LIITE 1. LIITE 2 Terveysneuvontapiste Visiitin tilastot LIITE 3 LIITE 4. Sisällysluettelo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1. LIITE 2 Terveysneuvontapiste Visiitin tilastot 2004 2007 LIITE 3 LIITE 4. Sisällysluettelo"

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo 1. Projektin tavoitteet ja taustat Matalankynnyksen hoitopalveluiden kehittäminen Apteekkikysely Terveysneuvontapisteiden kehittyminen Yhteistyöverkostojen luomisesta ja koulutuksista Palveluiden kehittyminen sairaanhoitajan työstä Matalankynnyksen palveluyksiköksi Vammaisten päihdepalvelukysely Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti Pointin palvelut Asiakaspalvelut Asiakaspalvelutilastoja Viranomaispalvelut Puhelinkonsultaatiopalveluiden tarkoitus Johtopäätöksiä Lopuksi LIITE 1 Apteekkikyselyn tulokset LIITE 2 Terveysneuvontapiste Visiitin tilastot LIITE 3 Terveysneuvontapiste Visiitin ja Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin terveysneuvontapalveluiden tilastovertailua vuodelta 2007 LIITE 4 Päihdepalvelukysely vammaisille 2

3 1. Projektin tavoitteet ja taustat Jyväskylän Seudun päihdepalvelusäätiö aloitti Raha-automaattiyhdistyksen tuella matalankynnyksen ja liikkuvan päihdepalvelun kehittämisprojektin vuonna Hankkeen päämääränä oli matalankynnyksen hoitopalveluiden kehittäminen huumeidenkäyttäjille Jyväskylän seudulla ja maakunnan alueella. Tavoitteena oli kehittää liikkuvan päihdehuollon erityispalveluita matalankynnyksen periaatteilla, jossa asiakkaan hoito pyrittiin toteuttamaan ensisijaisesti hänen omassa kunnassaan. Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin liikkuvan päihdepalvelutiimin palvelu- sekä hoidontarpeen arviointi ja hoitoonohjauspalvelut sekä alueelliset terveysneuvontapalvelut. Toiminta laajeni vaiheittain, ensin liikkuvaksi päihdepalvelutiimiksi ja kenttätyöksi ja syyskuussa 2006 siihen liitettiin huumepäivystys ja perustettiin Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti. Projektin kohderyhmänä olivat ensisijaisesti suonensisäisesti huumeita käyttävät hoitoon kiinnittymättömät asiakkaat ja sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason työntekijät. Lisäksi vammaisten päihdepalvelujen tarvetta mittaava kysely toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Vammaisneuvoston kanssa. Projektityöntekijänä toimi kokopäiväinen sairaanhoitaja. Keväällä 2005 hänen työparikseen tuli osa-aikainen sosiaalityöntekijä ja myöhemmin osa-aikainen sairaanhoitaja. Hanketta seurattiin ja arvioitiin Päihdepalvelusäätiön johtoryhmässä ja hallituksessa sekä Keski- Suomen päihdefoorumissa. Projektin alkuvaiheessa ohjausryhmä koostui Keski-Suomen päihdefoorumin alatyöryhmän jäsenistä. Projektin aikana ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin paremmin tarpeita palvelevammaksi ja joustavammaksi. Joulukuusta 2005 alkaen ohjausryhmä koostui Päihdepalvelusäätiön työntekijöistä. Tällä pyrittiin vahvistamaan projektin toiminnan ja tulosten juurruttamista ja vakiintumista osaksi perustyötä. 3

4 2. Matalankynnyksen hoitopalveluiden kehittäminen 2.1. Apteekkikysely Projektin alkuvaiheessa tehtiin Keski-Suomen maakunnan apteekkeihin kysely, jossa kartoitettiin apteekeista myytyjen ruiskujen ja neulojen määrää sekä apteekkien toiveita terveysneuvontapisteiden ja apteekkien väliselle yhteistyölle. Kyselyssä (kts. liite 1) kävi ilmi, että ruiskujen ja neulojen myyntimäärät ovat suurimpia Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Äänekosken apteekeissa. Näissä kunnissa oli myös uusia C- hepatiittitartuntoja eniten. C-hepatiittitartunnoista 99 % tulevat suonensisäisen huumeidenkäytön kautta. Kyselyssä apteekit toivat esille tarpeensa saada tietoa terveysneuvontapisteiden toiminnasta ja koulutusta mm. huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamisessa. Lisäksi toivottiin Keski-Suomen hoito- ja neuvontapaikkojen yhteystietoja apteekkiin asiakkaille annettavaksi. Kyselyn tulokset kerrottiin apteekkareiden yhteisessä koulutustilaisuudessa. Kun Terveysneuvontapiste Visiitti perustettiin toukokuussa 2000, apteekit ryhtyivät jakamaan oman kunnan terveysneuvontapisteen esitettä omille asiakkailleen. Vuonna 2008 suunnitellaan yhtenäinen terveysneuvontamateriaali apteekkien päivystyspakkauksiin, jossa mainitaan maakunnan alueella olevien terveysneuvontapisteiden aukioloajat. Jyväskylän ja Äänekosken terveysneuvontapalveluiden muutosten vuoksi terveysneuvontamateriaalia ei voitu toteuttaa projektin aikana Terveysneuvontapisteiden kehittyminen Ennen projektin alkua suonensisäisesti huumeita käyttäville tarkoitettuja terveysneuvontapisteitä oli Jyväskylässä ja Jämsässä. Projektityöntekijä toimi Jyväskylän terveysneuvontapisteen vastaavana työntekijänä ja tarjosi päihdealan sekä terveysneuvonnan koulutus- ja konsultaatiopalveluita kuntien työntekijöille. Projektityöntekijä teki yhteistyötä erityisesti kuntien kanssa, joissa oli apteekkikyselyn ja Keski-Suomen C-hepatiittitilastojen perusteella suonensisäisesti huumeita käyttäviä henkilöitä. Äänekosken kaupungin kanssa suunniteltiin terveysneuvontatoiminnan aloittamista yhdessä ja vuonna 2005 Äänekoskelle perustettiin Äänekosken kaupungin ja paikallisen päihdeklinikan ylläpitämä terveysneuvontapiste Visiitti. Äänekosken terveysneuvontapiste päätti vuonna 2007 kokeilla terveysneuvontatoimintaa 4

5 vuoroviikoin Äänekoskella ja Suolahdessa asiakkaiden tavoittamiseksi. Aikaisemmin terveysneuvontapiste oli avoinna vain Äänekoskella. Myös Laukaan ja Pieksämäen terveysneuvontapisteiden perustamisvaiheessa projektityöntekijä toimi konsultaatio- ja koulutusapuna. Keuruulla projektityöntekijä kävi esittelemässä terveysneuvontatoimintaa. Siellä he jatkoivat entiseen tapaan ruiskujen ja neulojen vaihtoa osana terveyskeskuksen ensiavun toimintaa. Varsinaista terveysneuvontapistettä Keuruulle ei perustettu. Keski- Suomen maakunnan ja Pieksämäen terveysneuvontapisteiden vastaavat työntekijät kokoontuivat säännöllisesti projektin alkuvaiheessa jakamaan kokemuksiaan toiminnasta. Projektityöntekijä toimi yhteistyön koordinoijana. Vuoden 2007 loppuun mennessä Jyväskylässä asiakkailla on ollut mahdollisuus terveysneuvontapalveluihin terveysneuvontapiste Visiitissä ja huumepäivystys Pointissa ( alkaen) aloitettiin jalkautuneen terveysneuvonnan kokeilu Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Asiakkaiden kohtaamispaikat valikoituivat heille tehdyn kyselyn perusteella. Toiminnan tavoitteena on tavoittaa huumeidenkäyttäjiä, jotka ovat estyneet erilaisista syistä käyttämään terveysneuvontapiste Visiitin tai huumepäivystys Pointin palveluita. Vuonna 2007 Keski-Suomen maakunnassa toimivat terveysneuvontapisteet Jyväskylässä, Laukaassa, Äänekoskella ja Jämsässä Yhteistyöverkostojen luomisesta ja koulutuksista Projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää malli, jossa jokaiselle ensimmäistä kertaa Jyväskylän Katulähetys ry:n ensisuojaan joutuneelle tehdään monipuolinen hoidon tarpeen arviointi ja tilannekartoitus niistä syistä miksi he ovat ensisuojaan päätyneet. Lisäksi pyrittiin tehostamaan niitä toimia, jotka ehkäisevät huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja motivoitiin nuoria asiakkaita matalankynnyksen terveysneuvontapalveluiden sekä tavoitteellisempien palveluiden piiriin mahdollisimman nopeasti. Jyväskylän kaupungin kotisairaanhoitaja oli projektin alkuvaiheessa kokopäiväisesti töissä Kankitien ensisuojassa. Hänen kanssaan rakennettiin mallia, jossa kiinnitettiin huomiota varsinkin nuorten huumeidenkäyttäjien syrjäytymisen ehkäisyyn. Uusista ensisuojaan tulleista huumeidenkäyttäjistä ohjaajina toimivat työntekijät informoivat sairaanhoitajaa ja hän kartoitti asiakkaan tilanteen tarvittaessa yhteistyössä jalkautuvan projektityöntekijän kanssa. 5

6 Jyväskylän terveyskeskuksessa oli vuonna 2004 meneillään TUUMA- projekti. Yhtenä projektin tavoitteena oli, että päihdeasiakkaat ohjautuvat lisääntyvässä määrin terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa asiakkaan tilannetta voi tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Projektityöntekijä suunnitteli yhdessä Jyväskylän kaupungin terveydenedistämisyksikön kanssa päihdeasiakkaiden hoitomallia terveyskeskukseen asiakkaan eri muutosvaiheet huomioiden. TUUMA- projektiin kuuluville sairaanhoitajille järjestettiin projektin tiimoilta koulutusta keväällä Koulutuksen tarkoituksena oli miettiä, mitä asioita tulisi ottaa huomioon asiakaan hoitoa suunniteltaessa sekä luoda yhteistyöverkostoa Päihdepalvelusäätiön ja perusterveydenhuollon välille. Projektityöntekijä osallistui koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa järjestettiin vuonna 2005 koulutuksia, jossa projektityöntekijä oli mukana. Kohderyhmänä olivat hoitotyötä ammatikseen tekevät henkilöt, jotka työssään kohtaavat huumeiden ongelmakäyttäjiä. Aiheet olivat huumeita käyttävien terveysneuvontaan, kohtaamiseen ja hoitamiseen liittyviä. Koulutuksissa oli tavoitteena myös selkeyttää ja suunnitella asiakkaiden hoitopolkuja yhdessä eri hoitotahojen kanssa. Toukokuussa 2005 järjestettiin sairaanhoitopiirin organisoimana Keski-Suomen kunnille koulutustilaisuus huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatautien torjumiseksi. A-klinikkasäätiö koordinoi tätä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa hanketta, jossa tavoitteena oli kertoa ja herättää keskustelua vuonna 2003 voimaan tulleesta tartuntatautiasetuksesta. Projektityöntekijä oli suunnittelemassa ja toteuttamassa koulutusta yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa Palveluiden kehittyminen sairaanhoitajan työstä Matalankynnyksen palveluyksiköksi Projektin alkuvaiheessa pääpaino oli apteekkikyselyn toteutuksessa, terveysneuvontatyön suunnittelussa ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Tammikuussa 2005 projektityöntekijä siirtyi kehittämisyksiköstä huumepoliklinikalle kehittämään liikkuvan päihdetyön ja konsultaatiotoiminnan hoitomallia. Projektin kehittymiselle ja toimintamallin vakiintumiselle oli olennaisen tärkeää, että työntekijä oli osana poliklinikkaa ja osallistui moni ammatillisiin tiimeihin. 6

7 Työnkuvan muuttuessa enenevässä määrin asiakastyöskentelyksi, tuli keväällä 2005 projektityöntekijän työpariksi puolipäiväinen alaikäisten hoidon tarpeen arviointimallia sekä katkaisu- ja vieroitushoitoa suunnitteleva ja hoitoa toteuttava sosiaalityöntekijä. Syksyllä 2005 perustettiin liikkuva päihdepalvelutiimi, johon kuuluivat matalankynnyksen ja liikkuvan päihdepalveluprojektin sairaanhoitaja, poliisiputkaan säilöön otettujen kehittämishankkeen sairaanhoitaja sekä alaikäisten hoidon tarpeen arviointimallia sekä katkaisu- ja vieroitushoitoa suunnitteleva ja hoitoa toteuttava sosiaalityöntekijä. Huumepoliklinikan perustehtäviin kuului tuolloin päivystystoiminta, avokuntoutus, rattiseurannat, opioidiriippuvaisten korvaus ja ylläpitohoito, liikkuva päihdepalvelutiimi sekä terveysneuvontatyö. Pian huomattiin, että huumepoliklinikan toiminta olisi kehittämisvaiheessa parempi jakaa matalankynnyksen palveluihin ja kuntoutuspalveluihin, jotta työntekijät pystyisivät paremmin keskittymään matalankynnyksen työn tai huumekuntoutuksen kehittämiseen. Erilaisissa kuntoutumisprosessin vaiheissa olevat asiakkaat tarvitsivat erilaisia hoitomuotoja ja käytäntöjä. Uuden palvelu- ja toimintakulttuurin vakiinnuttamiseksi käynnistettiin vuoden 2005 lopulla matalankynnyksen yksikön suunnittelu matalankynnyksen ja liikkuvan erityispalveluprojektin kokemusten perusteella. Keväällä 2006 Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön johtoryhmä päätti Pointin perustamisesta ja silloin asetettiin tavoitteeksi, että toiminta käynnistettäisiin syksyllä Toiminnan suunnittelemiseksi perustettiin työryhmä, johon siirrettiin liikkuvaa työtä tekevien projektien ja huumepäivystyksen työntekijät. Työryhmä laati kevään ja kesän aikana käynnistämissuunnitelman ja määritteli palvelurakenteet. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti perustettiin Pointin työryhmään liitettiin Matalankynnyksen ja liikkuvan erityispalvelun projektityöntekijät, huumepäivystyksen työntekijät, poliisiputkaan säilöön otettujen kehittämishankkeen sairaanhoitaja, alaikäisten palveluohjausta sekä katkaisu- ja vieroitushoitoa suunnitteleva ja hoitoa toteuttava projektityöntekijä sekä järjestöjen ja rikosseuraamusalan kuntoutusjatkumoprojektin työntekijä. Päihdepalvelusäätiön päihdepsykiatri konsultoi työryhmää tarvittaessa. Yhteinen toimintamuoto, liikkuvuus matalalla kynnyksellä joustavasti ja lähelle asiakasta, yhdistää työryhmän työntekijöitä. Toiminnan rakenteita ovat kerran viikossa pidettävä tiimipalaveri, jokaisena arkipäivänä kokoontuva asiakastiimi sekä suunnittelupäivät, joita oli vuonna 2007 kahdeksan. 7

8 Palveluita markkinoitiin kuntiin ja yhteistyökumppaneille sähköpostitse ja voimakkaasti verkostoitumalla. Pointin perustaminen, verkostoituminen ja liikkuvaa päihdepalvelua tuottavien projektien yhdistäminen toimintaan auttoi tuomaan jokaiselle hankkeelle yhteistoimintaa helpottavaa tukea toisista. Olennaista on, että jokainen tiimiin kuuluva eteni oman projektityön tavoitteiden suuntaisesti. Samalla projektien asiakkaat saivat kosketuspinnan päihdepalveluiden palvelu-, hoito- ja kuntoutumispolkuihin. Matalankynnyksen toiminnan ja projektien kautta asiakkaat ohjattiin vakiintuneiden päihdepalveluiden piiriin. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin toiminta vakiintuu osaksi Päihdepalvelusäätiön toimintaa. Vaikka kokemukset toiminnasta ovat vielä lyhytaikaisia, nähdään nopeasti kasvaneista asiakaskäyntitilastoista, että toiminta ja palvelukulttuurimuutos on ollut tarpeellinen Vammaisten päihdepalvelukysely Projektissa selvitettiin vammaisten päihdepalvelujen tarvetta ja tyytyväisyyttä päihdepalveluihin kyselyllä, joka toteutettiin Jyväskylän Vammaisneuvoston ja Jyväskylän seudun Päihdepalvelusäätiön yhteistyöllä (katso liite 4). Selvitystä varten laadittiin kyselylomake, jossa oli 23 teemoittain ryhmiteltyä kysymystä. Kyselyn avulla haluttiin selvittää vammaisten tyytyväisyys tämänhetkisiin päihdepalveluihin sekä mitä palveluja vastaajat toivoivat. Tiedot koottiin helmikuun 2007 aikana Jyväskylän kaupungin vammaispalvelutoimiston kuljetuspalveluiden alle 61- vuotiailta käyttäjiltä. Kysely lähetettiin kaikkiaan 302 henkilölle, joista 105 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi tuli siis 34,8 %. Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaat kokosivat kyselyn vastaukset sekä analysoivat ja tulkitsivat kyselyn tuloksia tilastotieteen opettajansa johdolla ja esittivät seuraavia tuloksia, arvioita ja pohdintoja. Eniten vastaajilla oli liikuntavammoja. Näkövamma oli kymmenellä. Muu vamma oli kaikkiaan 23 vastaajalla ja vammoina oli mainittu mm. MS-tauti, epilepsia ja aivovamma. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta. Suurin osa vastaajista (79,4 %) asuu omassa tai vuokra-asunnossa itsenäisesti. Loput asuvat vanhempien luona (6,9 %) ja palvelutalossa tai asuntolassa (10,8 %). Kotisairaanhoito tai kotipalvelu kävi vain 19 henkilön luona. 8

9 Kaavio 1 mukaan suurin osa oli päihteiden käytön takia käyttänyt terveyskeskuksen (34 %), A- poliklinikan (22 %) tai alkoholikuntoutuksen (16 %) palveluita. MItä palveluita olet käyttänyt päihteiden käytön takia? Psykiatrinen sairaala Keskussairaala Mielenterveystoimisto Alkoholivieroitus Alkoholikuntoutus A-poliklinikka Terveyskeskus Vastaajilta kysyttiin: missä ja miten päihdepalvelut pitäisi tuottaa? Eniten kannatusta saivat terveyskeskus ja liikkuvan päihdepalvelun työntekijän kotikäynnit tai asumisyksikkö (23 %). Seuraavaksi eniten kannatusta sai päihdepalvelusäätiö (22 %). Vastaukset on esitetty taulukossa 1 ja kaaviossa terveyskeskuksessa: 30 kpl 2. liikkuvan päihdepalvelun työntekijöiden kotikäynneillä tai asumisyksikössä: 29 kpl 3. päihdepalvelusäätiössä: 28 kpl 4. kotipalvelun yhteydessä: 20 kpl 5. puhelimitse: 9 kpl 6. sähköpostilla: 7 kpl 7. muu: 5 kpl yhteensä: 128 kpl Taulukko 1 9

10 Miten ja missä päihdepalvelut pitäisi tuottaa? muu sähköpostilla puhelimitse kotipalvelun yhteydessä päihdepalvelusäätiö 0 % 10 % 20 % 30 % liikkuvan päihdepalvelun työntekijöiden kotikäynneillä tai asumisyksikössä terveyskeskus Kaavio 2 Moni vastaaja toivoi, että palvelut olisivat mahdollisimman lähellä vammaista. Palvelut tulisi tuottaa siellä, missä ne toimivat parhaiten ja apua tulisi olla saatavissa ajoissa.. Vastaajat pitivät suoraa ihmiskontaktia parempana kuin esimerkiksi puhelinta ja sähköpostia. Asiantunteva palvelu tulisi olla hyvin saatavissa ja sitä pitäisi olla mahdollista saada myös kotiin. Moni vastaaja kannatti kotipalvelua, sillä siinä nähdään päivittäinen tilanne, työntekijän olisi ehkä helpompi tulla vammaisen asiakkaan luokse ja näin vammaisen oma liikkuvuusrajoitus ei olisi esteenä palvelun saamiselle. Apua tulisi saada paikassa, jossa vammainen tuntee olonsa turvalliseksi eikä hänen tarvitse hävetä omaa ongelmaansa. Avun saaminen omassa kodissa tuntui vastaajien mielestä hyvältä paikalta saada apua päihdeongelmaan. Jyväskylän Vammaisneuvoston ja Päihdepalvelusäätiön tekemän kyselyn tulosten perusteella tämän tyyppisen kyselylle oli selkeä tarve olemassa. Tutkimukseen saaduista vastauksista käy ilmi, että aihe on ajankohtainen ja vastaajat haluavat ottaa kantaa asioihin. Lisäksi vastauslomakkeista voidaan todeta, että kyselyyn vastaamiseen oli käytetty aikaa ja vastaukset olivat huolellisia. Tämän tutkimuksen yhtenä tärkeimpänä havaintona onkin systemaattisen päihdepalvelukyselyjärjestelmän rakentaminen, jonka avulla voidaan havaita muutokset ja seurata trendikehitystä. Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että vammaisten hoitoon hakeutumista ja päihdepalvelujen käyttöä rajoittavat palvelujen saatavuus, asenteet ja tiedon puute. Myös eri vamma- 10

11 ryhmien kesken näyttäisi olevan eroa. Kyselyn pohjalta tehty raportti toi useita avoimia kysymyksiä ja jatkotarkastelun mahdollisuuksia päihdepalvelujen kehittämiselle. Raportista nousee kuva päihdepalvelujen marginaalisesta asemasta ja vammaisten paikassa marginaalin marginaalissa. 3. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti Pointti on matalan kynnyksen ja liikkuvan työn periaatteella toimiva avopalveluyksikkö. Yksikkö on tarkoitettu hoitoon kiinnittymättömille tai hoitoon hakeutuville huumeiden käyttäjille sekä vaikeasti hoitoon kiinnittyville muille päihdeongelmaisille. Matalankynnyksen toimintamuotoja ovat päivystyspalvelu, terveysneuvontapalvelu ja liikkuva päihdepalvelu. Päivystyspalvelu on tarkoitettu huumeiden käyttäjille. Päivystykseen voi hakeutua lähetteellä tai oma-aloitteisesti ilman ajanvarausta. Päivystyspalveluja ovat palvelu- ja hoidon tarpeen arviointi, hoitovaraukset, hoitoon saattaminen, korva-akupunktio, päihdetestaukset sekä huumeiden käyttäjien läheisten ohjaus ja neuvonta. Päivystysaika on arkisin klo Sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän antamaa neuvontaa ja ohjausta annetaan arkipäivisin myös puhelimitse klo Terveysneuvontapalvelu on tarkoitettu suonensisäisiä huumeita käyttäville henkilöille sekä heidän läheisilleen. Palvelun tavoitteena on vähentää huumeiden käyttöön liittyviä tartuntatautiriskejä. Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin, testauttaa C- hepatiitti- ja hiv- vasta-aineet, puhdistuttaa pieniä haavoja sekä saada tietoa ja ohjausta mm. terveydenhoitoon, tartuntatauteihin ja hoitopaikkoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakas voi saada rokotesuojan A- ja B- hepatiittia vastaan. Terveysneuvontapalveluja on saatavilla päivystysaikaan arkisin klo Liikkuva päihdepalvelu tuotetaan joustavasti jalkautuen lähelle asiakasta. Palvelut on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille sekä muille viranomaistahoille ensisijaisesti kunnissa, joissa ei ole päihdehuollon erityispalveluita tai tilanteessa, jossa asiakas on estynyt saapumaan päivystykseen. Liikkuva päihdepalvelu tarjoaa puhelinkonsultaatiota sekä konsultaatiokäyntejä, arvioi asiakkaan palvelun tai hoidon tarvetta sekä ohjaa asiakkaan 11

12 tarvittaessa palveluiden piiriin. Kohderyhmänä ovat erityisesti moniongelmaiset, hoitoihin kiinnittymättömät asiakkaat, yhdyskuntapalvelussa olevat, alle 18-vuotiaat hoidon tarpeen arviointia sekä katkaisu ja vieroitushoitoa tarvitsevat sekä poliisiputkaan säilöön otetut hoidon tarpeessa olevat asiakkaat. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin työryhmään kuului projektin päättyessä neljä sairaanhoitajaa, kaksi sosiaalityöntekijää ja vastaanottohoitaja. Tarvittaessa konsultoidaan terveyskeskuslääkäreitä sekä Päihdepalvelusäätiön päihdelääkäriä. Pointissa tuotettiin strukturoitu hoidon tarpeen arviointimalli huumepäivystystyöhön ja otettiin käyttöön motivoivan haastattelun työmalli. Asiakkaat sitoutuivat hyvin käynteihinsä Pointin päivystyksessä ja huumevieroitusosastolle muodostui jono. Osa asiakkaista motivoitui avohoitokäynteihin. Heistä pienempi osa pystyi siirtymään raittiuteen tähtäävään jatkohoitoon huumekuntoutuspoliklinikalle. Suurempi osa käytti edelleen päihteitä, mutta he olivat halukkaita käymään harkintavaiheen keskusteluja avohoidossa. Jälkimmäisen ryhmän hoidon tarpeeseen vastaaminen osoittautui haasteelliseksi huumepäivystyksessä ja heidän hoidon tarpeeseensa pyritään kehittämään oma hoito-ohjelma. Huumekuntoutuspoliklinikalla aloitettiin huhtikuussa 2007 viiden käyntikerran kuntoutustarpeen arviointiohjelma. Nämä asiakkaat kuitenkin palautuivat kaikki matalan kynnyksen yksikköön. 3.1 Pointin palvelut Asiakaspalvelut Palvelutarpeen arviointi perustuu asiakkaan kohtaamiseen matalalla kynnyksellä. Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaille, joilla ei sillä hetkellä ole edellytyksiä kiinnittyä tavoitteellisempiin hoitoihin. Tavoitteena tapaamisessa on laatia palveluarvio asiakkaan ilmaisemien tarpeiden perusteella, vastata tarpeisiin mahdollisuuksien mukaan sekä ohjata ja tukea asiakasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä eteenpäin. Hoidon tarpeen arviointi perustuu asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan arviointiin sekä hänen päihdeongelmansa kartoittamiseen. Arvioinnissa selvitetään myös asiakkaan hoitomotivaatiota sekä valmiuksia hoitoon. Arviointi tehdään 1-5 tapaamisen aikana huomioiden asiakkaan kokonaistilanne. Arviointiin sisältyy tarvittaessa lääkärin tai psykiatrin 12

13 arvio. Hoidontarpeen arvioinneissa käytetään haastatteluiden tukena huumetestejä ja strukturoituja työvälineitä, kuten esim. HTA- lomaketta, EuroAdad- haastattelumallia sekä SDS-, AUDIT-, DAST-, ADS- ja BDI- kyselyitä sekä opiaattiriippuvaisille tarvittaessa Swosvieroitusoirekyselyä. Alaikäisten hoidon tarpeen arviointi Alle 18-vuotiaiden hoidon tarpeen arvioinnissa korostuu perhetilanteen ja viranomaisverkoston kartoittaminen ja terveysneuvonta. Alaikäisten päihdeongelman ja muun hoidon tarpeen arviointi sekä hoitoonohjaus toteutetaan lastensuojelulain perusteella yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja muiden viranomaisten kanssa. Jatkohoitoon ohjaus tehdään asiakkaan kanssa laaditun hoidontarpeen arvioinnin perusteella. Päivystysluonteisesti jatkohoitoon siirtyminen tapahtuu Pointin työntekijän saattamana. Verkostotapaaminen on usean eri viranomais- tai hoitotahon edustajien, asiakkaan, sekä Päihdepalvelusäätiön yhteinen neuvottelu. Verkostotapaamisiin osallistuu tilanteesta riippuen yksi, kaksi tai useampia päihdepalvelusäätiön työntekijöitä. Päihdetestit Päihdetesteillä tarkoitetaan alkometri-, huume- ja lääkeainemittauksia. Testejä tehdään hoidon tarpeen arvioinnin tai hoitotoimenpiteen osana. - alkometriin puhaltamisen jälkeen on välittömästi nähtävissä veren alkoholipitoisuus. - huume- ja lääkeainemittaukset otetaan asiakkaan henkilöllisyyden tarkastamisen jälkeen valvotusti virtsasta. Huumetestaukseen käytetään pääsääntöisesti ns. pikatestejä. Positiivisissa tapauksissa varmennustesti lähetetään Yhtyneiden laboratorioon aina, jos sillä on testattavalle juridisia seuraamuksia. C- hepatiitti ja Hiv- testit Asiakkaalle kirjoitetaan laboratoriolähete, jonka vastaukset tulevat palveluyksikköön. Vastaukset kerrotaan asiakkaalle henkilökohtaisesti. Positiivisesta tuloksesta tehdään tartuntatauti-ilmoitus. Raskaustesti otetaan asiakkaalta hoidon tarpeen arvioinnin tai hoitotoimenpiteen osana. 13

14 Korva-akupunktio on viiden pisteen hoitomenetelmä, jota voidaan käyttää apuna akuuttien vieroitusoireiden hoitoon ja tukemaan päihteettömyyttä. Akupunktiolla voidaan vähentää nukahtamis- ja univaikeuksia, levottomuus- ja ahdistusoireita sekä ehkäistä mielitekoja ja stressiä. Terveysneuvonta on huumeidenkäyttäjille suunnattua ohjausta veriteitse tarttuvista taudeista, sukupuolitaudeista sekä muista terveyteen liittyvistä asioista. Terveysneuvonnalla pyritään vaikuttamaan asiakkaan asenteisiin ja käyttäytymiseen lisäämällä tietoa riskikäyttäytymisestä. A- ja B- hepatiittirokotuksia annetaan riskiryhmille yleisen rokotusohjelman osana. Ruiskujen ja neulojen vaihtaminen Asiakkaan tuomat käytetyt ruiskut ja neulat vaihdetaan puhtaisiin. Neuloja ja ruiskuja vaihdetaan asiakkaan tuoma määrä. Jos asiakkaalla ei ole käytettyjä välineitä, annetaan viisi neulaa ja ruiskua mukaan. Puhtaiden ruiskujen ja neulojen mukana annetaan aina antiseptiset puhdistus- ja kuivat laput. Läheisten ohjaus ja neuvonta Asiakkaan läheisille tarjotaan mahdollisuus tukikäynteihin. Läheisten tukikäyntien avulla voidaan tukea vanhemmuutta ja antaa myös muille läheisille tietoa huumeiden käyttöön liittyvistä seikoista Asiakaspalvelutilastoja Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin eri palvelumuodot tavoittivat yhteensä 194 eri asiakasta, joista 44 ( 23 % ) oli naisia ja 150 ( 77 % ) miehiä tavoitettiin yhteensä 581 eri asiakasta, joista 154 ( 27 % ) oli naisia ja 427 ( 73 % ) oli miehiä. Erilaisia suoritteita kertyi työryhmälle Vuoden 2007 aikana suoritemäärät ovat kasvaneet, asiakastapahtumia oli 2934, ka. 245 asiakastapahtumaa kuukaudessa. Vuoden 2007 aikana asiakkaat kävivät keskimäärin viisi kertaa Pointissa. Vuosina jalkautuvaa päihdetyötä tehtiin usean pienen kunnan terveyskeskukseen, sosiaaliasemalle tai mielenterveystoimistoon. 14

15 Kaavio 3: Pointin toteutuneet asiakastapahtumat kuukausittain syys 06 loka 06 marras 06 joulu 06 tammi 07 helmi 07 maalis 07 huhti 07 touko 07 kesä 07 heinä 07 elo 07 syys 07 loka 07 marras 07 joulu 07 Matalankynnyksen toiminnan yhdistäminen huumepäivystykseen, päivystysajan lisääminen kolmeen tuntiin päivittäin ja sen ajoittuminen myöhemmäksi lisäsi tavoitettua asiakasmäärää sekä paransi asiakkaiden kiinnittymistä hoitoon. Myös puhelinpäivystysaika lisääntyi klo tapahtuvaksi. Suurin osa puheluista oli neuvontapuheluita, joiden tilastoiminen osoittautui liian haasteelliseksi kiireisessä päivystystyössä. Asiakaskirjamerkintöihin johtaneita konsultaatio- tai asiakaspuheluita kirjattiin vuonna 2007 yhteensä 617 kappaletta. Terveysneuvontapalvelut saatiin Pointin aloittamisen myötä jokaiselle arkipäivälle ja niitä käyttävien asiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2006 loppuun mennessä kolmeentoista. Nämä asiakkaat palauttivat yhteensä 952 ja heille annettiin 966 ruiskua ja neulaa 36 eri käynnin aikana. Vuoden 2007 aikana terveysneuvontapalveluita haki lisääntyvä määrä Keski-Suomen seudun huumeidenkäyttäjiä neuloja ja ruiskuja oli Pointissa vaihtanut puhtaisiin 73 eri asiakasta kahdeksasta eri kunnasta. Ruiskuja oli annettu ja palautettu kappaletta 282:n eri käynnin aikana Viranomaispalvelut Konsultaatio Puhelin- tai sähköpostikonsultaatio on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä muiden viranomaistahojen tueksi päihteisiin liittyvissä asioissa. 15

16 Konsultaatiokäynti on tarkoitettu asiakkaan hoidon tai palvelun tarpeen arvioinnin tekemiseen yhdessä paikallisen työryhmän kanssa. Konsultaatiopalvelua annetaan myös huumeiden käyttöön ja huumehoitoihin liittyvissä asioissa. Päihdepalvelusäätiö ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä solmivat vuoden 2007 kesällä ostopalvelusopimuksen konsultaatiopalveluista. Sopimus koskee sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden tekemää päihdeongelmaisten hoidon tarpeen arviointi- ja konsultaatiopalveluita sekä Yleislääketieteen- ja psykiatrian erikoislääkärin (päihdelääketieteen erityispätevyys), tekemää konsultaatiopalvelua. Terveysneuvontapalveluiden järjestäminen ja kehittäminen Jyväskylässä ja ympäristökunnissa Tuetaan terveysneuvontatoimintaa suunnittelevaa kuntaa tarjoamalla konsultaatiota ja koulutusta. Huolehditaan maakunnassa olevien terveysneuvontapisteiden koordinoinnista ja kehitetään apteekkien ja maakunnan terveysneuvontapisteiden välistä yhteistyötä suunnittelemalla mm. yhtenäinen terveysneuvontamateriaali apteekkien päivystyspakkauksiin palveluiden vakiinnuttua Puhelinkonsultaatiopalveluiden tarkoitus Palvelu on tarkoitettu tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisille päihteisiin liittyvissä asioissa. Puhelinkonsultaatio voi johtaa asiakastapaamiseen ja palvelu- tai hoidontarpeen arviointiin. Konsultaatiota tarjoaa arkisin klo 8-15 Pointin moni ammatillinen työryhmä, johon kuuluu sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä sekä päihdelääketieteeseen, psykiatriaan ja yleislääketieteeseen erikoistunut lääkäri. Konsultaatioissa hyödynnetään Päihdepalvelusäätiön työntekijöiden erityisosaamista siten, että puhelu ohjataan tarvittaessa eri ammattiosaajille. Palvelun tavoitteena on tarjota erityisosaamista joustavasti ja vastata mahdollisimman nopeasti tarpeeseen. Puhelinyhteyden perusteella jalkaudutaan tarvittaessa asiakkaan luo esim. terveyskeskukseen, mielenterveystoimistoon, sosiaaliasemille tai keskussairaalaan suunnittelemaan hoitoa yhdessä hoitavan tahon kanssa. Puhelimitse ohjataan ja neuvotaan myös asiakkaita sekä heidän omaisiaan. Konsultaatiosoitot ovat käsitelleet pääosin huumeasiakkaan hoitoon liittyvää neuvontaa ja ohjausta siitä, miten asiakas ohjautuu hoitojärjestelmässä eteenpäin. Asiakkaiden suorat yhteydenotot on ohjattu huumepäivystyspuhelimeen 16

17 4. Johtopäätöksiä Projektin alussa toteutettu apteekkikysely sekä Keski-Suomen C-hepatiittitilastot antoivat viitteitä terveysneuvontatoiminnan kehittämistarpeille Jyväskylän kaupungin ja maakunnan alueella. Terveysneuvontatyön kehittämistä auttoi joulukuussa 2003 voimaan tullut tartuntatautiasetus, joka velvoitti kuntia järjestämään terveysneuvontapalveluita huumeidenkäyttäjille. Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän C- hepatiittitilastot sekä ruiskujen ja neulojen myyntimäärät kertoivat, että alueella asui suonensisäisesti huumeita käyttäviä. Vuonna 2007 kaikissa yllä mainituissa kunnissa oli ruiskujen ja neulojen vaihtotoimintaa. Marraskuussa 2007 aloitettiin kokeiluna liikkuva terveysneuvontapalvelu Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskuntaan. Liikkuvalla terveysneuvontapalvelulla on tavoitteena etsivän työn periaatteella saada kontakti mahdollisimman moneen huumeiden käyttäjään. Jalkautunut toiminta madaltaa entisestään kynnystä hakeutua palveluihin. Projektin kokemusten perusteella iso osa suonensisäisesti huumeita käyttävistä ei hakeudu kiinteisiin terveysneuvontapisteisiin. Ensimmäiset kokemukset uudesta palvelusta ovat olleet myönteisiä. Terveysneuvonta-auton toiminnan suunnittelussa kuullaan asiakkailta tulevaa palautetta. Apteekkien asema ruiskujen ja neulojen myynnissä tulee säilymään merkittävänä, vaikka uusia terveysneuvontapisteitä perustettaisiin. Terveysneuvontapisteiden aukioloajat ovat rajalliset ja osa huumeidenkäyttäjistä asioi mielellään vain apteekeissa. Yhteistyö apteekkien ja terveysneuvontapisteiden välillä on merkittävä ja välttämätöntä. Apteekeista asiakkaille annettavat kirjalliset ohjeet, esim. Keski-Suomen maakunnan alueella olevista terveysneuvontapisteistä parantavat oletuksemme mukaan asiakkaiden hakeutumista terveysneuvontapalveluihin. Projektin loppuvaiheessa Jyväskylän terveysneuvontapiste Visiitin aukioloihin ja toimintaan on tullut muutoksia ja myös Äänekosken Visiitti kokeilee terveysneuvontatoimintaa vuoroviikoin Äänekoskella ja Suolahdessa tavoittaakseen asiakkaita entistä paremmin. Toiminnan vakiinnuttua toimitetaan apteekkeihin yhtenäiset ohjeet ja maakunnan alueella toimivien terveysneuvontapisteiden yhteystiedot. Projektin toimintaan vaikutti vuonna 2005 keskustelu ns. perustyön ja projektityön suhteesta Päihdepalvelusäätiön sisällä. Uuden toimintamuodon ja mallin sisään ajaminen toimivaan organisaatioon ei ollut helppo prosessi. Hankkeen kokemusten pohjalta tehtiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia palvelujen järjestämistavassa. 17

18 Matalankynnyksen ja liikkuvan päihdepalvelun kehittämisprojektin kautta siirrettiin päihdetyön erityispalveluja alueille, joille niitä ei ole aiemmin ollut saatavilla. Toisaalta kohderyhmänä ovat myös asiakasryhmät, jotka eivät ole pystyneet sitoutumaan tähän mennessä vahvasti kiinteisiin paikkoihin ja aikatauluihin sidottuihin toimintamuotoihin. Uudet toimintamallit ovat toisaalta mahdollisuus, mutta samalla ne ovat haaste, uhka vanhoille toimintakäytännöille. Kun luodaan uusia malleja, muokataan samalla myös vanhoja rakenteita, käytäntöjä ja työnkuvia. Tämä synnytti jännitteitä perinteisten rakenteiden ja uusien toimintamallien ja samalla työntekijöiden välille. Projekti vaikutti olennaisesti Matalan kynnyksen yksikön syntyyn. Yksikön saavuttamat tulokset ovat jo alkuvaiheessa huomattavia. Se on nopeasti tavoittanut suuren määrän huumeiden käyttäjiä. Yksikön perustamisen jälkeen yhteistyö huumevieroitusosaston kanssa muodostui tiiviiksi ja hyvin toimivaksi. Pointin tekemän hoidon tarpeen arvioinnin perusteella valitaan Pointissa asiakkaat huumevieroitusosastolle, jonne muodostuikin nopeasti jono. Lokakuusta 2006 lähtien kahdeksan paikkaisen huumevieroitusosaston jonossa on ollut yleensä 5-10 asiakasta. Huumevieroitukseen jonottavat asiakkaat saavat matalan kynnyksen yksiköstä avohoidollista tukea ja huumevieroitus toteutuu lähes kaikkien kohdalla. Hoitopolku vieroitushoitoon toimii. Suurin osa Pointin asiakkaista on päihteiden aktiivikäyttäjiä, jotka eivät halua huumevieroitukseen, mutta he ovat halukkaita käymään harkintavaiheen keskusteluja avohoidossa. Tämän ryhmän hoidon tarpeeseen vastaaminen on johtanut Pointin huumepäivystyksessä asiakasruuhkaan, koska toinen avohoitoyksikkö, huumekuntoutuspoliklinikka, toimii raittiustavoitteisesti. Hankkeen vaikutuksesta Päihdepalvelusäätiön hoitokäytännöt sekä palveluvalikko on arvioitu matalamman kynnyksen hoitomallin näkökulmasta. Johtopäätös on, että koko hoitoketju on paremmin nivottava matalan kynnyksen toimintaan. Muuten on vaarana, että matalan kynnyksen yksikkö jää erilliseksi saarekkeeksi ja muu palvelujärjestelmä jatkaa toimintaansa erilliseen malliin, kuten RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palveluiden merkitys raportissa todetaan (Kaakinen, Törmä, Huotari, Inkeroinen 2003). Muutosprosessi jatkuu siis projektin päättymisen jälkeenkin ja vuoden 2008 alusta lähtien Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin tehtäväksi lisättiin myös alkoholiasiakkaiden päivystystoiminta. Projektin myötä matalan kynnyksen palveluista on tullut Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön vakiintunutta toimintaa. Matalan kynnyksen hoitomallin juurruttaminen koko säätiön palveluvalik- 18

19 koon jatkuu tulevina vuosina kehittämällä matalan kynnyksen yksikön, vieroitusosastojen sekä päihdekuntoutuksen yhteistyötä. Prosessin välineitä ovat hallinnolliset, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Tavoitteena on erilaisia asiakkaita tukevien toimintojen kehittäminen, jotka mahdollistavat asiakkaille joustavasti kuntoutumisprosessin eri vaiheissa tukevan palveluvalikon. Tämä edellyttää yksiköiden yhdistämistä tai tiivistä yhteistyötä matalampiportaisten hoitomallien luomiseksi sekä koko säätiön päihdetyön tekemistä matalammalla kynnyksellä. Tämän projektin osalla juurruttaminen järjestön omaan toimintaan näyttää onnistuneen; hankkeessa kehitetyt palvelut ovat siirtyneet kiinteäksi osaksi Päihdepalvelusäätiön palveluvalikkoa. Asiakkaiden kannalta voidaan arvioida, että palveluiden saatavuus on parantunut ja hoitoon tulokynnys on madaltunut. Viranomaisten kannalta on arvioitavissa, että päihdetyön toteuttaminen liikkuvalla tavalla on parantanut konsultointimahdollisuuksia. Sairaanhoitopiiri ja Päihdepalvelusäätiö tekivät konsultaatiopalveluista ostopalvelusopimuksen kesällä Lisäksi puhelinkonsultointimahdollisuudet ovat parantuneet. Tästä hyvänä esimerkkinä on puhelinkonsultaatioiden määrällinen kasvu vuodesta 2006 vuoteen prosentilla. Yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa on entisestään tiivistetty. Hankkeessa kehitettyjen käytänteiden ja työmuotojen levittämistä on jatkettu aktiivisella, monipuolisella tiedottamisella. Tästä esimerkkejä ovat omien tiedotteiden jatkuva kehittäminen ja yhteistyö Radio Jyväskylän kanssa, jolle toivotaan edelleen jatkoa. Projektin loppuraportti liitetään Päihdepalvelusäätiön internet sivuille ja hankkeessa käytettyjen työmallien soveltamista muualla tullaan tukemaan. Projektin vaikutusten selvittämiseksi on tärkeätä, että siitä voidaan tehdä vielä toimintakäytäntöjen juurtuessa arviointia. Toimintamallien leviämisen osalta on pyydetty niitä soveltavia olemaan yhteydessä Päihdepalvelusäätiöön. Tämän ja projektin vaikutusten näkymisestä Päihdepalvelusäätiön omassa toiminnassa tullaan tekemään jatkossa selvitys. Aihetta tarjotaan opinnäytetyöksi. 5. Lopuksi Projektin ensimmäinen toimintavuosi painottui työn suunnitteluun ja yhteistyöverkostojen luomiseen. Terveysneuvontatoiminnan tarpeen kartoitus maakunnan alueella antoi pohjan jatkotyöskentelylle. Apteekkikysely synnytti myös paljon ajatuksia terveysneuvontatoiminnan 19

20 kehittämistarpeista. Pääpaino vuonna 2005 oli konsultaatiotoiminnan ja jalkautuvan työmallin kehittämisessä. Tammikuussa 2005 projektityöntekijä siirtyi kehittämisyksiköstä huumepoliklinikalle kehittämään liikkuvan päihdetyön hoitomallia. Arvioitiin, että projektin kehittymiselle on olennaisen tärkeää, että työntekijä on osana poliklinikkaa. Vuonna 2006 perustettiin Pointti. Liikkuvaa päihdepalvelua on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti niissä kunnissa, jossa päihdehuollon palveluja ei ole saatavilla. Asiakastapaamisiin saattaa olla matkaa yli 200 kilometriä, jolloin työntekijän päivä menee yhden asiakkaan tilanteen selvittämiseen. Jotta kunnat käyttäisivät palveluita, laskutettiin niitä projektin aikana vain asiakaskäyntiin vievän hinnan verran. Matkakustannukset menivät projektirahoituksesta. Projektin kokemusten perusteella kunnat, jossa työntekijät toimivat yksin, olivat tyytyväisiä palveluun. Asiakkaiden hoidon suunnittelu yhdessä ja hoitoon ohjaaminen saattaen vahvisti myös asiakkaan hoitoon sitoutumista ja toi turvallisuuden tunteen. Projektin kokemusten perusteella liikkuva päihdetyö ja asiakkaille tasapuolisten hoidon tarpeen arviointipalveluiden toteuttaminen koko Keski-Suomen alueella ei ole mahdollista ilman erillistä rahoitusratkaisua. Pelkät palveluiden suoritehinnat eivät kata liikkuvan päihdetyön toimintakuluja. Kuuluuko tasa-arvoisten hoidon tarpeen arviointimahdollisuuksien tarjoaminen ja rahoitus asiakkaille asuinpaikkakunnasta riippumatta kuntien vai raha-automaattiyhdistyksen järjestämisvastuulle jää selvitettäväksi. Ilman muuta on selvää, että hoitopalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, mutta kuuluuko valtiolle esim. raha-automaattiyhdistyksen kautta oma osuutensa tasa-arvoisten hoitomahdollisuuksien edellytysten luomisesta syrjäseuduille, jonne erityispalvelut eivät muuten yllä? 20

21 LIITE 1: Kysely Keski-Suomen maakunnan apteekkeihin kesällä 2004 Projektin alussa (kesäkuu 2004) tehtiin kysely Keski-Suomen maakunnan apteekkeihin. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää paljonko apteekit myyvät vuodessa ruiskuja ja neuloja huumeidenkäyttäjille ja kenen vastuulla tulisi olla käyttövälineiden hävitys. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää - montako ruiskua ja neulaa apteekit myyvät vuodessa ja monenko niistä he arvioivat menevän huumeidenkäyttäjille - ottavatko apteekit vastaan käytettyjä ruiskuja ja neuloja sekä kenen vastuulla tulisi olla käyttövälineiden hävitys - millaisia toiveita apteekkien ja terveysneuvontapisteiden väliselle yhteistyölle Kysely lähetettiin 38 eri apteekkiin Keski-Suomen alueelle kesäkuussa Apteekeista 21 (55 %) vastasi kyselyyn. Jyväskylän alueen apteekit osallistuivat 100 % kyselyyn (sis.10 apteekkia). Ruiskujen ja neulojen myyntikäytännöt apteekeissa 95 % (N 20) apteekeista myy ruiskuja ja neuloja kaikille asiakkaille ja 5 % (N 1) vastanneista myy muille, mutta ei tunnistettavissa oleville piikkihuumeiden käyttäjille. Jyväskylän apteekit myyvät ruiskuja ja neuloja vuodessa lähes yhtä paljon kuin Jyväskylän terveysneuvontapiste Visiitti vaihtaa vuodessa 21

22 Taulukko 1: Apteekkien myymät ruiskut ja neulat ajalla arviolta myyty vuodessa: huumeiden käyttöön: ruiskua neulaa ruiskua neulaa Hoviapteekki Kuokkala Säynätsalo apteekki Jyväsapteekki Uusi apteekki Yo/kauppakatu Keljon apteekki Yo/puistokatu Seppälän apteekki yhteensä Muurame* Korpilahti Jämsä Keuruu Jämsänkoski yhteensä Saarijärvi Konnevesi Viitasaari Äänekoski* Suolahti* yhteensä Hankasalmi Laukaa* Uurainen Palokka Vaajakoski yhteensä Keski-Suomen maakunnan alueella myytiin ruiskuhuumeita käyttäville asiakkaille ruiskua ja neulaa välisenä aikana. Laukaan, Muuramen, Äänekosken ja Suolahden apteekeilta kysyttiin puhelimitse ruiskujen ja neulojen myyntimääriä. Muilta osin he eivät osallistuneet kyselyyn. Yllä olevaan taulukkoon, taulukko 1, nämä apteekit ovat merkitty tähdellä (*). Konneveden, Viitasaaren, Muuramen, Seppälän ja Uuden apteekin myytyjen välineiden määriä ei ole kirjattu yllä olevaan taulukkoon siksi, että apteekki joko ei myy ruiskuja ja neuloja tunnistamilleen piikkihuumeiden käyttäjille, tietoja ei ole saatavissa tai ko. kohtaan ei ole vastattu. 22

23 Kaavio 1. Suonensisäisesti huumeita käyttävien asiakkaiden asiointi apteekeissa Montako asiakasta käy apteekissa kysymässä ruiskuja ja neuloja suonensisäiseen käyttöön liittyen (%) yli 5 asiakasta/viikko kork. 5 asiakasta/viikko yksi asiakas/ viikko yksi asiakas /kk muutama henkilö/vuosi ei yhtään Ainoastaan Jyväskylän apteekeissa asioi yli viisi suonensisäisiä huumeita käyttävää asiakasta viikossa. Korkeintaan viisi asiakasta viikossa asioi Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan apteekeissa. Pienemmissä kunnissa asiakkaita käy harvemmin. Ruiskujen ja neulojen vastaanottokäytännöt apteekeissa Apteekeista 40 % otti vastaan käytettyjä ruiskuja ja neuloja (N 8). Näistä apteekeista neljä sijaitsi Jyväskylässä. Käytettyjen ruiskujen ja neulojen vastaanottaminen järjestyi apteekeissa pääasiassa siten, että asiakas toi ne lasi-/ muovipurkissa apteekkiin ja sieltä käytetyt välineet menivät keräilyastiaan. Apteekeista 12 % oli valmis harkitsemaan ruiskujen ja neulojen vastaanottoa apteekeissa, 70 % ei ollut valmis harkitsemaan ja 18 % vastanneista ei osannut sanoa. Kaavio 2: Pistämällä huumeita käyttävien terveysneuvonta apteekeissa: Millaista neuvontaa apteekeista annetaan piikkihuumeita käyttäville ( % ) hoitopaikoista terveysneuvontapisteistä tartuntatautien ehkäisystä turvallisemmasta pistämisestä ruiskujen ja neulojen hävittämisestä muuta tietoa

24 Apteekeista 67 % antoi neuvontaa/ tietoa piikkihuumeita käyttäville. Asiakkaille jaettu tieto/neuvonta oli suullista (6 %), kirjallista (88 %) tai sekä suullista että kirjallista (6 %). Muu tieto sisälsi tiedotuksen Visiitin perustiedoista, palveluista, perussäännöistä ja aukioloajoista. Vastanneista apteekeista 48 % oli terveysneuvontapiste omalla paikkakunnalla. 36 % (N4) mielestä terveysneuvontapisteet eivät ole aiheuttaneet muutoksia välineiden myyntiin. 19 % (N2) vastaajista oli sitä mieltä, että terveysneuvontapisteet ovat vähentäneet välineiden myyntiä apteekeista. Syitä siihen, miksi muutoksia myynnin vähenemiseen ei ole ollut, haettiin käyttäjien lisääntyneestä määrästä sekä terveysneuvontapisteen liian lyhyestä aukioloajasta. Lisäksi terveysneuvontapisteen sijainti koettiin olevan liian kaukana Jyväskylän keskustasta. Kaavio3. Terveysneuvontapisteiden avaamisen vaikutukset apteekkien ruiskujen ja neulojen myyntiin. Millaisia muutoksia terveysneuvontapisteet ovat aiheuttaneet apteekkien neulojen ja ruiskujen myynnissä ( % ) ei muutoksia lisännyt välineiden myyntiä vähentänyt välineiden myyntiä en osaa sanoa Vastanneiden mielestä terveysneuvontapisteiden (100 %) ja terveysasemien tulisi järjestää puhtaiden ruiskujen ja neulojen saatavuus. Apteekkiverkoston vastuusta järjestää käyttövälineiden saatavuus jakoi mielipiteitä. 50 % mielestä apteekkien tulisi järjestää käyttövälineiden saatavuus ja 45 % oli järjestämistä vastaan. Tärkeäksi kuitenkin koettiin, että puhtaita ruiskuja ja neuloja on saatavilla. 24

25 Kaavio 4: Puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihdon järjestämisestä Kenen tulisi järjestää puhtaiden ruiskujen ja neulojen saatavuus ( % ) Apteekkiverkosto Terveyskeskukset Terveysneuvontapisteet Automaattijakelu kyllä ei ei kantaa Liikkuvat yksiköt Ei pitäisi lainkaan järjestää Kyselyn perusteella käytettyjen ruiskujen ja neulojen vastaanotto tulisi tapahtua terveysneuvontapisteissä (100 %) tai keräilypönttöjä hyödyntäen. Apteekkiverkosto ei ollut halukas vastaanottamaan käytettyjä välineitä (80 %). Kaavio 5: Käytettyjen ruiskujen ja neulojen vastaanoton järjestämisestä Miten käytettyjen välineiden vastaanotto tulisi järjestää ( % ) Apteekkiverkosto Terveyskeskukset Terveysneuvontapisteet Keräyspöntöt kyllä ei ei kantaa Liikkuvat yksiköt Eri tahojen yhteistyönä Kysyttäessä apteekkien toiveita terveysneuvonnan ja apteekkien väliselle yhteistyölle esille nousi seuraavanlaisia tarpeita: - tietoa terveysneuvontapisteen toiminnasta ja koulutusta huumetilanteesta, huumeidenkäyttäjän kohtaamisesta ja huumeiden vaikutuksista - tietoa hoitoon ohjautumisesta - apteekkien väliset käytännöt yhtenäisemmiksi, Keski-Suomen hoito- ja neuvontapaikkojen yhteystiedot ja käytännöt apteekkiin sekä asiakkaalle annettavaan kirjalliseen tiedotteeseen 25

26 - terveysneuvontapisteen aukioloajat pidemmiksi, terveysneuvontapiste auki joka päivä - enemmän yhteistyötä terveydenhuollon ja apteekkien välillä Tuloksista esille nousseet ajatukset ja kehittämisehdotukset Kyselyyn vastanneet apteekit huolehtivat kiitettävästi ruiskujen ja neulojen myynnistä. Apteekeilla on myytävänä päivystyspakkauksia, jotka sisältävät ruiskujen ja neulojen lisäksi puhdistuslappuja, tietoa terveysneuvontapisteistä, tartuntataudeista tai käyttövälineiden turvallisesta hävittämisestä. Yhtenäiset käytännöt apteekkien kesken ja asiakkaille annettavat kirjalliset ohjeet, esim. Keski-Suomen maakunnan alueella olevista terveysneuvontapisteistä parantaisi asiakkaiden hakeutumista palvelujen piiriin. Apteekkien asema ruiskujen ja neulojen myynnissä tulee jatkossakin olemaan merkittävä, vaikka terveysneuvontapisteitä perustetaankin lisää. Terveysneuvontapisteiden aukioloajat ovat rajalliset ja osa huumeidenkäyttäjistä asioi mielellään vain apteekeissa. Jyväskylän apteekit myyvät ruiskuja ja neuloja lähes yhtä paljon, kun mitä Jyväskylän terveysneuvontapiste Visiitti vaihtaa vuodessa. Ruiskujen ja neulojen myyntimäärät ovat suuria myös Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Äänekosken apteekeissa. Näissä kunnissa on myös uusia C- hepatiittitartuntoja eniten (C-hepatiittitartunnoista 99 % suonensisäisen huumeidenkäytön kautta). Lisäksi C-hepatiittitartuntoja oli muita kuntia enemmän Keuruulla, Suolahdessa ja Jämsässä. Näissä kunnissa apteekkien käyttövälineiden myyntimäärät huumeiden käyttäjille eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Tämä voi kertoa siitä, että suonensisäisiä huumeita käyttävät henkilöt käyttävät samoja välineitä useaan kertaan ja lainaavat ruiskuja ja neuloja myös toisilleen. Tällöin myös riski sairastua veriteitse tarttuviin tauteihin kasvaa. Pienempien kuntien huumeidenkäyttäjät saattavat myös ostaa käyttövälineensä esim. Jyväskylästä. Apteekeista ei kuitenkaan voi ostaa suuria määriä käyttövälineitä kerrallaan, joten pitkät asiointimatkat vaikuttavat siihen, että puhtaita välineitä ei aina ole saatavilla. Terveysneuvontapisteiden perustaminen myös pienempiin kuntiin, esimerkiksi terveysasemien yhteyteen, vähentää asiakkaiden riskikäyttäytymistä ja mahdollistaa kiinnittymisen kuntouttavampiin hoitoihin. Terveysneuvontapisteissä asiakkaalla on mahdollisuus rokotuksiin ja tartuntatautitesteihin ohjauksen lisäksi ja siellä voi asioida anonyyminä asuinkunnasta riippumatta. Näitä asioita ei voi hoitaa apteekista käsin ja usealla huumeita käyttävällä asiakkaalla on korkea kynnys kertoa huumeiden käytöstään terveysasemalla omalla nimellä asioidessaan. 26

27 Käytettyjen välineiden hävittämisestä Jyväskylässä vastaa tällä hetkellä muutaman apteekin lisäksi terveysneuvontapisteet ja Päihdepalvelusäätiön huumepoliklinikka. Jyväskylän terveysneuvontapisteeseen palautuu käytettyjä välineitä noin puolet siitä määrästä, mitä Visiitissä annetaan ja Jyväskylän apteekit myyvät vuodessa. Käytettyjen välineiden asianmukaiseen hävittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Tapahtuuko se sitten terveysneuvontapisteiden, apteekkien ja terveyskeskusten yhteistyönä, asiakkaiden tehostetulla ohjaamisella vai sijoittamalla keräilypönttöjä taajamiin? Mitä helpommaksi ruiskujen ja neulojen hävittäminen asiakkaalle tehdään, niin sitä tehokkaammin käytetyt välineet tulevat asianmukaisesti hävitettyä. Terveysneuvontapisteitä on tällä hetkellä sekä Jämsässä, Laukaassa että Jyväskylässä avoinna vain kerran viikossa, joten eri tahojen yhteistyötä asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan. 27

28 LIITE 2: Terveysneuvontapiste Visiitin tilastot Terveysneuvontapiste Visiitti on tarkoitettu suonensisäisiä huumeita käyttäville henkilöille ja heidän läheisilleen. Terveysneuvontapisteen tavoitteena on pyrkiä vähentämään veriteitse leviävien tautien tartuntariskiä, madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon ja luoda luottamuksellinen suhde huumeita käyttäviin henkilöihin. Terveysneuvontapiste Visiitti aloitti toimintansa Jyväskylässä toukokuussa vuonna Visiitti on avoinna kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Lisäksi marraskuusta -07 alkaen on kokeiltu jalkautuvaa terveysneuvontapalvelua Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin perustamisen ( ) jälkeen huumeiden käyttäjillä on ollut mahdollisuus terveysneuvontaan joka arkipäivä. Visiitin asiakkaista valtaosa käy myös Pointissa, jossa on mahdollisuus arvioida heidän hoidon tarvettaan tarkemmin. Näin hoitopolku tavoitteellisempiin hoitoihin on tullut sujuvammaksi. Pointin työntekijät työskentelevät myös Visiitissä, minkä on todettu madaltavan asiakkaiden kynnystä hoitoon hakeutumiseen. Visiitin ja Pointin erona mainittakoon, että Visiitissä asiakkaat asioivat anonyymeinä ja Pointissa asiakas asioi omalla nimellään. Palveluvalikoima Asiakkaille annetaan terveysneuvontaa veriteitse tarttuvista taudeista, sukupuolitaudeista sekä muista terveydellisistä riskeistä. Asiakasta ohjataan riskikäyttäytymisen vähentämiseen ja lopettamiseen liittyvissä asioissa, katsotaan ihon ja verisuonien kuntoa, hoidetaan pieniä haavoja ja tulehtuneita suonia. Asiakas saa tietoa myös terveyteen liittyvistä asioista, päihteistä ja hoitopaikoista sekä ohjausta ja neuvontaa hoitoon hakeutumiseen. Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa käytetyt injektiovälineet puhtaisiin. Neuloja ja ruiskuja vaihdetaan asiakkaan tuoma määrä. Jos asiakkaalla ei ole vaihtaa käytettyjä välineitä, annetaan viisi neulaa ja ruiskua mukaan. Tämän lisäksi asiakas saa mukaansa klikkikuppeja, kondomeja, antiseptisiä puhdistuslappuja ja kuivia lappuja, joilla painaa pistokohtaa pistämisen jälkeen. Asiakkaalla on mahdollisuus A- ja B- hepatiittirokotuksiin ja tarvittaessa kirjoitetaan laboratoriolähete Hiv- ja B- sekä C- hepatiittitesteihin. 28

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Puhelin: 014-2660213 Telefax: 014-2667003. Puhelin: 014-2667010 Telefax: 014-26 67003

AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Puhelin: 014-2660213 Telefax: 014-2667003. Puhelin: 014-2667010 Telefax: 014-26 67003 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä 01 03 2011 YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti Katuosoite: Postinumero:

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Palveluja kotoisasti kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja

Palveluja kotoisasti kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja Palveluja kotoisasti kotiin tuotavien palvelujen mahdollisuuksia ja rajoja Kehittämisjohtaja Ari Saarto A-klinikkasäätiö 12.10.2011 Millaisia palveluja? Monenlaisia palveluja; esimerkiksi perinteisiä avohoidon

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Huumeidenkäyttäjät apteekkien asiakkaina vuonna 2014

Huumeidenkäyttäjät apteekkien asiakkaina vuonna 2014 A-klinikkasäätiön raporttisarja 63 Kati Savolainen ja Airi Partanen Huumeidenkäyttäjät apteekkien asiakkaina vuonna 2014 Tiivistelmä Kysely huumeidenkäyttäjistä apteekkien asiakkaina toteutettiin kaikille

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari. 24.9.2015 Keuruu Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot