VAALIJALA. Kodin ja Koulun päivä TÄHTIOPPILAITA KOKO LUOKKA. Sateenkaaren koulun Rantalan luokassa on kaikkien ilo opiskella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAALIJALA. Kodin ja Koulun päivä TÄHTIOPPILAITA KOKO LUOKKA. Sateenkaaren koulun Rantalan luokassa on kaikkien ilo opiskella"

Transkriptio

1 VAALIJALA TIEDOTUSLEHTI 2/2013 Kodin ja Koulun päivä avasi koulun arkea oppilaiden vanhemmille TÄHTIOPPILAITA KOKO LUOKKA Sateenkaaren koulun Rantalan luokassa on kaikkien ilo opiskella MUUTTO OMAAN KOTIIN JÄNNITTI Miten sujui Andre Vorhon muutto Oravin palvelukotiin? Vaalijalan palveluille on tarvetta jatkossakin Hallituksen puheenjohtaja Anja Manninen uskoo kuntayhtymän vahvuuksiin 1

2 Arvot ovat työn selkäranka Alkusyksy on Vaalijalassa valmisteltu kuntayhtymän yhteisiä arvoja. Arvokeskusteluja Vaalijalassa on käyty ennenkin, viimeksi laajasti 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Tällä kertaa lähtökohdaksi valittiin yhteisten arvojen löytäminen. Arvot ovat: Ymmärtäminen ja vuorovaikutus Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Silloin kun puhetta ei ole, puhetta korvaavat muut kommunikaatiokeinot. Vaalijalassa ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi niin jokapäiväisissä tilanteissa kuin elämän taitekohdissa. Hänen tahtoaan kunnioitetaan ja sitä tuetaan. Vastuullisuus Vaalijala tarjoaa palveluja luotettavasti ja pitkäjänteisesti julkisena palvelujen tuottajana. Asiakas voi luottaa siihen, että palvelut ovat sisällöltään harkittuja, räätälöityjä ja niiden saatavuus on hyvä. Palvelujen sisällöllinen hyöty jää asiakkaalle ja taloudellinen hyöty Vaalijalan toiminta-alueelle. Osaavuus Vaalijala on kerryttänyt palveluosaamistaan yli sata vuotta ja toimii kehitysvamma-alan osaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä valtakunnallisesti. Osaavuus toteutuu kykynä vastata vaativiin kuntoutus- ja palvelutarpeisiin myös tulevaisuudessa. Arvojen merkitys on suuri. Organisaatio, jolla ei ole arvoja, ei ole myöskään tulevaisuutta. Siksi on tärkeää, että Tässä lehdessä: 4 Kuntoutuskeskuksen kuulumisia 4-5 Tähtioppilaita koko luokka Rantalan luokassa on luotu hyvää oppimisympäristöä määrätietoisesti parin vuoden ajan. 6-7 Oma koti kullan kallis Patikymppinen Andre Vorho pääsi muuttamaan omaan asuntoon Oravin palvelukotiin Mikkelissä syyskuussa. 7 Taidepesulan kuulumisia 7 Kaste-hanke päättyi arvoistamme keskustellaan ja sisäisesti mietitään miten arvot tuodaan näkyviksi arkityössä. Arvot ovat linkki historian ja tulevaisuuden välissä katsoen kuitenkin tiukasti tulevaisuuteen. Syksy 2013 on erinomaista aikaa luodata tulevaisuutta arvojen kautta. Vaalijalassa tapahtuu paljon ja ympärillämme valmistellaan uudistuksia, jotka muokkaavat koko Suomea uuteen asentoon kunnallisten palvelujen järjestämisessä ja tuotannossa. Julkisen talouden heikko tilanne on jo itsessään syy arvokeskusteluun. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa hallitusti muokataan, on syytä käydä arvokeskusteluja, jotta päätöksille saadaan yleinen hyväksyttävyys. Kun tätä kirjoitan, sataa ulkona syksyn ensimmäiset lumihiutaleet. Vuodenaikojen muutos on selvä. Muutos on yhtä selvästi Vaalijalan todellisuutta. Muutokseen voi sopeutua tai muutosta voi rakentaa. Vaalijalassa on valittu rakentaminen. Arvot ovat lähtökohta tulevaisuuden rakentamiselle. Yhtymäkokous vahvistaa Vaalijalan arvot kokouksessaan Aktiivista syksyä kaikille! 8-9 Kodin ja Koulun päivä Sateenkaaren koulun arki avautui lasten ja nuorten vanhemmille ensimmäisessä Kodin ja Koulun päivässä Vaalijalassa. 8-9 Oppilaskoti Koivussa kasvetaan itsenäiseen elämään 10 Kanervan palvelukoti Tervossa valmistui muista Vaalijalan ylläpitämistä kodeista poiketen kunnan rakennuttamana 11 Kansainväliset vapaaehtoiset Takasivu Puulan palvelukodin sadonkorjuujuhla VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 40, Nenonpelto puh , fax , Ilkka Jokinen Kuntayhtymän johtaja PÄÄKIRJOITUS Vaalijalan kuntayhtymän henkilöstö- ja sidosryhmälehti 2/2013 Toimituskunta: Ilkka Jokinen, Merja Jäppinen, Asko Mäkinen, Maarit Rantakurtakko ja Tero Eloranta. Toimitus ja taitto: Tero Eloranta, Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, 2013 Kansi: Rantalan luokan oppilaat Onni ja Tino. Palaute & juttuvinkit: Seuraava lehden numero ilmestyy keväällä Tähän numeroon otamme myös ilmoituksia. Luottavaisin mielin muutoksiin Hallituksen uusi puheenjohtaja Anja Manninen uskoo Vaalijalan vahvuuksiin Savon kehitysvammahuollosta vastaavan Vaalijalan kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana kesäkuussa aloittanut Anja Manninen luotsaa suurta laivaa tilanteessa, jossa tyrskyt käyvät voimakkaina. Sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen sekä vammaispalvelulain muutokset heijastuvat lähitulevaisuudessa voimakkaasti Vaalijalan toimintaan. Elämme vaihetta, jossa moni iso asia on täysin avoinna. Väliraporttien perusteella voimme odottaa, että kehitysvammaisten erityishuolto on siirtymässä muodostettavien uusien sote-alueiden järjestämisvastuulle. Todennäköisesti Savoonkin on tulossa useampia sote-alueita, sanoo Anja Manninen. Vaalijalan hallituksessa seurataankin suurella mielenkiinnolla, miten kehitysvammahuollon järjestämisvastuu toteutuu jatkossa. Vaalijala on tähän saakka ollut kehitysvammahuollon osalta varsin itsenäinen toimija Savossa. Uskon, että Vaalijala tulee olemaan edelleen vahva palvelujen tuottaja Savossa. Kuntayhtymän erityisosaamista ja henkilöstön vahvaa ammattitaitoa tullaan tarvitsemaan huomennakin. Jää nähtäväksi, miten toiminta organisoidaan, rahoitetaan, ja miten kunnat ovat tässä mukana, Manninen toteaa. Asiakkaat tärkeimpiä Tuleviin haasteisiin Vaalijalan kuntayhtymä lähtee kuitenkin hyvin valmistautuneena. Anja Mannisen mukaan vuosia sitten valittu strategia on ollut hyvä ja