Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 884/2005 vp Kotitalousvähennyksen ilmoittaminen verottajalle Eduskunnan puhemiehelle Kotitaloustyön verovähennysoikeuden myötä on syntynyt lukuisia uusia yrityksiä, ja työpaikkojen määrä jo olemassa olevissa yrityksissä on kasvanut. Kotitalousvähennyksen laajentamisen ja vähennysoikeuden ylärajan nostamisen myötä palveluyrittäjien toimintaedellytykset paranevat yhä edelleen, ja työpaikkojen voidaan olettaa edelleen lisääntyvän. Kotitaloudet ovat myös alkaneet helpottaa arkeaan hyödyntämällä tavanomaisten kotitöiden tekemisessä yhä enemmän yritysten palveluja. Mikäli verovelvollinen haluaa saada kotitalousvähennyksen työn teettämistä seuraavan vuoden verotuksessa, hänen on jätettävä verottajalle vuosi-ilmoitus, josta ilmenee käytetyn työmäärän lisäksi yritykselle työstä maksettu korvaus. Vuosi-ilmoituksen hyväksyy allekirjoituksellaan yrityksen palvelua käyttänyt kotitaloustyönantaja. Eräissä muissa verovähennykseen oikeuttavissa kotitalouden menoissa oleellinen tieto toimitetaan suoraan palvelun tarjoajalta verottajalle. Näin on esimerkiksi asuntolainojen koroista tehtävien verovähennysten kohdalla, kun lainanantajataho ilmoittaa suoraan verottajalle vuosittaiset asuntolainojen korot. Kun tieto menee palvelun tarjoajalta suoraan verottajalle, niin yksi välivaihe jää paperityön osalta pois, ja verottajalle tuleva tieto on mahdollisimman täsmällinen. Monet palvelualan yritykset toimittavat tällä hetkellä kaikille asiakkailleen joka vuodenvaihteessa yhteenvedon edellisen vuoden aikana ostetuista kotitalousvähennyksen saantiin oikeuttavista palveluista helpottaakseen kotitalousvähennyksen hakemista. Tästä huolimatta erityisesti ikääntyneiltä ihmisiltä kotitalousvähennyksen saamiseen oikeuttava vuosi-ilmoitus saattaa jäädä toimittamatta verottajalle, jolloin he eivät saa vähennystä. Yritykset joutuvat jo tällä hetkellä olemaan yhteydessä verottajaan vuodenvaihteen jälkeen mm. erilaisten vuosi-ilmoitusten teon takia, joten niille ehdotettu menettely olisi pikemminkin nykyistä yksinkertaisempi. Verottajan, kotitalousvähennystä hakevan verovelvollisen ja kotitaloustyötä tarjoavien yritysten kannalta edellä esitetty käytäntö olisi selkeämpi ja kaikkien osapuolten kannalta järkevin perusteluin toteutettavissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus selvittää yritysten mahdollisuutta ilmoittaa heidän palvelujaan käyttäneiden kotitalouksien tiedot ja palveluista maksettujen korvausten kustannukset suoraan verottajalle? Versio 2.0

2 Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2005 Terhi Peltokorpi /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 884/2005 vp Terhi Peltokorpi /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Terhi Peltokorven /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 884/2005 vp: Aikooko hallitus selvittää yritysten mahdollisuutta ilmoittaa heidän palvelujaan käyttäneiden kotitalouksien tiedot ja palveluista maksettujen korvausten kustannukset suoraan verottajalle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Verotusmenettelyn kehittämisessä yhtenä tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että vuosittainen tuloverotus voitaisiin toimittaa nykyistä tehokkaammin, yhtenäisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Hallitus onkin viime aikoina antanut useita lakiesityksiä, joilla tätä tavoitetta pyritään edistämään. Samalla verotusmenettelyn automaatioastetta on pyritty nostamaan siten, että yhä useammin verotukseen vaikuttavat tiedot saataisiin suoraan muilta tahoilta kuin verovelvolliselta itseltään. Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä hankkinut verovelvollinen joutuu nykyisin antamaan hankkimistaan palveluista selvityksen veroilmoituksellaan, jotta hän saisi kotitalousvähennyksen hyväkseen. Tällöin veroilmoituksella annetut tiedot tutkitaan verotusta toimitettaessa ja verovirasto pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä vähennysoikeuden selvittämiseksi. Kirjallisessa kysymyksessä on todettu, että menettely yksinkertaistuisi nykyisestä, jos kotitalousvähennystä koskevat tiedot tulisivat suoraan palvelun tarjoajalta verottajalle, eikä verovelvollisen tarvitsisi aina itse esittää selvitystä omalla veroilmoituksellaan. Suoraan palvelun tarjoajalta tulevia tietoja kotitalousvähennyksen myöntämisessä on tarkoitus kokeilla vuoden vaihteen tienoilla avattavassa pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmässä. Kyseisen palvelujärjestelmän avulla pientyönantajat voivat hoitaa omat työnantajavelvoitteensa verohallinnolle ja vakuutusyhtiöille Internetissä toimivan palvelun avulla. Tarkoituksena on, että työnantajat voisivat saman palvelujärjestelmän avulla ilmoittaa myös kotitalousvähennyksen myöntämiseksi tarvittavat tiedot suoraan verohallinnolle. Kotitalousvähennyksen myöntämiseksi tarvittavien tietojen antaminen ei mainittavasti lisää palvelujärjestelmää käyttävien työnantajien työmäärää, sillä palvelujärjestelmä auttaa tekemään ilmoitukset järjestelmän sisältämien tietojen avulla. On kuitenkin otettava huomioon, että kyse olisi kokonaan uudesta velvoitteesta, jos kaikki palvelun tarjoajat velvoitettaisiin antamaan verohallinnolle tiedot sellaisista tekemistään suorituksista, jotka palvelun hankkijan verotuksessa oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen. Samalla yritykset velvoitettaisiin tekemään verooikeudellinen arviointi tekemiensä suoritusten vähennyskelpoisuudesta toisen verovelvollisen verotuksessa. Jatkossakin verotusta on tarkoitus kehittää suuntaan, jossa verotukseen vaikuttavat tiedot saataisiin mahdollisimman kattavasti sivullisilta tiedonantovelvollisilta, kuten muilta viranomaisilta, työnantajilta ja pankeilta. Kotitalousvähennyksen myöntämiseksi tarvittavien tietojen saa- 3

4 Ministerin vastaus mista palvelun tarjoajilta kokeillaan pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmässä, mutta kaikille työnantajille tätä koskevan velvoitteen säätämistä on syytä harkita vasta palvelujärjestelmän kautta saatujen kokemusten jälkeen. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2005 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 4

5 Ministerns svar KK 884/2005 vp Terhi Peltokorpi /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 884/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Terhi Peltokorpi /cent: Ämnar regeringen utreda möjligheten att företagen direkt uppger för skattemyndigheten uppgifter om de hushåll som anlitat deras tjänster och uppgifter om kostnaderna för de ersättningar som betalts för tjänsterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett av målen med utvecklingen av beskattningsförfarandet är att skapa förutsättningar för att den årliga inkomstbeskattningen skall kunna verkställas effektivare, mera enhetligt och rättvisare än för närvarande. Den senaste tiden har regeringen därför överlämnat flera lagpropositioner som syftar till att främja möjligheterna att uppnå målet. Samtidigt har man strävat efter en ökad automatisering av beskattningsförfarandet så att uppgifter som påverkar beskattningen allt oftare skall fås direkt av andra parter än av de skattskyldiga själva. För närvarande gäller att för att skattskyldiga som köpt arbetsprestationer som berättigar till hushållsavdrag skall kunna tillgodogöra sig hushållsavdraget måste de i sin skattedeklaration lämna en utredning om de tjänster de köpt. De uppgifter som lämnats i samband med skattedeklarationen granskas då vid verkställandet av beskattningen och skatteverket begär vid behov ytterligare utredningar för att klarlägga avdragsrätten. I det skriftliga spörsmålet konstateras att förfarandet skulle bli enklare om skattemyndigheten fick uppgifterna om hushållsavdraget direkt av den som tillhandahåller tjänsterna och om den skattskyldige inte alltid själv behövde lägga fram en utredning i samband med sin skattedeklaration. Avsikten är att förfarandet med uppgifter direkt av den som tillhandahåller tjänster i samband med beviljande av hushållsavdrag skall testas inom det system för betalnings- och anmälningstjänst för små arbetsgivare som öppnas kring årsskiftet. Med hjälp av servicesystemet kan små arbetsgivare fullgöra sina arbetsgivarskyldigheter gentemot skatteförvaltningen och försäkringsbolagen med hjälp av den Internetbaserade tjänsten. Det är meningen att arbetsgivarna skall kunna använda samma servicesystem också för att direkt lämna skatteförvaltningen de uppgifter som behövs för att hushållsavdrag skall beviljas. Utlämnandet av de uppgifter som behövs för beviljande av hushållsavdrag ökar inte nämnvärt arbetsmängden för de arbetsgivare som använder servicesystemet, eftersom systemet underlättar anmälningsförfarandet genom de uppgifter som redan ingår i systemet. Det bör dock beaktas att det handlar om en helt ny skyldighet om alla som tillhandahåller tjänster åläggs att lämna skatteförvaltningen uppgifter om sådana arbetsprestationer som de utfört och som berättigar till hushållsavdrag i beskattningen för den som köpt tjänsterna. Samtidigt åläggs företagen att göra en skatterättslig bedömning av om de utförda prestationerna är avdragbara i en annan skattskyldigs beskattning. Det är meningen att beskattningen även i fortsättningen skall utvecklas i en riktning som innebär att de uppgifter som påverkar beskattningen fås av utomstående informationsskyldiga på ett så heltäckande sätt som möjligt, exempelvis 5

6 Ministerns svar av myndigheter, arbetsgivare och banker. Ett förfarande där uppgifter som behövs för beviljande av hushållsavdrag fås direkt av dem som tillhandahåller tjänsterna kommer att testas inom systemet med betalnings- och anmälningstjänst för små arbetsgivare. Möjligheten att ålägga alla arbetsgivare denna skyldighet bör dock prövas först efter det att man har fått erfarenheter av det nya servicesystemet. Helsingfors den 18 november 2005 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 6