Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018"

Transkriptio

1 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA RODUN NYKYTILANNE Populaation rakenne ja jalostuspohja Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Käyttö- ja koeominaisuudet Yhteenveto rodun käyttäytymisen ja luonteen keskeisimmistä ongelmakohdista Terveys ja lisääntyminen PEVISA- ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet Epilepsia Silmäsairaudet Digitaalinen hyperkeratoosi (DH) Autoimmuunisairaudet Allergiat Sydänsairaudet Luuston ongelmat Virtsateiden ongelmat Yleisimmät kuolinsyyt Lisääntyminen Sairauksille ja lisääntymisongelmille altistavat anatomiset piirteet Yhteenveto rodun keskeisimmistä hyvinvointi- ja terveysongelmista Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JTO : Rotuyhdistyksen tavoitteet ja keinot JTO : Yleiset tavoitteet JTO : Geenipohjan laajuus JTO : Koiran terveys JTO : Ulkomuodolliset ominaisuudet JTO : Luonne JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Jalostuksen tavoitteet Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille Rotujärjestön toimenpiteet Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta LÄHTEET LIITTEET...57

3 1. YHTEENVETO Kromfohrländereitä on Suomessa viime vuosina rekisteröity pentua vuosittain. Vuoden 2011 rekisteröintitilastoissa rotu oli sijalla 171. Nykyisestä kromfohrländerkannasta noin 350 koiraa on rotuyhdistyksen jäsenten (301) omistuksessa (jäsentiedot ). Kromfohrländereiden kasvatus tapahtuu kokonaan rotuyhdistyksen piirissä, mikä on erittäin arvokasta jalostuksen kannalta. Rodussa ei tarvitse kantaa huolta yhdistyksen ulkopuolella tapahtuvasta kasvatuksesta tai rekisteröimättömistä pentueista. Kasvattajien, harrastajien ja yhdistyksen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on toimivaa ja avointa. Rodulla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia vastustetaan kasvattajien ja jalostusurosten omistajien vapaaehtoisuuden pohjalta ja tämä toimintatapa on osoittautunut toimivaksi. Tästä johtuen yhdistyksessä ei ole katsottu tarpeelliseksi liittyä PEVISA- ohjelmaan. Nämä olosuhteet antavat hyvän lähtökohdan jalostuksen haasteiden kohtaamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö, joka on keskeinen tekijä tiedonkeruun, - käytön ja - välityksen onnistumisessa sekä kehittämisessä. Kromfohrländer on nuori ja lukumääräisesti pieni rotu. Suomessa on rekisteröity vuosien 1962 ja syksyn 2012 välillä 1014 kromfohrländeriä. Saksassa on saman vuoden kesään mennessä rekisteröity 4821 yksilöä. Suomalainen kanta edustanee vajaata viidennestä koko rodun olemassa olevasta kannasta. Ongelmana on pienelle rodulle tyypillinen jalostuspohjan kapeus ja kannan suuri sukusiitosaste. Perinnölliset sairaudet, joista merkittävimpinä mainittakoon harmaakaihi, epilepsia, hyperkeratoosi ja erilaisten autoimmuunisairauksien kirjo, kiusaavat koirakantaamme jalostusvalinnoin tapahtuvasta aktiivisesta vastustamisesta huolimatta. Geenipohjan laajentaminen ja sukusiitosasteen pienentäminen ovat tärkeimmät tavoitteet tulevaisuudessa rodun elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Tästä syystä rotuyhdistys kannustaa kasvattajia ulkomaalaisten mahdollisimman kaukaisten sukulaisten käyttöön jalostuksessa. Valitettavasti muiden maiden kromfohrländerit kärsivät samoista ongelmista, ja siksi on kartoitettu muitakin vaihtoehtoja rodun terveyden kohentamiseksi. Vuonna 2011 on käynnistetty aktiivinen pohjatyö geenipohjan laajentamiseksi roturisteytyks(i)en avulla. Jotta hankkeella saataisiin mahdollisimman suuri hyöty rodulle, rotuyhdistyksestä on konsultoitu useita ulkopuolisia asiantuntijatahoja. Geenipohjan laajentamiseksi keskusteluja on keskusteltu myös rotuunotosta. Suomessa kasvatetaan enimmäkseen rodun karkeakarvaista, parrallista muunnosta, joka on rodun alkuperäinen tyyppi. Ensimmäinen suomalainen sileäkarvaista muunnosta edustava kromfohrländerpentue syntyi syyskuussa Karkea- ja sileäkarvainen muunnos ovat rodun kotimaassa niin tiiviisti toisiinsa nivoutuneita, ettei geneettisen monimuotoisuuden lisääminen ole mahdollista karvatyyppien välisin muunnoksin. Edellisessä JTO:ssa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet joiltain osin. Kasvatus on säilynyt rotuyhdistyksen piirissä ja asioista keskustellaan avoimesti. Terveyskyselyä ja pentuetilastoja on kehitetty tietojen tallentamiseksi, ja jäsenistöä ja kasvattajia kannustetaan vastaamaan niihin, jotta tilastot vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisuutta. Luonne ja rakenne vastaavat asetettuja tavoitteita. Osa tavoitteista jäi kuitenkin toteutumatta. Terveystilanne on pysynyt ennallaan, vaikka pyrkimyksenä oli sen kohentaminen. Koiramäärän kasvattaminen ei myöskään onnistunut. Sukusiitosaste ei ole laskenut. 3