osoittaa vahvuutensa tulevissa muutoksissa. Osaamista on vahvistettu määrätietoisesti, uusia palveluasumisen yksiköitä on rakennettu kuntiin ja Nenonpeltoa on kehitetty kuntoutuskeskuksen suuntaan. Vahvaa osaamista löytyy myös autististen lasten ja nuorten opetuksessa. Eli suunta on ollut oikea, Manninen toteaa. Syksyllä järjestetyiltä valtakunnallisilta erityishuollon päiviltä Manninen kertoo saaneensa vahvistusta käsitykselle, että rakenteiden muut- tuessa itse perustyö laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottamiseksi kehitysvammaisille ei tule muuttumaan. Meidän pitää muistaa, että byrokratiasta huolimatta keskiössä on oltava yksilöllistä apua ja kuntoutusta tarvitsevien ihmisten ja heidän perheidensä tarpeet, Anja Manninen muistuttaa. Piti tulla hallituksen rivijäsen Terveystieteen lisensiaatti, Pieksämäen kaupunginvaltuutettu ja vuosi sitten Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Anja Manninen kertoo lupautuneensa alunperin vain hallituksen jäseneksi. Vaalien jälkeen piirien välisissä neuvotteluissa kävi selväksi, että puheenjohtajaksi tulee valita pieksämäkeläinen nainen. Näin tehtävä sitten tuli minulle, Manninen kertoo. Vaikka hän ei aiemmin ole ollut mukana Vaalijalan hallinnossa luottamustehtävissä, on kuntayhtyhmä silti hyvin tuttu entuudestaan. Ehdin olla Vaalijalassa 20 vuotta töissä eri tehtävissä, viimeiset vuodet ylihoitajana, ennen siirtymistäni Diakin palvelukseen. Ja sen jälkeenkin yhteistyötä on tehty eri hankkeiden muodossa. Kovin sivussa en siis ole ollut Vaalijalan toiminnasta koko aikana. Syksyn ja loppuvuoden kysymyksiä Vaalijalan uudelle hallitukselle tulee olemaan kuntayhtymän tulevan toiminnan suuntaamisessa. Kuntien Anja Mannisen mukaan Vaalijalan hallituksessa päätöksenteon keskiössä ovat kehitysvammaiset henkilöt, heidän etunsa sekä koko Savon kehitysvammahuollon etu. lausunnot kehyssuunnitelmasta linjaa tulevaa pitkälle. Toivon, että meillä olisi nähtävissä selkeä suunta, johon toimintaa lähdetään kehittämään. Nähtäväksi jää, onko Vaalijalalla mahdollisuutta jatkaa esimerkiksi vapaaehtoisena kuntayhtymänä, Manninen toteaa. Vaalijalan hallitus Hallitus uusiutui perusteellisesti. 13 jäsenestä vain kaksi jatkaa vanhasta hallituksesta. Uusina aloittavien joukossa on kuitenkin useampi aiemmin hallitustyössä mukana ollut sekä yhtymäkokouksessa kotikuntaansa edustanut jäsen. Puheenjohtajana toimii Anja Manninen (kesk.) Pieksämäki. Varapuheenjohtaja on Veijo Koljonen (sd.) Suonenjoki. Hallituksen muut jäsenet ovat Jorma Räsänen (kesk.) Kaavi, Pentti Puustinen (kesk.) Kuopio, Maarit Tarvainen (kesk.) Tervo, Riku Kurttila (kesk.) Savonlinna, Riitta Kauppinen (kok.) Kuopio, Seppo Hujanen (kok.) Mäntyharju, Ulla Sohlman (ps.) Mäntyharju, Eeva Konttinen (ps.) Juankoski, Ari Kekäläinen (sd.) Pieksämäki, Tauno Holm (sd.) Juva ja Kaarina Korhonen (vas.) Iisalmi. 2 3

3 Rantalassa reilut kaksi vuotta sitten yhteistyössä Vaalijalan AVEKKI-kouluttaja Niko Kivimäen kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen kolmen viikon välein pidettävien säännöllisten tapaamisten muodossa. Toimin itse aikaisemmin pitkään opettajana Kaivohuoneella. Kun siirryin opettamaan psykososiaalista tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, huomasin, ettei autististen lasten kanssa käytössä ollut toimintatapa enää riittänyt, Satu Varpainen kertoo. Hän myöntää, ettei uuden toimintatavan hyväksyminen käynyt aivan käden käänteessä. Syyn hakeminen omasta toiminnasta vaatii paljon itsetutkiskelua. Pitää hyväksyä omat virheet ja se, että virheitä tulee. Pitää myös oppia toimimaan tilanteissa oikein ja tehdä oikeat ratkaisut juuri sillä hetkellä. Olemme oppineet ennakoimaan ja välttämään hankalien tilanteiden syntymistä, myöntää Satu Varpainen. Myös oppilaat ovat omaksuneet toimintatavan. Toisista kouluista tuleville muutos on ollut iso. Toisaalta tuloksetkin ovat olleet mahtavia. Eräskin Rantalan ykkösluokan oppilas on kahden vuoden jälkeen kaupassa työharjoittelussa ja kykenee täysin itsenäiseen työskentelyyn ohjatusti. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuulumisia Suloisen lämpimän syksyn jälkeen odotellaan ensilumia. Muutamia hippusia on jo satanutkin tätä kirjoittaessani. Syksy oli ihana runsaine marjaja sienisatoineen ja erityisen lämpine ja aurinkoisine ilmoineen. Syksystä jäi mukavasti virtaa talven koitoksiin. Keväällä joutsenet tulivat ja nyt ne taas keräävät porukoitaan ja matkaavat etelään. Kuntoutuskeskuksessa on taas monia uusia suunnitelmia ja innovaatioita. Oppilaskoti Koivun taloon kaupungissa suunnitellaan viidettä huonetta ja saamme uuden oppilaskotipaikan, pienkeittiöllisen yksiön nuorelle erityistä tukea tarvitsevalle kuntoutujalle, jossa voi harjoitella itsenäisemmän asumisen taitoja. Huoneen remontointi on suunniteltu toteutettavaksi vuoden vaihteen jälkeen. Rakennus 9 eli Kaislan ja terapeuttien toimitilojen eli Telakan remontit etenevät hyvää vauhtia ja tilojen odotetaan olevan valmiit maaliskuun lopussa Tällöin loppuu 14-paikkaisen Kymppi-osaston toiminta ja osa kuntoutujista muuttaa Kaislaan. Se on 10-paikkanen, kahteen kolmen henkilön ja yhteen neljän henkilön yksikköön jaettu, pääasiassa pitkäaikaista kuntoutusta tarjoava kuntoutusyksikkö. Kaislan henkilökunta on jo valittu ja henkilöstön koulutus on suunniteltu. Kuntoutusyksikön johtajana jatkaa Reetta Kosola, joka toimi Kympin osastonhoitajana aiemmin. Seuraavaksi remontoidaan Apollo Seuraavakin remontointikohde on jo päätetty. Nenonpellossa sijaitseva asumisyksikkö Apollo lopettaa toimintansa keväällä Apollon 14 asukkaan muuttovalmennukset aloitettiin syyskuun alkupuolella ja heille etsitään uusia koteja omilta kotipaikkakunniltaan. Apollon rakennus peruskorjataan perusteellisesti ja tulevaisuudessa talon nimi muuttuu Reimariksi. Reimari tulee tarjoamaan vaativaa psykososiaalista kuntoutusta koko maamme tarpeisiin. Myös muistakin kuntoutusyksiköistä ollaan lähivuosina muuttamassa. Esimerkiksi pieksämäkeläisille pitkäaikaiskuntoutujille olemme suunnittelemassa avopalvelukotia eli Marian palvelukotia Pappilanmäen läheisyyteen Pieksämäelle. Marian palvelukotiin tulee kolme neljän henkilön pienkotia. Henkilöstöhallinta on siirtynyt nykyaikaan uuden ohjelman myötä. Sijaisehdokkaat voivat ilmoittautua -sivustoilla sijaiseksi ja sitten itse hallita omia tietojaan, kuten esimerkiksi milloin ovat mahdollisesti käytettävissä. Erityistyöntekijöiden osalta tilanne on hiukan parempi kuin esimerkiksi syksyllä. Olemme saaneet psykologeja, toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä. Edelleenkin rekrytointirintamalla huolta herättää puheterapeutin saatavuus sekä lääkäritilanne. Lähdemme talvea kohden taas innostuneina uusista asioista. On onni, että voimme kehittää toimintaamme edelleen, se pitää yllä työmotivaatiota ja innostaa uuden oppimiseen myös henkilökuntaa ajatellen. Vaalijalan kuntayhtymä ja kuntoutuskeskus siis edelleen kehittyy ja erikoistuu. Toivomme, että valtakunnallisesti edelleen yhä merkityksellisemmäksi toimijaksi erityisen tuen saralla. Maarit Rantakurtakko kuntoutuksen johtaja 4 Rantala ykkösen luokka yhteiskuvassa etualalla vasemmalta Jali, Tino, lähiohjaaja Marika Pakarinen, Konsta, lähiohjaaja Minna Aarnikoski, lähiohjaaja Sari Säämänen, Iida, Emmi, Väinö, lähiohjaaja Irina Väisänen, Onni, opettaja Satu Varpainen ja ohjaaja Taru Jehkinen. Hyvästä käytöksestä tai erinomaisesta suorituksesta saa tähden. Kun tähtiä on tarpeeksi, voi ne vaihtaa vaikkapa tuntiin tietokoneella. Mikä koululuokka se tällainen on, jossa jaetaan tähtiä, oppilaat saattavat käydä hieromassa opettajan hartioita ja jossa avoimesti jaetaan päivittäiset ilot ja surut? Erilainen koululuokka on Vaalijalan Sateenkaaren koulun Rantalan ykkösluokka. Luokassa on otettu pari vuotta sitten käyttöön AVEKKI-toimintatapaan pohjaava malli opettaja Satu Varpaisen johdolla. Oppilaan käytöksen sijaan syitä mahdollisille ongelmille lähdetään hakemaan itse tilanteesta sekä henkilökunnan omasta toiminnasta. Taustalla on ajatus, että lapsissa ja nuorissa Yhteistyö kodin kanssa tiivistä ei ole vikaa, vaan meidän aikuisten pitää miettiä, miten me omalla toiminnallamme helpotamme tai vaikeutamme heidän elämäänsä, Satu Varpainen kertoo. Rantalan ykkösluokan arjessa opettaja tai ohjaajat miettivät, mikä tilanteessa tai opetuksessa oli suunniteltu huonosti tai mikä aikuisen omassa toiminnassa johti siihen, että nuori pahoitti mielensä ja osoitti sen käytöksellään. Jos kotona on ollut hankala viikonloppu tai nuorella on kova koti-ikävä, niin silloin me emme enää vaadi täyttä työpanosta. Voimme joustaa ja keventää opetusta. Tänään tehdään puolet tehtävistä ja huomenna enemmän, kun tilanne on parempi, sanoo Satu Varpainen. Oppilaan ei toivotulle käytökselle ovat syinä usein kommunikaation puutteet, sosiaaliset taidot, tunteiden hallinta, mieliala, aistihavainnot, mielipaha tai sisäistyneet automatisoituneet käyttäytymismallit. istuskellaan ulkona ja tehdään yhdessä ruokaa. Meillä on käytössä motivoiva palkkiojärjestelmä oppilaille. Joka päivä he äänestävät keskuudestaan yhden, joka saa tähden. Myös henkilökunta äänestää yhden suoriutujan ja tosi poikkeuksellisesti toiminut oppilas voi saada bonustähden, kertoo Satu Varpainen. Kolmesta tähdestä oppilas voi sitten itse valita, käykö herkkupurkilla vai tavarayllätyspurkilla, ottaako läksyistä vapaan päivän vai vahtaako yhden oppitunnin mihin haluaa. Erittäin suosittua on ollut vaihtaa oppitunti tunniksi tietokoneella. Tuolloin voi surffata etsimässä tietoa omaan tehtävään tai harrastukseen liittyen. Hyväksymistä ja ennakointia Uuden toimintamallin juurruttaminen aloitettiin Rantalan luokan oppilaista viisi käy koulua kotoa käsin ja kolme asuu Nepparin oppilaskodissa. Yhteistyö kodin ja koulun välillä onkin erittäin tärkeää ja tiivistä. Vanhemmat myös tukeutuvat Satuun ja meihin ohjaajiin. Jos heitä askarruttaa jokin muukin kuin koulunkäyntiin liittyvä asia, he ottavat meihin yhteyttä ja kysyvät herkästi neuvoa, sanoo ohjaaja Taru Jehkinen. Yksi esimerkki tästä on yhteydenotto erään entisen oppilaan vanhemmalta. Oppilas on siirtynyt tänä syksynä jatko-opintoihin ja uudessa koulussa oli tullut ongelmia. Hämmentynyt vanhempi pyysi jatko-opintopaikkaa olemaan yhteydessä Rantalan henkilökuntaan, koska aiemmin ongelmia ei opintojen suhteen ollut. Vanhemman pyyntö on todella luja luottamuksen osoitus meidän toimintaa kohtaan. Se myös kertoo, että olemme oikealla tiellä, pohtii Satu Varpainen. n Opetuksessa painottuu toiminnallisuus Opetus toteutetaan oppiainekohtaisesti jokaisen oppilaan yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan. Toiminnallisuus kuitenkin korostuu. On pidetty yökoulua, yhteisiä kotapäiviä ja liikuntatunteja. Yökoulussa on käyty yhdessä illalla uimassa, syöty pitsaa ja laulettu yöpuvut päällä karaokea. Kotapäivinä puolestaan oteaan kerran kuussa rennommin, Kunkin päivän tähdet ja niiden saajat näkyvät luokan seinällä olevalta taululta. 5

4 Johnny Maddox tuuraa Irina Leinoa Taidepesulassa Asko Manninen kävi katsastamassa oman postilaatikon paikan. Andre Vorhon totuttelu oman asunnon arkeen alkoi Oravissa lounaalla oma-ohjaaja Ulla Montosen avustaessa. Kukkia uuteen kotiin. Andre Vorho toi uuden kodin johtajalle, Annamari Lausakselle, syksyn väreissä hehkuvan krysanteemin. Terttu Kehus esittelee Oksana Vorholle Andren Oma koti, paras koti -kansiota. Andre on hyvin iloinen ja sosiaalinen kaveri. Hänen kanssaan tulee hienosti juttuun. Toivon, että pystyn osaltani huolehtimaan siitä, että hänen oppimansa ja omaksumansa taidot pysyvät ja kehittyvät edelleen täällä meillä, Ulla Montonen sanoo. Postilaatikosta löytyy oma nimi Parikymppinen Andre Vorho nauraa ja on hyvällä tuulella. Aurinkoisena syyskuun päivänä hän muutti vasta viikkoa aiemmin valmistuneeseen Oravin palvelukotiin Mikkeliin Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta. Mukana muuttopuuhissa olivat Andren äiti, Oksana Vorho, sekä omahoitaja Hanna Stjerna ja muuttovalmentaja Terttu Kehus Vaalijalasta. Hieman muutto jännitti, vaikka muuttovalmennuksen aikana uutta kotia oli käyty Mikkelissä katsastamassa useaan otteeseen. Andre oli hieman kalpea, kun lähdettiin Vaalijalasta ajamaan kohti Mikkeliä. Sen verran taisi jännittää. Mutta kun oma äiti oli täällä perillä vastassa, niin heti alkoi hymyilyttää ja jännitys hävisi saman tien, kertoo Terttu Kehus. Valmistautuminen muuttoon alkoi jo huhtikuussa, jolloin Oravin palvelukotiin muuttavien ryhmä kokoontui Sinisiivessä Vaalijalassa. Muuttovalmentajina toimivat Mari Jämsen ja Terttu Kehus. Paikan päällä Mikkelissä vierailtiin katsomassa rakennustöiden edistymistä viisi kertaa ja samalla tavattiin toisia Mikkelistä muuttavia. Viimeisellä vierailulla jokainen pääsi katsastamaan myös oman tulevan asuntonsa. Muuttoon valmentautumisen aikana olemme täyttäneet Oma koti, paras koti -kansiota. Osastolla ja Andren kotona on myös puhuttu muutosta ja siihen liittyvistä asioista, Hanna Stjerna kertoo. 6 Oma asunto tuo itsenäisyyttä Muutto Oraviin tuo Andre Vorhon lähelle omaa, Mikkelin Rantakylässä asuvaa perhettä. Äiti iloitsee, että välimatka lyhenee ja Andren luona on nyt helpompi käydä. Yhtenä vaihtoehtona oli, että Andre olisi muuttanut perheensä luo, mutta hän itse halusi oman asunnon. Tämä on iloinen, mutta samalla stressaava hetki. Tärkeintä on kuitenkin se, että poika selvästi viihtyy omassa asunnossa. Andre vietti koko kesän perheen kanssa ja kyllä siinä äitikin huomasi, että poika tarvitsee itsenäisyyttä, sanoo Oksana Vorho. Andren koti on sisustettu tutuilla, vanhempien luota tuoduilla huonekaluilla. Oma televisio on löytänyt jo paikkansa ja pian tutut julisteetkin on kiinnitetty seinille. Kasseja puretaan ja vaatteet löytävät paikkansa kaappien hyllyiltä. Kiva on muuttaa omaan asuntoon, viestittää Andre Vorho päätään nyökytellen. Pian arki alkaakin rullata Oravin palvelukodin tahtiin. Andre alkaa käydä viitenä päivänä viikossa työtoiminnassa Pihlajapuiston toimintakeskuksessa. Terapioista on puolestaan toimitettu tarvittavat tiedot palvelukodin väelle Vaalijalasta. Andren oma-ohjaaja Oravissa on Ulla Montonen. Hän kävi tapaamassa Andreta ensimmäisen kerran viikkoa ennen muuttoa Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. Kangasniemeltä muuttanut Asko Manninen käy tarkistamassa lähes ensi töikseen, onko pihapiirissä komeasti rivissä seisovien postilaatikoiden joukossa varmasti omalla nimellä varustettu laatikko. Ja onhan siellä. Kyllä täällä kelpaa asua. Olen aina halunnut asua omassa kotikunnassa Mikkelissä, Asko Manninen kertoo. Uuden oman asunnon lisäksi hän on iloinen uudesta työpaikasta. Heti muuttoa seuraavalla viikolla alkavat nimittäin työt Savosetin monipalvelukeskuksessa Mikkelissä. Aika menee paremmin, kun on jotain mielekästä tekemistä. Vaikka kyllä omassa asunnossakin viihtyy, Asko Manninen toteaa. Tutustumista puolin ja toisin Muuttoviikko on ollut Oravin palvelukodissa melkoinen rupeama. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään maanantaina. Seuraavat muuttopäivät olivat keskiviikko ja torstai. Lauantaina puolestaan saapuivat viimeiset pari asukasta. Suurin osa muuttajista tulee Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta, mutta joukossa on myös muutamia mikkeliläisiä vanhempiensa luota omaan asuntoon muuttavia. Oravin palvelukodin johtaja Annamari Lausas kertoo, että muuton porrastus on ollut toimiva ratkaisu. Muutossa tärkeintä on se, miten asukkaat ja heidän tuntemuksensa huomioidaan ja niihin suhtaudutaan. Meillä pitää olla aikaa olla yhdessä ja tutustua toisiimme puolin ja toisin. Tällöin on hyvä, että yhden päivän aikana muuttaa kerrallaan vain muutama asukas, sanoo Annamari Lausas. Oravissa on kaikkiaan 15 asuntoa, joista yksi on tarkoitettu tilapäiseen asumiseen. Henkilökuntaa on johtajan lisäksi 18 henkilöä. Jokaisella asukkaalla on oma ohjaajansa, joka on vastuussa tämän asioiden hoitamisesta. Näin alkuvaiheessa tuntuu, että muutto on mennyt todella hyvin ja asukkaat alkavat pikku hiljaa kotiutua. Miellä on täällä hyvin motivoitunut henkilökunta, joten uskon, että kun perusasiat ovat kunnossa, niin arkikin alkaa sujua hyvin, Annamari Lausas toteaa. n Taidepesulan toiminta on käynnistynyt tänä syksynä taidetoiminnan ohjaaja Irina Leinon opintovapaan tuuraajan, kuvataiteilija Johnny Maddoxin johdolla. Maanantaisin ja tiistaisin Taidepesulan valloittavat koululaiset, kun taas loppuviikko on omistettu pesulan aikuistaiteilijoille. Taidepesula antaa kokemuksellista ja kuntoutusta tukevaa taidetoimintaa erityistä tukea tarvitseville taiteen tekijöille Vaalijalassa. Taidepesulassa käy yksilöllisessä ja säännöllisessä taidetoiminnassa noin 25 eri-ikäistä taiteentekijää viikossa yksin tai pienissä ryhmissä. debasaarissa ja tutustutaan eri kulttuureja edustavien lasten ja nuorten elämään. Näyttelymateriaali koostuu eri tekniikoilla valmistetuista piirustuksista ja maalauksista, isokokoisista kankaista, veistoksista, videoille dokumentoiduista esityksistä, arjen kuvauksista sekä lyhytelokuvista. Näyttelyn suomalaisten lasten ja nuorten teokset ovat syntyneet taiteellisesti lahjakkaille kehitysvammaisille suunnatun, Vaalijalan kuntayhtymän ja Maaseudun Sivistysliiton yhteisen Taidemyrskystudio-hankkeen tuloksena. Taideteoksia on Kuopion, Mikkelin ja Varkauden taidestudioista sekä VaalijaMukara mukara -näyttely Kuopiossa lan taidepesulasta. Kesällä 2013 Taidepesulan taiteilitaidepesulan taidekasvattaja Liisa joiden töitä oli nähtävillä K. H. RenKauppisen ohjauksessa Namibiassa, lundin museossa Kokkolassa In view Beninissä, Vienan Karjalassa ja Suomessa työskennelleiden taideryhmien I sikte -kokoomanäyttelyssä. Esillä oli kaikkiaan 14 taiteilijan töitä. Vaateoksia on nähtävillä Kuopion taidemuseossa lokakuun 10. päivästä ensi lijalan Taidepesulan lisäksi näyttelysvuoden helmikuun puoliväliin saakka. sä oli mukana taiteilijoita Kaarisillan Mukara mukara nimeä kantavassa taidekeskuksesta Nastolasta sekä näyttelyssä kuljetaan värikkäässä tai- Atelje Inutista Tukholmasta. Yhteisen kehittämistyön juurruttaminen Kasteen paras anti Valtakunnallisen vammaispalvelujen kehittämishanke Kasteen Savon osahanke päättyi elokuussa Vaalijalan kuntayhtymän hallinnoiman Savon osahankkeen painopisteitä olivat palvelurakenteiden, palveluohjauksen ja -suunnittelun sekä osaamisen kehittäminen. Hankkeen myötävaikutuksella luotiin Savoon neljän vuoden aikana hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuteen kantavia toimintaperiaatteita. Käytännössä Savon osahanke on tuonut palveluntilaajia ja -tuottajia yhteisen pöydän ääreen sekä tarjonnut mahdollisuuden yhteiskehittämiselle. Näin ovat syntyneet mm. muuttoja päivystystilanteiden asiakaslähtöiset toimintamallit sekä periaatteet tuottajien ja tilaajien yhteistyössä tuottamille palveluprosesseille. Hankkeen aloitteesta syntyi myös vertaisverkostoja, kuten vammaissosiaalityön alueellinen verkosto. Parasta antia Vaalijalan Kaste-hankkeen vastaavan kehittämissuunnittelija Seija Eskelisen mukaan on ollut yhteisen kehittämistyön juurruttaminen osaksi arkea. Havaittavissa oli jo hankkeen päättyessä laadullisia hyötyjä, joita saadaan toimijoiden välisestä lisääntyvästä vuoropuhelusta ja sen heijastumisesta lähipalvelujen vammaistyöhön, totesi Seija Eskelinen. Osahankkeessa työstetty materiaali puolestaan tuo esille palvelujen käyttäjien ja heidän omaistensa ääntä. Hanke perusti Savossa tehdylle kehittämistyölle ja sen tuloksille oman internet-sivuston. Sivusto löytyy osoitteesta 7

5 Jali Heikkiselle oli myös tärkeää, että äiti ja isä tulivat tutustumaan Sateenkaaren kouluun ja Nenonpeltoon. Kotiin Kuopioon lähti viemisiksi Taidepesulasta omatekemä taideteos. Kuopiolainen Jali Heikkinen on käynyt vuoden Sateenkaaren koulua Nenonpellossa. Syyskuussa vietetty Kodin ja Koulun päivä antoi hänen vanhemmilleen mahdollisuuden tutustua yhden päivän aikana Jalin arkeen sekä tutustua vapaammin opettajiin, muuhun koulun henkilökuntaan sekä kuntouttajiin Nenonpellossa. Meille on todella tärkeää päästä kiinni Jalin arkeen, sillä hän asuu ja käy koulua täällä viikot, eikä Jali tule kotiin ihan joka viikonloppukaan. Opettajiin ja henkilökuntaan on mukava tutustua myös näin epävirallisemmin, kuin mitä on mahdollista kuntoutus- ja hoitopalaverien yhteydessä, kertoo Päivi Heikkinen. Äiti ja Jalin isä Pekka Heikkinen pitävät tärkeänä, että vanhemmat voivat Kodin ja Koulun päivän aikana tutustua kaikessa rauhassa ympäristöön sekä koko Nenonpellon yhteisöön, jossa Jali asuu ja käy koulua. Onhan luonnollista, että vanhemmat haluavat pitää kiinni oman lapsen arjesta ja kokea kuuluvansa vielä siihen. Olemme joutuneet antamaan omaa lastamme pois todella paljon fyysisesti. Mutta henkinen ote pitää edelleen ja siitä vanhempana haluaakin pitää tiukasti kiinni, myöntää Pekka Heikkinen. Molemmat suosittelevat Kodin ja Koulun päivän kaltaisia tapahtumia lämpimästi lisää. Henkilökunnalta tämä on vaatinut todella Opettajiin ja henkilökuntaan on mukava tutustua myös näin epävirallisemmin, kuin mitä on mahdollista kuntoutus- ja hoitopalaverien yhteydessä, kertoo Päivi Heikkinen. ison panostuksen ja arvostamme sitä todella korkealle, sanoo Päivi Heikkinen. Vahvistusta kodin ja koulun yhteistyölle Kodin ja Koulun päivä on valtakunnallinen päivä, jonka koulut voivat toteuttaa haluamallaan tavalla. Vaalijalassa teemapäivää vietettiin ensimmäistä kertaa syyskuun lopulla. Päivän suojelijana toimi opetusministeri Krista Kiuru. Sateenkaaren koulun rehtori Sirkka Tammiruusun mukaan päivän tavoitteena oli erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten oppimisen, kasvun sekä kuntoutuksen tukeminen vahvistamalla kodin, koulun ja muiden kuntouttajien välistä yhteistyötä. Tärkeää oli tutustuminen ja kohtaaminen puolin ja toisin vanhempien, koulun väen ja muiden kuntouttajien kanssa. Saadun palautteen mukaan päivä oli erittäin onnistustunut. Tulemme varmasti järjestämään teemapäivän uudestaan ensi Koivu sai kolmannen pientaloon sijoitetun oppilaskodin Pieksämäen keskustaan tammikuussa. Koivun uusimman oppilaskodin on tarkoitus rakentaa siltaa kuntoutuksessa olevan nuoren ja ympäröivän yhteiskunnan välille. Kaikki yksiköt ovat erikoistuneet nuorten psykiatriseen kuntoutukseen. Ilkka Moilasen mukaan ohjaajan työ keskustan kodissa on kaikkea hoitajan ja kotona olevan vanhemman tehtävien väliltä. Oma iltavuoro alkoi tällä kertaa välipalan valmistelulla koulusta palaaville nuorille. 8 Petron haave toteutui Koivu kolmoseksi nimetty oppilaskoti toimii jatkopaikkana nuorelle Nenonpellon kuntoutuskeskuksen jälkeen. Nuoret opettelevat elämään ja toimimaan omatoimisesti ympäröivässä yhteiskunnassa, kertoo oppilaskoti Koivun johtaja Anne Kemppi-Särkkä. Monelle nuorelle pääsy kaupunkiin, keskelle palveluja ja monia harrastusmahdollisuuksia, on hyvin tärkeä etappi omassa kuntoutuksessa. Elämä kuntoutuskeskuksen yhteydessä Nenonpellossa kun on varsin suojattua. Reilun kymmenen kilometrin päähän keskustaan on iltaisin varsin hankala lähteä harrastuksiin. Meillä jokainen nuori saa harrastaa ja touhuta pitkälle omien mielihalujen mukaan. Emme pakota tai painosta mihinkään. Nuoret kyllä saavat neuvoja vuonna, kertoo Sirkka Tammiruusu. Kodin ja Koulun päivä rakentui erilaisten toiminnallisten aktiviteettien ympärille, jotka oli suunniteltu yhdessä toiminnallisen kuntoutuksen ja oppilaskotien kanssa. Ohjelmassa oli mm. melontaa, musiikkia, aistihuone, ratsastusta sekä oppilaiden järjestämä kahvila. Päivän aikana vanhemmilla oli myös mahdollisuus keskustella opettajien, muun koulun henkilökunnan sekä kuntouttajien kanssa. Tällaiset kohtaamiset ovat aina erityisen arvokkaita, sanoo Sirkka Tammiruusu. n ja opastusta aina, kun tarvetta on, mutta muuten jokainen harjaantuu täällä toiminaan arjessa hyvin itsenäisesti, Anne Kemppi-Särkkä sanoo. Viikkokalenterista selviävät puolestaan jokaisen harrastukset ja muut menot koko viikon ajalta, kertoo ohjaaja Ilkka Moilanen. Yhden viikonlopun kuukaudessa nuoret viettävät oppilaskodissa. Silloin pyritään Ilkka Moilasen mukaan järjestämään jotain erikoisempaa tekemistä, vaikkapa keilaamista yhdessä. Pieni yhteisö on toimiva Koivun kuntoutus on suunnattu vuotiaille nuorille, joilla on erityisiä oppimiseen, käyttäytymiseen tai mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia. Keskustan kotiin nuoret tulevat yleensä yhden lukuvuoden ajaksi, aloitettuaan joko kymppiluokkan tai valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen. Parhaiten kuntoutuksen kannalta toimii pieni yhteisö. Tällä hetkellä keskustan oppilaskotiin mahtuu kerralla neljä nuorta. Heistä pitää huolta ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, Anne Kemppi-Särkkä kertoo. Oppilaskodissa eletään lähes normaalia kodin arkea ruuanlaittoineen, siivouksineen, pyykihuoltoineen ja esimerkiksi talvella omakotitaloon kuuluvine lumitöineen. Tämä myös vaatii henkilökunnalta toisenlaista sitoutumista työhön. Arki pyörii pitkälti yhdessä laaditun kalenterin pohjalta. Siihen merkitään, kenellä on keittiövastuu ja siivousvastuu nuorten yhteisistä tiloista. Ratkaisu havaittu hyväksi Koivun keskustan oppilaskoti toimii aivan tavallisessa omakotitalossa. Uutta oppilaskotia lähdettiin etsimään kun Koivun kahteen aiempaan yksikköön Nenonpellossa oli enemmän tulijoita kuin mitä voitiin ottaa vastaan. Keskustan oppilaskoti on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Nuorten omatoimisuus on kasvanut kohisten ja he ovat ottaneet hienosti vastuuta omasta arjestaan, kehuu Anne Kemppi-Särkkä. n Kuuselan luokaa käyvä Petro Hytinkoski on ahkera valokuvaaja. Haavena hänellä on ollut oman digijärjestelmäkameran saaminen sekä valokuvauskurssille pääseminen. Tänä keväänä puolet haaveesta toteutui, kun hän sai oma digijärkkärin. Toinen puoli haaveesta toteutuu vuoden loppuun mennessä, kun Petro pääsee valokuvauskurssille Kuopioon. Kamerahankinnan teki mahdolliseksi Thyra Lindgrenin testamenttivarat. Tuliterä Nikonin digijärkkäri haettiin yhdessä kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakon, kuvataiteilija Johnny Maddoxin sekä kansainvälisten vapaaehtoisten, Serhan Umut Uysallarin ja Luca Rosettin kanssa Rajala-shopista Kuopiosta. Sain vielä mukaan paremman objektiivinkin. Muistikortti on isoin mahdollinen. Sille mahtuu peräti 5000 kuvaa, esittelee Petro Hytinkoski. Alkukesästä hankitulla kameralla on jo kuvattu paljon. Viimesimmät otokset muistikortilla ovat Petron kolmesta kissasta sekä sieniretkestä metsään. Tähän saakka Petro on tutustunut kameran toimintaan omatoimisesti, mutta pian on luvassa valokuvauskurssi. Siellä hän pääsee tutustumaan valokuvauksen saloihin ammattilaisen ohjauksessa. Näin Petron viime Vaalijalan tiedotuslehdessä sanoiksi pukema haave on toteutunut. Petron seuraava haave on päästä kuvaamaan ulkomaille. Vanhempainneuvosto Vaalijalan vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimii Mika Hollström Savonlinnasta. Varapuheenjohtaja on Sirkku Lappalainen-Ruppa Kuopiosta. Muut jäsenet toimikaudella ovat Eeva Eloranta-Lappalainen Pieksämäki, Reino Häkkinen Rantasalmi, Kaarina Korhonen Iisalmi, Paula Pakarinen Suonenjoki, Juho Kortelainen Leppävirta, Nina Konu Varkaus, Pirjo Lahikainen Mikkeli ja Anneli Reinikainen Kangasniemi. Sihteerinä toimii Marja Kekki Pohjois-Savon poliklinikalta Kuopiosta. Vanhempainneuvosto on kuntayhtymän hallituksen asettama toimikunta, jonka hallitus nimittää omaisjärjestöjen esityksestä toimikaudekseen. 9

6 Vaalijalassa on tänä syksynä ollut vapaaehtoisessa harjoittelussa italialainen Luca Rossetti ja turkkilainen Serhan Umut Uysallar. Suomeen ja Nenonpeltoon heidät on tuonut kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMOn Youth in Action -ohjelmaan kuuluva Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu -ohjelma, jossa Enemmän kuin pelkkää vapaaehtoisuutta Juhlakahvit maistuivat Kanervan palvelukodin asukkaille vihkiäis- ja kodinsiunauspäivänä. Kanervan palvelukoti Tervossa valmistui hieman muista Vaalijalan ylläpitämistä kodeista poiketen kunnan rakennuttamana. Asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin asuntoihinsa toukokuun alussa ja vihkiäis- ja kodinsiunausjuhlaa päästiin viettämään yhdessä lokakuun alussa. Oma koti, sanoo lämpöä ja tyytyväisyyttä äänessään tervolainen Hannu Pulkkinen ja istahtaa sängylleen. Hän on yksi Kanervan palvelukodin 15 asukkaasta. Oma asunto on selvästi tärkeä ja mieluinen. Sängylläkin on mukava istahtaa edes hetki, vaikka juhlapäivänä ei oikein malttaisikaan. Eikä mikään ihme, sillä asukkaat ovat tutustuneet toisiinsa ja henkilökuntaan hyvin ja yhteinen sävel yhdessä asumisessa on löytynyt. Palvelukodin johtaja Kyllikki Uimonen korostaa, että Kanervassa kunnioitetaan asukkaiden itsemääräämisoikeutta, korostetaan yhteisöllisyyttä sekä pyritään aktivoimaan asukkaiden Hannu Pulkkinen oli vielä hieman huolissaan, löytääkö jouluomia voimavaroja ja osallistumista oman kodinpukki varmasti uuteen asuntoon jouluna. arkeen ja juhlaan. Alku on ollut työntäyteistä, mutta kyllä me olemme myös nauttineet näistä upeista ja toimivista tiloista, sanoo Kyllikki Uimonen. Raili Ritvanen viihtyy uuden kodin yhteisissä oleskelutiloissa. 10 Seuraa unelmaa Päätös syntyi ilman soraääniä Tervossa palvelukoti ja sen kehitysvammaiset asukkaat ovat tiivis osa pientä kuntayhteisöä. Tästä on vahvana osoituksena se, että Tervossa kunta rakennutti uuden palvelukodin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tuella, kun Vaalijalan rakennusohjelma tuntui etenevän kunnan näkökulmasta hitaasti. Päätös uuden palvelukodin rakennuttamisesta tehtiin täysin ilman soraääniä. Kanerva onkin saatu aikaan kuntalaisten vahvalla yksimielisyydellä, korosti juhlassa puhunut Tervon perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maarit Tarvainen. Kanervassa asukkaiden asuminen perustuu normaaliin asukkaan ja Vaalijalan väliseen vuokrasopimukseen. Asunnot ovat jokaisen asukkaan yksityisaluetta, jonka sisustamisesta ja ylläpidosta he itse vastaavat omaisten, edunvalvojien ja palvelukodin henkilökunnan tukemana. Vaalijala huolehtii tarvittavien tukipalvelujen järjestämisestä kotikunnan tekemän maksusitoumuksen pohjalta. Tervon palvelukoti noudattaa ulkoisilta puitteiltaan pitkälle Vaalijalan muiden vastaavien palvelukotien ilmettä. Arkkitehtisuunnittelusta Tervossakin on vastannut Art Michael. Toiminnallisuuden ja tilojen toteutuksen suhteen suunnittelussa on kuunneltu tarkalla korvalla työskennellään vapaaehtoistyöprojektissa jossain Euroopan maassa 6-12 kuukautta. Oheisissa jutuissa Lucan ja Serhanin ajatuksia vapaaehtoistyöstä Vaalijalassa. henkilökuntaa. Esimerkiksi saunassa meillä on lauteet lattiatasossa, jolloin huonompijalkaisetkin saunojat pääsevät helposti löylyyn. Lisäksi meillä on kaksi tilavaa lasiterassia, jollaisia ei vielä muissa palvelukodeissa ole, kertoo Kyllikki Uimonen. Onko homma saatu pakettiin? Kanerva on Vaalijalan ylläpitämistä palvekodeista jo kahdeksas. Rakenteilla ja suunnitteilla on kaksi palvelukotia, jolloin vuoteen 2015 mennessä Vaalijalalla on yhteensä 10 kotia eri puolilla Savoa. Joko tämä riittää? Onko homma jo saatu pakettiin?, kysyi juhlapuheen pitänyt Vaalijalan kuntayhtymän eläkkeelle siirtynyt johtaja, sosiaalineuvos Erkki Paara. Hän uskoo, että laitosasumisesta voidaan luopua vuosien mittaan, mutta samalla ei pidä lopettaa kehitysvammaisten hoitoa ja kuntoutusta. Paaran mukaan Suomeen tulisikin kehitellä tulevaisuutta ajatellen eri vammaisryhmien yhteisiä, uuden ajan kuntoutusyksikköjä. Vaalijala voisi olla tällainen Itä- ja Keski-Suomen ERVA-alueen erityisryhmien osaamiskeskus. Olisi Savon erityisryhmien sekä Itä- ja Keski-Suomen kuntien etu, jos tarvittavat erityispalvelut olisivat kohtuullisella etäisyydellä, Paara visioi.n Synnyin Edirnen kaupungissa Turkissa vuonna Kotikaupunkini on pieni ja rauhallinen. Se sijaitsee Bulgarian ja Kreikan rajalla. Olen opiskellut radio- ja tv-tekniikkaa yliopistossa. Opiskelun jälkeen aloitin vapaaehtoistyön Turkissa nuorten parissa. Olen kouluttaja ja vastuuhenkilö paikallisessa toiminnassa. Osallistuin aluksi paikallisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Turkissa. Viime vuonna edustin organisaatiotamme Armeniassa. Se oli ensimmäinen matkani ulkomaille. Menin nuorisovaihtoon Serbiaan viime vuoden lokakuussa. Englannin kieleni parani siellä huomattavasti ja tapasin siellä paljon ihmisiä eri maista. Nämä olivat lyhyitä jaksoja ja näiden jälkeen ajattelin, että olen valmis ja minulla on riittävästi taitoja olla ulkomailla pidempäänkin. Kuulin Eurooppalaisesta Vapaaehtoispalvelusta (EVS) muutamilta ystäviltäni. Etsin tietoa internetistä ja perehdyin asiaan enemmän. Ajattelin, että EVS on paras vaihtoehto minulle. Puhuin asiasta perheeni kanssa ja he tukivat minua. Alussa on vain ääniä. Ääniä, jotka saavat sinut lähtemään, ääniä, jotka vaativat sinua löytämään jotain uutta. Ääniä, jotka kutsuvat sinut uusiin kokemuksiin, uusien ystävien luo, uuteen elämänmuotoon. Ne ovat ääniä, joihin seireenien tavoin on mahdotonta vastata ja jotka vetoavat sinuun kerta toisensa jälkeen. Ne aukaisevat sinulle ovia jotakin tuntematonta kohti, mutta ne tekevät sen rauhoittavasti. Talletan itseeni nämä äänet, jotka vähän ajan kuluttua muuttuvat ajatuksiksi, päätöksiksi, toiminnaksi. Ymmärrät, että vain matkaa tehden voit lopulta arvostaa noita tuttuja voimavaroja. Antaessasi vähän turvallisuuden tunteestasi opit sen, mikä on tarpeellista tietää ihmissuhteiden taiteesta. Näin valitset tien, jota seuraat. Teiden risteäminen antaa matkalle merkityksen, toisten antaessa kokemukselle juonen. Tapaat kohtaloita, jotka antavat muodon sinun henkilökohtaiselle tähtikuviollesi, sinun jäljellesi maailmassa. Matkasi huipulla Työkaverini kehotuksesta soitin maailmanvaihdon toimistoon Helsinkiin, koska Suomeen haluttiin vapaaehtoisia. Oli monia paikkoja, mihin olisin voinut hakea. Valitsin kuitenkin Vaalijalan. Tässä kuussa tulee neljä kuukautta täyteen. Alku oli hieman hankala, erilaisesta kulttuurista ja odotuksista johtuen. Tapasin ystävällisempiä ihmisiä kuin olin osannut aikaisemmin odottaa. Myös sää oli hyvin lämmin kesällä, toivon samaa talven ajaksi. Huomasin suomalaiset ihmiset hieman ujoiksi, mutta tutustumisen ja yhteisten kokemusten jälkeen he ovat lämpimämpiä. Odotan jännityksellä talvea ja haluan ehdottomasti hiihtää ja käydä pilkillä. Vaalijalassa autan päivittäisessä työssäni asiakkaita ja henkilökuntaa. Olen työskennellyt Aikovassa, Sinisiivessä ja Savosetillä. Olen tykännyt työstäni ja olen mielelläni hyödyksi eri tilanteissa. Asun Vaalijalan alueella ja tämä alue on samankaltainen kuin kotiympäristöni. Tulee olemaan vaikeata lähteä täältä pois. Eräänä hetkenä olet matkasi huipulla istuen toisten tuntemattomien kanssa pöydässä Vaalijalan kuntoutuskeskuksen ruokalassa, missä olet päättänyt tehdä vapaaehtoistyötä. On toukokuu, on kesäkuu, sataa vettä, aurinko loistaa, ikkunat ovat auki, sydämet ovat täynnä. Täyttyneissä sydämissä on paikka joka asialle kun taas tyhjissä sydämissä paikkoja ei ole ollenkaan. Päivät vierivät ja nuo tuntemattomat tulevat nimiksi, kasvoiksi, kokemuksiksi, täyttyneiksi sydämiksi. Sydämiksi, jotka jättävät jälkiä itseesi, sydämiksi, jotka ymmärtävät, jotka ottavat sinut vastaan ja hyväksyvät kaiken. Matkasi toteutuu niin kuin eniten toivoit, on ihmisiä, ihania ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat saaneet sinut tuntemaan, että olet sydämellisesti otettu vastaan ensi hetkestä alkaen, jolloin eksyt Vaalijalan keskuksen labyrintteihin. Ihmisiä, jotka selittivät sinulle, mitä tarkoittaa sekä ammattitaito että kutsumus ammatissa. Ihmisiä, jotka antavat sinulle aikaa, kärsivällisyyttä, valmiutta, kuuntelua, tarkkaavaisuutta, sitoutuneisuutta, rehellisyyttä, sanoja. He opettavat sinulle huolehtimisen ja hoitamisen taitoa. He selittävät sinulle, että ydin ei ole tärkeänä olemista vaan pikemminkin halua tehdä oma osansa ja antaa toisen jatkaa kulkemistaan vähän varmempana: tärkeää on se, että olet läsnä. Puolivälissä matkaasi huomaat, että nuo äänet olivat oikeassa. Kaikki mitä voit ilmaista on yksinkertainen, vilpitön ja jaettavissa oleva: Kiitos. Serhan Umut Uysallar Luca Rossetti Miksi juuri Suomi? 11

7 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ KEVÄT 2014 Kohti parempaa vuorovaikutusta; kognitiivista käyttäytymisterapiaa, menetelmiä ja tunteita ja Koulutus on 4-osainen; ensimmäinen osa on toteutettu , toinen osa 16.1., kolmas osa 3.4. ja neljäs osa on syyskuussa Syksyinen tihkusadekaan ei latistanut tunnelmaa Puulan palvelukodin ensimmäisessä sadonkorjuujuhlassa. Lämmin tunnelma syntyi yhdessäolosta, leppoisasta haitarimusiikista sekä illan kohokohdasta, rokkaavasta bilebändistä. Ollaan viihdytty hyvin. Tanssiminen yhdessä on mukavaa, huikkaa Anni Laitinen tanssin lomassa. Hän on saapunut viettämään sadonkorjuujuhlaa yhdessä tanssiparinsa Jussi Vaheriston kanssa naapurin asumisyksiköstä. Ja mikäs on tanssiessa tuttujen kappaleiden tahdissa, kun musiikista vastasi viisimiehinen Kangasniemen harmonikkamiehet. Sadonkorjuujuhla oli Puulan palvelukodin ohjaajien Helena Pynnösen ja Tiina Kinnusen idea. Toteutuksessa ovat olleet mukana myös palvelukodin muu henkilöstö sekä Kangasniemen Yrittäjät. Meillä oli alkusyksystä asukkaiden kanssa puhetta, että tällainen tilaisuus olisi kiva järjestää. Mukaan kutsuimme asukkaiden omaisia, naapurissa sijaitsevan kunnan asumisyksikön asukkaita sekä entisiä omia asukkaita, kertoo Helena Pynnönen. Satu Satsa innostui Turbo Coverin poikien esittämästä suomirokista. Telttakatoksen suojassa oli hyvä Anni Laitisen ja Jussi Vaheriston tanssahdella haitarimusiikin tahdissa. Teemaan sopivasti juhlassa nautittiin syksyn sadosta valmistettuja herkkuja, kuten bataattikeittoa, marjarahkaa sekä sieni- ja omenapiirakkaa. Herkullisista tarjottavista vastasi palvelukodin keittiön henkilökunta. Ehkä odotetuin ohjelmanumero oli kuitenkin illan päätteeksi esiintynyt kangasniemeläinen bilebändi Turbo Cover. Hienosti yleisönsä ottanut bändi soitti tuttuja rokkikappaleita ja tulipa setin aikana toteutettua yksi jos toinenkin yleisön toivebiisi. Koulutuksessa syvennetään tietoutta käyttäytymisestä, mitä on kognitiivinen käyttäytymisterapia ja mitä käyttäytymisanalyysi. Koulutus soveltuu sosiaali-, terveys- ja opetusalalla, vaikeista käytös- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kanssa työskenteleville sekä asiasta kiinnostuneille. Toimintakyvyn kuvaaminen kehitysvammaisilla TOIMI-menetelmällä ja Koulutuksessa perehdytään kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn kuvaamiseen ja arviointiin. Ensimmäisenä koulutuspäivänä tutustutaan toimintakyvyn kuvaamisen menetelmään TOI- MIIN ja sen teoriaan. Tämän jälkeen koulutettava laatii työyksikössään TOIMI-kuvauksen. Toisena koulutuspäivänä syvennytään toimintakyvyn kuvaamiseen ja arviointiin käytännön esimerkkien kautta. Aineistona käytetään osallistujien ennakkoon lähettämää aineistoa. AVEKKI toimintatapamalli väkivaltaisten tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan (peruskoulutus) Koulutus tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla haastavissa asiakas-, ohjaus- tai hoitotilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on lisätä työntekijän henkisiä ja toiminnallisia valmiuksia kohdata erilaisia aggressio- ja väkivaltatilanteita. Autismin kirjo perustietoa autismista 9.5. ja Tavoitteena on lisätä perustietoa autismista ja kuntoutusmenetelmistä. Koulutuksessa perehdytään autismiin, opetellaan tunnistamaan autistista käyttäytymistä ja löytämään arkitoimintaan kuntoutuksellisia keinoja. Koulutus sisältää välitehtävän, joka liittyy autistisen käyttäytymisen havainnointiin ja havaintojen kirjaaminen CARS -arviointi lomakkeeseen. Koulutus on tarkoitettu autististen henkilöiden kanssa työskenteleville sekä asiasta kiinnostuneille. Löydät lisää koulutuksia Vaalijalan koulutuskalenterista osoitteesta Koulutus Koulutuskalenteri. Koulutukset on mahdollista toteuttaa tilauskoulutuksena. Ota yhteyttä koulutussuunnittelijaan. Lisätiedot: koulutussuunnittelija Maarit Luojus, puh Ilmoittautumiset: Koulutus Koulutuskalenteri. VAALIJALAN KUNTA puh , fax. 12

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Yhtymäkokous 4.11.2015 Vaalijalan asema sotessa

Yhtymäkokous 4.11.2015 Vaalijalan asema sotessa Yhtymäkokous 4.11.2015 Vaalijalan asema sotessa Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 28.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan asema palvelujen tuottajana 2. Vaalijalassa sotella on pitkät

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta 19.1.2010 Sosiaalihallinto Toimintatuen osasto HELPPOLUKUINEN LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta LSS:n tarkoituksena on: Auttaa toimintaesteisiä selviytymään asioista,

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot