Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle"

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015

2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA RODUN NYKYTILANNE Populaation rakenne ja jalostuspohja Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Terveys ja lisääntyminen Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Käytetyimpien jalostuskoirien taso Aiemman jalostuksen tavoiteohjelman toteutuminen JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Jalostuksen tavoitteet Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille Rotujärjestön toimenpiteet Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta LÄHTEET LIITE

3 Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma 1. YHTEENVETO Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on kirjoitettu Suomen Kennelliiton hallituksen hyväksymän ohjeen ja hyväksytyn JTO mallirungon mukaisesti. Mallirunko on tarkoitettu kaikille sellaisille roduille joissa rekisteröidään vuosittain vähintään 250 pentua. Mallirunko on sama riippumatta rodun käyttötarkoituksesta ja keskittyy siten vahvasti geneettisen monimuotoisuuden säilyttämispyrkimykseen. Beaglen käyttöominaisuuksien säilyttämiseen ja kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä tämä tavoiteohjelma ei siksi voi kovin yksityiskohtaisesti käsitellä. Suomen Beaglejärjestö on keskittynyt toiminnassaan beaglen metsästysominaisuuksien vaalimiseen ja kehittämiseen. Tästä syystä järjestön keräämä jalostusaineisto liittyy lähes pelkästään metsästyskäytössä oleviin koiriin. Noin kymmenen prosenttia koirista on kuitenkin omistajilla, jotka eivät harrasta metsästystä. Vain harva ei metsästävistä beaglen omistajista on rotujärjestön jäsen joten tiedonkulku järjestön ja metsästyskäytön ulkopuolella olevien beaglein omistajien välillä on vähäistä. Tätä jalostuksen tavoiteohjelmaa lukiessa onkin muistettava, että esitetyt asiat koskevat suurelta osin vain metsästysbeagleja. Beaglekanta vakiintui Suomeen vuonna 1956, jolloin Tor Schauman sai Yhdysvalloista Rumbo kennelistä uroksen ja kaksi narttua, jotka kaikki olivat kovista käyttökoirasuvuista. Näiden koirien seuraavana vuonna syntyneet viisi narttupentua, ns. Turres tytöt, ovat Suomen beaglekannan kantaäidit. Beaglen suosio kasvoi nopeasti ja rekisteröintimäärät saavuttivat huippunsa 1976, jolloin syntyi lähes 1600 pentua. Nykyisin rekisteröintimäärä näyttää vakiintuneen noin kuudensadan koiran tasolle vuodessa. Suomen Beaglejärjestö perustettiin vuonna Järjestöön kuuluu noin 1600 jäsentä ja maamme eri puolilla toimii 19 maakunnallista beaglekerhoa kaikissa kennelpiireissä järjestäen muun muassa beaglein ajokokeita. Suomen Beaglejärjestöä johtaa vuosikokouksessa valittava puheenjohtaja ja johtokunta, johon kuuluu kaksi edustajaa kultakin lohkolta. Jalostusjaosto toimii suoraan johtokunnan alaisuudessa ja käsittää tätä nykyä puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Pienestä koiramäärästä johtuen olivat koirat aluksi voimakkaasti sukua toisilleen, mutta vuosikymmenten myötä on tilanne muuttunut ja nykyisin on koirasukupolvien keskimääräinen sukusiitosaste laskenut ja laskeva suuntaus jatkuu edelleen. Osittain muutokset johtuvat laskentatavasta, sillä alussa koirien sukupuut olivat vajaita ja toisaalta nuoremmissa polvissa yhdeksään sukupolveen perustuva laskenta antaa todellista pienempiä sukusiitoskertoimia. Todellistakin sukusiitosasteen laskua on tapahtunut ulkomailta tuotujen koirien ansioista. Ajoittain on beaglekantamme geneettistä monipuolisuutta vaarantanut muotiurosten, erityisesti ajovoittajien, liiallinen käyttö siitokseen. Lähes 90 % beagleista on metsästyskäytössä. Beaglein koekäyntien määrä on silti ollut jatkuvasti liian vähäinen luotettavan jalostustiedon keräämiseksi. Siitä huolimatta näyttää siltä, että metsästysominaisuuksiin keskittynyt jalostus on tuottanut koiria, joihin omistajat ovat aiempaa tyytyväisempiä. Koetuloksissa ei merkittävää muutosta ole nähtävissä. On kuitenkin otettava huomioon, että koesäännöt ovat muuttuneet useaan kertaan, jolloin tulosten vertailu on vaikeaa. Luonteeltaan ja ulkomuodoltaan suomalaiset beaglet vastaavat hyvin rotumääritelmää. Jossain määrin esiintyy kuitenkin arkuutta. Yleisimpiä perinnöllisiä vikoja tai sairauksia ovat kivesviat ja purentaviat, joiden vähentäminen tulee olemaan haasteena tulevien vuosien jalostuksessa. 3

4 Selvästi merkittävin ongelma beaglella näyttää olevan ylikorkeus. Vuonna 2007 toteutettuun omistajakyselyyn vastanneista uroksen omistajista 30 % ilmoitti koiransa olevan joko ylikorkea tai ainakin korkeuden ylärajalla. Näyttelytulosten perusteella ylikorkeita koiria on kuutisen prosenttia. Beaglen jalostuksen tavoitteiksi on beaglejärjestössä aikoinaan kirjattu seuraavat asiat tässä järjestyksessä: 1. Kova metsästysinto, kyky ja sitkeys ilman olennaisia virheitä. 2. Oikea luonne. 3. Hyvä rakenne ja ulkomuoto. Myöhemmin on terveysasiat nostettu tasavertaiseksi tavoitteeksi edellisten rinnalle. Jalostustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tietoa eritoten metsästysominaisuuksista. Tiedon määrä on kuitenkin vaarassa vähetä nykyisestäänkin ajokokeiden suosion pienetessä. Järjestö pyrkii aktiivisesti etsimään ratkaisuja herättääkseen koiranomistajien mielenkiinnon tuoda koiriaan kokeisiin. Rodun suosio metsästyskoirana näyttää tällä hetkellä suhteellisen vakiintuneelta. Vaikka metsästys koetaan nykyisin yhä hyväksytymmäksi harrastukseksi, saattaa äänekäs metsästysvastaisesti ajattelevien joukko vaikuttaa tulevaisuudessa kaikkien metsästyskoirien suosioon. Myös jäniskantojen vaihtelu heijastuu kaikkien ajavien koirien rekisteröintimäärissä. Kaikista beaglein omistajista on rotujärjestön jäseniä vain nelisen kymmentä prosenttia. Suurin osa koirien omistajista jää siten jalostusneuvonnan ja muun rotujärjestöltä tulevan informaation ulkopuolelle. 2. RODUN TAUSTA Niin beagle kuin isommatkin englantilaiset ajokoirarodut ovat lähtöisin Ranskasta tuoduista kantamuodoista. Beaglen tyyppi pienajokoirana syntyi viimeistään 1300 luvulla Englannissa ja vakiintui parisataa vuotta myöhemmin. Kaikkia englantilaisia ajokoiria on kuitenkin risteytetty vuosisatoja keskenään. Erityisesti beaglea ja harrieria on sekoitettu keskenään, joissakin ajueissa aivan nykypäiviin saakka. Englannissa beagle on ollut alun perin ja on edelleen ajuekoira. Beagleajueessa on useimmiten koiraparia koppelia eli aikuista koiraa. Ajueilla metsästetään jänistä ja ajuetta seurataan jalan. Varsinkin pohjoismaissa beaglea on kuitenkin jalostettu yksinajavaksi koiraksi jonka pääriistaa ovat meillä jänis ja kettu, Ruotsissa ja Norjassa myös metsäkauris. Pohjois Amerikassa beaglea käytetään sekä ajueina että yksin ajavina koirina, muualla käytetään pääasiassa yksin työskentelevää koiraa. Kohderiista vaihtelee paljon eri alueilla ja eri maissa erilaisista olosuhteista ja erilaisista metsästyslainsäädännöistä johtuen painottuen kuitenkin jäniseläimiin. Nykyisen tyypin rinnalla on esiintynyt myös beaglen kääpiömuoto, pocket beagle eli "taskubeagle", jota ei kuitenkaan ole enää esiintynyt 1930 luvun jälkeen. Toista muunnosta, karkeakarvaista beaglea, on esiintynyt harvinaisuutena vielä viime vuosikymmeninä. Suomeen rotu saapui ensimmäisen kerran yli sata vuotta sitten. Vuonna 1911 tuotiin maahamme nimittäin Ruotsista englantilaista syntyä (Trinity Foot ajueesta lähtöisin) oleva beaglepari, jolla teetettiin parina seuraavana vuonna kaksi tai kolme pentuetta. Sen jälkeen nämä beaglet risteytettiin isojen ajokoirien kanssa, eikä suomalainen beagle siis vielä vakiintunut. Vuonna 1956 lähettivät pankinjohtaja Tor Schaumanin (Turres kennel) pojat isälleen Suomeen Yhdysvalloista Venezuelaan muuttaneesta Rumbo kennelistä uroksen ja kaksi narttua äidin ja tyttären. Nämä koirat olivat vahvasti käyttökoiralinjaisia ja niiden sukutaulut olivat täynnä amerikkalaisia käyttövalioita. Molemmat tuontinartut astutettiin samaan aikaan tuodulla uroksella ja seuraavana vuonna syntyneet viisi narttupentua (ns. Turres tytöt) ovat Suomen beaglekannan kantaäidit. 4