4 2. RODUN TAUSTA Kromfohrländerin syntymässä on suuri osuus sattumalla. Vuonna 1945 vaelsi puolinälkiintynyt ja likainen koira Kromfohrin alueen metsissä. Koira oli tiettävästi ollut amerikkalaisten sotilaiden lemmikkinä ja hypännyt kuorma- auton kyydistä. Rouva Ilse Schleifenbaum otti sen hoiviinsa. Hän pesi ja ruokki koiran. Lian alta paljastui griffoni, ranskalainen, karkeakarvainen seisoja. Vuoden 1905 ranskalaisessa griffonien vuosikirjassa on kuva uroksesta Zillo- Helmhof ja arvostelu: heti ensivaikutelma antaa kuvan ensiluokkaisesta... ruskealaikkuisesta, valkoisesta... koirasta. Gaelin kielellä griffon tarkoittaa karkeakarvaista. Griffon - tyyppisiä koiria oli tuohon aikaan laajalti eri kokomuunnoksina ympäri Ranskaa, mutta nykyisistä virallisista roduista ei mikään suoranaisesti vastaa tätä koiratyyppiä. Tästä koirasta tuli Peter, tai Ur- Peter eli esi- isä- Peter, joka oli ensiluokkainen kotikoira. Peter jäi historiaan kuitenkin vasta astuttuaan naapurin kettuterrierin Fiffin. Fiffin kerrotaan olleen paperiton ja mustavalkoinen kettuterrieri. Sen on kuvattu olleen samaa tyyppiä kuin koira jonka kuva on tullut tunnetuksi His master s voice - koirana. Astumisen seurauksena syntyi tuolloin 18- vuotiaalle Fifille pentueellinen valkovoittoisia pentuja, joilla oli kellertävän ruskeita laikkuja. Pentueen koosta ei ole tietoa, mutta kantakirjaan merkittiin vuonna 1947 numeroilla 03 ja 04 nartut Hexe vom Wellersberg ja Zottel vom Wellersberg Peterin ollessa kantakirjan koira numero 01 ja Fiffin 02. Viimeisen pentueen Fiffi sai rodun kantakirjan mukaan vuonna 1954, jolloin se olisi ollut jo 25- vuotias. Tästä pentueesta on kantakirjaan kirjattu uros Peter vom Wellersberg isän ollessa jälleen Ur- Peter. Ilse Schleiffenbaum tunnisti välittömästi jo ensimmäisen pentueen ainutlaatuisuuden. Koirat erosivat kaikista tunnetuista roduista ollen elegantteja, eloisia, keskikokoisia, uskollisia ja oppivaisia. Hän päätti luoda näistä koirista uuden rodun ja otti yhteyttä Otto Borneriin. Heistä muodostuikin oivallinen työpari: Ilse Schleifenbaum oli energinen taiteilijasielu ja Otto Borner intohimoinen koiraharrastaja, jolle oli kertynyt kokemusta jalostamisesta kanien ja kyyhkysten parissa. Borner osallistui myös Saksan kennelliiton uudelleen organisoimiseen sotien jälkeen ja hänen panoksensa rodun tunnustamiseen FCI:ssä jo vuonna 1955 on katsottava merkittäväksi. Ennen rodun tunnustamista FCI:ssä on rodun kantakirjaan merkitty vain Peter ja Fiffi sekä näiden jälkeläisiä. Vuonna 1960 rotuun otettiin narttu nimeltä Elfe, kantakirjan numero 23. Elfestä on tiedossa, että se on ollut valko- ruskea ja sen jälkeläisistä on kirjattu kantakirjaan vom Wellersbergin F- ja J- pentueet, yhteensä yhdeksän jälkeläistä. Lisäksi on oletettu, että se olisi ollut paperiton kettuterrieri, jonka taustalla oli jo ennestään kromfohrländerin geenejä. Tämän jälkeen kantakirjaan ei ole merkitty kannan ulkopuolisia yksilöitä, joille olisi kirjattu jälkeläisiä. Ainoa kantakoirista, joista on säilynyt (tai esitetty) kuva, on Peter. Vuonna 1962 Maria Åkerblom toi Saksasta Suomeen ensimmäisen kromfohrländerin, narttu Blaeki vom Lennebergin, joka oli astutettu Alex von Mazeppa- nimisellä uroksella. Blaeki synnytti kuusi pentua, jotka Åkerblomin kolmen muun saksantuonnin, uros Dirk vom Lennebergin ja narttujen Astrid von Mazeppan ja Nisba vom Wellersbergin, kanssa muodostivat tulevine pentuineen Suomen kormfohrländerkannan perustan. Vaikka rodun taustalla on mahdollisesti sekä metsästyskoiria että terrieritaustaa, rotu on kuitenkin luokiteltu seurakoiraksi eikä sillä muuta käyttötarkoitusta ole historiansa varrella ollut. Nykyisellään kromfohrländereitä on paljon mukana niin agility- kuin toko- harrastuksissakin ja nopeaoppinen ja vilkas rotu onkin näissä lajeissa osoittautunut erinomaiseksi. 4

5 Rodussa syntyneet pentueet ja pennut vuosina : Pentuemäärä Pentumäärä Suomessa on viimeisten 10 vuoden aikana toiminut 23 kromfohrländerkasvattajaa. Kasvattajista yhdeksän on kasvattanut vain yhden pentueen. Yli viisi pentuetta on kasvattanut vain viisi kasvattajaa (LIITE 1). 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Suomen kromfohrländeryhdistys on toiminut 35 vuotta jossain muodossa perustettiin Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen kromfohrländeralajaosto. Vuonna 1997 perustettiin Kajaanissa Suomen kromfohrländer ry. Samana vuonna yhdistys hyväksyttiin myös Suomen Kennelliitto ry:n ja Suomen Seurakoirayhdistys ry:n jäseneksi. Yhdistys kuuluu myös Helsingin seudun kennelpiiriin sekä Suomen Agilityliittoon. Vuodesta 2000 alkaen on koirista kerätty keskitettyä terveystietoa. Suorien ja kasvattajien kautta saatujen tietojen perusteella suomalaisista koirista noin 80 % on terveystiedot tiedossa. Suomen kromfohrländer ry:n jäsenmäärä Suomen kromfohrländer ry:n jäsenmäärä on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt kutakuinkin samana ollen n. 250 jäsentä. Kasvattajilla on tapana liittää uudet pennunomistajat ensimmäiseksi vuodeksi yhdistyksen jäseniksi, joten pentumäärän vaihtelu miltei selittää jäsenmäärän vaihtelun. Vuoden 2011 lopussa jäsenistön omistuksessa oli hieman yli 300 kromfohrländeriä. Yhdistyksen jäsenmäärä viimeisen 5 vuoden aikana: jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä Jalostusyhteistyö muiden maiden kanssa Vuonna 2007 on tehty sopimus Saksan ja Suomen rotuyhdistysten välillä terveystietojen säännöllisestä vaihtamisesta. Saksan yhdistys ylläpitää jalostustietokantaa, johon on kirjattu kaikki Saksassa ja Sveitsissä syntyneet koirat sekä pääosa muissa maissa syntyneistä koirista. Saksan ja Sveitsin rotuyhdistykset lähettävät vuosittain aina tiettyinä vuosina syntyneille kromfohrländereille terveyskyselyn ja jokainen yli 10- vuotiaaksi elänyt koira saa kyselyn kuudesti elinaikanaan. Terveyskysely lähetetään yleensä n koiralle ja 5

6 vastausprosentti siihen on n. 70. Terveystiedot on tallennettu myös tietokantaan, joka laskee koirien sukusiitosasteet, epilepsiaindeksit ja antaa sukupuut, joissa on isovanhempien jälkeläismäärät sekä kokonaisuudessaan että sairastuneiden jälkeläisten osalta. Saksan ja Sveitsin rotuyhdistykset tekevät jalostuksen osalta hyvin tiivistä yhteistyötä. Heidän jalostusta ohjaavista henkilöistään osa toimii aktiivisesti molemmissa yhdistyksissä. Jalostustarkastukset tehdään samalla mallilla, mutta pieniä eroavaisuuksia on tapausten tulkinnassa, esim. poikkeamisissa rotumääritelmästä. Sveitsissä ollaan suvaitsevaisempia esim. lievää säkäkorkeuden ylittämistä kohtaan. Terveystiedot kerätään keskitetysti ja jalostuksen tavoitteet asetetaan yhteisesti. Ruotsiin on perustettu rotuyhdistys vuonna Tanskassa on perusteilla yhdistys ja aloitellaan terveystietojen keskitettyä keräämistä ja terveyskriteereiden asettamista tehtäville pentueille. Yhdistyksemme on toimittanut terveyskyselynsä heidän kyselyidensä pohjaksi ja toivottavasti tulevaisuudessa järjestelmällinen, yhdistystason yhteistyö laajenee myös Pohjoismaihin. 4. RODUN NYKYTILANNE 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja Rekisteröinnit Kromfohrländereitä on rekisteröity maassamme rodun Suomeen saapumisesta vuodesta 1962 vuoden 2013 loppuun mennessä yhteensä 1136 koiraa (luku sisältää myös tuontikoirat). Rekisteröintimäärät ovat koko ajanjakson ajan vaihdelleet useimpina vuosina 20 ja 50 välillä. Yli 50 koiraa on rekisteröity vain kahdesti, vuonna ja vuonna Alle 20 koiran on rekisteröinneissä jääty 12 kertaa. Kromfohrländerin kulta- aika rekisteröintien valossa osuu luvun lopulle ja luvulle luku ja luvun alkupuoli on ollut hiljaisempaa ja viimeisten kymmenen vuoden aikana on rodun kasvatus taas vilkastunut. Lukumääräisesti pienessä rodussa vaihtelu on suurta: rekisteröintien määrä ei ole nykyisinkään vakiintunut vaan heilahtelee vuosittain jopa useammilla kymmenillä. Pentueiden määrä on vaihdellut vuosina pentueen välillä keskiarvon ollessa 5,3. Pentueita suunnitellaan enemmänkin, mutta monesti suunnitelmat jäävät toteutumatta mm. epäonnisten astutusyritysten vuoksi, mikä näkyy heti ko. vuoden rekisteröintimäärässä. 6

