Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen"

Transkriptio

1 Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen analysoimista uusissa rotukohtaisissa jalostuksen tavoiteohjelmissa. Tavoiteohjelman populaatiorakennetta koskevassa osiossa arvioidaan rodun jalostuspohjan laajuutta ja sitä kautta perinnöllistä monimuotoisuutta. Tätä kuvaa tehollinen populaation eli kannan koko. Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä, Koiranet, tarjoaa hyviä mahdollisuuksia rodun tehollisen koon arviointiin. Monta tapaa arvioida tehollista kokoa Tehollinen koko (N e ) on aina pienempi kuin kannan kaikkien eläinten lukumäärä ja yleensä myös pienempi kuin jalostuskoirien lukumäärä. Mitä pienempi tehollinen koko on, sitä nopeammin rodusta häviää erilaisia geeniversioita. Turvallinen tehollinen koko on vähintään , joidenkin lähteiden mukaan jopa 500. Kannan tehollista kokoa voidaan arvioida monella tavalla. Todenmukaisin arvio saadaan sukusiitoksen kasvunopeuteen perustuvasta laskentakaavasta, mutta sen käyttö ei ole läheskään aina mahdollista. Jos aineiston sukupuut eivät ole tarpeeksi täydellisiä näyttääkseen rodulle nousevaa sukusiitosastetta, on tehollista kokoa arvioitava jalostuseläinten luku- ja jälkeläismäärien sekä jalostuskoirien keskinäisen sukulaisuuden perusteella. Jalostuskoirien lukumäärään perustuva laskukaava Koiranetissä tehollista kannan kokoa arvioidaan suuntaa-antavalla laskukaavalla N e = 4 * U * N / (U + N) missä U = jalostukseen käytettyjen urosten ja N = jalostukseen käytettyjen narttujen lukumäärä sukupolvea kohden. Tämä, kuten muutkin jalostuskoirien lukumäärään perustuvat kaavat, antaa tehollisesta koosta moninkertaisia yliarvioita, koska siinä oletetaan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua, ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Laskukaavat on kehitetty käytettäväksi sukupolvikohtaisesti. Koiranetissä tehollinen koko on ilmoitettu vuotta kohden, mutta sinne on tulossa myös sukupolvikohtainen eli neljän vuoden jaksoja kuvaava luku. Vuosittaisista luvuista nähdään nopeammin suuntaus, millaiseksi tehollinen koko on muuttumassa: kasvaako se vai pieneneekö. Sukupolvittain laskiessa tarvitaan tieto jalostukseen käytettyjen koirien lukumäärästä sukupolvea kohden, mikä ei selviä laskemalla yhteen jalostuskoirien vuosittaiset lukumäärät. Peräkkäisinä vuosina on ollut käytössä samoja koiria, jotka tulevat näin laskettua virheellisesti mukaan useaan kertaan. Otetaan esimerkkiroduksi vaikkapa labradorinnoutaja ja määritetään sukupolviksi vuodet , , ja (Taulukko 1). Useimmilla käyttöroduilla sukupolviväli 1

2 on viisi vuotta, kun taas muilla roduilla se on neljä tai joillain jopa kolme vuotta. Sukupolvien välinen aika on se ikä, jossa rodun koirat keskimäärin saavat jälkeläisiä. Koiranet ilmoittaa sukupolvien välisen ajan keskimääräisenä jalostuskäytön ikänä rotukohtaisia jalostustilastoja ja niiden vuosiyhteenvetoja katsottaessa. Jalostuskoirien lukumäärä tiettyä sukupolvea kohden saadaan Koiranetistä valitsemalla rodun jalostustilastot -> jalostusurokset (tai nartut) -> syntymä- tai rekisteröintivuosi (esimerkiksi ) ja ryhmittely uros tai narttu. Tuloksena on listaus tuona aikana syntyneiden tai rekisteröityjen koirien isistä tai emistä. Taulukko 1. Labradorinnoutajan suomalaisiin rekisteröinteihin liittyviä tietoja neljän viimeisimmän sukupolven ajalta Vuosi Rekisteröinnit Isät Isät sukupolvittain Emät Emät sukupolvittain Sukupolven aikana syntyneillä labradoripennuilla oli yhteensä 303 isää ja 646 emää. Tehollinen koko tuolle ajalle olisi tämän perusteella 4*303*646 / ( ) = 825. Kuinka suuri tehollinen koko sitten olisi voinut olla? Jos kaksoisastutusten mahdollisuutta ei oteta huomioon, jokaisella pentueella voi olla korkeintaan kaksi vanhempaa. Esimerkiksi vuosina syntyi 889 pentuetta. Jos jokaisella näistä olisi ollut eri vanhemmat, eli jokainen jalostuskoira olisi tehnyt vain yhden pentueen, olisi tehollinen koko ollut 2*889 = Vertaamalla toteutunutta tehollista kokoa suurimpaan mahdolliseen, voidaan tarkastella mikä osuus maksimista on hyödynnetty (Taulukko 2). Suomenajokoiralle jalostuskoirien lukumäärään perustuva kaava antaa teholliseksi kooksi noin Sukusiitosasteen kasvunopeuden perusteella tehollinen koko on kuitenkin 100. Labradorinnoutajan englantilaisen kannan teholliseksi kooksi on juuri raportoitu 114 (Calboli ym. 2008, Genetics 179: ), ja Suomen tehollinen kanta on varmasti tätä pienempi. Todellisen tilanteen selvittämiseksi jalostuspohjaa onkin syytä tarkastella myös muilla tavoilla. Esimerkiksi isien ja emien lukumäärän suhde, jalostukseen käytettyjen koirien osuus koko kannasta, 2

3 jalostuskoirien ensimmäisen ja toisen polven jälkeläismäärä suhteutettuna koko rodun rekisteröintimääriin sekä jalostuskoirien keskinäinen sukulaisuus tuovat arvokasta tietoa rodun tilasta. Taulukko 2. Labradorinnoutajan tehollinen koko, vertailun vuoksi sekä vuosittain että sukupolvittain, sekä tehollisen koon osuus maksimista Rek.vuosi Tehollinen koko* Tehollinen koko sukupolvittain * Pentueiden lkm Tehollisen koon osuus maksimista 781/1039*2 = 0,38 = 38 % 575/606*2 = 0,47 = 47 % 605/687*2 = 0,44 = 44 % 825/889*2 = 0,46 = 46 % *Yliarvio, koska jalostuskoirien välisiä sukulaisuuksia ja epätasaisia jälkeläismääriä ei pystytä ottamaan huomioon laskukaavassa 4*U*N/(U+N) Isien ja emien lukumäärän suhde Jalostusurosten narttuja pienempi lukumäärä asettaa teholliselle kannan koolle rajat: tehollinen koko ei koskaan voi olla suurempi kuin jalostukseen käytettyjen urosten lukumäärä kerrottuna neljällä. Vaikka uroksia olisi 20 ja narttuja 1000, olisi tehollinen koko vain 4*20*1000 / ( ) = 78. Mitä yhteneväisempiä urosten ja narttujen lukumäärät ovat, sitä lähempänä tehollinen koko on varsinaista jalostuskoirien lukumäärää. Isien ja emien lukumäärän suhde, eli isien lukumäärä jaettuna emien lukumäärällä, on Koiranetin antamien tietojen avulla helposti laskettava luku, joka kuvaa kuinka lähellä urosten lukumäärä on narttujen lukumäärää. Kun suhde on yksi, uroksia käytetään yhtä paljon kuin narttuja, ja perinnöllistä vaihtelua säilyy tehokkaimmin. Labradoreilla isät/emät -suhde oli sukupolven aikana 0,37, minkä jälkeen se on kasvanut 0,47:ään (Taulukko 3). Sama luku oli suomenajokoiralla vuosina ,56 ja vuosina ,51. Esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanielilla vastaavat luvut olivat 0,30 ja 0,30. Ilahduttavina esimerkkeinä lähellä yhtä olevista luvuista ovat hovawart (0,80 ja 0,90) ja siperianhusky (0,82 ja 0,74). 3