5 Pian tämän jälkeen Tor Schauman kuoli ja Turres tytöt siirtyivät pietarsaarelaisen Wilhelm Schaumanin omistukseen joka sijoitti koirat metsästäville omistajille lähinnä ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Wilhelm Schauman kontrolloi tiukasti näiden narttujen jalostuskäyttöä muun muassa tuoden ystäviensä kanssa sopivia uroksia ulkomailta. Isinä seuraaville lähisukupolville olivat Appeline Rhubarb (Haukiputaalle samoihin aikoihin tuotu uros), Tuveskogens Raij (tuotiin Ruotsista, englantilaista ajuekantaa) ja lisätuonteina USA:sta Rumbo Reader, Rumbo 4 ja Rumbo 6, myöhemmin vielä täällä syntyneet Dakota Dick ja Gullbergs Fix sekä tuontikoira Jason of Knowle. Beagle levisi lähtöseudultaan, Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikolta vähitellen kautta maan. Rekisteröintimäärien kasvu oli nopeaa ja saavutti huippunsa vuonna 1976, jolloin rekisteröitiin lähes 1600 pentua. Tämän jälkeen rekisteröintimäärät ovat vähitellen laskeneet niin, että vuosina on rekisteröity keskimäärin pentua vuodessa. Varsinkin 1970 luvulla tuotiin uusia koiria myös ulkomailta, etenkin englantilaisista näyttelybeaglein kasvattamiseen keskittyneistä kenneleistä. Edelleenkin uusia koiria tuodaan vuosittain muutamia, mutta verenvaihdon kannalta merkittävämpää on se, että narttujen omistajat ovat etsineet koiralleen parituskumppanin muualta Pohjoismaista. Vaikka beagle alkoi jo 1960 luvulla yleistyä jonkin verran myös seura ja näyttelykoirana, on se pysynyt kuitenkin erittäin hyvin metsästäjien käsissä, lähes 90 % nykyisistä suomalaisbeagleista on metsästyskäytössä loppujen ollessa joko kotikoiria tai näyttelyharrastajien omistuksessa. Näyttelylinjaisten ja perinteisen metsästyskannan koirien taustat eroavat toisistaan melko täydellisesti. Kuvan 1 analyysi perustuu verinäytteisiin jotka oli kerätty Helsingin yliopiston geenitutkijoiden käyttöön. Analyysin perusteella näyttää siltä, että suomalainen metsästysbeagle muodostaa populaation, joka eroaa geneettisesti muiden maiden niistä beagleista, joiden näytteet tutkimusryhmällä oli käytettävissä. Näytteitä olivat tätä selvitystä tehtäessä luovuttaneet Suomessa vain metsästysbeaglein omistajat joten on mahdollista ja todennäköistäkin että näyttelylinjaiset beaglet eroaisivat selvästi metsästyslinjaisista koirista. Kaksi ruotsalaiskoiraa, jotka plottautuvat samaan ryhmään suomalaiskoirien kanssa, polveutuvat vahvasti suomalaisista metsästysbeagleista. Kuva 1. MDS diagrammi joka visualisoi eri beagleyksilöiden geneettisiä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Suomalainen metsästysbeagle eroaa tämän diagrammin perusteella niistä beagleista, joiden näytteet oli analyysiä tehtäessä käytettävissä. Kuva on muokattu Hannes Lohen tutkimusryhmän tekemästä diagrammista. 5

6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Suomen Beaglejärjestö perustettiin Pietarsaaressa vuonna Jäsenmäärä kasvoi 1980 luvun loppupuolelle tultaessa noin 2700:een mutta on sittemmin laskenut ja vakiintunut kuluvalla vuosituhannella tasolle jäsentä. Järjestö on keskittynyt alusta alkaen beaglen metsästysominaisuuksien vaalimiseen. Maan kennelpiirien alueilla toimii 19 maakunnallista beaglekerhoa. Suomen Beaglejärjestöä johtaa vuosikokouksessa vuosittain valittava puheenjohtaja ja johtokunta, johon kuuluu kaksi edustajaa kultakin neljältä lohkolta (pohjoinen itä etelä länsi). Jalostusjaosto toimii suoraan johtokunnan alaisuudessa ja käsittää nykyisin puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä, sillä puheenjohtaja on samalla jaoston etelän lohkon edustaja (kuva 2). Jalostusjaoston apuna toimii tällä hetkellä lisäksi yhdeksän paikallista jalostusohjaajaa, joiden tehtävänä on pääasiassa paikallistason siitosneuvonta. Jalostusohjaajat toimivat pääasiassa oman kennelpiirinsä alueella, joskin joissakin tapauksissa on yhden ohjaajan vastuualueena useampikin kennelpiiri. Jalostusjaoston tehtävänä on toteuttaa järjestön säännöissä asetettuja jalostustavoitteita. Niistä tärkein on metsästysominaisuuksien vaaliminen. Käyttökelpoinen metsästyskoira on myös fyysisesti terve, joten jalostusjaosto on toiminnassaan keskittynyt myös rodun terveystilanteen kartoittamiseen ja vikojen ja sairauksien torjumiseen. Tällä saralla on tehty yhteistyötä Helsingin yliopiston geenitutkijoiden kanssa. Jalostusjaoston tärkeimpiä tehtäviä on jalostustiedon jakaminen jäsenistölle. Jaosto on tiedottanut ajankohtaisista asioista rotujärjestön lehdessä ja internet sivuilla. Lisäksi lähes vuosittain on järjestetty paripäiväisiä jalostusseminaareja jotka ovat olleet avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Kuva 2. Jalostusjaosto Suomen Beaglejärjestön organisaatiossa. 4. RODUN NYKYTILANNE Tässä luvussa kuvataan beaglen jalostuksellista nykytilannetta Suomessa. Aluksi käsitellään populaation rakennetta ja jalostuspohjan laajuutta. Seuraavaksi keskitytään käyttöominaisuuksiin, luonteeseen ja käyttäytymiseen. Terveys ja lisääntymisasioiden jälkeen kuvataan rodun ulkomuototilannetta. Analyysit ja johtopäätökset perustuvat Suomen Kennelliiton ja Suomen Beaglejärjestön tietokannoista löytyvään aineistoon Populaation rakenne ja jalostuspohja Suomessa on tällä hetkellä kuutisen tuhatta elossa olevaa beaglea. Maamme beaglekanta on lähtöisin alun perin vain viidestä nartusta jotka lisäksi olivat keskenään lähisukulaisia. Beagle alkoi kuitenkin nopeasti saavuttaa suosiota ja suosion myötä ruvettiin maahamme tuomaan koiria myös ulkomailta etupäässä Englannista. Vaikka beagleja on tuotu maahamme nykyisinkin vuosittain, ei niiden kautta tapahtunut 6

7 verenlisäys ole kuitenkaan vaikuttanut kovin merkittävästi koko beaglekantaamme. Tämä johtuu siitä, että varsinkin viime vuosien tuonnit ovat olleet paljolti näyttelybeagleja, joita ei juurikaan ole käytetty parituskumppaneina metsästyskäytössä oleville beagleille. Kun jäljempänä kuvataan rodun jalostuksellista rakennetta, puhutaan tosiasiassa kokonaisuudesta, joka koostuu kahdesta eri populaatiosta. Tätä ei voida välttää sillä metsästys, ja näyttelylinjaiset koirat ovat tietokannoissa samanarvoisina. MMT Katariina Mäki kuvaa koirapopulaation perinnöllistä monimuotoisuutta ja niitä rajoja joilla riittävä monimuotoisuus on mahdollista turvata: Rodun perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sen geeniversioiden (alleelien) runsautta. Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua. Suurilukuinenkin koirarotu on monimuotoisuudeltaan suppea, jos vain pientä osaa rodun koirista ja sukulinjoista on käytetty jalostukseen tai jos rodussa on koiria, joilla on rodun yksilömäärään nähden liian suuret jälkeläismäärät. Tällaiset koirat levittävät geeniversionsa vähitellen koko rotuun, jolloin jostakin yksittäisestä geeniversiosta saattaa syntyä rodulle uusi tyyppivika tai sairaus. Vähitellen on vaikea löytää jalostukseen koiria, joilla ei tätä geeniversiota ole. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään puolet syntyvistä koirista, tai pentuekoko huomioiden se rodun osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Jos rodun pentuekoko on vaikkapa 5, jalostukseen tulisi käyttää 40 % rodun koirista. Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa 5 % ja suurilukuisissa 2 3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin. Jos rodussa rekisteröidään neljän vuoden aikana keskimäärin 1000 koiraa, ei yksittäinen koira saisi olla vanhempana useammalle kuin koiralle. Yhdessäkään rodussa ei yhdellä yksilöllä saisi olla enempää kuin 100 jälkeläistä. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4 6 % suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin Populaation rakenne ja sukusiitos 1960 luvun alussa beagleja rekisteröitiin korkeintaan muutamia kymmeniä pentuja vuodessa. Rotu saavutti kuitenkin suosiota ja rekisteröintimäärät kasvoivat hyvin nopeasti saavuttaen huippunsa 1970 luvun puolessa välissä. Samaan aikaan maahan tuotiin varsin paljon uusia koiria. Rodun liian nopea yleistyminen merkitsi kuitenkin metsästysominaisuuksien heikkenemistä. Koirien omistajat eivät enää olleet tyytyväisiä koiriinsa ja rekisteröintimäärät lähtivät laskuun vakiintuakseen 1990 luvun puoleen väliin tultaessa noin rekisteröintiin vuodessa (kuva 3). Vaikka metsästyskäytössä olevat beaglet ja näyttelybeaglet eroavatkin toisistaan selvästi, ei niiden rekisteröintimääriä ole mahdollista esittää erillisinä. Voidaan kuitenkin arvioida että noin yhdeksän rekisteröityä koiraa kymmenestä lukeutuu vuosittain metsästyskäytössä oleviin beagleihin. Raja metsästysja näyttelykoirien välillä on selvä, mutta ei aina kuitenkaan täysin jyrkkä, sillä näyttely ja metsästysbeagleja sekoitetaan silloin tällöin myös keskenään. 7

8 Kuva 3. Beaglen rekisteröintimäärien kehitys aikavälillä Lähde: Suomen Beaglejärjestön tietokanta. Tuontikoirien prosentuaalinen osuus kaikista rekisteröinneistä on viime vuosikymmeninä hiukan lisääntynyt tuontien merkityksen ollessa kuitenkin edelleen varsin vähäinen (kuvat 4 ja 5). Kuva 4. Rekisteröinnit ja tuonnit aikavälillä Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Kuva 5. Tuontikoirien prosentuaalinen osuus rekisteröinneistä aikavälillä Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Koirien jalostukseenkäyttöikä on laskenut selvästi sekä urosten että narttujen osalta viimeisen noin viidentoista vuoden aikana (kuva 6). Jalosukseenkäyttöikää voidaan käyttää arviona rodun keskimääräisestä sukupolven pituudesta joka beaglella on näin ollen noin viisi vuotta. 8

9 Kuva 6. Urosten ja narttujen keskimääräinen jalostukseenkäyttöikä aikavälillä Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä MMT Katariina Mäki määrittelee sukusiitoksen ja sukusiitosasteen merkityksen koiran jalostuksessa: Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset. Sukusiitosaste tai prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä. Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä tytär parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Koirilla on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole. Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa eli lähisukulaisten yhdistämisessä. Sukusiitosasteen suuruus riippuu laskennassa mukana olevien sukupolvien määrästä, joten vain sellaisia sukusiitosasteita voi verrata keskenään, jotka on laskettu tismalleen saman taustainfon perusteella. Jalostuksessa suositellaan neljän viiden sukupolven perusteella lasketun sukusiitosasteen pitämistä alle 6,25 %. Sukusiitosasteen kehitystä kuvaava diagrammi (kuva 7) osoittaa sukusiitosasteen vähentyneen selvästi kuluneen viidentoista vuoden aikana. Syy sukusiitosasteen laskuun on todennäköisesti siinä, että kasvattajat ovat yhä enenevässä määrin tottuneet käyttämään jalostusvalinnoissaan apuna järjestön internet sivujen tietokantaa ja sen sisältämää virtuaaliparitusmahdollisuutta. Virtuaaliparitus ilmoittaa suunnitellun pentueen tulevan sukusiitosasteen ja kasvattajat ovat selvästi haluttomia toteuttamaan sellaisia yhdistelmiä, joissa sukusiitosaste nousee kovin korkeaksi. 9

10 Beaglejärjestön tietokanta ja Kennelliiton tietokanta antavat monesti samalle koiralle erilaisia sukusiitosasteen arvoja. Tämä johtuu siitä, että beaglejärjestön tietokanta sisältää rekisteritiedot myös ruotsalaisbeagleista. Jos koiran sukutaustalla on ruotsalaiskoira, pystyy Beaglejärjestön tietokanta ottamaan myös näiden koirien taustat huomioon sukusiitosastetta laskettaessa ja sukusiitosasteen lukuarvo muodostuu suuremmaksi kuin Kennelliiton tietokannasta perusteella tehdyssä laskennassa. Yksittäisten koirien sukusiitosprosentteja tärkeämpää on rodun kannalta kuitenkin koko rodun keskimääräinen sukusiitosaste ja sen kehitys. Kuva 7. Keskimääräisen sukusiitosasteen kehitys beaglella aikavälillä Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Jalostuspohja Metsästyskoiraroduissa jalostukseen on tapana käyttää vain niitä koirayksilöitä, jotka ovat osoittaneet omaavansa rodun keskitasoa parempia metsästysominaisuuksia. Läheskään aina käyttöominaisuuksia ei ole virallisesti dokumentoitu esimerkiksi käyttökoetuloksina, vaan nartun omistajalle riittää monesti omakohtainen kokemus uroksen jäniksenajotaipumuksista. Vuosittain käytetään jalostukseen keskimäärin noin kahdeksaakymmentä eri beagleurosta. Koiramäärä muuttuu kun tarkastellaan urosten jalostuskäyttöä sukupolvittain. Sukupolven pituus Kennelliiton Koiranetjalostustietojärjestelmässä on neljä vuotta. Siten esimerkiksi vuoden 2006 luvut on laskettu aikajakson perusteella. Käytettyjen urosten määrä on kuitenkin tälläkin tavoin tarkasteltuna pysynyt suurin piirtein samanlaisena viimeisen viidentoista vuoden ajan (kuva 8). Kuva 8. Jalostukseen käytettyjen urosten määrä ei ole merkittävästi muuttunut viimeisen viidentoista vuoden tarkastelujaksolla. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Jalostukseen käytettyjen narttujen määrä on sen sijaan vähentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana selvästi, noin 150 koirasta noin 100 koirayksilöön vuodessa. Tämä muutos näkyy myös silloin kun tarkastellaan jalostukseen käytettyjen narttujen määrää sukupolvittain (kuva 9). 10

11 Kuva 9. Jalostukseen käytettyjen narttujen määrä vuosittain ja sukupolvittain tarkasteltuna. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Suomalaisen beaglepopulaation isät/emät suhde on muuttunut joskin hitaasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Muutoksen suunta on ollut perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta positiivinen (kuva 10). Muutos kuvastaa samalla sitä, että hyvin laajasti käytettyjä ns. matadoriuroksia ei viime aikoina ole ollut. Kuva 10. Isät/emät suhteen vuosittainen muutos sukupolvittain tarkasteltuna aikavälillä Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Jalostukseen käytettyjen koirien määrä on aina pienempi kuin koirien kokonaismäärä myös sukupolvittain asiaa tarkasteltaessa. Koska koko populaation geneettisen monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää koko jalostusmateriaalin mahdollisimman tasainen käyttö, ei käyttöominaisuuksiin perustuvien jalostusvalintojen saisi muuttaa tilannetta liian voimakkaasti päinvastaiseen suuntaan. Kuvassa 11 on jalostukseen käytettyjen koirien osuus kaikista sukupolvensa koirista aikavälillä Kuvaa katsottaessa on muistettava se, että nuoremman pään sukupolvien koiria tullaan vielä tulevaisuudessa käyttämään jalostukseen. Toisin sanoen noin viimeisen kuuden vuoden arvot tulevat muuttumaan, sitä enemmän mitä nuoremmista sukupolvista on kyse. Kuvan 11 perusteella ei ole nähtävissä mitään selkeää merkkiä beagleurosten tai narttujen jalostuskäytön kasaantumisesta liian voimakkaasti liian pieneen koiramäärään. Kuva 11. Jalostukseen käytettyjen koirien osuus koko koiramäärästä sukupolvittain. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä

12 MMT Katariina Mäki: Tehollinen populaatiokoko on laskennallinen arvio rodun perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Rodun monimuotoisuutta voidaan arvioida myös molekyyligeneettisesti, esimerkiksi immuunijärjestelmää säätelevien DLA haplotyyppien lukumäärän ja heterotsygotian perusteella. Tehollinen koko kertoo kuinka monen yksilön geeniversioita tietyssä rodussa tai kannassa on. Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että rodun perinnöllinen vaihtelu koostuu 50 eri koiran geeniversioista. Mitä pienempi tehollinen koko, sitä nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa, ja sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu. Tehollinen koko arvioidaan aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla neljä ja käyttökoirilla viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enimmillään neljä kertaa jalostukseen käytettyjen, eri sukuisten urosten lukumäärä. Paras tapa arvioida tehollista populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeuteen. Jos aineisto ei ole sukupuiltaan tarpeeksi täydellinen, voidaan käyttää jalostuskoirien lukumääriin perustuvaa laskentaa, joka on käytössä myös Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä Koiranetissä. Tämä antaa kuitenkin tehollisesta koosta suuren yliarvion, koska siinä oletetaan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Jos sukusiitosasteen kasvunopeuteen perustuva tehollinen koko on alle , rodusta häviää geeniversioita niin nopeasti, ettei luonto pysty tasapainottamaan tilannetta. Silloin on keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä niitä kertaalleen jalostukseen. Toisaalta suurimmalla osalla roduistamme on kantoja myös ulkomailla, jolloin voi olla mahdollista tuoda maahamme uutta verta. Monella rodulla ulkomailta ei kuitenkaan ole saatavissa sen erilaisempaa geenimateriaalia kuin kotimaastakaan. Kuvassa 12 esitetty beaglen tehollisen populaatiokoon kehitys perustuu Koiranetin jalostustietojärjestelmästä saatavaan aineistoon. Kuten edellä olevasta Mäen tekstistä ilmenee, ovat diagrammin pystyakselin luvut yliarvioita johtuen siitä, että jalostukseen käytetyt beaglet ovat hyvin usein sukua toisilleen. Lukuarvojen sijasta merkityksellistä onkin käyrän muoto. Koska laskenta perustuu jalostukseen käytettyjen koirien osuuteen sukupolvestaan, tulee käyrän oikean puoleinen pää muuttumaan vuosien myötä voimakkaasti. Kun tämä otetaan huomioon, ei selvää muutosta tehollisen populaatiokoon lisääntymisestä tai vähentymisestä ole tarkastelujaksolla havaittavissa. Kuva 12. Tehollisen populaatiokoon kehitys. Laskentaperusteena on käytetty jalostuskoirien osuutta sukupolvestaan. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä

13 Kun tarkastellaan tehollista populaatiokokoa suhteessa sen teoreettiseen maksimiin (kuva 13), päädytään samaan lopputulokseen: merkittävää muutosta ei viimeisen viidentoista vuoden aikana ole tapahtunut. Kuva 13. Tehollisen populaatiokoon osuus teoreettisesta maksimista ja sen kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Aiemmin oli tapana käyttää menestyneimpiä uroksia hyvin paljon jalostukseen. Jälkeläisten lukumäärät kohosivat niillä reilusti nykyisiä suosituksia suuremmiksi. Nyttemmin tällaisia ns. matadoriuroksia ei valistuneisuuden lisäännyttyä ole enää päässyt muodostumaan. Silti muutamilla eniten käytetyillä uroksilla on edelleen jälkeläisiä tarpeettoman paljon suhteessa syntyvien koirien määrään. Taulukossa 1 on lueteltu seitsemäntoista urosta, joiden tarkastelujaksolla syntyneiden jälkeläisten määrä on vähintään 70 jälkeläistä. Yhteensä nämä urokset ovat tuottaneet seitsemäntoista prosenttia tarkastelujaksolla syntyneistä koirista. Yhteensä 85 urosta tarvittiin tuottamaan tarkastelujakson pennuista 50 %. Taulukko 1. Aikavälillä jalostukseen runsaimmin käytetyt urokset. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä Rek. Numero Nimi Pentueita Pentuja % osuus kumulat.% Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 FIN19204/96 KISÄLLINTIEN TANU PATE ,72 % 2 % FIN36546/98 ASTALAN ARSI ,14 % 3 % FIN27406/06 BENY ,14 % 4 % FIN26979/97 EETU ,06 % 5 % SF32426/93 TOPI ,06 % 6 % FIN35065/95 RIKU ,06 % 7 % FIN45984/04 ERIK ,99 % 9 % FIN16374/01 SAKIN VUKKE JR ,98 % 12 % FIN26728/04 OAK CREEK BENNY ,99 % 10 % FIN27719/03 KUOPUSMAA WALTER ,91 % 11 % FIN13329/01 HESSIN VIGTOR ,90 % 12 % SF14923/91 BENNY ,85 % 13 % FIN33641/05 HUUHKAJAN VINSKI ,85 % 14 % FIN23558/03 HUUHKAJAN KIMI ,81 % 15 % FIN30392/97 TOPI ,81 % 15 % Metsästyskoiraroduille on tyypillistä että toisen polven jälkeläisten määrä ei juurikaan korreloi ensimmäisen polven jälkeläisten määrään (taulukot 1 ja 2). Syynä on se, että siitosuroksen suku ei jatku mikäli jälkeläiset eivät ole täyttäneet metsästysominaisuuksiltaan niille asetettuja toiveita. Hyvin usein onkin niin, että huippuluokan käyttökoirauros osoittautuu periyttäjänä vain keskinkertaiseksi. 13

14 Taulukko 2. Viisitoista aikavälillä käytettyä urosta toisen polven jälkeläisten määrän mukaisessa enemmyysjärjestyksessä. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä Rek. Numero Nimi Pentueita Pentuja % osuus kumulat.% Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 FIN19204/96 KISÄLLINTIEN TANU PATE ,70 % 2 % SF15530/93 JURRI ,60 % 28 % FIN30392/97 TOPI ,82 % 13 % FIN26979/97 EETU ,06 % 5 % FIN23370/04 KONTTIKUUSEN JEPPE ,66 % 21 % SF17988/89 VESKANSAN VIKKE 1 5 0,06 % 90 % N13758/97 LISSÅSEN'S GERRY ,15 % 70 % SF14404/90 LASAN LYLY 2 6 0,07 % 85 % FIN33903/98 KOLMISTON JAPE ,76 % 17 % FIN16374/01 SAKIN VUKKE JR ,99 % 7 % FIN16998/99 HUUHKAJAN JAKKE ,68 % 21 % FIN45984/04 ERIK ,04 % 6 % FIN21214/03 HESSIN HARDY ,66 % 22 % SF03312/92 TURO 3 7 0,08 % 82 % FIN28873/00 RETU ,73 % 18 % FIN44632/05 KAUPPILANJOEN REKO ,63 % 26 % Jalostukseen käytetään yleisimmin urosta joka on kokeissa osoittanut vähintäänkin hyvät käyttöominaisuutensa. Eniten jalostukseen käytettyjen narttujen (taulukko 3) osalta tilanne on toinen. Tarkastelujakson aikana seitsemästätoista eniten jalostukseen käytetystä nartusta vain kuusi on käynyt vähintään kerran ajokokeessa ja näistäkin vain kolmen voidaan katsoa osoittaneen olevansa keskimääräistä parempia metsästyskoiria. Se, että koira ei ole näyttänyt ominaisuuksiaan ajokokeessa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi kokeissa käyneitä koiria huonompi käyttöominaisuuksiltaan dokumentoitu näyttö siltä kuitenkin puuttuu. Taulukko 3. Aikavälillä jalostukseen runsaimmin käytetyt 18 narttua. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä Rek. Numero Nimi Pentueita Pentuja % osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1 FIN21015/00 KONTTIKUUSEN HETA ,41 % FIN25080/00 ERÄKAVERI BASSE ,37 % FIN35539/01 BELLA ,37 % FIN33091/02 ERÄKAVERI FATIMA ,37 % FIN41010/04 HESSIN PINJA ,36 % FIN33646/05 HUUHKAJAN VIIVI ,35 % FIN36348/99 PUPUNURIN ENNI ,35 % FIN42573/96 STENVIK TARA ,34 % FIN38457/97 EVJEDALEN SONJA ,34 % FIN37771/97 ERÄKAVERI ÄXSÄ ,34 % FIN22621/08 DREVMARKENS ANNABELLA ,34 % FIN17981/96 PIHLAJAPURON VILMA ,33 % FIN33907/98 KOLMISTON LINDA ,33 % FIN33182/02 KONTTIKUUSEN MINKA ,33 % FIN26487/07 HAUTAPAKAN VALMA ,33 % FIN12107/05 HAUTAPAKAN VILMA ,33 % FIN37865/04 ERÄ REPUN EMMA ,33 % Taulukoiden 1 3 koirien vaikutus beaglen perimään on siis ollut huomattava. Vaikutus voimistuu kun otetaan huomioon se, että osa yleisimmin jalostukseen käytetyistä koirista on toisilleen varsin läheistä sukua. Taulukoiden koirien osalta lähisukulaisuudet ovat seuraavat: FIN19204/96 Kisällintien Tanu Pate ja FIN42573/96 Stenvik Tara ovat puolisisaruksia FIN35539/01 Bella ja FIN33182/02 Konttikuusen Minka ovat puolisisaruksia FIN33641/05 Huuhkajan Vinski ja FIN33646/05 Huuhkajan Viivi ovat sisaruksia FIN23558/03 Huuhkajan Kimi ja FIN16998/99 Huuhkajan Jakke ovat puolisisaruksia 14

15 FIN23558/03 Huuhkajan Kimi ja FIN16998/99 Huuhkajan Jakke ovat puolisisaruksia myös sisarusparille FIN33641/05 Huuhkajan Vinski ja FIN33646/05 Huuhkajan Viivi FIN33903/98 Kolmiston Jape ja FIN33907/98 Kolmiston Linda ovat sisaruksia SF17988/89 Veskansan Vikke ja SF14404/90 Lasan Lyly ovat puolisisaruksia FIN26487/07 Hautapakan Valma ja FIN12107/05 Hautapakan Vilma ovat puolisisaruksia FIN27719/03 Kuopusmaa Walter on FIN26979/97 Eetun poika FIN37865/04 Erä Repun Emma on FIN25080/00 Eräkaveri Bassen tytär FIN41010/04 Hessin Pinja on FIN21214/03 Hessin Hardyn tytär FIN33182/02 Konttikuusen Minka on FIN16998/99 Huuhkajan Jaken tytär FIN35539/01 Bella on FIN16998/99 Huuhkajan Jaken tytär FIN36546/98 Astalan Arsi on SF15530/93 Jurrin poika FIN21015/00 Konttikuusen Heta on FIN19204/96 Kisällintien Tanu Paten tytär FIN23558/03 Huuhkajan Kimi on FIN33903/98 Kolmiston Japen poika FIN28873/00 Retu on SF14404/90 Lasan Lylyn poika FIN33646/05 Huuhkajan Viivi ja FIN33641/05 Huuhkajan Vinski ovat N13758/97 Lissåsens Gerryn jälkeläisiä FIN44632/05 Kauppilanjoen Reko on FIN26728/04 Oak Creek Bennyn poika FIN16998/99 Huuhkajan Jakke, FIN23558/03 Huuhkajan Kimi, FIN33646/05 Huuhkajan Viivi ja FIN33641/05 Huuhkajan Vinski ovat FIN17981/96 Pihlajapuron Vilman jälkeläisiä FIN26487/07 Hautapakan Valma ja FIN12107/05 Hautapakan Vilma ovat FIN36348/99 Pupunurin Ennin jälkeläisiä FIN23370/04 Konttikuusen Jeppe on FIN30392/97 Topin poika Rodun populaatiot muissa maissa Vaikka beaglen juuret juontavatkin Manner Eurooppaan, voidaan Englantia pitää silti perustellusti rodun kotimaana. Vain osa englantilaisista beagleista on Englannin kennelklubin rekisterissä, ajuebeaglet rekisteröidään muualla. Tästä syystä ei ole olemassa myöskään koottua tietoa englantilaisista beagleista ja niiden sukulinjoista. Etenkin Yhdysvalloissa beaglea käytetään myös ajuekoirana. Pohjoismaissa beaglea käytetään lähes pelkästään yksin ajavana koirana ja näissä maissa koirat rekisteröidään kunkin maan kennelliiton rekisteriin. Ruotsin kennelklubin rekisteritietokanta on kaikille avoin mutta Norjassa tietokanta on vain kennelklubin jäsenten käytössä. Kaikissa edellä mainituissa maissa beagle on jakautunut käyttökoiriin ja näyttelylinjaisiin koiriin. Englannissa raja on hyvin jyrkkä, pohjoismaista Suomessa hyvin selvä. Ruotsissa ja Norjassa raja ei ole Suomeen verrattuna yhtä helposti määritettävissä mutta myös näissä maissa suurin osa harrastajista keskittyy jalostusvalinnoissa käyttöominaisuuksien vaalimiseen ulkomuoto ominaisuuksien kustannuksellakin. Ruotsissa beaglein rekisteröintimäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdelleet vähän yli kahdestasadasta koirasta kolmeen ja puoleen sataan koiraan ilman että olisi nähtävissä rekisteröintimäärien vähenemistä tai lisääntymistä luvulta rekisteröintimäärät ovat Ruotsissa kuitenkin laskeneet voimakkaasti, sillä tuolloin rekisteröitiin vuodessa pentua. Norjassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana rekisteröity vuosittain noin beaglea. Viime vuosina rekisteröintimäärissä on ollut nähtävissä selvää vähenemistä. Englannissa beaglein vuosittaiset rekisteröintiluvut ovat :n paikkeilla, mutta tässä luvussa ovat mukana vain Englannin Kennelklubin rekisteröimät beaglet ja siitä puuttuvat ajuebeaglein erillisenä ryhmänään rekisteröitävät pentueet. Yhdysvalloissa beagleja rekisteröidään vuosittain kymmeniä tuhansia. Keski ja Etelä Euroopan maissa metsästysbeaglemäärät ovat vähäisiä. 15

16 4.1.4 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta Beaglen rekisteröintimäärät ovat Suomessa pysyneet suurin piirtein samoina viimeisen viidentoista vuoden ajan tuontikoirien määrän ollessa jatkuvasti vähäinen. Tuontikoiria suurempi merkitys on ollut sillä, että yhä useampi kasvattaja on viime vuosina vieraillut astutusmatkalla Ruotsissa tai Norjassa. Pohjoismainen jalostusyhteistyö on ollut suunnitelmallista ja toivottavaa ja sen tueksi on mm. yhdistetty Ruotsin ja Suomen beagletietokannat terveystietoineen. Norjalaisten koirien tietojen lisääminen tietokantaan on ainakin toistaiseksi osoittautunut mahdottomaksi Norjan kennelklubin tietokannan julkisuussääntöjen vuoksi. Terveystietoja norjalaisista beagleista on kuitenkin käytössä. Suomalaisbeaglet ovat valtaosaltaan metsästyskäytössä mutta noin kymmenkunta prosenttia koirista on joko kotikoirina tai näyttelyharrastajilla. Puhtaasti näyttelykäytössä olevat koirat eroavat kuitenkin sukutaustoiltaan metsästysbeagleista eivätkä nämä kaksi ryhmää juurikaan sekoitu toisiinsa. Suomalainen metsästysbeaglekanta on saanut alkunsa pienestä koiramäärästä. Tästä johtuen lähes kaikki koirat ovat ainakin jossain määrin sukua toisilleen luvulla beaglen suosio kasvoi hyvin nopeasti mikä johti siihen että maahamme tuotiin koiria siitoskäyttöön varsin paljon. Lisäksi viime vuosien pyrkimys sukusiitosasteiden pienentämiseen on aiheuttanut sen että kaikkien koirien sukutauluissa olevia kantakoiria löytyy yleensä vasta kaukaa, 1960 luvulla rekisteröidyistä koirista. Koirien jalostukseenkäyttöikä on ollut viime aikoina lievässä laskussa. Lasku on vähäinen mutta mikäli kehitys jatkuu, vaikuttaa se rodun laskennalliseen sukupolven pituuteen. Nuorten koirien käytössä on hyviä ja huonoja puolia. Huonona puolena on se, että mahdolliset perinnölliset sairaudet eivät välttämättä ole ehtineet tulla jalostuskoirissa ilmi ennen niiden siitoskäyttöä. Hyvänä puolena on se, että jälkeläisten metsästysominaisuudet ehtivät tulla ilmi vanhempien ollessa vielä jalostuskäyttöiässä. Merkittäviä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia on beaglessa kuitenkin vähän joten nuorten koirien jalostuskäytön hyvät puolet näyttävät olevan huonoja puolia merkityksellisempiä. Rodun keskimääräinen sukusiitosaste on laskenut viime aikoina selvästi. Kuvan 7 käyrä on laadittu Kennelliiton jalostustietojärjestelmän aineiston perusteella. Kennelliiton tietokannasta puuttuvat koiriemme taustalla olevat ruotsalaiskoirat, mikä vaikuttaa laskevasti sukusiitosasteiden arvoihin. Beaglejärjestön tietokannassa ruotsalaiskoirat ovat mukana, mutta niiden mukana olo ei muuta tätä kehityssuuntaa. Rodun tehollinen populaatiokoko on pysynyt kuluneen viidentoista vuoden ajan jotakuinkin samana. Rodun laskennallisesti suurimmasta mahdollisesta populaatiokoosta on ollut tarkastelujakson aikana käytössä noin 40 %. On kuitenkin muistettava että Koiranetin tehollisen populaatiokoon laskentakaava ei ota huomioon sitä, että pentuekoot vaihtelevat eikä sitä, ovatko jalostuskoirat olleet enemmän sukulaisia keskenään kuin rodun yksilöt keskimäärin. Isät/emät suhde on viimeisen viidentoista vuoden aikana muuttunut lievästi niin, että jalostukseen on käytetty yhä useampaa urosta. Suunta on positiivinen, mutta koko tarkastelujakson alussakaan ei ollut merkittävää jalostuskäytön keskittymistä vain joillekin uroksille. Noin joka neljäs tai viides beaglenarttu saa elämänsä aikana vähintään yhdet pennut. Uroksista jälkeläisiä on vähän yli kymmenellä prosentilla. Määrät ovat odotetun laisia, sillä jalostukseen pyritään käyttämään vain sellaisia koiria, joiden metsästysominaisuudet on todettu rodun keskiarvoa paremmiksi. Samojen paritusyhdistelmien toistaminen on rodussa harvinaista. 16

17 Samojen urosten liikakäyttöä ei nykyisin juurikaan esiinny. Taulukossa 4 on tarkasteltu viimeisimmän sukupolven (5 vuotta, aikaväli ) pentujen isäuroksia niin, että taulukossa on kymmenen eniten käytettyä urosta. Enitenkin käytetyn uroksen ensimmäisen polven jälkeläisten osuus jää alle 3 5 %:n enimmäissuosituksen eikä toisenkaan polven jälkeläisten osuus yllä näillä uroksilla lähellekään 6 10 %:n enimmäissuositusta. Taulukko 4. Aikavälillä eniten jalostukseen käytetyt urokset ja niiden jälkeläismäärät ensimmäisessä ja toisessa jälkeläispolvessa sekä ensimmäisen sukupolven pentueiden kokonaismäärä. Lähde: SKL:n jalostustietojärjestelmä Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä Rek.numero Uros Pentueita Pentuja % osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja FIN27406/06 BENY ,91 % FIN34645/05 KUOPUSMAA ROMU ,24 % FI18781/09 HESSIN UNIIKKI ,20 % FIN28160/05 PERÄPÖKSÄN JERI ,09 % FI30829/10 HAMITAN JERI ,94 % FIN22163/06 KUOMIONPÄÄN TOOPE ,90 % FI35501/10 DANYER DE EL IMPERIO CANINO ,87 % FIN16121/08 HUUHKAJAN NOPPE ,83 % FIN33641/05 HUUHKAJAN VINSKI ,79 % FIN40404/06 JÖÖTI ,72 % Taulukon 4 uroksista lähisukulaisia (puolisisaria, yhteinen isä) ovat Kuomionpään Toope ja Jööti. Edes tämä sukulaisuus ei nosta näiden koirien merkitystä koko rodun jalostuspohjan mahdollisina kaventajina liian suureksi. Näyttää siis siltä, ettei tällä hetkellä ole merkkejä populaation jalostuspohjan liiallisesta kaventumisesta. On ilmeistä että tilanteeseen vaikuttaa metsästysominaisuuksien periytymisen monimutkaisuus joka estää selvien sukulinjojen muodostumisen silloin kun jalostusvalinnat perustuvat koirien jäniksenajotaitoihin. 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Seuraavissa luvuissa käsitellään koirien käyttäytymistä ja käyttöominaisuuksia käytännön syistä niin, että osa tiedoista on omistajien itsensä käsityksiä ja osa on ajokokeissa dokumentoitua tietoa. Heterogeenisesta lähdeaineistosta huolimatta käsityksiä beaglen luonteesta ja käyttöominaisuuksista voidaan pitää varsin luotettavina Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun käyttötarkoituksesta Beaglen rotumääritelmä uudistettiin vuonna 2012 ja siinä mainitaan luonteesta, käyttäytymisestä ja käyttötarkoituksesta seuraavaa: Iloinen ajava koira, jonka pääasiallinen tehtävä on jäniksen ajaminen hajujälkeä seuraamalla. Rohkea ja hyvin aktiivinen, sisukas ja määrätietoinen. Valpas, älykäs, tasapainoinen ja ystävällinen. Ei vihainen eikä arka. Suomen Beaglejärjestön säännöissä painotetaan käyttöominaisuuksien vaalimista seuraavasti: Järjestön tarkoituksena on beaglein kasvatus ja jalostustoiminnan keskusjärjestönä kehittää beaglet rodullisilta käyttöominaisuuksiltaan tarkoitustaan vastaaviksi sekä ulkomuodoltaan jaloiksi ja mahdollisimman yhdenmukaisiksi. 17

18 Beaglejärjestön ensimmäiset säännöt ovat vuodelta Sittemmin sääntöjä on muutettu tarvittavilta osin, mutta järjestön tavoitteet vaalia beaglen metsästysominaisuuksia ovat pysyneet tähän päivään saakka muuttumattomina Jakautuminen käyttö ja näyttelylinjoihin Beagle on Suomessa jakautunut selvästi käyttö ja näyttelylinjaisiin koiriin. Ensin mainittuja on kuitenkin suurin enemmistö (n. 90 %) ja kattavia tietoja koirien luonne ja käyttöominaisuuksista on olemassa vain metsästysbeagleista PEVISA ohjelmaan sisällytetty luonteen ja käyttäytymisen ja/tai käyttöominaisuuksien testaus ja/tai kuvaus Bealella ei ole PEVISA ohjelmaa Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Beagle on ollut paljon tieteellisen tutkimuksen kohteena. Se johtuu pääasiassa siitä, että beagle on yleinen laboratoriokoira, mikä taas johtuu paitsi sen pienestä koosta, myös sen sopeutuvuudesta. Lisäksi beaglet ovat harvoin aggressiivisia. Tutkimukset ovat olleet enimmäkseen lääketieteellisiä, varsinkin fysiologian sekä sairauksien ja niiden periytyvyyden selvittämistä, mutta myös esimerkiksi pennun kehityksen kriittisiä vaiheita on tutkittu beaglen avulla. Merkittävimpiä ovat kannaltamme ne tutkimukset, joissa on selvitetty koiran käyttäytymistä. Venzl (1990) testasi kolmen beagleryhmän käyttäytymistä (laboratoriobeaglet, ajuebeaglet ja kotikoirabeaglet). Erot eri ryhmien välillä eivät olleet pennuilla kovin suuret. Kotikoirissa oli kuitenkin hieman enemmän omapäisiä, laboratoriopennuissa taas tunteikkaita ja ajuekoirien pennuissa sopeutuvimpia. Aikuisten koirien erot olivat osittain hieman suurempia ja joissakin kohdissa suhteetkin vähän muuttuivat. Kotikoirat olivat muita aggressiivisempia, tunneherkissä oli laboratoriobeaglein ohella myös ajuekoiria, ja pelokkaissa oli eniten laboratoriokoiria. Hartin ja Hartin (1988) tutkimuksessa vertailtiin 56 rodun luonneominaisuuksia. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että beaglelle on luonteenomaista voimakas tunneperäinen reagointitaipumus sekä huono koulutettavuus. Lisäksi heidän mielestään beagle kuuluu keskimääräisen aggressiivisiin rotuihin. Hartit vetävät sen johtopäätöksen että beagle ei ole sopiva seura, tai kotikoiraksi. Tämän tutkimuksen menetelmiä voidaan perustellusti arvostella, sillä arvioidut ominaisuudet oli valittu pelkästään rodun kotikoiraominaisuuksien pohjalta, eikä lähdetty koiran omasta psykologiasta ja sen omista käyttäytymismalleista. Bar Harbour projektissa (Scott & Fuller 1965) tutkittiin koirien käyttäytymistä ja käyttäytymisen perinnöllisyyttä. Tutkimuksen kohteena oli viisi rotua: beagle, sheltti, karkeakarvainen kettuterrieri, basenji ja cockerspanieli, sekä kahden viimeksi mainitun risteytykset ja takaisinristeytykset. Tutkimus kiistää, että olisi jokin koirien "yleisälykkyys", jolla rotuja voitaisiin vertaillen mitata. Kysymys on monimutkaisempi, ja taustalla ovat kunkin rodun erityistaipumukset, jotka ovat taas joissakin tapauksissa sen rajoituksia. Beagle oppii tutkimuksen mukaan vähällä harjoittamisella sille luontaisen metsästyksen ja sopeutuu "laumasieluna" kotikoiraksikin. Monilla erilaisilla testeillä mitattiin tunnereaktioiden, koulutettavuuden ja ongelmien ratkaisukyvyn eroja. Viimeksi mainituissa testeissä beagle menestyi osaksi erinomaisesti, osaksi keskinkertaisesti, tosin yleensä parantaen suoritustaan. Menestyksen osalta selitys oli toisinaan siinä, että 18

19 beagle ei oppinut kaavamaista käyttäytymistä, eikä sen vuoksi pysynyt itsepintaisesti vanhassa mallissa. Sille oli luonteenomaista nopea, umpimähkäiseltä vaikuttava orientoituminen tilanteeseen ja sitkeän tutkimisen jälkeen alkanut tarkka jäljen seuraaminen kohteeseen. Palkintona oleva ruoka oli tärkeä menestyksen motivaatiotekijä. Beagle oli tutkimuksen mukaan keskimääräistä huonommin koulutettavissa. Samoin se oli keskimääräistä tunteikkaampi ja sillä esiintyi keskimääräistä vähemmän aggressiivisuutta. Edelleen sillä oli hyvä jäljen seuraamiskyky ja voimakkaasti tunnepitoinen suhtautuminen ihmiseen. Lisäksi todettiin, että beaglen pakonomainen alistaminen tai toiminnan rajoittaminen herätti koirassa vastarintaa ja levottomuutta. Luonnetestitulos on vain muutamalla suomalaisbeaglella. Näin vähäisen määrän perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä suomalaisbeaglen keskimääräisestä luonteesta. Beaglejärjestön jalostusjaosto on kolme kertaa toteuttanut ns. beagletutkimuksen. Kyselytutkimus on kullakin kerralla kohdistettu niille koiranomistajille, joiden koirat täyttivät kyselyn toteuttamisvuoden aikana neljä vuotta. Ajatuksena on ollut, että noin neljävuotias koira on jo niin kypsä, että omistajille on muotoutunut käsitys koiransa ominaisuuksista. Toisaalta sairauksien tai tapaturmien kautta menehtyneiden koirien osuus on tuossa ikäluokassa vielä pieni. Kysely on toteutettu aina loppusyksystä, jolloin erityisesti koirien käyttäytymistapa metsässä on omistajilla vielä tuoreessa muistissa. Ensimmäinen beaglekysely toteutettiin vuonna 1979, seuraavat vuosina 1993 ja Jälkimmäisissä kyselyissä tietoja haettiin niin, että vastaukset olivat mahdollisimman vertailukelpoisia aiempien kyselyjen tuloksiin. Yhteensä lähes kolmenkymmenen vuoden aika kyselyjen välillä antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan rotu on kehittynyt tai kehittymässä. Kaikissa kyselyissä vastaukset saatiin noin joka toisesta tutkimuksen kohteena olleen vuosiluokan koirasta. Tutkimustuloksista on raportoitu Suomen Beagle lehdessä ja nyttemmin myös rotujärjestön internetsivuilla (Koivu 1980a, 1980b, 1981, Särmä 1993, 1994a, 1994b, 1995, Kilpeläinen 2008). Kaikissa tutkimuksissa kävi ilmi, että yleisin luonteen virhe koirissa oli arkuus, jota esiintyi häiritsevässä määrin kuitenkin vain muutamalla prosentilla beagleista. Myös vihaisuudesta oli mainintoja, mutta niiden määrä oli hyvin pieni. Merkittäviä muutoksia koirien luonteessa ei näiden tutkimusten perusteella näytä tapahtuneen. Yhdeksän kymmenestä beaglen omistajasta on täysin tyytyväinen koiraansa kotikoirana. Merkittäviä sukupuolten välisiä eroja ei ollut nähtävissä. Suomen Beaglejärjestö järjesti vuonna 2003 kehittämisseminaarin, jonka yhteydessä harrastajat kirjasivat käsityksiään nykybeaglen luonne ja käyttöominaisuuksista. Beaglen luonnetta kuvattiin sanoilla yhteistyökykyinen, miellyttävä ja avoin. Luonteeseen liittyen mainittiin myös hyvä koulutettavuus ja hallittavuus. Toisaalta mainittiin myös liiallinen pehmeys ja flegmaattisuus. Rotumääritelmän luonnehdinta Rohkea ja hyvin aktiivinen, sisukas ja määrätietoinen. Valpas, älykäs, tasapainoinen ja ystävällinen. Ei vihainen eikä arka. näyttääkin toteutuvan hyvin nykyisissä koirissamme Käyttö ja koeominaisuudet Beagle on taustaltaan ajuekoira, jota on kuitenkin monissa maissa Suomi mukaan lukien jalostettu yksin työskenteleväksi ajavaksi koiraksi. Syyt tähän ovat sekä eri maiden metsästyskulttuurien eroissa että erilaisissa metsästyslainsäädännöissä. Beaglen tehtävänä on metsässä irti päästettyä hakea itsenäisesti ajettava tavallisimmin jänis jalkeille jonka jälkeen sen on haukkuen seurattava pakenevan riistan hajujälkeä. Koiralta vaaditaan hyvää metsästysintoa jotta se irtautuu ohjaajastaan riittävän hyvin silloinkin kun maastossa ei ole riistan jälkiä. 19

