Opetusministeriön tulossuunnitelma 2007

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön tulossuunnitelma 2007 Opetusministeriön monisteita 2007:1

2

3 Opetusministeriön tulossuunnitelma 2007 Opetusministeriön monisteita 2007:1 Opetusministeriö Hallintoyksikkö 2007 Undervisningsministeriet Förvaltningsenheten 2007

4 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Hallintoyksikkö / Förvaltningsenheten PL / PB Valtioneuvosto / Statsrådet Opetusministeriön monisteita 2007:1

5 Sisältö 1 Johdanto 4 2 Toimintaympäristö 6 3 Tulossuunnitelman lähtökohdat 8 4 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja niitä toteuttavat ministeriön tulostavoitteet Koulutus- ja tiedepolitiikka Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Kirkollisasiat Yleishallinto 23 5 Opetusministeriön laadunhallinta ja toiminnallinen tehokkuus 25 6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 28 7 Resurssit Henkilöstöresurssit prosessikokonaisuuksittain Tulossuunnitelman ulkopuolisten tehtävien henkilöstöresurssit Yksiköiden resurssikehykset Siirtomenot toimialoittain 34

6 1 Johdanto Opetusministeriön tulossuunnitelmassa esitetään ministeriön toiminnan keskeisimmät painopistealueet ja tavoitteet sekä suunniteltu resurssien käyttö vuonna Tulossuunnitelmassa keskitytään esittämään tulostavoitteita ja toimenpiteitä, jotka toteuttavat valtion talousarviossa kuvattuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita, laadunhallinnan ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteita sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteita. Tulossuunnitelman ulkopuolelle jäävät tehtävät otetaan huomioon resurssisuunnittelussa. Tulossuunnitelma perustuu hallitusohjelmaan, hallituksen strategia-asiakirjaan, ministeriön ja sen toimialan strategioihin ja ohjelmiin sekä valtion talousarvioesitykseen vuodelle Opetusministeriön vuoden 2006 tulossuunnitelma uudistettiin vastaamaan valtion tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen asettamia vaatimuksia. Vuoden 2007 tulossuunnitelman rakennetta ja sisältöä on kehitetty edelleen ja kehitystyö jatkuu myös tulevina vuosina. Opetusministeriön tulossuunnittelussa ja -seurannassa käytetään ministeriön sisäistä Tulosnet -tietojärjestelmää, mikä mahdollistaa toteumien reaaliaikaisen seurannan. Tulossuunnitelman valmistelua on yhteensovitettu ministeriön tulossuunnitteluryhmässä. Koulutus- ja tiedepolitiikalle sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikalle on asetettu yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet usean vuoden tähtäyksellä. Tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattorein, joiden kehitystyö jatkuu edelleen. Ministeriössä on asetettu sen omalle toiminnalle tulostavoitteita, joilla yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita pyritään toteuttamaan. Koska ministeriön yleishallinnolle ei ole asetettu vaikuttavuustavoitteita, keskitytään yleishallintoa koskevassa luvussa 4.4 kuvaamaan pääasiassa yleishallinnon perustehtäviä. Useat yleishallinnon tehtävät liittyvät ministeriön laadunhallintaan, toiminnalliseen tehokkuuteen sekä henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen, joiden osalta ministeriötä käsitellään kokonaisuutena tulossuunnitelman luvuissa 5 ja 6. Henkilöstöresursseja tarkastellaan tulossuunnitelmassa kahdesta eri näkökulmasta. Luvuissa 4, 5 ja 6 esitettyihin toimenpiteisiin on pääsääntöisesti liitetty arviot niiden hoitamisen edellyttämistä htv-määristä. Tulossuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kattavat kaikkiaan noin 44 prosenttia ministeriön henkilöstöresursseista. Toinen näkökulma tarkastella henkilöstöresurssien käyttöä on esitetty luvussa 7.1, jossa htv-määrät on esitetty ministeriön toimintaa kuvaavien prosessitilien mukaisesti.

7 Tulossuunnitelmassa käytettyjä lyhenteitä AIK Aikuiskoulutusyksikkö LY Liikuntayksikkö AM Ammatillisen koulutuksen yksikkö MP Ministeriöpalveluryhmä AMK Ammattikorkeakouluyksikkö NY Nuorisoyksikkö EURR EU-rakennerahastot OP Opintotuki HAY Hallintoyksikkö OPM Opetusministeriö HE Henkilöstöpalveluryhmä OSU Osastojen ulkopuoliset HR Hallintopalveluryhmä TAL Talousyksikkö HTV Henkilötyövuosi TKY Taide- ja kulttuuriperintöyksikkö KAS Kansainvälisten asiain sihteeristö TP Tiedepolitiikan yksikkö KKA Korkeakoulujen arviointineuvosto TPY Tietopalveluyksikkö KTPO Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto TS Taloussuunnittelu KUNTAL Kunnallistalouden ja -hallinnon ryhmä TT Tarkastustoimi KUPO Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikanosasto VIY Viestintäyksikkö KVY Kulttuurivientiyksikkö VKY Viestintäkulttuuriyksikkö KY Kehittämisyksikkö VN Valtioneuvosto LT Laskentatoimi YO Yliopistoyksikkö YS Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 5

8 2 Toimintaympäristö Globalisaatio ja avoin maailmantalous vaikuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan lisääntyvän kansainvälisen kilpailun ja työjaon sekä kilpailuympäristön nopeiden muutosten kautta. Globaalissa taloudessa kilpaillaan osaamiskeskittymien ja tuotantotoiminnan sijainnista. Kansainvälistyminen johtaa uudenlaiseen kansainväliseen työnjakoon korkeakouluopetuksessa ja tutkimuksessa. Tämä merkitsee myös opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuuden, yhteisten kansainvälisten tutkimushankkeiden ja tiedepolitiikan kansainvälisen yhteistyön kasvua. Globalisaatio moninaistaa arkipäivän toimintaympäristöjä. Erilaisten kulttuurien ja toimintatapojen kohtaaminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja edellyttää uudenlaisia yhteistyön ja yhteisöllisyyden muotoja. Kansainvälinen yhteistyö korostuu ministeriön toimintaympäristössä. Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman mukaan suomalaisen yhteiskunnan sivistykselliset, sosiaaliset ja taloudelliset kilpailukykyedellytykset ovat hyvät. Suomen vahvuuksia ovat mm. korkeatasoinen koulutus- ja innovaatiojärjestelmä, laadukas infrastruktuuri ja kulttuurinen luovuus, jotka muodostavat hyvät edellytykset maamme hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Haasteena on saada nämä voimavarat entistä paremmin yhteiskunnan uudistumisen ja kehittämisen perustaksi. Erityisesti tulee huomioida luovuuden, innovatiivisuuden ja osaamisen vahvistaminen. Suomalainen työvoima vanhenee. Ikääntyvien osuus työvoimasta säilyy korkealla tasolla seuraavat kaksi vuosikymmentä. Työvoimapoistuma on ensi vuosikymmenen taitteesta aina vuoteen 2030 saakka vuositasolla keskimäärin noin henkeä suurempi kuin uuden työvoiman tarjonta. Työvoiman saatavuusongelmat kärjistyvät ja alueelliset erot kasvavat. Erityisenä haasteena on osaavan työvoiman saannin turvaaminen väestökatoalueilla. Työn tuottavuuden kasvu ja maahanmuutto korvaavat osaltaan työvoimavajetta. Suomen väestömäärän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2028 asti. Toisaalta lapsi- ja nuorisoikäluokat pienenevät. Peruskoululaisten määrä on osassa maakuntia laskenut jo useita vuosia ja kääntyi valtakunnallisestikin laskuun vuonna Peruskouluikäisten määrä vähenee vuodesta 2005 vuoteen 2010 noin :lla. Haasteena on laadukkaiden koulutuspalvelujen turvaaminen pieneneville ikäluokille. Väestön nopea ikääntyminen lisää hyvinvointipalvelujen tarvetta ja aiheuttaa siten haasteita työmarkkinoille ja julkiseen talouteen. Suuret ikäluokat eläköityvät lähivuosina. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 16 prosenttia vuonna 2005 ja väestöennusteen mukaan 23 prosenttia vuonna Nykyisellä syntyvyydellä Suomen vanhushuoltosuhteen arvioidaan olevan EU-maiden korkein vuonna

9 Sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö muuttuu yksilöllisten elämänpolkujen ja elämäntyylien moninaistuessa. Yhtenäiskulttuuri pirstoutuu, mikä lisää yhteiskunnan sisäistä erilaisuutta. Yhteiskunnan etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy maahanmuuton myötä. Valtionhallinnossa toimintaympäristön muutoksia aiheuttavat erityisesti tuottavuuden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä strategisen henkilöstösuunnittelun sekä kokonaistuloksellisuuden tavoitteet. Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan suunnittelussa varaudutaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Vuoden 2007 alusta alkaa uusi EU-rakennerahastokausi. Opetusministeriön toimintatapoja ja organisaatiorakennetta kehitetään opetusministeriön kehittämisohjelman linjausten mukaisesti. Vuonna 2007 käynnistetään ja toteutetaan useita kehittämisohjelmaan liittyviä projekteja ja muutoksia. Kehittämisohjelman toimeenpano tarkentuu vuoden 2007 aikana, eikä kaikkia muutoksia tai kehittämisprojekteja ole voitu sisällyttää tulossuunnitelmaan. Vuosi 2007 on vaalivuosi, jolloin uusi hallitus aloittaa työnsä. Tulossuunnitelmaa tullaan tarkistamaan uuden hallitusohjelman painotusten mukaisesti. 7

10 3 Tulossuunnitelman lähtökohdat Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimialan strategiset avainalueet ovat koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo, sivistyksellinen ja taloudellinen kilpailukyky, väestön henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen. Koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa edistetään turvaamalla eri väestöryhmien ja alueiden mahdollisuudet koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Koulutuksen perusturvan toteutumista vahvistetaan. Kulttuuri-, taide-, liikunta ja nuorisotyöpalvelujen saatavuutta, tarjontaa ja saavutettavuutta kehitetään. Ministeriön hallinnonalan tuottavuutta parannetaan tuottavuusohjelman mukaisesti. Yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä edistetään vahvistamalla osaamista ja luomalla edellytyksiä innovaatiotoiminnalle mukaan lukien innovaatioiden tuotteistaminen ja vienti. Tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työurien pidentäminen. Tietoyhteiskunnan toimivuutta vahvistetaan. Tieteen ja kulttuurin keinoin vahvistetaan luovan hyvinvointiyhteiskunnan innovaatioperustaa. Väestön hyvinvointia sekä yhteiskunnallista osallistumista edistetään. Lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta parannetaan. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään ja uskonnollisten yhdyskuntien toimintaedellytyksiä tuetaan. Kansainvälistyminen on määritelty yhdeksi opetusministeriön toimialan strategiseksi avainalueeksi. Kansainvälistymiskehityksen myötä kansainväliset asiat kuuluvat jokapäiväiseen toimintaan sekä kahdenvälisen että monenkeskisen yhteistyön osalta. Kansainvälisyyskasvatus ohjelman toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota opetussektorin rooliin globaalikehityksen hallinnassa. Aasian kasvukeskusten merkityksen lisääntymisen ja talouskasvun myötä panostukset tutkimukseen, koulutukseen ja kulttuuriin asettavat haasteita yhteistyön kehittämiselle. Opetusministeriön Aasia-toimenpideohjelman tavoitteena on edistää kansainvälistymistä sekä parantaa Suomen kilpailukykyä, asemaa ja näkyvyyttä luotettavana yhteistyökumppanina, jolla on hyvät edellytykset harjoittaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä Aasiassa. Kulttuurien tuntemuksen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen luo pohjaa myös muiden alo- 8

11 jen yhteistyön kehitykselle. Vahvan aseman pohjoismaisen yhteistyön edistämisessä antaa Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Monenkeskisen hallitustenvälisen yhteistyön painopisteisiin kuuluu myös Unescon yleiskokous, jossa hyväksytään järjestön keskipitkän aikavälin strategia ( EU-yhteistyössä painottuu asioiden joustava siirtäminen seuraaville puheenjohtajamaille Saksalle ja Portugalille. Kulttuurin osalta keskeiseksi teemaksi vuonna 2007 nousee "Kulttuurin talous Euroopassa". Painopisteenä on myös EU:n ulkosuhdeohjelmien uuden rakenteen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Ministeriön keskeisiä perustehtäviä ovat toimialan tavoite- ja tulosohjaus, strategioiden ja toimintaohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta, toimialan lainsäädännön valmistelu, ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, valtionosuusasiat ja valtionavustukset sekä toimialan EU-asiat ja kansainväliset asiat. Opetusministeriön toimialan keskeisiä painopisteitä vuonna 2007 ovat: valtionhallinnon tuottavuushankkeen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin tukeminen aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen työurien pidentäminen koulutuspolitiikan keinoin opintoaikojen lyhentäminen opintotukea kehittämällä tiedon ja osaamisen vahvistaminen tiedepolitiikan keinoin Suomen tieteen kansainvälisen tason ja näkyvyyden vahvistaminen kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen taiteen ja luovuuden edellytysten ylläpito ja kehittäminen taide- ja kulttuuripalvelujen tasa-arvoinen saatavuus ja saavutettavuus kulttuuriviennin rakenteellisten edellytysten kehittäminen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen liikuntapolitiikan keinoin liikunnan aseman vahvistaminen kansalaisyhteiskunnassa nuorten elinolojen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen

12 4 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja niitä toteuttavat ministeriön tulostavoitteet 4.1 Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikalla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto vastaa koulutus- ja tutkimusjärjestelmän kehittämisestä koskien perusopetusta (esiopetus, peruskoulu ja taiteen perusopetus), toisen asteen koulutusta (lukio ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus), vapaata sivistystyötä, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, tieteellistä tutkimusta ja tietohuoltoa sekä opintotukea. Osastolla huolehditaan myös koulutuksen määrällisestä mitoituksesta sekä koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnista. Lisäksi edistetään mm. elinikäistä oppimista, innovaatiotoimintaa ja alueellista vaikuttavuutta, rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä sekä kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Koulutuspolitiikassa painopisteenä on koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin tukeminen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteena on nopeuttaa nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään sekä lisätä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia, ja näin tukea työurien pidentymistä. Opintotukea kehitetään edistämään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja lyhentämään opintoaikoja. Tiedepolitiikassa painopisteinä ovat kansainvälisyyden vahvistaminen, tutkijakoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen. Tiedepolitiikan tavoitteena on vahvistaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tietoa ja osaamista sekä Suomen tieteen kansainvälistä tasoa ja näkyvyyttä. Tiede- ja teknologianeuvoston linjaraportin mukaisesti suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä menestymistä vahvistetaan rahoittamalla korkeatasoista tutkimusta sekä tukemalla tutkimusta, jonka odotetaan lisäpanostuksella saavuttavan kansainvälisiä läpimurtoja. Lapsi ja nuorisoikäluokkien pienentyessä on yhtenä keskeisenä tavoitteena tukea oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen. Korkeakouluverkon rakennetta ja toimintaa kehitetään ottamalla huomioon eduskunnalle annetun koulutus- 10

13 poliittisen selonteon linjaukset, tiede- ja teknologianeuvoston linjaraportin suositukset, rakenteellisen kehittämisen linjaukset sekä keskeiset kansainväliset linjaukset (EU, OECD). Tuottavuutta parannetaan keskittämällä voimavaroja ydintehtäviin, siirtämällä talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja palvelukeskuksiin sekä kehittämällä sähköistä asiointia. Valtionosuussektorin tuottavuuden parantaminen tapahtuu osana kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta. Osaston keskeisiä perustehtäviä ovat toimialan tavoite- ja tulosohjaus, strategioiden ja toimintaohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta, toimialan lainsäädännön valmistelu, osaston ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, valtionosuusasiat ja valtionavustukset sekä toimialan EU-asiat ja kansainväliset asiat. Osasto valmistelee vuoden 2007 aikana luonnoksen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille ja huolehtii osaltaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauteen liittyvistä tehtävistä. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat Opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat oppilaitokset, lääninhallitukset sivistystoimen osalta, korkeakoulut, Suomen Akatemia, arkistolaitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Varastokirjasto sekä kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Vaikuttavuustavoite ( Oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen tuetaan. Korkeakoulujen rakennetta kehitetään eduskunnalle annetun koulutuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti ( Hallinnonalan tuottavuutta parannetaan keskittämällä voimavaroja ydintehtäviin, siirtämällä talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja palvelukeskuksiin, kehittämällä sähköistä asiointia sekä osallistumalla kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeeseen. ( 97 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna ( Koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee. (5) Korkeakoulutuksen aloittamisikä alenee yhdellä vuodella vuoteen 2008 mennessä ja tutkinnon suorittamisikä vähintään vuodella vuoteen 2012 mennessä. (6) Vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa vähintään 60 %:iin vuoteen 2008 mennessä. (7) Tohtorin tutkintojen määrä nousee tutkintoon vuoteen 2008 mennessä. Seurantakriteeri muutokset oppilaitosten, korkeakoulujen sekä koulutuksen järjestäjien määrissä perus- ja toisen asteen koulutuksen saavutettavuus (lääninhallitusten peruspalvelujen arviointi) korkeakoulutustarjonnan muutos maakunnittain yliopistojen ja ministeriön muun hallinnonalan tuottavuuden paraneminen Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) Oppivelvollisuuden kokonaan laiminlyöneet Oppivelvollisuusiän ohittaneet ilman perusopetuksen päättötodistusta Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttämis-% Koulutuksen läpäisy-%: (lukiokoulutus 3 v., ammatillinen perustutkinto 3 v., ammattikorkeakoulututkinto 5 v., ylempi korkeakoulututkinto 7 v.) Uusien korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä (med.) Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä Samana vuonna toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yliopistojen uusista opiskelijoista Omaehtoiseen aikuiskoulutukseen osallistuneiden vuotiaiden määrä ja osuus väestöstä Tohtorin tutkintojen määrä 11

14 (8) Tieto ja osaaminen sekä tieteen kansainvälinen taso ja näkyvyys vahvistuvat. Painopisteinä ovat tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran kehittäminen, tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääminen sekä kansainvälisyyden vahvistaminen. (9) Opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Maittain T&K -toiminnan menojen osuus bkt:sta Maittain T&K -toiminnan julk. rahoitusosuus bkt:sta Opm:n osuus valtion T&K rahoituksesta Yliopistojen kv. julkaisut Tohtoritutkinnon suorittaneiden keski-ikä (med.) Tohtorintutkinnot vuosittain sukupuolen mukaan Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Tohtoreiden osuus T&K henkilöstöstä Opintotuen saajien määrä ja käyttöaste Valtiontakauksen saajien määrä Korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainamäärä Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla on asetettu seuraavat keskeisimmät tulostavoitteet, joilla edistetään esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Tulostavoite 2007 Toimenpiteet Vastuu ja resurssit Valtioneuvosto päättää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen linjauksista vuosille (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 1 9) Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutuu siten, että koulutuksen talouden vakaus paranee ja laatu sekä saavutettavuus turvataan (toteuttaa vaikuttavuustavoiteitta nro 1 ja nro Korkeakoululaitoksen rakenteita kehitetään niin, että koulutus- ja tutkimustoiminnan korkea laatu ja voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen turvataan (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 1 ja nro Suomen koulutusta ja tiedettä koskevat tavoitteet toteutuvat Pohjoismaiden ministerineuvostossa (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 8) 5) 6) Luonnos Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi valmistuu mennessä Valtioneuvoston päätös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta mennessä Uudistuksen toimeenpanon tukeminen koulutuksen osalta Rahoitus- ja toimintalainsäädännön muutosten sekä kehittämistoimenpiteiden ja seurantajärjestelmien valmistelu Ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan: a) kootaan amkverkkoa suurempiin yksiköihin, b) kehitetään koulutusvastuita ja korkeakoulujen profiloitumista yo- ja amk-sektoreiden välillä sekä ammattikorkeakoulujen kesken sekä c) rahoitetaan yo:jen ja amk:jen yhteisiä rakenteellisen kehittämisen hankkeita Nuorten koulutustarjonnan uudelleen kohdentamisesta sopiminen aloitetaan kevään 2007 neuvotteluissa. Sovitaan aloituspaikat vuodelle 2008 ammattikorkeakouluittain, aloittain ja alueittain. Sovitaan, miten uudelleenkohdentamista jatketaan vuonna 2008 ja sen jälkeen. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen tuki, ohjaus ja muut toimenpiteet Yliopistojen hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämishankkeet Tutkimustulosten hyödyntämisen ja kansallisten teknologian siirtoprosessien organisointi yliopistoissa Strategisten huippuosaamisen keskittymien kehittäminen Huolehditaan ministerineuvoston puheenjohtajakauteen liittyvistä toimielinten puheenjohtajuuksista Järjestetään puheenjohtajakauden teemoihin liittyviä konferensseja ja kokouksia 1 Esik 1 htv, YS 0,5 htv, AM 0,5 htv, AMK 0,5 htv, YO 0,5 htv, AIK 0,5 htv, TP 0,5 htv 1 ESIK 0,2 htv, YS 3,6 htv, AM 1 htv, AIK 0,3 htv, AMK 0,5 htv 1 AMK 4 htv 3 5) YO 3,7 htv 6) TP 0,5 htv 1- YS 0,5 htv, AIK 0,8 htv, YO 0,3 htv, TP 0,3 12

15 Koulutus- ja tiedepolitiikan toimitilojen käyttökelpoisuuden parantaminen Edistetään kouluhyvinvointia. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 3, Lisätään kansainvälistä vuorovaikutusta. Kehitetään yleissivistävän koulutuksen arviointia. Kehitetään erityisopetuksen strategiaa. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro Luodaan vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle ja palvelukyvylle alueilla ja eri alojen koulutuksessa. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 1 ja. Madalletaan ammatilliseen koulutukseen siirtymiskynnystä, pidennetään työuria sekä lisätään ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostusta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 3 ja Käynnistetään virasto- ja laitoskohtaisia toi mitilastrategioita,toiminta- ja työympäristöjen kehittämisprosesseja sekä jatketaan hallinnonalan toimitilarakentamisen kehittämishankkeiden ja informaatio-ohjausvälineiden toteutusta. 5) 6) 7) Käynnistetään hanke koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Käynnistetään valtakunnallinen oppimis- ja arviointiympäristön kehittäminen Laajennetaan Koulupudokkaiden aktivointi (JOPO) -hanketta Tuetaan koululaisten hyvinvointia liikunnallisuutta lisäämällä Laaditaan oppilas- ja opiskelijahuollon strategiset kehittämislinjaukset ja toimenpideohjelma Laaditaan maahanmuuttajaopetuksen strategian kehittämislinjaukset ja toimenpideohjelma sekä toteutetaan suvaitsevaisuuskasvatushanke Toteutetaan Osallistuva oppilas - yhteisöllinen koulu -hanke OECD:n ja Euroopan neuvoston koulutus- ja tutkimushankkeiden arviointi ja toteutus Elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpano Valmistellaan Suomen Eurooppa -koulun käynnistäminen Valmistellaan arviointiohjelma v Tehdään strategiset linjaukset erityisopetuksen lainsäädännön, rahoituksen ja hallinnollisten menettelyjen kehittämiseksi Ammattiopistostrategian toimeenpano Koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen toimeenpano Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu Koulutukseen hakeutumisen, opiskelijaksi ottamisen ja ohjausprosessien uudistaminen Sähköinen haku käyttöön asteittain toisen asteen koulutukseen haettaessa, ensivaiheessa osana vuoden 2007 syksyn yhteishakua Ammatillisen koulutuksen tiedotus- ja viestintätoimet sekä ammattitaitokilpailujen edistäminen Esik. 0,2 htv, YO 0,2 htv, TP 0,2 htv 1-7) YS 2,9 htv 1- YS 2,4 htv YS 0,9 htv YS 0,9 htv 1- AM 2,5 htv 1- AM 1 htv 13

