Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017"

Transkriptio

1 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa pp.kk.vuosi. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA RODUN NYKYTILANNE Populaation rakenne ja jalostuspohja Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Terveys ja lisääntyminen Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JTO : Rotuyhdistyksen tavoitteet ja keinot JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Jalostuksen tavoitteet Suositukset jalostuskoirille ja yhdistelmille Rotujärjestön toimenpiteet Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta LÄHTEET LIITTEET... 53

3 1. YHTEENVETO Kromfohrländereitä on Suomessa viime vuosina rekisteröity pentua vuosittain. Vuoden 2011 rekisteröintitilastoissa rotu oli sijalla 171. Nykyisestä kromfohrländer- kannasta noin 350 koiraa on rotuyhdistyksen jäsenten (301) omistuksessa (jäsentiedot ). Kromfohrländereiden kasvatus tapahtuu kokonaan rotuyhdistyksen piirissä, mikä on erittäin arvokasta jalostuksen kannalta. Rodussa ei tarvitse kantaa huolta yhdistyksen ulkopuolella tapahtuvasta kasvatuksesta tai rekisteröimättömistä pentueista. Kasvattajien, harrastajien ja yhdistyksen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on toimivaa ja avointa. Rodulla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia vastustetaan kasvattajien ja jalostusurosten omistajien vapaaehtoisuuden pohjalta ja tämä toimintatapa on osoittautunut toimivaksi. Tästä johtuen yhdistyksessä ei ole katsottu tarpeelliseksi liittyä PEVISA- ohjelmaan. Nämä olosuhteet antavat hyvän lähtökohdan jalostuksen haasteiden kohtaamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö, joka on keskeinen tekijä tiedonkeruun, - käytön ja - välityksen onnistumisessa sekä kehittämisessä. Kromfohrländer on nuori ja lukumääräisesti pieni rotu. Suomessa on rekisteröity vuosien 1962 ja syksyn 2012 välillä 1014 kromfohrländeriä. Saksassa on saman vuoden kesään mennessä rekisteröity 4821 yksilöä. Suomalainen kanta edustanee vajaata viidennestä koko rodun olemassa olevasta kannasta. Ongelmana on pienelle rodulle tyypillinen jalostuspohjan kapeus ja kannan suuri sukusiitosaste. Perinnölliset sairaudet, joista merkittävimpinä mainittakoon harmaakaihi, epilepsia, hyperkeratoosi ja erilaisten autoimmuunisairauksien kirjo, kiusaavat koirakantaamme jalostusvalinnoin tapahtuvasta aktiivisesta vastustamisesta huolimatta. Geenipohjan laajentaminen ja sukusiitosasteen pienentäminen ovat tärkeimmät tavoitteet tulevaisuudessa rodun elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Tästä syystä rotuyhdistys kannustaa kasvattajia ulkomaalaisten mahdollisimman kaukaisten sukulaisten käyttöön jalostuksessa. Valitettavasti muiden maiden kromfohrländerit kärsivät samoista ongelmista, ja siksi on kartoitettu muitakin vaihtoehtoja rodun terveyden kohentamiseksi. Vuonna 2011 on käynnistetty aktiivinen pohjatyö geenipohjan laajentamiseksi roturisteytyks(i)en avulla. Jotta hankkeella saataisiin mahdollisimman suuri hyöty rodulle, rotuyhdistyksestä on konsultoitu useita ulkopuolisia asiantuntijatahoja. Geenipohjan laajentamiseksi keskusteluja on keskusteltu myös rotuunotosta. Suomessa kasvatetaan enimmäkseen rodun karkeakarvaista, parrallista muunnosta, joka on rodun alkuperäinen tyyppi. Ensimmäinen suomalainen sileäkarvaista muunnosta edustava kromfohrländer- pentue syntyi syyskuussa Karkea- ja sileäkarvainen muunnos ovat rodun kotimaassa niin tiiviisti toisiinsa nivoutuneita, ettei geneettisen monimuotoisuuden lisääminen ole mahdollista karvatyyppien välisin muunnoksin. Edellisessä JTO:ssa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet joiltain osin. Kasvatus on säilynyt rotuyhdistyksen piirissä ja asioista keskustellaan avoimesti. Terveyskyselyä ja pentuetilastoja on kehitetty tietojen tallentamiseksi, ja jäsenistöä ja kasvattajia kannustetaan vastaamaan niihin, jotta tilastot vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisuutta. Luonne ja rakenne vastaavat asetettuja tavoitteita. Osa tavoitteista jäi kuitenkin toteutumatta. Terveystilanne on pysynyt ennallaan, vaikka pyrkimyksenä oli sen kohentaminen. Koiramäärän kasvattaminen ei myöskään onnistunut. Sukusiitosaste ei ole laskenut. 3

4 2. RODUN TAUSTA Kromfohrländerin syntymässä on suuri osuus sattumalla. Vuonna 1945 vaelsi puolinälkiintynyt ja likainen koira Kromfohrin alueen metsissä. Koira oli tiettävästi ollut amerikkalaisten sotilaiden lemmikkinä ja hypännyt kuorma- auton kyydistä. Rouva Ilse Schleifenbaum otti sen hoiviinsa. Hän pesi ja ruokki koiran. Lian alta paljastui griffoni, ranskalainen, karkeakarvainen seisoja. Vuoden 1905 ranskalaisessa griffonien vuosikirjassa on kuva uroksesta Zillo- Helmhof ja arvostelu: heti ensivaikutelma antaa kuvan ensiluokkaisesta... ruskealaikkuisesta, valkoisesta... koirasta. Gaelin kielellä griffon tarkoittaa karkeakarvaista. Griffon - tyyppisiä koiria oli tuohon aikaan laajalti eri kokomuunnoksina ympäri Ranskaa, mutta nykyisistä virallisista roduista ei mikään suoranaisesti vastaa tätä koiratyyppiä. Tästä koirasta tuli Peter, tai Ur- Peter eli esi- isä- Peter, joka oli ensiluokkainen kotikoira. Peter jäi historiaan kuitenkin vasta astuttuaan naapurin kettuterrierin Fiffin. Fiffin kerrotaan olleen paperiton ja mustavalkoinen kettuterrieri. Sen on kuvattu olleen samaa tyyppiä kuin koira jonka kuva on tullut tunnetuksi His master s voice - koirana. Astumisen seurauksena syntyi tuolloin 18- vuotiaalle Fifille pentueellinen valkovoittoisia pentuja, joilla oli kellertävän ruskeita laikkuja. Pentueen koosta ei ole tietoa, mutta kantakirjaan merkittiin vuonna 1947 numeroilla 03 ja 04 nartut Hexe vom Wellersberg ja Zottel vom Wellersberg Peterin ollessa kantakirjan koira numero 01 ja Fiffin 02. Viimeisen pentueen Fiffi sai rodun kantakirjan mukaan vuonna 1954, jolloin se olisi ollut jo 25- vuotias. Tästä pentueesta on kantakirjaan kirjattu uros Peter vom Wellersberg isän ollessa jälleen Ur- Peter. Ilse Schleiffenbaum tunnisti välittömästi jo ensimmäisen pentueen ainutlaatuisuuden. Koirat erosivat kaikista tunnetuista roduista ollen elegantteja, eloisia, keskikokoisia, uskollisia ja oppivaisia. Hän päätti luoda näistä koirista uuden rodun ja otti yhteyttä Otto Borneriin. Heistä muodostuikin oivallinen työpari: Ilse Schleifenbaum oli energinen taiteilijasielu ja Otto Borner intohimoinen koiraharrastaja, jolle oli kertynyt kokemusta jalostamisesta kanien ja kyyhkysten parissa. Borner osallistui myös Saksan kennelliiton uudelleen organisoimiseen sotien jälkeen ja hänen panoksensa rodun tunnustamiseen FCI:ssä jo vuonna 1955 on katsottava merkittäväksi. Ennen rodun tunnustamista FCI:ssä on rodun kantakirjaan merkitty vain Peter ja Fiffi sekä näiden jälkeläisiä. Vuonna 1960 rotuun otettiin narttu nimeltä Elfe, kantakirjan numero 23. Elfestä on tiedossa, että se on ollut valko- ruskea ja sen jälkeläisistä on kirjattu kantakirjaan vom Wellersbergin F- ja J- pentueet, yhteensä yhdeksän jälkeläistä. Lisäksi on oletettu, että se olisi ollut paperiton kettuterrieri, jonka taustalla oli jo ennestään kromfohrländerin geenejä. Tämän jälkeen kantakirjaan ei ole merkitty kannan ulkopuolisia yksilöitä, joille olisi kirjattu jälkeläisiä. Ainoa kantakoirista, joista on säilynyt (tai esitetty) kuva, on Peter. Vuonna 1962 Maria Åkerblom toi Saksasta Suomeen ensimmäisen kromfohrländerin, narttu Blaeki vom Lennebergin, joka oli astutettu Alex von Mazeppa- nimisellä uroksella. Blaeki synnytti kuusi pentua, jotka Åkerblomin kolmen muun saksantuonnin, uros Dirk vom Lennebergin ja narttujen Astrid von Mazeppan ja Nisba vom Wellersbergin, kanssa muodostivat tulevine pentuineen Suomen alkuländerikannan. Vaikka rodun taustalla on mahdollisesti sekä metsästyskoiria että terrieritaustaa, rotu on kuitenkin luokiteltu seurakoiraksi eikä sillä muuta käyttötarkoitusta ole historiansa varrella ollut. Nykyisellään kromfohrländereitä on paljon mukana niin agility- kuin toko- harrastuksissakin ja nopeaoppinen ja vilkas rotu onkin näissä lajeissa osoittautunut erinomaiseksi. 4

5 Rodussa syntyneet pentueet ja pennut vuosina : Pentuemäärä Pentumäärä Suomessa on viimeisten 10 vuoden aikana toiminut 23 kromfohrländer- kasvattajaa. Kasvattajista yhdeksän on kasvattanut vain yhden pentueen. Yli viisi pentuetta on kasvattanut vain viisi kasvattajaa (LIITE 1). 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Suomen kromfohrländer- yhdistys on toiminut 35 vuotta jossain muodossa perustettiin Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen kromfohrländer- alajaosto. Vuonna 1997 perustettiin Kajaanissa Suomen kromfohrländer ry. Samana vuonna yhdistys hyväksyttiin myös Suomen Kennelliitto ry:n ja Suomen Seurakoirayhdistys ry:n jäseneksi. Yhdistys kuuluu myös Helsingin seudun kennelpiiriin sekä Suomen Agilityliittoon. Vuodesta 2000 alkaen on koirista kerätty keskitettyä terveystietoa. Suorien ja kasvattajien kautta saatujen tietojen perusteella suomalaisista koirista noin 80 % on terveystiedot tiedossa. Suomen kromfohrländer ry:n jäsenmäärä Suomen kromfohrländer ry:n jäsenmäärä on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt kutakuinkin samana ollen n. 250 jäsentä. Kasvattajilla on tapana liittää uudet pennunomistajat ensimmäiseksi vuodeksi yhdistyksen jäseniksi, joten pentumäärän vaihtelu miltei selittää jäsenmäärän vaihtelun. Vuoden 2011 lopussa jäsenistön omistuksessa oli hieman yli 300 kromfohrländeriä. Yhidstyksen jäsenmäärä viimeisen 5 vuoden aikana: jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä jäsentä Jalostuksen ohjaaminen Suomen kromforhländer ry toimii itsenäisesti jalostuksen ohjaamisessa. Sen jalostusta ohjaava elin on kasvattajakollegio, joka kerää terveystietoja sekä antaa ohjeita ja jakaa tietoa kasvattajille. Vähintään joka toinen vuosi järjestetään kasvattajapäivät. 5

6 Suomen kromfohrländer ry on ollut mukana Hannes Lohen geenitutkimuksessa vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2011 lopussa veripankissa oli 258 kromfohrländerin verinäytteet, joista n. 50 on saksalaisista koirista. Yhdistys on teettänyt kromfohrländereistä 200 koiran DLA- kartoituksen, jonka lisäksi epilepsia-, HC- ja hyperkeratoosigeenejä on etsitty toistaiseksi tuloksetta. Kromfohrländer ei kuulu PEVISAan, mutta kaikki jalostukseen käytettävät koirat silmäpeilataan ja myös kaikki pennut silmätarkastetaan pentutarkastuksen yhteydessä. Rotuyhdistykseen kuulumattomia kasvattajia ei rodussamme ole, ja kaikki tekevät vapaaehtoisuuteen ja avoimeen keskusteluun pohjautuvaa yhteistyötä. Jalostusyhteistyö muiden maiden kanssa Vuonna 2007 on tehty sopimus Saksan ja Suomen rotuyhdistysten välillä terveystietojen säännöllisestä vaihtamisesta. Saksan yhdistys ylläpitää jalostustietokantaa, johon on kirjattu kaikki Saksassa ja Sveitsissä syntyneet koirat sekä pääosa muissa maissa syntyneistä koirista. Saksan ja Sveitsin rotuyhdistykset lähettävät vuosittain aina tiettyinä vuosina syntyneille kromfohrländereille terveyskyselyn ja jokainen yli 10- vuotiaaksi elänyt koira saa kyselyn kuudesti elinaikanaan. Terveyskysely lähetetään yleensä n koiralle ja vastausprosentti siihen on n. 70. Terveystiedot on tallennettu myös tietokantaan, joka laskee koirien sukusiitosasteet, epilepsiaindeksit ja antaa sukupuut, joissa on isovanhempien jälkeläismäärät sekä kokonaisuudessaan että sairastuneiden jälkeläisten osalta. Saksan ja Sveitsin rotuyhdistykset tekevät jalostuksen osalta hyvin tiivistä yhteistyötä. Heidän jalostusta ohjaavista henkilöistään osa toimii aktiivisesti molemmissa yhdistyksissä. Jalostustarkastukset tehdään samalla mallilla, mutta pieniä eroavaisuuksia on tapausten tulkinnassa, esim. poikkeamisissa rotumääritelmästä. Sveitsissä ollaan suvaitsevaisempia esim. lievää säkäkorkeuden ylittämistä kohtaan. Terveystiedot kerätään keskitetysti ja jalostuksen tavoitteet asetetaan yhteisesti. Ruotsiin on perustettu rotuyhdistys vuonna Tanskassa on perusteilla yhdistys ja aloitellaan terveystietojen keskitettyä keräämistä ja terveyskriteereiden asettamista tehtäville pentueille. Yhdistyksemme on toimittanut terveyskyselynsä heidän kyselyidensä pohjaksi ja toivottavasti tulevaisuudessa järjestelmällinen, yhdistystason yhteistyö laajenee myös Pohjoismaihin. 4. RODUN NYKYTILANNE 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja Rekisteröinnit Kromfohrländereitä on rekisteröity maassamme rodun Suomeen saapumisesta vuodesta 1962 vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 1014 koiraa (luku sisältää myös tuontikoirat). Rekisteröintimäärät ovat koko ajanjakson ajan vaihdelleet useimpina vuosina 20 ja 50 välillä. Yli 50 koiraa on rekisteröity vain kahdesti, vuonna ja vuonna Alle 20 koiran on rekisteröinneissä jääty 12 kertaa. Kromfohrländerin kulta- 6

7 aika rekisteröintien valossa osuu luvun lopulle ja luvulle luku ja luvun alkupuoli on ollut hiljaisempaa ja viimeisten kymmenen vuoden aikana on rodun kasvatus taas vilkastunut. Lukumääräisesti pienessä rodussa vaihtelu on suurta: rekisteröintien määrä ei ole nykyisinkään vakiintunut vaan heilahtelee vuosittain jopa useammilla kymmenillä. Pentueiden määrä on vaihdellut vuosina pentueen välillä keskiarvon ollessa 5,5. Pentueita suunnitellaan enemmänkin, mutta monesti suunnitelmat jäävät toteutumatta mm. epäonnisten astutusyritysten vuoksi, mikä näkyy heti ko. vuoden rekisteröintimäärässä. 7

8 Taulukko 1. Rekisteröinnit Vuositilasto - rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 6,3 7,0 6,7 8,6 5,2 6,2 8,0 5,6 6,8 5,1 5,3 8,3 6,0 6,2 6,2 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4v8kk 5v 4v8kk 4v 4v2kk 3v4kk 3v3kk 3v9kk 4v1kk 4v1kk 4v11kk 1v11kk 3v 3v 3v Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4v 4v8kk 4v1kk 3v6kk 3v4kk 3v 3v10kk 3v6kk 4v8kk 4v4kk 3v5kk 4v6kk 4v3kk 4v 3v6kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 4,17% 7,22% 7,14% 8,40% 6,38% 7,00% 1,34% 6,55% 10,46% 13,93% 9,58% 6,56% 10,28% 8,78% 8,34% Tarkasteltaessa kannan kokoa 12 vuoden syklissä on kuitenkin nähtävissä nouseva suunta. Jakson rekisteröintejä on 12,4 % enemmän verrattuna jakson rekisteröinteihin. Yhdistyksen haasteena on pitää yllä ja vahvistaa kannan koon kasvua, sillä suurempi kanta antaa enemmän mahdollisuuksia jalostuksessa taisteltaessa geenipohjan kutistumista vastaan. Kannan kasvattamisen tulee kuitenkin olla suunniteltua ja harkittua ja pentueiden kasvatusta vain määrää silmällä pitäen on vältettävä. 8

9 Kasvatustyö rodun piirissä Rodun kasvatus on luonteeltaan pienimuotoista kotikoirilla tapahtuvaa kasvatusta, aktiivisillakin kasvattajilla koirat ovat koti- ja harrastuskoiria ja koiria on korkeintaan pari kolme. Koska suurin osa kasvattajista on 1-2 pentueen kasvattajia, jalostukseen tulevat nartut valikoituvat sattumanvaraisesti. Pentueen kasvatus on täysin riippuvainen omistajan kiinnostuksesta teettää pentue perheen useasti ainoalla koiralla. Jalostuskelpoisia narttuja jää jalostuksen ulkopuolelle, koska omistaja ei kiinnostu kasvatuksesta. Myös uroskannasta jää jalostuksen ulkopuolelle jalostuskelpoisia koiria eri syistä (mm. nuoria uroksia kastroidaan nuoruusajan käytösongelmien vuoksi), minkä vuoksi jalostusyhdistelmien suunnittelu ja sopivan uroksen etsiminen nartulle ei ole helppoa. Jalostuspohjan laajuus Koirien kokonaislukumäärä ei ratkaise jalostuspohjaa, todellisuudessa aidosti käytettävissä olevien koirien määrä on huomattavasti vähäisempi. Kun koiramäärästä vähennetään ulkomaille myydyt, kuolleet, sairaat ja kastroidut/steriloidut yksilöt sekä jo jalostukseen käytetyt yksilöt, teoriassa jalostuskäyttöön mahdollisia vielä käyttämättömiä koiria olisi n. 40 urosta ja samaten n. 40 narttua. Näistäkin osa on läheisesti sukua keskenään ja yhdistelmien muodostaminen on varsin haastavaa. Valitettavasti myös rodun kotimaassa Saksassa kannasta saadaan jalostuskäyttöön vain murto- osa rekisteröidyistä koirista. Saksassa ja Sveitsissä kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee osallistua jalostustarkastukseen. Koska suurin osa koirista on kotikoiria ja kasvattajistakin suurin osa kotikoirallaan A- pentueen kasvattaneita, joilta monilta tätä kautta puuttuu kasvatustyöstä pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus, ei koiranomistajia saada osallistumaan jalostustarkastuksiin kattavasti. Vuoden 2012 terveyskyselyssä, johon vastasi yli 1000 kromfohrländerin omistajaa, on n. 24% koirista ilmoitettu steriloiduiksi tai kastroiduiksi. Suomessa luku on samaa luokkaa, mutta ehkä hieman alempi. Paitsi kotimaassa, myös maailmanlaajuisesti kromfohrländerin suurin ongelma on koirien pieni lukumäärä ja korkeat sukusiitosasteet. 9

10 Taulukko 2. Vuosina käytetyimmät jalostusurokset Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Uros Pentu- eita Pentuja %- osuus kumul at.% Pentu- eita Pentuja Pentu- eita Pentuja STUDSBOLLENS RÖNNERDAHL s. 2006, kuollut CHARLES'S WAIN BERGGAIST s. 1997, kuollut LURVENDHALIS LAMATH s. 1994, kuollut KUEMMEL VON DER HOLDERHEIDE s. 1998, kuollut YUGO VOM RAUHEN STEIN s. 2003, kuollut CELLO VON DER COOKIE- BOX s JARKI VON DER HOLDERHEIDE s BINGIS ANAK BERAMI s. 2005, kastroitu CASTRA REGINA'S ALMADIN s. 2001, kastroitu 1 JETTILDAN AIVANEKA 0 s ARMAANI EKA- VEKARA 1 s. 1999, kuollut 1 KAIHELIN VIVA SKY 2 s ILIOS 3 s. 1994, kuollut 1 JAZZMO ANDANTE 4 s. 1998, kastroitu 1 SANNARIINA PELLE PELOTON 5 s. 1996, kuollut i. KAIHELIN WAGNER e. STUDSBOLLENS MOONLIGHT i. KAIHELIN SEIDEL e. LURVENDHALIS HELVETIA i. VITUS VOM DIEKE e. KAMTJATKA S IRINA i. CHICO VOM BÄRENWALD e. ANAUKA VON DER NAPOLEONSNASE i. ATHOS VOM TEGLINGER BACH e. LANDRA VOM RAUHEN STEIN i. CHICCO VOM BIENENSTÜCK e. CURRY VOM ISARFLIMMERN i. MINIMAXIN SATURNUS e. FRANKA VON DER HOLDERHEIDE i. YOGO VOM RAUHEN STEIN e. MINIMAXIN ULRIKA i. CORVIN VON DER ZOLLTAFEL e. KLAERCHEN VON DER HOLDERHEIDE i. DEMIANS BEDIVERE e. JAZZMO CASTANET i. CHARLES S WAIN BERGGAIST e. SANNARIINA DIOTIMA i. KUEMMEL VON DER HOLDERHEIDE e. KAIHELIN ULTRA BRA i. KAMTJATKA S UJO- ESKIL e. BIANCA VON DER HOLDERHEIDE i. LURVENDHALIS LAMATH e. TARUMETSÄN TÄHTITYTTÖ i. LURVENDHALIS HALDIR e. KAIHELIN SELINA ,18% 5% ,58% 10% ,18% 14% ,98% 18% ,78% 22% ,78% 25% ,59% 29% ,39% 32% ,39% 36% ,79% 39% ,79% 41% ,79% 44% ,79% 47% ,79% 50% ,79% 53% Kuten taulukko osoittaa, muutamia uroksia on käytetty jalostukseen yli kaksi kertaa, jolloin jälkeläislukumäärä on noussut melko korkeaksi. Kumulatiivinen prosenttiosuus näyttää, että kahden uroksen toisen polven jälkeläismäärä on peräti 61 pentua. Näitä uroksia on kaksi, Castra Regina s Almadin ja Kuemmel von der Holderheide, joka on isänä myös Kaihelin Viva Skyn pentueessa. Vaikka käytetyimpien urosten joukossa on useita tuontiuroksia, pienen rodun ongelma on, että niidenkin taustalta löytyy aina yhteisiä esivanhempia. 10

11 Taulukko 3. Vuosina käytetyimmät jalostusnartut Tilastointiaikana Toisessa polvessa Yhteensä # Narttu Pentueita Pentuja %- osuus KRUMME FURCHE VENI- VIDI- VICI s SANNARIINA PÄIVÄNSÄDE s LURVENDHALIS GALADRIEL s DEMIANS BEFANA s GENNABELL LENORE LARUE s MINIMAXIN VEIKEÄ s CHARLES'S WAIN BARONESSE s DEMIANS ELEGIA s DREAMWISHES CAROLINA s TARUMETSÄN TÄHTITYTTÖ s MINIMAXIN WILMA s DEMIANS GALADRIEL s KAIHELIN ULTRA BRA s JAZZMO CASTANET s KRUMME FURCHE XANTIPPA s i. ARMAANI EKA- VEKARA e. SANNARIINA PÄIVÄNSÄDE i. LURVENDHALIS HALDIR e. KAIHELIN SELINA i. CATO VON HARDENBERG e. KAMTJAKA S IRINA i. SANNARIINA PEKKO POIKA e. LURVENDHALIS GALADRIEL i. SANNARIINA PELLE PELOTON e. IO i. JAZZMO BLUES e. MINIMAXIN SIRIUS i. KAIHELIN SEIDEL e. LURVENDHALIS HELVETIA i. CASTRA REGINA S ALMADIN e. DEMIANS BEFANA i. KAMTJATKA S CHESTER e. DREAMWISHES ALVA i. KRUMME FURCHE LOTHAR e. KAIHELIN STELLA i. DEMIANS ETEOKLES e. MINIMAXIN VEIKEÄ i. ARMAANI HUIPPUHEPPU e. DEMIANS ELEGIA i. MINIMAXIN SUPER NOVA e. KAIHELIN TEELIKAMENTEN i. KAIHELIN SEIDEL e. JAZZMO ADAGIO i. CASTRA REGINA S ALMADIN e. KRUMME FURCHE VENI- VIDI- VICI Pentu- eita Pentuja Pentu- eita ,58% ,18% ,98% ,98% ,78% ,78% ,59% ,59% ,19% ,19% ,99% ,59% ,59% ,39% ,39% 2 12 Pentuja Kolmen nartun, Lurvendhalis Galadrielin, Sannariina Päivänsäteen ja Demians Befanan, jälkeläismäärä on 20 tai enemmän. Toisessa polvessa kahden nartun vaikutus korostuu vieläkin enemmän: Lurvendhalis Galadriel 56 jälkeläistä ja Demians Befana 47 jälkeläistä. Narttujen taulukko osoittaa, että täyssisaruksista jalostukseen on käytetty Sannariinan P- pentueen koiria Päivänsädettä ja sen veljeä Pelle Pelotonta, joka on myös Gennabell Lenore Laruen isä. Päivänsäde puolestaan on Krumme Furche Veni- Vidi- Vicin emä. Saman pentueen Pekko Poika on Demians Befanan isänisä. Tämän pentueen osuus on siis varsin korkea jalostuksessa. Castra Regina s Almadin, jonka osuus on käytetyimpien urosten joukossa varsin korkea, on myös kahden jalostukseen käytetyn nartun isä. Se on myös Minimaxin Wilman isänisä. Vaikka muutoin jalostusnartut ovat tasaisemmin lähtöisin eri pentueista, se ei kuitenkaan vähennä sitä ongelmaa, että ne ovat sukua toisilleen. Huolimatta siitä, että sukusiitosprosentit on yritetty pitää mahdollisimman alhaisina, narttujen taustoissa on paljon samoja koiria. Ihannetilanteessa jalostukseen käytetään puolet syntyvistä koirista, tai pentuekoko huomioiden se rodun osuus, joka saadaan jakamalla luku 2 rodun keskimääräisellä pentuekoolla. Vuosien 2001 ja 2011 välillä syntyneistä pentueista on rekisteröity keskimäärin 6,5 pentua pentuetta kohden. Näin laskien kromfohrländereistä tulisi jalostukseen käyttää n. 30 %. 11

12 Monimuotoisuutta turvaava rajoitus yksittäisen koiran elinikäiselle jälkeläismäärälle on pienilukuisissa roduissa 5 % ja suurilukuisissa 2-3 % suhteessa rodun neljän vuoden rekisteröinteihin. Toisen polven jälkeläisiä koiralla saisi pienilukuisissa roduissa olla korkeintaan 10 % ja suurilukuisissa 4-6 % suhteessa neljän vuoden rekisteröinteihin. Kromfohrländereitä on vuosien 2001 ja 2011 välillä syntynyt vuosittain keskimäärin 36. Neljän vuoden rekisteröintimäärä on siten laskennallisesti 144, josta 5 % on n. 7. Näin ollen yhtä koiraa voisi käyttää jalostukseen vain kerran huomioiden, että tuo määrä toteutuu käytännössä yhdellä pentueella rodun suhteellisen suurten pentueiden vuoksi. Kromfohrländereillä nämä suositukset ovat ylittyneet selkeästi. Samoja yhdistelmiä ei rodussa pääsääntöisesti toisteta. Sama yhdistelmä on yksittäistapauksissa uusittu, jos ensimmäinen pentue on ollut kooltaan poikkeuksellisen pieni. Kaikkia pentueita ei valitettavasti saada tasaisesti jalostukseen, vaan tietyt pentueet korostuvat. Käytetyimpien urosten listassa korostuvat tuontiurokset. Populaation jakautuminen eri linjoihin Suomessa ei koirakannassa ole erotettavissa eri linjoja vaan koko populaatio muodostaa Suomen linjan. Ruotsin koirakanta perustuu Suomesta vietyihin koiriin ja on siten käytännössä suomalaiseen koirakantaan kuuluva. Ruotsalaisten koirien käytön hyöty geenipohjan laajentamiseen on siten samaa luokkaa kuin suomalaisten koirien jalostuskäyttö. Saksasta tuotujen koirien taustaltakin löytyy usein Suomesta sinne vietyjä koiria tai saksalaisia koiria, jotka jo ennestään vaikuttavat myös Suomen kantaan. Suurin hyöty populaatiollemme olisi, mikäli jalostuskäyttöön saataisiin sellaisia ulkomaisia koiria, jotka ovat taustoiltaan riittävän erilaisia kuin omamme. Tosin kun rotu on nuori, voidaan jokainen yksilö hyvinkin johtaa kanta- Peteriin ja Fiffiin noin sukupolvea taaksepäin menemällä. Suomen kanta käsittää vuoden 2011 tilastojen mukaan n. 400 koiraa. Saksassa on yli 2000 elossa olevaa kromfohrländeriä (pentuja syntyy n. 200 vuodessa), Sveitsissä elossa olevia ländereitä on n. 550 ja Ruotsissa n Sekä Hollannissa että Tanskassa on n kromfohrländeriä ja Itävallassa, Norjassa ja USA:ssa ovat ensimmäiset kasvattajat aloittamassa kasvatustyötään. Isossa- Britanniassa on yksi aktiivinen kasvattaja, mutta toistaiseksi rotu ei ole maan kennelliiton tunnustama. Jalostuspohjan rakenne Kromfohrländer on kantakirjan mukaan lähtöisin alkujaan kolmesta koirasta. Hannes Lohen ryhmä on löytänyt rodulta 5 erilaista DLA- haplotyyppiä, mikä onkin yhtä haplotyyppiä vaille maksimimäärä, joka rodulta voi kantakirjan valossa löytyä. Tällä hetkellä tutkittuja koiria on n. 200, mutta haplotyyppien lukumäärään sillä ei ole ollut vaikutusta. Kromfohrländerin MHC- haplotyyppien lukumäärä Tutkittuja koiria 40 kpl Keskimäärin alleeleja / geeni Haplotyyppien lukumäärä Yleisimpien haplotyyppien lkm 3 (>75 % populaatiosta) 4,3 5 12

13 Taulukko 4. Kromfohrländerin MHC- haplotyypit ja haplotyyppien esiintymisfrekvenssit Suomen populaatiossa sekä glateilla Saksan populaatiossa (TULOKSIA KROMFOHRLÄNDEREIDEN DLA MONIMUOTOISUUSKARTOITUKSESTA, Lohen ryhmä 2009) Esiintymis- % Haplotyyppi DRB1 DQA1 DQB1 Suomi Saksa (glatti*) Krom ,2 22,7 Krom ,5 13,6 Krom ,0 13,6 Krom ,1 31,8 Krom ,2 18,2 *Rodun sileäkarvainen muunnos, jollaisia Saksassa syntyneistä pentueista on noin viidennes. Suomessa ensimmäinen sileäkarvainen pentue syntyi syksyllä Kromfohrländereiden geneettinen heterotsygotia- aste Kromfohrländereiden mikrosatelliiteilla mitattu heterotsygotia- aste (46,2) on matala verrattuna 61 rodun keskiarvooon 62 (Leroy ym. 2009). DLA- geenien heterotsygotia- aste sen sijaan on monimuotoisempi havaitun heterotsygotia- asteen ollessa 80,5. DLA- alueen heterotsygotia- aste on kromfohrländerillä jopa korkeampi kuin 80 rodun keskiarvo 64 (Kennedy ym. 2007). Mikrosatelliitit heterotsygotia- asteet Kromfohrländereiden monimuotoisuutta on tutkittu mikrosatelliittimarkkerien avulla. Näin havaittu heterotsygotia- aste (Ho) ja tasapainotilanteessa odotettu heterotsygotia- aste (He) on esitetty alla sekä 20 mikrosatelliitin keskiarvon että DLA- haplotyyppien perusteella Niskanen (2009): Kromfohrländereillä 20 mikrosatelliitin keskiarvo (n=76) Ho 46,3 ja He 46,2 Kromfohrländereillä DLA- haplotyyppien perusteella (n=40) Ho 80,5 ja He 71,4 Selityksenä vaihtelun eroavaisuuksille eri geenialueilla pidetään MHC- geeneihin kohdistuvaa luonnonvalintaa, joka säilyttää heterotsygotiaa, vaikka sitä ei esiinny valinnan suhteen neutraaleissa mikrosatelliiteissa (Niskanen 2009). Tämä selittänee rodussa sen, että siinä on havaittu taustaan nähden hämmästyttävän suurta lisääntymiselinvoimaisuutta. Keskimääräinen pentuekoko on yli 6 ja astutukset ja synnytykset sujuvat pääsääntöisesti luonnollisesti. Rodun piirissä on perinteisestikin suosittu aktiivisesti luonnollista astuttamista eikä pakkoastuttamista tai keinosiementämistä. Keinosiementämistä pyritään tosin lisäämään Saksan, Suomen ja Sveitsin välillä maantieteellisistä syistä, mutta tällöinkin tulee kummankin osapuolen olla lisääntynyt ennestään luonnollisesti. Kromfohrländereiden sukusiitosaste Sukusiitoksessa uros ja narttu ovat toisilleen läheisempää sukua kuin serkukset. Sukusiitosaste tai - prosentti on todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää geenistä kaksi samaa alleelia (versiota), jotka ovat molemmat peräisin samalta esivanhemmalta. Saman esivanhemman tietty alleeli on siis tullut koiralle sekä isän että emän kautta. Tällainen geenipari on homotsygoottinen ja identtinen. Ilman sukusiitosta suurin osa yksilöiden geenipareista on heterotsygoottisia, jolloin haitalliset, resessiiviset alleelit pysyvät vallitsevan, normaalin alleelin peittäminä. Koiran sukusiitosaste on puolet sen vanhempien välisestä sukulaisuussuhteesta. Isä- tytär - parituksessa jälkeläisten sukusiitosaste on 25 %, puolisisarparituksessa 12,5 % ja serkusparituksessa 6,25 %. Sukusiitos vähentää heterotsygoottisten geeniparien osuutta jokaisessa sukupolvessa sukusiitosasteen verran, joten 13

14 esimerkiksi puolisisarparituksessa jälkeläisten heterotsygotia vähenee 12,5 %. Myös todennäköisyys haitallisten resessiivisten ongelmien esiintuloon on puolisisarparituksessa 12,5 %. Koirilla myös kromfohrländerillä on rotuja muodostettaessa käytetty runsaasti sukusiitosta. Sukusiitoksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja periyttämisvarmoja eläimiä. Jos huonot alleelit esiintyvät kaksinkertaisina sukusiitoksen ansiosta, niin mikseivät hyvätkin. Toisaalta sukusiitettykin eläin siirtää vain puolet perimästään jälkeläisilleen, jolloin edulliset homotsygoottiset alleeliyhdistelmät purkautuvat. Lisäksi jokainen yksilö kantaa perimässään useita haitallisia alleeleja, joiden todennäköisyys tulla esiin jälkeläisissä kasvaa sukusiitoksen myötä, joten turvallisia sukusiitosyhdistelmiä ei ole. Tutkimuksissa on todettu sukusiitoksen haittavaikutusten alkavan näkyä eläimen sukusiitosasteen ylittäessä 10 %. Silloin todennäköisyys hedelmällisyyden ja elinvoiman heikkenemiseen kasvaa, ja nähdään esimerkiksi lisääntymisvaikeuksia, pentukuolleisuuden nousua, pentujen epämuodostumia, vastustuskyvyn heikkenemistä sekä tulehdusalttiutta. Ilmiötä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Jos sukusiitosaste kasvaa hitaasti monen sukupolven aikana, haitat ovat pienemmät kuin nopeassa sukusiitoksessa, eli lähisukulaisten yhdistämisessä. Suomessa yhdistelmien viiden polven sukusiitosaste pyritään pitämään alle 6,25 %. Saksassa uutta sukusiitosasteen nousua pyritään hidastamaan siten, ettei vanhemmilla ole yhteisiä esivanhempia kolmessa polvessa. Koiranetin mukaan kromfohrländerin sukusiitosasteen vuosittainen keskiarvo on vuosien aikana vaihdellut n % välillä. Vuosina syntyneiden pentueiden sukusiitosasteen keskiarvo on ollut 7,29% Kennelliiton jalostustietokannan tilastojen mukaan. Vuosina syntyneiden pentueiden sukusiitosasteiden keskiarvo oli 6,34%. Syntyneiden pentueiden keskimääräinen sukulaisuusaste on siis näiden ajanjaksojen välillä noussut 0,95%. Vuosina syntyneiden pentueiden sukusiitosasteiden keskiarvo oli 10,09%. Seuraavaan sukupolveen nähden sukusiitosaste siis laski 3,75%. Kennelliiton tietokannassa tuontikoirien tiedot ulottuvat vain kolmeen sukupolveen asti, joten sukusiitosprosentit on laskettu puutteellisen sukupolvitiedon mukaan. Kyseessä on siis aliarvio todellisesta tilanteesta. Esimerkiksi vuoden 2011 kuudesta pentueesta neljässä oli toinen vanhemmista tuontikoira. Saksan rotuyhdistyksen tietokanta laskee kaikille yksilöille sukusiitosasteet aina ensimmäisiin kromfohrländereihin asti. Näin laskettuna sukusiitosasteet ylittävät yleensä 50 %, mutta luku on huonosti vertailukelpoinen muiden rotujen lukemiin: harvalla rodulla on käytössään yhtä kattava suku- ja terveystietokanta. Suomessa rekisteröityjen pentueiden sukusiitosasteet laskettuina Saksan yhdistyksen ylläpitämästä jalostustietokannassa aina rodun perustajayksilöihin asti vaihtelevat vuosina lukujen 49,76 ja 54,71 välillä. Vuosittaisten rekisteröintien keskiarvot vaihtelevat välillä 52,20 ja 52,49 kauden keskiarvon ollessa 52,32. Pentueiden keskikoko on tällä ajanjaksolla ollut 6,9 rekisteröintimäärien perusteella laskettuna. Edellisen nelivuotiskauden eli vuosina Suomessa rekisteröityjen pentueiden rodun perustajayksilöihin asti lasketut sukusiitosasteet vaihtelivat 47,25 ja 53,45 välillä. Ajanjakson kokonaiskeskiarvo on 50,96 vuosittaisten keskiarvojen vaihdellessa 49,88 ja 52,03 välillä. Pentueiden keskikoko on 6,4. Aikavälillä pentueiden keskikoko on ollut 6,0. Sukusiitosaste on ollut alimmillaan 46,01 ja korkeimmillaan 63,71. Aikavälin keskiarvo on 51,86. Kaikkein alimman sukusiitosasteen pentueessa pentuja on ollut 2. Aikavälin suurimmissa pentueissa, kahdessa 11 pennun pentueessa, sukusiitosasteet ovat olleet 49,01 ja 51,61. Suomalaisissa pentueissa ei ole ollut eroa pentuekoossa tai elinvoimaisuudessa riippumatta siitä onko uusi sukusiitosaste matalampi vai yli 10 %. 14

15 Taulukko 5. Jalostuspohja Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset - jalostukseen käytetyt eri nartut - isät/emät 1,00 1,00 1,00 1,00 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 0,86 1,00 0,88 1,00 1,00 - tehollinen 8 populaatio (67%) 7 (70%) 8 (67%) 7 (70%) 5 (62%) 5 (62%) 5 (62%) 10 (62%) 5 (62%) 9 (64%) 9 (64%) 4 (67%) 10 (62%) 5 (62%) - uroksista käytetty jalostukseen 0% 0% 0% 6% 33% 25% 17% 13% 17% 14% 24% 12% 17% 22% 55% - nartuista käytetty jalostukseen 0% 0% 5% 3% 45% 31% 22% 17% 19% 22% 22% 12% 15% 29% 29% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset - jalostukseen käytetyt eri nartut - isät/emät 1,00 0,82 0,88 1,00 0,78 0,79 0,81 0,94 0,73 0,89 0,94 1,07 1,14 1,18 1,08 - tehollinen 23 populaatio (52%) 21 (52%) 20 (53%) 19 (56%) 22 (55%) 23 (57%) 26 (57%) 24 (46%) 18 (43%) 23 (46%) 22 (50%) 20 (53%) 19 (50%) 15 (54%) - uroksista käytetty jalostukseen 1% 8% 13% 19% 19% 17% 15% 17% 18% 18% 19% 25% 31% 33% 33% - nartuista käytetty jalostukseen 2% 9% 15% 20% 27% 22% 20% 20% 19% 18% 19% 21% 23% 28% 28% 5 (62%) 16 (57%) Tehollinen populaatiokoko Tehollinen populaatiokoko on laskennallinen arvio rodun perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Rodun monimuotoisuutta voidaan arvioida myös molekyyligeneettisesti, esimerkiksi immuunijärjestelmää säätelevien DLA- haplotyyppien lukumäärän ja heterotsygotian perusteella. Tehollinen koko kertoo kuinka monen yksilön geeniversioita tietyssä rodussa tai kannassa on. Esimerkiksi lukema 50 tarkoittaa, että rodun perinnöllinen vaihtelu koostuu 50 eri koiran geeniversioista. Mitä pienempi tehollinen koko, sitä nopeammin rodun sisäinen sukulaisuus kasvaa, ja sukusiitoksen välttäminen vaikeutuu. Tehollinen koko arvioidaan aina sukupolvea kohden. Sukupolven pituus on seurakoirilla neljä ja käyttökoirilla viisi vuotta. Nyrkkisääntönä on, että tehollinen koko on enimmillään neljä kertaa jalostukseen käytettyjen, eri 15

16 sukuisten urosten lukumäärä. Paras tapa arvioida tehollista populaatiokokoa perustuu rodun keskimääräisen sukusiitosasteen kasvunopeuteen. Jos aineisto ei ole sukupuiltaan tarpeeksi täydellinen, voidaan käyttää jalostuskoirien lukumääriin perustuvaa laskentaa, joka on käytössä myös Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä Koiranetissä. Tämä antaa kuitenkin tehollisesta koosta suuren yliarvion, koska siinä oletetaan, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Jos sukusiitosasteen kasvunopeuteen perustuva tehollinen koko on alle , rodusta häviää geeniversioita niin nopeasti, ettei luonto pysty tasapainottamaan tilannetta. Silloin on keskityttävä säilyttämään mahdollisimman monen yksilön geenejä käyttämällä niitä kertaalleen jalostukseen. Suomalaisten kromfohrländereiden sukusiitosaste on kasvanut vuosien ja välillä 0,76 % laskettuna aina rodun perustajayksilöihin asti. Tästä laskettuna rodun tehollinen populaatioko Ne = 1/(2DF), jossa DF = sukusiitosasteen kasvunopeus sukupolvea kohden, on Ne =1 / (2*0,0076) = 66. Sen sijaan edellisen ajanjakson ja välinen muutos on - 0,90 %. Kennelliiton jalostustietokannan mukaan vuosien 2000 ja 2011 välillä tehollinen populaatiokoko on vaihdellut välillä 18 ja 26. Kromfohrländerin tilanne on vaikea, sillä suomalaisten kromfohrländereiden tehollinen populaatiokoko on täysin riittämätön, laskettiin se millä tavalla tahansa, jotta saisimme ylläpidettyä edes kohtuullista monimuotoisuutta rodussa. Jalostuspohjan kannalta määrä on aivan liian vähäinen. 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta Rotumääritelmän mukaan kromfohrländer kuuluu FCI:n ryhmään 9 eli seurakoirat eli rodun käyttötarkoitus on olla seurakoira. Käyttäytymisestä ja luonteesta rotumääritelmässä mainitaan seuraavaa: Sopeutuvainen, oppivainen ja temperamenttinen seura- ja kotikoira, joka on hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Metsästysvietti on vähäinen. Aggressiivisuus ja arkuus eivät ole toivottavia Luonne ja käyttäytyminen päivittäistilanteissa Kromfohrländerillä on vanhastaan maine varsin temperamenttisena ja hankalana koirana. Nykyiset kromfohrländerit ovat kuitenkin yleensä varsin mukavia seura- ja harrastuskoiria sekä Suomessa että rodun kotimaassa Saksassa. Luonteen vaihtelu on suurempaa yksilö- kuin maiden välisellä tasolla. Rodulle tyypillisiä ominaisuuksia ovat älykkyys, oppivaisuus, eloisuus ja toimintahalu. Leimaa- antava piirre rodussa on myös uskollisuus ja syvä sitoutuminen omiin ihmisiin. Jos omat tutut ihmiset ovatkin kromfohrländereille suuren rakkauden kohteita, ne suhtautuvat yleensä tuntemattomiin ihmisiin vähintäänkin melko pidättyväisesti tai ovat suorastaan varautuneita vieraita kohtaan. Kromfohrländerille on niin ikään ominaista herkkyys, reaktiivisuus ja terävyys. Erityisesti uroskoirissa on yksilöitä, joilla on taipumusta aggressiivisuuteen muita uroksia kohtaan. Mikäli omistaja on tunnistanut nämä ominaisuudet koiraa hankkiessaan ja osannut kasvatuksessaan ottaa ne huomioon ja nähnyt vaivaa sosiaalistaakseen koiraa pennusta lähtien, on koirien elämä yleensä sujuvaa. 16

17 Tyypillistä kromfohrländereille on vähäinen tai kokonaan puuttuva metsästysvietti, mistä syystä koirat irrallaankin ollessaan pysyvät melko hyvin omistajansa lähellä. Rodussa esiintyy myös arkoja ja huonohermoisia yksilöitä, jotka pyritään tunnistamaan ja joiden käyttämistä jalostukseen pyritään välttämään. Samaten jalostusvalinnoissa pyritään siihen, että rotu ei vaatisi kohtuutonta sosiaalistamista pentuna kasvaakseen yhteiskuntakelpoiseksi koiraksi. Pyrkimyksenä jalostuksessa on säilyttää rodulle tyypillinen hillitty käytös ja pidättyväisyys vieraita kohtaan. Metsästysvietittömyyttä niin ikään pidetään suotavana ominaisuutena jalostusvalintoja tehtäessä. Luonteen osalta jalostusvalintojen tekeminen on kuitenkin hyvin haastavaa, koska käsitellään ominaisuuksia, joihin myös ympäristön ja kasvatuksen vaikutus on suuri ja joiden objektiiviseen mittaamiseen on yhdistyksellä nykyisellään käytössä heikosti työkaluja. Suomessa jalostukseen käytettävät koirat ovat joko ennestään tunnettuja tai niihin tutustutaan erikseen. Luonteen arvioiminen tapahtuu pääasiassa omistajan kuvauksen perusteella sekä pohjautuen havaintoihin, joita koirasta saadaan erilaisten harrastusten ja tapaamisten yhteydessä. Ilmapiiri on rodun sisällä avoin. Mahdollisiin käytösongelmiin kysellään herkästi apua kasvattajalta ja muilta rotua harrastavilta. Suomessa on tarkoitus kehittää omistajille suunnattu luonnekysely pohjautuen Suomen Kennelliitossa laadittavaan kyselyyn. Näin toivotaan kerättävän tietoa myös niistä koirista, joita ei syystä tai toisesta viedä viralliseen luonnetestiin tai luonnekuvaukseen. Jalostukseen käytettäviä kromfohrländereitä ei toistaiseksi kattavasti luonnetestata tai mh- kuvata, mutta molempiin testeihin osallistuneiden hyvät arviot ovat innostaneet viime vuosina omistajia viemään koiriaan myös näihin kokeisiin. Vuosien 2011 ja 2012 aikana on myös laadittu ihanneprofiili sekä luonnetestiin että MH- luonnekuvaukseen (Liitteet 2 ja 3). Luonnetestattuja kromfohrländereitä on vuoteen 2012 mennessä 25 ja ne vastaavat suurelta osin ihanneprofiiliamme. Ihannetuloksesta poikkeavat osa- aluetulokset keskittyvät varsin odotettavasti etenkin uroksilla osa- alueisiin terävyys, puolustushalu ja taistelutahto. Nykyistä useamman koiran soisi myös olevan laukausvarma. Tilanne luonteiden arvioimiseksi myös jalostuskäyttöä ajatellen toivottavasti tulevaisuudessa paranee, kun entistä useampi osallistuu luonnetesteihin ja kuvauksiin koiriensa kanssa. Luonnekysely auttanee osaltaan yhteisen termistön löytymisessä ja mahdollisimman objektiivisten kuvausten koirien reagointitavoista keräämisessä. Saksassa jalostustarkastuksessa on osio, jolla pyritään kartoittamaan koiran käyttäytymistä ja luonnetta. Koiran käyttäytymistä tarkkaillaan, kun sitä tutkitaan ja mitataan pöydällä. Lisäksi koira kulkee omistajineen ihmisten muodostaman kujan ja piirin halki sekä siten että ihmiset ovat hiljaa ja aiheuttavat melua (esim. taputtamalla käsiään yhteen). Testin aikana koira joutuu myös ohitustilanteeseen toisen koiran kanssa sekä tilanteessa, jossa omistaja kättelee vieraan ihmisen kanssa. Koira on koko testin ajan kytkettynä ja omistajan hallinnassa. Osio arvioidaan yhteensä 9 kohdassa arvioilla 1-5, jossa arvio 1 on varmakäytöksinen koira ja 2 kuvaa koiraa, joka on epävarma, mutta palautuu nopeasti toisin kuin koira, joka saa arvion 3 eikä palaudu pelkoreaktiostaan. Arvion 4 saanut koira osoittaa aggression merkkejä, mutta palautuu nopeasti. Koira, joka saa arvion 5 ei kyseisessä osa- alueessa palaudu aggressiostaan. Lisäksi koiraa tarkkaillaan ennen ja jälkeen omaa jalostustarkastusta kehän reunalla. Tästä ja koiran kokonaiskäytöksestä annetaan sanallinen arvio. Koska jalostustarkastuksessa käytännössä arvioidaan pitkälti koiran käyttäytymistä omistajansa hallinnassa maallikkojen toimesta, on Saksan yhdistys kehittämässä testiä, jolla päästäisiin paremmin arvioimaan koiran luonteen perinnölliseksi katsottuja ominaisuuksia. Ihanteellisessa tilanteessa luonteiden arvioimiseen käytettäisiin tulevaisuudessa samaa kyselypohjaa sekä Suomessa, Saksassa että Sveitsissä jolloin tilastotiedon kerääminen ja luonteiden kehittymisen seuraaminen niiden valossa olisi paremmin mahdollista. 17

18 Taulukko 6. Vuoteen 2012 mennessä luonnetestattujen kromfohrländereiden tulokset suhteessa rodun ihanneprofiiliin Vihreä: Toivottu ominaisuus, Keltainen: hyväksytty ominaisuus, Punainen: ei- toivottu ominaisuus 18

19 Taulukko 7. Ainoan vuoteen 2012 mennessä Suomessa MH- kuvatun kromfohrländerin tulokset suhteessa rodun ihanneprofiiliin Vihreä: Toivottu ominaisuus, Keltainen: hyväksytty ominaisuus, Punainen: ei- toivottu ominaisuus Käyttö- ja koeominaisuudet Kromfohrländer on aina ollut seurakoira. Oppivaisen ja aktiivisen luonteensa takia se on nykyisin myös erinomainen harrastuskoira etenkin Pohjoismaissa. Rodun kotimaassa kromfohrländerit ovat pääasiassa seurakoiria. Useat eri koiraharrastukset sopivat rodulle. Suosituimpia harrastuslajeja ovat agility, näyttelyt ja toko. AgilityKromfohrländereitä on nähty satunnaisesti myös raunio- ja jälkitreeneissä, sekä kaverikoirinakin. Kromfohrländereillä ei kuitenkaan ole pk- oikeuksia eikä rodun perusluonteeseen kuulu oppivaisuudesta huolimatta palveluskoiraominaisuuksia. 19

20 Koiranäyttelyt Näyttelyharrastus on rodun harrastajien parissa melko suosittua ja useita (vuonna 2011: 12 valionarvoa kotimaassa, 16 ulkomailla) koiria vuosittain valioituu sekä kotimaassa että ulkomailla Arvioinnit kromfohrländereiden käyttäytymisestä koiranäyttelyissä ovat pääsääntöisesti erittäin hyviä. Kuitenkin rodun joissain yksilöissä esiintyvä arkuus tulee joskus esiin näyttelytilanteessa erityisesti tuomarin koskiessa koiraan, jolloin koiraa ei pystytä arvioimaan ollenkaan. Vuoden 2011 tarkastelujakson aikana kaksi koiraa hylättiin näyttelyssä aggressiivisuuden takia. Nämä täyssisarukset, joista toinen uros ja toinen narttu, saivat seuraavat arviot: Vihainen, purennan tarkastaminen mahdotonta, koira käyttäytyy aggressiivisesti ja Väistää, murisee hampaita katsottaessa. Toinen näistä koirista sai eri näyttelyssä arvion ei voida arvostella aggressivisten taipumusten takia. Vuonna 2011 EVA- arvion sai kolme muutakin koiraa. Kaksi näistä, uros ja narttu, olivat myös täyssisaruksia edellä mainituille hylätyille koirille. Niistä toisen lausunto oli yrittää purra ja toisen Ei voi arvostella, koska koira on niin arka. Näiden lisäksi yksi uroskoira, joka ei ollut lähisukua edellisille, jätettiin arvioimatta arkuuden takia: Koira hyvin arka. Yhteensä siis vuoden ajanjaksona EVA- arvioita neljä neljälle eri koiralle. Kaiken kaikkiaan näyttelyissä Suomessa käytettiin 66 kromfohrländeriä vuoden 2011 aikana. Agility Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaikenikäisille ihmisille. Nimitys agility on peräisin englannin kielestä, ja se tarkoittaa ketteryyttä, notkeutta ja terävä- älyisyyttä. Laji vaatii koiralta ehdotonta tottelevaisuutta ja hallittavuutta, koiralta ja ohjaajalta hyvää kuntoa ja toimintakykyä sekä sujuvaa yhteistyötä. Tyypillinen kromfohrländer sopii luontaisilta ominaisuuksiltaan erinomaisesti tähän lajiiin. Kromfohrländerit ohjaajineen ovat menestyneet agilityssä loistavasti. Rodun edustajat ovat voittaneet useita Suomen mestaruuksia, nuorten Suomen mestaruuksia, yksilöiden maailmanmestaruuden, joukkuemaailmanmestaruuden, nuorten yksilöiden maailmanmestaruuden, Pohjoismaiden mestaruuden niin yksilöissä kuin joukkueessa. Vuosina syntyneistä kromfohrländereistä on viralliseen agilitykilpailuun osallistunut 95 koiraa, mikä tarkoittaa 24 % samana aikavälinä rekisteröidyistä 402:sta kromfohrländeristä. TOKO Kromfohrländer on mainio harrastuskaveri tottelevaisuuteen, koska se on luonteeltaan älykäs ja oppivainen. Kromfohrländer puuhaa mielellään omistajansa kanssa ja näin ollen tottelevaisuuden treenaaminen on sille mielekästä tekemistä yhdessä omistajansa kanssa. Tokoilu on tullut suositummaksi viime vuosina länderinomistajien keskuudessa. Länderit ovat saavuttaneet useita alempien luokkien koulutustunnuksia ja lisäksi kaksi koiraa on saanut oikeuden osallistua tottelevaisuuden ylimpään koeluokkaan. Kromfohrländereiden kanssa harrastetaan myös rally- tokoa. Vuosina syntyneistä kromfohrländereistä on viralliseen tottelevaisuuskokeeseen osallistunut 12 koiraa, mikä tarkoittaa 3 % samana aikavälinä rekisteröidyistä 402:sta kromfohrländeristä. Kromfohrländerin kouluttaminen Koska kromfohrländer on herkkä, sen kanssa tulee varmistaa, että onnistumisia tulee paljon ja että koulutus on ainoastaan positiivista. Eloisa ja toiminnallinen länderi ei kuitenkaan ole työkoira, joten pitkäkestoinen ja intensiivinen työskentely ei ole sille luontaista. Länderiä kouluttaessa on syytä muistaa, että vaikka intoa riittää 20

21 niin liiallinen vaatiminen harrastusuran varhaisessa vaiheessa saattaa olla haitallista. Länderin kanssa on aina muistettava, että harrastamisen tulee olla hauskaa yhdessä tekemistä! Kannustaminen harrastamaan Yhdistyksen ja kasvattajien kannustus erilaisiin harrastuksiin sekä koirakoiden onnistuneet suoritukset entistä useammissa lajeissa kuten esim. tottelevaisuuskokeissa kannustanee yhä useampia harrastamaan erilaisia lajeja koiriensa kanssa. Eri harrastusten piireissä toimivia harrastajia myös kannustetaan kertomaan harrastuksistaan Länderi- lehdessä ja osallistumaan yhdistyksen toimintaan kouluttamalla muita harrastajia omassa lajissaan kesäleirillä ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Suomen kromfohrländer ry kannustaakin jäsenistöään harrastamaan sekä järjestämällä yhteistä toimintaa eri lajien piirissä että palkitsemalla myös joka vuosi parhaat agility-, näyttely- ja tokosuoritukset Kotikäyttäytyminen ja lisääntyminen Kotioloissa kromfohrländer on enimmäkseen rauhallinen ja helppo perheenjäsen. Se on hyvin kiintynyt omistajiinsa, minkä se ilmaisee voimakkaasti tervehtimisrituaaleissaan, joihin tyypillisesti kuuluu paljon hyppimistä ja jos mahdollista suudelmia. Se asettuu mielellään nukkumaan rakastamiensa ihmisten lähettyville ja valveilla ollessaankin seurailee heitä. Taulukko 8. Vuonna 2012 avatussa uusitussa, avoimessa nettikyselyssä kysyttiin koirien omistajilta, kuinka heillä menee koiran kanssa. Vastauksia kyselyyn tuli 89 koirasta. Vastaukset jakautuivat seuraavasti: Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei vastausta 87,21 % 9,3 % 0 % 3,49 % Rodulla on vartiointitaipumusta. Haukkumalla koira ilmoittaa reviirilleen tulevat vieraat. Kun ollaan reviirin ulkopuolella, koira suhtautuu melko välinpitämättömästi vieraisiin ihmisiin. Kromfohrländer on pääsääntöisesti melko pidättyväinen ja hillitty vieraita ihmisiä kohtaan ja se valitsee ihmiset, jotka se hyväksyy lähelleen. Se ei välttämättä pidä vieraan ihmisen lähestymisestä ja kosketuksesta vaan tarvitsee aikaa ennen kuin hyväksyy uuden ihmisen. Saattaa kuitenkin olla, että jo ensi tapaamisella jotkut ihmiset ovat koiran silmissä niin luotettavia, että se menee vieraan kylkeen kiinni rapsuteltavaksi. Kuitenkin toiset ovat sen mielestä niin epäilyttäviä, ettei koira pitkänkään ajan jälkeen hyväksy heitä lähelleen eikä halua heidän koskevan itseään. Koirien suhtautuminen vieraisiin ihmisiin Suurin osa koirien omistajista luonnehtii koiransa käytöksen normaaliksi vieraita kohtaan ja varautuneeksi tai peräti araksi koiransa arvioivat ovat selkeä vähemmistö. Länderi on sekä jäsenkyselyn että käytännön elämässä esim. leireillä, harrastuksissa ja kasvattajien saamien yhteydenottojen perusteella harvoin aggressiivinen ihmistä kohtaan. Osa kromfohrländereistä voi olla arvaamattomia, jos sen lähelle tunkeutuu liian nopeasti kunnioittamatta sen hillittyä luonnetta. Lapsiperheissä kasvaneet koirat tottuvat hyvin lapsiin ja ovat hyviä perhekoiria. Joskus kuitenkin erityisesti uroskoirilla saattaa ilmetä taipumusta yrittää nousta laumansa 21

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 14.10.2014 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...3 2. RODUN TAUSTA...4

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? 1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

SUOMEN KROMFOHRLÄNDER RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011

SUOMEN KROMFOHRLÄNDER RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011 SUOMEN KROMFOHRLÄNDER RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto 2 Rodun tausta 3 Järjestöorganisaatio ja sen historia 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne 4.2 Jalostusmateriaali

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI

Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI Jalostuksen tavoiteohjelma RANSKANBULLDOGGI Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma kaukasiankoiralle 1 1. YHTEENVETO... 4 2. RODUN TAUSTA... 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE... 8 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja...

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012 NOVASCOTIANNOUTAJIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Rodun novascotiannoutaja rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma Kromfohrländer Kromfohrländer on yksi nuorimmista saksalaisista koiraroduista ja hyväksytty kansainvälisesti vuonna 1955. Rodun ensimmäinen kasvattaja, rouva Ilse Schleifenbaum, asui Siegenin lähellä eteläisessä

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi

Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Jalostuksen tavoiteohjelma Pyreneittenmastiffi Hyväksytty Pyreneittenmastiffit ry yleiskokouksessa 01.11.2014 Hyväksytty Bullmastiffit ja Mastiffit ry yleiskokouksessa 29.3.2014 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 ISLANNINKOIRAT RY ISLANNINLAMMASKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Islanninlammaskoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 Islanninkoirat ry:n hyväksymä: Suomen seurakoirayhdistyksen hyväksymä: SKL:n jalostustieteellisen toimikunnan hyväksymä: 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais- ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen kokouksessa 21.3.2015 Hyväksytty rotujärjestön kokouksessa 27.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. VENÄLÄIS-EUROOPPALAISEN LAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 2 Sisältö 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 2.1 Rodun alkuperä... 4 2.2 Rodun kehitys nykyiseen muotoon...

Lisätiedot

SUOMEN AFFENPINSERIT ry

SUOMEN AFFENPINSERIT ry SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019

Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI. Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Jalostuksen tavoiteohjelma TIIBETINMASTIFFI Voimassa 1.1.2015-31.12.2019 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [28.09.2014] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [11.11.2014] Sisällys 1.

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118

Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020. Isomünsterinseisoja 118 Jalostuksen tavoiteohjelma 1.1.2016-31.12.2020 Isomünsterinseisoja 118 Hyväksytty Saksanseisojakerho ry:n vuosikokouksessa 25.4.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.8.2015 Koonnut:

Lisätiedot

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA HOLLANNINPAIMENKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1 HOLLANNINPAIMENKOIRAT ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen x.x.2014 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen xxxkokouksessa

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry

Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO. Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 1 Valkoisenpaimenkoiran jalostuksen ta voite ohjelma JTO Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit Herdehund ry 2018-2022 Päivitys hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisessä toimikunnassa xx.xx.2017

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

Suomen Afgaanit ry. Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot (8)

Suomen Afgaanit ry. Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot (8) Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot 1.9.2005 1 (8) 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne 4.1.1 Rekisteröintimäärät Afgaanien rekisteröintimäärät lähtivät 1960-luvun lopulla voimakkaaseen nousuun

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 2013 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SUOMEN SCHAPENDOES RY 23 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA SCHAPENDOES Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty SKL:n jalostustieteellisessä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. Voimassa 1.1.2012 31.12.2016

Sisällysluettelo. Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. Voimassa 1.1.2012 31.12.2016 Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y. JAPANINPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa 1.1.2012 31.12.2016 Tekijät: Suomen Japaninpystykorvayhdistys r.y:n jalostustoimikunta 2010: Satu Taskinen,

Lisätiedot

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA EURASIERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2019-2021 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt SISÄLLYS

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 2017 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 29.10.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Havannankoirien käyttäytymiskysely

Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien luonnetta on arvioitu Suomessa hyvin vähän luonnetestien ja MHluonnekuvausten avulla. Luonne on kuitenkin äärettömän tärkeä ominaisuus, joka vaikuttaa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Suomen Hovawart ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.11.2013 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 11.1.2014 1. YHTEENVETO Hovawart

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017

LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 LAGOTTO ROMAGNOLO Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013 2017 Alkuperäinen JTO vuodelta 2008 Tavoiteohjelma 2008 2012 Hyväksytty Suomen Lagottoklubi ry:n yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty Spanieliliitto

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Eero Lukkari Populaatiogenetiikassa eläinpopulaatio tarkoittaa joukkoa, jossa mitkä tahansa uros ja naaras voivat lisääntyä keskenään. Evoluutio tarkoittaa

Lisätiedot

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma

KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma KEESHOND Jalostuksen tavoiteohjelma 2012-2016 2016 Suomen Keeshond ry Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa xx.xx.2011 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt xx.xx.2011 SKL:n hallitus hyväksynyt

Lisätiedot