Ympäristövaikutusten arviointiselostus Finland Tank Storage Oy Tahkoluoto, Pori

Transkriptio

1 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Finland Tank Storage Oy Tahkoluoto, Pori GTET-01-COMM-73-02A Kari-Matti Sahala Parcifan Safety Consulting Oy

2 Sivu 1 Sisällys TIIVISTELMÄ... 4 Hankkeen kuvaus... 4 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 4 Arvioidut vaihtoehdot... 4 Merkittävimmät ympäristövaikutukset... 4 Seuranta... 4 Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus... 5 TERMIT JA LYHENTEET JOHDANTO HANKKEESTA VASTAAVAT HANKKEEN KUVAUS... 7 Hankevastaava... 7 Hankkeen tarkoitus... 7 Hankkeen yleiskuvaus... 7 Säiliölaivan purku... 8 Tuotteen varastointi... 9 Säiliölaivan lastaus Vuotovesien käsittely Syrjäytymiskaasujen käsittely Hankkeen edellyttämät uudet rakenteet Hankkeen suunnitteluvaihe ja aikataulu TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Vaihtoehto 1: hanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta ARVIOINTIMENETTELY, OSALLISTAMINEN JA AIKATAULU YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Arvioitavat ympäristövaikutukset Vaikutusalueen rajaus Vaikutusten merkittävyyden arviointi ARVIOINTIIN KÄYTETTY KESKEINEN AINEISTO YMPÄRISTÖN NYKYTILA Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus... 17

3 Sivu 2 Kaavoitus Maankäyttö ja asutus Maanomistus Maisema ja kulttuuriympäristö Ihmisten elinolot, terveys ja viihtyisyys Ilmasto ja ilmanlaatu Melu ja tärinä Liikenne Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonkohteet Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi Pintavedet ja vesiluonto HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan Melu Päästöt vesistöön Käytöstä poistaminen ARVIO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDESTÄ Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen HANKKEEN SUHDE ALUEEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIIN HANKKEEN SUHDE ALUEEN LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN HANKKEEN SUHDE ALUEEN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Ympäristölupa Kemikaalilupa Rakennuslupa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto koskien GT Energy Oy:n suunnitelmaa pumpata vettä Porin Tahkoluodon kalliovarastosta EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIO YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSISTA Maanjäristysriski... 27

4 Sivu SELVITYS HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN RAJAAMINEN TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU SEURANTAOHJELMA YHTEENVETO LIITTEET... 34

5 Sivu 4 Ympäristövaikutusten arviointiselostus TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus Finland Tank Storage Oy on ottamassa uudelleen käyttöön Porin Tahkoluodossa sijaitsevaa Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entistä kalliovarastoa. Varaston kokonaistilavuus on noin m 3 ja siinä on aiemmin varastoitu raskasta polttoöljyä. Finland Tank Storage Oy tulee suunnitelmien mukaan käyttämään kalliovarastoa keskitisleiden sekä bensiinien pitkäaikaisvarastointiin. Varastoitavat tuotteet tuodaan säiliölaivoilla Porin Tahkoluodon satamaan ja ne puretaan öljylaiturissa. Varastoitavat tuotteet pumpataan kiinteää putkistoa pitkin suoraan kalliovarastoon. Määrätyn varastointiajan jälkeen tuotteet lastataan säiliölaivoihin ja kuljetetaan pois, varaston vuotuinen vaihtuvuus arvioidaan olevan kaksi kertaa vuodessa. Kalliovarasto on varustettu vuotovesien sekä syrjäytymiskaasujen käsittelyjärjestelmillä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu helmikuussa Hankkeen toteuttamisesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimitettiin yhteysviranomaiselle helmikuun lopussa 2016 ja se oli julkisesti nähtävänä Arviointiohjelmaan liittyvä yleisötilaisuus pidettiin Porin Reposaaressa ja yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta Hankkeesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle elokuun alussa 2016 ja selostuksesta kuuluttaminen sekä siihen liittyvä yleisötilaisuus ajoittuvat elokuulle Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta valmistuu alustavan arvion mukaan marras-joulukuussa Arvioidut vaihtoehdot Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on hankeen toteutuksen lisäksi arvioitu 0-vaihtoehtona hankeen jättäminen toteuttamatta. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Selvitysten mukaan hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset tulevat aiheutumaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä muodostuvista VOC- ja hajupäästöistä sekä säiliölaivojen purkuun ja lastaukseen liittyvästä melusta. Ympäristövaikutusten vaikutusalue on rajattu arvioidun VOC- ja hajupäästön perusteella säteeltään 200 metrin alueelle säiliölaivan lastauspaikasta sekä 500 metrin alueelle kalliovarastosta. Lastauksessa muodostuva VOC- ja hajupäästö esiintyvät alueella ajoittain noin kahden kuukauden aikana vuodessa säiliölaivojen lastauksen yhteydessä. Säiliölaivojen purun ja varsinaisen varastoinnin aikana VOC- ja hajupäästöjä ei esiinny. Säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä muodostuva melu ei mallitusten perusteella aiheuta haittaa satama-alueen ulkopuolella. Seuranta Hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia tullaan seuraamaan tarkkailemalla pohjaveden pinnankorkeutta sekä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä vesistöön. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on edellytykset osallistua omalta osaltaan myös alueen ympäristömeluselvitysten laatimiseen sekä Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun.

6 Sivu 5 Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus Hankkeen toteutuminen lisää satama- ja varastointitoimintoja Tahkoluodon sataman alueella sekä luo muutamia suoria ja välillisiä työpaikkoja. Alue on kaavoitettu vastaavaa toimintaa varten ja alueella toimii useita muita vastaavan tyyppistä toimintaa harjoittavia toimijoita. Hankkeen toteuttaminen ei lisää kohtuuttomasti satama-alueen ympäristövaikutuksia. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat VOCja hajupäästöt, joita ei aiheudu ja hanke jätetään toteuttamatta ja kalliosäiliön annetaan täyttyä uudelleen vedellä. TERMIT JA LYHENTEET Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä: BAT BHK Keskitisleet L Aeq Tukes VOC paras käyttökelpoinen teknologia Biologinen hapenkulutus Esimerkiksi dieselpolttoaineet ja kevyt polttoöljy Ekvivalenttimelutaso Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Compounds) 1. JOHDANTO Finland Tank Storage Oy (ent. GT Energy Oy) on vuonna 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa asiakkailleen nestemäisten polttoaineiden varastointipalveluja maailmanlaajuisesti. Yritys on ottamassa uudelleen käyttöön Porin Tahkoluodossa sijaitsevaa Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entistä kalliovarastoa. Varaston kokonaistilavuus on noin m 3 ja siinä on aiemmin varastoitu raskasta polttoöljyä. Finland Tank Storage Oy tulee suunnitelmien mukaan käyttämään kalliovarastoa keskitisleiden sekä bensiinien pitkäaikaisvarastointiin. Keskitisleitä ovat esimerkiksi dieselpolttoaineet ja kevyt polttoöljy. Varastoinnissa tullaan varautumaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetystä poiketen myös kalliovaraston käyttöön bensiinien varastoinnissa. Alla olevassa kuvassa on esitetty kaavio toiminnan päävaiheista. Kuva 1. Kaavio toiminnan päävaiheista.

7 Sivu 6 2. HANKKEESTA VASTAAVAT Hankevastaava: Finland Tank Storage Oy (ent. GT Energy Oy) PL Espoo Y-tunnus: Hankevastaavan yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Michael Ek michael.ek@finlandtankstorage.fi Yhteysviranomainen: Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 523, Itsenäisyydenaukio Turku Yhteysviranomaisen yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Petri Hiltunen petri.hiltunen@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Parcifan Safety Consulting Oy Toimitusjohtaja Kari-Matti Sahala km.sahala@gmail.com

8 Sivu 7 3. HANKKEEN KUVAUS Hankevastaava Finland Tank Storage Oy (ent. GT Energy Oy) on vuonna 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa asiakkailleen nestemäisten polttoaineiden varastointipalveluja maailmanlaajuisesti. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on ottaa uudelleen käyttöön Porin Tahkoluodossa sijaitseva Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entinen kalliovarasto ja käyttää varastoa keskitisleiden ja bensiinien pitkäaikaisvarastointiin. Hankkeen yleiskuvaus Hankkeen kohde on Finland Tank Storage Oy:n Porin Tahkoluodon palavan nesteen kalliovarasto. Varasto on entinen Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n kalliovarasto, joka on tällä hetkellä pois käytöstä. Varastossa on viimeksi ollut varastoituna raskasta polttoöljyä 1990-luvun lopulla. Varasto koostuu kolmesta varastoluolasta ja niiden yhdystunneleista. Varaston yhteistilavuus on noin m 3. Varastoluolat ovat yhteydessä toisiinsa yhdystunnelien kautta, joten kalliovarastossa voidaan varastoida vain yhtä tuotetta kerrallaan. Varasto tullaan ottamaan keskitisleiden ja bensiinien pitkäaikaisvarastointikäyttöön ja varaston vuotuinen kierto arvioidaan olevan kaksi kertaa vuodessa. Varastoitavat tuotteet kuljetetaan Tahkoluodon satamaan ja satamasta säiliölaivoilla, jotka puretaan ja lastataan sataman öljylaiturissa. Tuotteiden pumppaus tapahtuu kiinteää putkilinjaa pitkin. Putkilinja laiturilta varastolle on suurimmaksi osaksi sataman alueella, joka myös huolehtii alueellaan olevien putkilinjojen kunnossapidosta. Öljylaituri ja siellä olevat satamalaitteet ovat myöskin sataman omistuksessa. Porin Satamalle on myönnetty vuonna 2007 ympäristölupa, johon sisältyy myös öljysataman toiminnot sekä maininta polttoaineiden kalliovarastosta. Tuotteita ei kuljeteta auto- eikä junakuljetuksina. Varastointiin liittyvät toiminnot jakaantuvat kolmeen päävaiheeseen: varastoitavan tuotteen purkuun säiliölaivasta, varastointiin maanalaisessa kallioluolassa ja tuotteen lastaukseen säiliölaivaan. Lisäksi toimintaan liittyy olennaisesti vuotovesien sekä syrjäytymiskaasujen käsittely. Kalliovaraston sekä muiden hankkeeseen liittyvien toimintojen sijainti ja sijoittelu on esitetty selostuksen liitteinä I-IV. Kalliovaraston toiminta perustuu siihen, että pohjaveden hydrostaattinen paine on korkeampi kuin luolassa vallitseva paine. Tällöin pohjavesi virtaa luolaan päin ja luolassa varastoitava vettä kevyempi tuote pysyy luolassa eikä leviä kallion halkeamissa luolan ulkopuolelle. Tarkempi kuvaus kalliosäiliön toimintaperiaatteesta on esitetty kuvassa 2 sekä selostuksen liitteenä V.

9 Sivu 8 Kuva 2. Finland Tank Storage Oy:n varastoinnin periaate Tahkoluodon kalliosäiliössä (Äikäs, K., Kalliosäiliön toimintaperiaate öljytuotteiden varastoinnissa, 2016). Säiliölaivan purku Ennen säiliölaivan purun aloitusta operaattorit sopivat varaston työnjohdon kanssa purun aikaisesta miehityksestä sekä tarkistavat kalliosäiliön pinnankorkeuden. Lisäksi operaattorit tarkistavat linjauksen satamasta säiliöille tarkistuslistan avulla, tekevät laivan miehistön kanssa purkaussuunnitelman sekä täyttävät yhdessä turvallisuuden tarkistuslistan. Tämän jälkeen operaattorit kiinnittävät laivan laiturilla olevalla laivavarrella maanpuolen putkistoon sekä antavat laivalle aloitusluvan, heti kun kaikki tarvittavat tarkistukset on tehty. Tyhjään kalliosäiliöön purku aloitetaan täyttöyhteen kokoon perustuvalla maksiminopeudella. Virtausnopeus säiliön täyttöyhteessä on maksimissaan 1 m/s, kunnes nestepinta on 250 mm yhteen yläreunan yläpuolella. Tämän jälkeen purkausnopeus voidaan nostaa säiliölle määriteltyyn maksiminopeuteen. Laivan purun aikana operaattorit seuraavat pinnan muutosta varastoluolan jatkuvatoimisesta pinnanmittauksesta. Säiliössä on tutka jatkuvana pinnanmittauksena ja pintakytkin ylitäytön estona. Korkean pinnan lukitus sulkee varastoluolan täyttölinjan automaattiventtiilin. Operaattorit tarkistavat satamalinjan säännöllisesti, noin kerran tunnissa, vuotojen varalta. Operaattorit ovat lisäksi säännöllisesti yhteydessä laivan miehistöön, jotta yhteydenpitokanava tulee varmistettua. Varastoluolan täyttölinjassa on automaattiventtiili, joka voidaan sulkea alueen hätäseis-painikkeesta sekä lisäksi rantalinjassa on useita käsiventtiileitä, jotka voidaan sulkea operaattoreiden toimesta poikkeamatilanteessa. Laivan purun lopuksi operaattorit tyhjentävät satamalinjan tyhjennyspumpulla tai tarpeen mukaan myös imuautolla. Lopuksi kaikki venttiilit suljetaan ja linja tarkistetaan tarkistuslistan mukaisesti. Operaattorit mittaavat ja kirjaavat vastaan otetun tuotemäärän.

10 Sivu 9 Viimeisen laivan jälkeen säiliön linjat sokeoidaan (paitsi vuotovesi- ja syrjäytymiskaasulinjat) ja myös varastoalueen putkilinjat tyhjennetään. Tuotteen varastointi Tuotteen varastoinnin aikana operaattorit tekevät säännöllisiä tarkistuskierroksia varaston alueella, kierrokset kattavat kaikki varaston toiminnot. Lisäksi operaattorit kirjaavat kaikki tapahtumat varastolla pidettävään ns. varastopäiväkirjaan, seuraavat säännöllisesti varastosäiliön ja vuotovesien viivästyssäiliön pintoja ja kirjaavat ne muistiin, seuraavat pohjaveden pinnan korkeutta ennalta sovituista paikoista. Tämä on tärkeää, sillä keskitisleiden varastointi kalliovarastossa perustuu siihen, että pohjaveden pinta on aina turvamarginaalin verran varastoitavan tuotteen pintaa korkeammalla. Tällöin veden virtaus on aina luolaan päin eikä varastoitava tuote pääse kulkeutumaan kallion sisään. Käytettävä varastoteknologia perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan teknologiaan ja se on esitetty tarkemmin yleiseurooppalaisessa BAT-dokumentissa: Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage, July Kuva 3. Periaatekuva kalliovaraston toiminnasta (Lähde: Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage, July 2006). Operaattorit pumppaavat tarvittaessa vuotovesiä varastoluolasta vedenkäsittelyjärjestelmään, josta ne johdetaan edelleen öljynerottimen kautta alueen hulevesijärjestelmään. Lisäksi operaattorit tarkkailevat säiliöitä ja muita laitteita vuotojen yms. poikkeavien tapahtumien varalta, sekä tekevät kaikille varaston laitteille niiden ennakkohuoltosuunnitelman mukaiset tarkistukset ja huoltotyöt. Lisäksi operaattorit kirjaavat kaikki puutteet ja viat kunnossapitojärjestelmään sekä tekevät välittömästi tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

11 Sivu 10 Säiliölaivan lastaus Ennen lastauksen aloitusta operaattorit sopivat varaston työnjohdon kanssa lastauksen aikaisesta miehityksestä ja tarkistavat kalliovaraston pinnankorkeuden. Lisäksi operaattorit tarkistavat linjauksen satamasta säiliöille tarkistuslistan avulla. Operaattorit tekevät laivan miehistön kanssa lastaussuunnitelman sekä täyttävät turvallisuuden tarkistuslistan ja kiinnittävät laivan laiturilla olevalla laivavarrella maanpuolen putkistoon. Operaattorit voivat aloittaa pumppauksen laivaan, heti kun kaikki tarkistukset on tehty ja laivan miehistö antaa aloitusluvan. Laivan lastauksen aikana operaattorit seuraavat pinnan muutosta varastoluolan jatkuvatoimisesta pinnanmittauksesta. Operaattorit tarkistavat satamalinjan säännöllisesti vuotojen varalta, noin kerran tunnissa ja ovat säännöllisesti yhteydessä laivaan, jotta yhteydenpitokanava tulee varmistettua. Laivauspumput voidaan pysäyttää hätäseis-painikkeesta ja rantalinjassa on useita käsiventtiileitä, jotka voidaan sulkea operaattorin toimesta poikkeamatilanteessa. Lastauksen lopuksi operaattorit tyhjentävät satamalinjan tyhjennyspumpulla sekä sulkevat kaikki venttiilit ja tarkistavat linjan tarkistuslistan mukaisesti. Jokaisen lastauksen yhteydessä mitataan ja kirjataan lastattu tuotemäärä. Viimeisen laivan jälkeen säiliön linjat sokeoidaan (paitsi vuotovesi- ja syrjäytymiskaasulinjat) ja myös varastoalueen putkilinjat tyhjennetään. Vuotovesien käsittely Varastoinnin aikana varastoitavan tuotteen alapuolelle kertyy pohjavettä (ns. patjavettä), joka pumpataan tarvittaessa pois kalliovarastosta ja edelleen viivästyssäiliöön ja sieltä edelleen vedenkäsittelyjärjestelmään. Varastosäiliö on varustettu vesirajapintamittauksella, jonka perusteella operaattorit suorittavat veden pumppauksen. Pitkäaikaisvarastoinnissa myös tuotteen kokonaispinnan kohoaminen kertoo veden kertymisestä luolaan tuotepatjan alle. Veden pumppaus suoritetaan aina valvottuna, joten mahdolliset häiriöt mittauksissa eivät pääse aiheuttamaan virheellistä pumppausta. Matala vedenrajapinta ja korkea viivästyssäiliön pinta pysäyttävät pumppauksen luolasta maanpäälliseen viivästyssäiliöön. Pumppauksen maksimiaika on myös rajoitettu automaatiossa olevan ajastimen avulla. Maanpäällisestä säiliöstä pohjalla oleva vesi valutetaan hallitusti operaattorin toimesta I-luokan öljynerottimen kautta alueen hulevesijärjestelmään. Viivästyssäiliöistä valutettavan veden virtausta säädetään öljynerottimen etukaivossa olevalla käsiventtiilillä. Öljynerottimen etukaivossa on pintakytkin, joka sulkee valutuslinjan automaattiventtiilin ja estää näin järjestelmän tulvimisen tukkeutuma- tai ylikuormitustilanteessa. Öljynerottimessa on tunnistin, joka hälyttää sinne kertyneestä öljystä. Hälytys sulkee valutuslinjassa olevan automaattiventtiilin. Maksimi valutusaika on rajoitettu automaatiossa olevan ajastimen avulla. Ajan täyttyminen sulkee valutuslinjan automaattiventtiilin. Vuotovesien viivästyssäiliön matalan pinnan kytkin sulkee valutuslinjan automaattiventtiilin, jottei säiliön nestepinnalle mahdollisesti kertynyt öljy ei pääse valumaan öljynerottimeen. Vuotovesien viivästyssäiliö puhdistetaan säännöllisesti. Säiliön puhdistuksesta mahdollisesti syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Syrjäytymiskaasujen käsittely Kalliosäiliön täytön sekä varastoitavien tuotteiden lastauksen yhteydessä muodostuu ns. syrjäytymiskaasuja. Merkittävä osa näistä kaasuista muodostuu kalliovaraston täytön yhteydessä ja nämä kaasut tullaan ottamaan talteen tai käsittelemään erillisellä talteenotto- tai polttolaitteistolla. Säiliölaivojen lastauksen yhteydessä muodostuvia syrjäytymiskaasuja ei tulla toistaiseksi käsittelemään, vaan ne johdetaan ilmaan, jossa ne laimenevat nopeasti. Tehtyjen selvitysten perusteella syrjäytymiskaasuista ei ole haittaa satama-alueen ulkopuolisille kohteille.

12 Sivu 11 Hankkeen edellyttämät uudet rakenteet Hankkeen toteutuksen yhteydessä rakennetaan uutta putkilinjaa olemassa olevien kannatinrakenteiden päälle noin 250 metriä. Kalliovaraston tontille rakennetaan 200 m 3 :n maanpäällinen viivästyssäiliö sekä öljynerotusjärjestelmä käsiteltävälle vuotovedelle. Lisäksi alueelle rakennetaan yksikerroksinen, pohjapinta-alaltaan noin 15 m 2 :n kokoinen muuntamorakennus. Hankkeen yhteydessä toteutettavat uudet rakenteet ovat kokoluokaltaan pieniä, eivätkä ne poikkea alueen muista olemassa olevista rakenteista tai rakennuksista. Hankkeen suunnitteluvaihe ja aikataulu Hanke on täällä hetkellä toteutussuunnitteluvaiheessa ja varastointitoiminta tullaan aloittamaan nykyisen aikataulun mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sekä ympäristölupaprosessin valmistuttua vuoden 2016 lopulla. Kallioluolan tyhjennys vedestä on jo aloitettu helmikuussa 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antaman luvan mukaisesti. 4. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tullaan tarkastelemaan kaksi eri vaihtoehtoa, joista vaihtoehto 1 perustuu hankkeen toteuttamiseen suunnitelmien mukaisesta ja vaihtoehto 0 hankeen jättämiseen toteuttamatta. Vaihtoehto 1: hanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti Hankevaihtoehdossa 1 Porin Tahkoluodossa sijaitseva kalliovarasto otetaan käyttöön ja siinä varastoidaan keskitisleitä ja bensiinejä. Hankkeeseen kuuluvat keskeisesti seuraavat toiminnot: laivojen purku ja lastaus, keskitisleiden tai bensiinien varastointi kallioluolassa sekä vuotovesien ja syrjäytymiskaasujen käsittely. Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta Hankevaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta ja jo tyhjennetyn kalliosäiliön annetaan täyttyä uudelleen pohjavedellä. 5. ARVIOINTIMENETTELY, OSALLISTAMINEN JA AIKATAULU Finland Tank Storage Oy:n suunnittelemaan Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entisen kalliovaraston uudelleen käyttöön ottoon liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistetty toimittamalla hankkeen toteuttamisesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Tämän jälkeen arviointiohjelman vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Porin kaupungin ilmoitustaululla. Arviointiohjelma on pidetty nähtävänä Porin kaupungin ympäristövirastossa, kaupunkisuunnittelussa ja teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinassa sekä Porin pääkirjastossa Ohjelmasta on pyydetty lausunnot Porin kaupungilta sekä muilta keskeisiltä viranomaisilta. Kuulutus arviointiohjelman nähtävänä olosta on julkaistu Satakunnan Kansassa. Arviointiohjelmaa esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Reposaari-yhdistyksen kokoustila Katiskassa Porin Reposaaressa. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta Hankkeesta laadittava ympäristövaikutusten arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle elokuun alussa 2016 ja selostuksesta kuuluttaminen sekä siihen liittyvä yleisötilaisuus ajoittuvat elokuuhun

13 Sivu Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta valmistuu alustavan arvion mukaan marras-joulukuussa YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (VARELY/758/2016). Lausunnossa todetaan, että ohjelman sisältö on esitetty YVA-asetuksen 9 :n edellyttämällä tavalla ja että hankkeen arviointiohjelma on varsin selkeä kokonaisuus, johon kuitenkin on tarpeen sisällyttää joitakin lisäyksiä ja tarkennuksia arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa: Lausunnon kohta Selostuksessa vaikutusalue tulee esittää havainnollisemmin kartalla. Selostuksessa tulee arvioida, onko hankkeessa tarvetta vaikutustyyppikohtaisesti määritellä erikseen lähi- ja kaukovaikutusalueet. Riskitarkastelu VE1:n osalta tulee asettaa esitettyä tärkeämmälle sijalle. Hankekuvauksessa tulee huolehtia, että hankekuvaus sisältää kaikki toiminnan edellyttämät oheis- ja lisätoiminnot ja on jo suunnitteluvaiheessa mahdollisimman täsmällinen. Eri osaprosessien tekninen kuvaus on hankkeessa hyvin keskeinen ja siihen tulee selostuksessa panostaa erityisesti. Jatkossa tulee huolehtia siitä, ettei aikataulun kiirehtiminen vaikuta työn laatuun. VE1:n edellyttämät maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset lupamenettelyt tulee selvittää. Hankkeen kytkeytymistä valtakunnallisten tai alueellisten alueidenkäytön, kestävän kehityksen, huoltovarmuuden tai puolustusvoimien tavoitteisiin ei ole tarkasteltu. Arviointiselostuksessa erityisesti laskentamenetelmien kuvaus tulee esittää niin selkeästi ja ymmärrettävästi, että ilman erityistä asiantuntemustakin menetelmien käyttökelpoisuudesta, yleisestä luotettavuudesta ja menetelmiin sisältyvistä keskeisistä epävarmuuksista saa käsityksen. Myös liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusnäkökohdat tulee sisällyttää tarkasteluun. Nykytilan kartoitukseen tulee kutenkin liittää myös kuvaus parhaillaan suoritettavasta veden pumppauksesta pois kalliovarastosta. Toimintojen kuvauksessa tulee tarkastella riittävän yksityiskohtaisesti myös toiminnan lopettamisen edellyttämiä toimia. Vaikutusalue on esitetty kuvassa 4. Lisäksi vaikutusalueen rajausperusteet on esitetty kappaleessa 7. Arvio on esitetty kappaleessa 10. Arvio ympäristöonnettomuuksista on esitetty kappaleessa 17. Riskianalyysiraportti on esitetty liitteenä VIII. Hankkeen kuvaus on esitetty kappaleessa 3. Hanketta on kuvattu tarkemmin kuvissa 1 ja 2 sekä liitteessä V. Uusi aikataulu on esitetty kappaleessa 5. Lupamenettely on esitetty kappaleessa 15. Tarkastelu on esitetty kappaleessa 12. Ilmapäästöjen leviämismallinnuksen kuvaus on esitetty liitteessä VI. Lisäksi epävarmuustekijöitä on arvioitu kappaleessa 16. Laivaliikenteen turvallisuuden sekä ympäristöystävällisyyden osalta toiminnassa noudatetaan voimassaolevia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja määräyksiä sekä Porin Satama Oy:n turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Kuvaus on esitetty kappaleen 10 kohdassa Päästöt vesistöön. Toiminnan lopettamiseen liittyvät toimet on esitetty kappaleen 10 kohdassa Käytöstä poistaminen.

14 Sivu 13 Selostuksessa tulee tehdä huolellisesti selkoa kalliovaraston tiiviydestä, vuotovesien ja vesien käsittelystä. Hankkeen vaatimat uudet rakennelmat tulee myös kuvata. Arviota hankkeen työllistävästä vaikutuksesta tulee täsmentää. Ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutusten yhteydessä tulee tarkemmin perustella, mistä syystä VOC-päästöjä ei arvioida juuri syntyvän itse varastoinnin aikana. Vesistövaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä meneillään olevan kalliovaraston tyhjennyspumppauksen vaikutuksia lähialueen veden laatuun. Melutarkastelussa tulee ottaa huomioon nykyinen melutilanne alueella. Ylimalkaan kaikkien toimintojen yleis- ja teknisen kuvauksen tulee olla riittävän tarkkaa. Hankkeen kuvaus on esitetty kappaleessa 3. sekä liitteessä V. Selostuksessa tulee olla löydettävissä vastaukset mm. yleisötilaisuudessa esiin tulleisiin kysymyksiin - kalliovaraston lämpötilasta Kalliovaraston lämpötila on noin 10 C. - kalliovaraston mahdollisesta lämmittämisestä Kalliovarastoa ei lämmitetä eikä varastossa ole siihen liittyviä laitteistoja. - hajuhaitoista Hajuhaitat on esitetty kappaleen 10. kohdassa Päästöt ilmaan. - mahdollisuudesta varastoida kerralla useampaa eri polttoainetta Luolat ovat yhteydessä toisiinsa, eikä niissä ole mahdollista varastoida kerralla useampaa polttoainetta. - polttoaineiden kuljetusksesta Tuotteet kuljetetaan säiliölaivoilla. Tuotteita ei kuljeteta auto- eikä junakuljetuksina. Selvitys kalliovaraston toiminnasta on esitetty liitteessä V ja vesien käsittely kappaleen 3. kohdassa Vuotovesien käsittely. Hankkeen vaatimat uudet rakennelmat on kuvattu kappaleen 3 kohdassa Hankkeen edellyttämät uudet rakenteet. Työllistävä vaikutus on esitetty kohdassa 20. Perustelu on esitetty kappaleen 10. kohdassa Päästöt ilmaan. Tyhjennyspumppaus on käsitelty kappaleen 10. kohdassa Päästöt vesistöön. Arvioinnissa on käytetty hyväksi aiemmin toteutettua ympäristömeluselvitystä. Selvitys on esitetty liitteenä VII. Hanke tulee liittää osana meneillään olevaan Tahkoluodon teollisuusalueen ja sataman ympäristömeluollisuusalueen ja sataman ympäristömeluselvityk- Hanke liitetään meneillään olevaan Tahkoluodon teselvitykseenseen. Melumallinnus. Arvioinnissa on käytetty hyväksi aiemmin toteutettua ympäristömeluselvitystä. Selvitys on esitetty liitteenä VII. Riskien ja poikkeustilanteiden sekä niihin varautumisen arviointi ovat tässä hankkeessa keskeisiä. paleessa 8. Arvio ympäristöonnettomuuksista on esi- Riskien hallintaan liittyvät dokumentit on kuvattu kaptetty kappaleessa 17. Riskianalyysiraportti on esitetty liitteenä VIII. Maanjäristysriski on arvioitu kappaleen 17 kohdassa Maanjäristysriski sekä liitteessä IX. Liikenteen arviointi. Tahkoluodon kemikaalisataman laivaliikenne kasvaa hankkeen myötä noin 50%. Laivaliikenteen ympäristövaikutuksia on esitetty kappaleen 10 kohdassa Päästöt ilmaan. Arvioinnin sisältämät epävarmuustekijät sekä oletukset tulee tuoda esille mahdollisimman selkeästi. ilmapäästöjen osalta tarkemmin liitteessä VI. Epävarmuustekijät on kuvattu kappaleessa 16 sekä Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot. Vuotovesien sekä syrjäytymiskaasujen käsittely on esitetty kappaleessa 3 sekä kappaleessa 10. Poikkeustilanteisiin varautuminen on esitetty kappaleessa 17. Vaihtoehtojen vertailu. Vaihtoehtojen vertailu on esitetty kappaleessa 20. Seuranta. Ympäristövaikutusten seuranta on esitetty kappaleessa 21 sekä liitteessä X.

15 Sivu YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksista annetun lain (469/1994) perusteella arvioinnissa tulee tarkastella toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tämän hankkeen kannalta keskeisimmät tarkasteltavat, ympäristövaikutukset tulevat olemaan VOC- ja hajupäästöt, melu sekä toiminnan vaikutukset alueen laivaliikenteeseen. Vaikutusalueen rajaus Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen vaikutusalue on rajattu VOC- ja hajupäästöjen perusteella 200 metrin säteellä alueelle säiliölaivan lastauspaikasta sekä 500 metrin säteelle kalliovaraston ympäristössä. Kalliovaraston ympäristössä esitetty vaikutusalue perustuu mahdolliseen syrjäytymiskaasujen käsittelyyn liittyvään toimintahäiriöön. Normaalista toiminnasta aiheutuvat muut ympäristövaikutukset rajoittuvat merkittävästi pienemmälle alueelle kalliovaraston ja öljylaiturin välittömään läheisyyteen. Vaikutusalue sijoittuu kuvan 4 mukaisesti Porin Tahkoluodon sataman pohjoisosaan ja sen pohjoispuolella olevalle vesialueelle. Vaikutusalueen perusteena käytettyä VOC- ja hajupäästöä esiintyy alueella ainoastaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä, jos lastattavana tuotteena on bensiini. Keskitisleiden lastauksen, säiliölaivojen purun sekä varastoinnin yhteydessä vaikutusalue on merkittävästi pienempi. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että muodostuvat VOC- ja hajupäästöt rajoittuvat vallitsevista ilmavirtauksista johtuen selvästi Kuiva-Paakkarin eteläpuolelle, eikä aiheuta haittaa alueen lomaasutukselle. VOC- ja hajupäästöä esiintyy esitetyllä vaikutusalueella arvioiden mukaan ajoittain maksimissaan kahden kuukauden aikana vuodessa, jos lastattavana tuotteena on bensiini.

16 Sivu 15 Kuva 4. Vaikutusalueen rajaus. Vaikutusten merkittävyyden arviointi Ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnissa tullaan käyttämään viisiportaista luokittelua: 1. merkityksetön vaikutus 2. vähäinen vaikutus 3. kohtalainen vaikutus 4. merkittävä vaikutus 5. erittäin merkittävä vaikutus.

17 Sivu ARVIOINTIIN KÄYTETTY KESKEINEN AINEISTO Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty varastointitoiminnan turvallisuuteen, riskien hallintaan sekä ympäristöonnettomuuksiin varautumisen osalta Porin Satama Oy:n olemassa olevaa turvallisuusdokumentaatiota, jotka ovat saatavilla Porin Sataman kotisivuilla: Porin Satama Oy:n satamajärjestys Porin Satama Oy:n turvallisuusopas Öljyntorjuntasuunnitelma 2015, Porin Satama Oy Turvallisuustiedote Tahkoluodon lähiseudun asukkaille, Porin Satama Oy Lisäksi toiminnanharjoittaja, Finland Tank Storage Oy, on laatinut yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa hanketta varten seuraavat turvallisuusdokumentit: Riskianalyysiraportti. Finland Tank Storage Oy Tahkoluodon varasto, ATOR-Consultants Oy/TkSoft Oy, Sisäinen pelastussuunnitelma. Finland Tank Storage Oy, ATOR-Consultants Oy/Logiwin Oy, Turvallisuusselvitys. Finland Tank Storage Oy, ATOR-Consultants Oy/Logiwin Oy, Toiminnan ja vaikutusten tarkkailusuunnitelma, ATOR-Consultants Oy, Porin satamassa on lisäksi laadittu vuonna 2009 koko satama-alueeseen liittyvä ympäristömeluselvitys: Tahkoluodon teollisuusalue ja satama, ympäristömeluselvitys. Insinööritoimisto Akukon Oy, Tahkoluoto, ympäristömeluselvitys Kemikaalisatama. Insinööritoimisto Akukon Oy, Hankkeen ilmapäästöjen arviointia varten on lisäksi laadittu kaksi erillistä päästölaskentaa sekä leviämismallinnus: GT Energy Oy Tahkoluodon varasto. Diesel varastoinnin VOC-laskenta (EPA-42 arvio), ATOR- Consultants Oy, Finland Tank Storage Tahkoluodon varasto. Bensiinivarastoinnin VOC-laskenta (EPA-42 arvio), ATOR-Consultants Oy, Finland Tank Storage Tahkoluodon varasto. Bensiinivarastoinnin VOC-leviämismallinnus. TkSoft Oy, Hankkeessa käytettävää kalliosäiliövarastointia ja siihen liittyvää maanjäristysriskiä on kuvattu erillisissä raporteissa: Kalliosäiliön toimintaperiaate öljytuotteiden varastoinnissa. ATOR-Consultants Oy/Saanio & Riekkola Oy, Maanjäristysriski kalliosäiliövarastoinnissa. ATOR-Consultants Oy/Saanio & Riekkola Oy, Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on huomioitu toimintaan liittyvä yleiseurooppalainen BAT-dokumentti: Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage, July 2006.

18 Sivu YMPÄRISTÖN NYKYTILA Tahkoluoto sijaitsee noin 27 kilometriä Porin kaupungin keskustasta luoteeseen, aivan ulkosaariston tuntumassa. Ensimmäiset öljysäiliöt ja öljysatama rakennettiin Tahkoluotoon 1950-luvun lopulla. Hiililaituri ja hiilikenttä valmistuivat 1970-luvulla. Rautatie Tahkoluotoon valmistui 1980-luvulla ja syväsatama Useat toiminnanharjoittajat purkavat, lastaavat ja varastoivat Tahkoluodon sataman alueella polttoaineita ja kemikaaleja. Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus Kaavoitus Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Tahkoluoto on satama-aluetta (LS), teollisuus- ja varastotoimintojen aluetta (T), josta suurin osa vaarallisten kemikaalien valmistamiseen, varastoimiseen ja kuljetuksiin varautuen (T-1) sekä energiahuollon aluetta (EN). Alueelle johtaa seututie, yhdysrata/sivurata-luokkainen rautatie ja laivaväyliä, voimalinja ja ohjeellinen voimalinja (400 kv kv ja varaus 400 kv) sekä maakaasuverkon yhteystarve maalta ja mereltä. Kokonaisuus sisältyy satamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (ls) ja lisäksi Kokemäenjoen laakson valtakunnallisesti merkittävään monikeskuksisen aluerakenteen kehittämisvyöhykkeeseen (kk1). Tahkoluoto kuuluu myös koko rantavyöhykkeen käsittävään merkittävään matkailun ja virkistyskäytön kohdevyöhykkeeseen (mv1). Sv1-merkinnällä on osoitettu Tahkoluodon sataman varallisten kemikaalien suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Kuva 5. Ote Satakunnan maakuntakaavasta ( ).

19 Sivu 18 Alueella on voimassa hyväksytty Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa asemakaavanmuutosalue on osin vesiliikenteen, osin teollisuus- ja varastoaluetta. Alueelle on laadittu uusi Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaavaehdotus, viimeinen versio päivätty Sen käsittely on keskeytetty Osayleiskaavaehdotuksen jatkokäsittely on selvitysvaiheessa. Asemakaavan muutosalue sijaitsee satama-alueella (LS), rajautuen teollisuus- ja varastoalueeseen, jolla vaarallisten kemikaalien valmistaminen ja varastoiminen on sallittu (T/kem). Alueen asemakaava on vahvistettu Aluetta koskeva merkintä ja määräys on LS-1, Satamaalue. Alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Alueen kautta on järjestettävä ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueella tulee olla yksi autopaikka kolmea alueella samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohti. Korttelialueiden autopaikat saa sijoittaa satama-alueelle. Lähiympäristössä ei ole vireillä muita asemakaavan muutoshankkeita. Alueen itäpuolisella, viereisellä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella on laajentumissuunnitelma ja aluevaraus luoteeseen, kemikaalilaiturin suuntaan. Maankäyttö ja asutus Satama-alueen kaakkoispuolella on maa- ja metsätalousaluetta sekä Tahkoluodon asuinalue. Varsinaisella hankealueella ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitseen Tahkoluodon asuinalueella, noin puolen kilometrin etäisyydellä. Muut asuinalueet: Parkkiluoto sijaitseen noin yhden kilometrin, Reposaari 1,5 kilometrin ja Iso-Katava kahden kilometrin etäisyydellä. Lähin koulu, päiväkoti ja leirintäalue sijaitsevat Reposaaren taajamassa, noin kahden kilometrin etäisyydellä kaakkoon. Maanomistus Alueen omistaa Porin Satama ja Finland Tank Storage Oy on vuokrannut alueen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maisema ja kulttuuriympäristö Hanke sijaitsee Porin Tahkoluodon öljysataman alueella pääosin maan alla ja siinä hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia satama- ja kalliorakenteita. Tahkoluodon satama-alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojeltuja maisema-alueita. Lähimmät valtakunnalliset arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat yli viiden kilometrin etäisyydellä. Valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä Reposaaren kulttuuriympäristö sijaitseen hankealueesta noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. Lisäksi samalla etäisyydellä sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta: Kappelinluoto ja Reposaaren puolustusvarustus. Ihmisten elinolot, terveys ja viihtyisyys Porin edustan merialueella kalasti vuonna ammattikalastajaa (vuonna 2000 ammattikalastajia oli 30) ja näiden kokonaissaalis oli noin 62 tonnia (vuonna 2000 vastaava saalismäärä oli noin 76 tonnia). Vaikka ammattikalastajien määrä on laskenut, ei ammattikalastajien pyyntiponnistus ole merkittävästi laskenut 2000-luvun aikana. Yleisimmät saalislajit olivat silakka, ahven, siika ja lohi. Porin edustan merialueella harjoitetaan myös runsaasti vapaa-ajan kalastusta (2008 kalastaneita ruokakuntia vuonna 2013) ja selvästi suosituimmat pyydystyypit olivat mato-onki, heittovapa ja verkot. Kokonaissaalis oli 113 tonnia ja alueen runsaimmat saalislajit olivat hauki, ahven, silakka ja kuha. Kyselyn mukaan tämän alueen merkittävimmät kalastushaitat olivat rehevöityminen ja vesikasvillisuuden lisääntyminen.

20 Sivu 19 Kalojen aistinvaraisessa arvioinnissa arvoitiin vuonna 2013 alueelta pyydettyjen haukien laaduksi melko hyvän ja hyvän välillä. Kalojen aistinvarainen laatu on parantunut tarkkailun kuluessa (2007/2010/2013). Ilmasto ja ilmanlaatu Porin ja Meri-Porin merkittävimmät rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästölähteet ovat energiatuotanto ja teollisuus. Taajama-alueella ilmanlaatuun vaikuttaa lisäksi liikenne. Porissa on toteutettu jatkuvatoimista ilmanlaadun tarkkailua vuodesta 1985 lähtien, Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen mittausjärjestelmä käsittää nykyisin kaksi mittausasemaa, jotka sijaitsevat Itätullissa kaupungin keskustassa ja Pastuskerissa. Porin keskustassa mitattavat komponentit ovat hiilimonoksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, otsoni, rikkidioksidi sekä typenoksidit ja Pastuskerissa rikkidioksidi. Vuoden 2014 tulosten perustella valtioneuvoston säätämät ilmanlaadun raja-arvot ja tavoitearvot (38/2011) alittuivat Porin keskustan ja Pastuskerin mittausasemilla kaikille mitattaville komponenteille. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot (480/1996) alittuivat niin ikään kaikkien mitattujen komponenttien kohdalla. Ilmanlaatuindeksi Porin keskustassa vaihteli vuoden 2014 mittaustulosten perustella hyvästä erittäin huonoon, enimmäkseen ilmanlaatu oli välttävä (n. 37 %), tyydyttävä (23 %) tai huono (n. 20 %). Sataman alueella ei ole jatkuvatoimista ilman laadun seurantaa. Melu ja tärinä Tahkoluodon satamassa melua aiheuttavat alueelle sijaitsevat voimalaitokset, satamatoiminnot sekä liikenne. Tahkoluodon teollisuusalueelta ja satamasta on tehty ympäristömeluselvitys vuonna Selvityksen perusteella Tahkoluodon asuinalueen länsireunalla sijaitsevien kiinteistöjen pihoilla on ekvivalenttimelutaso (L Aeq) ollut yöaikaan db. Päivällä ekvivalenttimelutaso (L Aeq) 55 db ei ole ylittynyt. Liikenne Tahkoluodon satamaan johtaa syväväylä, jonka kulkusyvyys on 15,3 metriä. Väylä kulkee Gummandooran saaristo (FI ) Natura -alueen läpi. Tahkoluodon satamassa on vuosittaisia laivakäyntejä noin kappaletta. Ajoneuvoliikenne Tahkoluodon satamaan on huippuliikenteen aikana noin 950 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaan liikenteen osuus on noin 20 %. Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonkohteet Tahkoluodon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä erityisiä luontoarvoja. Lähin Natura-alue, Gummandooran saaristo (FI ), sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä. Gummandooran saaristo on luonnontilainen saaristoalue ja siellä on edustava eläin- ja kasvilajisto. Etäämpänä sijaitsevat Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti ja Yyterinsannat kuuluvat myös Natura verkostoon. Kokemäenjoen suistoalue (FI200079) on luokiteltu kansainvälisesti merkittäväksi kosteikkoalueeksi, joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Preiviikinlahden Natura-alue (FI200080) on suojeltu lintudirektiivin perusteella. Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi Tahkoluodon alue on toiminut satamana useita vuosikymmeniä. Tahkoluodon alueella kallion päällä olevat maakerrokset ovat suurelta osin täytemaata. Täytemaa on rakeisuudeltaan yleisesti soraista hiekkamoreenia, joka johtaa hyvin vettä. Luonnontilainen maakerros on vettä huonommin johtavaa

21 Sivu 20 hiekkamoreenia. Kallion pinta vaihtelee alueella noin 1,0-12,0 metrin syvyydellä maanpinnasta, joten myös täyttömaakerrosten ja luonnontilaisten maakerrosten paksuudet vaihtelevat. Alueen kallion kivilaji on lähes kauttaaltaan oliviinidiabaasi, jonka pintaosissa on rikkonaisia osia ja vuonna 2007 tehdyn kalliotutkimuksen perusteella todettiin alueella kohtalaisen suurta vesimenekkiä. Pintaosan rikkonaisuuden ja vedenläpäisevyyden takia varastoluola on alun perin sijoitettu poikkeuksellisen syvälle. Tehtyjen tutkimusten perusteella rikkonaisuutta esiintyy noin tasolle -40 asti. Tällä perusteella luolien yläosat läpäisevät rikkonaisia vyöhykkeitä. Kalliovaraston pohjavesipinta on luonnollista tilannetta huomattavasti alempana, noin tasolla -45, josta syystä varasto on pohjavesiä ympäriltään imevä rakenne. Noin 30 metrin etäisyydellä kalliovaraston länsipuolella pohjavesipinta on 2007 tehtyjen mittausten perusteella +0,12, kun taas itäpuolella se on tasolla -5,56. Tämän on arvioitu johtuvan länsipuolella esiintyvästä voimakkaammasta virtauksesta merestä. Aluetta ei ole luokiteltu pohjavesialueeksi. Tahkoluotoa ympäröi meri. Kalliovaraston länsipuolella sijaitseva merenlahti on täytetty lentotuhkalla. Täytemaa on hyvin vettä läpäisevää, joten pohjavesi noudattelee meriveden pinnan tasoa. Pohjaveden gradientti on Tahkoluodon alueella pieni, keskiosassa pohjavesi on hieman korkeammalla kuin rantavyöhykkeellä ja tästä johtuen pohjavesi virtaa merta kohden. Pohjavesipintojen korkeuserojen ollessa pieniä, voivat meriveden pinnanvaihtelut muuttaa tilannetta ja aiheuttaa pohjaveden virtaussuunnan muutoksen. Geobotnia Oy on tehnyt vuonna 2007 Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n toimeksiannosta kyseisen kalliovaraston pohjavesivirtausten mallinnuksen, jossa on selvitetty pohjaveden virtausolosuhteita sekä mahdollisten haitta-aineiden leviämistä kalliovarastosta ympäristöön pohjavesivirtausten mukana. Pintavedet ja vesiluonto Vesien sekoittumis- ja laimenemisolosuhteet ovat Tahkoluodon edustalla hyvät. Meri syvenee loivasti ja tasaisesti rannikolta poispäin siirryttäessä. Merialueen luontaiset virtaukset suuntautuvat Selkämeren rannikolla etelästä pohjoiseen virtausnopeuden ollessa 2-4 cm/s. Sääolosuhteet vaikuttavat osaltaan virtausten suuntaan ja nopeuteen. Veden vaihtuvuus pintakerroksissa on erittäin tehokasta. Kokemäenjoen makea vesi leviää merialueelle Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja toisaalta Kallon aukosta etelään. Eteläinen virtaus kääntyy pääosin pohjoiseen Reposaaren ja Kaijakarin välistä. Tietyissä oloissa makeaa vettä leviää pintakerroksessa myös pitemmälle etelään ja Yyterin rannikolle. Talvella jääpeitteisenä aikana makea vesi levittäytyy ohuena jäänalaisena kerroksena myös Säpin suuntaan. Tahkoluodon edustan merialuetta kuormittavat pistemäisten kuormituslähteiden (kunnalliset jätevedet ja teollisuus) lisäksi alueelle laskevien jokien hajakuormitus. Suurin yksittäinen pistekuormittaja on BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen suhteen Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamo. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laadun ja kalataloudellista tarkkailua on toteutettu 1970-luvulta lähtien. Meriveden keskimääräinen laatu on Porin edustan vuoden 2014 merialueen yhteistarkkailutulosten mukaan seuraava: Happi Sähkönjohtavuus Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 9,5-10,5 mg/l ms/m µg/l µg/l

22 Sivu 21 Porin edustan merialueen veden laatu on parantunut pitkällä aikavälillä. Meriveden happililanne on Porin edustan merialueen yhteistarkkailun tulosten mukaan ollut hyvä jo pitkään. Veden laadun osalta Ahlaisten saariston ulko-osat ovat lievästi reheviä. Aivan saariston ulkoreuna ja muu merialue ovat kuitenkin lähellä karua tyyppiä. Karuimmat vedet esiintyvät mm. Säpin suunnalla, jossa Kokemäenjoen vaikutus on vähäisempää. Porin edustan merialueen ekologinen tila on ulkosaaristossa tyydyttävä. Kokemäenjoen makeiden vesien pohjoiseen painottunut leviämissuunta on nähtävissä myös merialueen ekologisesta tilasta. Preiviikinlahdessa, jonne Kokemäenjoen vedet eivät ulotu, ekologinen tila on hyvä. Pohjaeläin tarkkailun tulosten mukaan Pihlavanlahden, Kolpanselän ja Ahlaisten saariston eteläosan pohjat olivat yleensä välttäviä, mutta Ahlisten saariston pohjoisosan avoimemmilla alueilla sijaitsevat pohjat ovat hyviä. Huonokuntoisimmat pohjat tavattiin Ahlaisten ja Merikarvia välillä lähellä mannerta, missä pohjan ekologinen tila luokiteltiin useimmiten huonoiksi. Pääsääntöisesti pohjien tilan kehitys on ollut suotuisaa matalilla asemilla sekä taantunut jonkin verran syvillä asemilla. 10. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankkeen aiheuttamat välittömät ympäristövaikutukset liittyvät säiliölaivojen purkuun ja lastaukseen, tuotteiden varastointiin kalliovarastossa sekä ilmapäästöjen ja vuotovesien hallintaan. Välillisiä ympäristövaikutuksia, kuten alueen ympäristöolosuhteiden muutosta, luontokokonaisuuksien pirstaloitumista tai maankäytön tai alueen muiden toimintojen muutosta hankkeen myötä ei tässä arvioinnissa ole tunnistettu. Hankkeen hyvin rajatusta vaikutusalueesta johtuen ympäristövaikutuksia ei ole katsottu tarpeelliseksi tarkastella erikseen lähi- ja kaukovaikutuksina. Hankkeeseen liittyvä säiliölaivaliikenne tapahtuu olemassa olevia väyliä pitkin. Hankkeen myötä Porin sataman liikennemäärä kasvaa noin säiliölaivakäynnillä vuodessa. Nykyisin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalilaitureissa käy vuosittain hieman yli sata säiliölaivaa. Hanke lisää säiliölaivaliikennettä arvion mukaan noin 50 %.

23 Sivu 22 Kuva 6. Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Päästöt ilmaan Säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä vapautuu pumpattavasta tuotteesta ilmaan kaasumaisia päästöjä, joiden määrä on arvioitu laskennallisesti kahdelle eri tuotteelle. Keskitisleiden pumppauksessa kalliovarastoon, pitkäaikaisvarastoinnissa sekä lastauksessa takaisin säiliölaivaan kokonaispäästö VOC-kaasujen osalta on alle yksi tonni vuodessa. Bensiinin varastoinnin mahdollistamiseksi kalliovarasto tullaan varustamaan VOC-kaasujen talteenotolla tai niiden poltolla, jolloin yli 99,5 % kalliovaraston täytön aikana muodostuvista VOC-päästöistä saadaan otettua talteen tai poltettua. Bensiinin lastauksessa säiliölaivaan muodostuu arvion mukaan VOC-päästöjä yhteensä noin 77 tonnia vuodessa. Muodostuvia VOC-päästöjä ei käsitellä, vaan niiden annetaan sekoittua ilmaan. VOC-päästöjen vaikutukset alueella työskentelevien henkilöiden työturvallisuuteen on arvioitu rajoittuvan alle 100 metrin etäisyydelle päästökohdasta. Lisäksi säiliölaivojen lastauksen yhteydessä muodostuvan hajupäästön on arvioitu leviävän bensiinien lastauksessa maksimissaan noin 100 metrin etäisyydelle öljylaiturista. Päästöjä esiintyy alueella ainoastaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä, kun las-

24 Sivu 23 tattavana tuotteena on bensiini. Keskitisleiden lastauksen, säiliölaivojen purun sekä pitkäaikaisvarastoinnin yhteydessä merkittäviä VOC- ja hajupäästöjä ei esiinny. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että muodostuva hajupäästö rajoittuu vallitsevista ilmavirtauksista johtuen Kuiva-Paakkarin eteläpuolelle eikä toiminnasta aiheudu haittaa alueen loma-asutukselle. Kalliosäiliössä varastoitavan bensiinin lastaus säiliölaivoihin kaksinkertaistaa kuitenkin koko sataman vuosittaiset VOC-päästöt ja niiden osalta voidaan hankkeen ympäristövaikutuksia pitää kohtalaisina (3), mutta kuitenkin hyvin paikallisina (vaikutusalueen säde noin 200 m) ja lyhytkestoisina. Keskitisleiden osalta ilmapäästöjen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi (2). Liitteessä VI on esitetty tarkemmin VOC-päästöjen leviämismallinnus. Koska kalliovarastossa lämpötila pysyy alhaisena ja lähes vakiona (noin 10 C), kalliovarastossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ja vähäiset ilmapaineen muutokset eivät aukaise hengitysputkessa olevaa ylija alipaineventtiiliä, hiilivetypäästöjä ei arvioida syntyvän varsinaisen varastoinnin aikana ja varastoinnin ilmapäästöjen ympäristövaikutukset ovat merkityksettömät (1). Varastointitoiminnan johdosta laivakäynnit Tahkoluodon satamassa lisääntyvät arvioin mukaan noin säiliölaivakäynnillä vuodessa. Laivojen vuoden 2015 alusta voimaan tullut rikkidirektiivi sekä laivaliikenteelle suunniteltu tiukat typpirajoitukset vähentävät laivaliikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä ja näin ollen laivaliikenteen lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta satama-alueen rikkidioksidipäästöjen ja typen oksidien päästöihin määrään. Kokonaisuutena laivakäyntien aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäiset (2). Poikkeustilanteessa säiliölaivan purun yhteydessä VOC-kaasujen käsittelyjärjestelmän vikaantuminen voi lyhytaikaisesti aiheuttaa normaalia suurempia VOC-ja hajupäästöjä, mutta tällöin pumppaus keskeytetään mahdollisuuksien mukaan. Tässä poikkeustilanteessa ilmapäästöjen ympäristövaikutus vastaa säiliölaivan lastausta ja se voi olla lyhytaikaisesti kohtalainen (3). Melu Tahkoluodon kemikaalisatamasta on tehty ympäristömeluselvitys vuonna Selvitys on esitetty liitteenä VII. Selvityksen mukaan kemikaalisataman melu alittaa yleisen loma-asuntoalueille annetun yöohjearvon 40 db lähimpien loma-asuntosaarien, Keski-Paakarin ja Fofängin, rannassa vaikka säiliölaiva pumppaisi öljylaiturissa koko yön. Hankkeesta aiheutuu melua säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä. Kokonaisuudessaan melu jää arvioiden mukaan lähimmillä loma-asuntoalueille kuitenkin alle 40 db:n, joten hankkeen ympäristövaikutukset melun osalta voidaan arvioida vähäisiksi (2). Päästöt vesistöön Kalliovaraston tyhjentäminen pumppaamalla vedestä aloitettiin helmikuussa 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pumppauksen ajaksi mereen on laitettu öljypuomit purkuputkien ulostulon kohdalle. Lisäksi pumpattavan veden öljyhiilivetyjen pitoisuutta tarkkaillaan pumppauksen aikana. ELY-keskus on hyväksynyt toiminnanharjoittajan esittämän tarkemman aikataulun pumppauksesta ja vesinäytteiden otosta. Tyhjennys on edennyt suunnitelmien mukaisesti, eikä tehdyissä vesianalyyseissä ole havaittu jäämiä kalliosäiliössä aiemmin varastoidusta raskaasta polttoöljystä. Analyyseissä on kuitenkin havaittu pieniä pitoisuuksia muista satama-alueella käsitellyistä ja varastoiduista kemikaaleista. Varastoinnin yhteydessä kalliosäiliöstä pumpataan pois 140 m 3 vettä vuorokaudessa. Pumpattu vesi johdetaan ensin viivästyssäiliöön ja sieltä edelleen I-luokan öljynerottimen kautta alueen hulevesijärjestelmään. Öljynerotin on varustettu öljyntunnistimella. Hulevesijärjestelmään johdettavan käsitellyn

25 Sivu 24 veden öljypitoisuus on alle 5 mg/l ja vuositasolla hulevesijärjestelmän kautta mereen pääsee arvioiden mukaan noin 50 kg hiilivetyjä pääasiassa veteen liuenneita tai sekoittuneita. Nämä päästöt hajoavat pintavedessä kuitenkin nopeasti. Vesistöpäästöjen osalta hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi (2) Säiliölaivan purun tai lastauksen yhteydessä tapahtuva vuoto havaitaan nopeasti ja vuotoihin on varauduttu asianmukaisella kalustolla. Vuodot pystytään rajaamaan hyvin öljypuomeilla sekä keräämään mahdollisuuksien mukaan talteen. Pienet vuotomäärät varastoitavia tuotteita myös hajoavat nopeasti veden pinnalla. Vuototapauksessa ympäristövaikutukset voivat olla kohtalaiset (2), mutta hyvin rajatulla alueella. Käytöstä poistaminen Kalliosäiliön käytöstä poistaminen voidaan tehdä varastoitavien tuotteen lastauksen jälkeen, lopettamalla vuotoveden pumppaus ja antamalla säiliön täyttyä pohjavedellä. Varastoitavien tuotteiden lastauksen jälkeen säiliöön jääneet hiilivetyjäämät pumpataan veden pinnalta viivästyssäiliöön ja toimitetaan edelleen asianmukaisesti hävitettäväksi. Käytöstä poistaminen tullaan toteuttamaan ympäristöviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti ja tarvittaessa sille haetaan erillinen ympäristölupa. 11. ARVIO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDESTÄ Tässä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on tunnistettu seuraavat hankkeeseen liittyvät ympäristövaikutukset ja arvioitu niiden merkittävyys. Ympäristövaikutus Toiminto Merkittävyys Päästöt ilmaan Bensiinin käsittely (3) kohtalainen Keskitisleiden käsittely (2) vähäinen Pitkäaikaisvarastointi (1) merkityksetön Säiliölaivaliikenne (2) vähäinen VOC-kaasujen käsittelyjärjestelmän vikaantuminen (3) kohtalainen Melu Säiliölaivojen purku ja lastaus (2) vähäinen Päästöt vesistöön Käsitellyn vuotoveden johtaminen mereen (2) vähäinen Vuoto säiliölaivan purussa tai lastauksessa (3) kohtalainen Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tehtyjen selvitysten perusteella hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen rajoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista ja 500 metrin etäisyydelle kalliovarastosta. Merkittävin ympäristövaikutus tällä alueella tulee olemaan bensiinien lastauksen yhteydessä muodostuvat VOC- ja hajupäästöt. Bensiinien lastauksen yhteydessä tulee myös huomioida alueella työskentelevien ihmisten työturvallisuus, lähinnä ilmaan vapautuvan bentseenin osalta. Tämä vaikutusalue rajoittuu kuitenkin alle 100 metrin etäisyydelle päästölähteestä. Bensiinistä ilmaan haihtuvista yhdisteistä bentseeniä pidetään syöpävaaraa aiheuttavana yhdisteenä. Bentseenille on säädetty terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi raja-arvo 5 µg/m 3 vuosikeskiarvona. Tehtyjen laskelmien perusteella ilman bentseenipitoisuus lähimmillä loma-asunnoilla on noin 20 % annetusta raja-arvosta ja lähimmillä vakituisilla asuinalueilla alle 0,1 µg/m 3 vuosikeskiarvona.

26 Sivu 25 Tämän perusteella hankkeesta muodostuvien ilmapäästöjen ei arvioida aiheuttavan terveysvaaraa lähialueen asukkaille. Hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat vähäiset (2). Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon Hankkeen toteutuksella ei ole vaikutusta satama-alueen maaperään. Vuotovesien käsittelyjärjestelmästä huolimatta mereen päätyy pieniä määriä veteen liuenneita öljyhiilivetyjä, jotka kuitenkin hajoavat pintavedessä nopeasti, eikä niistä aiheudu merkittäviä vaikutuksia alueen meriveden laatuun tai sen käyttöön. Säiliöalusten lastauksen yhteydessä muodostuvien VOC-päästöjen vaikutukset alueen ilman laatuun ovat paikallisia ja vaikutukset rajoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista. Hankkeen vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon ovat normaalitoiminnassa vähäiset (2) sekä mahdollisessa onnettomuustilanteessa paikallisesti ja lyhytaikaisesti kohtalaiset (3). Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia satama-alueen kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat merkityksettömät (1). Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Hanke toteutetaan satama-alueella ja siihen liittyy vain pieniä rakenteellisia muutoksia, joten hankkeella ei ole yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan eikä kulttuuriperintöön. Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset (2). Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hankkeeseen liittyvä säiliölaivaliikenne tapahtuu olemassa olevia väyliä pitkin, eikä siitä aiheudu haittaa esimerkiksi alueella tapahtuvalle kalastukselle. Hankkeen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat vähäiset (2). 12. HANKKEEN SUHDE ALUEEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIIN Hankkeen tavoitteena on ottaa uudelleen käyttöön Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entinen kalliovarasto ja pitkäaikaisvarastoida siellä keskitisleitä ja bensiinejä. Käyttöönoton valmistelu on aloitettu helmikuussa 2016 pumppaamalla varastossa olevaa vettä pois Varsinaissuomen ELY-keskuksen antama luvan mukaisesti. Kalliovaraston käyttöönoton yhteydessä alueella toteutetaan pieniä rakenteellisia muutoksia, joihin haetaan tarvittavat rakennusluvat. Toiminta rajoittuu satama-alueelle ja sen ympäristövaikutukset arvioiden perusteella noin 500 metrin etäisyydelle. Kokonaisuudessa hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia alueen maankäyttösuunnitelmiin. Hanke ei liity myöskään muihin hankkeisiin, suunnitelmiin tai ohjelmiin, eikä arviointimenettelyä ole liitetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Hanke ei myöskään edellytä kaavamuutoksia.

27 Sivu 26 Huoltovarmuuskeskuksella ei ole ollut vuoden 2000 jälkeen öljytuotteita kalliovarastoituna Tahkoluotoon. Huoltovarmuuskeskus on omalta osaltaan suorittanut kaikki öljytuotteiden varastointiin kyseisissä luolissa liittyneet velvoitteet eikä Huoltovarmuuskeskuksella ole mitään suunnitelmia tai tavoitteita kyseisten kalliovarastojen suhteen. (Ilmoitus Huoltovarmuuskeskus) 13. HANKKEEN SUHDE ALUEEN LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN Hankkeen toteutus lisää Porin sataman laivaliikennettä noin laivakäynnillä vuodessa, liikenne tapahtuu olemassa olevia väyliä pitkin. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonvarojen käyttöön, kuten kalastukseen esitetyllä vaikutusalueella. 14. HANKKEEN SUHDE ALUEEN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN Hanke toteutetaan Porin sataman alueella ja siinä tullaan huomioimaan kaikki Porin Satama Oy:n antamat ohjeet ja määräykset, jotka liittyvät alueen ympäristönsuojeluun. Lähimmät luonnonsuojelun kannalta merkittävät kohteet sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä, eikä hankkeen toteutuksella ole arvioiden mukaan vaikutusta niihin. 15. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Ympäristölupa Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tulee olla ympäristölupa. Toiminnanharjoittaja tulee hakemaan toiminnalle ympäristöluvan. Kemikaalilupa Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun Valtioneuvoston asetuksen (685/2015) perusteella keskitisleiden ja bensiinien varastointi kalliosäiliössä, jonka tilavuus on m 3, on laajamittaista vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointi ja toiminnalta edellytetään lupaa. Lupaa on haettava kirjallisesti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) ennen yksityiskohtaisten toteutusratkaisujen tekemistä, hyvissä ajoin ennen tuotantolaitoksen rakennustöiden aloittamista. Tukes on myöntänyt luvan keskitisleiden varastointiin kalliosäiliössä. Lisäksi bensiinin varastoinnin osalta lupaan on haettu tarvittavaa muutosta. Rakennuslupa Porin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan hankkeeseen liittyvistä rakennelmista tulee tehdä toimenpideilmoitus Porin kaupungin rakennuslupatoimistoon. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto koskien GT Energy Oy:n suunnitelmaa pumpata vettä Porin Tahkoluodon kalliovarastosta Lausunnossa esitetyssä kannanotossa Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että veden pumppaaminen pois kalliovarastosta ei vaadi ympäristölupaa tai vesilain mukaista lupaa ottaen huomioon veden laadusta saadut selvitykset. Pumppauksen ajaksi mereen tulee laittaa öljypuomit purkuputkien ulostulon kohdalle. Lisäksi pumpattavan veden öljyhiilivetyjen pitoisuutta tulee tarkkailla pumppauksen aikana. ELY-keskus on hyväksynyt toiminnanharjoittajan esittämän tarkemman aikataulun pumppauksesta ja vesinäytteiden otosta.

28 Sivu EPÄVARMUUSTEKIJÄT Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ei toiminnan rajallisesta luonteesta johtuen ole merkittäviä epävarmuustekijöitä. Varastointi perustuu kymmeniä vuosia yleisesti käytössä olleeseen teknologiaan ja se on myös esitetty parhaana käyttökelpoisena teknologiana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on kuitenkin käytetty laskenta- ja mallinnusmenetelmiä, joissa voi olla lähtötietoihin, oletuksiin sekä ulkoisiin olosuhteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi bensiinien lastauksen yhteydessä muodostuva VOC-päästö voi kuitenkin levitä poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuen arvioissa esitetystä poiketen. Näillä epävarmuustekijöillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta arvioinnin tuloksiin. 17. ARVIO YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSISTA Finland Tank Storage Oy:n uudelleen käyttöön otettava kalliovarasto ja siihen liittyvät rakenteet on suunniteltu ja rakennettu tarkoitustaan varten voimassa olevien turvallisuusstandardien mukaisesti. Hankkeesta laaditun riskianalyysin perusteella toimintaan liittyvät merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät vuototilanteisiin laivojen purun tai lastauksen yhteydessä. Riskianalyysiraportti on esitetty selostuksen liitteenä VIII. Hankkeeseen keskeisesti liittyvä säiliölaivojen purku ja lastaus tulee tapahtumaan Tahkoluodon sataman öljy- ja kemikaaliterminaalissa. Toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi sekä mahdollisten ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi Porin Satama Oy on laatinut öljyvahinkojen torjuntalakiin (1673/2009) perustuvan öljyntorjuntasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että mahdollisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan on varauduttu asianmukaisesti, mahdolliset vahingot voidaan torjua nopeasti ja tehokkaasti siten, että niiden aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Finland Tank Storage Oy on lisäksi laatinut toimintaan liittyen vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen (855/2012) ja kemikaalilain (744/1989, muutos 1073/1995 ja 491/2008) nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden perusteella turvallisuusselvityksen. Selvityksen avulla osoitetaan, että toimintaan liittyvän polttonesteiden varastoinnin aiheuttamat suuronnettomuusvaarat on tunnistettu sekä esitetään, että toiminnassa on huomioitu onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja mahdollisten seurausten rajaaminen. Maanjäristysriski Hankkeeseen liittyvän maanjäristysriskin arvioimiseksi laadittiin erillinen raportti, joka on esitetty selostuksen liitteenä IX. Raportissa todetaan, että Suomen kallioperä kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, joka on seismisesti rauhallista aluetta. Suomessa tapahtuu kuitenkin vuosittain muutaman kymmentä pientä maanjäristystä, joista valtaosa voidaan havaita vain erittäin herkillä seismografeilla eli maanjäristysmittareilla. Ihmisaistein näistä voidaan havaita vain muutamia järistyksiä vuodessa. Fennoskandian alueen järistykset ovat olleet voimakkuudeltaan alle viisi magnitudia ja tyypillisesti ne tapahtuvat km:n syvyydessä. Tämän tyyppiset maanjäristykset aiheuttavat vain harvoin vaurioita ihmisten tekemille rakenteille. Suomessa havaitut maanjäristykset keskittyvät Kainuun ja Perämeren väliselle ja Porin seudulla niitä on havaittu erittäin vähän.

29 Sivu 28 Kuva 7. Porin ympäristön maanjäristykset noin 300 vuoden ajalta (Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen mukaan). Maanjäristysriskiä ei yleisesti huomioida eikä edellytetä huomioitavaksi suomalaisten rakennuskohteiden suunnittelussa. Poikkeuksen kuitenkin tekee ydinvoimalaitosten kriittisten osien suunnittelu, jossa riski huomioidaan. Kalliotilat ovat hyvin kestäviä maanjäristyksille ja niitä käytetään tyypillisesti myös väestösuojina. Suomessa ei esiinny maanjäristyksiä, jotka edellyttäisivät huomioimista kalliosäiliöiden suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä. Teoreettisessa tapauksessa maanjäristys voi aiheuttaa halkeamia kallioon, jolloin todennäköisin seuraus on vain vuotoveden määrän kasvaminen. Tämä edellyttäisi vuotovesien lisäpumppausta, mutta ei vaarantaisi tuotteiden varastointia. 18. SELVITYS HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA Hankkeessa uudelleen käyttöön otettava kalliosäiliö on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan veteen liukenemattomien polttoaineiden varastointiin. Kalliosäiliön sijainti Tahkoluodon sataman alueella soveltuu logistisesti sekä kaavoituksellisesti hyvin suunniteltuun toimintaan. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään merkittäviä jo olemassa olevia muita rakenteita. Alkuperäisessä käytössä kalliovarastossa varastoitiin raskasta polttoöljyä, johon liittyen varaston yhteydessä oli raskaan polttoöljyn varastoinnin vaatimat lämmitysjärjestelmät. Nykyisessä käyttötarkoituksessa varastoitavat tuotteet eivät vaadi erillistä lämmitystä ja kyseiset järjestelmät on jo purettu aiemmin pois.

30 Sivu 29 Suomen kallioperässä on kymmenittäin kalliosäiliöitä, joissa on varastoitu raakaöljyä ja muita öljytuotteita jo kymmenien vuosien ajan. Kalliosäiliössä varastointi perustuu seuraaviin perusperiaatteisiin: varastoitavan tuotteen tulee olla vettä kevyempää varastoitavan tuotteen tulee olla veteen liukenematonta varastoitava tuote ei saa sekoittua veteen ollessaan kosketuksessa veden kanssa ympäröivän kallion tulee olla veden kyllästämä ja pohjaveden tulee virrata kalliosta säiliöön päin kalliolaadun tulee soveltua kalliosäiliön rakentamiseen ja kalliosäiliön stabiliteettia tulee voida ylläpitää säiliön suunnitellun käyttöiän ajan. Tahkoluodon kalliosäiliön laki sijaitsee noin 40 metrin syvyydellä ja pohja noin 70 metrin syvyydellä maanpinnasta. Säiliötä ympäröivä kallioperä on rakoillutta, kuten Suomen kallioperä on aina. Kallion avoimet raot ovat veden kyllästämiä pohjaveden pintaan asti, joka sijaitsee alueella noin 2-3 metriä maanpinnan alapuolella. Kalliosäiliön pohjassa on noin metrin paksuinen vesikerros, jonka päällä varastoitava tuote kelluu. Vesikerroksen paksuus pidetään vakiona pumppaamalla ylimääräinen kalliosta säiliöön vuotava vesi pois säiliön pohjalla sijaitsevasta pumppukaivosta vuotovesipumpulla. Varastoitavaa tuotetta on säiliössä korkeintaan noin 95 % säiliön tilavuudesta, jolloin säiliön yläosa toimii kaasutilana. Tällä järjestelyllä säiliötä ympäröivän pohjaveden paine on noin 3-6 bar (riippuen säiliön täyttöasteesta) suurempi kuin säiliön paine ja tästä seuraa, että kalliossa oleva vesi virtaa aina säiliöön päin ja varastoitava tuote pysyy säiliössä. Kalliovarastojen käyttö veteen liukenemattomien nesteiden varastoinnissa on hyvin tunnettu ja vuosikymmeniä käytetty menetelmä ja se on myös esitetty polttonesteiden varastointiin laaditussa yleiseurooppalaisessa BAT-dokumentissa (BAT=paras käyttökelpoinen teknologia). Kalliovaraston käyttöönoton yhteydessä varasto on ensin pumpattu tyhjäksi kertyneestä pohjavedestä. Tämän jälkeen varastoon ja sen yhteyteen, maan pinnalle, sekä öljylaiturille vievään putkistoon on tehty pieniä rakenteellisia muutoksia. Varastoitavien tuotteiden pumppausten yhteydessä muodostuu VOC- ja hajupäästöjä, joista merkittävä osa tullaan ottamaan talteen tai polttamaan. Osan ilmapäästöistä, jotka muodostuvat säiliölaivojen lastauksen yhteydessä, annetaan sekoittua ja laimentua ilmaan. Ilmapäästöjen vaikutusalue on arvioitu mallittamalla VOC- ja hajupäästöt, jolloin vaikutusalue rajautuu 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista ja poikkeustilanteissa 500 metrin etäisyydelle kalliovarastosta. Vallitsevista tuulista johtuen merkittävimmät vaikutukset tulevat olemaan öljylaiturin pohjois- ja itäpuolisilla alueilla. Kokonaisuudessaan hanke on tämän selvityksen perusteella ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen eikä se lisää kohtuuttomasti alueen ympäristövaikutuksia. 19. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN RAJAAMINEN Kalliovaraston täytön yhteydessä muodostuu merkittävä määrä VOC-päästöjä, jotka tullaan kuitenkin käsittelemään asianmukaisesti. Laivojen lastauksen yhteydessä muodostuvat VOC-päästöt voivat aiheuttaa hajukynnyksen ylittymisen noin 200 metrin etäisyydellä öljylaiturista. Päästöt kuitenkin laimenevat nopeasti ilmavirtausten vaikutuksesta.

31 Sivu 30 Toiminnanharjoittaja on laatinut hankkeesta riskikartoituksen, jossa on tunnistettu ja arvioitu hankkeeseen liittyvät taloudelliset-, henkilö- ja ympäristöriskit. Lisäksi riskikartoituksessa on tehty tarvittavat toimenpide-ehdotukset riskien hallinnan parantamiseksi sekä sovittu jatkotoimenpiteiden vastuista. Riskikartoitus on toteutettu käyttämällä toimintavirheanalyysin periaatteita. Lisäksi toiminnanharjoittaja on laatinut kemikaaliturvallisuuslainsäädännön vaatimat sisäisen pelastussuunnitelman ja turvallisuusselvityksen. Laivaliikenteen turvallisuuden sekä ympäristöystävällisyyden osalta toiminnassa noudatetaan voimassaolevia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja määräyksiä sekä Porin Satama Oy:n turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Hankkeeseen liittyvät merkittävimmät ympäristöriskit ovat laivojen purun tai lastauksen aikana tapahtuva vuoto. Tähän on varauduttu riskiarvion tulosten mukaisesti sekä yhteistyössä Porin Satama Oy:n, alueen muiden toimijoiden sekä alueellisen pelastusviranomaisen kanssa. Toiminnassa noudatetaan Porin Satama Oy:n antamia ohjeita ja määräyksiä. Säiliölaivojen purusta ja lastauksesta aiheutuva melu ei lisää merkittävästi alueen melukuormaa, eikä edellytä vaikutusten rajaamista. 20. TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Hankkeen toteuttaminen lisää laivaliikennettä Porin satamassa ja tuo alueelle taloudellisia hyötyjä. Lisäksi toiminnalla on positiivisia työllisyysvaikutuksia. Hankkeen toteutuksen mukanaan tuomat ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan ole vaikutuksiltaan merkittäviä ja ne rajoittuvat arvioiden mukaan noin 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista ja 500 metrin etäisyydelle kalliovarastosta. Hankkeen toteutuksen yhteydessä toiminnanharjoittaja on varautunut mahdollisiin onnettomuustapauksiin yhteistyössä Porin Satama Oy:n sekä alueen pelastusviranomaisten kanssa. 0-vaihtoehdossa hanke jätetään toteuttamatta ja kalliosäiliön annetaan täyttyä uudelleen pohjavedellä. Tällöin toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset: VOC- ja hajupäästöt, melu sekä onnettomuusriskit jäävät pois. Lisäksi Porin sataman laivaliikenne ei kasva hankkeen mukanaan tuomalla säiliölaivamäärällä ja hankkeella saavutettavat taloudelliset sekä työllisyyteen liittyvät hyödyt jäävät toteutumatta.

32 Sivu 31 VOC-päästöt VE1 Hankkeen VOC-päästöt ovat arvion mukaan 80 tonnia vuodessa. Päästöjen vaikutukset rajoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle säiliölaivan lastauspaikasta. Poikkeustilanteessa VOC-päästöjen vaikutukset rajoittuvat 500 metrin etäisyydelle kalliovarastosta. VE0 Ei lisääntyneitä VOC-päästöjä. Hajupäästöt Hajun on arvioitu leviävän noin 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista. Päästö esiintyy ainoastaan bensiinien lastauksen yhteydessä maksimissaan kahden kuukauden ajan vuodessa ja tällöinkin ajoittain. Ei lisääntyneitä hajupäästöjä. Vesipäästöt Melu Liikenne Vuotovesi pumpataan kalliosäiliöstä viivästyssäiliöön ja edelleen öljynerottimen kautta alueen hulevesijärjestelmään. Poikkeustilanteessa vuoto rajataan öljypuomilla satama-altaan sisäpuolelle. Säiliölaivojen purku ja lastaus aiheuttavat ajoittaista melua, joka kuitenkin rajoittuu satama-alueelle. Öljysataman liikenne lisääntyy noin säiliölaivakäynnillä vuodessa. Laivakäynnit lisäävät öljysataman liikennettä noin 50 % ja vaikuttavat positiivisesti Porin sataman toimintaan. Ei vuotovesipumppausta. Ei lisääntynyttä melua. Ei laivaliikenteen lisääntymistä. Työllisyys Hanke työllistää toteutuessaan muutamia henkilöitä sekä suoraan, että välillisesti. Ei työllisyysvaikutusta.

33 Sivu SEURANTAOHJELMA Hankkeen toteutuksen yhteydessä toiminnanharjoittaja tulee tarkkailemaan alueen pohjaveden pinnankorkeutta sekä vuotoveden pumppauksen yhteydessä pumpattavan veden öljypitoisuutta. Toiminnan ja vaikutusten tarkkailusta on hankkeelle laadittu erillinen tarkkailusuunnitelma, joka on esitetty selostuksen liitteenä X. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on edellytykset osallistua myös omalta osaltaan alueen ympäristömeluselvitysten laatimiseen sekä Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun. Varaston toiminnasta, varastoiduista tuotteista, päästöistä sekä muodostuvista jätteistä pidetään vuosittain kirjaa. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset ja kirjanpitoa koskevat tiedot raportoidaan Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Merialueen yhteistarkkailun tulokset raportoidaan voimassa olevan käytännön mukaisesti. 22. YHTEENVETO Finland Tank Storage Oy on ottamassa uudelleen käyttöön Porin Tahkoluodossa sijaitsevaa Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entistä kalliovarastoa. Varaston kokonaistilavuus on noin m 3 ja siinä aiemmin varastoitu raskasta polttoöljyä. Finland Tank Storage Oy tulee suunnitelmien mukaan käyttämään kalliovarastoa keskitisleiden sekä bensiinien pitkäaikaisvarastointiin. Varastoitavat tuotteet tuodaan säiliölaivoilla Porin Tahkoluodon satamaan ja ne puretaan öljylaiturissa. Varastoitavat tuotteet pumpataan kiinteää putkilinjaa pitkin suoraan kalliovarastoon. Määrätyn varastointiajan jälkeen tuotteet lastataan säiliölaivoihin ja kuljetetaan pois. Arvioiden mukaan tuote vaihtuu varastossa kaksi kertaa vuodessa. Tuotteen käsittely jakaantuu kolmeen päävaiheeseen. Tuotteen purkaus laivasta, tuotteen varastointi maanalaisessa kalliovarastossa ja tuotteen lastaus laivaan. Lisäksi toimintaan liittyy olennaisesti kalliosäiliöstä muodostuvien vuotovesien ja syrjäytymiskaasujen käsittely.