16 Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua, työelämävastaavuutta ja vaikuttavuutta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 1 ja. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen toiminnallista tuloksellisuutta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 2 ja Tehostetaan Eurooppalaista amm attikoulutusyhteistyötä. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 1 ja Työikäisen aikuisväestön osaamistaso nousee, osallistumisaste kasvaa, aliedustettujen ryhmien osallistumism ahdollisuudet lisääntyvät ja työelämän segregaatio vähenee. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 6) Vapaa sivistystyö ja muu omaehtoinen aikuiskoulutus vahvistavat yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 6) Aikuisväestön mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen paranevat. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 6) Aikuiskoulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten vakaus lisääntyy ja toiminnan laatu ja tuloksellisuus paranevat. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 6) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 1 Laadunhallinnan strategia ja sen toimeenpano Ammattitaitoisten opettajien ja työpaikkaohjaajien saatavuuden varmistamisen toimintaohjelma Ammatillisten opettajien työelämän muutosta vastaavan osaamisen ja kehittymisen tukiohjelma Ammatillisten tutkintojen työelämälähtöisen järjestelmän kehittämisperiaatteiden määrittäminen, Eurooppalaisen tutkinto- ja osaamisviitekehyksen (EQF) toteuttamisperiaatteet sekä ammatillisten perustutkintojen päivittämisen ohjaus Työnjohdon koulutuskokeilun käynnistäminen ammatillisessa koulutuksessa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistaminen Ammatillisen huippuosaamisen edistäminen Toimialakohtaisten ammattikoulutuksen sekä työelämälähtöisen ammattikoulutuksen kehittämisohjelma valmistelu ja toimeenpano Erityisopetuksen toimenpideohjelman toteuttaminen Virkasuhteisten oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen ja opintososiaalisten etujen päivitys Ammattiopiskelijoiden työ- ja toimintakykypassin toimeenpano Keskeyttämisen vähentämisohjelman uudistaminen Ohjauksen vahvistaminen, mm. indikaattoreiden kehittäminen Koulutuksen järjestäjien sähköisen asioinnin uudistuksen valmistelu Kööpenhamina Helsinki prosessin toimeenpano Helsinki päätösten mukaisesti Elinikäisen oppimisen ohjelman toimeenpano Ammattiopistojen kv-yhteistyön tuki Noste-ohjelman toimeenpano Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämisohjelman (ASA) toimeenpano Ammatillisten tutkintojen kehittämisperiaatteet ja asema koulutusjärjestelmässä -työryhmän ehdotusten jatkotoimet Vapaan sivistystyön suuntaviivaohjauksen kehittäminen, koulutustarjonnan kasvattaminen sen mukaisilla painopistealoilla ja osallistujapohjan laajentaminen Tuki- ja neuvontahenkilöstön koulutusohjelmat erityisryhmien tietoyhteiskuntataitojen ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseksi Työministeriön kanssa laaditun aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen toimenpideohjelman toimeenpano Aikuiskoulutuksen tulos-, järjestämislupa- ja informaatio-ohjaus, arviointien hyödyntäminen, lisäkoulutuksen sähköisen palautejärjestelmän käyttöönotto, osaamista parantavien henkilöstö koulutusohjelmien toimeen-pano sekä toiminnan vaikuttavuutta lisäävän työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän vahvistaminen 1-1 AM 3,5 htv 1- AM 0,5 htv 1- AM 1 htv AIK 1 htv AIK 2,5 htv AIK 1 htv AIK 1,5 htv AIK 0,5 htv AIK 1,5 htv AIK 2 htv 14

17 Parannetaan ammattikorkeakoulutuksen laatua ja tehostetaan opintoprosesseja. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 5 ja laadunhallinnan tavoitetta 25) Lisätään ja tehostetaan ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehitystoimintaa sekä kytketään se paremmin kunkin alueen kehittämiseen (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita 1 ja Vahvistetaan yliopistojen merkitystä innovaatiojärjestelmässä siten, että kansainvälinen kilpailukyky paranee. (8) Tehostetaan yliopistojen ohjausprosessia ja rakenteita. (1, Tehostetaan yliopistojen rekrytointia ja opintoprosesseja siten, että opintoihin sijoittuminen tehostuu, opintoajat nopeutuvat ja toiminta vastaa yhteiskunnan osaamistarpeisiin. (4, 5) 5) 6) 5) 5) 6) 7) Koulutusohjelmapäätöksillä sekä korkeakoulujen työnjakoa kehittämällä kootaan osaamista Ohjataan ammattikorkeakoulujen yhteisiä vuosiksi sovittuja verkostohankkeita. Verkostot keskittyvät opiskelijan ja työelämän välisten suhteiden kehittämiseen sekä ammattikorkeakoulujen t&k-työn, ylempien amk-tutkintojen, opettajuuden ja kv-toiminnan kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen. Edistetään korkeakoulujen verkostoitumista koulutuksen kehittämisessä. Tuetaan ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä kv-yhteistyöllä, koulutusohjelmapäätöksillä, hankerahoituksella ja verkostoyhteistyöllä. Edistetään tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä aluekehitystyötä tukemalla korkeakoulujen verkostoitumista ja suuntaamalla niihin hankerahoitusta. Käynnistetään arviointi ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tilasta ja kehittämistarpeista. Yliopistojen laatujärjestelmien ja arviointitoiminnan kehittäminen Kansainvälistymisen edistämistä tukevat toimenpiteet Bio- ja nanoteknologian kansalliset ohjelmat Tekniikan alan selvityksen jatkotoimet Yrittäjyysohjelman toimeenpanon edistäminen ja yliopistojen liiketoimintaosaamisen organisoinnin selvittäminen Korkeakoulujen aluestrategioiden toimeenpano Yliopistojen taloudellisen ja juridisen aseman selvitysmiessuositusten jatkotoimet Tulosohjaus- ja rahoitusmallintoimeenpano kaudelle Yliopistorajat ylittävän verkko-opiskelun toteuttaminen Opettajankoulutuksen laajennusohjelman toteutus ja maahanmuuttajaopetuksen opettajatarveselvitys UPJ:n käyttöönotto Koulutustarjontaan ja ennakointiin liittyvät kehittämistoimet Opiskelijarekrytoinnin sekä -valintojen kehittämisstrategian toimeenpano Yhteishakujärjestelmähankkeen toimeenpano Aiemmin suoritettujen opintojen ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toimeenpano Yliopisto-opintojen edistämisen toimenpideohjelman toteutus ja tutkintorakenteen toteutumisen seuranta Aikuiskoulutustyöryhmän jatkotoimet Koulutusalojen sisäiset kehittämishankkeet 1- AMK 2,5 htv 1- AMK 1,5 htv 1-6) YO 4 htv 1-5) YO 4 htv 1-7) YO 4,5 htv 15

18 Suomalainen tiede on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua. Tutkimuksen kansainvälistä menestymistä vahvistetaan rahoittamalla korkeatasoista tutkimusta ja tukemalla tutkimusta, jonka odotetaan lisäpanostuksella yltävän kansainvälisiin läpimurtoihin. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 8) Hallinnonalalla on riittävästi tutkimushenkilöstöä ja sen osaaminen vastaa yhteiskunnan ja tutkimusjärjestelmän tarpeita (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 8) Suomen tutkimusinfrastruktuuri on korkeatasoinen ja riittävä. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 8) Opintotuen mitoitukseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 4,5 ja 9) Suomen Akatemian toiminnan kehittäminen Suomen osallistuminen aktiivisesti kansainväliseen tiedepolitiikkaan Tiedepolitiikan tietopohjan kehittäminen Kehittämissuunnitelman valmisteleminen Tutkijanuran ja tutkijankoulutuksen kehittäminen työryhmien suositusten pohjalta. 5) 6) CSC - Tieteellinen laskenta Oy:n palveluiden kehittäminen Sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen ja digitoinnin kehittäminen Vapaakappalelain uudistaminen Arkistolaitoksen arvioinnin jatkotoimet Kansallisen infrastruktuuripolitiikan valmistelu FAIR-hankkeen valmisteluun osallistuminen Opintolainavähennyksen käyttöönottovaiheen ja opintolainan käytön seuranta Opintotuen kehittämissuunnitelman laadinta 1-5) TP 3,2 htv TP 1,5 htv 1-6) TP 2,5 htv 1- Esik. 2 htv 16

19 4.2 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Kulttuuripolitiikalla edistetään yhteiskunnan luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuuripolitiikan tavoitteena on varmistaa taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen sekä taide-, kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajan- ja liikuntapalvelujen laatu ja saatavuus. Kulttuuripolitiikalla vaikutetaan myös alue-, hyvinvointi- ja innovaatiopolitiikan toteutumiseen ja osaston toimialan taloudellisen yrittäjyyden ja palveluviennin edellytyksiin. Taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen, luovan taiteen edellytysten ylläpito ja kehittäminen, taide- ja kulttuuripalvelujen tasa-arvoinen saatavuus eri alueilla ja niiden saavutettavuus eri väestöryhmille. Tavoitteena on myös taiteen ja kulttuurin toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, kulttuuriviennin rakenteellisten edellytysten kehittäminen sekä kulttuuritoiminnan edellytysten ja aseman vahvistaminen tietoyhteiskunnassa. Liikuntapolitiikan tavoitteena on edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistaa liikunnan roolia kansalaisyhteiskunnassa avustamalla liikuntajärjestöjä. Nuorisopolitiikan tavoitteena on edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto vastaa sen toimialoihin kuuluvien tehtävien hoitamisesta ja kehittämisestä kokonaisuutena. Se vaalii taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön arvoja, perustelee ja tuo esille niiden merkitystä kansalaisten elämässä ja yhteiskunnassa sekä tukee ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja kansalaistoimintaa. Toimialojen tehtäviä ovat EU-ohjelmien valmistelu (Kulttuuri ohjelma, kansalaisten eurooppa -ohjelma, kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuosi ohjelma, Media ohjelma sekä EU:n nuoriso-ohjelma) ja huolehtiminen ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä toimialojen kansainvälisestä yhteistyöstä. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta varten valmistellaan puheenjohtajuusohjelmaan perustuva kulttuuri- liikunta ja nuorisosektorien työohjelma. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella käynnistynyttä EU-Venäjä kulttuuriyhteistyötä edistetään toimeenpanemalla pohjoista kulttuurista kumppanuutta. Osaston keskeisiä perustehtäviä ovat toimialan tavoite- ja tulosohjaus, strategioiden ja toimintaohjelmien valmistelu, toteuttaminen ja seuranta, toimialan lainsäädännön valmistelu, osaston ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, valtionosuusasiat ja valtionavustukset sekä toimialan EU-asiat ja kansainväliset asiat. Ajankohtaisia yhteiskuntapoliittiseen vaikuttavuuteen liittyviä strategisia kehittämishankkeita vuonna 2007 ovat nuorisopoliittisen kehittämisohjelman ja kansallisen liikuntaohjelman valmistelu sekä kulttuuripoliittisen ohjauksen kehittämishanke. Lisäksi tuetaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimitilojen toteutuksia niiden toiminnallisuuden ja laadun parantamiseksi mm. hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti. Toimialan virastoja ja laitoksia ovat taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat, Valtion taidemuseo, Suomenlinnan hoitokunta, Museovirasto, Näkövammaisten kirjasto, Suomen elokuva-arkisto, Valtion elokuvatarkastamo, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti ja lääninhallitukset siltä osin kuin ne käsittelevät liikunta-, nuoriso- ja kirjastotointa koskevia asioita. Lisäksi toimialalle kuuluu valtionyhtiö Veikkaus Oy:n omistajaohjaus. 17

20 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorirsopolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Vaikuttavuustavoite (10) Taiteen ja luovuuden edellytysten parantaminen Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Korkean ammatillisen taiteen laatu turvataan parantamalla tekijöiden toimintaedellytyksiä. (1 Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivinen käyttö Kulttuuriympäristöä vaalitaan edistäen myös kohteiden taloudellista hyödyntämistä. Kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitaalista tallentamista sekä saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita kehitetään. (1 Kulttuuripalvelut ja niiden käyttö sekä hyödyntäminen Varaudutaan väestökehityksen aiheuttamiin vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin palveluissa. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä etnisten ryhmien ja vammaisten osallisuutta ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. (1 Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuuripalveluiden edistäminen Edistetään lasten ja nuorten taidetta, lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja sekä luovaa toimintaa. Kehitetään lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä. (1 Kulttuurin tuotannon ja viennin edistäminen Taiteen ja kulttuurin eri alojen infrastruktuuria kehitetään. Monipuolisen taiteen ja kulttuurin tarjontaa ja taloudellista hyödyntämistä edistetään. Vahvistetaan luovaa taloutta kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Edistetään toimialojen liiketaloudellista osaamista ja kulttuurivientiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. (15) Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kannustetaan kaiken ikäisiä säännölliseen liikkumiseen ja tuodaan esille liikunnan huomioon ottaminen koulutuksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. (16) Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Kehitetään koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan ja huippu-urheilun tarpeisiin. Seurantakriteeri Taiteen ja kulttuurin eri taiteenalojen valtion tuen kehitys Kirjailija- ja taiteilija-apurahojen kehitys Taiteilijoiden työllisyysaste Kaikkien taiteilijoiden työllisyys Kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset Suojelupäätösten määrä Museokokoelmien digitointiaste Suomen elokuva-arkisto/pelastekopioiden määrä SEA/digitoidun elokuva-aineiston määrä Kirjastojen www-käynnit ja fyysiset käynnit Kirjastoverkon muutokset Kotimaisten elokuvien ensi-illat Elokuvissa käynnit/kotimaisten elokuvien katsoja-osuus Teatterissa, konserteissa ja museoissa käynnit Taide- ja kulttuurilaitosten saavutettavuusohjelmat Näkövammaisten kirjaston lainaukset ja oppimateriaalitoimitukset Lasten ja nuorten taideharrastaminen Kotimaisten lastenelokuvien määrä ja katsojat Kulttuuritoimialan budjetti- ja bkt-osuus Kulttuuritoimialan työpaikkojen määrä Suomalais Venäläis kulttuurifoorumin partnerihankkeiden määrä. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuus väestöstä Koulutettujen ohjaajien, valmentajien ja seurajohdon määrä 18

21 (17) Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja valmennuksen tehostamista, vammaishuippuurheilun integrointia sekä antidoping -toimintaa. (18) Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Tavoitteena on edistää nuorten aktiivista toimintaa yhteiskunnassa. Nuorille luodaan edellytyksiä harrastuksiin ja yhteistoimintaan sekä vaikutuskanavia yhteiskunnalliseen toimintaan. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. (19) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorten sosiaalinen vahvistaminen keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten elämäntaitoja parannetaan erilaisin toimenpitein. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä pyritään vähentämään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. (20) Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Suomalaisten urheilijoiden menestyminen kansainvälisesti Antidopingtoiminnan testimäärät Nuorten ajankäyttö- ja harrastustutkimukset: Kuinka monella (%) on oma harrastus Järjestötutkimukset: Kuinka moni kuuluu järjestöihin Nuorten äänestysosallistuminen: eduskuntavaalit 2007 Nuorten työpajojen määrä Pajanuorten määrä Pajanuorten sijoittuminen koulutukseen ja työhön Työttömien nuorten määrä Kehitysvertailu nuoret työttömät / muut työttömät Nuorten tupakointi, alkoholin käyttö, huumekokeilut ja käyttö Elinoloindikaattorit (Nuora) pelkistettyä indikaattoria ja vertailu muuhun väestöön (esim. tulot, velat, asuminen, työllisyys, koulutustaso, terveys, mielenterveys, itsemurhat, rikostilastot) Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla on asetettu seuraavat keskeisimmät tulostavoitteet, joilla edistetään esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Tulostavoite 2007 Tunnistetaan kulttuurin ja luovuuden vaikutukset yhteiskuntapolitiikassa (toteuttaa vaikuttavuustavoitta nro 10 ja laadunhallinnan tavoitteita 22 ja 25) Vahvistetaan toimialojen kansainvälistä yhteistyötä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimitilojen käyttökelpoisuutta parannetaan. Toimenpiteet 5) Kehitetään yhteistyössä tilastokeskuksen kanssa kulttuurin kansantaloudellisten vaikutusten tilastollista arviointia käynnistämällä kulttuurisatelliitin pilotointi Luovuusstrategian mukaiset toimenpiteet Kestävän kehityksen -strategian seuranta Ministeriön sektoritutkimusselvityksen toimeenpano kulttuuripolitiikan toimialalla ja muun kulttuuripolitiikan tiedontuotannon koordinointi ja ennakointityö Selvitys kulttuurinäkökulman huomioimisesta ja vaikutuksista muissa yhteiskuntapolitiikoissa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus Barents-puheenjohtajuus ja kulttuurikomitean kehittäminen Suomi Ranskassa 2008 kulttuurikauden toimeenpanon valmistelu Käynnistetään virasto- ja laitoskohtaisia toimitilastrategioita,toiminta- ja työympäristöjen kehittämisprosesseja sekä jatketaan hallinnonalan toimitilarakentamisen kehittämishankkeiden ja informaatio-ohjausvälineiden toteutusta. Vastuu ja resurssit KY 0,1 htv KVY 0,1 htv KY 0,1 htv KY 0,2 htv KY 0,5 htv 5) KY 0,3 htv TKY 0,2 htv NY 0,2 htv LY 0,2 htv VKY 0,2 htv NY 0,25 htv KVY 0,1 htv VKY 0,1 htv KY 0,5 htv 19

22 Ylläpidetään ja kehitetään luovan taiteen edellytyksiä. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 10) Ylläpidetään ja kehitetään taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 12 ja 1 Vahvistetaan kulttuuriperinnön säilyttämistä ja aktiivista käyttöä. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 1 Tiivistetään kulttuurialan yhteistyötä EU:ssa. Kirjastopalvelut ovat monipuolisia ja saavutettavissa. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 1 Audiovisuaalinen kulttuuri on vahva ja kilpailukykyinen. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 10, 11 ja 1 Mediakulttuuri on lapsille turvallista. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 1 Kulttuurisisältöjen ja palveluiden tuottamista ja saatavuutta kehitetään tietoyhteiskunnassa. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 10, 12 ja 1 Toimiva tekijänoikeus on luovan talouden ja luovien toimialojen perusta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 10, 1 Vahvistetaan luovaa taloutta kulttuurivientiä edistämällä. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 10, 1 Vahvistetaan kansallista kilpailukykyä kulttuuriviennin asiantuntijuutta kehittämällä (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 1 5) 6) 7) 8) Taide- ja taitelijapoliittisen ohjelman toteuttaminen ja seuranta Muotoilupoliittisten ohjelmien seuranta Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteutumisen arviointi Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteuttaminen ja seuranta Tanssin aluekeskushankkeen toteuttaminen Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Saavutettavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Taidetoimikuntalaitoksen uudistaminen Taiteen ja kulttuurin infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen Toimintojen sopeuttaminen tuottavuushankkeeseen Reilu kulttuuri -hanke Museoiden arviointijärjestelmän käyttöönotto Kulttuuriperinnön digitointihankkeen jatkaminen Rakennusperintöstrategian toimeenpano Museoiden valtiontakuujärjestelmän kehittäminen EU:n kulttuuriyhteistyö Kirjastot kuntien palvelurakenneuudistuksessa Scandinavian Public Library Quarterly -lehden päätoimittajuus AV-poliittisen strategian 2010 toimeenpano ja seuranta Media 2007 ohjelman toimeenpanon ohjaus ja seuranta Lapset ja Media-ohjelman toimeenpano. 5) Kulttuuri tietoyhteiskunnassa strategian toimeenpano ja seuranta Digitaaliset demot projektin toimeenpano ja arviointi Komission digitaaliset -kirjastot aloitteen toimeenpano ja seuranta Tekijänoikeuden suuntaviivat politiikan muodostaminen Tekijänoikeuslainsäädännön uudistaminen Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden kehittäminen Tekijänoikeushallintoon liittyvät tehtävät WIPO:n diplomaattikokous televisio- ja radioyritysten suojaa koskevasta sopimuksesta Käynnistetään kulttuurivientiohjelman toimeenpano vuosille Vahvistetaan kulttuuriviennin tukiverkoston toimintaedellytyksiä Selvitetään kulttuuriviennin liiketoimintaosaamista edistävän koulutuksen tarjonta 1- TKY 0,5 htv 1-8) TKY 1,5 htv 1- TKY 0,25 htv KY 0,1 htv TKY 0,75 htv 1- VKY 1,8 htv 1- VKY 1,8 htv VKY 1,9 htv 1- VKY 0,8 htv 1-5) VKY 2,5 htv KVY 1 htv KVY 0,8 htv KVY 0,3 htv (KTPO yhteistyö) 20

23 Parannetaan kulttuurialan työllisyyttä edistämällä kulttuurimatkailua, palveluja ja tuotteistusta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 1 Edistetään pohjoista kulttuurista kumppanuutta. Kansainväliseen toimintaympäristöön vaikuttaminen kulttuuri-, liikuntaja nuorisotoimialojen etujen mukaisesti. Arvioidaan aluekehittämislain mukaiset ohjelmat kulttuuripolitiikan osalta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitteita nro 12, 14 ja 25) Parannetaan liikunnan kansalaistoiminnan laadukkuutta. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 16) Luodaan edellytyksiä terveyttä edistävien liikuntatottumusten lisäämiseksi.( toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 15) Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 17) Parannetaan laaja-alaista osaamista liikunnan toimialalla. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 16) Määritellään kulttuurimatkailun kehittämisen toimintalinjat valtioneuvoston periaatepäätösten suuntaviivojen ja valtakunnallisen matkailustrategian vuoteen 2020 pohjalta. 5) Osallistutaan EU:n ja Venäjän kulttuurisen yhteistyön toimintaohjelman laadintaan ja toimeenpanoon. Vaikutetaan pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden verkostojen syntymiseen erityisesti Suomen pohjoismaisella puheenjohtajuuskaudella. Aktivoidaan alueneuvostoja ja muita alueellisia toimijaverkostoja edistämään pohjoista kulttuurista kumppanuutta Toimeenpannaan Taiteen ja kulttuurin Venäjäohjelmaa sekä Suomen ja Venäjän välistä taiteen ja kulttuurin alan sopimusta. Vahvistetaan Venäjällä asuvien Suomen sukukansojen kielellisiä ja kulttuurisia toimintaedellytyksiä toimeenpanemalla sukukansaohjelmaa (poist) Turvataan mahdollisuus kulttuuriviennin tukitoimenpiteiden kehittämiseen ja implementointiin kansainvälisessä oikeudellisessa toimintaympäristössä Osallistutaan ohjelmien toteuttamiseen Alueiden vahvuudeksi -strategian seuranta ja päivitys Avustusjärjestelmien kehittäminen Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttaminen Liikuntapaikkarakentamisen avustukset painopisteenä laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat (uimahallit, ulkoilureitit sekä lähiliikuntapaikat) Kunnossa Kaiken Ikää (KKI -hanke) -ohjelman toimeenpano Terveyttä Edistävä Liikunta (TELI -hanke) -ohjelman toimeenpano Nuorten lahjakkaiden urheilijoiden valmennusedellytysten parantaminen Kansainväliseen menestykseen tähtäävän joukkuepalloiluprojektin tukeminen Antidoping -toiminnan tehostaminen (koulutus & epotestaus) Liikunnan tutkimuksen, koulutuksen ja tiedonvälityksen edistäminen Liikunnan koulutuskeskusten kehittäminen sekä koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikuntakeskuksina että kilpa- ja huippuurheilun valmennuskeskuksina Kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön ja osaamispääoman lisääminen Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen KVY 0,3 htv KVY 0,5 htv KVY 0,3 htv KVY 0,1 htv KVY 0,3 htv 5) KVY 0,1 htv KVY 0,2 htv KY 0,15 htv KY 0,15 htv LY 0,6 htv LY 2 htv LY 0,2 htv LY 0,2 htv LY 0,1 htv LY 0,1 htv LY 0,1 htv LY 1,2 htv LY 0,2 htv LY 0,4 htv LY 0,3 htv 21

24 Parannetaan nuorten edellytyksiä harrastus- ja yhteistoimintaan sekä vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 18) Vakiinnutetaan nuorten työpajatoiminta moniammatilliseksi palveluksi. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 19) Nuorten alkoholin ja huumeiden käytön kokeilu vähenee. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 19) Saatetaan nuorten kasvu- ja elinoloja samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. (toteuttaa vaikuttavuustavoitetta nro 20) Tuetaan nuorten kansainvälisyyskasvamista Tuetaan maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen oikeutta oman kulttuurinsa vaalimiseen. Tuetaan toimialan valtakunnallisia järjestöjä Valtakunnallisten nuorisokeskusten toiminnan ja investointien tukeminen Kuntien nuorisotilojen tukeminen Lisätään kuntien tieto- ja neuvontapalveluja sekä mahdollisuuksia nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmät Nuorten työpajatoiminnan koordinointi EU:n rakennerahasto-ohjelmien hyödyntäminen Ehkäisevän päihde- ja huumetyön menetelmien käyttöönoton tehostaminen kunnissa ja järjestöissä Vahvistetaan nuorisotyön ja politiikan tietopohjaa Keskitetyn nuorisotietokannan käyttöönotto nuorten elinoloista, elinoloasenteista yms. EU-nuorisotoimintaohjelman toteutus Valtionavustukset monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön sekä saamelaiskulttuurin tukeminen Ministeriön osallistuminen syrjimättömyyspolitiikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen NY 1,2 htv NY 0,15 htv NY 0,1 htv NY 0,1 htv NY 0,5 htv NY 0,2 htv NY 0,2 htv NY 0,5 htv NY 0,4 htv NY 0,5 htv NY 0,7 htv 4.3 Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Toimialaan kuuluvat myös uskonnonvapausasiat ja hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Lisäksi toimialalla hoidetaan sotavainaja-asioiden viranomaistehtävät. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Kirkollisasioille on asetettu seuraavat tulostavoitteet. Tulostavoite 2007 Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustusjärjestelmä valmis otettavaksi käyttöön vuonna Henkilötietojen säilytysaikoja uskonnollisten yhdyskuntien jäsenrekistereissä koskevien sääntelytarpeiden selvittäminen. Seurantaraportti hautaustoimilain toimeenpanosta ja lain tavoitteiden toteutumisesta valmistuu. Toimenpiteet Jatketaan rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustusjärjestelmän toimeenpanon valmistelua. Uskonnollisten yhdyskuntien jäsenrekisterilainsäädäntöä koskeva selvitystyö. Hautaustoimilain seurantatyöryhmä. Resurssit ja vastuu HAY/HR 0,1 htv HAY/HR 0,2 htv HAY/HR 0,2 htv 22