Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Transkriptio

1 Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen analysoimista uusissa rotukohtaisissa jalostuksen tavoiteohjelmissa. Tavoiteohjelman populaatiorakennetta koskevassa osiossa arvioidaan rodun jalostuspohjan laajuutta ja sitä kautta perinnöllistä monimuotoisuutta. Tätä kuvaa tehollinen populaation eli kannan koko. Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä, Koiranet, tarjoaa hyviä mahdollisuuksia rodun tehollisen koon arviointiin. Monta tapaa arvioida tehollista kokoa Tehollinen koko (N e ) on aina pienempi kuin kannan kaikkien eläinten lukumäärä ja yleensä myös pienempi kuin jalostuskoirien lukumäärä. Mitä pienempi tehollinen koko on, sitä nopeammin rodusta häviää erilaisia geeniversioita. Turvallinen tehollinen koko on vähintään , joidenkin lähteiden mukaan jopa 500. Kannan tehollista kokoa voidaan arvioida monella tavalla. Todenmukaisin arvio saadaan sukusiitoksen kasvunopeuteen perustuvasta laskentakaavasta, mutta sen käyttö ei ole läheskään aina mahdollista. Jos aineiston sukupuut eivät ole tarpeeksi täydellisiä näyttääkseen rodulle nousevaa sukusiitosastetta, on tehollista kokoa arvioitava jalostuseläinten luku- ja jälkeläismäärien sekä jalostuskoirien keskinäisen sukulaisuuden perusteella. Jalostuskoirien lukumäärään perustuva laskukaava Koiranetissä tehollista kannan kokoa arvioidaan suuntaa-antavalla laskukaavalla N e = 4 * U * N / (U + N) missä U = jalostukseen käytettyjen urosten ja N = jalostukseen käytettyjen narttujen lukumäärä sukupolvea kohden. Tämä, kuten muutkin jalostuskoirien lukumäärään perustuvat kaavat, antaa tehollisesta koosta moninkertaisia yliarvioita, koska siinä oletetaan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua, ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Laskukaavat on kehitetty käytettäväksi sukupolvikohtaisesti. Koiranetissä tehollinen koko on ilmoitettu vuotta kohden, mutta sinne on tulossa myös sukupolvikohtainen eli neljän vuoden jaksoja kuvaava luku. Vuosittaisista luvuista nähdään nopeammin suuntaus, millaiseksi tehollinen koko on muuttumassa: kasvaako se vai pieneneekö. Sukupolvittain laskiessa tarvitaan tieto jalostukseen käytettyjen koirien lukumäärästä sukupolvea kohden, mikä ei selviä laskemalla yhteen jalostuskoirien vuosittaiset lukumäärät. Peräkkäisinä vuosina on ollut käytössä samoja koiria, jotka tulevat näin laskettua virheellisesti mukaan useaan kertaan. Otetaan esimerkkiroduksi vaikkapa labradorinnoutaja ja määritetään sukupolviksi vuodet , , ja (Taulukko 1). Useimmilla käyttöroduilla sukupolviväli 1

2 on viisi vuotta, kun taas muilla roduilla se on neljä tai joillain jopa kolme vuotta. Sukupolvien välinen aika on se ikä, jossa rodun koirat keskimäärin saavat jälkeläisiä. Koiranet ilmoittaa sukupolvien välisen ajan keskimääräisenä jalostuskäytön ikänä rotukohtaisia jalostustilastoja ja niiden vuosiyhteenvetoja katsottaessa. Jalostuskoirien lukumäärä tiettyä sukupolvea kohden saadaan Koiranetistä valitsemalla rodun jalostustilastot -> jalostusurokset (tai nartut) -> syntymä- tai rekisteröintivuosi (esimerkiksi ) ja ryhmittely uros tai narttu. Tuloksena on listaus tuona aikana syntyneiden tai rekisteröityjen koirien isistä tai emistä. Taulukko 1. Labradorinnoutajan suomalaisiin rekisteröinteihin liittyviä tietoja neljän viimeisimmän sukupolven ajalta Vuosi Rekisteröinnit Isät Isät sukupolvittain Emät Emät sukupolvittain Sukupolven aikana syntyneillä labradoripennuilla oli yhteensä 303 isää ja 646 emää. Tehollinen koko tuolle ajalle olisi tämän perusteella 4*303*646 / ( ) = 825. Kuinka suuri tehollinen koko sitten olisi voinut olla? Jos kaksoisastutusten mahdollisuutta ei oteta huomioon, jokaisella pentueella voi olla korkeintaan kaksi vanhempaa. Esimerkiksi vuosina syntyi 889 pentuetta. Jos jokaisella näistä olisi ollut eri vanhemmat, eli jokainen jalostuskoira olisi tehnyt vain yhden pentueen, olisi tehollinen koko ollut 2*889 = Vertaamalla toteutunutta tehollista kokoa suurimpaan mahdolliseen, voidaan tarkastella mikä osuus maksimista on hyödynnetty (Taulukko 2). Suomenajokoiralle jalostuskoirien lukumäärään perustuva kaava antaa teholliseksi kooksi noin Sukusiitosasteen kasvunopeuden perusteella tehollinen koko on kuitenkin 100. Labradorinnoutajan englantilaisen kannan teholliseksi kooksi on juuri raportoitu 114 (Calboli ym. 2008, Genetics 179: ), ja Suomen tehollinen kanta on varmasti tätä pienempi. Todellisen tilanteen selvittämiseksi jalostuspohjaa onkin syytä tarkastella myös muilla tavoilla. Esimerkiksi isien ja emien lukumäärän suhde, jalostukseen käytettyjen koirien osuus koko kannasta, 2

3 jalostuskoirien ensimmäisen ja toisen polven jälkeläismäärä suhteutettuna koko rodun rekisteröintimääriin sekä jalostuskoirien keskinäinen sukulaisuus tuovat arvokasta tietoa rodun tilasta. Taulukko 2. Labradorinnoutajan tehollinen koko, vertailun vuoksi sekä vuosittain että sukupolvittain, sekä tehollisen koon osuus maksimista Rek.vuosi Tehollinen koko* Tehollinen koko sukupolvittain * Pentueiden lkm Tehollisen koon osuus maksimista 781/1039*2 = 0,38 = 38 % 575/606*2 = 0,47 = 47 % 605/687*2 = 0,44 = 44 % 825/889*2 = 0,46 = 46 % *Yliarvio, koska jalostuskoirien välisiä sukulaisuuksia ja epätasaisia jälkeläismääriä ei pystytä ottamaan huomioon laskukaavassa 4*U*N/(U+N) Isien ja emien lukumäärän suhde Jalostusurosten narttuja pienempi lukumäärä asettaa teholliselle kannan koolle rajat: tehollinen koko ei koskaan voi olla suurempi kuin jalostukseen käytettyjen urosten lukumäärä kerrottuna neljällä. Vaikka uroksia olisi 20 ja narttuja 1000, olisi tehollinen koko vain 4*20*1000 / ( ) = 78. Mitä yhteneväisempiä urosten ja narttujen lukumäärät ovat, sitä lähempänä tehollinen koko on varsinaista jalostuskoirien lukumäärää. Isien ja emien lukumäärän suhde, eli isien lukumäärä jaettuna emien lukumäärällä, on Koiranetin antamien tietojen avulla helposti laskettava luku, joka kuvaa kuinka lähellä urosten lukumäärä on narttujen lukumäärää. Kun suhde on yksi, uroksia käytetään yhtä paljon kuin narttuja, ja perinnöllistä vaihtelua säilyy tehokkaimmin. Labradoreilla isät/emät -suhde oli sukupolven aikana 0,37, minkä jälkeen se on kasvanut 0,47:ään (Taulukko 3). Sama luku oli suomenajokoiralla vuosina ,56 ja vuosina ,51. Esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanielilla vastaavat luvut olivat 0,30 ja 0,30. Ilahduttavina esimerkkeinä lähellä yhtä olevista luvuista ovat hovawart (0,80 ja 0,90) ja siperianhusky (0,82 ja 0,74). 3

4 Taulukko 3. Labradorinnoutajien isien ja emien lukumäärän suhde (luku tulossa Koiranetiin) Rek.vuosi Isät/Emät suhde /728 = 0, /451 = 0, /471 = 0, /646 = 0,47 Jalostukseen käytettyjen koirien osuus kannasta Mitä pienempää osuutta rodun koirista käytetään jalostukseen, sitä pienempi on myös kannan tehollinen koko. Oletetaan, että koira on tehnyt jo ainakin ensimmäisen pentueensa 7-8 vuoden ikään mennessä. Tässä iässä koirista nähdään, mitkä ovat olleet jalostuskäytössä ja mitkä eivät; suurin osa jalostusuroksistakin on tuolloin jo aloittanut uransa. Uroksia saatetaan käyttää ensimmäistä kertaa vanhempinakin, joten niiden tarkka osuus voidaan laskea ehkä vasta 10-vuotiaista koirista. Otetaan kuitenkin tuo 7-8 vuotta tässä esimerkissä rajapyykiksi, ja tarkastellaan koiria, jotka on rekisteröity tai jotka ovat syntyneet vuonna 2000 tai sitä ennen. Esimerkiksi vuonna 1992 syntyneiden tai rekisteröityjen jalostuskoirien lukumäärä saadaan Koiranetin laajemmasta hausta: valitaan syntymä- tai rekisteröintivuodeksi ja laitetaan Pentueet -valikon ensimmäiseen kohtaan luku 1. Toinen kohta jätetään tyhjäksi. Valituksi tulevat vuonna 1992 syntyneet tai rekisteröidyt koirat, joilla on vähintään yksi pentue. Haku on tehtävä jokaiselle vuodelle erikseen, tai vaihtoehtoisesti lukuja voidaan tarkastella vaikkapa sukupolvittain. Haun tulokseksi saadaan 124 vuonna 1992 syntynyttä (tai 139 samana vuonna rekisteröityä) labradorinnoutajaa, joilla on ollut vähintään yksi pentue. Jos halutaan luvut erikseen uroksista ja nartuista, valitaan edellisten valintojen lisäksi sukupuoleksi uros tai narttu. Esimerkiksi vuonna 1992 syntyneistä uroksista 28 kpl on saanut jälkeläisiä. Yhteensä vuonna 1992 syntyi uroksia 886 kappaletta (samanlainen haku kuin edellä, mutta Pentueet -kohta jätetään tyhjäksi tai siihen laitetaan nolla). Jalostukseen käytettyjen osuus saadaan jakamalla jalostukseen käytettyjen urosten lukumäärä kaikkien urosten lukumäärällä 28/886 = 0,03 eli 3 %. Nämä luvut ovat lähitulevaisuudessa tulossa helposti tarkasteltaviksi Koiranetiin. Labradorinnoutajalla jalostuskoirien osuus kaikista rekisteröidyistä koirista oli laskussa vuoteen 1994 asti, jolloin 4 % uroksista ja 10 % nartuista jatkoi sukua. Uroksista 96 % ja nartuista 90 % jäi siis jalostuksen ulkopuolelle tässä kohtaa rodulla on ollut geneettinen pullonkaula. Vuonna 1995 jalostuskoirien osuus alkoi nousta, ja uroksilla päästiin vuonna 1997 lähelle 10 prosenttia, nartuilla vuonna 1996 yli 20 prosentin, minkä jälkeen osuudet alkoivat taas laskea. Vuonna 2000 rekisteröidyistä uroksista käytettiin jalostukseen 6 % ja nartuista 19 %. Näissä 4

5 luvuissa ovat mukana vain Suomeen rekisteröidyt koirat. Pentueiden isinä on lisäksi käytetty joitakin ulkomaille rekisteröityjä uroksia. Kuva 1. Jalostukseen käytettyjen labradorinnoutajien osuus kaikista rekisteröidyistä koirista Ensimmäisen polven jälkeläisiä enintään 2-3 prosenttia Mitä tasaisemmat jälkeläismäärät jalostuskoirilla on, sitä suurempi on tehollinen koko. Koiranetistä voidaan ottaa listaus kaikkien aikojen käytetyimmistä jalostuskoirista ja niiden jälkeläismääristä. Otetaan esiin rodun jalostustilastot -> jalostusurokset (tai nartut) -> syntymävuosi 2008 (ensimmäinen vuosikohta jätetään tyhjäksi) ja ryhmittely: uros (tai narttu). Tulokseksi tulee lista kaikista jalostuskoirista sekä niiden ensimmäisen polven jälkeläismäärät. Käytetyimmät koirat ovat listan alkupäässä. Käytetyimmät labradoriurokset ovat pääsääntöisesti syntyneet 70- ja 80-luvuilla (Taulukko 4). Kaikkien aikojen käytetyimmällä uroksella on ensimmäisen polven jälkeläisiä 760. Erään määritelmän mukaan uroksella on liikaa jälkeläisiä, kun sen elinikäinen jälkeläismäärä vastaa kymmentä prosenttia kahden vuoden tai viittä prosenttia neljän vuoden eli sukupolven rekisteröintimääristä. Tämä on hyvin väljä rajoitus. Vähänkään suurilukuisemmassa rodussa jo 2-3 prosenttia suhteessa neljän vuoden rekisteröintimääriin voidaan pitää liikakäyttönä. Rajoitus on elinikäinen, mutta se lasketaan yhden sukupolven rekisteröintimääristä, sellaisesta sukupolvesta, minkä aikana koira on jalostuskäytössä. Jälkeläismäärää voidaan verrataan vaikkapa sukupolveen, joka alkaa kaksi tai kolme vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen. Urokset aloittavat jalostusuransa yleensä parin kolmen vuoden iässä. Vuonna 1985 syntyneellä uroksella vertailusukupolvi voi olla esimerkiksi tai Toki uros voi saada jälkeläisiä tämän ajanjakson ulkopuolellakin, mutta yleensä tuotteliain aika sijoittuu tuolle välille, ja uroksen jälkeläismääriä voidaan verrata muiden tuona aikana jälkeläisiä tuottaneiden urosten lukuihin. 5

6 Koiranetin vuosiyhteenvedot ulottuvat vain vuoteen Vuosina syntyneiden tai rekisteröityjen koirien lukumäärä saadaan laittamalla Koiranetin laajempaan hakuun ainoaksi kriteeriksi vuosi tai vuodet. Otetaan esimerkiksi vuonna 2002 syntynyt labradoriuros, jolla oli kevääseen 2008 mennessä rekisteröitynä 14 pentuetta ja 96 pentua. Sukupolven aikana rekisteröitiin yhteensä 5816 labradorinnoutajaa (Taulukko 1). Verrattuna tähän lukumäärään uroksen jälkeläisten osuus oli 96/5816 = 1,7 %. Ei kovin suuri luku, mutta myös uroksen vuonna 2000 syntyneellä isällä oli 196 pentua ja vuosina 2002 ja 2003 syntyneillä, samasta isästä olevilla veljillä 160 ja 100 pentua. Joka viides sukupolven pituisen ajanjakson aikana rekisteröity labradori oli näiden neljän uroksen jälkeläinen. Toisen polven jälkeläisiä enintään 4-6 prosenttia Jalostuskoirien toisen polven jälkeläismäärät saadaan esiin listaamalla Koiranetistä käytetyimmät jalostuskoirat: jalostustilastot -> urosten (tai narttujen) jälkeläistilasto -> uroksen/nartun ikä korkeintaan jätetään tyhjäksi. Muita valintoja ei tarvitse tehdä. Listauksessa ovat kaikki jalostusurokset tai -nartut ensimmäisen ja toisen polven jälkeläismäärineen. Jos halutaan poimia koirat, joilla toisen polven jälkeläismäärä yrittää jonkin tietyn rajan, tai asettaa koirat järjestykseen toisen polven jälkeläismäärän mukaan, on tämä tehtävä käsin. Yksittäisen koiran toisen polven jälkeläismäärä saisi olla korkeintaan 4-6 prosenttia, laskettuna yhden sukupolven rekisteröintimäärästä. Koiran toisen polven jälkeläismäärää voidaan verrata sukupolveen, joka alkaa viisi tai kuusi vuotta koiran syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1998 syntynyt narttu saa toisen polven jälkeläisiä noin vuosina tai Taulukossa 4 listattujen urosten lisäksi 20 muulla labradoriuroksella on yli 300 toisen polven jälkeläistä (kullakin ). Toisen polven jälkeläisiä voi nartuillakin olla paljon, joten tämä luku on niidenkin kohdalla mielenkiintoinen. Yhteensä 17 labradorinartulla on enemmän kuin 300 toisen polven jälkeläistä (Taulukko 5). Taulukko 4. Kaikkien aikojen 20 käytetyintä labradoriurosta ensimmäisen ja toisen polven jälkeläismäärineen sekä jälkeläismäärät verrattuna yhden sukupolven aikana rekisteröityyn koiramäärään (%-osuus). Suosituksen ylittävät lukumäärät lihavoituina. Uros ja sen syntymävuosi 1. polvi %-osuus 1 2. polvi %-osuus 2 Zeiban Av Hamborg , ,9 Fågelängens Hawker Hunter , ,9 Kupros Kassidy , ,3 Charway Sea Badger , ,0 Lennek Birdie Nam Nam , ,9 Kivisaran Archibald , ,4 Nattens Sportsman , ,8 Hirsipirtin Q-makoira , ,5 Dalimattas Winnerboy , ,7 Priorise Sebastian , ,2 Konyac , ,9 6

7 Pastime s Tripe-Hound , ,2 Biggas Rolling Stone , ,5 Kuju , ,9 Narjana s Lamborghini , ,8 Mellows Uncle Tom , ,1 Ethusan Yliveto , ,1 Mellows Samuli , ,2 Lascoeds Royal Warrior , ,7 Charway Huckleberry , ,6 1 Verrattuna sukupolveen, joka alkaa kaksi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi Zeiban Av Hamborgilla vuodet Verrattuna sukupolveen, joka alkaa viisi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen Taulukko 5. Labradorinartut, joilla on yli 300 toisen polven jälkeläistä sekä toisen polven jälkeläismäärä verrattuna yhden sukupolven aikana rekisteröityyn koiramäärään. Suosituksen ylittävät lukumäärät lihavoituina. Narttu ja sen syntymävuosi 2. polven 1. polvi 2. polvi %-osuus 1 Hirsipirtin Emma ,5 Mallards Caddis Worm ,6 Zeiban s Donna ,1 Susanset Dominetta ,7 Biggas Indira ,0 Mallards Caddis Cased ,7 Sara ,8 Tanja n. 18,2 * Biggas Emelie ,3 Biggas Elinor ,2 Jane ,7 Loresho Oystercatcher ,3 Kamrats Barbara ,6 Jayncourt Jingle Jangle ,6 Aroscas Sun Maiden ,5 Rosanan Taste Of Honey ,6 Loresho Jell-O ,3 1 Verrattuna sukupolveen, joka alkaa kuusi vuotta nartun syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi Hirsipirtin Emmalla vuodet * Vuodelta 1977 ei saatavissa täydellisiä rekisteröintilukuja Mielenkiintoinen luku: kumulatiivinen prosentti Kaikkien jalostuskoirien listaus (jalostustilastot -> jalostusurokset (tai nartut) -> syntymävuosi 2008 (ensimmäinen vuosikohta jätetään tyhjäksi), ryhmittely: uros tai narttu) antaa myös kumulatiivisen prosenttiluvun, josta nähdään, kuinka monta urosta on tuottanut esimerkiksi puolet kannan rekisteröidyistä koirista. Rekisteröityjä labradorinnoutajia oli huhtikuuhun 2008 mennessä tallennettu Kennelliiton sähköiseen tietokantaan yhteensä Näistä puolet, eli koiraa, oli aikaansaatu 116 uroksen voimin, siis keskimäärin /116 = 168 jälkeläistä per uros (vaihtelee välillä ). 7

8 Rekisteröityjä suomenajokoiria oli tallennettu yhteensä , ja 589 urosta oli tuottanut tästä puolet eli koiraa. Kullakin näistä uroksista oli siis keskimäärin 114 (39-933) rekisteröityä jälkeläistä. Cavaliereilla taas 82 urosta oli tuottanut puolet rekisteröidyistä koirista, joita oli , eli jälkeläisiä näillä uroksilla oli keskimäärin 124 (69-396). Rekisteröityjä hovawarteja oli yhteensä vain 5.030, mutta silti jopa 78 urosta oli tuottanut puolet näistä. Uroksilla oli siis keskimäärin 32 pentua (19-75). Siperianhuskyllä 202 urosta oli tuottanut puolet rekisteröidyistä koirasta, eli näillä uroksilla oli keskimäärin 25 pentua (14-96). Edellä mainittujen urosten joukossa on myös suomenajokoira, jolla oli 5718 toisen polven jälkeläistä sekä labradori- ja cavalierurokset, joiden toisen polven jälkeläismäärät olivat 2247 ja Verrattuna viisi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen rekisteröityyn sukupolveen, kyseisen suomenajokoirauroksen toisen polven jälkeläismäärä oli 26 %, labradoriuroksen 34 % ja cavalieruroksen 27 % rekisteröintimääristä. Urosten jälkeläismäärät viimeisimpien sukupolvien aikana Entä miten urosten käyttömäärät ovat kehittyneet vuosien varrella? Nyt ei halutakaan esiin kaikkia käytetyimpiä jalostuskoiria, vaan rajoitetaan haku tiettyyn ajanjaksoon. Otetaan Koiranetistä jälleen rodun jalostustilastot ja listataan jalostusurokset. Asetetaan syntymä- tai rekisteröintivuosiksi haluttu ajanjakso ja ryhmittelyksi uros, jolloin saadaan suoraan tiedot tuon ajan käytetyimmistä uroksista jälkeläismäärineen. Lisäksi Koiranet listaa kunkin uroksen osuuden kyseisenä ajanjaksona syntyneistä tai rekisteröidyistä pennuista sekä jo edellä mainitun kumulatiivisen prosentin. Jälkeläisten osuus syntyneistä tulee laskea listauksen ilmoittamien lukujen lisäksi myös koiran kokonaisjälkeläismäärän perusteella, koska suositukset rajoituksiksi ovat elinikäisiä eivätkä sukupolvikohtaisia, vaikka ne lasketaan suhteuttamalla yhden sukupolven koiramäärään. Usean sukupolven tarkastelu kertoo, mihin suuntaan rodun jalostus on kehittymässä. Esimerkiksi neljän viimeisimmän labradorisukupolven perusteella yksittäisiä koiria käytetään nykyisin jalostukseen aikaisempaa maltillisemmin (Taulukot 6-9). Tiettyjä sukuja käytetään kuitenkin edelleen paljon, toisten sukujen jäädessä vähemmälle. Sukupolven jalostusuroksista kuuden uroksen kokonaisjälkeläismäärät kasvoivat yli kolmen prosentin yhden sukupolven aikana rekisteröidyistä koirista (6588/100*3 = 198), eli niillä oli yli 198 jälkeläistä. Eniten käytetyllä uroksella oli jälkeläisiä 760, mikä on 760/6588 = 12 prosenttia yhden sukupolven rekisteröintimäärästä (Taulukko 6). Sukupolven uroksista seitsemän kokonaisjälkeläismäärä ylitti kolmen prosentin rajan eli 115 pentua (Taulukko 7). Sukupolvessa tällaisia uroksia oli neljä (yli 134 jälkeläistä, Taulukko 8), ja viimeisimmässä sukupolvessa, , enää yksi (yli 174 jälkeläistä, Taulukko 9). Taulukko 6. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 6588 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kahdeksan käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 13 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 32 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä 8

9 Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Zeiban Av Hamborg , Biggas Rolling Stone , Biggas Ynga , Loresho Lean On Me , Exhibition Man De Saint , Urban (synt.aika ei rekisterissä) Charway Huckleberry , Narjana s Lamborghini , Pastime s Tripe-Hound , Narjana s Ian , M Ladys Snow-Ball , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 6588 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Taulukko 7. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 3832 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kahdeksan käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 10 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 33 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Loresho Ozzie , Bubbling Churchill , Biggas Rolling Stone , Rosanan Chelsea Bun , Rosanan Royal Prince , Biggas Mellow Fellow , Drakeshead Felix , Älvgårdens Le Cardinal , Rosanan Emperor , Loresho Tango , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 3832 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Taulukko 8. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 4463 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kymmenen käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 14 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 39 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Follies Storm Petrel , Danjacs Finnegan , Mailiksen Gentleman , Tweedledum Against Allodds ,

10 Mallorn s Shenandigan , Bubbling Picasso , Fieldcourt Dancing Pirate , Kamitan My Name Is Bond , Brookhill s Daddy s Hope , Huippuhännän Sylvesteri , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 4463 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Taulukko 9. Kymmenen käytetyintä labradoriurosta sukupolven aikana. Kolmen prosentin rajoituksen ylittävät jälkeläismäärät lihavoituina. Sukupolven aikana rekisteröidyistä 5816 * koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kahdentoista käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 16 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 48 uroksen jälkeläisiä (Koiranetin kumulatiivinen prosentti, ei näkyvissä tässä taulukossa) Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Loresho Liberty , Mailiksen Gentleman , Talimar Mallorns Storm , Warning 2003 Mallorn s Romeo , Tsarodej Wellington , Mallorn s Valentine , Kamitan My Name Is Bond , Rocheby Smokescreen , Strongline s Dalwhinnie , Follies Mon Oncle , * Tarkasteluajankohtana rekisteröityjen koirien lukumäärä 5816 on laskettu Koiranetin vuosiyhteenvetotaulukosta Jalostuskoirien keskinäinen sukulaisuus Edellä esitetyt labradorinnoutajataulukot sisältävät paljon lähisukulaisia. Tehollinen koko olisi luonnollisesti suurempi, jos jalostuskoirat olisivat keskenään eri sukuisia. Käytetyimpien koirien joukossa on isää, poikaa, emää, sisarusta ja puolisisarusta. Viimeisimmän labradorisukupolven aikana kymmenen käytetyimmän uroksen joukossa on sekä isä että sen kolme poikaa. Kaiken kaikkiaan taulukoiden lähisukulaisuusvyyhti on niin moninainen, että sitä on vaikea esittää selkeästi edes kuvion avulla. Sukulaisuuksien etsiminen ei Koiranetissä suju millään yksittäisellä napin painalluksella, vaan sitä varten on käytävä läpi koirien sukutauluja yksitellen. Kokenut rodun harrastaja tuntee sukulaisuudet tietysti muutenkin, ja pystyy luettelemaan käytetyimpien koirien taustoilta muitakin kiinnostavia asioita. Saatiinko Koiranetistä esiin labradorin tehollinen koko? 1 0

11 Edellä tarkasteltujen neljän labradorisukupolven aikana yksittäisten koirien ylikäyttö on vähentynyt selvästi, mutta aiemmalta ajalta tuttu tiettyjen sukujen ylikäyttö on edelleen huomattavaa. Myös toisen polven jälkeläismäärä on usealla koiralla kannan monimuotoisuutta ajatellen liian suuri. Jalostusmateriaalia on runsaasti tarjolla, mutta sukujen yksipuolisen jalostuskäytön vuoksi se ei ole perimältään kovin monipuolista. Myös jalostuskoirien osuus kaikista koirista on ollut vuoteen 1994 asti pieni, eli selvästi tehollista kannan kokoa pienentävä. Suomenajokoirakannan todellinen tehollinen koko on siis sata. Edellä esitettyjen labradoritaulukoiden tuoman tiedon perustella, sekä vertaamalla jalostukseen käytettyjen koirien lukumäärää suomenajokoiran vastaaviin, voidaan päätellä Suomen labradorikannan todennäköiseksi teholliseksi kooksi noin 50. Tämä tarkoittaa, että labradorinnoutajan perinnöllinen monimuotoisuus vähenee noin prosenttiyksikön kutakin sukupolvea kohden. Tehollinen koko kasvaa käyttämällä uroksia ja narttuja mahdollisimman tasaisesti siitokseen ja kasvattamalla jalostusurosten ja -narttujen lukumäärän suhdetta sekä nostamalla siitoskoirien osuutta kannasta. Perinnöllistä monimuotoisuutta ajatellen kannalla tulisi aina olla mahdollisimman monta eri esivanhempaa. Jalostuksessa tulisi suosia koiria, joiden sukutaulussa viiden polven ajalla on mahdollisimman monta eri koiraa. 1 1