7 Taulukko 1. Rekisteröinnit Tarkasteltaessa kannan kokoa 12 vuoden syklissä on kuitenkin nähtävissä nouseva suunta. Jakson rekisteröintejä on 14,5% enemmän verrattuna jakson rekisteröinteihin. Yhdistyksen haasteena on pitää yllä ja vahvistaa kannan koon kasvua, sillä suurempi kanta antaa enemmän mahdollisuuksia jalostuksessa taisteltaessa geenipohjan kutistumista vastaan. Kannan kasvattamisen tulee kuitenkin olla suunniteltua ja harkittua ja pentueiden kasvatusta vain määrää silmällä pitäen on vältettävä. Kasvatustyö rodun piirissä Rodun kasvatus on luonteeltaan pienimuotoista kotikoirilla tapahtuvaa kasvatusta, aktiivisillakin kasvattajilla koirat ovat koti- ja harrastuskoiria ja koiria on korkeintaan pari kolme. Koska suurin osa kasvattajista on 1-2 pentueen kasvattajia, jalostukseen tulevat nartut valikoituvat sattumanvaraisesti. Pentueen kasvatus on täysin riippuvainen omistajan kiinnostuksesta teettää pentue perheen useasti ainoalla koiralla. Jalostuskelpoisia narttuja jää jalostuksen ulkopuolelle, koska omistaja ei kiinnostu kasvatuksesta. Myös uroskannasta jää jalostuksen ulkopuolelle jalostuskelpoisia koiria eri syistä (mm. nuoria uroksia kastroidaan nuoruusajan käytösongelmien vuoksi), minkä vuoksi jalostusyhdistelmien suunnittelu ja sopivan uroksen etsiminen nartulle ei ole helppoa. 7

8 Jalostuksen ohjaaminen Suomen kromforhländer ry toimii itsenäisesti jalostuksen ohjaamisessa. Sen jalostusta ohjaava elin on kasvattajakollegio, joka kerää terveystietoja sekä antaa ohjeita ja jakaa tietoa kasvattajille. Vähintään joka toinen vuosi järjestetään kasvattajapäivät. Suomen kromfohrländer ry on ollut mukana Hannes Lohen geenitutkimuksessa vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2014 keväällä veripankissa oli 280 kromfohrländerin verinäytteet, joista n. 50 on saksalaisista koirista. Yhdistys on teettänyt kromfohrländereistä 200 koiran DLA- kartoituksen, jonka lisäksi epilepsia-, HC- ja hyperkeratoosigeenejä on etsitty toistaiseksi tuloksetta. Kromfohrländer ei kuulu PEVISAan, mutta kaikki jalostukseen käytettävät koirat silmäpeilataan ja myös kaikki pennut silmätarkastetaan pentutarkastuksen yhteydessä. Rotuyhdistykseen kuulumattomia kasvattajia ei rodussamme ole, ja kaikki tekevät vapaaehtoisuuteen ja avoimeen keskusteluun pohjautuvaa yhteistyötä. Jalostuspohjan laajuus Koirien kokonaislukumäärä ei ratkaise jalostuspohjaa, todellisuudessa aidosti käytettävissä olevien koirien määrä on huomattavasti vähäisempi. Kun koiramäärästä vähennetään ulkomaille myydyt, kuolleet, sairaat ja kastroidut/steriloidut yksilöt sekä jo jalostukseen käytetyt yksilöt, teoriassa jalostuskäyttöön mahdollisia vielä käyttämättömiä koiria olisi n. 40 urosta ja samaten n. 40 narttua. Näistäkin osa on läheisesti sukua keskenään ja yhdistelmien muodostaminen on varsin haastavaa. Valitettavasti myös rodun kotimaassa Saksassa kannasta saadaan jalostuskäyttöön vain murto- osa rekisteröidyistä koirista. Saksassa ja Sveitsissä kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee osallistua jalostustarkastukseen. Vuoden 2012 terveyskyselyssä, johon vastasi yli 1000 kromfohrländerin omistajaa, on n. 24% koirista ilmoitettu steriloiduiksi tai kastroiduiksi. Suomessa luku on samaa luokkaa, mutta ehkä hieman alempi. Paitsi kotimaassa, myös maailmanlaajuisesti kromfohrländerin suurin ongelma on koirien pieni lukumäärä ja korkeat sukusiitosasteet. 8

9 Taulukko 2. Vuosina käytetyimmät jalostusurokset Kuten taulukko osoittaa, muutamia uroksia on käytetty jalostukseen yli kaksi kertaa, jolloin jälkeläislukumäärä on noussut melko korkeaksi. Kumulatiivinen prosenttiosuus näyttää, että kahden uroksen toisen polven jälkeläismäärä on peräti 61 pentua. Näitä uroksia on kaksi, Castra Regina s Almadin ja Kuemmel von der Holderheide, joka on isänä myös Kaihelin Viva Skyn pentueessa. Vaikka käytetyimpien urosten joukossa on useita tuontiuroksia, pienen rodun ongelma on, että niidenkin taustalta löytyy aina yhteisiä esivanhempia. Taulukossa ovat kaikki urokset, joita on aikavälillä käytetty useammin kuin kerran. 9

10 Taulukko 3. Vuosina käytetyimmät jalostusnartut Kolmen nartun, Lurvendhalis Galadrielin, Sannariina Päivänsäteen ja Demians Befanan, jälkeläismäärä on 20 tai enemmän. Toisessa polvessa kahden nartun vaikutus korostuu vieläkin enemmän: Lurvendhalis Galadriel 56 jälkeläistä ja Demians Befana 47 jälkeläistä. Narttujen taulukko osoittaa, että täyssisaruksista jalostukseen on käytetty Sannariinan P- pentueen koiria Päivänsädettä ja sen veljeä Pelle Pelotonta, joka on myös Gennabell Lenore Laruen isä. Päivänsäde puolestaan on Krumme Furche Veni- Vidi- Vicin emä. Saman pentueen Pekko Poika on Demians Befanan isänisä. Tämän pentueen osuus on siis varsin korkea jalostuksessa. Castra Regina s Almadin, jonka osuus on käytetyimpien urosten joukossa varsin korkea, on myös kahden jalostukseen käytetyn nartun isä. Se on myös Minimaxin Wilman isänisä. Vaikka muutoin jalostusnartut ovat tasaisemmin lähtöisin eri pentueista, se ei kuitenkaan vähennä sitä ongelmaa, että ne ovat sukua toisilleen. Huolimatta siitä, että sukusiitosprosentit on yritetty pitää mahdollisimman alhaisina, narttujen taustoissa on paljon samoja koiria. Taulukossa esiintyvät kaikki nartut, joilla on aikavälillä yli 10 jälkeläistä. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään puolet syntyvistä koirista, tai pentuekoko huomioiden se rodun osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Vuosien 2002 ja 2013 välillä syntyneistä pentueista on rekisteröity keskimäärin 6,8 pentua pentuetta kohden. Näin laskien kromfohrländereistä tulisi jalostukseen käyttää n. 30 %. Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa 5 % ja suurilukuisissa 2-3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin. Toisen polven jälkeläisiä koiralla 10

11 saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin. Kromfohrländereitä on vuosien 2002 ja 2013 välillä syntynyt vuosittain keskimäärin 35. Neljän vuoden rekisteröintimäärä on siten laskennallisesti 140, josta 5 % on 7. Näin ollen yhtä koiraa voisi käyttää jalostukseen vain kerran huomioiden, että tuo määrä toteutuu käytännössä yhdellä pentueella rodun suhteellisen suurten pentueiden vuoksi. Kromfohrländereillä nämä suositukset ovat ylittyneet selkeästi. Samoja yhdistelmiä ei rodussa pääsääntöisesti toisteta. Sama yhdistelmä on yksittäistapauksissa uusittu, jos ensimmäinen pentue on ollut kooltaan poikkeuksellisen pieni. Kaikkia pentueita ei valitettavasti saada tasaisesti jalostukseen, vaan tietyt pentueet korostuvat. Käytetyimpien urosten listassa korostuvat tuontiurokset. Populaation jakautuminen eri linjoihin Suomessa ei koirakannassa ole erotettavissa eri linjoja vaan koko populaatio muodostaa Suomen linjan. Ruotsin koirakanta perustuu Suomesta vietyihin koiriin ja on siten käytännössä suomalaiseen koirakantaan kuuluva. Ruotsalaisten koirien käytön hyöty geenipohjan laajentamiseen on siten samaa luokkaa kuin suomalaisten koirien jalostuskäyttö. Saksasta tuotujen koirien taustaltakin löytyy usein Suomesta sinne vietyjä koiria tai saksalaisia koiria, jotka jo ennestään vaikuttavat myös Suomen kantaan. Suurin hyöty populaatiollemme olisi, mikäli jalostuskäyttöön saataisiin sellaisia ulkomaisia koiria, jotka ovat taustoiltaan riittävän erilaisia kuin omamme. Tosin kun rotu on nuori, voidaan jokainen yksilö hyvinkin johtaa kanta- Peteriin ja Fiffiin noin sukupolvea taaksepäin menemällä. Suomen kanta käsittää vuoden 2013 tilastojen mukaan n. 400 koiraa. Saksassa on yli 2000 elossa olevaa kromfohrländeriä (pentuja syntyy n. 200 vuodessa), Sveitsissä elossa olevia ländereitä on n. 550 ja Ruotsissa n Sekä Hollannissa että Tanskassa on n kromfohrländeriä ja Itävallassa, Norjassa ja USA:ssa ovat ensimmäiset kasvattajat aloittamassa kasvatustyötään. Isossa- Britanniassa on yksi aktiivinen kasvattaja, mutta toistaiseksi rotu ei ole maan kennelliiton tunnustama. Jalostuspohjan rakenne Kromfohrländer on kantakirjan mukaan lähtöisin alkujaan kolmesta koirasta. Hannes Lohen ryhmä on löytänyt rodulta 5 erilaista DLA- haplotyyppiä, mikä onkin yhtä haplotyyppiä vaille maksimimäärä, joka rodulta voi kantakirjan valossa löytyä. Tällä hetkellä tutkittuja koiria on n. 200, mutta haplotyyppien lukumäärään sillä ei ole ollut vaikutusta. Kromfohrländerin MHC- haplotyyppien lukumäärä Tutkittuja koiria Keskimäärin alleeleja / geeni Haplotyyppien lukumäärä Yleisimpien haplotyyppien lkm (>75 % populaatiosta) 40 kpl 4,3 5 3 Populaatiogenetiikan sanastoa MHC DLA (Major Histocompatibility Complex) -alueen geenejä, jotka sijaitsevat DLA:ssa (Dog leukocyte antigen) kromosomin geenialue, joka vastaa suurelta osin elimistön kyvystä puolustautua ulkoisia uhkia (bakteerit, virukset, parasiitit ym) vastaan sekä 11

12 Alleeli Homotsyotia Heterotsygotia Haplotyyppi Mikrosatelliittimarkkeri omien kudosten tunnistamisesta, jotta niitä ei hyljitä (mikä reaktio tapahtuu autoimmuunitaudeissa). tietyn geenilokuksen (lokus: geenin paikka kromosomissa) erilaisia geenivaihtoehtoja populaatiossa voi olla useita kullakin yksilöllä vain kaksi (yksi kummaltakin vanhemmalta) Yksilö on perinyt saman alleelin molemmilta vanhemmiltaan (samaperintäinen) Yksilö on perinyt eri alleelit vanhemmiltaan (eriperintäinen) Jono järjestettyjä alleelipareja DNA:n toistojaksoja, jotka koostuvat usein kahden emäksen toistoista, esim. CACACA. Saman mikrosatelliitin eri alleelit eroavat toisistaan toistojen määrän suhteen, eli alleelit ovat eripituisia. Mikrosatelliitit eivät koodaa ainuttakaan geenituotetta, eikä niillä siis ole yhteyksiä immuunipuolustukseen. Ne ovat eliön kannalta todennäköisesti melko turhia ja syntyvät, muuttuvat ja säilyvät populaatiossa sattuman kautta. Päinvastoin kuin MHC- geeneihin, luonnon- valinnan ei oleteta vaikuttavan mikrosatelliittien monimuotoisuuteen. Niiden monimuotoisuuteen vaikuttavat pääasiassa vain populaatiokoon muutokset tai jalostustottumukset, kuten sukusiitoksen määrä. Tästä johtuen mikrosatelliitteja käytetään paljon eri lajien ja myös koirarotujen perinnöllisen muuntelun tutkimiseen. Lisäksi niitä käytetään muun muassa isyys- testaukseen, koska jokaisen yksilön mikrosatelliiteista muodostuva geneettinen sormenjälki on erilainen. (Niskanen 2009) Taulukko 4. Kromfohrländerin MHC- haplotyypit ja haplotyyppien esiintymisfrekvenssit Suomen populaatiossa sekä glateilla Saksan populaatiossa (TULOKSIA KROMFOHRLÄNDEREIDEN DLA MONIMUOTOISUUSKARTOITUKSESTA, Lohen ryhmä 2009) Esiintymis- % Haplotyyppi DRB1 DQA1 DQB1 Suomi Saksa (glatti*) Krom ,2 22,7 Krom ,5 13,6 Krom ,0 13,6 Krom ,1 31,8 Krom ,2 18,2 *Rodun sileäkarvainen muunnos, jollaisia Saksassa syntyneistä pentueista on noin viidennes. Suomessa ensimmäinen sileäkarvainen pentue syntyi syksyllä Kromfohrländereiden geneettinen heterotsygotia- aste Kromfohrländereiden mikrosatelliiteilla mitattu heterotsygotia- aste (46,2) on matala verrattuna 61 rodun keskiarvooon 62 (Leroy ym. 2009). DLA- geenien heterotsygotia- aste sen sijaan on monimuotoisempi havaitun heterotsygotia- asteen ollessa 80,5. DLA- alueen heterotsygotia- aste on kromfohrländerillä jopa korkeampi kuin 80 rodun keskiarvo 64 (Kennedy ym. 2007). Mikrosatelliitit heterotsygotia- asteet Kromfohrländereiden monimuotoisuutta on tutkittu mikrosatelliittimarkkerien avulla. Näin havaittu heterotsygotia- aste (Ho) ja tasapainotilanteessa odotettu heterotsygotia- aste (He) on esitetty alla sekä 20 mikrosatelliitin keskiarvon että DLA- haplotyyppien perusteella Niskanen (2009): Kromfohrländereillä 20 mikrosatelliitin keskiarvo (n=76) Ho 46,3 ja He 46,2 Kromfohrländereillä DLA- haplotyyppien perusteella (n=40) Ho 80,5 ja He 71,4 12

13 Selityksenä vaihtelun eroavaisuuksille eri geenialueilla pidetään MHC- geeneihin kohdistuvaa luonnonvalintaa, joka säilyttää heterotsygotiaa, vaikka sitä ei esiinny valinnan suhteen neutraaleissa mikrosatelliiteissa (Niskanen 2009). Tämä selittänee rodussa sen, että siinä on havaittu taustaan nähden hämmästyttävän suurta lisääntymiselinvoimaisuutta. Keskimääräinen pentuekoko on yli 6 ja astutukset ja synnytykset sujuvat pääsääntöisesti luonnollisesti. Rodun piirissä on perinteisestikin suosittu aktiivisesti luonnollista astuttamista eikä pakkoastuttamista tai keinosiementämistä. Keinosiementämistä pyritään tosin lisäämään Saksan, Suomen ja Sveitsin välillä maantieteellisistä syistä, mutta tällöinkin tulee kummankin osapuolen olla lisääntynyt ennestään luonnollisesti. Kromfohrländereiden sukusiitosaste Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset. Sukusiitosaste tai - prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä. Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä- tytär - parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Koirilla myös kromfohrländerillä on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole. Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa, eli lähisukulaisten yhdistämisessä. Suomessa yhdistelmien viiden polven sukusiitosaste pyritään pitämään alle 6,25 %. Saksassa uutta sukusiitosasteen nousua pyritään hidastamaan siten, ettei vanhemmilla ole yhteisiä esivanhempia kolmessa polvessa. Koiranetin mukaan kromfohrländerin sukusiitosasteen vuosittainen keskiarvo on vuosien aikana vaihdellut n % välillä. Vuosina syntyneiden pentueiden sukusiitosasteen keskiarvo on ollut 7,29% Kennelliiton jalostustietokannan tilastojen mukaan. Vuosina syntyneiden pentueiden sukusiitosasteiden keskiarvo oli 6,34%. Syntyneiden pentueiden keskimääräinen sukulaisuusaste on siis näiden ajanjaksojen välillä noussut 0,95%. Vuosina syntyneiden pentueiden sukusiitosasteiden keskiarvo oli 10,09%. Seuraavaan sukupolveen nähden sukusiitosaste siis laski 3,75%. Kennelliiton tietokannassa tuontikoirien tiedot ulottuvat vain kolmeen sukupolveen asti, joten sukusiitosprosentit on laskettu puutteellisen sukupolvitiedon mukaan. Kyseessä on siis aliarvio todellisesta 13

14 tilanteesta. Esimerkiksi vuoden 2011 kuudesta pentueesta neljässä oli toinen vanhemmista tuontikoira. Saksan rotuyhdistyksen tietokanta laskee kaikille yksilöille sukusiitosasteet aina ensimmäisiin kromfohrländereihin asti. Näin laskettuna sukusiitosasteet ylittävät yleensä 50 %, mutta luku on huonosti vertailukelpoinen muiden rotujen lukemiin: harvalla rodulla on käytössään yhtä kattava suku- ja terveystietokanta. Vertailuun riittävä sukusiitosaste saadaan, kun se lasketaan viiden koirapolven mukaan. Sukutaulun tätä varhaisemmat koirat edustavat historiallista sukusiitoskerrointa, mikä ei ole merkitykseltään yhtä tärkeä. Suomessa rekisteröityjen pentueiden sukusiitosasteet laskettuina Saksan yhdistyksen ylläpitämästä jalostustietokannassa aina rodun perustajayksilöihin asti vaihtelevat vuosina lukujen 49,76 ja 54,71 välillä. Vuosittaisten rekisteröintien keskiarvot vaihtelevat välillä 52,20 ja 52,49 kauden keskiarvon ollessa 52,32. Pentueiden keskikoko on tällä ajanjaksolla ollut 6,9 rekisteröintimäärien perusteella laskettuna. Edellisen nelivuotiskauden eli vuosina Suomessa rekisteröityjen pentueiden rodun perustajayksilöihin asti lasketut sukusiitosasteet vaihtelivat 47,25 ja 53,45 välillä. Ajanjakson kokonaiskeskiarvo on 50,96 vuosittaisten keskiarvojen vaihdellessa 49,88 ja 52,03 välillä. Pentueiden keskikoko on 6,4. Aikavälillä pentueiden keskikoko on ollut 6,0. Sukusiitosaste on ollut alimmillaan 46,01 ja korkeimmillaan 63,71. Aikavälin keskiarvo on 51,86. Kaikkein alimman sukusiitosasteen pentueessa pentuja on ollut 2. Aikavälin suurimmissa pentueissa, kahdessa 11 pennun pentueessa, sukusiitosasteet ovat olleet 49,01 ja 51,61. Suomalaisissa pentueissa ei ole ollut eroa pentuekoossa tai elinvoimaisuudessa riippumatta siitä onko uusi sukusiitosaste matalampi vai yli 10 %. 14

15 Taulukko 5. Jalostuspohja Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset - jalostukseen käytetyt eri nartut - isät/emät 1,00 1,00 1,00 1,00 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 0,86 1,00 0,88 1,00 1,00 - tehollinen 8 populaatio (67%) 7 (70%) 8 (67%) 7 (70%) 5 (62%) 5 (62%) 5 (62%) 10 (62%) 5 (62%) 9 (64%) 9 (64%) 4 (67%) 10 (62%) 5 (62%) - uroksista käytetty jalostukseen 0% 0% 0% 6% 33% 25% 17% 13% 17% 14% 24% 12% 17% 22% 55% - nartuista käytetty jalostukseen 0% 0% 5% 3% 45% 31% 22% 17% 19% 22% 22% 12% 15% 29% 29% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset - jalostukseen käytetyt eri nartut - isät/emät 1,00 0,82 0,88 1,00 0,78 0,79 0,81 0,94 0,73 0,89 0,94 1,07 1,14 1,18 1,08 - tehollinen 23 populaatio (52%) 21 (52%) 20 (53%) 19 (56%) 22 (55%) 23 (57%) 26 (57%) 24 (46%) 18 (43%) 23 (46%) 22 (50%) 20 (53%) 19 (50%) 15 (54%) - uroksista käytetty jalostukseen 1% 8% 13% 19% 19% 17% 15% 17% 18% 18% 19% 25% 31% 33% 33% - nartuista käytetty jalostukseen 2% 9% 15% 20% 27% 22% 20% 20% 19% 18% 19% 21% 23% 28% 28% 5 (62%) 16 (57%) Tehollinen populaatiokoko Tehollinen populaatiokoko on laskennallinen arvio rodun perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Rodun monimuotoisuutta voidaan arvioida myös molekyyligeneettisesti, esimerkiksi immuunijärjestelmää säätelevien DLA- haplotyyppien lukumäärän ja heterotsygotian perusteella. Tehollinen koko kertoo kuinka monen yksilön geeniversioita tietyssä rodussa tai kannassa on. Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että rodun perinnöllinen vaihtelu koostuu 50 eri koiran geeniversioista. Mitä pienempi tehollinen koko, sitä nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa, ja sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu. Tehollinen koko arvioidaan aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla neljä ja käyttökoirilla viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enimmillään neljä kertaa jalostukseen käytettyjen, eri 15

16 sukuisten urosten lukumäärä. Paras tapa arvioida tehollista populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeuteen. Jos aineisto ei ole sukupuiltaan tarpeeksi täydellinen, voidaan käyttää jalostuskoirien lukumääriin perustuvaa laskentaa, joka on käytössä myös Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä Koiranetissä. Tämä antaa kuitenkin tehollisesta koosta suuren yliarvion, koska siinä oletetaan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Jos sukusiitosasteen kasvunopeuteen perustuva tehollinen koko on alle , rodusta häviää geeniversioita niin nopeasti, ettei luonto pysty tasapainottamaan tilannetta. Silloin on keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä niitä kertaalleen jalostukseen. Suomalaisten kromfohrländereiden sukusiitosaste on kasvanut vuosien ja välillä 0,76 % laskettuna aina rodun perustajayksilöihin asti. Tästä laskettuna rodun tehollinen populaatioko Ne = 1/(2DF), jossa DF = sukusiitosasteen kasvunopeus sukupolvea kohden, on Ne =1 / (2*0,0076) = 66. Sen sijaan edellisen ajanjakson ja välinen muutos on - 0,90 %. Kennelliiton jalostustietokannan mukaan vuosien 2000 ja 2011 välillä tehollinen populaatiokoko on vaihdellut välillä 18 ja 26. Kromfohrländerin tilanne on vaikea, sillä suomalaisten kromfohrländereiden tehollinen populaatiokoko on täysin riittämätön, laskettiin se millä tavalla tahansa, jotta saisimme ylläpidettyä edes kohtuullista monimuotoisuutta rodussa. Jalostuspohjan kannalta määrä on aivan liian vähäinen. Roturisteytysprojekti Keinot rodun geneettisen monimuotoisuuden parantamiseen ja samalla perinnöllisten sairauksien vähentämiseen populaation sisällä on tutkittu perusteellisesti. Koska näiden tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut varsin vaikeaksi, päätyi Suomen kromfohrländer ry kartoittamaan mahdollisuuksia roturisteytykseen. Keväällä 2011 lähestyimme ensimmäisen kerran Suomen Kennelliiton jalostustieteellistä toimikuntaa koskien roturisteytystä. Jotta Kennelliiton jalostustieteellisellä toimikunnalla olisi mahdollisimman selkeä ja luotettava käsitys ja riittävät taustatiedot rodun tilanteesta, esittelimme rodusta tehdyt terveyteen ja genetiikkaan liittyvät tieteelliset tutkimukset sekä rodun terveystilanteen tilan tilastojen valossa. Saimme roturisteytystä puoltavan vastauksen (JTT 2011/04). Tämän vastauksen pohjalta yhdistys alkoi tarkemmin tutkia roturisteytystä. Kesällä 2011 toteutettiin kasvattajille kysely, jossa kartoitettiin kasvattajien käsityksiä rodun tilanteesta ja jalostusmahdollisuuksia sekä halukkuutta osallistua mahdolliseen risteytysprojektiin. Syksyllä 2011 pidetyn, risteytyshankkeeseen keskittyneen, kaikille avoimen kasvattajapäivän aikana perustettiin erillinen roturisteytystyöryhmä, johon kasvattajakollegion lisäksi olivat vapaita osallistumaan myös rodun tulevaisuudesta kiinnostuneet harrastajat. Syksyllä avattiin myös kaikille avoin kysely, jossa rodusta kiinnostuneiden on mahdollista kertoa mielipiteensä ja ilmaista mahdollinen halukkuutensa hankkeeseen osallistumiseen. Alkuvuodesta 2012 järjestettiin roturisteytystapaaminen, jossa jäsenistölle kerrottiin roturisteytysryhmän työn tuloksista. Molempien kyselyiden ja tapaamisissa käytyjen keskustelujen perusteella voitiin yksiselitteisesti todeta, että rodun harrastajat ovat aktiivisia sekä laajasti kiinnostuneita ja halukkaita huolehtimaan rodun hyvinvoinnista. Rotuun sinänsä ollaan pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä, mutta roturisteytystä toivotaan laajemman jalostuspohjan ja terveyden turvaamiseksi. Sekä jäsen- että kasvattajakyselyissä on erityisesti korostettu luonteen merkitystä ja kromfohrländer halutaan säilyttää koirana, joka vastaa tulevaisuudessakin rotumääritelmässä esitettyä luonnehdintaa rodusta: Sopeutuvainen, oppivainen ja temperamenttinen seura- ja kotikoira, joka on hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Metsästysvietti on vähäinen. Aggressiivisuus ja arkuus eivät ole toivottavia. 16

17 Seuraavassa vaiheessa tutkittiin seuraavien nelja n rodun soveltuvuutta toiseksi osapuoleksi: tiibetinterrieri, parsonrusselinterrieri, keskikokoinen villakoira ja karkeakarvainen kettuterrieri. Rodun kantakoirista on vain yhdestä säilynyt kuva, eikä yksikään niistä tiettävästi ollut rekisteröity mihinkään muuhun rotuun. Yhdistelmässä, josta ensimmäiset kromfohrländerit syntyivät, oli isänä griffoni, ranskalainen, karkeakarvainen seisoja ja emänä kerrotaan olleen paperiton mustavalkoinen terrierinarttu. Sen on kuvattu olleen samaa tyyppia, jonka kuva on tullut tunnetuksi His master s voice - koirana. Tutkituista roduista parsonrusselinterrieri ja karkeakarvainen kettuterrieri lienevät lähinnä rodun kantakoiraa, mutta ne ovat molemmat metsästyskoirarotuja. Tiibetinterrieri ja villakoira kuuluvat kromfohrländerin tavoin ryhmään FCI9, seurakoirat. Nämä neljä rotua perusteluineen on esitetty jalostustieteelliselle toimikunnalle keväällä Vastauksessaan toimikunta toteaa, että mikä tahansa roduista on mahdollinen mutta risteytykseen käytettävät yksilöt on valittava todella tarkasti ja erityisesti luonteen kanssa pitäisi olla kriittisiä. Jalostustieteellinen toimikunta tukee roturisteytysprojektia esittämillämme ensisijaisilla tavoitteilla: terveys ja geneettinen monimuotoisuus sekä luonne (JTT 2012/2). Risteytyslupa Kesän 2012 aikana siirryttiin kartoittamaan sopivia yhdistelmiä ja valmistelemaan roturisteytystä käytännön tasolla. Lupahakemus ensimmäiselle yhdistelmälle ja laajemmalle risteytysprojektille esiteltiin Jalostustieteelliselle toimikunnalle elokuussa Jalostustieteellinen toimikunta puolsi hakemusta. Suomen Kennelliiton hallitus käsitteli hakemuksen kokouksessaan ja myönsi risteytysluvan seuraavin ehdoin: Hallitus päätti myo ntää luvan ensimmäiselle, yksilöidylle risteytykselle (musta keskikokoinen villakoira ja kromfohrländer- narttu). Yhdistelmästä syntyvät pennut rekisteröidään kromfohrländereiksi ER- rekisteriin. Hallitus päätti hyväksyä Suomen kromfohrländer ry:n risteytysprojektin ja valtuuttaa jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymään projektin tulevat yhdistelmät, jotka toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Jalostustieteellinen toimikunta hyväksyy risteytysprojektin yhdistelmät tapauskohtaisesti. Koska rotujärjestö ilmoittaa puoltavansa risteytysprojektia, ei projektin aikana toteutettavista yksittäisistä yhdistelmistä enää tarvitse pyytää rotujärjestön lausuntoa. Suomen kromfohrländer ry velvoitetaan tiedottamaan Kennelliitolle projektin tuloksista ja etenemisestä. Kennelliitto antaa projektin tiedoksi PKU:lle (Pohjoismainen Kennelunioni) ja FCI:lle. Toteuttaminen Ensimmäinen roturisteytysprojektin yhdistelmä syntyi tammikuussa Keväällä 2014 syntyivät seuraavat yhdistelmät: tiibetinterrieri ja kromfohrländer sekä parsonrusselinterrieri ja kromfohrländer. Jotta turvataan rodun säilyminen rotumääritelmän mukaisena niin ulkonäöltään kuin luonteeltaankin, tehdään projektin aikana risteytyksiä useamman rodun kanssa siten, että nämä tavoitteet saavutetaan. Itsestään selvää on, että roturisteytysprojektin rinnalla jatketaan työtä koko rodun terveyden eteen yhteistyössä sekä rodun kotimaan Saksan rotuyhdistyksen (Rassezuchtverein der Kromfohrländer e.v.) että Sveitsin rotuyhdistyksen (Schweizer Kromfohrländer- Club) kanssa ja sitä pyritään tiivistämään entisestään. 17

18 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta Rotumääritelmän mukaan kromfohrländer kuuluu FCI:n ryhmään 9 eli seurakoirat eli rodun käyttötarkoitus on olla seurakoira. Käyttäytymisestä ja luonteesta rotumääritelmässä mainitaan seuraavaa: Sopeutuvainen, oppivainen ja temperamenttinen seura- ja kotikoira, joka on hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Metsästysvietti on vähäinen. Aggressiivisuus ja arkuus eivät ole toivottavia Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Kromfohrländerillä on vanhastaan maine varsin temperamenttisena ja hankalana koirana. Nykyiset kromfohrländerit ovat kuitenkin yleensä varsin mukavia seura- ja harrastuskoiria sekä Suomessa että rodun kotimaassa Saksassa. Luonteen vaihtelu on suurempaa yksilö- kuin maiden välisellä tasolla. Rodulle tyypillisiä ominaisuuksia ovat älykkyys, oppivaisuus, eloisuus ja toimintahalu. Leimaa- antava piirre rodussa on myös uskollisuus ja syvä sitoutuminen omiin ihmisiin. Jos omat tutut ihmiset ovatkin kromfohrländereille suuren rakkauden kohteita, ne suhtautuvat yleensä tuntemattomiin ihmisiin vähintäänkin melko pidättyväisesti tai ovat suorastaan varautuneita vieraita kohtaan. Kromfohrländerille on niin ikään ominaista herkkyys, reaktiivisuus ja terävyys. Erityisesti uroskoirissa on yksilöitä, joilla on taipumusta aggressiivisuuteen muita uroksia kohtaan. Mikäli omistaja on tunnistanut nämä ominaisuudet koiraa hankkiessaan ja osannut kasvatuksessaan ottaa ne huomioon ja nähnyt vaivaa sosiaalistaakseen koiraa pennusta lähtien, on koirien elämä yleensä sujuvaa. Tyypillistä kromfohrländereille on vähäinen tai kokonaan puuttuva metsästysvietti, mistä syystä koirat irrallaankin ollessaan pysyvät melko hyvin omistajansa lähellä. Rodussa esiintyy myös arkoja ja huonohermoisia yksilöitä, jotka pyritään tunnistamaan ja joiden käyttämistä jalostukseen pyritään välttämään. Samaten jalostusvalinnoissa pyritään siihen, että rotu ei vaatisi kohtuutonta sosiaalistamista pentuna kasvaakseen yhteiskuntakelpoiseksi koiraksi. Pyrkimyksenä jalostuksessa on säilyttää rodulle tyypillinen hillitty käytös ja pidättyväisyys vieraita kohtaan. Metsästysvietittömyyttä niin ikään pidetään suotavana ominaisuutena jalostusvalintoja tehtäessä. Luonteen osalta jalostusvalintojen tekeminen on kuitenkin hyvin haastavaa, koska käsitellään ominaisuuksia, joihin myös ympäristön ja kasvatuksen vaikutus on suuri ja joiden objektiiviseen mittaamiseen on yhdistyksellä nykyisellään käytössä heikosti työkaluja. Suomessa jalostukseen käytettävät koirat ovat joko ennestään tunnettuja tai niihin tutustutaan erikseen. Luonteen arvioiminen tapahtuu pääasiassa omistajan kuvauksen perusteella sekä pohjautuen havaintoihin, joita koirasta saadaan erilaisten harrastusten ja tapaamisten yhteydessä. Ilmapiiri on rodun sisällä avoin. Mahdollisiin käytösongelmiin kysellään herkästi apua kasvattajalta ja muilta rotua harrastavilta. Suomessa on tarkoitus kehittää omistajille suunnattu luonnekysely pohjautuen Suomen Kennelliitossa laadittavaan kyselyyn. Näin toivotaan kerättävän tietoa myös niistä koirista, joita ei syystä tai toisesta viedä viralliseen luonnetestiin tai luonnekuvaukseen. Jalostukseen käytettäviä kromfohrländereitä ei toistaiseksi kattavasti luonnetestata tai mh- kuvata, mutta 18

19 molempiin testeihin osallistuneiden hyvät arviot ovat innostaneet viime vuosina omistajia viemään koiriaan myös näihin kokeisiin. Vuosien 2011 ja 2012 aikana on myös laadittu ihanneprofiili sekä luonnetestiin että MH- luonnekuvaukseen (Liitteet 2 ja 3). Luonnetestattuja kromfohrländereitä on vuoteen 2012 mennessä 25 ja ne vastaavat suurelta osin ihanneprofiiliamme. Ihannetuloksesta poikkeavat osa- aluetulokset keskittyvät varsin odotettavasti etenkin uroksilla osa- alueisiin terävyys, puolustushalu ja taistelutahto. Nykyistä useamman koiran soisi myös olevan laukausvarma. Tilanne luonteiden arvioimiseksi myös jalostuskäyttöä ajatellen toivottavasti tulevaisuudessa paranee, kun entistä useampi osallistuu luonnetesteihin ja kuvauksiin koiriensa kanssa. Luonnekysely auttanee osaltaan yhteisen termistön löytymisessä ja mahdollisimman objektiivisten kuvausten koirien reagointitavoista keräämisessä. Saksassa jalostustarkastuksessa on osio, jolla pyritään kartoittamaan koiran käyttäytymistä ja luonnetta. Koiran käyttäytymistä tarkkaillaan, kun sitä tutkitaan ja mitataan pöydällä. Lisäksi koira kulkee omistajineen ihmisten muodostaman kujan ja piirin halki sekä siten että ihmiset ovat hiljaa ja aiheuttavat melua (esim. taputtamalla käsiään yhteen). Testin aikana koira joutuu myös ohitustilanteeseen toisen koiran kanssa sekä tilanteessa, jossa omistaja kättelee vieraan ihmisen kanssa. Koira on koko testin ajan kytkettynä ja omistajan hallinnassa. Osio arvioidaan yhteensä 9 kohdassa arvioilla 1-5, jossa arvio 1 on varmakäytöksinen koira ja 2 kuvaa koiraa, joka on epävarma, mutta palautuu nopeasti toisin kuin koira, joka saa arvion 3 eikä palaudu pelkoreaktiostaan. Arvion 4 saanut koira osoittaa aggression merkkejä, mutta palautuu nopeasti. Koira, joka saa arvion 5 ei kyseisessä osa- alueessa palaudu aggressiostaan. Lisäksi koiraa tarkkaillaan ennen ja jälkeen omaa jalostustarkastusta kehän reunalla. Tästä ja koiran kokonaiskäytöksestä annetaan sanallinen arvio. Koska jalostustarkastuksessa käytännössä arvioidaan pitkälti koiran käyttäytymistä omistajansa hallinnassa maallikkojen toimesta, on Saksan yhdistys kehittämässä testiä, jolla päästäisiin paremmin arvioimaan koiran luonteen perinnölliseksi katsottuja ominaisuuksia. Ihanteellisessa tilanteessa luonteiden arvioimiseen käytettäisiin tulevaisuudessa samaa kyselypohjaa sekä Suomessa, Saksassa että Sveitsissä jolloin tilastotiedon kerääminen ja luonteiden kehittymisen seuraaminen niiden valossa olisi paremmin mahdollista. 19

20 Taulukko 6. Vuoteen 2013 mennessä luonnetestattujen kromfohrländereiden tulokset suhteessa rodun ihanneprofiiliin Vihreä: Toivottu ominaisuus, Keltainen: hyväksytty ominaisuus, Punainen: ei- toivottu ominaisuus 20

21 Taulukko 7. Ainoan vuoteen 2013 mennessä Suomessa MH- kuvatun kromfohrländerin tulokset suhteessa rodun ihanneprofiiliin Vihreä: Toivottu ominaisuus, Keltainen: hyväksytty ominaisuus, Punainen: ei- toivottu ominaisuus Käyttö- ja koeominaisuudet Kromfohrländer on aina ollut seurakoira. Oppivaisen ja aktiivisen luonteensa takia se on nykyisin myös erinomainen harrastuskoira etenkin Pohjoismaissa. Rodun kotimaassa kromfohrländerit ovat pääasiassa seurakoiria. Useat eri koiraharrastukset sopivat rodulle. Suosituimpia harrastuslajeja ovat agility, näyttelyt ja toko. AgilityKromfohrländereitä on nähty satunnaisesti myös raunio- ja jälkitreeneissä, sekä kaverikoirinakin. Kromfohrländereillä ei kuitenkaan ole pk- oikeuksia eikä rodun perusluonteeseen kuulu oppivaisuudesta huolimatta palveluskoiraominaisuuksia. 21

22 Koiranäyttelyt Näyttelyharrastus on rodun harrastajien parissa melko suosittua ja useita (vuonna 2011: 12 valionarvoa kotimaassa, 16 ulkomailla) koiria vuosittain valioituu sekä kotimaassa että ulkomailla Arvostelut kromfohrländereiden käyttäytymisestä koiranäyttelyissä ovat pääsääntöisesti erittäin hyviä. Kuitenkin rodun joissain yksilöissä esiintyvä arkuus tulee joskus esiin näyttelytilanteessa erityisesti tuomarin koskiessa koiraan, jolloin koiraa ei pystytä arvostelemaan ollenkaan. Vuoden 2011 tarkastelujakson aikana kaksi koiraa hylättiin näyttelyssä aggressiivisuuden takia. Nämä täyssisarukset, joista toinen uros ja toinen narttu, saivat seuraavat arvostelut: Vihainen, purennan tarkastaminen mahdotonta, koira käyttäytyy aggressiivisesti ja Väistää, murisee hampaita katsottaessa. Toinen näistä koirista sai eri näyttelyssä arvostelun ei voida arvostella aggressivisten taipumusten takia. Vuonna 2011 EVA- arvostelun sai kolme muutakin koiraa. Kaksi näistä, uros ja narttu, olivat myös täyssisaruksia edellä mainituille hylätyille koirille. Niistä toisen lausunto oli yrittää purra ja toisen Ei voi arvostella, koska koira on niin arka. Näiden lisäksi yksi uroskoira, joka ei ollut lähisukua edellisille, jätettiin arvostelematta arkuuden takia: Koira hyvin arka. Yhteensä siis vuoden ajanjaksona EVA- arvosteluita neljä neljälle eri koiralle. Kaiken kaikkiaan näyttelyissä Suomessa käytettiin 66 kromfohrländeriä vuoden 2011 aikana. Agility Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaikenikäisille ihmisille. Nimitys agility on peräisin englannin kielestä, ja se tarkoittaa ketteryyttä, notkeutta ja terävä- älyisyyttä. Laji vaatii koiralta ehdotonta tottelevaisuutta ja hallittavuutta, koiralta ja ohjaajalta hyvää kuntoa ja toimintakykyä sekä sujuvaa yhteistyötä. Tyypillinen kromfohrländer sopii luontaisilta ominaisuuksiltaan erinomaisesti tähän lajiiin. Kromfohrländerit ohjaajineen ovat menestyneet agilityssä loistavasti. Rodun edustajat ovat voittaneet useita Suomen mestaruuksia, nuorten Suomen mestaruuksia, yksilöiden maailmanmestaruuden, joukkuemaailmanmestaruuden, nuorten yksilöiden maailmanmestaruuden, Pohjoismaiden mestaruuden niin yksilöissä kuin joukkueessa. Vuosina syntyneistä kromfohrländereistä on viralliseen agilitykilpailuun osallistunut 95 koiraa, mikä tarkoittaa 24 % samana aikavälinä rekisteröidyistä 402:sta kromfohrländeristä. TOKO Kromfohrländer on mainio harrastuskaveri tottelevaisuuteen, koska se on luonteeltaan älykäs ja oppivainen. Kromfohrländer puuhaa mielellään omistajansa kanssa ja näin ollen tottelevaisuuden treenaaminen on sille mielekästä tekemistä yhdessä omistajansa kanssa. Tokoilu on tullut suositummaksi viime vuosina länderinomistajien keskuudessa. Länderit ovat saavuttaneet useita alempien luokkien koulutustunnuksia ja lisäksi kaksi koiraa on saanut oikeuden osallistua tottelevaisuuden ylimpään koeluokkaan. Kromfohrländereiden kanssa harrastetaan myös rally- tokoa. Vuosina syntyneistä kromfohrländereistä on viralliseen tottelevaisuuskokeeseen osallistunut 12 koiraa, mikä tarkoittaa 3 % samana aikavälinä rekisteröidyistä 402:sta kromfohrländeristä. Kromfohrländerin kouluttaminen Koska kromfohrländer on herkkä, sen kanssa tulee varmistaa, että onnistumisia tulee paljon ja että koulutus on ainoastaan positiivista. Eloisa ja toiminnallinen länderi ei kuitenkaan ole työkoira, joten pitkäkestoinen ja 22

Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa pp.kk.vuosi. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012 NOVASCOTIANNOUTAJIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Rodun novascotiannoutaja rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma Kromfohrländer Kromfohrländer on yksi nuorimmista saksalaisista koiraroduista ja hyväksytty kansainvälisesti vuonna 1955. Rodun ensimmäinen kasvattaja, rouva Ilse Schleifenbaum, asui Siegenin lähellä eteläisessä

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle 1 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE... 8 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

SUOMEN KROMFOHRLÄNDER RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011

SUOMEN KROMFOHRLÄNDER RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011 SUOMEN KROMFOHRLÄNDER RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto 2 Rodun tausta 3 Järjestöorganisaatio ja sen historia 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne 4.2 Jalostusmateriaali

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118 Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 HOLLANNINPAIMENKOIRAT ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen x.x.2014 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen xxxkokouksessa

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Oma kiinnostus asioihin Ensimmäinen birmani menehtyi saamaansa toiseen suolitukokseen ( villansyöntiä ) Toinen birmani menehtyi

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa 1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 Hyväksytty BichonFrisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Hyväksytty Pyreneittenmastiffit ry yleiskokouksessa 01.11.2014 Hyväksytty Bullmastiffit ja Mastiffit ry yleiskokouksessa 29.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen kokouksessa 21.3.2015 Hyväksytty rotujärjestön kokouksessa 27.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 2 Sisältö 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 2.1 Rodun alkuperä... 4 2.2 Rodun kehitys nykyiseen muotoon...

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 2016 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa xx.xx.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2011 SKL:n hallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen...

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen... KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT NäyttelyP uli 1. Kilpailun tarkoitus on kannustaa harrastamaan, ja painotus on osallistumisessa näyttelymenestyksen ja koiramäärien tai näyttelytyyppien sijaan. 2. Näyttelypuli-kilpailussa

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [28.09.2014] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [11.11.2014] Sisällys 1.

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan

Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan Katariina Mäki ja Tarja Ekman Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI ry järjesti Hämeen Linnan upeissa puitteissa

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 23 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Sisällys: 1. YHTEENVETO Tässä amerikankettukoiran jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) käydään läpi lyhyesti rodun alkuperä

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Suomen Hovawart ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.11.2013 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 11.1.2014 1. YHTEENVETO Hovawart

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma

Jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Collieyhdistys ry Jalostuksen tavoiteohjelma Sileäkarvainen collie Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 4 2 Rodun tausta 6 2.1 Rodun synty ja kehitys 6 2.2 Nykyinen käyttötarkoitus 8 2.3 Kanta Suomessa

Lisätiedot

Suomen Mopsikerho ry 2(63) Jalostuksen tavoiteohjelma

Suomen Mopsikerho ry 2(63) Jalostuksen tavoiteohjelma Mopsin jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Mopsikerho ry 2014-2018 Suomen Mopsikerho ry 2(63) Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 5 2 RODUN TAUSTA... 6 2.1 Rodun alkuperä... 6 2.2 Rodun tausta Suomessa... 7

Lisätiedot