4 Taulukko 3. Labradorinnoutajien isien ja emien lukumäärän suhde (luku tulossa Koiranetiin) Rek.vuosi Isät/Emät suhde /728 = 0, /451 = 0, /471 = 0, /646 = 0,47 Jalostukseen käytettyjen koirien osuus kannasta Mitä pienempää osuutta rodun koirista käytetään jalostukseen, sitä pienempi on myös kannan tehollinen koko. Oletetaan, että koira on tehnyt jo ainakin ensimmäisen pentueensa 7-8 vuoden ikään mennessä. Tässä iässä koirista nähdään, mitkä ovat olleet jalostuskäytössä ja mitkä eivät; suurin osa jalostusuroksistakin on tuolloin jo aloittanut uransa. Uroksia saatetaan käyttää ensimmäistä kertaa vanhempinakin, joten niiden tarkka osuus voidaan laskea ehkä vasta 10-vuotiaista koirista. Otetaan kuitenkin tuo 7-8 vuotta tässä esimerkissä rajapyykiksi, ja tarkastellaan koiria, jotka on rekisteröity tai jotka ovat syntyneet vuonna 2000 tai sitä ennen. Esimerkiksi vuonna 1992 syntyneiden tai rekisteröityjen jalostuskoirien lukumäärä saadaan Koiranetin laajemmasta hausta: valitaan syntymä- tai rekisteröintivuodeksi ja laitetaan Pentueet -valikon ensimmäiseen kohtaan luku 1. Toinen kohta jätetään tyhjäksi. Valituksi tulevat vuonna 1992 syntyneet tai rekisteröidyt koirat, joilla on vähintään yksi pentue. Haku on tehtävä jokaiselle vuodelle erikseen, tai vaihtoehtoisesti lukuja voidaan tarkastella vaikkapa sukupolvittain. Haun tulokseksi saadaan 124 vuonna 1992 syntynyttä (tai 139 samana vuonna rekisteröityä) labradorinnoutajaa, joilla on ollut vähintään yksi pentue. Jos halutaan luvut erikseen uroksista ja nartuista, valitaan edellisten valintojen lisäksi sukupuoleksi uros tai narttu. Esimerkiksi vuonna 1992 syntyneistä uroksista 28 kpl on saanut jälkeläisiä. Yhteensä vuonna 1992 syntyi uroksia 886 kappaletta (samanlainen haku kuin edellä, mutta Pentueet -kohta jätetään tyhjäksi tai siihen laitetaan nolla). Jalostukseen käytettyjen osuus saadaan jakamalla jalostukseen käytettyjen urosten lukumäärä kaikkien urosten lukumäärällä 28/886 = 0,03 eli 3 %. Nämä luvut ovat lähitulevaisuudessa tulossa helposti tarkasteltaviksi Koiranetiin. Labradorinnoutajalla jalostuskoirien osuus kaikista rekisteröidyistä koirista oli laskussa vuoteen 1994 asti, jolloin 4 % uroksista ja 10 % nartuista jatkoi sukua. Uroksista 96 % ja nartuista 90 % jäi siis jalostuksen ulkopuolelle tässä kohtaa rodulla on ollut geneettinen pullonkaula. Vuonna 1995 jalostuskoirien osuus alkoi nousta, ja uroksilla päästiin vuonna 1997 lähelle 10 prosenttia, nartuilla vuonna 1996 yli 20 prosentin, minkä jälkeen osuudet alkoivat taas laskea. Vuonna 2000 rekisteröidyistä uroksista käytettiin jalostukseen 6 % ja nartuista 19 %. Näissä 4

5 luvuissa ovat mukana vain Suomeen rekisteröidyt koirat. Pentueiden isinä on lisäksi käytetty joitakin ulkomaille rekisteröityjä uroksia. Kuva 1. Jalostukseen käytettyjen labradorinnoutajien osuus kaikista rekisteröidyistä koirista Ensimmäisen polven jälkeläisiä enintään 2-3 prosenttia Mitä tasaisemmat jälkeläismäärät jalostuskoirilla on, sitä suurempi on tehollinen koko. Koiranetistä voidaan ottaa listaus kaikkien aikojen käytetyimmistä jalostuskoirista ja niiden jälkeläismääristä. Otetaan esiin rodun jalostustilastot -> jalostusurokset (tai nartut) -> syntymävuosi 2008 (ensimmäinen vuosikohta jätetään tyhjäksi) ja ryhmittely: uros (tai narttu). Tulokseksi tulee lista kaikista jalostuskoirista sekä niiden ensimmäisen polven jälkeläismäärät. Käytetyimmät koirat ovat listan alkupäässä. Käytetyimmät labradoriurokset ovat pääsääntöisesti syntyneet 70- ja 80-luvuilla (Taulukko 4). Kaikkien aikojen käytetyimmällä uroksella on ensimmäisen polven jälkeläisiä 760. Erään määritelmän mukaan uroksella on liikaa jälkeläisiä, kun sen elinikäinen jälkeläismäärä vastaa kymmentä prosenttia kahden vuoden tai viittä prosenttia neljän vuoden eli sukupolven rekisteröintimääristä. Tämä on hyvin väljä rajoitus. Vähänkään suurilukuisemmassa rodussa jo 2-3 prosenttia suhteessa neljän vuoden rekisteröintimääriin voidaan pitää liikakäyttönä. Rajoitus on elinikäinen, mutta se lasketaan yhden sukupolven rekisteröintimääristä, sellaisesta sukupolvesta, minkä aikana koira on jalostuskäytössä. Jälkeläismäärää voidaan verrataan vaikkapa sukupolveen, joka alkaa kaksi tai kolme vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen. Urokset aloittavat jalostusuransa yleensä parin kolmen vuoden iässä. Vuonna 1985 syntyneellä uroksella vertailusukupolvi voi olla esimerkiksi tai Toki uros voi saada jälkeläisiä tämän ajanjakson ulkopuolellakin, mutta yleensä tuotteliain aika sijoittuu tuolle välille, ja uroksen jälkeläismääriä voidaan verrata muiden tuona aikana jälkeläisiä tuottaneiden urosten lukuihin. 5

6 Koiranetin vuosiyhteenvedot ulottuvat vain vuoteen Vuosina syntyneiden tai rekisteröityjen koirien lukumäärä saadaan laittamalla Koiranetin laajempaan hakuun ainoaksi kriteeriksi vuosi tai vuodet. Otetaan esimerkiksi vuonna 2002 syntynyt labradoriuros, jolla oli kevääseen 2008 mennessä rekisteröitynä 14 pentuetta ja 96 pentua. Sukupolven aikana rekisteröitiin yhteensä 5816 labradorinnoutajaa (Taulukko 1). Verrattuna tähän lukumäärään uroksen jälkeläisten osuus oli 96/5816 = 1,7 %. Ei kovin suuri luku, mutta myös uroksen vuonna 2000 syntyneellä isällä oli 196 pentua ja vuosina 2002 ja 2003 syntyneillä, samasta isästä olevilla veljillä 160 ja 100 pentua. Joka viides sukupolven pituisen ajanjakson aikana rekisteröity labradori oli näiden neljän uroksen jälkeläinen. Toisen polven jälkeläisiä enintään 4-6 prosenttia Jalostuskoirien toisen polven jälkeläismäärät saadaan esiin listaamalla Koiranetistä käytetyimmät jalostuskoirat: jalostustilastot -> urosten (tai narttujen) jälkeläistilasto -> uroksen/nartun ikä korkeintaan jätetään tyhjäksi. Muita valintoja ei tarvitse tehdä. Listauksessa ovat kaikki jalostusurokset tai -nartut ensimmäisen ja toisen polven jälkeläismäärineen. Jos halutaan poimia koirat, joilla toisen polven jälkeläismäärä yrittää jonkin tietyn rajan, tai asettaa koirat järjestykseen toisen polven jälkeläismäärän mukaan, on tämä tehtävä käsin. Yksittäisen koiran toisen polven jälkeläismäärä saisi olla korkeintaan 4-6 prosenttia, laskettuna yhden sukupolven rekisteröintimäärästä. Koiran toisen polven jälkeläismäärää voidaan verrata sukupolveen, joka alkaa viisi tai kuusi vuotta koiran syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1998 syntynyt narttu saa toisen polven jälkeläisiä noin vuosina tai Taulukossa 4 listattujen urosten lisäksi 20 muulla labradoriuroksella on yli 300 toisen polven jälkeläistä (kullakin ). Toisen polven jälkeläisiä voi nartuillakin olla paljon, joten tämä luku on niidenkin kohdalla mielenkiintoinen. Yhteensä 17 labradorinartulla on enemmän kuin 300 toisen polven jälkeläistä (Taulukko 5). Taulukko 4. Kaikkien aikojen 20 käytetyintä labradoriurosta ensimmäisen ja toisen polven jälkeläismäärineen sekä jälkeläismäärät verrattuna yhden sukupolven aikana rekisteröityyn koiramäärään (%-osuus). Suosituksen ylittävät lukumäärät lihavoituina. Uros ja sen syntymävuosi 1. polvi %-osuus 1 2. polvi %-osuus 2 Zeiban Av Hamborg , ,9 Fågelängens Hawker Hunter , ,9 Kupros Kassidy , ,3 Charway Sea Badger , ,0 Lennek Birdie Nam Nam , ,9 Kivisaran Archibald , ,4 Nattens Sportsman , ,8 Hirsipirtin Q-makoira , ,5 Dalimattas Winnerboy , ,7 Priorise Sebastian , ,2 Konyac , ,9 6

7 Pastime s Tripe-Hound , ,2 Biggas Rolling Stone , ,5 Kuju , ,9 Narjana s Lamborghini , ,8 Mellows Uncle Tom , ,1 Ethusan Yliveto , ,1 Mellows Samuli , ,2 Lascoeds Royal Warrior , ,7 Charway Huckleberry , ,6 1 Verrattuna sukupolveen, joka alkaa kaksi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi Zeiban Av Hamborgilla vuodet Verrattuna sukupolveen, joka alkaa viisi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen Taulukko 5. Labradorinartut, joilla on yli 300 toisen polven jälkeläistä sekä toisen polven jälkeläismäärä verrattuna yhden sukupolven aikana rekisteröityyn koiramäärään. Suosituksen ylittävät lukumäärät lihavoituina. Narttu ja sen syntymävuosi 2. polven 1. polvi 2. polvi %-osuus 1 Hirsipirtin Emma ,5 Mallards Caddis Worm ,6 Zeiban s Donna ,1 Susanset Dominetta ,7 Biggas Indira ,0 Mallards Caddis Cased ,7 Sara ,8 Tanja n. 18,2 * Biggas Emelie ,3 Biggas Elinor ,2 Jane ,7 Loresho Oystercatcher ,3 Kamrats Barbara ,6 Jayncourt Jingle Jangle ,6 Aroscas Sun Maiden ,5 Rosanan Taste Of Honey ,6 Loresho Jell-O ,3 1 Verrattuna sukupolveen, joka alkaa kuusi vuotta nartun syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi Hirsipirtin Emmalla vuodet * Vuodelta 1977 ei saatavissa täydellisiä rekisteröintilukuja Mielenkiintoinen luku: kumulatiivinen prosentti Kaikkien jalostuskoirien listaus (jalostustilastot -> jalostusurokset (tai nartut) -> syntymävuosi 2008 (ensimmäinen vuosikohta jätetään tyhjäksi), ryhmittely: uros tai narttu) antaa myös kumulatiivisen prosenttiluvun, josta nähdään, kuinka monta urosta on tuottanut esimerkiksi puolet kannan rekisteröidyistä koirista. Rekisteröityjä labradorinnoutajia oli huhtikuuhun 2008 mennessä tallennettu Kennelliiton sähköiseen tietokantaan yhteensä Näistä puolet, eli koiraa, oli aikaansaatu 116 uroksen voimin, siis keskimäärin /116 = 168 jälkeläistä per uros (vaihtelee välillä ). 7

8 Rekisteröityjä suomenajokoiria oli tallennettu yhteensä , ja 589 urosta oli tuottanut tästä puolet eli koiraa. Kullakin näistä uroksista oli siis keskimäärin 114 (39-933) rekisteröityä jälkeläistä. Cavaliereilla taas 82 urosta oli tuottanut puolet rekisteröidyistä koirista, joita oli , eli jälkeläisiä näillä uroksilla oli keskimäärin 124 (69-396). Rekisteröityjä hovawarteja oli yhteensä vain 5.030, mutta silti jopa 78 urosta oli tuottanut puolet näistä. Uroksilla oli siis keskimäärin 32 pentua (19-75). Siperianhuskyllä 202 urosta oli tuottanut puolet rekisteröidyistä koirasta, eli näillä uroksilla oli keskimäärin 25 pentua (14-96). Edellä mainittujen urosten joukossa on myös suomenajokoira, jolla oli 5718 toisen polven jälkeläistä sekä labradori- ja cavalierurokset, joiden toisen polven jälkeläismäärät olivat 2247 ja Verrattuna viisi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen rekisteröityyn sukupolveen, kyseisen suomenajokoirauroksen toisen polven jälkeläismäärä oli 26 %, labradoriuroksen 34 % ja cavalieruroksen 27 % rekisteröintimääristä. Urosten jälkeläismäärät viimeisimpien sukupolvien aikana Entä miten urosten käyttömäärät ovat kehittyneet vuosien varrella? Nyt ei halutakaan esiin kaikkia käytetyimpiä jalostuskoiria, vaan rajoitetaan haku tiettyyn ajanjaksoon. Otetaan Koiranetistä jälleen rodun jalostustilastot ja listataan jalostusurokset. Asetetaan syntymä- tai rekisteröintivuosiksi haluttu ajanjakso ja ryhmittelyksi uros, jolloin saadaan suoraan tiedot tuon ajan käytetyimmistä uroksista jälkeläismäärineen. Lisäksi Koiranet listaa kunkin uroksen osuuden kyseisenä ajanjaksona syntyneistä tai rekisteröidyistä pennuista sekä jo edellä mainitun kumulatiivisen prosentin. Jälkeläisten osuus syntyneistä tulee laskea listauksen ilmoittamien lukujen lisäksi myös koiran kokonaisjälkeläismäärän perusteella, koska suositukset rajoituksiksi ovat elinikäisiä eivätkä sukupolvikohtaisia, vaikka ne lasketaan suhteuttamalla yhden sukupolven koiramäärään. Usean sukupolven tarkastelu kertoo, mihin suuntaan rodun jalostus on kehittymässä. Esimerkiksi neljän viimeisimmän labradorisukupolven perusteella yksittäisiä koiria käytetään nykyisin jalostukseen aikaisempaa maltillisemmin (Taulukot 6-9). Tiettyjä sukuja käytetään kuitenkin edelleen paljon, toisten sukujen jäädessä vähemmälle. Sukupolven jalostusuroksista kuuden uroksen kokonaisjälkeläismäärät kasvoivat yli kolmen prosentin yhden sukupolven aikana rekisteröidyistä koirista (6588/100*3 = 198), eli niillä oli yli 198 jälkeläistä. Eniten käytetyllä uroksella oli jälkeläisiä 760, mikä on 760/6588 = 12 prosenttia yhden sukupolven rekisteröintimäärästä (Taulukko 6). Sukupolven uroksista seitsemän kokonaisjälkeläismäärä ylitti kolmen prosentin rajan eli 115 pentua (Taulukko 7). Sukupolvessa tällaisia uroksia oli neljä (yli 134 jälkeläistä, Taulukko 8), ja viimeisimmässä sukupolvessa, , enää yksi (yli 174 jälkeläistä, Taulukko 9). Taulukko 6. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 6588 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kahdeksan käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 13 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 32 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä 8

9 Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Zeiban Av Hamborg , Biggas Rolling Stone , Biggas Ynga , Loresho Lean On Me , Exhibition Man De Saint , Urban (synt.aika ei rekisterissä) Charway Huckleberry , Narjana s Lamborghini , Pastime s Tripe-Hound , Narjana s Ian , M Ladys Snow-Ball , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 6588 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Taulukko 7. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 3832 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kahdeksan käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 10 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 33 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Loresho Ozzie , Bubbling Churchill , Biggas Rolling Stone , Rosanan Chelsea Bun , Rosanan Royal Prince , Biggas Mellow Fellow , Drakeshead Felix , Älvgårdens Le Cardinal , Rosanan Emperor , Loresho Tango , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 3832 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Taulukko 8. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 4463 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kymmenen käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 14 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 39 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Follies Storm Petrel , Danjacs Finnegan , Mailiksen Gentleman , Tweedledum Against Allodds ,

10 Mallorn s Shenandigan , Bubbling Picasso , Fieldcourt Dancing Pirate , Kamitan My Name Is Bond , Brookhill s Daddy s Hope , Huippuhännän Sylvesteri , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 4463 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Taulukko 9. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 5816 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kahdentoista käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 16 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 48 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Loresho Liberty , Mailiksen Gentleman , Talimar Mallorns Storm , Warning 2003 Mallorn s Romeo , Tsarodej Wellington , Mallorn s Valentine , Kamitan My Name Is Bond , Rocheby Smokescreen , Strongline s Dalwhinnie , Follies Mon Oncle , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 5816 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Jalostuskoirien keskinäinen sukulaisuus Edellä esitetyt labradorinnoutajataulukot sisältävät paljon lähisukulaisia. Tehollinen koko olisi luonnollisesti suurempi, jos jalostuskoirat olisivat keskenään eri sukuisia. Käytetyimpien koirien joukossa on isää, poikaa, emää, sisarusta ja puolisisarusta. Viimeisimmän labradorisukupolven aikana kymmenen käytetyimmän uroksen joukossa on sekä isä että sen kolme poikaa. Kaiken kaikkiaan taulukoiden lähisukulaisuusvyyhti on niin moninainen, että sitä on vaikea esittää selkeästi edes kuvion avulla. Sukulaisuuksien etsiminen ei Koiranetissä suju millään yksittäisellä napin painalluksella, vaan sitä varten on käytävä läpi koirien sukutauluja yksitellen. Kokenut rodun harrastaja tuntee sukulaisuudet tietysti muutenkin, ja pystyy luettelemaan käytetyimpien koirien taustoilta muitakin kiinnostavia asioita. Saatiinko Koiranetistä esiin labradorin tehollinen koko? 1 0

11 Edellä tarkasteltujen neljän labradorisukupolven aikana yksittäisten koirien ylikäyttö on vähentynyt selvästi, mutta aiemmalta ajalta tuttu tiettyjen sukujen ylikäyttö on edelleen huomattavaa. Myös toisen polven jälkeläismäärä on usealla koiralla kannan monimuotoisuutta ajatellen liian suuri. Jalostusmateriaalia on runsaasti tarjolla, mutta sukujen yksipuolisen jalostuskäytön vuoksi se ei ole perimältään kovin monipuolista. Myös jalostuskoirien osuus kaikista koirista on ollut vuoteen 1994 asti pieni, eli selvästi tehollista kannan kokoa pienentävä. Suomenajokoirakannan todellinen tehollinen koko on siis sata. Edellä esitettyjen labradoritaulukoiden tuoman tiedon perustella, sekä vertaamalla jalostukseen käytettyjen koirien lukumäärää suomenajokoiran vastaaviin, voidaan päätellä Suomen labradorikannan todennäköiseksi teholliseksi kooksi noin 50. Tämä tarkoittaa, että labradorinnoutajan perinnöllinen monimuotoisuus vähenee noin prosenttiyksikön kutakin sukupolvea kohden. Tehollinen koko kasvaa käyttämällä uroksia ja narttuja mahdollisimman tasaisesti siitokseen ja kasvattamalla jalostusurosten ja -narttujen lukumäärän suhdetta sekä nostamalla siitoskoirien osuutta kannasta. Perinnöllistä monimuotoisuutta ajatellen kannalla tulisi aina olla mahdollisimman monta eri esivanhempaa. Jalostuksessa tulisi suosia koiria, joiden sukutaulussa viiden polven ajalla on mahdollisimman monta eri koiraa. 1 1

Jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014. Labradorinnoutaja

Jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014. Labradorinnoutaja Jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014 Labradorinnoutaja 2 LABRADORINNOUTAJAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SKL-FKK ry:n jalostustieteellisessä toimikunnassa 01.09.2009. Hyväksytty Labradorinnoutajakerho

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma

Jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Collieyhdistys ry Jalostuksen tavoiteohjelma Sileäkarvainen collie Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 4 2 Rodun tausta 6 2.1 Rodun synty ja kehitys 6 2.2 Nykyinen käyttötarkoitus 8 2.3 Kanta Suomessa

Lisätiedot

PERUNKARVATONKOIRA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

PERUNKARVATONKOIRA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PERUNKARVATONKOIRA 1 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012 2016 Hyväksytty: Suomen Karvattomat Rodut SuKaro ry 21.08.2010 Suomen Seurakoirayhdistys ry 11.10.2010 Suomen Kennelliitto 15.03.2012 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa 1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 2007.

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 2007. LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016 Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 2007. Länsigöötanmaanpystykorvan rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016

Lisätiedot

suomenajokoira jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

suomenajokoira jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 suomenajokoira jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1. YHTEENVETO Suomenajokoira on rotuna maamme suurin. Sen levinneisyys on hyvin laaja, käsittäen Suomen lisäksi Ruotsin ja Norjan. Rotukohtaista jalostusohjelmaa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [28.09.2014] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [11.11.2014] Sisällys 1.

Lisätiedot

Sisällys 1. YHTEENVETO...4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja

Sisällys 1. YHTEENVETO...4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja Sisällys 1. YHTEENVETO......4 2. RODUN TAUSTA... 6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 8 4. RODUN NYKYTILANNE... 10 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 10 4.1.2 Jalostuspohja... 18 4.1.3

Lisätiedot

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012 NOVASCOTIANNOUTAJIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Rodun novascotiannoutaja rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti pitkäkarvaisesta

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 1 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 2.1 Historia... 5 2.2 Kanta ulkomailla..12 2.3 Kanta Suomessa... 13

1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 2.1 Historia... 5 2.2 Kanta ulkomailla..12 2.3 Kanta Suomessa... 13 Sisältö 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 2.1 Historia... 5 2.2 Kanta ulkomailla..12 2.3 Kanta Suomessa... 13 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 14 3.1. Yhdistys... 14 3.2. Jalostustoimikunta...

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Australianterrierikerho ry

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Australianterrierikerho ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Australianterrierikerho ry 2012-2016 Australianterrierien jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Hyväksytty Australianterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 11.02.2012 SKL-FKK:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

V 2.1. Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta. Tanja Lönnqvist

V 2.1. Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta. Tanja Lönnqvist Dalmatiankoiran jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2013 2017 V 2.1 V 1.0 V 2.0 V 2.1 Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist Päivittäneet v 1.0:n pohjalta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja 1 Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja Koonnut: Victoria Ahlström, Susanna Fontell, Johanna Helminen, Piia Joki-Erkkilä, Erika Jylhä- Pekkala, Johanna Koskiahde, Viveca Lahokoski, Henna

Lisätiedot

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017

RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 SUOMEN RIDGEBACK YHDISTYS RY RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 1(72) RHODESIANKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 Laatinut rotua harrastavan yhdistyksen, Suomen Ridgeback yhdistys

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

HAVANNANKOIRA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014 2018

HAVANNANKOIRA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014 2018 HAVANNANKOIRA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014 2018 Havannankoira Jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2014 2018 Hyväksytty Havannalaiset ry:n vuosikokouksessa: 01.12.2013 Hyväksytty Suomen Kennelliitossa:

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

Suomen Bokseriyhdistys ry. Jalostuksen tavoiteohjelma 2011-2015

Suomen Bokseriyhdistys ry. Jalostuksen tavoiteohjelma 2011-2015 Suomen Bokseriyhdistys ry Jalostuksen tavoiteohjelma 2011-2015 Hallituksen esitys 13.9.2011 käsiteltäväksi ylimääräisessä vuosikokouksessa 24.9.2011 JTO-työryhmä: Puheenjohtaja (5.9.2011 saakka): Susanne

Lisätiedot

Suomen Bokseriyhdistys ry. Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016

Suomen Bokseriyhdistys ry. Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Suomen Bokseriyhdistys ry Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Hyväksytty Suomen Bokseriyhdistyksen ylimääräisessä vuosikokouksessa 24.9.2011 JTO-työryhmä: Satu Alanko, Arja Jauhiainen, Marika Karjalainen,

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

Suomen Mopsikerho ry 2(63) Jalostuksen tavoiteohjelma

Suomen Mopsikerho ry 2(63) Jalostuksen tavoiteohjelma Mopsin jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Mopsikerho ry 2014-2018 Suomen Mopsikerho ry 2(63) Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 5 2 RODUN TAUSTA... 6 2.1 Rodun alkuperä... 6 2.2 Rodun tausta Suomessa... 7

Lisätiedot

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle 1 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE... 8 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja...

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 (62) KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n yleiskokouksessa /. Hyväksytty Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019. Maremmano-abruzzese

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019. Maremmano-abruzzese Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Maremmano-abruzzese Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 22.2.2014 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 28.4.2014 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat

Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Voimassa 2014 2018 Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 12.10.2013 1 Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 3 2 RODUN TAUSTA... 4 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN

Lisätiedot

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 HOLLANNINPAIMENKOIRAT ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen x.x.2014 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen xxxkokouksessa

Lisätiedot

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 14.10.2014 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...3 2. RODUN TAUSTA...4

Lisätiedot

Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan

Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan Katariina Mäki ja Tarja Ekman Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI ry järjesti Hämeen Linnan upeissa puitteissa

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa..6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä

Lisätiedot

CHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

CHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA CHIHUAHUAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 3.11.2012 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.12.2012 Voimassa 1.1.2013-31.12.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

JALOSTUSPÄIVÄ 13.10.2012. Suomen Snautserikerho ry / Jalostustoimikunta

JALOSTUSPÄIVÄ 13.10.2012. Suomen Snautserikerho ry / Jalostustoimikunta JALOSTUSPÄIVÄ 13.10.2012 Suomen Snautserikerho ry / Jalostustoimikunta SISÄLTÖ: Tilastot Jto:ssa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuma Jalostuskiintiön toteuttaminen pentuevälityskriteereissä Pentuvälityskriteerit

Lisätiedot

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 19.2.2011. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 2.5.2011 korjauksin ja

Lisätiedot

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012

PINSERI. Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 PINSERI Jalostuksen tavoiteohjelma 2007-2012 Hyväksytty Pinserit ry:n syyskokouksessa 2005, SSPK:n keskusjärjestökokouksessa 2006 ja Suomen Kennelliitossa 2006. Pinserit ry Jalostustoimikunta 12.11.2005

Lisätiedot

KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN

KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1. YHTEENVETO 2. RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN 1 (64) KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n yleiskokouksessa 23.2.2008 Hyväksytty Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n yleiskokouksessa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma

Jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Collieyhdistys ry Jalostuksen tavoiteohjelma Pitkäkarvainen collie Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 4 2 Rodun tausta 6 2.1 Rodun synty ja kehittyminen 6 2.2 Nykyinen käyttötarkoitus 8 2.3 Kanta Suomessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Australianterrierikerho ry

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Australianterrierikerho ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Australianterrierikerho ry 2012-2016 Australianterrierien jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Hyväksytty Australianterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 11.02.2012 SKL-FKK:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 SHETLANNINLAMMASKOIRAT SHETLAND SHEEPDOGS RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013 2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 18.3.2012 Hyväksytty Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa.

Suomeen voidaan rekisteröidä koira, jonka omistajalla tai kasvattajalla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Suomen Belgianpaimenkoirayhdistys ry JALOSTUKSEN POIKKEUSLUPAOHJEISTUS YLEISTÄ REKISTERÖINNEISTÄ Kennelliiton koirarekisteriohje (voimassa 01.01.2013 alkaen). Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen...

SISÄLLYSLUETTELO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016. Suomen Keeshond ry 1. YHTEENVETO... 3. 2. RODUN TAUSTA... 2.1. Rodun synty ja kehittyminen... KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Pitkäkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Pitkäkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Pitkäkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO)

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ - FINSKA SPETSKLUBBEN RY (SPJ-FSK) Hyväksytty: SPJ-FSK.n hallituksessa 28.1.2011 Hyväksytty: SPJ-FSK.n vuosikokouksessa

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Karkeakarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018

VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA JA PERINNÖLLISTEN VIKOJEN JA SAIRAUKSIEN VASTUSTAMISOHJELMA (PEVISA) 1.1.2014 31.12.2018 Hyväksytty Gordoninsetterijaoksen kokouksessa 16.3.2013 Kanakoirakerho-Hönshundssektionen

Lisätiedot

Käsitelty Suomen Lancashire Heeler yhdistys ry:n yleiskokouksessa 21.8.2010 Käsitelty Suomen Seurakoirayhdistyksen yleiskokouksessa 11.10.

Käsitelty Suomen Lancashire Heeler yhdistys ry:n yleiskokouksessa 21.8.2010 Käsitelty Suomen Seurakoirayhdistyksen yleiskokouksessa 11.10. Suomen Lancashire Heeler ry. jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 1 (64) Lancashirenkarjakoiran jalostuksen tavoiteohjelma Käsitelty Suomen Lancashire Heeler yhdistys ry:n yleiskokouksessa 21.8.2010 Käsitelty

Lisätiedot