20 Metsästysintoa vaaditaan myös ajossa, sillä koiran on sitkeästi selvitettävä jäniksen harhautusten vuoksi ajoon aiheutuvat katkot, ns. hukat. Ajavan koiran työ on fyysisesti rasittava ja pitkäkestoinen. Suomessa ajava koira joutuu alkusyksystä työskentelemään usein kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa. Loppusyksystä työn rasittavuutta lisää monesti sateiset säät ja talvella haittana on puolestaan paksukin lumikerros. Käyttökelpoisen metsästyskoiran on selviydyttävä tällaisista vaihtelevista olosuhteista moitteitta. Haku ja ajotaidon lisäksi koiran halutaan omaavan hyvän ja kuuluvan haukkuäänen. Ns. haukkukynnyksen halutaan lisäksi olevan sopiva niin, että koira ei hauku liikaa ennen riistan ylösottoa ja että ajohaukusta on pääteltävissä mm. koiran etäisyys ajettavaan. Ajavan koiran käyttö on maassamme ollut samankaltaista jo reilusti yli sadan vuoden ajan. Aiemmin metsästyskoirien enemmistö oli Suomessa joko haukkuvia lintukoiria tai ns. kaiken viljan koiria mutta ajavien koirien tultua maahamme yleistyi niiden käyttö hyvin nopeasti. Aluksi ajavia koiria pidettiin herraskaisina rotuina mutta muutamassa kymmenessä vuodessa ajavat koirat yleistyivät voimakkaasti ja jäniksen metsästyksestä ajavalla koiralla tuli hyvin suosittu metsästysmuoto. Ajavalle koiralle asetettavat vaatimukset eivät ole muuttuneet sadassa vuodessa ja nykyisiä koesääntöjä olisi hyvin voitu käyttää 1900 luvun ajokokeissa. Koska nykyiset koirat joutuvat työskentelemään pirstoutuneissa maastoissa metsäautoteineen, asetetaan nykyisille koirille aiemaa tiukempia vaatimuksia innokkuuden ja taitojen suhteen. Edellä kirjoitettu pätee kaikkiin ajaviin koiriin, beagle mukaan lukien. Yksin työskentelevä beagle ei pysty tukeutumaan ajueen muihin koiriin. Ajueessa suuri osa koirista on mukana lähinnä lisäämässä ajon näyttävyyttä ja kuuluvuutta jolloin niille asetetut taitovaatimukset ovat vähäisemmät kuin yksin työskentelevältä koiralta vaadittavat ominaisuudet. Ajokokeet testaavat hyvin metsästysbeaglelle asetettavia vaatimuksia. Ajokoesäännöt ovat samat kuin Suomen Ajokoirajärjestön alaisuuteen kuuluvilla roduilla ja ajokoetuomarit saavat koulutuksessaan pätevyyden kaikkien näiden rotujen arvosteluun. Ainoa ero koesäännöissä on beaglen alhaisemmat luokkatulosten pisterajat ja se, että beaglen haukun laatu arvostellaan lisätietona. Suomalainen beagle on siis käytännössä vain metsästyskoira yhdeksän koiraa kymmenestä on metsästyskäytössä. Tutkimusten mukaan (ks. viitteet alempana) myös beaglen omistajat ovat aktiivisia metsästäjiä, sillä yli 80 % koirista käy jahtikauden aikana metsässä vähintään joka viikonloppu. Melkein puolet koirista on jahdissa vähintään kahdeksan kertaa kuukaudessa eli käytännössä viikonloppujen molempina vapaapäivinä. Ainakin ns. metsästyslinjaisten koirien soveltuvuus pelkäksi seurakoiraksi onkin voimakkaan riistavietin vuoksi huono. Kokeissa käyvien koirien määrä on ollut jatkuvasti liian vähäinen luotettavien jalostuksellisten tietojen keräämisen kannalta. Kuvassa 14 on syntyneiden, kokeissa käyneiden koirien määrät ja verrattu niitä vastaavina vuosina syntyneiden koirien määriin. Tuolla ajanjaksolla on kokeissa käyneiden koirien määrä pysytellyt pääasiassa alle kymmenen prosentin. Diagrammin käyrän oikea pää muuttuu vielä jonkun verran uusien koirien tullessa kokeisiin. Viimeisen kolmen vuoden aikana syntyneiden koirien kokeissakäyntiaktiivisuutta ei voida vielä arvioida. 20

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

BEAGLEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BEAGLEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BEAGLEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Suomen Beaglejärjestö, Jalostusjaosto 2009 2 Sisällys s. 1. Yhteenveto 3 2. Taustaa 4 3. Beaglejärjestön jalostusorganisaatio ja sen historia 4 3.1. Organisaatio 4 3.2.

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 Hely, 038977/80, ( Ensimmäinen Beagleni ) Hilu, 25483A/ 76& MVA Tommi, 18685/78 Miten se tapahtui Tasapurentainen, tiukka, innokas ja liian hyvä vei etusormen Kolmet

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 2 Sisältö 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 2.1 Rodun alkuperä... 4 2.2 Rodun kehitys nykyiseen muotoon...

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 14.10.2014 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...3 2. RODUN TAUSTA...4

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

suomenajokoira jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

suomenajokoira jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 suomenajokoira jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1. YHTEENVETO Suomenajokoira on rotuna maamme suurin. Sen levinneisyys on hyvin laaja, käsittäen Suomen lisäksi Ruotsin ja Norjan. Rotukohtaista jalostusohjelmaa

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012 NOVASCOTIANNOUTAJIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Rodun novascotiannoutaja rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118 Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:

Lisätiedot

CHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

CHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA CHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 3.11.2012 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.12.2012 Voimassa 1.1.2013-31.12.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Sisällys: 1. YHTEENVETO Tässä amerikankettukoiran jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) käydään läpi lyhyesti rodun alkuperä

Lisätiedot

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa 1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 Hyväksytty BichonFrisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle 1 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE... 8 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015 2019 Harmaa norjanhirvikoira

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015 2019 Harmaa norjanhirvikoira Jalostuksen tavoiteohjelma 2015 2019 Harmaa norjanhirvikoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 8.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 19.8.2014 Sisällys 1. YHTEENVETO... 2 2.

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Australianterrierikerho ry

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Australianterrierikerho ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Australianterrierikerho ry 2012-2016 Australianterrierien jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Hyväksytty Australianterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 11.02.2012 SKL-FKK:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017

RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 SUOMEN RIDGEBACK YHDISTYS RY RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 1(72) RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 Laatinut rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Ridgeback yhdistys

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016 YORKSHIRENTERRIERI ry 1(25) 2012-2016 Yorkshirenterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. Hyväksytty Yorkshirenterrieri ry:n vuosikokouksessa 17.3.2007 Hyväksytty SKKY:n syyskokouksessa 28.11.2007

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [14.03.2015] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018

VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JA PERINNÖLLISTEN VIKOJEN JA SAIRAUKSIEN VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018 Hyväksytty Gordoninsetterijaoksen kokouksessa 16.3.2013 Kanakoirakerho-Hönshundssektionen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa..6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä

Lisätiedot

V 2.1. Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta. Tanja Lönnqvist

V 2.1. Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta. Tanja Lönnqvist Dalmatiankoiran jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2013 2017 V 2.1 V 1.0 V 2.0 V 2.1 Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist Päivittäneet v 1.0:n pohjalta

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti pitkäkarvaisesta

Lisätiedot

1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 2.1 Historia... 5 2.2 Kanta ulkomailla..12 2.3 Kanta Suomessa... 13

1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 2.1 Historia... 5 2.2 Kanta ulkomailla..12 2.3 Kanta Suomessa... 13 Sisältö 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 2.1 Historia... 5 2.2 Kanta ulkomailla..12 2.3 Kanta Suomessa... 13 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 14 3.1. Yhdistys... 14 3.2. Jalostustoimikunta...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma

Jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Collieyhdistys ry Jalostuksen tavoiteohjelma Sileäkarvainen collie Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 4 2 Rodun tausta 6 2.1 Rodun synty ja kehitys 6 2.2 Nykyinen käyttötarkoitus 8 2.3 Kanta Suomessa

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa pp.kk.vuosi. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 23 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [28.09.2014] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [11.11.2014] Sisällys 1.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja 1 Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja Koonnut: Victoria Ahlström, Susanna Fontell, Johanna Helminen, Piia Joki-Erkkilä, Erika Jylhä- Pekkala, Johanna Koskiahde, Viveca Lahokoski, Henna

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Englanninspringerspanielien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Englanninspringerspanielien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 (113) en rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Versio 1.0 Springerspanielit ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2 (113) Hyväksytty rotujärjestön

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2016. Eestinajokoira

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2016. Eestinajokoira JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2016 Eestinajokoira Suomen Ajokoirajärjestö 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto... 3 2 Rodun tausta (kirj. Juhani Alanen)... 4 2.1 Eestinajokoiran historia... 4 3 Järjestöorganisaatio

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 2007.

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 2007. LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016 Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 2007. Länsigöötanmaanpystykorvan rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016

Lisätiedot

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä.

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira groenendael 2015 2019

Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira groenendael 2015 2019 Jalostuksen tavoiteohjelma Belgianpaimenkoira groenendael 2015 2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.6.2014 1 Sisällys Sisällys...

Lisätiedot

Suomen Mopsikerho ry 2(63) Jalostuksen tavoiteohjelma

Suomen Mopsikerho ry 2(63) Jalostuksen tavoiteohjelma Mopsin jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Mopsikerho ry 2014-2018 Suomen Mopsikerho ry 2(63) Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 5 2 RODUN TAUSTA... 6 2.1 Rodun alkuperä... 6 2.2 Rodun tausta Suomessa... 7

Lisätiedot

Sisällys 1. YHTEENVETO...4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja

Sisällys 1. YHTEENVETO...4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja Sisällys 1. YHTEENVETO......4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 10 4.1.2 Jalostuspohja... 18 4.1.3

Lisätiedot

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 HOLLANNINPAIMENKOIRAT ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen x.x.2014 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen xxxkokouksessa

Lisätiedot

Saksanpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2014 2018

Saksanpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2014 2018 Saksanpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2014 2018 Hyväksytty Saksanpaimenkoiraliitto ry:n edustajainkokouksessa 30.6.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 Sisällys 1 Yhteenveto...

Lisätiedot