säätelee yksilön terveyskäsityksiä ja käyttäytymistä. Yhteisöllisessä terveydenhoidossa asiakkaan tarpeet arvioidaan ja tyydytetään samanaikaisesti yksilön, perheen, väestöryhmän ja koko yhteisön tasolla. Yhteisöllisessä hoitotyössä mm. ylläpidetään ihmissuhteita, vahvistetaan osallisuutta sekä omaisten hoitoon osallistumista. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä hoitajan ja asiakkaan kesken. Yhteisöllisessä hoitotyössä palvelut ovat joustavia ja asiakkaasta vastaa moniammatillinen tiimi. (Etzell ym. 1998, 12-13, 50, 73.)

17 17 Perhe voidaan määritellä eri yhteyksissä eri tavoin (Viljamaa 2003, 31). Erään määritelmän mukaan perheen voivat muodostaa ihmiset, joilla on biologiset tai tunnesiteet toisiinsa. Perhe voidaan määritellä myös yhteisöksi, jossa jokainen jäsen tuntee olonsa rakastetuksi, turvalliseksi ja kunnioitetuksi. Ydinperheestä puhuttaessa tarkoitetaan usein avio- tai avoliitossa asuvia aikuisia ja heidän kanssaan asuvia lapsia. (Etzell ym. 1998, ) Perheen tehtävänä on suvun jatkaminen, lasten kasvatus, taloudellinen toiminta ja erilaisten tunne-elämän tilanteiden säätely. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jolla on vaikutusta jäseniinsä. Perhekeskeistä työtä tehdessään työntekijän on perehdyttävä perheen kehitysmuutosvaiheeseen ja sen prosesseihin, ymmärtääkseen kokonaistilanteen. (Etzell ym. 1998, 83, 92.) Neuvolatyön ohjeistuksessa asiakkaaksi määrittyy perhe yksilöistä koostuvana yksikkönä. Perhekeskeisyys voidaan määritellä eräänlaiseksi kokonaiskuvan luomiseksi asiakkaan perheestä sekä hänen elämäntilanteestaan ja elinympäristöstään. Neuvolatyössä äidin perhetaustan tuntemista pidetään merkittävänä, koska perhe vaikuttaa odottavan äidin fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja tätä kautta hänen hyvinvointiinsa. (Kuronen 1994, 68, ) Perhe muodostaa kokonaisuuden, jossa yhden perheenjäsenen häiriö vaikuttaa koko perheyhteisöön. Myös terveyden edistämisessä perheellä on tärkeä tehtävä. Perhe vaikuttaa yksilön terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Koko perheen terveyttä edistävien tapojen omaksuminen edistää jokaisen perheenjäsenen hyvinvointia tulevaisuudessa. (Etzell ym. 1998, 85.) Neuvolatyössä perhekeskeisyyttä voidaan toteuttaa myös silloin, kun vain toinen vanhemmista on läsnä neuvolakäynnillä (Viljanen, Lauri 1990, 84). Toiminta edellyttää sen sijaan perheen psykologisen läsnäolon tiedostamista. (Viljamaa 2003, 45.) Perhekeskeisyyden näkökulmasta äitiysneuvolassa kiinnitetään äidin ja sikiön terveydentilan seurannan ohella huomiota myös isän ja perheen muiden lasten terveyteen (Pietilä ym. 2002, 91). Terveydenhoitajat käsittävät perhekeskeisyyden merkityksen monella eri tavalla. Perhekeskeisyys voidaan ymmärtää työn organisointimuodoksi, koko perheen huomioimiseksi, yksilön hoidoksi perhetaustan huomioon ottaen, työskentelyksi koko perheen kanssa,

18 18 perheen terveystapoihin vaikuttamiseksi perheen tarpeet huomioiden sekä perheen käyttäytymismalliksi (Etzell. ym. 1998, 87). Perhekeskeisessä hoitotyössä täytyy aina huomioida perheen vuorovaikutus ja dynamiikka. Perhekeskeistä hoitotyötä voidaan toteuttaa eri tavoin: 1. Päähuomio keskitetään yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Perheeseen kohdistetaan huomiota vain niukasti; perhe on asiakkaan taustatekijä. Mielenkiinto kohdistuu yksilön kehitysmuutoksiin, esimerkiksi vanhemmuudenkehitykseen. Yksilön selviytymiseen vaikuttavat mm. sopeutumiskyky, voimavarojen riittävyys sekä ongelmanratkaisutaidot. Yksilön kokonaisuuteen vaikuttavat identiteetti, historia, arvot, hengellisyys sekä rituaalit. Yksilö on vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin ja saa heiltä myös sosiaalista tukea. 2. Yksilö on lähtöisin perheestä, jolloin huomioidaan perheen suuri vaikutus yksilön hyvinvointiin. Mielenkiinto kohdistuu perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen. Asiakkaana voi olla pari tai ryhmä tai molemmat. Työssä keskitytään informaation antoon ja neuvontaan. 3. Yksilö on perheenjäsen, asiakkaana on siis koko perhe. Perhe on kokonaisuus joka on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Hoitotyön tavoitteena on rohkaista perhettä selviytymään erilaisissa kehitysvaiheissa. Työssä keskeistä ovat tunteet ja tuki. (Etzell ym. 1998, 86, 88-90; Viljamaa 2003, ) Äitiysneuvolan hoitotyö on siirtymässä yhä enemmän koko perheen asiakkuuteen. Neuvolatyössä odottavan äidin terveyteen kiinnitetään paljon huomiota, koska nainen on fyysisesti raskaana. Perhekeskeisyys neuvolatyössä tarkoittaa kuitenkin sitä, että huomioidaan myös ympäröivän yhteisön vaikutus äidin hyvinvointiin.

19 Äitiysneuvolakäynnit Noin 99 % odottavista äideistä käy raskausaikana äitiysneuvolan seurannassa. Odottavat perheet ottavat yhteyttä neuvolaan yleensä heti kun raskaus on todettu ja viimeistään ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 19.) Terveydenhoitaja antaa perheelle tietoja ja sopii ensimmäisen vastaanottoajan. Ensimmäinen neuvolakäynti on 8-12 viikolla. Ensisynnyttäjien neuvolatarkastusten vähimmäissuositus on käyntiä. Uudelleensynnyttäjät käyvät neuvolassa raskauden aikana 9-13 kertaa. Niiden lisäksi synnytyksen jälkeen on vielä kaksi tarkastuskertaa äitiysneuvolan puolella. (Etzell ym. 1998, 156; Saamme vauvan 2003, 8.) Odottava perhe käy äitiysneuvolan terveydenhoitajan luona aluksi noin kuukauden välein. 28 raskausviikosta lähtien käyntejä on kahden viikon välein ja 35 raskausviikosta lähtien viikon välein. Lääkärintutkimuksia on raskauden aikana yleensä kolme. Ensimmäisellä käyntikerralla terveydenhoitaja kartoittaa äidin yleistä terveydentilaa sekä mahdollisia riskitekijöitä. Äidiltä otetaan verikoe ja virtsanäyte sekä mitataan verenpaine, paino ja pituus. Jatkossa neuvolakäynneillä seurataan äidin painoa, verenpainetta ja virtsaa sekä mahdollisia turvotuksia. Veren rautapitoisuutta seurataan vähintään kolme kertaa raskauden aikana. Käynneillä kuunnellaan myös sikiön sydänääniä, mitataan kohdun kokoa sekä arvioidaan sikiön asentoa. Terveydenhoitaja valmentaa perhettä synnytykseen ja lapsen vastaanottamiseen koko odotusajan. (Meille tulee vauva 2004, 13.) Syntynyt lapsi perheineen on äitiysneuvolan asiakas vielä noin kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Sen jälkeen perhe siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi. Väestövastuuperiaatteen mukaan toimivissa neuvoloissa äitiys- ja lastenneuvolaa hoitaa useimmiten sama terveydenhoitaja. (Etzell ym. 1998, 182.) Äitiysneuvola tekee yhteistyötä lastenneuvolan kanssa perheen terveydenhuoltosuunnitelman osalta synnytyksen jälkeen vielä noin kolme kuukautta (Lastenneuvolaopas 1993, 33).

20 Äitiysneuvolan terveydenhoitaja Neuvolaterveydenhoitaja on usein se henkilö, jolta voi kysyä kaikkea raskauteen ja tulevan lapsen hoitoon liittyvää. Viljamaan tekemän (2003, 90, 110) neuvolan asiakaspalvelututkimuksen mukaan vanhemmat toivoivat eniten saavansa äitiysneuvolasta tietoa, liittyen raskauteen ja synnytykseen. Myös Elämisen alkuun -projektissa (2001, 55) todettiin, että perheillä on paljon kysyttävää neuvolan terveydenhoitajalta koko raskauden ajan. Terveydenhoitaja tulee perheille tutuksi raskauden aikana, joten hänen puoleensa on helppoa ja turvallista kääntyä askarruttavien asioiden tiimoilta. Raskauteen kuuluvat pienet asiat mietityttävät vanhempia ja ne synnyttävät kysymyksiä juuri silloin, kun niitä eletään. Synnytykseen liittyvät asiat alkavat askarruttaa perheitä lähempänä synnytystä. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 55.) Erityisesti äitiysneuvolassa on palvelujen kohdentaminen ongelmallista, koska asiakkaat haluavat usein kaiken saatavilla olevan tiedon. Asiakkaille tuottaa vaikeuksia rajata itse omaa palveluaan. Kaivattaisiin apukeinoja ja yhtenäisiä palveluja synnyttävän äidin ja perheen ohjaukseen ja tukemiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 31.) Terveydenhoitajan tulisi muistaa aina kunnioittaa vanhempien yksilöllisyyttä ohjaustilanteessa ja muistaa, että odottavien vanhempien psyykkinen kehitysprosessi kulkee aina omaa tahtiaan (Tamminen 1997, 109). On olemassa äitejä, jotka tarvitsevat perusteellista ohjaamista ja tukea, kun taas toiselle äidille saattaa riittää vähempikin huomio (Elämisen alkuun -projekti 2001, 21). Terveydenhoitajan tehtävänä on yrittää edistää vanhemmuudeksi kasvamista, jolloin myös edistetään tulevan lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Ohjaustyöllä saatetaan siten vaikuttaa jopa seuraaviin sukupolviin. Odotusaika on otollisin vaihe saada aikaan positiivisia muutoksia perheen elämäntavoissa ja käyttäytymisessä. (Tamminen 1997, 109.)

21 Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työn vaatimukset Äitiysneuvolatyön sekä terveydenhoitajan työn perustana on terveydestä huolehtiminen ja sen edistäminen. Terveys käsittää ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Terveys on ihmisen voimavara ja hyvinvoinnin lähde. (Lastenneuvolaopas 1993, 3, 6.) Sen avulla selviydytään ympäröivistä muutoksista (Etzell ym. 1998, 95). Terveyteen vaikuttavat myös ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne. Terveydenhoitaja yrittää keskustelun, toiminnan ja sosiaalisen tuen avulla vahvistaa asiakkaiden terveyttä ja toimintakykyä sekä hyödyntää yhteisön voimavaroja. (Pietilä ym. 2002, 52, 153.) Terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jolla yritetään parantaa ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristön terveyteen (Etzell ym. 1998, 134). Yhtenä terveyden edistämisen lähtökohtana on yhteisöllisyys. Terveyden edistämisen painopisteenä on ollut elintapoihin liittyviin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen tietyissä toimintaympäristöissä ja tietyissä kohderyhmissä. Terveyden edistämisen tulee lähteä asiakkaan tarpeista. Terveydenhoitaja etsii yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllisiä, asiakkaalle sopivia ratkaisuja. Terveyden edistämisessä on tärkeää huomioida koko yhteisön ja sosiaalisten suhteiden vaikutus yksilöiden hyvinvointiin (Pietilä ym. 2002, 42, 52, 56, 156.) Neuvoloiden tehtävänä on antaa riittävästi tietoa perheille terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Terveydenhoitajien tulisi motivoida perheitä toimimaan terveyttä edistävästi. (Lastenneuvolaopas 1993, 13.) Äitiysneuvolan työntekijöiden tulee jatkuvasti kehittää omaa ammattitaitoansa muuttuvan yhteiskunnan mukana (Lastenneuvolaopas 1993, 36). Palveluntarpeet, kehittyvä teknologia sekä uudet hoitokäytännöt asettavat jatkuvasti uusia haasteita terveydenhoitajille (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 7). Terveydenhoitajan työ on tiukasti sidoksissa toiminnan kulttuuriseen kehitykseen. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat vallitseva kulttuuri, yksilön ja perheiden elämäntilanteet sekä yhteiskunta- ja terveyspoliittiset tarpeet. (Tossavainen 1998, 134, 146.) Kulttuurilla tarkoitetaan asioita, joita ihmiset ovat historiansa aikana oppineet tekemään, arvostamaan ja uskomaan. Kulttuuria on myös tapa reagoida, ajatella ja tuntea. Mielipiteet, ajatukset ja niihin liittyvät arvot ovat kulttuurin tuottamia. (Alitolppa-Niitamo 1993, 18.)

22 22 Neuvolan täytyy pystyä vastaamaan terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn uusiin haasteisiin. Tämä edellyttää jatkuvaa työn kehittämistä. (Lastenneuvolaopas 1993, 38.) Asiakkaat odottavat neuvolan terveydenhoitajalta luovaa ongelmanratkaisunkykyä, tiedon jakamista, neuvontaa ja tasavertaista keskustelukumppanuutta. Asiakkaat näkevät terveydenhoitajan roolin olevan kuuntelija, neuvoja ja terveyskasvattaja. (Viljamaa 2003, 45.) Äitiysneuvolan terveydenhoitajan asiakasmäärä Äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien työ on melko itsenäistä. He voivat periaatteessa päättää työaikansa käytöstä ja työskentelytavoista. Heillä on myös mahdollisuus uusien työmuotojen kehittämiseen. Neuvolatyötä rajaavat asiakasmäärät yhtä työntekijää kohden ja sen myötä yhtä asiakasta varten käytettävissä oleva aika. Valtakunnalliset sekä terveyskeskuskohtaiset ohjeistot asettavat tietyt raamit neuvolatyölle. Ohjeistukset määrittelevät aikataulun neuvolan asiakkuudelle. Terveydenhoitaja voi poiketa ohjeellisesta aikataulusta oman harkintansa mukaan. Jos asiakkaalla ei ole mitään erityisiä ongelmia, voi hän ehdottaa asiakkaalle neuvolakäyntejä ohjeiden määrittämää aikataulua harvemmin. Sen sijaan erityistukea tarvitseville perheille terveydenhoitaja voi ehdottaa neuvolakäyntejä normaalia useammin. Ongelmainen perhe saattaa tarvita myös ylimääräisiä lisäkäyntejä. Terveydenhoitajien ammatillinen osaaminen näkyy ohjeistusten asianmukaisella soveltamisella yksittäisten asiakkaiden kohdalla. (Kuronen 1994, 22-23, 25.) Kuitenkin terveydenhoitajalta vaaditaan koko ajan yhä tehokkaampaa työajan käyttöä, resursseja kuitenkaan lisäämättä. Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset (2001, 14) ohjekirjasessa suositellaan, että yhdellä terveydenhoitajalla olisi asiakkaana enintään 80 synnyttävää perhettä. Alue- ja väestövastuisen terveydenhoitajan määrällisissä suosituksissa suositellaan yhtä terveydenhoitajaa asukasta varten (Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 13) Väestövastuu äitiysneuvolan terveydenhoitajan työssä

23 luvulla kuntien terveyspalvelujen laatua yritettiin korottaa siirtymällä väestövastuiseen terveydenhuoltoon. Väestövastuuta ei ole tarkasti määritelty, vaan jokaisen kunnan terveyskeskukset voivat määritellä sen toimintansa kannalta mielekkäästi. Väestövastuun on oletettu helpottavan paikallisten erityistarpeiden tunnistamista. Väestövastuun kriteereitä kuitenkin on, että tietyn alueellisesti rajatun väestön sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtii tietty moniammatillinen tiimi. Väestövastuu on tiimin kanssa tehtävää yhteistyötä. Väestövastuisen terveydenhuollon perustana on, että työyhteisö tuntee asiakkaansa eli väestön tai yhteisön. Työyhteisön työmaana on koko väestön terveyden edistäminen. (Etzell ym. 1998, 12, 54.) Väestövastuisella mallilla pyritään parantamaan palvelujen laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Väestövastuussa asiakkaan terveyttä tarkastellaan yhteisölähtöisesti. (Pietilä ym. 2002, 154.) Väestövastuuta on toteutettu neuvoloissa hyvin monimuotoisesti. Väestövastuu neuvolatyössä on saattanut merkitä sitä, että sama terveydenhoitaja tekee sekä äitiys- että lastenneuvolatyötä. (Kuronen 1994, 9; Viljamaa 2003, 36.) Terveysasemat, joiden terveydenhoitajille suoritamme kyselyn, toimivat väestövastuisen mallin mukaan. Useimpien terveydenhoitajien tehtäväalueisiin kuuluu äitiysneuvolan lisäksi myös lastenneuvola sekä avovastaanotto Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työmenetelmät ja moniammatillisuus Äitiysneuvolan terveydenhoitajien työmenetelminä ovat vastaanotot, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, erilaiset ryhmät (mm. perhevalmennusryhmät, vanhempainryhmät, isäryhmät), kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö eri tahojen kesken, konsultaatiot, puhelinneuvonta, internetin käyttö, kriisityö (Etzell ym. 1998, 155; Terveydenhoitajatyön määrälliset suositukset 2001, 15; Viljamaa 2003, 48). Terveyttä edistävä äitiysneuvolatyö tarvitsee monipuolisia työmenetelmiä, jotta pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin (Pietilä ym. 2002, 154). Moniammatillinen tiimi tukee perheen vanhemmuuteen kasvua. Tiimiin kuuluvat äitiysneuvolan terveydenhoitajan lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, päiväkodin työntekijät, lääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja hammaslääkäri. Myös puheterapeutti, seurakunnan työntekijä, sosiaalityöntekijä, perheneuvolan tervey-

24 24 denhoitaja, kodinhoitaja, lähihoitaja, ravitsemusterapeutti, synnytyssairaalan kätilö, mielenterveystyöntekijä sekä vapaaehtoisjärjestön työntekijä voivat kuulua moniammatilliseen tiimiin. (Etzell ym. 1998, 151; Kuronen 1994, ) Kansaneläkelaitos antaa synnyttäjille tiettyjä etuja, joita varten neuvola antaa asiakkaalle asianmukaiset todistukset. Äitiysneuvola tekee läheistä yhteistyötä myös synnytyssairaalan kanssa. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 20, 27.) Neuvolat ovat aina myös tehneet tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, joihin kuuluvat mm. erilaiset järjestöt, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Väestöliitto (Pietilä ym. 2002, 82). Terveydenhoitajat tarvitsevat työssään yhteisöllistä ja terveyttä edistävää otetta, joka perustuu moniammatilliseen tiimityöhön. Yhteisöllisen ja moniammatillisen tiimityöskentelyn avulla voidaan hyödyntää toisten työntekijöiden ammattitaitoa. Sillä taataan myös monipuolinen ammattitaito kaikille työntekijöille. (Etzell ym. 1998, 51, 57.) Perusterveydenhuollossa äitiysneuvolat vastaavat äitiyshuollon palveluista. Raskaudenajan ongelmat tai sairauksien tutkimukset ja hoito sekä synnytysten hoito kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Erikoissairaanhoidossa alueeseen kuuluvat äitiyspoliklinikat sekä synnytysosastot. (Etzell ym. 1998, 155.) 2.3 Tietotekniikka ja sähköposti terveydenhuoltoalalla Länsimaisessa elämässä tietotekniikka sekä viestintä ovat tulleet niin keskeisiksi, että voidaan puhua siirtymisestä tietoyhteiskuntaan. Nykyinen tietotekniikka on saanut pitkälti alkunsa sotateollisuudesta, jonka sovellukset ovat vähitellen siirtyneet muuallekin yhteiskuntaan. Tietotekniikan käyttö muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa. Sähköpostin tulo koteihin ja työpaikoille on nopeuttanut ihmisten välistä yhteydenpitoa. Ihmisten välinen vuorovaikutus muuttuu tietotekniikan käytön myötä ja myös tiedon sekä osaamisen merkitys kasvaa. Suomessa tietotekniikka on kehittynyt nopeasti 1980-luvulta alkaen. Suurin osa suomalaisista työväestöstä käyttää työssään tietotekniikkaa. Tietokoneiden tulo erilaisille aloille jatkuu. (Topo, Hannikainen-Ingman & Pullinen 1999, 1.)

25 25 Tietoyhteiskunta tuo mukanaan muutoksia, mutta samalla tulee korostaa tasa-arvon toteutumista, eriarvoisuuden välttämistä, syrjäytyneiden huolehtimista ja vaadittavien uusien taitojen saamista kaikille. Suomella on hyvät edellytykset uuden tietotekniikan tehokkaaseen käyttöön: työvoiman suhteellisen korkea koulutustaso, teknillisesti painottunut koulutus, työpaikkojen hyvä tekninen varustelutaso sekä työntekijöiden keskimäärin myönteinen suhtautuminen teknisiin muutoksiin. (Topo ym. 1999, 2.) Tietoverkkojen tuottamat uudet toimintatavat muuttavat asiakkaan ja ammattihenkilöstön suhdetta sekä lisäävät asiakkaiden omatoimisuutta ja osallistumista. Toimintamallit muuttavat myös työn sisältöä, töiden organisoimista ja työnjakoa. Henkilöstön tulisi kyetä hyödyntämään uutta teknologiaa sekä pystyä omaksumaan sitä. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 34.) Tietotekniikka terveydenhuoltoalalla Tietoliikenneyhteydet terveydenhuoltoalalla lisäävät vuorovaikutusta ja verkostoituvaa työskentelyä. Tietotekniikan tehokas ja monipuolinen käyttö edellyttää henkilöstön jatkuvaa kouluttautumista, taitojen kehittämistä ja työprosessien uudelleenarvioimista. Tietotekniikan myötä työn on nähty muuttuvan monipuolisemmaksi ja haastavammaksi. (Topo ym. 1999, 4.) Toisaalta tietotekniikan jatkuva kehitys ja uuden oppimisen vaatimus ovat myös lisänneet kiirettä, henkistä painetta ja stressiä. Merkittäviä eroja on huomattu eri-ikäisten suhtautumisessa tietotekniikkaan. Nuoremmat työntekijät kokevat tietotekniikan positiivisesti ja arvioivat sen rikastuttavan työntekoa. Vanhemmat työntekijät kokevat usein riittämätöntä pätevyyttä ja tietotekniikka lisää heidän stressiään. Tämän vuoksi tietotekniikan koulutuksen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Iäkkäämpi työntekijä tarvitsee usein enemmän aikaa oppimiseen sekä häiriöttömän toimintaympäristön. Tällöin hän oppii tietotekniikan käytön aivan yhtä hyvin kuin nuoremmatkin. Ikääntyvä oppii myös paremmin mielekkäissä arkipäivän ympäristöissä. Opetuksen tulisikin tapahtua työn yhteydessä. (Topo ym. 1999, 4-6.)

26 26 Tietotekniikan käyttöönotto äitiysneuvolassa vaatisi hyvää esivalmistelua. Käyttäjille tulisi järjestää koulutusta, jotta he osaisivat käyttää järjestelmää. Käyttöönottovaiheessa täytyisi antaa työntekijöille myös riittävästi tukea ja opastusta. Tietojärjestelmän menestykselliseen kokemiseen vaikuttavat myös jokaisen työntekijän henkilökohtaiset valmiudet, kuten aikaisemmat käyttökokemukset. Onnistumisen kannalta ratkaisevimpia tekijöitä ovat kuitenkin tekniikan virheetön toimivuus, työjärjestelyjen uudistaminen, koulutus, valmennus, tiedotus, töiden kasautumisen estäminen ja virhetoimintojen nopea ratkaiseminen. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 37.) Terveydenhuollon tekniikoita kehitellessä on huomioitava kustannustekijät ja järjestelmien sekä tekniikoiden sovittaminen jokapäiväiseen toimintaan. On otettava huomioon myös järjestelmien tekniset sekä toiminnalliset arviointikriteerit. Järjestelmien kehittämisessä täytyy koko palvelujärjestelmää kehittää. (Elämisen alkuun -projekti 2001, 17.) Terveydenhuollon saumattomuus pitää sisällään joustavan tiedonkulun, yhtenevät ohjauskäytännöt ja palvelu- ja hoitoketjut. Joustava tiedonkulku vaatii tiedonsiirtoa organisaatioiden välillä tietotekniikkaa hyödyntäen samoin kuin tietosuojalain tarkentamista. Keskeisin tavoite saumattomuudessa on laadukas palvelu ja hoito, jonka tärkein sidosryhmä on asiakas. (Elämisen alkuun -projekti 2001, ) Sähköposti terveydenhuoltoalalla Sähköposti tuli työelämään 1980-luvun lopulla, vaikka ensimmäinen sähköpostiviesti lähetettiin jo vuonna Sähköposti korvaa kirjeitä, puheluita ym. perinteisiä viestintätapoja ja se saavuttikin keskeisen aseman työelämän viestintätapana 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sähköpostia käytetään paljon yksityisessä viestinnässä. Sähköpostiviestinnän epäformaalinen tyyli vaikeuttaa rajanvetoa yksityisen ja työasioita koskevan viestinnän välille. (Nyblin 2002, 17.) Sähköpostin käyttö on tiedonvälityksessä yleistynyt ja sitä hyödynnetään parhaiten tiedonvälityksen perusvälineenä. Sähköpostia tulisi käyttää aina, kun asia tai asiakirjan luonne sen sallivat ja sen käyttöön on tekniset valmiudet olemassa. (Tähtinen 1997, 85.)

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, THL etunimi.sukunimi@stm.fi Isyyden tunnustaminen neuvolassa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot