Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Petrokemian tuotteiden kalliovarastohanke Tahkoluodon satamassa Porissa

Transkriptio

1 Diaarinumero Varsinais-Suomi VARELY/758/2016 Finland Tank Storage Oy Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Petrokemian tuotteiden kalliovarastohanke Tahkoluodon satamassa Porissa Finland Tank Storage Oy on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Porin Tahkoluodon sataman alueelle sijoittuvasta petrokemian tuotteiden kalliovarastohankkeesta. ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUS- TEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Petrokemian tuotteiden kalliovarastohanke Tahkoluodon satamassa Hankkeesta vastaava YVA-konsultti Finland Tank Storage Oy Parcifan Safety Consulting Oy PL 61 Anttilantie ESPOO LAUKKOSKI Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain (laki ympäristövaikutusten arvioinnista /468) tarkoituksena on edistää ja yhtenäistää ympäristövaikutusten arviointia hankkeiden suunnittelussa. Lain keskeinen tavoite on kansalaisten tiedonsaannin helpottaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Tavoitteena on myös ehkäistä hankkeiden haitallisia vaikutuksia sekä luonnon- että sosiaaliselle ympäristölle. Petrokemian tuotteiden kalliovarastohankkeeseen Tahkoluodon satamassa tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 8 d) perusteella: öljyn, petrokemian tuotteiden tai kemiallisten tuotteiden varastot, joissa näiden aineiden varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään m 3. Yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YVA-menettelyssä on pyrkimyksenä selvittää ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa ja arviointiohjelmasta an- VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Vaihde Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, Turku Valtakatu 12, Pori

2 2/17 netun yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyjen arviointiselostuksen sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto tulee liittää aikanaan lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut, että veden pumppaaminen pois kalliovarastosta ei vaadi ympäristölupaa eikä vesilain mukaista lupaa ottaen huomioon veden laadusta saadut selvitykset. Pumppauksen ajaksi mereen tulee sijoittaa öljypuomit purkuputkien ulostulon kohdalle. Lisäksi pumpattavan veden öljyhiilivetyjen pitoisuutta tulee tarkkailla pumppauksen aikana. ELY-keskus on hyväksynyt toiminnanharjoittajan esittämän tarkemman aikataulun pumppauksesta ja vesinäytteiden otosta. Suunniteltu hanke ei edellytä kaavamuutoksia. Hankkeeseen liittyvistä rakennelmista tulee tehdä toimenpideilmoitus Porin kaupungin rakennusviranomaiselle. Hankkeen VE 1:n mukainen toiminta edellyttää ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (YSL liite 1, taulukko 2, kohta 5 e: muu polttonesteiden varasto, jossa voidaan varastoida tällaista kemikaalia vähintään 100 m 3 ). Hanke edellyttää Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta haettavaa lupaa laajamittaiseen vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin. Hanke, sen tarkoitus ja sijainti Hankkeen kohde on Finland Tank Storage Oy:n Porin Tahkoluodon palavan nesteen kalliovarasto. Varasto on entinen Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n kalliovarasto, joka on tällä hetkellä pois käytöstä. Varastossa on viimeksi ollut varastoituna raskasta polttoöljyä 1990-luvun lopulla. Varasto koostuu kolmesta varastoluolasta ja niiden yhdystunneleista. Varaston yhteistilavuus on noin m 3. Varastoluolat ovat yhteydessä toisiinsa yhdystunnelien kautta, joten kalliovarastossa voidaan varastoida vain yhtä tuotetta kerrallaan. Varasto tullaan ottamaan keskitisleiden ja bensiinien pitkäaikaisvarastointikäyttöön ja varaston vuotuisen kierron arvioidaan olevan kaksi kertaa vuodessa. Varastoitavat tuotteet kuljetetaan Tahkoluodon satamaan ja satamasta säiliölaivoilla, jotka puretaan ja lastataan sataman öljylaiturissa. Tuotteiden pumppaus tapahtuu kiinteää putkilinjaa pitkin. Putkilinja laiturilta varastolle on suurimmaksi osaksi sataman alueella, joka myös huolehtii alueellaan olevien putkilinjojen kunnossapidosta. Öljylaituri ja siellä olevat satamalaitteet ovat myöskin sataman omistuksessa. Porin Satamalle on myönnetty vuonna 2007 ympäristölupa, johon sisältyy myös öljysataman toiminnot sekä maininta polttoaineiden kalliovarastosta. Tuotteita ei kuljeteta auto- eikä junakuljetuksina. Varastointiin liittyvät toiminnot jakaantuvat kolmeen päävaiheeseen: varastoitavan tuotteen purkuun säiliölaivasta, varastointiin maanalaisessa kallioluolassa ja tuotteen lastaukseen säiliölaivaan. Lisäksi toimintaan liittyy olennaisesti vuotovesien sekä syrjäytymiskaasujen käsittely. Kalliovaraston sekä muiden hankkeeseen liittyvien toimintojen sijainti ja sijoittelu on esitetty selostuksen liitteinä I-IV. Kalliovaraston toiminta perustuu siihen, että pohjaveden hydrostaattinen paine on korkeampi kuin luolassa vallitseva paine. Tällöin pohjavesi virtaa luolaan päin ja luolassa varastoitava vettä kevyempi tuote pysyy luolassa eikä leviä kallion halkeamissa luolan ulkopuolelle. Tarkempi kuvaus kalliosäiliön toimintaperiaatteesta on esitetty kuvassa 2 sekä selostuksen liitteenä V.

3 3/17 Kuva: Finland Tank Storage Oy:n varastoinnin periaate Tahkoluodon kalliosäiliössä (Äikäs, K., Kalliosäiliön toimintaperiaate öljytuotteiden varastoinnissa, 2016) Vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkasteltavana on 0-vaihtoehdon lisäksi yksi toteutusvaihtoehto. Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta ja jo tyhjennetyn kalliosäiliön annetaan täyttyä uudelleen pohjavedellä. Vaihtoehto 1: Kalliovarasto otetaan käyttöön ja siinä varastoidaan bensiinejä sekä keskitisleitä, kuten dieselpolttoaineita, kevyttä polttoöljyä ja lentopetrolia. Hankkeeseen kuuluvat keskeisesti seuraavat toiminnot: laivojen purku ja lastaus, bensiinien tai keskitisleiden varastointi kallioluolassa sekä vuotovesien ja syrjäytymiskaasujen käsittely. Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Hankkeen toteuttaminen ei vaadi muutoksia voimassa oleviin kaavoihin. Hankkeen vaikutusalueen rajaus Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen vaikutusalue on rajattu VOC- ja hajupäästöjen perusteella 200 metrin säteelle säiliölaivan lastauspaikasta sekä 500 metrin säteelle kalliovaraston ympäristössä. Kalliovaraston ympäristössä esitetty vaikutusalue perustuu mahdolliseen syrjäytymiskaasujen käsittelyyn liittyvään toimintahäiriöön. Normaalista toiminnasta aiheutuvat muut ympäristövaikutukset rajoittuvat merkittävästi pienemmälle alueelle kalliovaraston ja öljylaiturin välittömään läheisyyteen.

4 4/17 Vaikutusalue sijoittuu kuvan 4 mukaisesti Porin Tahkoluodon sataman pohjoisosaan ja sen pohjoispuolella olevalle vesialueelle. Vaikutusalueen perusteena käytettyä VOC- ja hajupäästöä esiintyy alueella ainoastaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä, jos lastattavana tuotteena on bensiini. Keskitisleiden lastauksen, säiliölaivojen purun sekä varastoinnin yhteydessä vaikutusalue on merkittävästi pienempi. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että muodostuvat VOC- ja hajupäästöt rajoittuvat vallitsevista ilmavirtauksista johtuen selvästi Kuiva-Paakkarin eteläpuolelle, eikä aiheuta haittaa alueen loma-asutukselle. VOC- ja hajupäästöä esiintyy esitetyllä vaikutusalueella arvioiden mukaan ajoittain maksimissaan kahden kuukauden aikana vuodessa, jos lastattavana tuotteena on bensiini. Kuva: Vaikutusalueen rajaus (Lähde: Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Parsifan Safety Consulting Oy, ) Arvioidut ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Ympäristövaikutuksista annetun lain (469/1994) perusteella arvioinnissa tulee tarkastella toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen.

5 5/17 Tämän hankkeen kannalta keskeisimmät tarkasteltavat, ympäristövaikutukset tulevat olemaan VOC- ja hajupäästöt, melu sekä toiminnan vaikutukset alueen laivaliikenteeseen. Ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnissa tullaan käyttämään viisiportaista luokittelua: 1. merkityksetön vaikutus 2. vähäinen vaikutus 3. kohtalainen vaikutus 4. merkittävä vaikutus 5. erittäin merkittävä vaikutus. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty varastointitoiminnan turvallisuuteen, riskien hallintaan sekä ympäristöonnettomuuksiin varautumisen osalta Porin Satama Oy:n olemassa olevaa turvallisuusdokumentaatiota, jotka ovat saatavilla Porin Sataman kotisivuilla: Porin Satama Oy:n satamajärjestys Porin Satama Oy:n turvallisuusopas Öljyntorjuntasuunnitelma 2015, Porin Satama Oy Turvallisuustiedote Tahkoluodon lähiseudun asukkaille, Porin Satama Oy Lisäksi toiminnanharjoittaja, Finland Tank Storage Oy, on laatinut yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa hanketta varten seuraavat turvallisuusdokumentit: Riskianalyysiraportti. Finland Tank Storage Oy Tahkoluodon varasto, ATOR- Consultants Oy/TkSoft Oy, Sisäinen pelastussuunnitelma. Finland Tank Storage Oy, ATOR-Consultants Oy/Logiwin Oy, Turvallisuusselvitys. Finland Tank Storage Oy, ATOR-Consultants Oy/Logiwin Oy, Toiminnan ja vaikutusten tarkkailusuunnitelma, ATOR-Consultants Oy, Porin satamassa on lisäksi laadittu vuonna 2009 koko satama-alueeseen liittyvä ympäristömeluselvitys: Tahkoluodon teollisuusalue ja satama, ympäristömeluselvitys. Insinööritoimisto Akukon Oy, Tahkoluoto, ympäristömeluselvitys Kemikaalisatama. Insinööritoimisto Akukon Oy, Hankkeen ilmapäästöjen arviointia varten on lisäksi laadittu kaksi erillistä päästölaskentaa sekä leviämismallinnus: GT Energy Oy Tahkoluodon varasto. Diesel varastoinnin VOC-laskenta (EPA- 42 arvio), ATOR-Consultants Oy, Finland Tank Storage Tahkoluodon varasto. Bensiinivarastoinnin VOC-laskenta (EPA-42 arvio), ATOR-Consultants Oy, Finland Tank Storage Tahkoluodon varasto. Bensiinivarastoinnin VOCleviämismallinnus. TkSoft Oy, Hankkeessa käytettävää kalliosäiliövarastointia ja siihen liittyvää maanjäristysriskiä on kuvattu erillisissä raporteissa:

6 6/17 Kalliosäiliön toimintaperiaate öljytuotteiden varastoinnissa. ATOR-Consultants Oy/Saanio & Riekkola Oy, Maanjäristysriski kalliosäiliövarastoinnissa. ATOR-Consultants Oy/Saanio & Riekkola Oy, Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on huomioitu toimintaan liittyvä yleiseurooppalainen BAT-dokumentti Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage, July Ympäristövaikutusten vertailu eri toteutusvaihtoehdoissa Hankkeen ympäristövaikutuksia VE1:n ja VE0:n kesken on vertailtu lopussa kootusti. Vertailua ei ole suoritettu vaikutusluokkakohtaisesti eikä vaikutusten suuruutta ole kuvattu. Vaikutusten vertailu on koottu taulukoksi vertailun helpottamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen ja sen vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuutta. Päätöksen toteutettavasta vaihtoehdosta tekee lopulta hankevastaava YVA-menettelyn päätyttyä. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Porin kaupungin ilmoitustaululla. Arviointiselostus on pidetty nähtävänä Porin kaupungin ympäristövirastossa, Porin kaupunkisuunnittelussa, teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinassa, Reposaaren kirjastossa ja siitä on pyydetty Porin kaupungin sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu Satakunnan Kansassa. Arviointiselostusta on esitelty Reposaari-yhdistyksen kokoustila Katiskassa Porin Reposaaressa järjestetyssä yleisötilaisuudessa YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausunnot Lausuntoja on annettu 6 kpl ja mielipiteitä on esitetty 1 kpl. Lausunnot ja mielipide on toimitettu hankkeesta vastaavan käyttöön. Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen keskeisin sisältö. Porin kaupungin ympäristölautakunta esittää lausuntonaan arviointiselostuksesta seuraavaa: YVA-selostuksessa on pääsääntöisesti huomioitu ympäristölautakunnan arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esittämät tarkennukset ja täydennykset. Samoin selostus sisältää hajupäästöjen leviämisen mallinnuksen, mikä on tarpeen suunnitellun bensiinin varastoinnin myötä. Riskikartoituksessa huomio kiinnittyy siihen seikkaan, että laivan purkaukseen liittyviä riskiluvultaan suurempia vaaroja on tunnistettu useita, kun taas laivan lastauksen osalta esille nousee ainoastaan yksi merkittävä riskiskenaario. Ottaen huomioon toiminnan luonne ja sijainti sekä se seikka, että vastaavaa toimintaa on harjoitettu alueella jo aiemmin, lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa YVA-selostuksesta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto toteaa lausunnossaan, että lähin asutus sijaitsee Tahkoluodon asuinalueella, noin 500 m päässä hankealueesta. Hankkeen vaikutusalue on rajattu 200 m säteelle säiliölaivan lastauspaikasta sekä 500 m säteelle kalliovarastosta.

7 7/17 Mielipiteet Hankkeen merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat säiliölaivojen lastauksen yhteydessä muodostuvista VOC- ja hajupäästöistä sekä sekä säiliölaivojen purkuun ja lastaukseen liittyvästä melusta. VOC- ja hajupäästöt tulevat esiintymään alueella ajoittain noin kahden kuukauden aikana vuodessa vain säiliölaivojen lastauksen yhteydessä. Vaikutusten arvioidaan olevan vähäiset. Meluvaikutusten arviointi on jäänyt puutteelliseksi. Tahkoluodon teollisuusalueelta ja satamasta on tehty meluselvitys v ja arvioinnissa on käytetty hyväksi tätä selvitystä. Nykytilan kuvauksessa todetaan, että selvityksen perusteella Tahkoluodon asuinalueen länsireunalla sijaitsevien kiinteistöjen pihoilla on ekvivalenttimelutaso (L Aeq) ollut yöaikaan db ja että päivällä L Aeq-taso 55 db ei ole ylittynyt. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että em. meluselvityksen mukaan kemikaalisataman melu alittaa yleisen loma-asuntoalueille annetun yöohjearvon 40 db lähimpien loma-asuntosaarien rannassa, vaikka säiliölaiva pumppaisi öljylaiturissa koko yön. Hankkeen aiheuttaman melun arvioidaan jäävän lähimmillä loma-asuntoalueilla alle 40 db:n. Arvioinnissa ei todeta kuitenkaan melun vaikutuksista vakituisen asutuksen alueella mitään. Selostuksessa ei myöskään kerrota mihin muuhun kuin alueella v tehtyyn meluselvitykseen arviointi perustuu eikä todeta, onko melutilanne alueella pysynyt samana vuodesta 2009, kun meluselvitys on tehty. Muilta osin aluehallintovirastolla ei ole arviointiselostuksesta huomautettavaa. Museovirasto ilmoittaa lausuntonaan, että Museoviraston ja Satakunnan Museon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti asiaa sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta hoitaa Satakunnan Museo. Satakunnan Museo katsoo, ettei olemassa olevien kalliovarastojen uudelleen käyttöönotolla ole vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön, koska maanpäälliset muutokset tulisivat olemaan hyvin vähäisiä. Siksi Satakunnan Museo pitää riittävänä arviointiselostuksen sivun 25 kirjausta asiasta. Museolla ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. Satakuntaliitto kiinnittää ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa huomiota toimintaa koskevaan riskienhallintaan, mahdollisiin poikkeus ja onnettomuustilanteisiin ja niistä aiheutuviin ympäristövaikutuksiin ja kallioluolaston kuntoon (mm. tiiviys). Lisäksi kiinnitetään huomiota ympäristöön leviäviin hajuihin. Satakuntaliitolla ei ole huomautettavaa lausunnolla olevasta arviointiselostuksesta. YVA selostuksessa on pääsääntöisesti huomioitu Satakuntaliiton YVA ohjelmasta antamassa lausunnossa esittämät huomiot. Arviointiselostuksessa on esitetty mallinnukseen perustuva arvio hajupäästöjen leviämisestä. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ei ole huomauttamista arviointiselostukseen. Tukes on vastaanottanut muutoslupahakemuksen nro 5565/36/2016, joka koskee bensiinin varastointia kalliovarastossa. Tukes on pyytänyt lausunnot lupahakemuksesta. Tukes voi antaa muutosluvan vasta, kun YVA menettely on valmis. Henkilö A ilmaisee mielipiteensä positiivisessa hengessä. Paikallisena hän kannattaa hankkeen toteuttamista, mutta esittää seuraavia havaintoja ja kommentteja. 1. Tilaluokitus: YVA-selostuksesta ei löytynyt mainintaa tilaluokituksista (ATEX). Alueen ja laitteistojen tilaluokitus pitää kuitenkin tehdä ennen riskikartoitusta. Tilaluokitus on aivan eri luokkaa, kun on käsiteltävänä bensiini tai raskas polttoöljy v Tilaluokituksen tekijöinä pitää olla kokeneita suunnittelijoita, käyttäjiä ja viranomaisia.

8 8/17 2. Riskianalyysiraportissa ei ole käsitelty vuotovesijärjestelmän häiriöitä ollenkaan. Esim. öljynilmaisimen toimimattomuuden seurauksena öljyä saattaa päästä hulevesijärjestelmään. Viivästyssäiliön toimintaa on selostettu (s. 9). 3. Viivästyssäiliön mitoitus: Viivästyssäiliö (API-allas) on suunnitelmassa 200 m 3. Vanha API-allas oli m 3. Vuotovettä on luvuilla muodostunut 6 8 m 3 /h. Oletettavasti vuotoveden määrä vielä jonkin verran kasvaa, koska ajotunneli täytetään vedellä. Pienemmän viivästyssäiliön takia läpimeno nopeutuu, jolloin öljynerotus huononee. Selkeytysaika lyhenee myös tiheään tapahtuvien laivojen purkamisen ja lastaamisen seurauksena. Onko viivästyssäiliössä öljynilmaisinta, joka pysäyttää vuotovesipumpun? Kannattanee tarkistaa viivästyssäiliön ja Labkon öljynerottimen mitoitus. 4. Tarkkailuohjelmassa esitetty öljynerotuskaivon öljynilmaisimen tarkastusväli 2 kertaa vuodessa on ehdottomasti liian pitkä. Oikeampi olisi ehkä kerran viikossa. Ilmaisimia voisi olla 2 kpl käyttövarmuuden takia. Hulevesiputken purkupaikalla pitäisi olla öljypuomi käyttövirheen taikka häiriön varalta. Kalliovaraston Öljyn/veden rajapintamittaus on esitetty tarkistettavaksi vain 2 kertaa vuodessa. Tarkistusväli tuntuu pitkältä, koska säiliön tyhjennysvaiheessa on vaarana öljyn sekaantuminen vuotoveteen pumppukuopassa. Rajapintamittauksen tarkkuus ja toimintavarmuus on oleellista silloin kun säiliö on melko tyhjä. Säiliön pintaa olettaisi valvottavan myös omalla jatkuvatoimisella mittalaitteella. Sillä ja rajapintamittauksella voi valvoa lopputyhjennystä. Pintamittauksesta ei löytynyt mainintaa tarkkailuohjelmasta. Lopuksi: Koska laivojen purkua ja lastausta bensiinillä tehdään alustavan suunnitelman mukaan useita kertoja viikossa, riskit ovat moninkertaisia verrattuna siihen, kun säiliö oli raskasöljykäytössä ja täyttötapahtumia oli jokunen vuodessa. Henkilö A on eläkkeellä oleva automaatiosuunnittelija. Hän on toiminut 35 vuotta alan suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä. Hänellä on kokemusta myös kalliosäiliön suunnittelusta, rakentamisvaiheesta ja automaatiokunnossapidosta. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Arviointiselostuksessa on selvitetty Finland Tank Storage Oy:n petrokemian tuotteiden kalliovarastohankkeesta Tahkoluodon alueelle ja yleensä hankkeen vaikutusalueelle aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko arviointiselostuksessa esitetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja asetuksen sekä arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvaiheessa annetut lausunnot. Hanke, sen lähtökohdat, tavoitteet ja sijainti on kuvattu selkeästi. Hankkeeseen kuuluvien toimintojen ja rakenteiden sijoittuminen on esitetty riittävän havainnollisesti ja hankekokonaisuus käy hyvin ilmi hankekuvauksesta. Laitoksen tekninen ja toiminnallinen kuvaus on arviointivaiheeseen riittävä. Hankkeen vaikutuksia tarkasteltaessa kuvaus on keskittynyt laitoksen toimintaan, koska merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat itse prosesseista ja liikenteestä. Myös toiminnan päättymiseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu sivulla 24. Hankkeen liittymistä alueen maankäyttösuunnitelmiin on käsitelty kappaleessa 12 s Hanke ei liity muihin hankkeisiin, suunnitelmiin eikä ohjelmiin. Hankkeen suunnittelutilanne, kaavatilanne sekä tarvittavat lupamenettelyt ja päätökset on pääosin selkeästi esitetty. Hanke ei edellytä kaavamuutoksia.

9 9/17 Hankkeen toteuttamisen vaihtoehdot on esitetty selkeästi. Arvioidut vaikutukset, ympäristön nykytila ja arvioinnissa käytetty aineisto sekä menetelmät on esitetty sivuilla kappaleissa Vaikutusalueen rajaus on esitetty sivulla 15. Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen vaikutusalue on rajattu VOC- ja hajupäästöjen perusteella 200 metrin säteellä alueelle säiliölaivan lastauspaikasta sekä 500 metrin säteelle kalliovaraston ympäristössä. Kalliovaraston ympäristössä esitetty vaikutusalue perustuu mahdolliseen syrjäytymiskaasujen käsittelyyn liittyvään toimintahäiriöön. Normaalista toiminnasta aiheutuvat muut ympäristövaikutukset rajoittuvat merkittävästi pienemmälle alueelle kalliovaraston ja öljylaiturin välittömään läheisyyteen. Hankkeen vaikutusalueen on arvioitu olevan hyvin rajattu, joten lähi- ja kaukovaikutusalueita ei ole katsottu tarpeellisiksi tarkastella erikseen. Vaikutusaluerajauksen lähtökohtana olisi voinut olla myös bensiinin tai öljyn leviäminen meressä, esimerkiksi säiliölaivan purun tai lastauksen yhteydessä tapahtuvan vuodon, tulipalon tai räjähdyksen seurauksena. Kyseessä olisi tällöin kuitenkin poikkeustilanne, jollaisen todennäköisyys on arvioitu pieneksi ja jota varten on olemassa toimenpidesuunnitelma. On ollut perusteltua rajata vaikutusalue VOC- ja hajupäästöjen perusteella, koska niitä esiintyy esitetyllä vaikutusalueella arvioiden mukaan ajoittain maksimissaan kahden kuukauden aikana vuodessa, jos lastattavana tuotteena on bensiini. Vaihtoehtojen käsittely Tässä YVA-menettelyssä vaikutukset on arvioitu 0-vaihtoehdon (VE 0) lisäksi 1- vaihtoehdossa (VE 1), jossa kalliovarasto otetaan käyttöön ja siinä varastoidaan bensiinejä sekä keskitisleitä, kuten dieselpolttoaineita, kevyttä polttoöljyä ja lentopetrolia. Hankkeeseen kuuluvat keskeisesti seuraavat toiminnot: laivojen purku ja lastaus, bensiinien tai keskitisleiden varastointi kallioluolassa sekä vuotovesien ja syrjäytymiskaasujen käsittely. VE 1 on muuttunut ohjelmavaiheesta siten, että bensiini on lisätty varastoitavien tuotteiden valikoimaan. Erityisesti VOC-päästöjen osalta bensiini on muita tuotteita haasteellisempi, joten muutosta voidaan pitää siltä osin merkittävänä. Esimerkiksi vaikutusalueen rajaus perustuu bensiinin käsittelystä ilmaan aiheutuviin päästöihin. Vaihtoehtojen muodostaminen esitetyllä tavalla kapasiteetin mukaan on hankkeessa perusteltua. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Arviointiselostuksessa on tunnistettu, että arvioinnissa tulee tarkastella seuraavia YVAlaissa mainittuja, hankkeesta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen. Selostuksen sivulla 14 hankkeen keskeisimmiksi tarkasteltaviksi ympäristövaikutuksiksi mainitaan VOC- ja hajupäästöt, melu sekä toiminnan vaikutukset alueen laivaliikenteeseen. Siitä huolimatta vaikutuksia alueen laivaliikenteeseen ei ole nostettu esille otsikkotasolla lainkaan ja koko aihepiirin käsittely on kaiken kaikkiaankin pintapuolista. Lai-

10 10/17 valiikenteen turvallisuuden sekä ympäristöystävällisyyden osalta toiminnassa ilmoitetaan noudatettavan voimassaolevia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja määräyksiä sekä Porin Satama Oy:n turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Öljysataman liikenteen on myös arvioitu lisääntyvän hankkeen ansiosta noin säiliölaivakäynnillä vuodessa. Öljysataman liikenne lisääntyisi näin ollen noin 50 % ja vaikuttaisi positiivisesti Porin sataman toimintaan. Laivaliikenteen sijasta merkittävänä ympäristövaikutuksena on tarkasteltu päästöjä vesistöön, mikä lieneekin paikallaan. Myös ympäristöriskit olisi tullut mainita keskeisinä vaikutuksina, vaikkakin ne ilmenevät lähinnä ilmaan tai vesistöön kohdistuvina päästöinä. Ympäristövaikutukset on selvitetty kaikkiaan suppeasti. Merkittävimmät ja ilmeisimmät vaikutukset ovat arvioinnissa kuitenkin mukana. Tekstin ja sen ryhmittelyn osittaisen epäjohdonmukaisuuden vuoksi keskeisten vaikutusten löytyminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi osa ympäristövaikutuksista kuvataan vasta kappaleessa 11. Arvio hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyydestä. Sen sijaan kappaleessa 10. Hankkeen ympäristövaikutukset on kuvattu vain päästöt ilmaan, melu, päästöt vesistöön sekä käytöstä poistaminen. Käytöstä poistaminen on oma kokonaisuutensa ja hankkeen keskeisiä ongelmakohtia, mikä puoltaa sen nostamista esiin itsenäisenä vaikutuksena. Vaihtoehtoisesti käytöstä poistamisen olisi voinut käsitellä vesistövaikutusten kohdalla erillisenä teemana. Myös kohdassa hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset olisi tullut mainita, että käytöstä poistaminen saattaa edellyttää ympäristölupaa. Kappaleessa 11. Arvio hankkeen ympäristövaikutuksista on sivulla 24 esitetty taulukko, jossa on toimintokohtaisesti esitetty arvio joidenkin ympäristövaikutusten merkittävyydestä, ei kuitenkaan kaikkien. Taulukossa on käytetty numeerista arviointia sanallisen tukena seuraavasti: merkityksetön (1), vähäinen (2), kohtalainen (3), merkittävä (4), erittäin merkittävä (5). Merkittäviä tai erittäin merkittäviä vaikutuksia ei ole tunnistettu lainkaan. Selostuksessa ei ole lainkaan esitetty, kuinka vaikutusten sijoittuminen eri luokkiin määräytyy. Usein käytettyä ristiintaulukointia vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden mukaan ei ilmeisesti ole tässä sovellettu. Arvioinnin olisi tullut kattaa kaikki selvitetyt vaikutukset. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja täydennystarpeet tuodaan esille pääosin arviointiselostuksen luvusta 10 alkaen arviointiselostuksen mukaisessa vaikutusten esittämisjärjestyksessä. Seuraavassa kursiivilla merkitty teksti on suora lainaus arviointiselostuksesta. Yhteysviranomaisen kannanotto on esitetty sen jälkeen normaalitekstinä. Päästöt ilmaan Säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä vapautuu pumpattavasta tuotteesta ilmaan kaasumaisia päästöjä, joiden määrä on arvioitu laskennallisesti kahdelle eri tuotteelle. Keskitisleiden pumppauksessa kalliovarastoon, pitkäaikaisvarastoinnissa sekä lastauksessa takaisin säiliölaivaan kokonaispäästö VOC-kaasujen osalta on alle yksi tonni vuodessa. Bensiinin varastoinnin mahdollistamiseksi kalliovarasto tullaan varustamaan VOC-kaasujen talteenotolla tai niiden poltolla, jolloin yli 99,5 % kalliovaraston täytön aikana muodostuvista VOC-päästöistä saadaan otettua talteen tai poltettua. Bensiinin lastauksessa säiliölaivaan muodostuu arvion mukaan VOC-päästöjä yhteensä noin 77 tonnia vuodessa. Muodostuvia VOC-päästöjä ei käsitellä, vaan niiden annetaan sekoittua ilmaan. VOC-päästöjen vaikutukset alueella työskentelevien henkilöiden työturvallisuuteen on arvioitu rajoittuvan alle 100 metrin etäisyydelle päästökohdasta. Lisäksi säiliölaivojen lastauksen yhteydessä muodostuvan hajupäästön on arvioitu leviävän bensiinien las-

11 11/17 tauksessa maksimissaan noin 100 metrin etäisyydelle öljylaiturista. Päästöjä esiintyy alueella ainoastaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä, kun lastattavana tuotteena on bensiini. Keskitisleiden lastauksen, säiliölaivojen purun sekä pitkäaikaisvarastoinnin yhteydessä merkittäviä VOC- ja hajupäästöjä ei esiinny. Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että muodostuva hajupäästö rajoittuu vallitsevista ilmavirtauksista johtuen Kuiva-Paakkarin eteläpuolelle eikä toiminnasta aiheudu haittaa alueen lomaasutukselle. Kalliosäiliössä varastoitavan bensiinin lastaus säiliölaivoihin kaksinkertaistaa kuitenkin koko sataman vuosittaiset VOC-päästöt ja niiden osalta voidaan hankkeen ympäristövaikutuksia pitää kohtalaisina (3), mutta kuitenkin hyvin paikallisina (vaikutusalueen säde noin 200 m) ja lyhytkestoisina. Keskitisleiden osalta ilmapäästöjen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi (2). Liitteessä VI on esitetty tarkemmin VOC-päästöjen leviämismallinnus. Koska kalliovarastossa lämpötila pysyy alhaisena ja lähes vakiona (noin 10 C), kalliovarastossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ja vähäiset ilmapaineen muutokset eivät aukaise hengitysputkessa olevaa yli- ja alipaineventtiiliä, hiilivetypäästöjä ei arvioida syntyvän varsinaisen varastoinnin aikana ja varastoinnin ilmapäästöjen ympäristövaikutukset ovat merkityksettömät (1). Varastointitoiminnan johdosta laivakäynnit Tahkoluodon satamassa lisääntyvät arvioin mukaan noin säiliölaivakäynnillä vuodessa. Laivojen vuoden 2015 alusta voimaan tullut rikkidirektiivi sekä laivaliikenteelle suunniteltu tiukat typpirajoitukset vähentävät laivaliikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä ja näin ollen laivaliikenteen lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta satama-alueen rikkidioksidipäästöjen ja typen oksidien päästöihin määrään. Kokonaisuutena laivakäyntien aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäiset (2). Poikkeustilanteessa säiliölaivan purun yhteydessä VOC-kaasujen käsittelyjärjestelmän vikaantuminen voi lyhytaikaisesti aiheuttaa normaalia suurempia VOC-ja hajupäästöjä, mutta tällöin pumppaus keskeytetään mahdollisuuksien mukaan. Tässä poikkeustilanteessa ilmapäästöjen ympäristövaikutus vastaa säiliölaivan lastausta ja se voi olla lyhytaikaisesti kohtalainen (3). YV: Päästöt ilmaan on selvitetty varsin kattavasti. VOC-päästöjen leviämismallinnus sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä ja rajoituksia, jotka on selvästi tuotu esiin liitteen VI raportissa (s ). Karttaesitys olisi kuitenkin ollut huomattavasti selvityksen leviämiskaavioita havainnollisempi. Raportista keskeinen tieto VOC-päästöjen terveys- ja hajuvaikutuksista löytyy, mutta selkeämpi yhteenveto olisi laajaa lukijakuntaa ajatellen ollut hyödyllinen. Varastoinnin ja erityisesti operointien päästöistä tulee suorittaa mittauksia toiminnan ollessa käynnissä, koska suoritettu mallinnus on sisältänyt merkittäviä epävarmuustekijöitä. Melu Tahkoluodon kemikaalisatamasta on tehty ympäristömeluselvitys vuonna Selvitys on esitetty liitteenä VII. Selvityksen mukaan kemikaalisataman melu alittaa yleisen loma-asuntoalueille annetun yöohjearvon 40 db lähimpien loma-asuntosaarien, Keski- Paakarin ja Fofängin, rannassa vaikka säiliölaiva pumppaisi öljylaiturissa koko yön. Hankkeesta aiheutuu melua säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä. Kokonaisuudessaan melu jää arvioiden mukaan lähimmillä loma-asuntoalueilla kuitenkin alle 40 db:n, joten hankkeen ympäristövaikutukset melun osalta voidaan arvioida vähäisiksi (2).

12 12/17 YV: Melutilanteen arviointi on jäänyt puutteelliseksi, kuten myös Lounais-Suomen aluehallintovirasto on aiheellisesti todennut. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa edellytettyä melualuemallinnusta ei ole laadittu. Vuonna 2009 tehdyn kemikaalisataman ympäristömeluselvityksen perusteella vain todetaan, että melu jää lähimmillä loma-asuntoalueilla alle 40 db:n, joten hankkeen ympäristövaikutukset melun osalta voidaan arvioida vähäisiksi. Vuoden 2009 meluselvitys ei kuitenkaan välttämättä ole enää ajantasainen eikä siinä ole selvitetty lainkaan laivaliikennöinnin aiheuttamaa melua. Selvitys käsittää vain ympäristöluvanvaraisten laitosten sekä alueen tieliikenteen melun. Arviointiselostuksen mukaan alusliikenteen määrä kuitenkin lisääntyy hankkeen myötä satamassa noin 50 % (40 60 aluskäyntiä vuodessa). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn näkökulma on ympäristölupaa ja kaavoitusta laajempi, joten alusliikenteen melu olisi myös ollut perusteltua sisällyttää selvitykseen. Lisäksi tulee huomata, että bensiinivarastoinnin VOC-leviämismallinnuksen mukaan lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä öljylaiturista koilliseen. Ympäristölupahakemukseen tulee liittää asianmukainen melun leviämismallinnus, josta käy ilmi hankkeen vaikutus lähimpiin häiriölle herkkiin kohteisiin. Myöhemmin tehtävässä Tahkoluodon alueen ympäristömeluselvityksessä tulee ottaa huomioon myös laivaliikenteen melu. Päästöt vesistöön Kalliovaraston tyhjentäminen pumppaamalla vedestä aloitettiin helmikuussa 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pumppauksen ajaksi mereen on asennettu öljypuomit purkuputkien ulostulon kohdalle. Lisäksi pumpattavan veden öljyhiilivetyjen pitoisuutta tarkkaillaan pumppauksen aikana. ELY-keskus on hyväksynyt toiminnanharjoittajan esittämän tarkemman aikataulun pumppauksesta ja vesinäytteiden otosta. Tyhjennys on edennyt suunnitelmien mukaisesti, eikä tehdyissä vesianalyyseissä ole havaittu jäämiä kalliosäiliössä aiemmin varastoidusta raskaasta polttoöljystä. Analyyseissä on kuitenkin havaittu pieniä pitoisuuksia muista satamaalueella käsitellyistä ja varastoiduista kemikaaleista. Varastoinnin yhteydessä kalliosäiliöstä pumpataan pois 140 m 3 vettä vuorokaudessa. Pumpattu vesi johdetaan ensin viivästyssäiliöön ja sieltä edelleen I-luokan öljynerottimen kautta alueen hulevesijärjestelmään. Öljynerotin on varustettu öljyntunnistimella. Hulevesijärjestelmään johdettavan käsitellyn veden öljypitoisuus on alle 5 mg/l ja vuositasolla hulevesijärjestelmän kautta mereen pääsee arvioiden mukaan noin 50 kg hiilivetyjä pääasiassa veteen liuenneita tai sekoittuneita. Nämä päästöt hajoavat pintavedessä kuitenkin nopeasti. Vesistöpäästöjen osalta hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi (2) Säiliölaivan purun tai lastauksen yhteydessä tapahtuva vuoto havaitaan nopeasti ja vuotoihin on varauduttu asianmukaisella kalustolla. Vuodot pystytään rajaamaan hyvin öljypuomeilla sekä keräämään mahdollisuuksien mukaan talteen. Pienet vuotomäärät varastoitavia tuotteita myös hajoavat nopeasti veden pinnalla. Vuototapauksessa ympäristövaikutukset voivat olla kohtalaiset (2), mutta hyvin rajatulla alueella. YV: Otsikossa tarkoitetaan vain päästöjä mereen, ei esimerkiksi pohjaveteen. Päästöt pintavesistöön normaalitoiminnassa on arvioitu selostusvaiheeseen riittävästi, ottaen huomioon, että arvio ympäristöonnettomuuksista on oma kokonaisuutensa, samoin kuin kalliovaraston käytöstä poistaminen. Käytöstä poistaminen Kalliosäiliön käytöstä poistaminen voidaan tehdä varastoitavien tuotteen lastauksen jälkeen, lopettamalla vuotoveden pumppaus ja antamalla säiliön täyttyä pohjavedellä. Varastoitavien tuotteiden lastauksen jälkeen säiliöön jääneet hiilivetyjäämät pumpataan veden pinnalta viivästyssäiliöön ja toimitetaan edelleen asianmukaisesti hävitettäväksi.

13 13/17 Käytöstä poistaminen tullaan toteuttamaan ympäristöviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti ja tarvittaessa sille haetaan erillinen ympäristölupa. YV: Käytöstä poistaminen on hankkeessa keskeinen toiminnan vaihe, joka saattaa edellyttää oman ympäristölupamenettelynsä. Selostuksessa tämä on tunnistettu. Aihepiiriä olisi tullut kuitenkin selvittää enemmän, kotimaisten esimerkkitapausten puuttuessa ulkomaisten tapausten valossa (ks. tämän lausunnon s.14 yv:n lausunto kohtaan vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon. Arvio ympäristöonnettomuuksista Finland Tank Storage Oy:n uudelleen käyttöön otettava kalliovarasto ja siihen liittyvät rakenteet on suunniteltu ja rakennettu tarkoitustaan varten voimassa olevien turvallisuusstandardien mukaisesti. Hankkeesta laaditun riskianalyysin perusteella toimintaan liittyvät merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät vuototilanteisiin laivojen purun tai lastauksen yhteydessä. Riskianalyysiraportti on esitetty selostuksen liitteenä VIII. Hankkeeseen keskeisesti liittyvä säiliölaivojen purku ja lastaus tulee tapahtumaan Tahkoluodon sataman öljy- ja kemikaaliterminaalissa. Toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi sekä mahdollisten ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi Porin Satama Oy on laatinut öljyvahinkojen torjuntalakiin (1673/2009) perustuvan öljyntorjuntasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että mahdollisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan on varauduttu asianmukaisesti, mahdolliset vahingot voidaan torjua nopeasti ja tehokkaasti siten, että niiden aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Finland Tank Storage Oy on lisäksi laatinut toimintaan liittyen vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen (855/2012) ja kemikaalilain (744/1989, muutos 1073/1995 ja 491/2008) nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden perusteella turvallisuusselvityksen. Selvityksen avulla osoitetaan, että toimintaan liittyvän polttonesteiden varastoinnin aiheuttamat suuronnettomuusvaarat on tunnistettu sekä esitetään, että toiminnassa on huomioitu onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja mahdollisten seurausten rajaaminen. Maanjäristysriski Hankkeeseen liittyvän maanjäristysriskin arvioimiseksi laadittiin erillinen raportti, joka on esitetty selostuksen liitteenä IX. Raportissa todetaan, että Suomen kallioperä kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, joka on seismisesti rauhallista aluetta. Suomessa tapahtuu kuitenkin vuosittain muutaman kymmentä pientä maanjäristystä, joista valtaosa voidaan havaita vain erittäin herkillä seismografeilla eli maanjäristysmittareilla. Ihmisaistein näistä voidaan havaita vain muutamia järistyksiä vuodessa. Fennoskandian alueen järistykset ovat olleet voimakkuudeltaan alle viisi magnitudia ja tyypillisesti ne tapahtuvat km:n syvyydessä. Tämän tyyppiset maanjäristykset aiheuttavat vain harvoin vaurioita ihmisten tekemille rakenteille. Suomessa havaitut maanjäristykset keskittyvät Kainuun ja Perämeren väliselle ja Porin seudulla niitä on havaittu erittäin vähän. YV: Hankkeessa onnettomuusriskien arviointi on keskeistä. Porin kaupungin ympäristölautakunta on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että laivojen purkuun liittyviä riskiluvultaan suurempia vaaroja on tunnistettu useita, mutta lastauksen osalta vain yksi. Purku ja lastaus ovat hankkeesta vastaavankin mukaan pääpiirteittäin toisiaan vastaavia toimenpiteitä. Purku on katsottu hankkeesta vastaavan kannalta riskeiltään lastausta merkittävämmäksi toimenpiteeksi. Se ei kuitenkaan ole peruste riskien tunnistamatta jättämiselle lastauksen osalta. Ympäristölupahakemuksessa tuleekin esittää merkittävimmät riskit myös laivan lastauksen osalta.

14 14/17 Riskinarvioinnista käy selvästi ilmi yhteistoiminnan tärkeys Porin Satama Oy:n ja pelastusviranomaisen kanssa. Riskeihin varautuminen tulee näin ollen suunnitella ja toteuttaa koordinoidusti em. tahojen kanssa. Tämä tarve on selostuksessa hyvin tunnistettukin. Riskinarvioinnissa olisi tullut myös arvioida mahdollisuutta, että eri syistä aiheutuvissa vuototapauksissa öljyä leviää erityisesti hankealueen koillis- ja pohjoispuolella sijaitsevien saarten rannoille. Tällainen tarkastelu tulee liittää ympäristölupahakemukseen. Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon Hankkeen toteutuksella ei ole vaikutusta satama-alueen maaperään. Vuotovesien käsittelyjärjestelmästä huolimatta mereen päätyy pieniä määriä veteen liuenneita öljyhiilivetyjä, jotka kuitenkin hajoavat pintavedessä nopeasti, eikä niistä aiheudu merkittäviä vaikutuksia alueen meriveden laatuun tai sen käyttöön. Säiliöalusten lastauksen yhteydessä muodostuvien VOC-päästöjen vaikutukset alueen ilman laatuun ovat paikallisia ja vaikutukset rajoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista. Hankkeen vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon ovat normaalitoiminnassa vähäiset (2) sekä mahdollisessa onnettomuustilanteessa paikallisesti ja lyhytaikaisesti kohtalaiset (3). YV: Vaikutukset otsikossa kuvattuihin asiakokonaisuuksiin on arvioitu riittävästi, joskin jää epäselväksi, miten on päädytty onnettomuustilanteen osalta arvioon paikallisesti ja lyhytaikaisesti kohtalaiset. Pohjavesivaikutusten kannalta on keskeistä, että varastoinnissa noudatetaan liitteeseen V kirjattuja kalliosäiliön toimintaperiaatteita öljytuotteiden varastoinnissa. Siten esimerkiksi varastoitava bensiini ei saa sisältää veteen liukenevia komponentteja, kuten eettereitä, etanolia, MTBE:tä eikä TAME:a. Selvityksestä ei ilmene varastoitavan bensiinin koostumus. YVA-selostuksessa olisi pitänyt selvittää tarkemmin kalliosäiliön kunto ja kallion rakoiluominaisuudet. Kalliosäiliö on alun perin suunniteltu ja rakennettu veteen liukenemattomien polttoaineiden varastointiin. Kalliovaraston toiminta perustuu siihen, että pohjaveden hydrostaattinen paine on korkeampi kuin luonnossa vallitseva paine. Tällöin pohjavesi virtaa luolaan päin ja luolassa varastoitava vettä kevyempi tuote pysyy luolassa eikä leviä kallion halkeamissa luolan ulkopuolelle. Varastointitilanteessa kalliosäiliön pohjalla on pääosin noin metrin paksuinen vesikerros, jonka päällä hiilivety kelluu. Vesikerroksen paksuus pidetään saman paksuisena pumppaamalla ylimääräinen kalliosta säiliöön vuotava vesi pois säiliön pohjalla sijaitsevasta pumppukaivosta, ja säiliön yläosa toimii kaasutilana. YVAselostuksessa ei ole huomioitu, että varaston täyttöjen yhteydessä kallioluolan raot voivat olla osittain vedellä kyllästymättömiä, jolloin varastoitavaa ainetta voi kulkeutua mm. haihtumalla kallion rakoihin. Selvityksessä ei ole myöskään käsitelty varastoinnin lopettamistilannetta, jolloin varastoinnin yhteydessä kalliorakoihin jäänyttä öljyhiilivetyä voi säilyä varaston yhteydessä ja kulkeutua pohjavedenpinnan noustessa ympäristöön vuosikymmenten ajan. Kotimaisen aineiston puuttuessa asiasta löytyy tietoa ainakin ruotsalaisista selvityksistä. Esimerkiksi Naturvårdsverketin branschfakta-sarjan julkaisussa 2/2003 on esitelty öljytuotteiden varastojen käytöstä poistamisen periaatteita. Aihepiiri tulee tutkia tarkoin ja ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Myös kalliovarastoinnin ympäristölupahakemukseen tulee sisällyttää katsaus käytöstä poistamisen edellyttämiin toimiin ja ulkomaisiin käytäntöihin. Vaikutukset ilmastoon, sikäli kuin niitä ylimalkaan on, eivät ilmene vain paikallisesti tai lyhytaikaisesti. Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia satama-alueen kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat merkityksettömät (1).

15 15/17 YV: Vaikutukset on arvioitu riittävästi. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Hanke toteutetaan satama-alueella ja siihen liittyy vain pieniä rakenteellisia muutoksia, joten hankkeella ei ole yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan eikä kulttuuriperintöön. Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ovat vähäiset (2). YV: Vaikutukset on arvioitu riittävästi. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hankkeen toteutus lisää Porin sataman laivaliikennettä noin laivakäynnillä vuodessa. Hankkeeseen liittyvä säiliölaivaliikenne tapahtuu olemassa olevia väyliä pitkin, eikä siitä aiheudu haittaa esimerkiksi alueella tapahtuvalle kalastukselle. Hankkeen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat vähäiset (2). YV: Vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen on tarkasteltu vain alueellisesti, mutta aihepiiri olisi edellyttänyt tarkastelua myös yleisemmästä näkökulmasta. Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden kannalta vaikutukset on kuitenkin arvioitu riittävästi. Vaihtoehtojen vertailu ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus YV: Yhteenveto hankevaihtoehtojen vaikutusten suuruudesta ja merkittävyydestä on koottu taulukkoon sivulle 31. Vertailu on suppea (ei sisällä kaikkia vaikutuksia) eikä sitä ole graafisesti havainnollistettu. Vertailu sisältää keskeisimmät vaikutukset, mutta niiden merkittävyysasteen joutuu etsimään sivulta 24, jossa vaikutuslajit on kuitenkin jaoteltu eri perustein kuin sivun 31 taulukossa. Tarkastelussa on mukana joitakin poikkeustilanteita, mutta ei ole selvää, kuinka paljon sivun 24 taulukossa merkittävyysasteeseen ovat vaikuttaneet poikkeustilanteet. Liikennevaikutukset on sivun 31 taulukossa katsottu kokonaan myönteisiksi, koska lisääntyvän laivaliikenteen nähdään vilkastuttavan sataman toimintaa. Lisääntyvä laivaliikenne kuitenkin lisää myös onnettomuusriskiä, melua sekä päästöjä ilmaan ja veteen. Hanke on arvioitu toteuttamiskelpoiseksi aikaisempaan kokemukseen, tekniseen arviointiin, varastoinnin perusperiaatteisiin, BAT-menetelmiin ja arvioitujen haittojen hallittavuuteen perustuen. Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi täyttävät hankkeen luonne huomioon ottaen vähimmäisvaatimukset. Vaikutusten seuranta Osallistuminen YV: Arviointiselostukseen on laadittu hankkeen alustava ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma, joka koostuu käyttötarkkailusta, päästötarkkailusta ja vaikutustarkkailusta. Tarkkailusuunnitelmasta päätetään lopullisesti ympäristöluvassa, jonka myöntää Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Esitetty tarkkailusuunnitelma on selostusvaiheessa riittävä. ELY-keskuksella ja Porin kaupungin ympäristölautakunnalla on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmaan ympäristölupahakemuksesta aluehallintovirastolle annettavassa lausunnossa. Myös vaikutusalueen asukkaita ja loma-asukkaita kuullaan hakemusvaiheessa. YV: Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen aito huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittämi-

16 16/17 Raportointi nen. Arvioinnissa on sidosryhmille varattu riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Vuorovaikutuksen ja osallistumisen toteutumiseen on käytetty vakiintuneesti menettelyyn liittyviä yleisötilaisuuksia. Arviointiohjelma ja - selostus ovat olleet nähtävillä Porin kaupungin ympäristövirastossa, Porin kaupunkisuunnittelussa, Porin teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinassa, Reposaaren kirjastossa sekä sähköisessä muodossa ELY-keskuksen internetsivuilla. YV: Arviointiselostus sisältää riittävästi tietoa ja arvioinnin painopisteet tulevat korostuneesti esille. Selostuksessa on käytetty kartta- ja muuta havainnemateriaalia. Teksti on valtaosin helppolukuista, joskin se sisältää myös vaikeammin hahmottuvaa teknistieteellistä aineistoa. Tämän tiedon karsiminen olisi kuitenkin voinut johtaa liian ylimalkaiseen esitykseen. Selostuksen esitystavan jäsentyneisyydessä olisi ollut parantamisen varaa. Tietojen esittämistä taulukkomuodossa ja kehikolla erotettuina tiivistelminä olisi voinut käyttää enemmänkin. Arviointiselostuksen riittävyys ja jatkotoimet YV: Arviointiselostus antaa ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti riittävän kokonaiskuvan hankkeen ympäristövaikutuksista. Edellä esitetyt tarkennukset tulee tehdä ja ottaa huomioon mm. hankkeen edellyttämien lupahakemusten ja jatkosuunnitelmien laadinnassa ja käsittelyssä. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO Menettelyn aikana saadut alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arkistossa. Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään tiedoksi lausunnonantajille ja niille mielipiteen esittäjille, jotka ovat antaneet osoitetietonsa. Yhteysviranomaisen lausunto ja arviointiselostus ovat nähtävinä alkaen internetissä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivulla sekä seuraavissa virastoissa ja kirjastoissa niiden aukioloaikana yhden kuukauden ajan. Porin kaupungin ympäristövirasto, Valtakatu 11, Pori Porin kaupunkisuunnittelu, Valtakatu 4, Pori Teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porina, Yrjönkatu 6 B, Pori Reposaaren kirjasto, Kirkkokatu 20, Reposaari Vastuualueen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Petri Hiltunen Liitteet 1. Luettelo lausunnonantajista ja mielipiteen esittäjistä 2. Suoritemaksun määräytyminen ja sitä koskeva oikaisuvaatimusosoitus Suoritemaksu

17 17/17 Jakelu Finland Tank Storage Oy Tiedoksi sähköisesti tai kirjeellä Lausunnonantajat ja mielipiteen esittäjät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Satakunnan ELY-keskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Metsäkeskus Lounais-Suomi / Pori Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Porin ympäristövirasto / terveysvalvonta Suomen ympäristökeskus LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA JA MIELIPITEEN ESITTÄJISTÄ LAUSUNNON ANTAJAT Porin kaupunki - ympäristölautakunta Lounais-Suomen aluehallintovirasto Satakuntaliitto Museovirasto Satakunnan Museo MIELIPITEEN ESITTÄJÄT Henkilö A LIITE 1 LIITE 2 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUA KOSKEVA MUUTOKSENHAKU Maksu määräytyy elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen vuonna 2016 perittävistä maksullisista suoritteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1731/2015) maksutaulukon mukaisesti (lausunto arviointiselostuksesta tavanomaisessa hankkeessa, htp). Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä.